Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen Alustajana J.Erkinaro
VIIME VUOSIEN TUTKIMUSTEEMOJA RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALOJEN HOITO KUTU MÄDIN KEHITYS KUTU- VAELLUS Nousukalojen sijoittuminen alakanavissa Kalateiden toimivuus Eloonjäänti merivaelluksella JOKIPOIKAS- VAIHE MERI- VAELLUS SMOLTTIEN VAELLUS Istutuspaikka ja aika Kasvatusmenetelmät Vaelluskäyttäytyminen Turbiini- ja patoallastappiot Rahoittajat: Energiateollisuus ry, MMM, Fortum Oy SLL:n ekoenergiarahasto, PVO-Vesivoima Oy Kemijoki Oy, EKTR, EAKR, alueen kunnat
Kutuevien lohien määrä Iijoen ja Kemijoen skenaariot 2500 2000 1500 Kalastuksen säätely + mätiunien eloonjäänti + smolttikuolevuus Kalastuksen säätely + mätimunien eloonjäänti Kalastuksen säätely Nykytila 1000 500 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 Vuodet
Kutualueille pääsevien lohien määrä (kpl) Joki, 1-5 patoa Kymijoen kalastuksensäätelyskenaarion mukaiset oletukset, lisänä patokohtaiset kuolevuudet nousukaloille ja vaelluspoikasille 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 Aika toimenpiteiden aloittamisesta (vuosia) Ei patoja Yksi pato Kaksi patoa Kolme patoa Neljä patoa Viisi patoa
Hankeidea: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalojen palauttamisen yhteensovittaminen Aiempi tutkimustieto Uudet tutkimukset Kymijoki, Oulujoki, Iijoki, Kemijoki Vaellustutkimukset Veden käytön tekniset ratkaisut ja näiden taloudellisten vaikutusten arviointi Operatiivinen malli voimalaitosten käytön ja kalojen vaeltamisen yhteensovittamiseksi Näkökulmat: voimantuottamisen vuosikello, kalojen vaellusrytmi Kalatien käyttöaika, turbiinien käyttö, lisävesitys + pulssit, kalojen ohjaus Teknis-taloudellinen tarkastelu, vaihtoehtojen kustannusvaikutukset Yhteistyökumppanit ja rahoitus: MMM, ELY-keskukset, Energiateollisuus ry, PVO, Fortum, Oulun Energia..muut voimayhtiöt? Mahdollista lisärahoitusta: EAKR, muut EU-kanavat, RKTL..? Yhteistyökumppanit mukana suunnittelussa, toteutuksessa ja soveltamisessa
Vesivoiman tuottamisen ja kalojen vaeltamisen yhteensovittaminen Uutta osaamista Kilpailuetua ekologisella ja tehokkaalla energiantuotannolla Ekoinnovaatiot kannattaviksi tuotteiksi kvmarkkinoille Bisneksestä vihreää, vihreästä bisnestä?
Aihioita hankeideoiksi Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen palauttamisen yhteensovittaminen Voimantuottamisen rytmitys (vuosikello, lyhytaikaissäätely, vrkrytmi), kalojen vaellusrytmi Teknis-taloudellis-biologinen tarkastelu, vaihtoehtojen kustannusvaikutukset Alasvaelluksen edellytysten parantaminen Ohjausrakenteet: kokeellinen tutkimus (Paltamo) käytäntö, rakenteet voimalaitoksilla (esim. merilohijoet, Pielisjoki?) Vaelluspoikasten merkintäkokeet Tiivis yhteistyö etenkin ruåtsalaisten kanssa Muita?
Keskustelussa nostettuja ideoita Isohaara: voimalaitosten käytön mahdollisuudet kalateiden toimivuuden parantamiseksi - PVO ym. aloittaa 2013 Telemetria, voimantuotannon vaihtelu, suunnitelma tekeillä Paineanturit telemetriamerkeissä -> kalapaikannukseen syvyystieto mallinnuksen tueksi Lisävesitys? Ei kokemusta Suomessa (Oulujoki 2012 meni pieleen) Yhteensovittaminen voimantuoton vrk-rytmin kanssa? Pulssitus juoksutuksissa Kymijoen Koivukoski Istutusten siirtäminen osin jokialueelle: päälukua alasvaellukseen, vaellustappioiden arviointi Smolttivaelluskoe: Ounasjoki-Kemijoki ja Muoniojoki-Tornionjoki rinnakkain. Sama etäisyys merestä, samanaikaiset merkinnät ja istutukset -> rinnakkainen kontrolloitu koe todellisten voimala-patoallas -kuolevuuksien aiempaa parempi arviointi Alasvaellusreitin yleissuunnittelu Iijoella Rakenteita, kokemuksia naapurimaista, kaksisuuntainen kalatie?? Elinympäristön valinta, mallinnus, onko vielä tietoaukkoja? Esim syvät habitaatit: Kymijoki!?..muutkin suuret joet