SIMO SIMOJOEN YLEISKAAVAN MUUTOS

SIMO SIMOJOEN YLEISKAAVAN MUUTOS Lohirannan alue YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS SIMON KUNTA - SEITAP OY 2008-2010

1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT SIMO SIMOJOENN YLEISKAAVA, LOHIRANNAN ALUE Kaava-alue: Simojoen yleiskaava Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi, www.seitap.fi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282, puh. 016-313365, Email, tapani.honkanen@seitap.fi Kaavan vireilletulo: Yleiskaavan muutoksen vireilletulo kuulutettiin 18.2.2008. Kaavan käsittely: Asemakaavan luonnos pidettiin valmisteluvaiheessa nähtävillä 02.02. 04.03. 2009 (MRL 62, MRA 30 ). Kaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtäville 02.10. 02.11.2009 (MRA 19 ) ja uudelleen 20.04.-20.05.2010 Yleiskaavan muutoksen hyväksyy Simon kunnanvaltuusto. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Muutettava kaava-alue alue sijaitsee Simojoen rannalla Alaniemen kylän alapuolella. Muutettava alue sijoittuu tilan RN:o 14:78 alueelle. Muutettavassa yleiskaavassa muutettava alue on kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). 2.1.2 Luonnonympäristö Muutettavalla alueella ei ole v. 2000 hyväksytyssä Simojoen yleiskaavassa todettu olevan ranta-alueen luontoa merkittävämpiä luontoarvoja. Tämän yleiskaavan muutoksen perusselvitykseksi FM Sami Mäkikyrö inventoi alueen maastossa 8.7.2008 ja laati alueen luontoarvoista seuraavan raportin: Simo, Simojoen Lohiranta Yleiskaavan muutoksen luonto- ja maisemaselvitys

Johdanto Simojoen Lohiranta sijaitsee reilut 20 kilometriä Simonkylältä koilliseen, Simojoen itärannalla. Alueen luontoon käytiin tutustumassa 8.7.2008. Yleistä maastosta Tutkittu alue on kokonaisuudessaan hakattu ja pienellä osalla siitä kasvaa nuorta mäntytaimikkoa. Osaan hakkuualuetta on nousemassa istutettuja kuusentaimia. Parista, hakkuusta säästyneestä, metsälaikusta ja ympäröivistä metsistä metsätyypin voidaan päätellä olleen tuore mustikkatyypin kangas, jonka pääpuulaji on kuusi. Lähempänä tietä maasto soistuu ja kasvillisuustyyppi muuttuu rämeeksi. Maastonkäsittely on alueella ollut raakaa. Pintamaa on kuorittu kasoihin suurella osalla aluetta ja rannan tuntumassa maasto on nurmikenttää, jossa kasvaa muutamia koivuja ja kuusia. Metsänuudistamisen yhteydessä nyt taimikkoina olevat alueet on aurattu. Perinnemaisema Lapin perinnemaisemat luettelossa (Kalpio & Bergman 1999) alue on mainittu kuuluvan osana arvoluokkaan P- kuuluvaa (paikallisesti arvokas) Louhelankarin laidunta. Alue on ollut lehmien laiduntamaa laidunmetsää. Hakkuut ovat hävittäneet nyt tutkitulta alueelta metsän ja sitä ei voi enää tunnistaa laidunalueeksi. Niinpä alueella ei voikaan enää katsoa olevan arvoa perinnemaisemana. Alueelta ei ole tavattu uhanalaisia kasvilajeja aikaisemmin eikä tämänkään tutkimuksen yhteydessä. Perinnemaisemaluettelossa mainittuja huomionarvoisia kasvilajeja (kissankäpälä, siniyökönlehti ja nurmitatar) ei tämän tutkimuksen yhteydessä havaittu. Linnusto Maastokäynnin yhteydessä havaittiin varis, talitiaisia, pensastaskuja ja kirjosieppo. Simojoen rannassa varoitteli rantasipi ja joen päällä lenteli törmäpääskyjä. Johtopäätökset Tutkitun alueen arvokkain osa on Simojoen ranta. Vaikka alue onkin lähes rantaan saakka käsiteltyä, on jokimaisema itsessään näyttävä. Simojoki kuuluu EU:n Natura 2000 suojelualueverkostoon, mikä on otettava huomioon ja varmistettava, että muutoksella ei ole haitallisia vaikutuksia veden laatuun. Alueen kauempana rannasta olevalla osalla maankäyttö on ollut niin tehokasta, että alkuperäinen luonto on saanut sieltä väistyä. Kirjallisuus Kalpio, S. ja Bergman, T. 1999: Lapin perinnemaisemat. Lapin ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 116. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Yleiskaavan muutoksen alueella ei ole rakennuksia.

