2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 VÄESTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET 2.1.1 VÄESTÖKEHITYS Tekstiosissa suunnittelukauden väestömuutoksia ilmoittavat luvut on aina laskettu muutoksena viimeisimmästä toteutuneesta tilastotiedosta 31.12.2006. Tilastot (toteutumatiedot) on saatu Tilastokeskuksesta ja ennusteet ovat Rovaniemen kaupungin omia. Rovaniemen väestön kasvu v. 2006 oli valtakunnallisestikin merkittävä. Kasvu kohdistui Rovaniemen keskus nimiseen suuralueeseen. Toteutumatieto on vuodelta 2006, josta alkaen lasketaan väestönmuutos vuoden 2012 loppuun saakka. Arvioitu vuotuinen väestönkasvu on 130 asukasta vuoden 2012 loppuun saakka. Ikäluokittaiset väestötiedot on laskettu v. 2011 loppuun saakka. Kuvio 1. Rovaniemen väestö 2003 2006 ja arvio 2012 saakka hlöä 59 500 59 000 58 500 58 000 57 500 57 000 56 500 56 000 55 500 58 879 58 099 56 955 2003 T 2004 T 2005 T 2006 T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E 2011 E 2012 E väkiluku 56 955 57 500 57 835 58 099 58 229 58 359 58 489 58 619 58 749 58 879 T= Toteutuma E= Ennuste Kuvio 2. Rovaniemen 0 vuotiaat ja 7 vuotiaat 2003 2006 ja arvio 2011 saakka hlöä 700 680 660 640 620 600 580 560 677 636 629 608 614 605 605 2003 T 2004 T 2005 T 2006 T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E 2011 E 0 608 654 654 636 639 635 629 629 629 7 677 662 650 614 623 614 605 605 605 T= Toteutuma E= Ennuste Syntyvyys ja muuttoliike vaikuttavat lasten määrään. Syntyvyys 1990 luvulla oli noin 850 lasta/vuosi ja suunnittelukaudella se on 200 lasta vähemmän. Muutos on merkittävä.
Kuvio 3. Rovaniemen lapset ja nuoret 2003 2006 ja arvio 2011 saakka 5 500 4 500 hlöä 3 500 2 500 1 500 2003 T 2004 T 2005 T 2006 T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E 2011 E 0 6 4 399 4 422 4 417 4 439 4 407 4 402 4 397 4 390 4 380 7 12 4 531 4 416 4 244 4 096 4 044 3 944 3 844 3 743 3 733 13 15 2 388 2 388 2 442 2 416 2 282 2 202 2 122 2 043 2 011 16 19 3 193 3 214 3 220 3 321 3 302 3 343 3 384 3 425 3 311 T= Toteutuma E= Ennuste 0 6 vuotiaiden määrä hieman vähenee. 7 12 vuotiaiden määrä vähenee 363 ja 13 15 vuotiaiden määrä 405 vuoden 2011 loppuun mennessä. 16 19 vuotiaiden määrä hieman kasvaa vuoteen 2010, mutta alkaa laskea vuonna 2011. Kuvio 4. Rovaniemen työikäinen väestö 2003 2006 ja arvio 2011 saakka 40 500 40 000 39 500 39 420 39 902 hlöä 39 000 38 500 38 615 38 000 37 500 2003 T 2004 T 2005 T 2006 T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E 2011 E 15 64 38 615 39 013 39 356 39 420 39 660 39 770 39 943 40 117 39 902 T= Toteutuma E= Ennuste Työikäisten määrä kasvaa lähes 482 vuoden 2011 loppuun mennessä. Kasvua selittävät työpaikkakasvu ja opiskelijamäärän kasvu Lapin yliopistossa. Työikäisten määrä alkaa vähetä v. 2011.
Kuvio 5. Rovaniemen ikäihmiset 2003 2006 ja arvio 2011 saakka hlöä 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 4 665 4 819 5 194 2 536 3 006 3 161 626 708 904 2003 T 2004 T 2005 T 2006 T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E 2011 E 65 74 4 665 4 715 4 693 4 819 4 801 4 855 4 901 4 961 5 194 75 84 2 536 2 729 2 843 3 006 2 947 2 999 3 050 3 102 3 161 85 626 603 653 708 737 779 821 863 904 T= Toteutuma E= Ennuste 65 74 vuotiaiden määrä kasvaa 375:lla, 75 84 vuotiaiden 155:lla ja yli 85 vuotiaiden 196 henkilöllä. 2.1.2 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. Rovaniemen huoltosuhde on parantunut 2000 luvulla. 2000 2004 2005* Rovaniemi 1,62 1,48 1,47 Koko maa 1,32 1,31 1,29 * (Tilastokeskuksen arvio toukokuussa 2006)
2.1.3 ROVANIEMEN VÄESTÖ SUURALUEITTAIN V. 2005 2006 Rovaniemen kaupunki on tilastollisesti jaettu kuuteen suuralueeseen, jotka ovat: 1 Rovaniemen keskus 2 Sodankyläntie 3 Ounasjoki 4 Alakemijoki 5 Ranuantie 6 Yläkemijoki Alla olevassa taulukossa esitetään väestön sijoittuminen suuralueittain. Sarake Tuntematon tarkoittaa väestöä, jota ei ole voitu sijoittaa millekään suuralueelle. Taulukko 1. Ikä 0 6 7 15 16 24 25 64 65 74 75 84 Tuntematon 85 Yht. Vuosi Rovaniemen keskus Sodankyläntie Ounasjoki Alakemijoki Ranuantie Yläkemijoki Väestö yht. 2005 3 839 29 157 218 48 99 4 417 2006 3 887 28 145 225 46 91 4 439 2005 5 630 76 279 368 113 176 6 686 2006 5 477 78 288 367 102 162 6 512 2005 7 110 51 192 294 69 129 7 941 2006 7 320 43 146 293 71 120 8 087 2005 25 907 436 1 312 1 475 369 869 30 602 2006 25 886 440 1 273 1 482 367 855 30 528 2005 3 659 123 304 276 63 254 4 693 2006 3 802 122 320 268 57 239 4 819 2005 2 199 57 170 202 32 158 2 843 2006 2 352 62 184 196 37 166 3 006 2005 522 11 21 52 3 24 653 2006 596 10 23 45 5 23 708 2005 48 866 783 2 435 2 885 697 1 709 460 57 835 2006 49 320 783 2 379 2 876 685 1 656 400 58 099 Muutos 454 0 56 9 12 53 60 264 Taulukon tilastot tarkoittavat väestöä, jonka kotikunta on Rovaniemi. Opiskelun takia Rovaniemellä asuu lisäksi noin 5 000 muilla paikkakunnilla kirjoilla olevaa opiskelijaa.
