Toiminta-ajatus. Opisto on osa elämää.

Samankaltaiset tiedostot
TOIMINNAN TAVOITTEET VUONNA

Toiminta-ajatus. Opisto on osa elämää.

Toiminta-ajatus. Opisto on osa elämää.

TOIMINNAN TAVOITTEET VUONNA

Vasemmassa reunassa oleva Sanna Koponen esitteli kavalkadin suomalaisia kansallispukuja, joita on tarkoitus myös tehdä kansalaisopiston kursseilla

Nilakan kuntarakenneselvitys: kansalaisopistotoiminnan järjestämisen vaihtoehtoiset mallit

VST vapaa sivistystyö. OAO AKOL ry vst-tiimi

SOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna

Luovaa voimaa luonnosta hanke. Hanke-esitys Pohjois-Savon kulttuuritoimijoiden tapaamisessa Kirsti Häkkinen

KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Koulutus Kansalaisopiston ja taidekoulun opetuksen, näyttelyjen, konserttien ym. tilaisuuksien järjestäminen ja kehittäminen

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA

INARIN KUNNAN RAJANAAPURIT. Enontekiö Kittilä Sodankylä Utsjoki. Norja Venäjä.

TOIMINNAN TAVOITTEET VUONNA

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen

Otsikko. Alaotsikko. Tekijä

TOIMINTAKERTOMUS 2016 TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ MAHDOLLISUUKSIA KOULUTUSTARJONNAN MONIPUOLISTAMISEEN Educa 2012 la , Päivi Majoinen Pieksämäen seutuopisto

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/ Lukuvuosi _ R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI

Opistojen IlmE -hanke

VUOSISUUNNITELMA

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen saatavuuden parantaminen -kärkihankkeen tulokset Niilo Mäki Instituutin arviointi

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

Helsingin työväenopisto. Kevään 2014 opetuksen painopisteet. Tavoitteet vuoden 2014 talousarviossa. 1. Vuoden 2014 opetustuntimäärä tuntia

Suomenkielinen työväenopisto STOJK LIITE Tuntiresurssin jakamisen perusteet/ej

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Hyvät tyypit toimii. Ensiapukoulutus osaksi yläkoulujen arkea.

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Kokemäen kansalaisopisto

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Oriveden kielipolku ja Kikatus kielihankkeiden verkosto

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

ILOMANTSIN KANSALAISOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN YLEISOHJEET TYÖVUODELLE

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Palvelujohtaja Ari Karimäki

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 1

Tietostrategia Päivitetty

Toimintasuunnitelma 2018

Hyvinvointikeskusten toimintakuvaus Kannisto/Toppinen

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Sivistystoimen tuloskortti 2012

Espoon työväenopiston vuosikymmenet

HIRVENSALMEN KUNTA Sivistyslautakunta

KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITEL- MA KAUDELLE

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Kulttuurisote. Kokemuksia osallisuudesta. Kulttuurisote Pohjanmaa. Hanna Kleemola slidepohjia

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Taiteen perusopetus Tampereella - vuosikertomus lv opetussuunnitelma-uudistus

Pedagoginen johtaminen

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuripalvelut; tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2013

1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet

KJY:n verkostot Verkostojen puheenjohtajat

LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä

Puulan seutuopiston henkilöstön syyslukukauden aloitustilaisuus. Toivakka

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2018

TOIMINTASUUNNITELMAA (6) Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Ajankohta

Alueellinen yhteistyö kieltenopetuksen kehittämisessä

Alkukartoitus 2016 Kiuruvesi Asukasluku: 8600, 75 vuotta täyttäneitä: 1120 (13 %), Lähde: Sotkanet 2015

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Uusimaa-viikko. Uusmaalaisten oma toukokuinen tapahtumakimara, jota koordinoi Uudenmaan liitto

KIVALO-OPISTO. Kotisivu: Yhteystiedot

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 1231/ /2016

Talous, TP 2015 TA 2016 TA Toimintakate / Koulutuslautakunta (1 000 ) TA KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalous.

