Koti- ja laitoshoito HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KUNTONEUVOLAKÄYNNIT 75 - VUOTTA TÄYTTÄVILLE VUONNA 2013

Koti- ja laitoshoito HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KUNTONEUVOLAKÄYNNIT 75 - VUOTTA TÄYTTÄVILLE VUONNA 2013 Eila Soikkeli 27.12.2013

SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 2. TAUSTAA 3. KYSELYN TOTEUTUS... 2 4. KYSELYN TULOKSET... 2 4.1. Vastaajien taustatiedot... 2 4.2. Asuminen... 3 4.3. Terveydentila ja toimintakyky... 4 4.4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö... 7 4.5. Aistit: Näkö ja kuulo... 7 4.6. Sosiaalinen verkosto ja osallistuminen... 8 4.7. Kotiaskareista selviytyminen... 9 4.8. Toimeentulo... 10 4.9. TOIMIVA-testin tulokset... 10 5. PALAUTE... 11 5.1. Tärkeimmät palvelut... 11 5.2. Terveiset kaupungille ja kokemus haastattelusta... 12 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 12

1 1. JOHDANTO Valtakunnalliset terveyden edistämisen ohjelmat ovat suositelleet kuntia panostamaan ikääntyneen väestön terveyden vaalimiseen ja ennaltaehkäisevään työhön kansallisten terveysohjelmien laatusuositusten ja hallitusohjelmien kautta. Lopulta asia on kirjattu 1.7.2013 voimaan tulleeseen vanhuspalvelulakiin seuraavasti: Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Lisäksi kunnan on tarjottava hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti niille ikääntyneeseen väestöön kuuluville, joiden elinoloihin tai elämäntilanteeseen arvioidaan tutkimustiedon tai yleisen elämänkokemuksen perusteella liittyvän palveluntarvetta lisääviä riskitekijöitä. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin palveluihin on sisällytettävä: 1) hyvinvoinnin, terveellisten elintapojen ja toimintakyvyn edistämiseen sekä sairauksien, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävä ohjaus; 2) ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki; 3) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskeva ohjaus; 4) sairaanhoitoa, monialaista kuntoutusta ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus; sekä 5) ohjaus kunnassa tarjolla olevien hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävien palvelujen käyttöön. Laatusuositus 2013:11 korostaa paitsi riittävien neuvontapalvelujen olemassaoloa myös riskiryhmien riittävän aikaista tunnistamista. Laatusuosituksessa suositellaan erityishuomion kiinnittämistä ryhmiin, joilla on eniten toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivia riskejä. Näitä ovat mm. puutteellinen asuminen, huono ravitsemus, tapaturmariski, liiallinen päihteiden käyttö. Riskeihin vaikuttamisella uskotaan voitavan vähentää jatkossa palvelutarvetta. Monissa kunnissa hyvinvointia edistävien kotikäyntien ikärajaksi on asetettu 75 -vuotta, näin myös Nurmeksessa. Kunnissa, joissa tehdään hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä, toiminta on pysyvää. Näiden käyntien tavoitteena on toimintakyvyn ja terveyden edistäminen. Ne sisältävät myös palvelutarpeiden arviointia, ennakointia ja ikäihmisen omien voimavarojen tukemista, jotta kotona asuminen ja itsenäinen suoriutuminen olisi mahdollista. Käynneillä kartoitetaan myös apuvälineet ja asunnon ja asuinympäristön toimivuus. Ikäihmisille annetaan tietoa palveluista ja etuuksista sekä tarvittaessa suunnitellaan yksilöllisiä tarvetta vastaavia palveluja. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2009.)

