30.9.2013 Sosiaali- ja terveysministeriölle LAUSUNTO TOIMIVA LASTENSUOJELU -SELVITYSRYHMÄN LOPPURAPORTISTA YLEISTÄ Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän loppuraportti tarkastelee laajasti ja perusteellisesti lastensuojelun nykytilaa ja sen kehittämistä. Selvitysryhmä esittää tärkeitä toimenpide-ehdotuksia lastensuojelun parantamiseksi. Samaan aikaan julkaistujen lastensuojelun laatusuositusten kanssa ne tarjoavat kokonaisvaltaisen ohjelman ja suuntaviivat lastensuojelun kehittämiseksi. Vanhempainliitto pitää selvitysryhmän esityksiä pääosin kannatettavina. Yksittäisillä lainsäädännön muutoksilla pystytään toivottavasti puuttumaan nopeasti lastensuojelun akuutteihin ongelmakohtiin. Lisäksi selvitysryhmä ehdottaa tulevaisuuteen suuntautuvia rakenneuudistuksia. Merkittävä kysymys on, miten ja millä resursseilla työryhmän tavoitteisiin päästään ja miten ehdotetut kehittämisehdotukset viedään osaksi lasten, nuorten ja perheiden palveluita ja lastensuojelun arkea. Selvitysryhmän raportin taustaosiossa on tuotu esiin ansiokkaasti lasten hyvinvointiin vaikuttavia yhteiskunnallisia muutoksia ja hyvän lapsuuden ja toimivien palveluiden edellytyksiä. Vanhempainliitto pitää kasvatuskumppanuusajattelun vahvistamista lapsen ympärillä olevien aikuisten ja lapsen eri kehitysyhteisöjen välillä tärkeänä. Raportin sanoin: Kasvatuskumppanuus on erityisen tärkeää hyvän lapsuuden varmistamiseksi silloin, kun lapsen kehityksessä kohdataan tavallista suurempia haasteita. Eettisten periaatteiden ja lapsen oikeuksien tärkeydestä muistuttaminen on merkittävää. Raportissa kuuluu hyvin kokemusasiantuntijoiden ääni. Lastensuojelupalvelujen käyttäjien viestit palvelujen kehittämisen tarpeista ovat selkeitä. Lastensuojelun toimintatavat koetaan byrokraattisiksi, sattumanvaraisiksi ja monimutkaisiksi. Lapset, nuoret ja perheet eivät koe tulevansa kuulluiksi ja kokevat jäävänsä ulkopuolisiksi omaa elämää koskevissa ratkaisuissa. Palveluita tarjotaan viipaleina, eikä ihmistä kohdata kokonaisuutena. Poislähettämisen ja kohtaamattomuuden kulttuuri on yleistä.
YHTEISTYÖ, TYÖKÄYTÄNNÖT JA MENETELMÄT Vanhempainliitto kannattaa kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä lastensuojelun palvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä. Kokemusasiantuntijoiden käyttö vahvistaa lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta ja kuulemista palveluiden kehittämisessä. Vanhempainliitto pitää tärkeänä, että väkivaltaa kokeneiden lasten selvitys- ja ilmoituskäytännöt selkiytetään ja lasten oikeusturvan toteutumista väkivaltatapauksissa vahvistetaan. Viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa tulee yhtenäistää ja selkeyttää. Viranomaisten välinen tietojen vaihto tulee lähtökohtaisesti tehdä aina yhteistyössä lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuuteen liittyvät ongelmat tulee pikaisesti selvittää ja ilmoituskäytäntöön, kirjaamiseen ja käsittelyyn liittyvät muutokset tehdä selvityksen perusteella. Lastensuojeluilmoituksen tehneelle viranomaiselle tulee antaa tieto lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisesta ja asiaa hoitavan työntekijän nimi. Lastensuojelun asiakkaan tulee olla tietoinen tehdystä lastensuojeluilmoituksesta ja sen käsittelyn etenemisestä. Lastensuojelutarpeen ja