HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

Samankaltaiset tiedostot
Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit?

Ravinnekuormitus ja Itämeren tila: Itämeren vedenlaadun muutokset:

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Kuva: Jukka Nurminen. ITÄMEREN RAVINNEKUORMITUS: HYVÄT JA HUONOT UUTISET Puhdas Merivesi tapahtuma Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiö

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman tausta-asiakirja 1: Ravinnekuormituksen kehitys ja vähennystarpeet

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

/ Miina Mäki

Merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman taustaasiakirja: ravinnekuormituksen vähennystarpeet ja arvio toimenpiteiden riittävyydestä

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Merenhoidon suunnittelu 2014

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Valtioneuvoston selonteko. Itämeren haasteista. ja Itämeri-politiikasta

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen

Photo: Jukka Nurminen SANOISTA TEKOIHIN - MITEN SUOMENLAHTEEN PÄÄTYVÄÄ FOSFORIA ONNISTUTTIIN VÄHENTÄMÄÄN 60% JA MITÄ SEN JÄLKEEN?

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

VESIENSUOJELUN SUUNTAVIIVAT 2015

Itämeri pähkinänkuoressa

SOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Vesienhoidon kuulemispalaute

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK

ONKAMAANJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

VESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI. Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste Photo: Jukka Nurminen

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus , Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

MÄRKJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Tarkastuskertomus: Itämeren rehevöitymisen torjunta

Loimijoen alueen veden laatu

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

ARRAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( )

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Itämeren suojeluongelmien anatomia

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Transkriptio:

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla Seppo Knuuttila SYKE Kuva: Seppo Knuuttila

HELCOM Baltic Sea Action Plan 2007 Tavoitteiden päivitys 10/2013 Tavoitteena Itämeren hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä Edellyttää mallilaskelmien mukaan kuormituksen selvää alentamista 1997 2003 tasolta: P 15 000 tonnia (42 %) 15 200 (41 %) N 135 000 tonnia (18 %) 118 000 (13 %) Suomenlahti: P 2 000 tonnia (29 %) 3 900 (52 %) N 6 000 tonnia ( 5 %) 14 500 (12 %) Suomi: P 150 tonnia N 1200 tonnia 330 tonnia 2400 tonnia Lähde: HELCOM Kuva: Seppo Knuuttila

Tilatavoitteiden määrittelyssä käytetyt indikaattorit: Lähde: HELCOM & BNI

Taakanjaon perusteet 2007 ja 2013 Lähde: HELCOM & BNI

Tot-P: Maximum Allowable Inputs (MAI) and Countrywise Allocated Reduction Targets (CART) 14000 Reference load of phosphorus (1997-2003) 12000 10000 Tons/a 8000 6000 4000 2000 0 Denmark Estonia Finland Germany Latvia Lithuania Poland Russia Sweden MAI 1890 484 3230 415 2008 1165 4830 3388 3109 CART 38 320 330 110 220 1470 7480 3790 530 Lähde: HELCOM & BNI & Knuuttila

Percentual reduction target for Tot-P (compared with reference load) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Percentual reduction target for P-load % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Denmark Estonia Finland Germany Latvia Lithuania Poland Russia Sweden MAI 1890 484 3230 415 2008 1165 4830 3388 3109 CART 38 320 330 110 220 1470 7480 3790 530 Lähde: HELCOM & BNI & Knuuttila

Tot-N: Maximum Allowable Inputs (MAI) and Countrywise Allocated Reduction Targets (CART) 250000 Reference load of nitrogen (1997-20039 200000 Tons/a 150000 100000 50000 0 Denmark Estonia Finland Germany Latvia Lithuania Poland Russia Sweden MAI 67600 25885 80221 56166 76289 37365 176997 83219 121038 CART 2890 1800 2430 7170 1670 8970 43610 10380 9240 Lähde: HELCOM & BNI & Knuuttila

Percentual reduction target for Tot-N (compared with reference load) 100 % Percentual reduction target for N-load 90 % 80 % 70 % 60 % % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Denmark Estonia Finland Germany Latvia Lithuania Poland Russia Sweden MAI 67600 25885 80221 56166 76289 37365 176997 83219 121038 CART 2890 1800 2430 7170 1670 8970 43610 10380 9240 Lähde: HELCOM & BNI & Knuuttila