2 Opetus, arviointi ja ohjaus 2.1 Opetus ja oppiminen 2.2 Oppilaan ja opiskelijan arviointi 2.3 Kerhotoiminta 2.4 Ohjaus

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Luova lava lapsille -leirit. Kerhotoiminnan Opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Oulun kansalaisopisto

LUKUVUODEN OPETUSOHJELMAN PERUSTEET

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!

Talous, TP 2013 TA 2014 TA 2015

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Kansalaisopiston kurssikyselyn vastaukset

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja

Transkriptio:

Toiminta-ajatus Sisä-Savon kansalaisopisto on avoin vapaan sivistystyön opisto toimialueensa Suonenjoen, Rautalammin, Tervon ja Vesannon asukkaille. Kansalaisopisto järjestää alueen koulutus ja kulttuuri-tarpeita tukevaa monipuolista ja hyvinvointia lisäävää yleissivistävää koulutus-, kulttuuri- ja harrastustoimintaa, ammatillista lisäkoulutusta sekä maksupalvelu ja projektitoimintaa. Opisto on osa elämää. TOIMINNAN TAVOITTEET VUONNA 2014 Asiakkuus: Uusia opiskelijoita saatiin rekrytoitua kursseille 535 kpl. Henkilöstö: Henkilöstö osallistui täydennyskoulutuksiin aktiivisesti, koulutuspäivinä laskettuna yhteensä 332 kappaletta. Tähän lukemaan on laskettu sekä ulkopuolisten tarjoamat koulutukset, OSAAVA-koulutukset ja opiston omien ainealueiden kurssit, joihin opettajat ovat saaneet maksuvapautuksen osana opetushenkilöstön täydennyskoulutusta. Koulutuspäiviä toteutui keskimäärin 3,8 päivää/ henkilö koko henkilökunnalle, johon on laskettu mukaan vakituiset ja tuntiopettajat sekä hallintohenkilöstö. Prosessit: Uusia kursseja toteutui 1523 tuntia, mikä tekee 12% kurssitarjonnasta. Talous: Valtionosuustunteja toteutui 12 510 tuntia vuonna 2014. Määrä nousi edellisvuodesta yli 800 tunnilla. TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Asiakkuus: Uusien opiskelijoiden rekrytointi ja asiakastyytyväisyyden ylläpitäminen, asiakaspalautteen kerääminen. Kylien koulutustarpeiden selvittäminen. Facebook - tiedotuksen tehostaminen opiskelijoille tapahtumista ja kursseista. Henkilöstö: Henkilöstön täydennyskoulutusmahdollisuuksien turvaaminen opetustarjonnan laadun ja uusiutumisen turvaamiseksi (Digi-OSAAVA ja muut koulutukset), sosiaalisen median valmiuksien käytön lisääminen opiston henkilöstölle, UNESCOkoulutoimintaan osallistuminen, uusien opettajien rekrytoiminen, Erasmuskoulutushankkeen käynnistäminen Prosessit: Kurssitarjonnan uudistaminen, opiston prosessien päivittäminen ja opettajan ohjeiden selkiyttäminen ja yksityiskohtaisempi ohjeistus talouteen ja työsopimuksiin liittyen, HelleWi-koulutukset uusille opettajille, sosiaalisen median sisällyttäminen opetukseen. Talous: Uuden EU-ohjelmakauden hankkeiden hakeminen resurssien rajoissa. Maksupalvelukoulutuksen budjetoiminen realistiselle tasolle. Maksupalvelukoulutusten markkinointi yrityksille ja verkostoituminen. Toiminnan sopeuttaminen mahdollisiin valtionosuusleikkauksiin ja kuntien hallintorakenteiden uudistuksiin. 1