2 2. TAUSTAA Hyvinvointia edistävä käynti tarjottiin kuntoneuvolakäyntinä kuluvana vuonna 75 -vuotta täyttäville, 92 nurmeslaisille henkilöille, jotka eivät ole kunnallisten säännöllisten palvelujen piirissä. Kuntoneuvolakäynti on asiakkaalle vapaaehtoinen ja maksuton. Omainen tai läheinen voi olla tarvittaessa mukana. Tarkoituksena on henkilön palvelujen tarpeen ennakointi, palveluista tiedottaminen, varhainen voimavarojen ja mahdollisten ongelmien tunnistaminen ja kotona asumisen tukeminen. Tietoja käytetään lisäksi vanhuspalvelujen suunnittelun pohjana. Kuntoneuvolakäyntejä tekevät kotona asumista tukevien palveluiden sovitut ammattihenkilöt. Haastattelulomakkeena käytetään sovellettua Kuntaliiton EHKO -lomaketta. Kuntoneuvolakäynneistä laaditaan raportti vuosittain. (Hehko-ohje, 2011.) 3. KYSELYN TOTEUTUS Hyvinvointia edistävien kuntoneuvolakäyntien kysely 75 vuotta 2013 täyttäville tehtiin touko-kesäkuun aikana 2013 henkilökohtaisina haastatteluina sovellettua Kuntaliiton EHKO-haastattelulomaketta pohjana käyttäen. Haastattelijana toimi kodinhoitaja Pirkko Petjala. Toimintakykytestauksen teki kuntohoitaja Tuula Kokko. Haastateltavat valittiin ottamalla väestötieto-ohjelmasta nimilista kuluvana vuonna 75 - vuotta täyttävistä henkilöistä ja käymällä lista läpi kotihoidon esimiehen ja vanhustyön johtajan kanssa, jolloin listalta poistettiin ne henkilöt, jotka ovat säännöllisten palvelujen piirissä. Vuonna 2013 nurmeksessa oli 75 -vuotiaita yhteensä 100. Asiakkaille lähetettiin kutsu aikavarauksineen kaksi viikkoa ennen kuntoneuvolaan varattua käyntiaikaa. Kutsuja lähetettiin 92 ja kutsutuista 58 kävi Kuntoneuvolakäynnillä. Kuntoneuvolakäynteihin varattiin aikaa kaksi tuntia/osallistuja (1h haastatteluun ja 1h testeihin). Haastateltaville selvitettiin ensin kuntoneuvolakäynnin tarkoitus ja asioiden salassapito. Haastatteluissa käytiin läpi lomakkeen kaikki kysymykset ja haastattelijat kirjasivat tiedot lomakkeille, ohjeistaen tarpeen mukaan suullisesti tai kirjallista materiaalia hyödyntäen. Haastattelun jälkeen haastateltaville jaettiin Nurmeksen kaupungin vanhuspalvelujen palvelutiedote. Haastateltavien kanssa sovittiin tarvittavista jatkotoimenpiteistä ja pyydettiin kirjallinen suostumus yhteenveto ja johtopäätökset -lomakkeeseen asiakastietojen kirjaamisesta sekä yhteydenottotarpeista sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijaan. Toimintakykytestin jälkeen kaikille annettiin Pysy Pystyssä -tasapainoharjoitusohjelma. 4. KYSELYN TULOKSET 4.1. Vastaajien taustatiedot Haastattelussa kävi 58 henkilöä, joista miehiä oli 24 ja naisia 34. Taustatiedoiksi haastateltavilta kysyttiin myös heidän siviilisäätyään.