BSAP:n vähennystavoitteet kohdistuvat Suomen osalta Suomenlahteen HELCOMin ehdotuksessa Suomenlahden fosforikuormitusta tulisi vähentää 330 ja typpeä 2430 tonnia Saaristomerelle, Selkämerelle ja Perämerelle ei ole annettu vähennystavoitetta Vesienhoitosuunnitelmissa em. merialueille kansallisesti määritellyt vähennystavoitteet pysyvät voimassa, BSAP:ssa lähtökohtana avoimen merialueen hyvä tila, rannikkovesien hyvä tila edellyttää lisävähennyksiä

Vesienhoidon ekologisten tilatavoitteiden pohjalta arvioidut Suomenlahden, Saaristomeren, Selkä- ja Perämeren rannikkoalueiden alustavat ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet Merialue Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Perämeri Yhteensä Typpi Fosfori (N, t v -1 ) (P, t v -1 ) 581 522 3 637 6 034 10 774 83 185 64 282 614

Suomenlahti 2004 2010 keskiarvo (ilman Vuoksen valuma-aluetta) Suomenlahti 698 tonnia (1997-2003: 578 tonnia) Yhdyskunnat 9 % 0 % 0 % 13 % 6 % 1 % 13 % 3 % 3 % 52 % Teollisuus Kalankasvatus Maatalous Laskeuma järviin Metsätalous Haja-asutus Hulevedet Turvetuotanto Luonnonhuuhtouma Lähde: Antti Räike, Seppo Knuuttila

Mistä fosforia voidaan vähentää? Fosforin vähentämistavoite Suomenlahdella (330 t) on n. 50 % vallitsevasta kuormitustasosta. Referenssijakson (1997-2003) jälkeen Suomen fosforikuormituksen Suomenlahteen arvioidaan laskeneen vain n. 32 tonnia (5 %) Pistekuormituksen osalta vähennysmahdollisuudet olemattomia Haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanon tuloksena saatava vähennys on teoreettisesti noin 30 t Jos maatalouden vesiensuojelussa päästäisiin kansallisiin tavoitteiseen, eli maatalouden nykykuormasta Suomenlahteen (360 t) saataisiin pois kolmannes, sen kuormitus laskisi 120 t Edellä mainituilla yhteensä päästäisiin n. 180 t fosforikuormituksen vähennykseen, mikä on vasta runsas puolet kokonaisvähennystavoitteesta

Suomenlahti 2004 2010 keskiarvo (ilman Vuoksen valuma-aluetta) Typpi 16798 tonnia (1997-2003: 15 852 tonnia) Yhdyskunnat 25 % 17 % Teollisuus Kalankasvatus 1 % 0 % 6 % 4 % 0 % Maatalous Laskeuma järviin Metsätalous Haja-asutus 2 % 10 % 35 % Hulevedet Turvetuotanto Luonnonhuutouma Lähde: Antti Räike, Seppo Knuuttila

Mistä voidaan vähentää (N)? Suomen typpikuormitus Suomenlahdelle on jonkin verran laskenut verrattuna lähtötasoon (1997-2003), esim. yhdyskuntajätevesien typpikuormitus n. 1100 tonnia Typen poistotehon nostaminen koko valuma-alueen jätevedenpuhdistamoilla 70 %:iin alentaisi kuormaa edelleen yli 500 tonnia ja nosto 90 %:iin vastaavasti lähes 1700 tonnia Teollisuuden typpikuorma on alentunut/alenee joitakin satoja tonneja metsäteollisuuslaitosten lopettamisten seurauksena Hajajätevesiasetuksen toimeenpanolla ei saada laskennallisesti typpikuormituksen vähenemää Maatalouden kuormituksen osalta on voimassa valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoite vähentää vuoteen 2015 mennessä maatalouden kuormituksesta kolmannes vuosien 2001-2005 tasosta (= n. 2000 t)

EU-ministerivaliokunta 27.9.2013: Suomi hyväksyy kaikkien Itämeren rantavaltioiden laajana asiantuntijatyönä tekemän ehdotuksen Suomenlahdelle asetettavista typen- ja fosforin vähennystavoitteista 330 tp ja 2 430 tn vuoteen 2021 mennessä, kuitenkin siten, että Perä- ja Selkämeren vesienhoitosuunnitelmien mukainen typpi- ja fosforikuormituksen vähentyminen lasketaan osittain ja Ahvenanmaan vesienhoidon ja Saaristomeren vesienhoitosuunnitelmien mukainen ravinnekuormituksen vähentyminen täysimääräisesti Suomenlahden hyväksi ja osaksi Suomen vähennystavoitetta.

