Espoo-tarinan toteutuminen tilannekuva helmikuu 2017 Strategiajohtaja 15.2.2017 Valtuustoseminaari
Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. 2
Espoo-tarinan toteutumisen tilannekuvaa näkökulmittain 3
Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. 4
Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys (1/3) Keskeisiä tekemisiä valtuustokaudella 2013-2017 Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoite Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Tekemiset - Espoo Innovation Garden -kokonaisuutta rakennetaan Espoon tiede- ja tutkimusyhteisön, yritysten, kulttuuritoimijoiden, kaupungin ja kaupunkilaisten kanssa yhteistyössä. - Espoo pääsi Euroopan innovaatiopääkaupunkiverkostoon. - Espoo kutsuttiin edelläkävijäkaupungiksi UNESCOn uuteen oppivien kaupunkien verkostoon, Global Network of Learning Cities 2014. - Käynnistettiin Yrityskylä Espoo, jossa kuudesluokkalaiset osallistuvat yrityskyläpäivään. - Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu järjestettiin vuosittain. - XEdu - ed-tech -kiihdyttämö aloitti toimintansa Otaniemessä 2016. - Kaupunki, Espoo Marketing ja Aalto-yliopisto suunnittelevat Otaniemeen vuonna 2017 toteuttavaa yhteistä Future Garden Innovation Showroomia, jonka tavoitteena on esitellä huippuluokan innovaatioita kansainväliselle yleisölle. - Espoo todettiin Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi European Sustainable City vertailussa 2016. - Espoo antoi ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen 2015. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksia on laadittu kaupunkikonsernissa 15 kpl. - Valmisteltiin ilmasto-ohjelma vuosille 2016 2020. (2016) - Palveluliiketoimessa valmistui ensimmäinen yhteiskuntavastuuraportti 2015. - Fortum ja Espoon kaupunki ovat sopineet yhteistyöstä energiaratkaisujen kehittämisessä ja niiden toteuttamisesta Espoossa. - Aloitettiin geotermisen pilottilämpölaitoksen rakentaminen Otaniemeen 2016. 5
Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän ja valtuustokauden tavoitteiden toteutumista kokonaisuuksittain Asian tilan muutos Vaikutusten muutos 8
Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä Valtuustokauden tavoite Indikaattorit Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaaajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Yritysten lukumäärä (ei as. oy:t ja maatilat sekä aidosti Espoossa toimivat), lkm Uusien yritysten määrä vuodessa, lkm Yritystyöpaikkojen lkm (koko Espoo, Rantarata, Länsimetro) Työpaikkaomavaraisuus, % Työttömien lukumäärä, lkm Työttömyysaste, % Nuorisotyöttömien lkm Nuorisotyöttömyysaste, % Pitkäaikaistyöttömien lkm Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta, % CO2-ekv päästöt/as. Asuntotuotannon 3 viimeisen vuoden keskiarvo Väestömäärä Maassamuuton muuttovoitto Vieraskielisten määrä Vieraskielisten osuus väestökasvusta Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Kansainväliset konferenssit, lkm 9
Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys, 1/2 Indikaattori 2012 2013 2014 2015 2016 Yritysten lkm - ei as.oy:t ja maatilat - aidosti Espoossa toimivat Vertailu lähtötietoon 11 751 12 284 7 000-7 500 12 510 7 000-7 500 Arvio 13 000 Täsmälliset luvut 3/2017 Uusien yritysten määrä vuodessa, lkm 1 704 1 606 1 516 1 513 Yritystyöpaikkojen lkm (vuosikeskiarvo) - Koko Espoo - Kaupunkirata - Länsimetro (myös Länsimetron jatke) 107 992 37 247 49 792 107 587 36 764 49 752 Työpaikkaomavaraisuus, % 96,0 96,0 94,3 107 997 36 802 49 738 107 614 37 023 49 146 109 065 a) 37 569 a) 49 642 a) Työttömien lkm 31.12. (TEM) 8 463 11 155 13 368 14 904 14 336 Työttömyysaste, %, 31.12. (TEM) 6,5 8,4 9,9 10,9 10,3 Nuorisotyöttömien lkm 31.12. (TEM) 700 1 100 1 424 1 448 1 387 Nuorisotyöttömyysaste, %, vuosikeskiarvo 5,3 8,0 9,6 10,9 10,8 Pitkäaikaistyöttömien lkm 31.12. (TEM) 1 690 2 896 4 142 6 025 5 922 Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta, %, vuosikeskiarvo 1,1 1,6 2,6 3,8 4,4 a) tammi-lokakuun keskiarvo 10
Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys, 2/2 Vertailu lähtötietoon Indikaattori 2012 2013 2014 2015 2016 CO2-ekv päästöt/asukas 5,6 tonnia 5,5 tonnia 5,4 tonnia 4,9 tonnia Asuntotuotannon 3 viimeisen vuoden keskiarvo 2 492 2 568 2 469 2 384 2 358 Väestömäärä 31.12. 256 824 260 753 265 543 269 802 274 522 (arvio) Maassamuuton muuttovoitto 582 22 1 061 1 238 1 612* Vieraskielisten määrä 31.12. 28 976 31 949 35 194 38 325 42 180 b) Vieraskielisten osuus väestön kasvusta, % 75,7 67,7 73,5 81,7 Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 1.1., % 71,8 72,0 72,3 72,8 73,0* Kansainväliset konferenssit, lkm 78 94 93 86 * ennakkotieto, b) perustuu Espoon omaan rekisteripoimintaan (Trimble Locus) 11
Espoon kasvutarina Asukasta 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Lähde: Tilastokeskus Espoon väestö on kasvanut 247 000 hengellä vuodesta 1951 vuoden 2016 alkuun. 12
Asukasta 6 000 Espoon vuotuinen väestönkasvu kieliryhmittäin 2000-2016 ja ennuste vuoteen 2019 5 000 4 000 3 000 2 000 Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten määrän kasvu Vieraskielisten määrän kasvu 1 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lähde: Tilastokeskus, Helsingin seudun väestöennuste Espoon väestömäärä on kasvanut vuoden 2000 alusta elokuun 2016 loppuun 63 000 asukkaalla. 13
Espoon väestön ikärakenne v. 2000-2016 ja ennuste vuoteen 2026 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yli 75-vuotiaat 65-74-vuotiaat 35-64-vuotiaat 20-34-vuotiaat 16-19-vuotiaat 7-15-vuotiaat 0-6-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, Espoon väestöennuste 14
Työikäinen väestö: 20-64-vuotiaiden määrä äidinkielen mukaan Espoossa 2000-2015 sekä ennuste vuoteen 2030 200 000 175 000 150 000 125 000 100 000 75 000 50 000 25 000 0 2000 2010 2020 2030 15 Kantaväestö Vieraskieliset
Tuorein virallinen työpaikkaluku (v. 2014) 118 065. Vuonna 2015 arvioitu määrä suunnilleen 118 000. Vuonna 2016 arvioitu määrä 121 000-122 000. Arviot perustuvat Helsingin seudun yrityskatsausta varten tehtyyn ennakkoarvioon, joka on laadittu syksyllä 2016 (Kaupunkitutkimus TA Oy) 16
Vuoden 2016 lopussa oli työttömiä 14 336. Työttömyyden kasvu Espoossa taittui syys-lokakuussa ja vuodenvaihteessa työttömiä oli 568 vuodentakaista vähemmän. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu taittui joulukuussa. Vuoden lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli 5 922 eli 1,7 % (103 henkeä) vuodentakaista vähemmän. Nuorisotyöttömien (15-24 v.) määrä samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin. 17
Työttömyysasteen kasvu taittunut myös vuositasolla tarkasteltuna Tammi-joulukuun 2016 työttömyysaste oli keskimäärin 10,5 %, samaa tasoa (hieman alhaisempi) kuin edeltävänä vuonna. Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli 24,7 % eli samaa luokkaa (hieman alhaisempi) kuin vuotta aiemmin. 18
Alkaneet asunnot 2000-2015 ja arvio 2016 5 000 4 000 3 000 Kunnallinen tuotanto Valtion tukema vuokraasuntotuotanto Asumisoikeus-asuntotuotanto Valtion tukema omistusasuntotuotanto Vapaarahoitteinen tuotanto Väestönmuutos 2 000 1 000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 19
Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. 20