3 4.2. Asuminen Kuntoneuvolakäynnille osallistuneista yksin asui kolmannes eli 18 henkilöä, puolison kanssa asuvia oli 39 ja yksi asui sisaren kanssa. Asumisen olosuhteet ovat merkittäviä tekijöitä ikääntyneen itsenäiselle suoriutumiselle. Asunnon esteettömyys ja varustelutaso ovat asioita, joihin kannattaa panostaa itsenäisen asumisen onnistumiseksi. Rapuissa liikkuminen on hyväksi lihaskunnon kannalta. Jos toimintakyky on alentunut, raput voivat eristää asukkaan neljän seinän sisään. Kuntoneuvolaan osallistuneista 10 henkilöä ilmoitti, että heillä on ongelmia portaiden käytössä. Ongelmia portaiden käytössä aiheuttivat lähinnä polvi- ja lonkkavaivat sekä sydänoireet ja astma. 47 haastateltavaa kuitenkin ilmoitti portaiden käytön sujuvan ongelmitta. Haastateltavien asunnot olivat perusmukavuuksilla varustettuja. Vesijohto sisälle, wc ja suihku puuttui yhdeltä haastateltavalta. Palovaroitin löytyi jokaisesta asunnosta ja suurin osa vastaajista (40) ilmoitti myös pystyvänsä itse vaihtamaan siihen paristot. Ne haastateltavat, jotka eivät kyenneet itse vaihtamaan paristoja, saivat apua joko puolisoltaan tai muilta läheisiltä. Häkävaroitinkin oli 12 kodissa.

4 Haastateltavat olivat pääosin tyytyväisiä asuntoihinsa, sillä ainoastaan kaksi vastaaja ilmoitti olevansa nykyiseen asuntoonsa melko tyytymätön. Muut olivat joko erittäin tyytyväisiä (51 vastaajaa) tai melko tyytyväisiä (5 vastaajaa) nykyisiin asuntoihinsa. Muutostöihin saatavista tukimuodoista keskusteltiin haastattelun yhteydessä. Omaishoitajia vastaajissa ei ollut montaa. Vastaajista kaksi ilmoitti hoitavansa puolisoaan. Perheenjäsenet olivat myös yleisimpiä tahoja, joiden puoleen käännyttiin avuntarpeen sattuessa. Suurin osa vastaajista ilmoitti saavansa apua joko puolisolta tai lapsilta, kahdeksaa vastaajaa auttoivat myös naapurit ja tuttavat sekä neljää henkilöä yksityinen yrittäjä. Avuntarpeen sattuessa vastaajat ottivat yhteyttä yleisimmin puhelimella. Apuvälineitä käytettiin verrattain vähän. Haastateltavista 49 ilmoitti, ettei tarvitse apuvälineitä. Apuvälineistä yleisimmät olivat kävelykeppi (6), rollaattori (1), lääkeannostelija (1). Muita apuvälineitä olivat mm. kävelysauvat ja pyöräpotkuri. Vastaajat ilmoittivat myös arkipäivän asioinnin sujuvan pääosin ilman ongelmia. Vastaajista 52 ilmoitti, ettei asiointiin liity ongelmia. Viidellä ongelmia ilmoittaneella syynä olivat liikunnalliset ongelmat sekä kyydin puute. 4.3. Terveydentila ja toimintakyky Haastateltavat arvioivat terveydentilansa pääosin hyväksi, erittäin hyväksi terveytensä ilmoitti 11, melko hyväksi 27 ja tyydyttäväksi 20. Kukaan ei kokenut terveydentilaansa huonoksi. Edelliseen vuoteen verrattuna vastaajat arvioivat terveydentilansa pysyneen jokseenkin samanlaisena (41 vastaajaa) tai heikentyneen hieman (17 vastaajaa). Vähän parantuneena terveydentilaansa piti 11 haastateltavaa. Vastaajista 18 ilmoitti kärsivänsä pysyvistä sairauksista, jotka rajoittavat elämää. Yleisimpiä ilmoitettuja vaivoja ja sairauksia olivat sydänvaivat, diabetes, selkä- ja nivelvaivat sekä kilpirauhasen toimintahäiriö. Haastateltavista 34 ilmoitti, ettei kärsi pysyvistä, elämää rajoittavista sairauksista. Haastateltavista 11 oli huolestunut terveydentilastaan. Huolenaiheista yleisimpiä olivat syövän uusiminen, sydänvaivat, selkävaivat. Kysymyksessä 16 haastateltavat ottivat kantaa siihen, miten voimaantuneiksi he kokevan olonsa.