Mann-Kendall analyysi jokien fosforikuormista 1985-2010 Tot-P Lähde: Katri Rankinen/SYKE

Tot-P pitoisuus Artjärven Pyhäjärvessä 1965-2013 200 Fosforipitoisuus, Artjärven Pyhäjärvi 180 160 140 120 µg/l 100 80 60 40 20 0 Lähde: Seppo Knuuttila

Typpi- ja fosforitase koko peltoalalla Suomessa vuosina 1985-2009 Nykyiset maatalouden ympäristötuen lannoitustasot johtavat laskennallisesti 21 vuodessa (vuoteen 2021, lähtötasosta 1997 2003) fosforikuormituksen pienenemiseen noin 3,6 % Suomenlahdella ja jopa 12 % Selkämerellä (ml. Saaristomeri), mutta typen osalta ei muutoksia. 120 35 100 30 80 25 N kg/ha 60 40 P kg/ha 20 15 10 20 5 0 0 2010 2008 2006 2004 2002 2000 1998 1996 1994 1992 1990 1988 1986 1984 2010 2008 2006 2004 2002 2000 1998 1996 1994 1992 1990 1988 1986 1984 Kuva: Seppo Knuuttila Lähde:MTT/OECD-taselaskenta Tapio Salo

Veikselin ja Oderin fosforipitoisuuden vuosikeskiarvot 1992-2010 HELCOMin kuormitusvähennystavoitteen edellyttämä taso Lähde: Puola, virallinen monitorointidata

Puola, Veiksel Tot-P: n. 150 -> 90 µg/l Kuva: Seppo Knuuttila

Fosfory, Gdansk Kesäkuu 2013, 880 µg P/l - Fosforikuormitus: ei raportoitua kuormitusta - Kipsijätteen määrä 16,6 Mt (sisältää 42 000 t fosforia) Kuva: Seppo Knuuttila

Liettua (Valko-Venäjä), Nemunas Tot-P: n. 85 -> 45 (25) µg/l Kuva: Seppo Knuuttila

Venäjä, Laukaanjoki Tot-P: n. 350 -> 65 µg/l (toteutunut 2012) Kuva: Seppo Knuuttila

Tonnia/v Biologisesti välittömästi käyttökelpoinen fosfori 1200 1000 800 600 400 200 0 Lähde: Seppo Knuuttila

Laukaanlahti klorofylli, heinäkuu vk 30 2008 Lähde: SYKE

P-kuorma alentunut n. 1700 tonnia v:n 2004 jälkeen Tonnes/year 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 City of St. Petersburg, phosphorus load into the Gulf of Finland Lokakuu 2013: puhdistuksen piirissä 98,4 % jätevesistä 500 0 1981 1985 1987 1991 1994 1997 1999 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Vodokanal St. Petersburg ja Seppo Knuuttila Kuva: Seppo Knuuttila Pietarin tehostunut jätevesienpuhdistus

Tehostetulla jätevedenpuhdistuksella saatavissa olevat fosforivähennykset 7000 Phosphorus 6000 5000 Tons/y 4000 3000 2000 1000 0 Denmark Estonia Finland Germany Latvia Lithuania Poland Russia Sweden Belarus Total A 0 104 0 0 337 349 1907 928 0 1000 4625 B 0 111 0 0 398 435 3214 1282 0 1000 6440 Lähde: Seppo Knuuttila 2011

Time development of inorganic winter phosphorus concentration in the Baltic proper surface waters (after realization of BSAP) Lähde: BNI 2013

Suomenlahden kesäaikainen rehevyys ja HELCOMin tavoitetaso 20 Klorofylli-a Huovari, heinä - elokuu µg/l 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lähde: Seppo Knuuttila 2013 Kuva: Seppo Knuuttila

Kiitos! Kuva: Seppo Knuuttila