Asukkaat ja palvelut Päämäärä Valtuustokauden tavoite Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstä än, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöises ti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Indikaattorit Ikävakioitu sairastavuusindeksi Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi tuntevien osuus, % Alkoholia liikaa käyttävien osuus, % Aktiivisesti osallistuvien osuus, % Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus, % Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat, %, ikäryhmä 20-54 v. Kotona asuvien osuus yli 75-vuotiaista, % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Laaja asuinkuntaindeksi 24
Asukkaat ja palvelut Indikaattori 2012 2013 2014 2015 Ikävakioitu sairastavuusindeksi Koko maa Espoo Helsinki Vantaa Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi tuntevien osuus, % Espoo Helsinki Vantaa Vertailu lähtötietoon 100 76,5 89,7 89,5 59,2 51,5 100 76,0 89,3 88,9 61,0 56,6 53,2 100 75,5 89,2 88,4 60,5 55,9 56,4 100 75,9 89,2 88,4 60,6 55,2 55,8 Alkoholia liikaa käyttävien osuus, % Espoo Helsinki Vantaa 31,3 31,6 32,0 36,2 32,2 27,4 34,9 35,9 28,2 32,8 27,4 Aktiivisesti osallistuvien osuus, % Espoo Helsinki Vantaa 29,2 24,9 27,4 27,2 23,9 26,4 28,8 22,8 30,1 26,7 26,2 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus, % Espoo Helsinki Vantaa 9,1 7,8 8,0 10,7 9,4 8,6 11,1 9,1 9,2 9,7 9,7 25
Asukkaat ja palvelut Vertailu lähtötietoon Indikaattori 2012 2013 2014 2015 2016 Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat, %, ikäryhmä 20-54 v. Espoo Helsinki Vantaa 16,3 14,8 17,0 20,4 17,9 19,8 20,2 16,8 20,2 20,0 17,4 Kotona asuvien osuus yli 75-vuotiaista, % Espoo 91,1 91,2 91,7 91,8 92,5 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Espoo 1,20 1,20 1,09 1,08 1,01* Laaja asuinkuntaindeksi Espoo Helsinki Vantaa 3,59 3,49 3,40 3,64 3,70 3,79 3,76 3,73 3,56 *ennakkotieto 26
Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Tyytyväisyys on noussut edellisistä Kaupunki- ja kuntapalvelut tutkimuksista ja on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi. Parhaimmat arvosanat Espoo saa palveluistaan leppävaaralaisilta. Espoo Alueet Vertailukaupungit Espoo, 2016 Espoo, 2012 Espoo, 2005 Espoo, 2001 Leppävaara, 2016 Tapiola, 2016 Matinkylä-Olari, 2016 Espoonlahti, 2016 Espoon keskus, 2016 Helsinki, 2016 Lahti, 2015 Oulu, 2016 Turku, 2016 Vantaa, 2016 Keskiarvo 3,76 3,59 3,55 3,47 3,86 3,76 3,71 3,73 3,73 3,73 3,55 3,47 3,61 3,56 3,58 27
Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. 28
Resurssit ja johtaminen Päämäärä Valtuustokauden tavoite Indikaattorit Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Vuosikate /as Vuosikate/poistot % Toimintakate 1000 Indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos % Investointien tulorahoitus-% Konsernin omavaraisuusaste Kaupungin lainat /as Konsernilainat /as Johtamisbarometri (ei vielä käytössä) Tyhy-matriisi Terveysperusteiset poissaolot, pv/htv Lyhytaikaiset sairauspoissaolot, % palvelussuhdepäivistä Keskimääräinen eläköitymisikä 33
Resurssit ja johtaminen Vertailu lähtötietoon Indikaattori 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosikate /as 567 632 441 575 723 Vuosikate/poistot % 125 152 100 122 146 Toimintakate 1000-1 196 267-1 245 303-1 296 680-1 313 012-1 336 656 Indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos % -0,2-0,8-1,4 +1,0-0,4 Investointien tulorahoitus-% 81,6 91,8 45,0 49,1 76 Konsernin omavaraisuusaste 56,7 52,8 49,8 45,2 Kaupungin lainat /as 617 812 1 070 1 855 2 597 Konsernilainat /as 5 955 7 222 8 251 10 011 Tyhy-matriisi 67,9 69,1 68,6 70,3 Terveysperusteiset poissaolot, pv/htv 16,2 15,2 15,0 14,5 15,1 Lyhytaikaiset sairauspoissaolot, % palvelussuhdepäivistä 1,04 1,02 1,08 1,06 1,20 Keskimääräinen eläköitymisikä 63,2 63,6 63,3 63,7 63,6 34
MEUR 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 Verotulojen kehitys ja muutosprosentti Verotulot, milj. euroa 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-2,0 % Kunnan tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Kasvu-% 35
Lainakannan kehitys 36
Henkilöstö 37