5 Vastausten jakautuminen on esitetty seuraavissa taulukoissa. Haastateltavat olivat elämäänsä tyytyväisiä ja onnellisia. Väsyneeksi ja voimattomaksi olonsa usein koki 4 henkilöä. TURVALLISUUDEN KOKEMINEN Haastateltavat kokivat olonsa pääosin turvalliseksi niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin. Haastateltavista 53 koki olonsa turvalliseksi myös kodin ulkopuolella. Kolme henkilöä ilmoitti pelkäävänsä kodin ulkopuolella. Pelkoa aiheuttivat juopuneet henkilöt. Kotona pelkoa aiheutti ukkonen. Nukkumisesta ja unilääkkeiden käytöstä kysyttäessä suurin osa vastaajista (49 vastaajaa) ilmoitti nukkuvansa hyvin ilman unilääkkeitä. Neljä vastaajaa ilmoitti nukkuvansa hyvin unilääkkeiden avulla. Haastelluista 45 ilmoitti käyttävänsä lääkkeitä säännöllisesti. Keskimäärin lääkkeitä oli käytössä kolme. Lääkkeiden lukumäärä tosin vaihteli 1 15. Lääkkeiden käyttöön vastaajat eivät kokeneen liittyvän juurikaan ongelmia, sillä vastaajista ainoastaan kolme ilmoitti tarvitsevansa opastusta joko lääkkeiden käyttötarkoituksesta tai annostuksesta. Suurin osa vastaajista (56 vastaajaa) koki, ettei heidän muistinsa ollut heikentynyt siinä määrin, että se haittaisi jokapäiväistä toimintaa. Yksi ilmoitti huomanneensa muistin heikentymistä ja hänelle kerrottiin muistihoitajan palveluista.

6 ALKOHOLIN KÄYTTÖ Alkoholin käyttö oli vastaajien keskuudessa valtaosalla vähäistä. Vastaajista 36 henkilöä ilmoitti, ettei käytä lainkaan alkoholia. Kerran kuussa tai harvemmin alkoholia ilmoitti käyttävänsä kahdeksan vastaajaa, viikottain käyttäjiä joukosta oli 14 eli 24 % haastateltujen määrästä. Neljä kertaa tai useammin viikossa ilmoitti nauttivansa 3 henkilöä. Haastattelun yhtyedessä keskusteltiin alkoholin vaikutuksesta ikääntyessä ja annoskokojen määrästä. Kukaan haastatelluista ei tupakoinut. Haastateltavat olivat suurelta osin tyytyväisiä liikuntakykyynsä. Vastaajista kahdeksan arvioi liikuntakykynsä erittäin hyväksi, tyydyttäväksi (16) tai melko hyväksi (30). Huono liikuntakyky oli neljällä henkilöllä. Heikentyneen liikuntakyvyn syitä olivat artroosi, selkä- ja polvi- ja muut nivelvaivat. Liikuntaa harrastetaan haastateltujen keskuudessa runsaasti, sillä 53 vastaajaa ilmoitti harrastavansa liikuntaa päivittäin. Viikoittain (1-3krt/viikko) ilmoitti liikkuvansa 4 vastaajaa