2.2 VÄESTÖMUUTOSTEN VAIKUTUS PALVELUIHIN Lapsiperheiden palvelut Päivähoitoikäisten lasten lukumäärän arvioidaan vain hieman vähenevän, joten suunnittelukaudella päivähoidon kysyntään ei odoteta suuria muutoksia. Nykyisen laajuinen päivähoitoverkosto tarvitaan turvaamaan palveluiden tarjonta. Väestön kasvu ja kaupungin sisäinen muuttoliike voivat edellyttää päivähoitopalveluiden tarjonnan lisäämistä Rovaniemen keskusalueella (suuralue 1). Peruskouluikäisten lasten lukumäärän väheneminen on 768 oppilasta vuodesta 2006. Peruskoulupalveluissa oppilasmäärän väheneminen vaikuttaa kouluverkkoon ja henkilöstömäärään. Ikäihmisten palvelut Yli 65 vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuodesta 2006 vuoteen 2011 runsaalla 700:lla. Ikäihmisten osuus koko väestöstä nousee 14 prosentista vajaaseen 16 prosenttiin. Palveluiden kysynnän kasvu jatkunee samansuuruisena suunnittelukaudella. Huomioitavaa on, että yli 85 vuotiaiden määrä kasvaa 700:sta 900:aan. Yli 85 vuotiaissa ikäryhmittäiset terveys ja sosiaalimenot ovat suurimmat. Dementiahoidon tarve kasvaa yli 75 vuotiaiden osuuden noustessa väestössä. Vanhuspalveluiden kysynnän voimakas lisäys tapahtuu vuosina 2010 2020. Väestön ikääntyminen selittää 28 % eli yli neljänneksen terveydenhuollon ja vanhustenhuollon menojen kasvusta 2000 luvulla. Kuntien terveydenhuollon ja vanhustenhuollon nettomenot olivat vuonna 2005 asukasta kohti 1473 euroa Manner Suomessa. Kasvu oli keskimäärin 3,2 % /v. Rovaniemellä nettomenot olivat 1328 /asukas vuonna 2005. Rovaniemellä terveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelujen suhteellinen tarve oli vuonna 205 7 % alle maan keskiarvon. Rovaniemellä väestön palvelutarpeisiin suhteutetut tarvevakioidut menot asukasta kohti olivat 4 % alle maan keskiarvon vuonna 2005 (Lähde: Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon menot ja tarvekertoimet sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2005. Terveystaloustieteen keskus CHESS). Vanhuspalveluiden kysynnän kasvuun on varauduttava tehostamalla nykyisen palvelutuotantokapasiteetin käyttöä, mutta suunnittelukaudella on varauduttava myös menojen reaalikasvuun. Muut palvelut Väestömäärien muutokset eivät aiheuta määrällisesti kasvavaa palvelutarvetta muissa palveluissa. Väestömuutokset voivat aiheuttaa eri palveluissa palveluiden sisällöllistä muutostarvetta. Kaavoitukseen ja yhdyskuntarakentamiseen Rovaniemen väestö ja työpaikkakasvu sekä asunto ja liikerakentaminen kohdistuvat Rovaniemen keskus nimiselle suuralueelle. V. 1996 2006 annettiin rakennuslupia keskimäärin 450 asunnon rakentamiseen vuodessa. v. 1999 rakennettiin eniten eli 771 ja v. 2001 vähiten eli 158. V. 2006 Rovaniemellä sai rakennusluvan 605 asuntoa, joista kerrostaloasuntoja oli puolet ja toinen puoli oli omakoti ja rivitaloasuntoja. Väestöanalyysiin perustuva vuotuinen asuntorakentamistarve on keskimäärin 452 asuntoa v. 2015 saakka. Asuntorakentamisen edellyttämä kerrosalan rakentamistarve on 26 000 m 2 ja työpaikkojen edellyttämä kerrosalan rakentamistarve on 21 000 m 2 vuodessa v. 2015 saakka. Vuodesta 2016 alkaen tapahtuu kysynnässä talotyyppimuutos: väestön ikääntymisen vuoksi kysyntä painottuu kerrostaloasuntoihin. Alueellisesti tämä merkitsee asuntokysynnän keskittymistä suppealle alueelle keskustassa. Väestöarviot, työpaikka arviot ja asuntorakentamisen tarvetta koskevat arviot otetaan huomioon kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelussa. Rakentamisen suuri volyymi suppealla alueella edellyttää muutoksia yleis ja asemakaavoitusprosessiin. Palveluiden järjestämisen ja kaavoituksen prosessit yhdistetään. Kaupungin tavoitteiden saavuttamiseksi suuralueiden palvelukapasiteetti hyödynnetään täysimääräisesti. Palvelujen kysyntä ja tarjonta tulee olla tasapainossa suuraluetasolla kaupunkitaloudellisista syistä. Väestöennusteiden laatiminen suuraluetasolla antaa eväitä palvelujen järjestämiselle. Kaupunki kehittää maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmiä niin, että kaupunki kehittyy alueellisesti tasapainoisesti. Kaupunginvaltuuston asettamat talouden, elinkeinojen ja palveluiden tavoitteet otetaan huomioon yleiskaavoituksessa, joka ohjeistaa asemakaavoitusta. Alueiden käytön strateginen suunnitelma toimii kaupungin kehittämisen välineenä ja ohjeena infrastruktuuria koskeville toiminnallisille ja kaavoituksellisille ratkaisuille (kaupunginvaltuusto 22.1.2007).
2.3 TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA PALVELUIDEN RAHOI TUS 2.3.1 ELINKEINOJEN KEHITYS Rovaniemen elinkeinorakenne on hyvin palveluvaltainen, viimeisimmän työpaikkatilaston (31.12.2004) mukaan julkisten palveluiden osuus on 43,3 % ja yksityisten palveluiden osuus 37,8 % työpaikoista. Rovaniemen työpaikkojen nettokasvu v. 1994 2005 oli 3 072 eli keskimäärin 300 vuodessa. V. 2005 työpaikkojen nettokasvu oli 242. Ripeästä kasvusta huolimatta työpaikkojen lukumäärä ei ole vielä ylittänyt 1990 luvun alun lamaa edeltänyttä tasoa kuten monissa etelän kaupungeissa. Tämä johtuu siitä, että Rovaniemellä työpaikkakasvu alkoi vasta 2000 luvulla ja etelän kaupungeissa pian laman jälkeen. Toimialoittain työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa, jossa työpaikkojen määrä vuodesta 1994 vuoteen 2004 on vähentynyt noin puolella. Selkeää ja vakaata kasvua on tapahtunut kaupassa, kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä, liike elämää palvelevassa toiminnassa, terveydenhuollossa sekä sosiaalipalveluissa. Uusien yritysten syntyminen Suomessa painottuu selvästi palvelualoille ja osaamisintensiivisiin palveluihin, kuten rahoitus ja vakuutustoimintaan, posti ja teleliikenteeseen, tutkimus ja kehitystyöhön sekä liike elämän palveluihin. Näihin kuuluvat myös koulutus, terveys ja sosiaalipalvelut. Teollisuuden ja muiden toimialojen ulkoistamisilla on merkittävä vaikutus osaamisintensiivisten palveluyritysten syntyyn ja kasvuun. Rovaniemen palveluvaltainen elinkeinorakenne ja suuri työvoiman tarjonta antaa hyvät mahdollisuudet uusien työpaikkojen syntymiselle. Erityisesti matkailuelinkeinon ansiosta Lappi ja Rovaniemi ovat kansainvälisesti tunnettuja, mikä edesauttaa myös muuta yritystoimintaa. Rovaniemi on Lapin koulutuksen keskus, mikä luo hyvän pohjan yritystoiminnan osaamisen kasvattamiselle. Hyvät liikenne ja tietoliikenneyhteydet ovat myös alueen vahvuus kansainvälisessä kilpailussa. Kuvio 6. Rovaniemen työpaikat 1994, 1999 ja 2004 3000 Vuosi 1994 Vuosi 1999 Vuosi 2004 2500 2000 Työpaikat 1500 1000 500 0 Alkutuotanto Sähkö, kaasu ja vesihuolto Teollisuus, mineeraalien kaivu Rakentaminen Tukku ja vähittäiskauppa; korjaustoiminta Majoitus ja ravitsemustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Kiinteistö, vuokraus tietojenkäsittelypalvelut Tutkimus ja kehittäminen Muu liike elämää palveleva toiminta Julkishallinto Maanpuollustus ja järjestystoimi Koulutus Terveydenhuolto / Eläinlääkintäpalvelut Sosiaalipalvelut Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Toimiala tuntematon
R OVANIEMEN TYÖVOIMA Työvoima on työllisten ja työttömien summa. Työvoiman määrä kuvaa työmarkkinoiden suuruutta. Mitä suurempi työvoiman määrä, sitä paremmat mahdollisuudet on palkata työvoimaa. Rovaniemen työvoiman osuus Lapin työvoimasta Vuosi Rovaniemi Muutos Lappi Muutos % 2003 27 126 85 126 31,9 2004 27 632 506 85 482 356 32,3 2005 27 560 72 84 484 998 32,6 Rovaniemen osuus Lapin työvoimasta kasvoi. Rovaniemen asema on vahvistunut. T YÖLLISYYSASTE Suomen hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite on saavuttaa vuoden 2011 loppuun mennessä 75 %:n työllisyysaste. Työllisyysaste ilmoittaa, kuinka moni 15 64 vuotiaista on työssä. Maan keskiarvo v. 2003 oli 67,8 %. V. 2005 kaupunginvaltuusto asetti työpaikkojen kasvutavoitteeksi 1000 työpaikan nettokasvun v. 2010 mennessä. Suunnittelukauden tavoite on 260 työpaikan vuotuinen nettolisäys, joten kaupunginvaltuuston tavoite toteutuu etuajassa. Alla Rovaniemen työpaikkojen, työikäisen väestön ja työllisyysasteen kehitys v. 2000 2005 ja arvio vuoteen 2012 saakka. Taulukko 2. Vuosi Työpaikat Työllisyysaste (%) Työpaikkakasvu 2000 22 086 56,0 75 2001 22 069 56,4 17 2002 22 460 57,9 391 2003 22 865 58,8 405 2004 23 105 59,0 240 2005 23 347 59,3 242 2006 23 607 59,9 260 2007 23 867 60,2 260 2008 24 127 60,7 260 2009 24 387 61,1 260 2010 24 647 61,4 260 2011 24 907 62,4 260 2012 25 167 260 Lähteet: Toteutumatiedot v. 2000 2005 Tilastokeskus, ennuste v. 2006 2012 Rovaniemen kaupunki Rovaniemellä on vetovoimaa. Asemakaavoitus on avainsana Rovaniemen kehittämisessä. Työllisyysasteen laskennallista nousua hidastaa opiskelija ja muun ei työllisen väestön määrän kasvu.