Visio Opisto on se kunnan voimavara, joka antaa ihmisille mahdollisuuden osallistua, opiskella ja harrastaa omalla paikkakunnalla koko eliniän. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2014 Asiakkuus Asiakastyytyväisyyttä mitattiin kurssipalautteella, jota kerättiin 10% otannalla kursseista lukuvuoden 2013-2014 osalta. Kurssipalautteen keskiarvo oli 4,54 (kohta olen tyytyväinen kurssiin, arvioissa 1=heikko, 5=erinomainen). Edellisvuoteen verrattuna keskiarvojen keskiarvo oli käytännöllisesti katsoen sama: tuolloin yleisarvosana oli 4,53. Kursseja otoksessa oli yhteensä 32 kpl. Henkilöstö, osaaminen ja johtaminen Kymmenen henkilöstön jäsentä osallistui elokuun lopussa Varkaudessa järjestetyille Itä-Suomen vapaan sivistystyön päiville, jotka Soisalo-opisto järjesti yhdessä Snellman-kesäyliopiston koordinoiman Itä-Suomen OSAAVA-hankkeen ja Itä- Suomen aluehallintoviraston kanssa. Myös rehtorimme Kirsti Häkkinen antoi oman panoksensa päivien sisältöön, sillä hän osallistui OSAAVA-hankkeen johtoryhmässä koko hankkeen täydennyskoulutuspaketin suunnitteluun. Kädentaitojen opettaja Marja-Liisa Husso oli vuorotteluvapaalla 27.12.2013-20.12.2014. Hänen sijaisenaan toimi Anne Oksanen. Koulutus Vuonna 2014 sekä vakituinen henkilöstö että tuntiopettajat osallistuivat aktiivisesti ulkopuoliseen OSAAVA- ja muuhun täydennyskoulutukseen, sillä täydennyskoulutuspäiviä kertyi yhteensä 332 kappaletta. Henkilöstön kehittämispäivät ja työhyvinvointi Päätoimisen vakituisen henkilöstön kehittämispäivä toteutettiin keväällä 7.5. tutustumalla Vesannon osastoon ja kunnan strategiaan, johon osallistui opiston vakituisen henkilöstön lisäksi myös tuntiopettajia. Työelämän tikkataulun kaikkien vastausten keskiarvoksi tuli päätoimisen vakituisen henkilöstön kyselyssä 3,95 (max. 5). Työtyytyväisyys oli noussut edellisestä vuodesta (3,3) hieman. Tavoitteeksi työtyytyväisyydelle on asetettu 4. Päätoimisen henkilöstön kehityskeskustelut rehtori käy kerran vuodessa ja tekee yhteenvedon kaikille yhteisistä kehittämiskohteista. Toimintasuunnitelma 2015 Päätoimiselle henkilöstölle ja tuntiopettajille hankitaan tarvittavaa täydennyskoulutusta OSAAVAn ja muiden koulutustahojen järjestämänä tarpeiden mukaan. Päätoimisen henkilöstön kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa, päätoimisten tuntiopettajien joka toinen vuosí. Henkilöstön määrää sopeutetaan talouden reunaehtoihin. 2