lapsen hyvinvointikehityksen arvioinnissa tulee käyttää strukturoituja, dokumentoituja ja tutkimukseen perustuvia lapsen ja perheen arviointimenetelmiä ja työvälineitä. Dokumentoinnin tulee olla systemaattista ja niihin tulee kirjata lasten ja perheiden näkemykset. Lastensuojeluprosessin keskeisten arviointivaiheiden tulee perustua yhtenäisiin toimintamalleihin. Lastensuojelun asiakkaiden tulee ymmärtää lastensuojelun toimenpiteiden taustalla vaikuttavat syyt ja päätösten perustelut ja ne tulee aina kertoa heille. Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon asiakkaina olevien lasten vuosittaiset laajat terveystarkastukset ovat kannatettavia. Niihin tulee liittää perheen terveyden ja hyvinvoinnin seuranta sekä lapsen oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin seuranta kouluyhteisössä. TYÖNTEKIJÄT JA OSAAMINEN Vanhempainliitto pitää tärkeänä, että lastensuojelun henkilömitoitukseen liittyvät lisäselvitykset tehdään pikaisesti ja sosiaalityöntekijän asiakkaana olevien lasten enimmäismäärä määritellään lailla. Lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta lastensuojelun merkittävä laatutekijä on, että
sosiaalityöntekijällä on aikaa paneutua lapsen asiaan. Samalla tarvitaan nykyistä parempaa vuorovaikutuksen osaamista toimia eri-ikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa. EROPERHEIDEN LAPSET Vanhempainliitto pitää tärkeänä, että lapsen asemaa, etua ja kuulemista vanhempien eroon liittyvissä huolto- ja tapaamisprosesseissa selkiytetään ja vahvistetaan. Vanhemmuuden tukea erotilanteissa ja vanhempien kykyä tehdä lapsen edun mukaisia ratkaisuja lapsen huollosta ja tapaamisesta on vahvistettava. HUOSTAANOTETUT JA KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETUT LAPSET Lapsen edun tulee olla lähtökohtana huostaanotoissa ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten elämäntilanteiden tarkastelussa. Pysyvä huostaanotto voi olla joissakin tilanteissa tarpeellinen ja tarjota lapselle tai nuorelle kasvun rauhan. Tämä edellyttää kuitenkin, että lapsen vanhemmat ovat saaneet ennen pysyvän päätöksen tekemistä tarvitsemaansa tukea ja kuntoutusta. Lapsen vanhemmille tulee huostaanoton yhteydessä tehdä aina kuntoutussuunnitelma. Jälkihuollon ikärajan nostaminen 25 vuoteen on kannatettavaa. Nuorelle ja hänen huoltajalleen tulee antaa tietoa jälkihuollon palveluista ja nuoren oikeudesta niihin. Jälkihuolto tulee aina rakentaa nuoren tarpeista käsin ja sen suunnittelu tulee aloittaa aina riittävän ajoissa yhdessä nuoren ja hänen huoltajansa kanssa. Nuoren yksilölliset tarpeet tulee huomioida myös sijoituksen jatkamisessa täysi-ikäisyyden jälkeen. MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET LAPSET Sosiaali- ja terveysministeriön tulee selvittää maahanmuuttajataustaisten lasten ja heidän perheidensä tarpeet lastensuojelussa ja ryhtyä niiden edellyttämiin toimenpiteisiin. Selvityksessä tulee kuulla kokemusasiantuntijoita: maahanmuuttajataustaisia lapsia ja heidän perheitään. VANHEMPIEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSONGELMAT Vanhempainliitto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että lasten tarpeet huomioidaan vanhempien päihde- ja mielenterveyspalveluisssa. Aikuispalveluiden ja lastensuojelun välistä yhteistyötä tulee kehittää.