T YÖLLISYYSASTE IKÄRYHMITTÄIN KOKO MAASSA JA ROVANIEMELLÄ VUON NA 2005 Taulukko 3. KOKO MAA ROVANIEMI Työllisyys Työllisyys Ero Ikä Työlliset Väestö aste (%) Työlliset Väestö aste (%) % 15 19 40 932 320 942 12,8 380 4 033 9,4 3,3 20 24 177 807 333 936 53,2 2 025 4 721 42,9 10,4 25 29 241 559 331 174 72,9 2 476 3 829 64,7 8,3 30 34 243 075 308 990 78,7 2 163 2 955 73,2 5,5 35 39 280 070 347 754 80,5 2 588 3 464 74,7 5,8 40 44 309 253 377 782 81,9 3 440 4 418 77,9 4,0 45 49 308 263 379 095 81,3 3 621 4 639 78,1 3,3 50 54 303 828 392 973 77,3 3 249 4 409 73,7 3,6 55 59 270 201 416 888 64,8 2 495 4 145 60,2 4,6 60 64 101 390 297 977 34,0 786 2 743 28,7 5,4 Tuntematon 124 2 276 378 3 507 511 64,9 23 347 39 356 59,3 5,6 R OVANIEMEN ERÄIDEN ELINKEINOJEN KEHITYS V. 2005 LOPPUUN SAAKKA Rovaniemen teollisuus, majoitus ja ravitsemistoiminta ja ICT alan liikevaihto ja henkilökunta vuoden 2005 loppuun saakka. Kuvio 7. Teollisuuden liikevaihto 1995 2005 (M ) ja työpaikat 1997 2005 350 1700 1600 300 1500 Liikevaihto milj. 250 200 1400 1300 1200 Työpaikat (htv) 1100 150 Liikevaihto milj. Henkilöstö (htv) 1000 900 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 800
Kuvio 8. Majoitus ja ravitsemistoiminnan liikevaihto 1995 2005 (M ) ja työpaikat 1997 2005 80 750 70 700 Liikevaihto milj. 60 650 600 Työpaikat (htv) 50 Liikevaihto milj. Henkilöstö (htv) 550 40 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 500 Kuvio 9. ICT alan liikevaihto 1995 2005 (M ) ja työpaikat 1997 2005 180 800 160 750 Liikevaihto milj. 140 120 100 700 650 Työpaikat (htv) 80 60 Liikevaihto MILJ Työpaikat (htv) 600 550 40 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 500 T YÖTTÖMYYS Rovaniemen työttömyys on alentunut v. 2006. Työttömiä v. 2006 oli keskimäärin 3 911 ja työttömyysaste 14,2 %. Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleiden määrä oli 955. Vastaava luku alle 25 vuotiaiden työttömien osalla oli 637.
R OVANIEMEN TYÖPAIKKAKASVU VALTAKUNNALLISESTI Seutukunnan työpaikkakasvu (%) 2001 2005 kymmenen parasta Sijaluku 1 2 3 4 5 2001 2005 3,10 % 2,60 % 2,40 % 2,20 % 2,50 % 6 7 8 9 10 1,70 % 1,50 % 1,60 % 1,70 % 1,60 % 1 Tampere 2 Oulu 3 Jyväskylä 4 Kuopio 5 Seinäjoki 6 Rovaniemi 7 Pohjois Lappi 8 Kotka Hamina 9 Torniolaakso 10 Lappeenranta Koko maassa työpaikkakasvu oli 0,90 %. Rovaniemen luku ylitti selvästi maan keskiarvon. Rovaniemi sijoittui 6. sijalle koko maassa. Taulukossa Rovaniemen seutukunta = Rovaniemet ja Ranua. ERI TOIMIALOJEN KASVU ROVANIEMELLÄ JA KOKO MAASSA Kahdeksan nopeimmin kasvanutta toimialaa Rovaniemellä ja koko maassa 2001 2005 Rovaniemi Koko maa Kemia, Energia, Ympäristö 1 5 Hoiva ja muut palvelut 2 2 Rakennus ja Kiinteistö 3 3 Kauppa ja liikenne 4 1 Koulutus ja kiinteistö 5 7 Julkinen hallinto 6 10 Metalli 7 6 Asuminen 8 4 Koko maassa kaupan ja liikenteen toimialalla tulojen kasvu on nopeinta. Valtakunnan kehityslukujen perusteella voi päätellä, että Rovaniemellä kasvupotentiaalia on kaupan ja liikenteen sekä asumisen alalla. Tätä kasvua voidaan tukea tehostamalla kaavoitusta. Taulukossa Rovaniemi tarkoittaa Rovaniemen seutukuntaa = Rovaniemet ja Ranua.