2.2. Yleiskaavan muutoksen tavoite Simojoen yleiskaavaa vv. 1998-2000 laadittaessa yhtenä tärkeimmistä tavoitteista pidettiin jokivarren elinvoimaisuuden kehittämistä. Yleiskaavalla pyrittiin tukemaan elinkeinojen kehittymistä niin paljon kuin mahdollista. Erityisen suuri painoarvo annettiin matkailun ja erityisesti kalastusmatkailun kehittämiselle. Simojoen yleiskaavan hyväksymisen 24.7.2000 jälkeen kalastusmatkailun merkitys jokivarressa on kasvanut. Kalastusmatkailun kehittäminen tavoitteena yleiskaavan hyväksyttiin useita valtionmaa kohteita käsittävä yleiskaavan muutos 14.11.2005. Kalastusmatkailun kehittäminen on edelleen Simon kunnan selkeänä tavoitteena Simojokivarressa. Simojoen 24.7.2000 hyväksytyssä yleiskaavassa osoitettiin tilalle RN:o 14:63 matkailupalvelujen aluevaraus tilalla toimivan matkailuyrityksen tarpeisiin. Yritys on yleiskaavan hyväksymisen jälkeen hankkinut yritystä kehittääkseen omistukseensa viereisen tilan RN:o 14:78. Yrittäjän esityksestä Simon kunta pani vireille yleiskaavan muutoksen laatimisen tilan RN:o 14:78 alueelle. 3. YLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 3.1 Suunnittelun vaiheet 3.1.1 Vireilletulo Yleiskaavan muutoksen laatiminen käynnistyi maanomistajalta tulleen aloitteen perusteella. 3.1.2 Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja yhteistyö Simojoen yleiskaavan muutos Lohirannan alueelta pidettiin MRL 62 ja MRA 30 mukaista luonnosvaiheen kuulemista varten nähtävänä 02.02. 04.03.2009. Nähtävillä olon aikana yleiskaavaluonnokseen esitettiin kolme kirjallista mielipidettä. Kaavan laatijan vastine mielipiteisiin: Taustaa Simojoen yleiskaavaa vv. 1998-2000 laadittaessa yhtenä tärkeimmistä tavoitteista pidettiin jokivarren elinvoimaisuuden kehittämistä. Yleiskaavalla pyrittiin tukemaan elinkeinojen kehittymistä niin paljon kuin mahdollista. Erityisen suuri painoarvo annettiin matkailun ja erityisesti kalastusmatkailun kehittämiselle. Simojoen yleiskaavan hyväksymisen 24.7.2000 jälkeen kalastusmatkailun merkitys jokivarressa on kasvanut. Kalastusmatkailun kehittäminen tavoitteena yleiskaavan hyväksyttiin useita valtionmaa kohteita käsittävä yleiskaavan muutos 14.11.2005. Kalastusmatkailun kehittäminen on edelleen Simon kunnan selkeänä tavoitteena Simojokivarressa. Simojoen 24.7.2000 hyväksytyssä yleiskaavassa osoitettiin tilalle RN:o 14:63 matkailupalvelujen aluevaraus tilalla toimivan matkailuyrityksen tarpeisiin. Yritys on yleiskaavan hyväksymisen jälkeen hankkinut yritystä kehittääkseen omistukseensa viereisen tilan RN:o 14:78. Yrittäjän esityksestä Simon kunta pani vireille yleiskaavan muutoksen laatimisen tilan RN:o 14:78 alueelle. Yleiskaavan muutoksesta laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan muutos kuulutettiin vireille.