7 ja vähemmän kuin kerran viikossa yksi. Liikunnan muodoista suosituimpia olivat kävely ja pyöräily. Kulkuvälineenä yleisimmin oli oma auto tai tuttavien kyyti. Yksi käytti Kyytipoikaa ja yksi taksia. Kysymyksessä 30 haastateltavilta tiedusteltiin, onko heille sattunut kaatumistapaturmia Kaatumistapauksia oli haastateltavien keskuudessa sattunut yhteensä kolme. Vammoina olivat ruhjeet sormiin ja kuhmu päähän. Haastateltavat arvioivat yleisimmäksi kaatumisen syyksi liukkauden. Suurin osa vastaajista (52 vastaajaa) ei kuitenkaan pelännyt kaatumista. Vastaajista viisi myönsi pelkäävänsä kaatumista. Haastateltavia pyydettiin arvioimaan omaa kaatumisriskiään kysymyksessä 31. Suurin osa heistä arvioi riskinsä joko olemattomaksi (48 vastaajaa) tai vähäiseksi (6 vastaajaa). Vain yksi piti kaatumisriskiä suurena. Terveydentila ja toimintakyky -osion lopuksi haastateltavilta kysyttiin vielä heidän ruokailutottumuksistaan ja ruokahalusta sekä ravitsemustiedon tarpeesta. Vastaajista 57 arvioi ruokahalunsa hyväksi ja 56 ilmoitti syövänsä päivittäin lämpimän aterian. Ruokahalunsa huonoksi ilmoittanut vastaaja arveli sen johtuvan lääkkeistä. Lisätietoa ravitsemuksestakaan ei kaivattu, sillä vastaajista kaikki 58 ilmoittivat, ettei lisätiedolle ole tarvetta. 4.4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö Haastateltavista suurin osa (49 vastaajaa) oli käynyt lääkärissä viimeisen vuoden aikana. Viimeisen kolmen vuoden aikana lääkärissä ilmoitti käyneensä seitsemän vastaajaa ja yli kolme vuotta sitten kaksi vastaajaa. Hammashoidossa haastateltavat eivät olleet käyneet aivan yhtä aktiivisesti. Vastaajista 15 oli käynyt hammashoidossa viimeisen vuoden aikana, 20:lla käynnistä oli 1-3 vuotta ja 12 :lla yli kolme vuotta. Kahdeksan vastaajaa ei muistanut edellistä hammashoitajalla käyntiään. Terveydenhoitajalla ilmoitti käyvänsä säännöllisesti 11 vastaajaa, jalkahoitajalla 8 vastaajaa ja muissa palveluissa, kuten fysioterapeutilla, hierojalla, kuntoutuksessa, ohjatussa liikuntaryhmässä tai uimassa/vesijumpassa 12 vastaajaa. 4.5. Aistit: Näkö ja kuulo Kysymyksessä 38 tiedusteltiin haastateltavilta, miten hyvin he näkivät lukea tavallista sanomalehtitekstiä. Vastaajista 52 ilmoitti pystyvänsä lukemaan sanomalehtitekstiä sujuvasti silmälasien kanssa ja 6 vastaajaa ilman silmälaseja. Haastateltavilta kysyttiin myös, oliko heikentynyt näkö muutoin haitannut päivittäistä elämää. Vastaajista kaksi oli kokenut heikentyneen näön haittaavan päivittäistä elämää. Kysymyksessä 40 kysyttiin haastateltavien kuulosta ja kuulolaitteen käytöstä. Vastaajista 33 arvioi kuulonsa hyväksi ja 13 heikentyneeksi. Vastaajista, jotka arvioivat kuulonsa heikentyneeksi, kolme ilmoitti käyttävänsä kuulolaitetta ja kuulevansa sen avulla hyvin. Yhdellä toinen korva oli kuuro. Kysymyksessä 41 haastateltavilta kysyttiin, kuulivatko he erinäiset jokapäiväisiin toimiin