2.3.2 JULKINEN TALOUS Tähän tekstit täydennetään myöhemmin.
3 KAUPUNKISTRATEGIA VISIO LAPIN PÄÄKAUPUNKI, ROVANIEMI, KANSAINVÄLINEN OSAAMISEN JA KULTTUURIN KESKUS Visiosta johdetut strategiset päämäärät ovat seuraavat: ASUKKAIDEN ROVANIEMI Rovaniemi järjestää asukkailleen laadukkaat perus ja muut hyvinvointipalvelut sekä tarjoaa asukkailleen hyvät osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet kaupungin kehittämiseksi. MAAKUNNAN ROVANIEMI Rovaniemi on Lapin kehittyvä ja yhteistyöhakuinen sekä kansainvälinen, omaleimainen maakuntakeskus. KYLIEN ROVANIEMI Rovaniemen keskus ja luonnonläheinen maaseutu kehittyvät elinvoimaisena ja vireänä kylien Rovaniemenä. YRITYSTEN ROVANIEMI Rovaniemi tarjoaa elinkeino ja yritystoiminnalle hyvät menestymisen ja työllistämisen edellytykset. Neljästä eri näkökulmasta määritellyt kriittiset menestystekijät ovat niitä asioita tai tavoitteita, joissa on onnistuttava, jotta kaupunki kehittyy vision ja päämäärien suuntaan. Näkökulmat ja kriittiset menestystekijät ovat: I VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET (VAIKUTTAVUUDEN NÄKÖKULMA) 1. Väestön hyvinvointi 2. Menestyvä yritystoiminta 3. Toimiva yhdyskuntarakenne ja elävät kylät II TALOUDEN NÄKÖKULMA 4. Kaupungin talouden tasapainoisuus 5. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus III PALVELURAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA 6. Ohjausjärjestelmän toimivuus 7. Palvelujärjestelmän tuottavuus IV HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Henkilöstön osaaminen ja työkykyisyys 9. Palvelutarpeita vastaava henkilöstömäärä ja rakenne
Arviointikriteerit, tavoitetasot ja mittarit Kullekin kriittiselle menestystekijälle määritellään arviointikriteerit, tavoitetasot ja mittarit. Näin arvioidaan, miten on onnistuttu kriittisen menestystekijän toteuttamisessa. Arviointikriteeri on se asia, jota seurataan ja tavoitetaso kertoo, mihin pyritään. Mittari näyttää miten ja mihin suuntaan toiminta on kehittynyt suhteessa strategisiin päämääriin ja visioon. I VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET (VAIKUTTAVUUDEN NÄKÖKULMA) 1. Väestön hyvinvointi Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin edistäminen toimivilla, laadukkailla ja optimaalisilla hyvinvointipalveluilla. Eri väestöryhmiä ovat seuraavat: a) lapset, nuoret ja perheet, b) työikäiset, d) ikäihmiset ja c) erityisryhmät Optimaalisilla palveluilla tarkoitetaan sellaista palveluiden määrää, laatua ja saatavuutta, joka on toteutettavissa kohtuullisella vero ja maksurasituksella eli on suhteutettu kaupungin rahoitusmahdollisuuksiin. Hyvinvointipalveluita ovat peruspalvelut ja muut hyvinvointipalvelut. Peruspalveluilla tarkoitetaan kaikkia erityislainsäädäntöön perustuvia kaupungin järjestämis ja rahoitusvastuulla olevia palveluita. Lakisääteisten peruspalveluiden lisäksi kaupunki järjestää myös muita asukkaidensa hyvää elämää edistäviä palveluita heidän tarpeidensa ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Palvelutarpeita selvitetään tutkimuksen ja asiakaspalautteen avulla. Kaupungin asukkailla tulee olla omiin lähtökohtiinsa ja mahdollisuuksiinsa nähden tasavertaiset edellytykset tulla kuulluksi sekä olla osallisia heitä koskevien asioiden valmisteluissa ja niiden ratkaisuissa. Etenkin nuorten ja ikääntyvien osallisuuden tukeminen on jatkossa tärkeä painopiste ja voimavara kaupungin toiminnan kehittämisessä. Kasvavan osallisuuden avulla voidaan ehkäistä myös huono osaisuutta sekä tarjota edellytyksiä sosiaaliseen kasvuun ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Kuntalaisilla on myös omaa kasvavaa vastuutaan itsestään ja läheisistään. Painotus on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Terveyden edistämisperiaate läpäisee kaiken kunnallisen toiminnan. Palveluiden laatukriteerejä ja eri palveluissa toteutettavia laadunhallintamenetelmiä yhtenäistetään. Kulttuuri merkitsee ihmisen hyvinvoinnille paljon ja tukee henkisen hyvinvoinnin kautta myös fyysistä hyvinvointia.
Arviointikriteeri Tavoitetaso 2007 2011 Mittari Koko väestö: Pitkäaikaissairastavuuden kehitys Vähenevä seurantakauden aikana Kansantautien summaindeksi (Kela, terveyspuntari) Työikäiset: Pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee 10 %/v. Pitkäaikaistyöttömien määrä Lapset, nuoret ja perheet: Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömien määrä vähenee 10 %/v. Nuorisotyöttömyys % 15 24 vuotiaasta työvoimasta Lapsiperheiden toimeentulo Lapsiperheiden tulotaso nousee Lapsiperheiden hyvinvointi paranee Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet / kaikki lapsiperheet Korjaavien tukitoimien tarve vähenee Ikäihmiset: Vanhusten toimintakyvyn kehitys Yli 75 vuotiaiden kotona asuvien osuus on vähintään 90 % Yli 75 vuotiaat kotona asuvat, % vastaavanikäisestä väestöstä
2. Menestyvä yritystoiminta Elinkeinotoimen tavoitteena on vahvistaa, synnyttää ja monipuolistaa alueen yritystoimintaa. Tavoitteena on, että Rovaniemen alueen kasvuyritykset laajentavat toimintaansa hallitusti ja lisäävät työpaikkojensa määrää ja että alueen yritysten lukumäärä nettomääräisesti kasvaa. Tavoitteena on saada alueelle sijoittumaan uusia suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Elinkeinotoimen resurssit kohdistetaan erityisesti painopistealojen kehittämiseen, joita ovat matkailu, ICT ala, kylmä ja talviteknologia, perusteollisuus sekä maaseutualueiden yritystoiminta. Painopisteiden läpi leikkaavina kehittämiskohteina ovat innovaatiotoiminnan kehittäminen ja alueen kansainvälistyminen. Innovaatiotoimintaa kehitetään läheisessä yhteistyössä alueen yritysten, oppilaitosten, Tekesin ja TE keskuksen yritysosaston kanssa. Elinkeinojen kehittäminen kytketään yhteen palvelutuotannon kehittämisen kanssa. Kulttuurinen toiminta luo alueille dynaamista kehittämisilmapiiriä, joka synnyttää uusia toimintatapoja, instituutioita, innovaatioita, houkuttelee osaajia sekä vaikuttaa jopa yritysten investointihalukkuuteen. Kulttuurisesti moniarvoinen ilmapiiri ja luovat verkostot toimivat innostavina kasvualustoina. Kulttuurimatkailu, tapahtuma ja historiamatkailu, on kasvava matkailun ala. Arviointikriteeri Tavoitetaso 2007 2011 Mittari Työpaikat Työpaikkojen nettolisäys on 260 uutta työpaikkaa vuodessa Yritysten nettolisäys 55 yritystä/v. vuosina 2007 2008 ja 75 yritystä/v. vuosina 2009 2011 Yritysten liikevaihto kasvaa Työllisyysaste Yritysten lkm netto muutos Lapin suhdannejulkaisun työpaikat ja liikevaihto Matkailu Yöpymisvuorokausien kasvu 7 %/v. (400 000 vrk vuonna 2005) Yöpymisvuorokaudet Maaseutu Maaseutuyritysten kasvu Maatilojen tulotaso kasvaa 3%/ v. Maaseutuyritykset Maatilojen tulotaso Innovaatiotoiminta Alueelle tulevan Tekesin rahoituksen määrä kasvaa Tekesin alueelle tuleva rahoitus Kansainvälistyminen Viennin arvo kasvaa Viennin arvo