Tilan RN:o 14:78 rajanaapurit vaativat ympäristökeskukselta MRL 64 :n mukaisesti neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Lapin ympäristökeskus järjesti neuvottelun 6.5.2008. Muistio neuvottelusta on päivätty 10.6.2008. Simon kunnan yleiskaavan muutosta ohjaava ohjausryhmä käsitteli em. neuvottelun pohjalta asiaa kokouksessaan 18.6.2008. Seuraavan kerran ohjausryhmä tarkasteli yleiskaavan muutosta kokouksessaan 11.12.2008 ja päätti silloin, että yleiskaavan muutosalue rajataan niin, että muutoksella käsitellään vain kaavan muutoksen tavoitteeksi asetettu matkailupalvelualueen osoittaminen tilalle RN:o 14:78. Matkailupalvelujen aluevaraus osoitetaan riittävän kauas (vähintään 50 m) naapuritilan loma-asunnosta. Yleiskaavan muutoksen valmistelussa aikaisemmin mukana ollut ranta-alue jätettään pois kaavan muutoksesta, ja ranta-alueelle jää voimaan 24.7.2000 hyväksytty yleiskaava. Tilan RN:o 14:78 ranta-alueelle on vireillä toimenpidelupahakemus sillä alueella tapahtuvien toimenpiteiden ohjaamiseksi. Toimenpidelupa-asiasta Lapin ympäristökeskus on antanut lausunnon 13.3.2009. Mielipiteet kaavaluonnoksesta Simojoen yleiskaavan muutosluonnoksen valmisteluvaiheen kuulemisen 2.2. 4.3.2009 aikana jätetyissä kolmessa kirjallisessa, lähes samasanaisena esitetyssä mielipiteessä käsiteltiin pääasiassa rannan alueella tehtyjä toimenpiteitä, niiden vaikutusta naapurustoon ja miten niiden vaikutuksia tulisi kaavan muutoksella käsitellä kaavan muutosta perusteltaessa. Mielipiteensä esittäneiden mielestä keskeneräiset asiat ko. määräalalla (tarkoittanee tilan RN:o 14:78 ranta-aluetta) pitää olla käsitelty loppuun, ennekuin kaava-asiassa voi edetä. Mielipiteensä esittäneiden mielestä kuulutus yleiskaavan muutoksen nähtäville asettamisesta ei ollut riittävän yksityiskohtaisesti yksilöity (tilan RN:o) ja mielipiteissä esitettiin myös kritiikkiä siitä, että kaikkia OAS:n riittävyyttä käsittelevässä neuvottelussa kirjattuja asioita ei ole toteutettu kuten muistioon on kirjattu. Matkailupalvelujen aluetta (RM) käsittävän yleiskaavan muutosluonnoksen sisältöön esitettiin mielipiteitä: - lisärakentamista ei tule sallia o rakentamisen mitoitus / rantaviiva km ylittyy o lisärakentaminen aiheuttaa naapureille oleellisen häiriön o kaavaehdotuksessa ei ole esitetty mitä alueelle tulee o rakennusoikeus 800 k-m2 on yltiöpäisen suuri - jätevesiasiat on otettava huomioon, ympäristökuormitus selvitettävä perusteellisesti - naapurin rajalta oltava vähintään 10 m välimatka rakennettavaan kohteeseen - ulkopaikkakuntalaiselle rajanaapurille ei ole lähetetty tiedotusta Lisäksi vaaditaan käytäväksi uusi neuvottelua ympäristökeskuksen kanssa. Vastine Simojoen yleiskaavan muutos Lohirannan alueella on luonnosvaiheessa. Siitä on varattu MRA 30 :n mukaisesti osallisille tilaisuus esittää mielipiteensä kaavaa valmisteltaessa. Asetuksen mukaan tilaisuus mielipiteen esittämiseen voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisesti kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Mielestäni kuuleminen on järjestetty asetuksen vaatimalla tavalla, minkä osoittaa sekin, että osalliset ovat voineet esittää mielipiteensä. Lain vaatimus kirjallisesta ilmoittamisesta ulkopaikkakuntalaiselle koskee MRA 19 :n mukaista julkisen nähtävillä olon vaihetta, joka tämän kaavan kohdalta on seuraavana käsittelyvaiheena. Kuten edellä taustaa kuvaavassa osiossa olen esittänyt, Simojoen yleiskaavoituksen yhtenä tavoitteena oli osoittaa alueita matkailuelinkeinoille ja niitä osoitettiin kaikkiin niihin kohteisiin, joita maanomistaja kaavaa laadittaessa esittivät. Kaavan laatimisessa kuten kaavan muutoksiakin laadittaessa maanomistajia tulee kohdella tasavertaisesti. Kun maanomistaja on esittänyt ja Simon kunnanhallitus päättänyt muuttaa yleiskaavaa Lohirannan alueella, tulee asia käsitellä kaavoituksesta säädetyn lainsäädännön, ohjeiden ja tasapuolisen kaavoituskäytännön mukaisesti.