Päihteitä väärinkäyttävällä raskaana olevalla naisella tulee olla subjektiivinen oikeus päästä kiireellisesti hoitoon ja hänen tulee hoitoon hakeutuessaan saada välittömästi hoitopaikka. VAMMAISUUS, PITKÄAIKAISSAIRAUDET JA ERILAISET PSYYKKISET ONGELMAT Pitkäaikaisesti sairaan, vammaisen tai muista pitkäaikaisista ongelmista kärsivän lapsen ja hänen perheensä tulee saada tarpeensa mukaista tukea ja palveluja ilman lastensuojeluilmoitusta. Jos tukea tarvitaan monelta taholta, tulee kunnan järjestää tuen ja palvelujen kokonaisuudesta vastaava työntekijä. TIETOPOHJA JA TIEDONTUOTANTO Vanhempainliitto pitää tärkeänä, että lastensuojelun tietopohja yhtenäistetään ja tiedontuotanto systematisoidaan. KUNTIEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Vanhempainliitto kannattaa kunnan lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen kehittämisen käynnistämistä selvitysryhmän ehdottaman toimintamallin pohjalta. Kuten työryhmä toteaa, lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen toimintamalli on vasta hahmotelma ja vaatii kehitystyötä ja kokeilua. Toimintamallin tavoite lasten ja perheiden kohtaamisesta kokonaisuutena sekä yhteen asiakkuuteen pyrkiminen ovat tärkeitä lähtökohtia palveluiden kehittämiselle. PALVELURAKENNE Lastensuojelua tulee kehittää osana käynnissä olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennemuutosta. Selvitysryhmän ehdottama lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ja lastensuojelun porrastaminen kunnan tai sosiaali- ja terveysalueen asukasmäärän mukaan edellyttää vielä tarkkaa pohdintaa. Ehkäisevän lastensuojelun toteuttaminen ja vahvistaminen osana lasten ja perheiden peruspalveluja (esim. neuvola, varhaiskasvatus ja koulu) on kannatettavaa, mutta haasteellista nykyisissä toimintaympäristöissä. Erityisesti perheiden kohtaaminen ja tukeminen kouluissa edellyttää merkittävää toimintakulttuurin muutosta kouluyhteisöissä. Selvitysryhmän ehdotus hyvinvoinnin edistämistä ja ehkäisevää työtä koskevien säännösten siirtämisestä lasten ja nuorten peruspalveluja (esim. neuvola, varhaiskasvatus ja koulu) koskeviin lakeihin ja niiden tehtäväksi olisi edellyttänyt laajempaa asian avaamista.
Selvitysryhmä ehdottaa, että lastensuojelun järjestämisvastuu olisi tulevassa sosiaali- ja terveyspalvelurakenteessa laajan perustason toimintaa. Vanhempainliitto on huolissaan siitä, siirtyvätkö lastensuojelun palvelut samalla etäämmälle lasten, nuorten ja lapsiperheiden arjesta. Erityisosaamisen ja -tiedon keskittäminen ja kehittäminen lastensuojelun moniammatillisiin osaamiskeskuksiin on kannatettavaa. LAADUNHALLINTA JA VALVONTA Selvitysryhmän laadunhallintaan ja valvontaa liittyvät toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia. Vanhempainliitto haluaa kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että lastensuojelun palveluja käyttävien lasten, nuorten ja vanhempien väyliä puuttua huonoon kohteluun tai havaitsemiinsa epäkohtiin kehitetään. Ei voida olettaa, että lapsi tai nuori osaa kannella asiassaan aluehallintovirastoon tai oikeusasiamiehelle. Lastensuojeluun tulee kehitää selkeät toimintatavat siitä, miten lapset ja nuoret toimivat epäkohtia tai huonoa kohtelua kohdatessaan. Lasten ja nuorten on voitava luottaa siihen, että heidän kokemukseensa suhtaudutaan vakavasti ja asia selvitetään. LASTENSUOJELUN VALTAKUNNALLINEN OHJAUS JA KEHITTÄMINEN, LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN OHJELMATYÖ Vanhempainliitto kannattaa lastensuojelulain mukaisten kuntien hyvinvointisuunnitelmien säätämisestä jatkossa kuntalaissa. Selvitysryhmän näkemys eri hallintokuntien välisen yhteistyön tiivistämisestä lapsi- ja nuorisopolitiikassa on erittäin kannatettavaa. Keskushallinnon, valtioneuvoston tasolla on yhtäläinen tarve poikkihallinnollisuuden vahvistamiseen. SUOMEN VANHEMPAINLIITTO Tuomas Kurttila Toiminnanjohtaja Tuija Metso Erityisasiantuntija