3. Toimiva yhdyskuntarakenne ja elävät kylät Kaupunki tarjoaa kestävä kehitys huomioon ottaen asukkaille, yrityksille ja matkailijoille puhtaan, luonnonläheisen ja virkistävän ympäristön. Maanhankintaa ja kaavoitusta jatketaan alueilla, joilla kunnalliset palvelut ovat hyödynnettävissä. Tavoitteena on aluerakenteen eheyttäminen ja rakennetun infrastruktuurin käyttöasteen parantaminen sekä maaseudun säilyttäminen elävänä. Tavoitteena on Rovaniemen keskustaajaman tiivis ja eheä kaupunkirakenne. Täydennyskaavoituksella ja maankäytön tehostamisella tuetaan elinympäristön toimivuutta ottamalla huomioon viheralueiden riittävyys. Tavoitteena on luoda edellytyksiä vahvojen palvelualueiden kehittymiselle. Hyvä palvelukyläverkosto tukee myös muun maaseudun elinvoimaisuutta. Liikennejärjestelmää kehitetään niin, että se tukee aluerakenteen ja elinkeinotoiminnan kehittämistavoitteita sekä palveluiden saavutettavuutta. Virkistysalueita kehitetään siten, että ne tarjoavat mahdollisuuden luonnon monimuotoisuuden kokemiseen, monipuoliseen luonnossa liikkumiseen, urheiluun, kalastukseen ym. kuntalaisia ja myös matkailua palveleviin toimintoihin. Kylän merkitys voimavarana on suuri, sillä ihmiset ovat kiinnittyneitä kotikyliinsä ja kylät muodostavat tärkeän voimavaran asukkailleen. Kylien ja kyläyhteisöjen elinvoimaistumisen yksi ylläpitäjä on omaehtoinen kulttuuri ja sen tukeminen. Arviointikriteeri Tavoitetaso 2007 2011 Mittari Tonttituotanto 200 luovutettua tonttia/v. Luovutettujen tonttien lukumäärä Asumisviihtyisyys Asumisviihtyisyys on hyvä Asukaskysely Palveluiden tavoitettavuus Palveluiden tavoitettavuus hyvä Asukaskysely
II TALOUDEN NÄKÖKULMA 4. Kaupungin talouden tasapainoisuus Talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2007 2011 laaditaan siten, että kaupungin a. tilikausien 2006 2010 kumulatiivinen tulos on positiivinen ja vuoden 2011 tulos vähintään vuoden 2010 tasolla b. investointien taloudellinen vaikutus on suunnittelukaudella toimintakatetta tai vuosikatetta vahvistava c. kaupungin kokonaislainamäärä suunnittelukaudella ei kasva Arviointikriteeri Tavoitetaso 2007 2011 Mittari Toimintamenojen kasvu Alle verorahoituksen kasvun Toimintakate Investointirasitus Yli 100 % Vuosikate/nettoinvestoinnit % Lainarasitus Alle 1000 /as Lainat 5. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus Tytäryhtiöiden toiminta on kaupungin tavoitteiden mukaista ja tytäryhtiöiden a) tilikauden tulos on positiivinen b) investointien omarahoitusosuudet ovat sellaisella tasolla, että tytäryhtiöiden yhteinen lainamäärä suunnittelukaudella alenee c) oma riskinkantokyky on riittävä ilman kaupungin lisäsijoituksia Arviointikriteeri Tavoitetaso 2007 2011 Mittari Kannattavuus Riittävän positiivinen (ks. luku 7.1) Tilikauden toiminnallinen tulos Lainarasitus Alle 2000 /as Tytäryhtiöiden lainat Riskit Yli 30 % Tytäryhtiöiden omavaraisuusaste
Toiminnalliset painopisteet ja valinnat suunnittelukaudella: Palvelutuotannon, viranomaistoiminnan ja hallinnon rakenteita muutetaan, maksuja lisätään ja tuottavuutta parannetaan siten, että tuotantokustannukset ovat 3 prosenttia pienemmät vuoteen 2010 mennessä vuoden 2006 rahanarvossa laskettuna. Parannetaan omaisuuteen sidotun pääoman tuottoa tehostamalla omaisuuden käyttöä ja tarpeettoman omaisuuden myyntiä, edistämällä rakentamattomien tonttien rakentamista ja lisäämällä osinkotuloja. Kaupungin omistajaohjauksessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Valtuusto päättää kaupungin liikelaitosten ja tytäryhteisöjen perustamisesta. Perustamisen yhteydessä arvioidaan liikelaitoksen ja tytäryhteisön liiketoiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kaupungin tytäryhtiöiden tulee toiminnassaan ottaa huomioon samat tuottavuustavoitteet, jotka valtuusto on asettanut kaupungin omalle toiminnalle. Valtuusto päättää tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista kaupungin talousarvion yhteydessä. Valtuusto päättää kaupungin omaisuuden siirtämisestä tytäryhtiön omistukseen. Omaisuuden siirron tulee olla kaupunkistrategian tavoitteita tukeva ja siirtoehdot käyvän arvon mukaiset. Valtuusto päättää kaupungin takauksien ja vakuuksien antamisesta. Takauksen antamisen ehtona on se, että sillä tuetaan kaupunkistrategian tavoitteita. Takauksen antamisen yhteydessä arvioidaan riski ja se, onko tarkoituksenmukaista, että riskiä siirretään kaupungille. Takauksesta peritään takausprovisio. Kaupunginhallitus antaa ohjeet liikelaitosten ja tytäryhteisöjen taloudellisesti merkittävissä ja yhtiön toiminnan kannalta laajakantoisissa asioissa. Kaupunginhallitus nimeää kaupungin tytäryhteisön puhe ja äänivaltaa käyttävän edustajan ja antaa tarvittavat toimiohjeet. Kaupunginjohtaja vastaa kaupungin liikelaitosten ja tytäryhteisöjen toiminnan ohjauksen, valvonnan ja raportoinnin järjestämisestä.
III PALVELURAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA 6. Ohjausjärjestelmän toimivuus Kaupungissa käytettävässä sopimusohjausjärjestelmässä lautakunnat laativat palvelusopimukset valtuuston päättämien määrärahojen, tavoitteiden ja järjestämisen periaatteiden mukaisesti. Palvelusopimuksissa määritellään ja sovitaan kaupunkilaisille tuotettavien palveluiden määrä, laatu ja hinta sekä muut palveluille asetettavat vaatimukset. Lautakunnat laativat palvelusopimukset talousarviovuoden alkuun mennessä. Sopimuksissa sovittujen palveluiden tuottamisesta vastaavat palvelujohtokunta ja tekninen johtokunta. Johtokunnat eivät käytä poliittista toimivaltaa, vaan ne huolehtivat siitä, että palvelut tuotetaan sopimuksissa sovitun mukaisesti. Johtokunnat raportoivat palvelutuotannon toteutumisesta lautakunnille ja lautakunnat edelleen valtuustolle kaupunginhallituksen päättämällä tavalla. Suunnittelukaudella on tärkeää saada tilaaja organisaatio toimivaksi, mikä edellyttää hallintoorganisaation osastojaon uudistamista. Tuotanto organisaatiossa on kehitettävä liiketoimintaosaamista. Rovaniemen kaupungin palveluiden järjestämisen periaatteissa on perusteena väestöperusteinen palveluiden suunnittelu ja kehittäminen. Tavoitteena on tuotannon kehittäminen niin, että palvelutuotantoa johdetaan yli hallinnollisten sektorirajojen. Lautakuntajärjestelmän kehittämistä selvitetään. Arviointikriteeri Tavoitetaso 2007 2011 Mittari Päätöksentekojärjestelmä Toimielinten itsearvioinnilla mitattuna päätöksentekojärjestelmä on toimiva Kyselyn tulokset 2 kertaa valtuustokaudessa Toimivat palvelusopimukset Palvelumäärien poikkeaminen +/ Palveluiden hinnat ovat toteutuneet budjetoidusti Laatu on toteutunut sopimusten mukaisesti Määrien toteutumisen aste Tuotannon tulos Johtokuntien tuloslaskelmien toteutuma % Lautakuntien arviot Asukkaiden osallistuminen Asukkaiden laaja osallistuminen asukastilaisuuksiin Asukastilaisuuksiin osallistuneiden lkm
Toiminnalliset painopisteet ja valinnat suunnittelukaudella: Kaupungin hallinto organisaation osastojakoa kehitetään niin, että osastojen määrittelyssä selkiytetään palveluiden järjestämisen ja strategisen hallinnon vastuut. Hallinnossa jatketaan tuotannollisen toiminnan siirtämistä palveluorganisaatioon. Toimenpiteet toteutetaan vuosina 2007 2008 perusteellisesti harkiten ja hyötynäkökohdat huomioon ottaen. Vuoden 2007 loppuun mennessä laaditaan palveluhankintastrategia, jossa määritellään palveluhankinnanperiaatteet. Kaupungin yhtiöiden hallinnon ja muiden tukipalveluiden yhteistyön lisääminen selvitetään suunnittelukauden aikana. Yhtiöittämistä tehdään pääsääntöisesti vain niissä toiminnoissa, joissa tulorahoitus on suurimmaksi osaksi konsernin ulkopuolelta laskutettavaa myyntituloa. Nykyisten liikelaitosten lisäksi voidaan teknisen johtokunnan alaisista palvelukeskuksista perustaa liikelaitoksia. Kaupungin omistamien tilojen hallinnointi ja vuokraus hoidetaan kaupungin liikelaitoksen toimesta vuoden 2008 alusta alkaen. Palvelujohtokunnan toiminta taseyksikkönä selvitetään 2008 mennessä. Selvitetään, missä palveluissa lautakunnat voisivat tehdä sopimukset myös yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavista palveluista. Parannetaan palveluprosessien toimivuutta kehittämällä prosessien johtamiseen perustuvaa toimintatapaa.