Kun yleiskaavan muutokselle asetettu tavoite matkailupalvelurakentamisen alueen osoittamisesta tilan RN:o 14:78 alueelle voidaan saavuttaa jättämällä naapuruston kesken riitaiseksi muodostunut ranta-alue pois kaavan muutoksesta, Simon kunnan kaavoitusta ohjaavan työryhmän ratkaisu on perusteltu. Rannalla tapahtuneet ja siellä jatkossakin tapahtuvat toimenpiteet voidaan hoitaa alueella voimassa olevaa yleiskaavaa toteuttaen, tarvittaessa toimenpidelupamenettelyllä (Lapin ympäristökeskuksen lausunto 13.3.2009). Yleiskaavan muutos nähtävillä pidetyn luonnoksen mukaisella alueella etenee luonnosvaiheesta kaavaehdotusvaiheeseen, tähän asti on käsitelty muutoksen luonnosta, ei vielä ole kaavaehdotusta. Luonnoksesta esitetyissä mielipiteissä esitys RM-alueen rajaamisesta niin, että rakentamisen etäisyys naapurin rajaan tulee vähintään 10 m:ksi, on perusteltu ja kaavaehdotusta tulee korjata esityksen mukaisesti. Matkailupalvelujen alueen (RM) etäisyys lähimmästä loma-asunnosta (RN:O 14:41) tulee olemaan n. 80 m ja etäisyys rannasta n. 170 m. Näin sijoittuen rakentamisesta ei voida katsoa olevan haittaa naapurille. Simojoen yleiskaavassa Alaniemen alueella osoitetut muut RM-alueet sijoittuvat yleensä lähemmäs naapuri lomaasuntoja. Tuolle etäisyydelle sijoittuvana rakentaminen ei ole omarantaista eikä siten kasvata rantaviivatarkastelun mukaista mitoitusta. Yleiskaavan muutoksen määräyksen mukaan rakentamisoikeus RM-alueella on Simojoen yleiskaavan mukainen 8 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 800 k-m2 rakennuspaikalla. Tässä muutoksessa tilalle RN:o 14:78 esitetyllä 1,4 ha:n RM-alueella rakennusoikeudeksi olisi muodostumassa 800 k-m2, mikä olisi 6 % RM-alueen pinta-alasta. Jätevesien käsittelystä yleiskaavaluonnoksessa on voimassa olevan lain mukainen määräys. Sama määräys on tarkoitus saattaa eri muutoksella voimaan koko Simojoen yleiskaavan alueelle. Simojoen yleiskaavan muutoksen OAS on päivitetty kuvaamaan Simon kunnan kaavoituksen ohjausryhmän päätöksen mukaista yleiskaavan muutosta, joka poikkeaa aikaisemmasta mm. OAS:n riittävyyttä käsiteltäessä olleesta kaavan rajauksen ja siten merkittävästi myös vaikutusten arviointitavoitteen osalta. Kaavan muutoksesta käydyn viranomaisneuvottelun muistiota ei ole toimitettu OAS:n riittävyydestä käytyyn neuvotteluun osallistuneille, kuten OAS neuvottelussa on sovittu. Muisti ja päivitetty OAS toimitetaan heille tämän vastineen mukana. Kaavan muutoksen luonnosvaiheen kuulemisessa on saatu mielipiteet niiltä, jotka ovat halunneet sen ilmaista. Kaavaehdotusvaiheen kaavaselostuksessa kuvataan rakentamisen tapaa ja sijoittumista aikaisempaa tarkemmin. Kaavaehdotus selostuksineen tullaan asettamaan MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään MRA 20 :n mukaisesti lausunnot. Kaavan käsittelyä ei voida sitoa muihin lähi alueella tehtäviin päätöksiin. Rovaniemi 11.05.2009 Tapani Honkanen maanmitt.tekn. YKS 282 Yleiskaavan muutosehdotus asetetaan MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 02.10. 02.11.2009 väliseksi ajaksi. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä.