8 liittyvät äänet. Nämä äänet olivat ovikello, puhelinsoitto, puhelinkeskustelu, palovaroitin, tv/radio ja normaali puhe. Edellä mainittujen äänten kuulemisessa ei vastaajien keskuudessa ilmennyt juurikaan ongelmia. Ainoastaan yhdellä vastaajalla oli vaikeuksia kuulla puhelinkeskustelua ja ovikellon ääntä. 4.6. Sosiaalinen verkosto ja osallistuminen Kyselyn sosiaalinen verkosto ja osallistuminen -osiossa tiedusteltiin haastateltavilta heidän yhteydenpitoaan läheisiin, yhteydenpidon välineitä, mahdollista yksinäisyyttä ja osallistumista kodin ulkopuoliseen vapaa-ajan toimintaan. Vastaajista suurin osa oli yhteydessä läheisiinsä viikoittain (35 vastaajaa) tai päivittäin (21 vastaajaa). Kaksi vastaajaa ilmoitti pitävänsä yhteyttä kuukausittain ja neljä vastaaja harvemmin kuin kerran kuussa. Yksikään vastaajista ei ilmoittanut, ettei pitäisi lainkaan yhteyttä läheisiinsä. Yhteydenpidon välineistä selkeästi suosituin oli matkapuhelin, jota ilmoitti käyttävänsä säännöllisesti kaikki 57 vastaajaa. Lankapuhelin oli käytössä enää yhdellä vastaajalla. Internet ja sähköposti eivät olleet vastaajilla kovin yleisessä käytössä, sillä internetiä ilmoitti käyttävänsä säännöllisesti tai silloin tällöin yhteensä 12 vastaajaa ja sähköpostia 12 vastaajaa. Haastateltavien läheiset asuivat enimmäkseen samalla paikkakunnalla tai muulla paikkakunnalla Suomessa. Samalla paikkakunnalla asuvia läheisiä oli 30 vastaajalla ja muulla paikkakunnalla asuvia 43 vastaajalla. Samalla asuinalueella läheisiä ihmisiä asui 12 vastaajalla ja ulkomailla 6 vastaajalla. Haastateltavista 46 vastaajaa arvioi, ettei koskaan tunne oloaan yksinäiseksi ja 9 vastaajaa tunsi itsensä yksinäiseksi vain harvoin. Kysymyksessä 47 tiedusteltiin, kuinka usein haastateltavat osallistuivat kodin ulkopuolella tapahtuvaan vapaa-ajan toimintaan.

9 Erittäin aktiivista osallistuminen oli 30 haastatellulla. Harvakseltaan, kuukausittain tai harvemmin osallistui kodin ulkopuoliseen toimintaan osallistui 26 henkilöä eli noin puolet mukana olleista. Kyselyssä tiedusteltiin myös, johtuiko osallistumattomuus vaikeuksista päästä osallistumaan. Vastaajista kaksi ilmoitti syyksi terveydelliset syyt ja yksi aloitekyvyttömyyden. 4.7. Kotiaskareista selviytyminen Kysymyksessä 49 haastateltavilta tiedusteltiin, miten he selviytyvät erilaisista arkielämän tilanteista. Kuten seuraavasta taulukosta voidaan todeta, ongelmia kotitöistä selviytymisessä ilmeni kahdeksalla osallistuneista. Ilmeisesti tietoteknisten taitojen puute lisää avuttomuuden määrää mm. pankkiasioinnissa. Avun tarvetta oli kuudella osallistuneista. Kauppa-asiointikaan ei sujunut itsenäisesti kolmella. Pankki- ja kauppaasioinnin kehittäminen ikääntyneitten tarpeet huomioiviksi on itsenäisen elämän kannalta merkityksellistä.