7. Palvelujärjestelmän tuottavuus Kaupungin hallinto ja palvelujärjestelmän tuottavuutta parannetaan, millä tarkoitetaan sitä, että palvelut tuotetaan nykyistä merkittävästi pienemmillä resursseilla. Tuottavuuden kehitystä on mitattava. Palvelut kohdennetaan oikea aikaisesti ja olemassa olevaa tuotantorakennetta muutetaan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Väestön eri ikäryhmien koko ja sitä kautta asukkaiden palvelutarpeiden sisältö muuttuvat lähivuosina huomattavasti. Muutoksiin sopeutuminen eli oikean palvelumäärän kohdentaminen oikeaan aikaan ja paikkaan edellyttävät palvelurakenteilta joustavuutta ja uusiutumista. Tehokkuus edellyttää myös palvelutuotannon mahdollisimman korkeaa käyttöastetta ja että tarpeettomasta tuotantokapasiteetista luovutaan heti. Arviointikriteeri Tavoitetaso 2007 2011 Mittari Kokonaistuottavuuden kehitys Palvelut järjestetään reaaliarvoltaan 3 % vuoden 2006 tasoa pienemmillä määrärahoilla vuonna 2010 Käytetyt määrärahat / vuoden 2006 taso Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstömäärä pienenee 120 henkilötyövuodella 1.1.2006 tasosta vuoteen 2010 mennessä Henkilöstömäärä TA vuoden alussa Toiminnalliset painopisteet ja valinnat suunnittelukaudella: Tuottavuuden parantamista toteutetaan teknologiaa hyödyntämällä ja korvaamalla perinteisiä palvelukäytäntöjä sähköisen asioinnin menetelmillä. Prosessien johtamista parannetaan.
IV HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Henkilöstön osaaminen ja työkykyisyys Kaupungilla on riittävä motivoitunut ja palvelukykyinen henkilöstö, jolla on tehtävien edellyttämä tieto, taito ja tahto järjestää ja tuottaa kuntalaisille hyväksyttyjen tavoitteiden mukaiset palvelut. Kaupunki on hyvä työnantaja. Se huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista ja oikeasta optimaalisesta mitoituksesta. Kaupungin tehtävät ovat kiinnostavia ja palvelusuhteet ehdoiltaan kilpailukykyisiä. Kaupungin henkilöstöpolitiikassa painotetaan avointa ja säännöllistä yhteistoimintaa sekä koulutusta, jonka tavoitteena on toisaalta toiminnan tuloksellisuuden parantaminen ja henkilöstön sitouttaminen sekä toisaalta henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu ja tasa arvo. Kaupunki laatii yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa useamman vuoden palkkaohjelman, johon kaikki osapuolet voivat sitoutua. Palkkaohjelman tavoitteena on korjata eri työntekijäryhmien välisiä palkkavääristymiä ja edistää tasa arvoa. Arviointikriteeri Tavoitetaso 2007 2011 Mittari Ammattitaitoinen henkilöstö Osaamiskartoitukset suoritettu Henkilöstökoulutuksen ohjeiden tarkistaminen Toteutuma Koulutuspäivät Johtamisen toimivuus Työolotiedustelu Esimiestyö ja johtaminen 3,1 Henkilöstökertomus Työhyvinvointi Keskimääräiset sairauspoissaolot alentuvat Sairauspoissaolopäivät keskimäärin/työntekijä Henkilöstön tasaarvoisuus Tasa arvosuunnitelman toteutuminen Tasa arvosuunnitelma Toiminnalliset painopisteet ja valinnat suunnittelukaudella: Henkilöstöstrategia valmistellaan heti kaupunkistrategian hyväksymisen jälkeen Henkilöjohtamiseen panostetaan Tasa arvoinen palkkaus, yli sopimusalojen Taulukko 5. Henkilöstösuunnitelma henkilötyövuosina (vakinaiset + määräaikaiset) (tilanne 1.1.) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Hallinto 202,9 199,9 190 187 185 180 Palvelutuotanto 2338,6 2326,6 2318 2294 2273 2251 Tekninen tuotanto 430,3 426,3 423 420 417 412 YHTEENSÄ 2971,7 2952,8 2931 2901 2875 2844
9. Palvelutarpeita vastaava henkilöstömäärä ja rakenne Palveluiden tuloksellinen tuottaminen perustuu ammattitaitoiseen ja optimaalisesti mitoitettuun henkilöstöön. Henkilöstörakennetta kehitetään aktiivisesti niin, että se vastaa palvelutarpeita. Palvelussuhteen ehdot ovat kilpailukykyisiä, yhdenvertaisia ja johdonmukaisia. Henkilöstöpolitiikka on kannustavaa ja palvelurakenteen muuttumisen edellyttämää ammatillista muutosta tukevaa. Arviointikriteeri Tavoitetaso 2007 2011 Mittari Henkilöstön riittävyys ja saatavuus Palvelutarpeita vastaava mitoitus suoritettu Rekrytointiohjelma laadittu 2007 Asetusten/suositusten mukainen mitoitus/palvelusopimukset Toteutuma Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyys paranee Asiakaskyselyt Kannustamisjärjestelmän toimivuus Kannustamisjärjestelmä toiminnassa 2007 Henkilöstökysely/Arviointi Toiminnalliset painopisteet ja valinnat suunnittelukaudella: Rekrytointiohjelman kehittäminen Palvelukyvyn seuranta ja arviointijärjestelmän laatiminen
4 KAUPUNGIN TOIMINTA JA TALOUS Tähän tekstit täydennetään myöhemmin.
4.1 KÄYTTÖTALOUSOSA Tähän tekstit täydennetään myöhemmin.
4.1.1 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEN YLEISET PERIAATTEET Palveluiden järjestämisen yleiset periaatteet on johdettu edellä esitetystä kaupunkistrategiasta. Nämä periaatteet korostavat kaupungin keskeistä roolia ja vastuuta alueensa kehittäjänä ja asukkaille tarjottavien palveluiden järjestäjänä. Periaatteiden tarkoituksena on ohjata järjestettävien palveluiden tuotantorakenteita ja hankintaperiaatteita siten, että eri väestöryhmien perusoikeudet ja palvelutarpeet toteutetaan kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Näillä periaatteilla ei ole kuitenkaan tarkoitus määritellä yksityiskohtaisesti palveluiden tuotantoprosesseja eikä organisoida tuotantoa. Lautakuntien tulee ottaa nämä yleiset periaatteet huomioon hyväksyessään palveluiden järjestämisen yksityiskohtaisia periaatteita ja palvelusopimuksia sekä määritellessään palvelutuotannon arviointikriteereitä ja mittareita. Palveluiden järjestämisen yleiset periaatteet määritellään väestöryhmittäin ja toimintaa ohjataan asiakaslähtöisin prosessein seuraavasti: lapset, nuoret ja perheet työikäiset ikäihmiset erityisryhmät L A P S E T, N U O R E T J A P E R H E E T Perheitä tuetaan eri elämäntilanteita vastaavilla palveluilla hyvän ja yhdenvertaisen kasvuja oppimisympäristön turvaamiseksi lapsille ja nuorille. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja varhaisella puuttumisella estetään ongelmien syntymistä ja niiden vaikeutumista. Perhekeskeisyydellä ja vanhemmuuden tukemisella parannetaan toiminnan vaikuttavuutta. Lapsiperheiden peruspalvelut ja niitä täydentävät muut hyvinvointipalvelut järjestetään niin, että ne ovat toimivia, laadukkaita ja optimaalisia palvelutarpeisiin ja käytettävissä oleviin resursseihin nähden. Palvelun sisältö ratkaisee, toteutetaanko se lähi, alue vai keskitettynä palveluna siten, että voidaan turvata niin palvelun hyvä laatu ja saavutettavuus kuin sen toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus. Laajan kaupungin mittava kyläverkko otetaan huomioon alueellisia palvelurakenteita suunniteltaessa. Palveluiden laadun turvaamiseksi henkilöstön koulutustason, henkilöstömitoituksen ja erilaisten ryhmäkokojen tulee vastata säädöksiä. Myös toiminnan kehittämisen edellyttämästä henkilöstön täydennyskoulutuksesta on huolehdittava. Sekä kaupungin oman palvelutuotannon että yksityisten ostopalveluiden laatua on seurattava asetettujen laatukriteereiden pohjalta. Palveluiden kehittämisessä korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa palveluiden sisältöön ja laatuun. Osallisuuden lisäämisellä ja säännöllisillä asiakaspalautteilla parannetaan vuorovaikutteisuutta palveluiden tuottajan ja asiakkaan välillä. Palvelurakenteiden tulee mahdollistaa moniammatillinen yhteistyö ja niiden on oltava joustavia palvelutarpeiden muutostilanteissa niin tilojen kuin henkilöstöresurssien suhteen. Tehokkaalla palveluohjauksella ja toiminnan johtamisella taataan eri palveluyksiköiden mahdollisimman korkea käyttöaste. Palvelutuotannon tuottavuuden kohottamiseen on muutoinkin kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta asetettu tavoite palveluiden tuottamisesta nykyistä merkittävästi pienemmillä resursseilla toteutuu. Yksityiset palvelut tarjoavat asiakkaille sekä valinnanmahdollisuuksia että täydentävät kunnallista palvelutuotantoa sopimusohjausjärjestelmän puitteissa. Yhteisiin toimitiloihin keskitettävällä perhepalvelukeskus toimintamallilla uudistetaan lapsiperheiden peruspalveluiden yhteistyörakenteita ja verkostoitumista. Samalla otetaan koordinoidusti käyttöön varhaisen puuttumisen ja tuen mahdollistavia moniammatillisia yhteistyökäytäntöjä ja
työmenetelmiä. Uudella toimintamallilla pyritään edistämään vanhempien ja perheiden omatoimisuutta, omaehtoista selviytymistä, keskinäistä vertaistukea ja yhteistyöverkostojen syntymistä sekä saamaan erityispalveluiden tarve ja kustannusten nousu hallintaan. Myös nuorten palveluissa uusia toimintamalleja kehitetään erityisasiantuntemusta keskittämällä ja tavoitteena on nuorisopalvelukeskuksen perustaminen. Teknisillä palveluilla turvataan lasten ja nuorten hyvää kasvu ja opiskeluympäristöä kunnostamalla koulujen ja päiväkotien piha alueet sekä leikkikentät EU määräysten ja säännösten mukaisesti. Myös lasten ja nuorten liikenneturvallisuusympäristöä parannetaan. Äitiys ja lastenneuvola sekä kouluterveydenhuollon palvelut toteutetaan ensisijaisesti lähipalveluina palvelutarpeiden muutokset huomioon ottaen. Äitiys ja lastenneuvolapalveluilla vahvistetaan em. perhepalvelukeskuksen toimintaa. Terveydenhuollon hoitoon pääsyn turvaaminen toteutetaan lain edellyttämällä tavalla. Henkilöstömitoituksessa tavoitteena on Sosiaali ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus (Stakesin) henkilöstömitoitussuositukset. Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluissa painotetaan omaehtoista arkielämässä selviytymistä ja ongelmien ennalta ehkäisyä. Perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa luodaan eri palvelutuottajien yhteistyönä varhaisen puuttumisen ja puheeksiottamisen kulttuuria. Lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kokopäivähoidon ohella vaihtoehtoisina hoitomuotoina järjestetään osapäivä ja avointa päivähoitotoimintaa. Asiakkaalle tarjotaan käyttöön myös yksityisen hoidon tuen kuntalisää, joka mahdollistaa perheen tarvitseman päivähoidon järjestämisen kunnallisen päivähoidon ulkopuolelta. Lasten kotihoidontuen kuntalisän tarve on selvitettävä kevään 2007 aikana, ja siitä on tehtävä esitys perusturvalautakunnalle. Lisäksi perhepäivähoidon osuutta päivähoitopalveluissa pyritään lisäämään. Opetuspalveluiden sisällöllistä kehittymistä ja tuottavuuden parantamista tuetaan perustamalla mahdollisuuksien mukaan luokat 1 9 käsittäviä peruskouluja, jotka mahdollistavat pedagogisesti ja taloudellisesti tehokkaiden yksiköiden muodostumisen. Oppilassijoittelu toteutetaan perusopetuksen hallinnollisen aluejaon pohjalta siten, että oppilaat sijoitetaan oman alueensa lähikouluun. Oppilaat voidaan sijoittaa myös oman alueensa muuhun kouluun tai toisen alueen kouluun, mikäli pedagogiset perusteet tai tilajärjestelyt sitä edellyttävät. Kouluverkko järjestetään toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaaksi siten, että se tarjoaa kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet hyviin oppimistuloksiin. Ensisijaisten pedagogisten perusteiden lisäksi kouluverkon rakenteessa otetaan huomioon laajan kaupungin äärialueiden koulumatkat ja koulujen investointitarpeet. Peruskoulun jälkeisiin jatko opintoihin hakeutumista tuetaan erityistoimin opintojen jatkuvuuden turvaamiseksi ja nuorten syrjäytymisen estämiseksi. Koulujen toimintakulttuurin kehittämisessä korostetaan oppilaan, perheen ja koulua ympäröivän yhteisön osallisuutta. Kodin ja koulun yhteistyötä tulee tiivistää käytännön toimenpitein. Nuorten aktiivista kansalaisuutta tulee edistää ja heidän itsenäistymistään tukea sekä syrjäytymistä ehkäistä. Koulupalveluissa tekniikan kehittyminen tukee monimuoto opetuksen kehittämistä ja antaa vaihtoehtoja lähiopetukselle. Etäopetuksena saatu opetus korvaa osan lähiopetuksesta alueilla, joissa pitkät välimatkat aiheuttavat ongelmia sekä oppilaiden että opettajien liikkuvuudelle. Lukiokoulutuksen sisältöä kehitetään ja yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa tiivistetään. Niin ammatillisella peruskoulutuksella kuin ammattikorkeakoululla tulee olla selkeä yhteys alueen kehittämisstrategiaan ja niiden tulee ennakoida työelämän muuttuvia tarpeita. Korkeatasoinen osaaminen ja innovaatiot ovat alueen menestystekijöitä. Liikunta ja nuorisopalveluissa tarjotaan lapsille ja nuorille mahdollisuus osallistua oman henkisen ja fyysisen terveytensä edistämiseen ja ylläpitämiseen sekä kannustetaan heitä ottamaan yhä enemmän vastuuta oman ja yhteisen viihtyvyyden rakentamisesta. Urheiluseurojen ja nuorisojärjestöjen toiminnan tukemiseen, suuntaamiseen ja arviointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Nuorisovaltuustotyötä kehittämällä nuorten osallistumista ja vaikuttamista kaupungin toimintaan parannetaan mm. Nuorten Rovaniemen toteuttamiseksi.