3.2 Yleiskaavan muutos Yleiskaavan muutoksella muodostuu 1,4 ha matkailupalvelujen (RM) aluetta. Yleiskaavamääräyksen mukaan RM-alueella yhdellä rakennuspaikalla rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 8% rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 800 k-m2. 3.3 Yleiskaavan muutoksen vaikutukset 3.1 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Simon kunnan kaavoituksen ohjausryhmän päätöksellä muutettava alue rajattiin niin, että muutoksella ei käsitellä lainkaan Simojoen rantaviivaa eikä välittömästi rannan lähellä olevaa aluetta. Muutoksella käsiteltävä alue on luontoselvityksessä todettu metsätaloustoimenpitein käsitellyksi, alueella ei esiinny uhanalaisia lajeja eikä alue ole muutenkaan luontoarvoiltaan merkittävä eikä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas. Yleiskaavan muutoksella ei aiheuteta haitallisia muutoksia luonto- eikä maisema-arvoihin. Natura-arvioinnin tarveharkinta: Yleiskaavan muutos sijoittuu Natura 2000 verkostoon kuuluvan Simojoen rannalle. Natura-alue muodostuu Simojoen vesistöalueesta. Alueen nimi: Simojoki Alueen koodi: FI 130 1613 Aluetyyppi: SCI Luontotyyppi: Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 100 % Natura-alueen kuvauksessa mainitaan, että Simojoki kuuluu tyypillisiin pohjoisiin jokivesistöihin, joissa vuodenaikaiset ja vuosittaiset virtaamavaihtelut ovat huomattavan suuret. Veden juoksua tasaavien järvialtaiden vähäisyys, pitkä talvi ja routainen maa lumen sulamisen aikaan näkyvät vesistön voimakkaassa vuosirytmissä; veden määrän ja laadun vaihtelussa. Vesistön alaosan vähäjärvisyydestä johtuen Simojokisuun virtaamanvaihtelut ovat suurempia ja rajumpia kuin joen yläosalla. Simojärvestä Simojokeen virtaava vesi on vuodenajasta riippumatta hyvin tasalaatuista. Yläosastaan Simojoen vesi on niukkaravinteista, ja luonnostaan humuspitoista eli lievästi ruskeavetistä. Veden humus- ja fosforipitoisuus kasvavat huomattavasti jo Simojärven luusuan ja Portimojärven välisellä jokiosuudella. Joen alaosalla veden laatu vaihtelee vuodenajoittain melko voimakkaasti. Veden humuspitoisuus ja kokonaisfosforin määrä kohoavat joen alajuoksulla noin kaksi-kolminkertaiseksi joen yläosaan verrattuna. Vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan Simojoki kuuluu kokonaisuudessaan luokkaan hyvä. Simojoen vesistö on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulailla. Lisäksi vesistön suojelua tullaan toteuttamaan vesilain keinoin. Luontodirektiivin liitteen II lajit: kirjojokikorento, alueella 1uhanalainen laji Lintudirektiivin liitteen I linnut: kuikka, laulujoutsen, liro, uivelo

Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut: jouhisorsa Muuta lajistoa: haapana, tukkasotka, isokoskelo, tukkakoskelo, lapasorsa, sinisorsa, tavi, telkkä, rapu, harjus, merilohi, nahkiainen, vaellussiika Harkinnan lopputulos: Yleiskaavan muutoksella määrätään jätevedet puhdistettavaksi, millä turvataan se, että kaavan mukainen rakentaminen ja rakennusten käyttö eivät aiheuta pohjaveden tai pintaveden (joen veden) pilaantumisen vaaraa eikä siten aiheuteta uhkaa luontodirektiivin mukaisille eikä muillekaan alueella esiintyville lajeille. Luonto- ja maisemaselvitys huomioon ottaen laaditulla yleiskaavan muutoksella ei aiheuteta sellaisia vaikutuksia, että kaavoituksen vaikutuksia tulisi selvittää Natura-arvioinnilla. 4. KAAVAN JATKOKÄSITTELY Kun yleiskaavan muutosehdotus on pidetty julkisesti nähtävänä ja siitä on saatu lausunnot, järjestetään kaavan muutoksesta viranomaisneuvottelu. Viranomaisneuvottelun jälkeen Simon kunnanhallitus tekee esityksen valtuustolle yleiskaavan muutoksen hyväksymisestä. Kunnanhallituksen esitys perusteluineen mahdollisista muistutuksista lähetetään tiedoksi muistutuksen tehneille. Tavoitteena on, että kaavan muutosehdotus on Simon kunnanvaltuuston hyväksyttävänä vuoden 2010 alkupuoliskolla. Rovaniemi 01.10.2009, päivitetty 08.04.2010 Tapani Honkanen maanmittausteknikko, YKS 282

Valmisteluvaiheessa valmisteltu yleiskaavan muutoksen 1. luonnos Liite 1

Valmisteluvaiheessa nähtävillä pidetty (MRA 30 ) yleiskaavan muutoksen luonnos Liite 2