10 4.8. Toimeentulo Kysyttäessä haastateltavilta heidän toimeentulostaan, kaikki 57 vastaajaa arvioi tulevansa toimeen tällä hetkellä joko hyvin (26 vastaajaa) tai kohtalaisesti (32 vastaajaa). Sosiaaliturvaan liittyvistä asioista käytiin keskustelua. Haastatelluille kerrottiin asumistuesta, eläkkeensaajan hoitotuesta ja omaishoidon tuesta tukimuotoina, joita on mahdollista hakea elämäntilanteen muuttuessa. 4.9. TOIMIVA-testin tulokset Haastattelun jälkeen kuntoneuvolan asiakkaat ohjattiin kuntohoitajan luo TOIMIVA toimintakykytestiin. Ennen testiä asiakkaiden kanssa keskusteltiin mm. yleisestä toimintakyvystä, sairauksista, asumisesta ja liikuntatottumuksista. Asiakkaat kertoivat toimintakykynsä olevan pääasiallisesti hyvä tai kohtalainen. Kaikki kertoivat pystyvänsä ulkoilemaan itsenäisesti. Päivittäin ulkoili 45 vastaajaa (27 naista, 18 miestä), 1-5 kertaa viikossa 9 (4 naista, 5 miestä) ja harvemmin/ei säännöllisesti 4 (3 naista, 1 mies) vastaajaa. TOIMIVA -testiin kuuluvat osiot: VAS- kipujana, PEF-puhallus, yhdellä jalalla seisominen, tuolilta ylösnousu, puristusvoima sekä 10 metrin kävelynopeus. VAS -kipujanan tarkoituksena on arvioida koetun kivun voimakkuutta. PEF puhalluksessa arvioidaan keuhkojen toimintakykyä. Yhdellä jalalla seisomisessa mitataan tasapainoa sekä arvioidaan mahdollista kaatumisriskiä. Tuolilta ylösnousu vaatii ennen kaikkea polvien ojennusvoimaa mutta myös riittävää tasapainon hallintaa. Puristusvoimaa tarvitaan päivittäisistä toiminnoista selviytymisessä, mm. kantamisessa, nostamisessa ja työvälineiden käytössä. 10 metrin maksimaalinen kävelynopeus: normaali kävely edellyttää riittävää alaraajojen lihasvoimaa, nivelten ja hermoston sujuvaa toimintaa ja dynaamista tasapainoa. Testin kaikki osiot tehtiin peräkkäin ja testin jälkeen tulokset analysoitiin. Tuloksia verrattiin saman ikäluokan keskiarvoihin (75 79 v). Tulokset käytiin läpi asiakkaan kanssa ja annettiin suullinen palaute. Mikäli tarvetta oli, kiinnitettiin huomiota alle keskiarvon tuloksiin. Kuntohoitaja antoi tarvittaessa ohjeita ja neuvoja liittyen tuloksiin ja liikkumiseen yleisesti. Pääosin asiakkaat liikkuivat tarpeeksi, mutta osalle suositeltiin mm. liikkumisen ja ulkoilun lisäämistä.

11 KUNTONEUVOLA 75-VUOTIAILLE, TOIMIVA-TESTIN TU- LOKSET Miehiä 24 Naisia 34 YHTEENSÄ alle KA KA yli KA VAS-kipujana 13 1 44 PEF 38 0 20 Tasapaino 33 1 24 Alaraajojen voima 20 1 37 Puristusvoima 23 2 33 Kävelynopeus 13 0 46 Eniten yli keskiarvon tuloksia tuli VAS kipujanasta 44 (19 naista, 25 miestä), 10 metrin kävelynopeudesta 46 (29 naista, 17 miestä). Vastaavasti eniten alle keskiarvon tuloksia tuli PEF-puhalluksesta 38 (25 naista, 13 miestä) ja tasapainossa 33 (18 naista, 15 miestä). Vaikka PEF puhalluksen tulokset olivat alle keskiarvojen, eivät testattavat tunteneet heillä olevan erityisiä oireita (ei ahdistusta, hengästymistä tms.). Myöskään suurin osa tasapainotestissä alle keskiarvon tuloksia saanut ei tuntenut tasapainoaan huonoksi tai liikkumistaan epävarmaksi. 5. PALAUTE 5.1. Tärkeimmät palvelut Haastateltavien mielestä viisi ikäihmisille merkityksellisintä ja tärkeintä palveluja tulevaisuudessa ovat:

12 5.2. Terveiset kaupungille ja kokemus haastattelusta Haastateltavat kokivat tapaamisen tarpeellisena ja mielenkiintoisena. Tilaisuudessa koettiin saadun uutta tietoa palveluista. 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Hyvinvointia edistävien kotikäyntien kyselyn ja Kuntoneuvolassa tehtyjen fyysisten testien perusteella Nurmeksessa asuvat, 75 -vuotta vuonna 2013 täyttäneet ovat verrattain tyytyväisiä asumiseensa, terveydentilaansa ja toimintakykyynsä, selviytyvät arkipäivän askareista pääosin itsenäisesti ilman apuvälineitä ja läheisten tuella sekä tulevat taloudellisesti toimeen kohtalaisen hyvin. Vaikka pysyviä sairauksia on monella ollut ja niihin käytetään säännöllisesti lääkkeitä, suurin osa 75 -vuotta täyttävistä ei ollut huolissaan terveydentilastaan. Kyselyn tulosten perusteella 75 -vuotta täyttävien elämäntavat vaikuttivat terveellisiltä, sillä kukaan ei tupakoinut, alkoholia valtaosa ei käyttänyt lainkaan, ruokailutottumukset olivat terveellisiä, liikuntaa harrastetaan runsaasti ja suurin osa myös nukkuu yönsä hyvin. 75 -vuotta täyttävät myös käyvät määräajoin lääkärissä, joka helpottaa terveydentilan seuraamista ja mahdollisiin ongelmiin puuttumista varhaisessa vaiheessa. Nurmeksessa asuvat 75 -vuotta vuonna 2013 täyttäneet ovat pääosin sosiaalisesti aktiivisia ja pitävät yhteyttä läheisiinsä säännöllisesti sekä viestintävälineiden että vapaa-ajan aktiviteetteihin osallistumalla. Toimintakykytestien perusteella tämän vuoden 75 -vuotiaat ovat hyväkuntoisia. Miehillä alle keskiarvon tulokset eivät olleet valtaosana yhdessäkään testiosassa. Naisilla yhdellä jalalla seisominen, PEF-puhallus sekä puristusvoima tuottivat yli puolella alle keskiarvon tuloksia. Vaikka yhdellä jalalla seisomisessa tulosten perusteella oli paljon alle keskiarvon tuloksia, eivät he tunteneet tai huomanneet tasapaino-ongelmia päivittäisissä toiminnoissaan. Myöskään keuhkojen toiminnassa kukaan ei huomannut ongelmia, ei ahdistusta, hengästystä tai muuta vastaavaa. Suurin osa kuntoneuvolassa käyneistä ulkoilee päivittäin tai vähintään muutaman kerran viikossa. Harrastuksia heillä on monenlaisia, valtaosana hyötyliikunta (marjastus, metsästys, metsätyöt, kotityöt, puutarhan hoito). Palveluja järjestävän talon eli kunnan kannalta erityisen kiinnostavia ovat henkilöt, joilla ei tule lähdettyä ulos eikä ole sosiaalista kanssakäymistä. On tärkeätä tunnistaa myös henkilöt, joilla on pientä palveluntarvetta raskaissa töissä ja ohjattava hankkimaan apua näihin asioihin. Vaikka haastatellussa joukossa elettiin terveellistä elämää, tärkeätä on jakaa tietoa, miten alkoholin määrän vaikutus muuttuu ikääntyessä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että haastatteluun ja testaukseen todennäköisesti saapuvat hyväkuntoiset ja aktiiviset ihmiset. Lienee syytä harkita menettelytavan muuttamista niin, että koko ikäryhmä kutsutaan yhteiseen asiantuntijatilaisuuteen ja kerätään heiltä lomakekyselynä tietoa kyseisen ikäryhmän toimintakyvystä. Vastausten perusteella toimintarajoitteisille tarjotaan kunnon tarkempaa arviointia ja ohjausta. Heille olisi mahdollista saada myös hoidontarpeen arviointi kotona ellei tuleminen testauspaikalle onnistu.

13 LÄHTEET Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 (Finlex) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (Julkaisuja 2013:11) STM Nurmeksen kaupunki, 2011: Hyvinvointia edistävä kuntoneuvolakäynti - toiminta- ja menettelytapaohje http://ffp.uku.fi/cgi-bin/edueditor/presenter.pl?slideshow_id=11&slide_id=78:toimiva testi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2009: Hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa käytännössä - ikäihmisten neuvontakeskuspalvelujen ja ehkäisevien kotikäyntien toteutuminen kunnissa. Valopaino, 2009, Helsinki.