Kulttuuripalveluiden erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa ja lisätä itsetuntemusta sekä antaa sisältöä heidän elämäänsä. Kulttuuri ja taidekasvatuksen tavoitteena on lisätä perussivistystä ja vahvistaa lasten ja nuorten kulttuurista identiteettiään ja lisätä kulttuurisesti moniarvoista ilmapiiriä. Kulttuuri ja sivistys sekä omaehtoiseen kulttuuriin kannustaminen ovat keskeisimpiä keinoja vaikuttaa sekä ihmisen hyvinvointiin että alueiden kehitykseen. T Y Ö I K Ä I S E T Työllisen työvoiman osuuden lisääminen on keskeisin kaupungin toiminnan tavoite. Eri palveluilla edistetään työikäisen väestön hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä työ ja toimintakyvyn vahvistamista. Työmatkaliikenteen järjestämistä laajassa kaupungissa tehostetaan. Aikuisväestöä on kaikissa kaupungin palveluprosessien mukaisissa väestöryhmissä, joten lähes kaikkia kaupungin palveluita kehitetään myös aikuisväestön palvelutarpeet huomioon ottaen. Sähköisen asioinnin kehittämisellä korvataan vanhoja asioinnin ja palveluiden käytön muotoja ja lisätään siten asukkaiden tasavertaisuutta palveluiden käyttämisessä. Tämä edellyttää sähköisten asiointipisteiden lisäämistä koko kaupungin alueella. Maankäytöllä, kaavoituksella ja ympäristörakentamisella pidetään yllä eheytyvää yhdyskuntarakennetta, toimivaa aluerakennetta sekä viihtyisää ja puhdasta luonnonympäristöä. Maapolitiikan periaatteena on riittävä vaihtoehtoinen tonttitarjonta eri puolilla kaupunkia olemassa olevaa julkista ja yksityistä palvelurakennetta tehokkaasti hyödyntäen. Teknisissä palveluissa joukkoliikenteen kehittäminen sekä katujen, teiden ja muiden väylästöjen ja reitistöjen kunnossapito samoin kuin ydinkeskustan viihtyvyyden ja vetovoiman lisääminen ovat tärkeitä painotusalueita. Haja asutusalueen jätevesihuollon saattaminen uuden lainsäädännön mukaiseksi toteutetaan lain edellyttämässä aikataulussa. Ympäristövalvonnan tavoitteena valvonta ja lupaprosesseissa on haitallisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen neuvonnan ja laillisuusvalvonnan keinoin. Yleisen elinkeinopolitiikan tavoitteena on työllistymisen edistäminen ja alueen työpaikkojen lisääminen. Yksilötason työllistymistä tukevat palvelut hoidetaan eri toimijoiden kesken työvoiman palvelukeskuksessa. Yhteistyön edelleen tehostamisella eri viranomaisten kesken ehkäistään syrjäytymistä ja pitkäaikaistyöttömyyttä. Aikuiskoulutuksen kokonaisuuden muodostavat ammatillinen täydennys ja uudelleenkoulutus sekä työvoimapoliittinen koulutus, jolla edistetään sijoittumista muuttuville työmarkkinoille. Muutoinkin toteutetaan elinikäisen oppimisen periaatetta. Koulutuksen ja työelämän muuttuvien tarpeiden ennakointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Terveydenhuollon hoitoon pääsyn turvaaminen toteutetaan lain edellyttämällä tavalla ja terveydenhuollossa painotetaan sairauksia ehkäiseviä palvelumuotoja ja työkyvyn edistämistä. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöllä edistetään työkyvyn palauttamista. Terveydenhuollon palveluita toteutetaan omalääkärijärjestelmällä. Johtava periaate on oikea aikainen ja oikeaan tarpeeseen kohdennettu palvelu riippumatta palvelun tuottajasta. Eri palveluilla tuetaan myös työkyvyn ylläpitämistä ja palauttamista. Työterveyshuollon palveluita niin kunnan omalle henkilöstölle kuin yrityksillekin kehitetään painotuksena ennalta ehkäisevä toiminta. Sosiaalipalveluilla luodaan edellytyksiä oman elämän hallinnalle ja työssäkäynnille. Erityisenä tavoitteena on nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja niistä aiheutuvien ongelmien ehkäisy ja hoito. Asumiseen ja työmatkaliikenteeseen liittyvät palvelut ovat keskeisiä työikäiselle väestölle. Työmatkaliikenteen suunnitteluun ja järjestämiseen eri puolilta laajaa kaupunkia kiinnitetään erityistä huomiota. Kaupungin keskusalueella kiinnitetään huomiota myös opiskelijoiden asumiseen ja kulkuyhteyksiin oppilaitoksille.
Kulttuuripalveluiden tavoitteena on tukea henkisen hyvinvoinnin kautta myös fyysistä hyvinvointia. Tutkimustulokset osoittavat, että kulttuuriharrastuksilla ja taiteilla on positiivisia vaikutuksia ihmisten terveydentilaan. Säilyäkseen hyvinvoivina ja kilpailukykyisinä alueet tarvitsevat vahvaa kulttuurista toimintaa ja identiteettiä. Kirjastoja kehitetään yhdistymissopimuksen mukaisesti myös monipalvelupisteinä. Liikuntapalvelut tuotetaan siten, että kaikilla on hyvät perusedellytykset toteuttaa yksilöllistä ja yhteisöllistä kunto ja terveysliikuntaa sekä harrastus ja kilpailutoimintaa asuinpaikasta, iästä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Kaupunki rakentaa rahoitusmahdollisuuksiensa mukaisesti puitteita kaupunkilaisten omaehtoiselle liikunnalle. Alueen vetovoimaa lisätään elinympäristön turvallisuudella ja viihtyisyydellä sekä monipuolisilla vapaa ajan harrastusmahdollisuuksilla. Koulutuspalveluissa toteutetaan elinikäisen ja omaehtoisen oppimisen periaatetta sekä tietojen ja taitojen kehittämistä. Luovuus, innovatiivisuus ja yrittäjyys ovat tärkeitä ominaisuuksia. Kaupungin asukkaille turvataan kansalaisopiston monipuoliset ja tasa arvoiset palvelut saatavuuden ja kurssimaksujen osalta koko kaupungin alueella. I K Ä I H M I S E T Ikäihmisten palveluilla edistetään turvallista vanhenemista ja sairauksien ennaltaehkäisyä sekä tuetaan ikäihmisten omatoimista selviytymistä ja toimintakykyä kotona, asumispalveluissa ja laitoksissa. Tavoitteena on hyvä elämänlaatu ja esteettömän, turvallisen elinympäristön tarjoaminen. Palveluntarve arvioidaan viivytyksettä ja luotettavasti. Palveluiden ja avuntarpeen määrittelyssä sekä palveluiden kohdentamisessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään yhtenäisiä mittareita. Palvelun tulee vastata iäkkään asiakkaan yksilöllisiin hoidon, hoivan ja kuntoutuksen tarpeisiin. Palveluverkon tulee olla monipuolinen, joustava ja asiakkaan palveluohjauksessa tulee hyödyntää alueen yksityinen ja julkinen palvelutarjonta. Palvelurakenteen tulee olla kotona asumisen, ennaltaehkäisevien palveluiden ja erilaisten palveluasumisratkaisuiden osuutta tukevaa. Tavoitteena on, että vähintään 90 prosenttia yli 75 vuotiaista asuu kotona. Erityistä huomiota on kiinnitettävä omaishoidontuen ja muiden kotona asumista edesauttavien palveluiden kehittämiseen sekä omaishoitajien omaan jaksamiseen mm. vapaapäivien pidon mahdollistamisella ja tukemisella. Uusia palveluiden järjestämistapoja tulee kehittää. Uuden teknologian käyttöönoton lisäys kohdennetaan ratkaisuihin, jotka edistävät kotona asumista ja turvallisuutta. Kaupungin järjestämät ikäihmisten palvelut kohdennetaan erityisesti terveys, kuntoutus, hoito ja hoivapalveluihin sekä palveluohjaukseen määriteltyjen kriteereiden mukaan. Lisääntyvää palvelutarvetta tyydytetään hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan alueen palveluyrittäjiä. Erityisesti tukipalveluiden tuottamista ohjataan yksityiselle palvelutuottajille tai kolmannelle sektorille. Kaupunki tukee asiakkaan tasavertaisia valinnanmahdollisuuksia niin julkisten kuin yksityisten palveluiden osalta asiakkaan arvioitu palvelutarve huomioiden mm. palvelusetelillä. Palveluiden tuottamisessa on huomioitava resurssien taloudellinen käyttö tarkastelemalla jatkuvasti palveluprosesseja, toimintojen mahdollisia päällekkäisyyksiä ja etsittävä uudella teknologialla korvattavia palveluita. Lisääntyvää palvelutarvetta tyydytetään hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan alueen palveluyrittäjiä. Erityisesti tukipalveluiden tuottaminen ohjataan yksityisille palvelutuottajille tai kolmannelle sektorille. Palveluiden laatu määritellään tuottajien ja kaupungin välisissä palvelusopimuksissa. Sekä kaupungin oman palvelutuotannon että yksityisten ostopalveluiden laatua on seurattava asetettujen laatukriteereiden pohjalta. Henkilöstömitoituksessa tavoitteena on vähintään sosiaali ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskuksen (Stakes) määrittelemä keskiverto henkilöstömitoitus sekä hoidon ja avun tarvetta vastaava henkilöstörakenne eri palveluissa. Terveys ja sosiaalipalveluissa painopiste on ennaltaehkäisyssä ja potilaan ja asiakkaan omien voimavarojen ja itsenäisen selviytymisen tukemisessa.