Henkilöstö Rehtori Kirsti Häkkinen Toimistopalvelut Leena Hakulinen Sari Piitulainen, 2 pv viikossa Suunnittelevat opettajat Harri Helin, teatteritaide Anne Oksanen, kuvataide ja kädentaidot (Suonenjoki, Rautalampi) Pia Pakarinen, musiikki (Vesanto, Tervo) sekä kädentaidot ja kuvataide (Vesanto, Tervo) Anneli Tarvainen, musiikki (Suonenjoki, Rautalampi) Minna Rönkkö, kielet, atk, koti ja puutarhatalous, ensiapu, tiedotus, UNESCO -toiminta Yhteiset opettajat Henrik Rönkä, tekninen työ Tuntiopettajia 76 kpl Osastovastaavat Anneli Tarvainen, Rautalampi Heidi Hämäläinen, Tervo Pia Pakarinen, Vesanto Talous Opiston talous koostuu valtionavusta, kuntien rahoitusosuudesta, kurssimaksutuloista sekä myyntipalvelu- ja hanketuloista. Opisto piti vuonna 2014 yhteensä 11 965 valtionosuustuntia (VAOS), missä on parin sadan nousu edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionosuustuntien tuntihinta oli 67,73 ja valtionosuutta saatiin 435 912. Kurssimaksutulot olivat 160 565. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi lisäksi opintosetelirahoitusta 8000 maahanmuuttajien, eläkkeellä olevien alle 63- vuotiaiden, senioreiden ja työttömien kurssimaksujen kattamiseen. Hanketoiminnasta erikseen myöhempänä. VIESTINTÄ Ulkoinen viestintä Opiston vakituinen henkilökunta yhteiskuvassa. Kuvasta puuttuu teatteritaiteen opettaja Harri Helin. Kuva: Paikallislehti Sisä- Savo. Opinto-opas ilmestyi jälleen paikallislehti Sisä-Savon liitteenä elokuussa 2014. Aina ajantasaiset tiedot löytyvät opiston omilta internet-sivuilta, sekä myös opiston ylläpitämältä Facebook tililtä. Viestintä ja markkinointi toimivat omalta osaltaan näiden kanavien kautta. Opistolla on myös omat bloginsa musiikin, kädentaitojen sekä kielten ainealueille, joiden kautta opiston toimintaa esitellään myös. Myös perinteistä julistemarkkinointia harrastetaan edelleen, ja opiston tapahtumista ilmoitellaan alueen kuntien ja lehtien sähköisissä tapahtumakalentereissa. Lasten ja nuorten kurssien markkinoinnissa hyödynnettiin kouluja. Eri järjestöille ja yhdistyksille tiedotettiin kursseista sähköpostitse. Ilmoitustauluilla mainostettiin kursseja ja opiston tapahtumia. Opisto oli edustettuna Tervon luontomessuilla 9.8., Rautalammin Pestuumarkkinoilla 13.9. ja Vesannon Syyssävväyksessä 12.9. Opisto markkinoi kurssejaan ja järjestämiään tapahtumia aktiivisesti. Savon Sanomiin, Paikallislehti Sisä-Savoon, Rautalampi-lehteen ja Radio Savoon lähetettiin tiedotteita ja juttuaiheita, joista suurin osa julkaistiin. Opisto oli lehdistöseurannan mukaan esillä paikallisissa ja alueellisissa lehdissä yhteensä 52 kertaa vuoden 2014 aikana. Lisäksi opisto oli mukana 3

Toiminnalliset tunnusluvut Opetustunnit VAOS 11 880 h Liiketoimintaa, projektit 36,68 h Yhteensä 12 510 h Opetustunnin hinta VAOS 67,73 OPM:n normihinta 78,61 Brutto-opiskelijat 7 225 kpl Netto-opiskelijat 3 136 kpl (21,39 % asukasluvusta) Talouden tunnusluvut Toimintamenot kaikki 820 989 VAOS menot 810 427 Valtionapu 435 912 Toimintatulot kaikki 284 369 Kurssimaksutulot 160 565 Toimintatuloihin sisältyy Liike- ja projektitoiminta 14 217 valtakunnallisessa internetjulkaisussa, kerran televisiossa sekä kolme kertaa radiohaastatteluissa. Markkinointiviestintää seurattiin yksityiskohtaisella tasolla. Viestinnän tarkka kirjaaminen auttaa analysoimaan tiedotuksen onnistumista ja kehittämään uusia muotoja markkinointiin. Opiston sidosryhmistä yhteistyötä tehtiin vahvimmin seuraavien toimijoiden kanssa: Pohjois-Savon neljä LAKE-hankeopistoa ja Snellman-kesäyliopisto, Ikäihmisten neuvostot sekä Sisä-Savon kuntien koulut, kirjastot ja kulttuuritoimet. Opiston venekurssi herätti ansaittua huomiota ja se pääsi YLEn alueuutisiinkin 3.10.2014. Toimintasuunnitelma 2015 Viestintästrategian ja markkinointiviestinnän analyysi ja edelleen kehittäminen Sosiaalisen median eri muotojen opiskelu ja käyttöönotto opiston viestinnässä Markkinointitapahtumiin osallistuminen OPETUSJÄRJESTELYT JA OPPIMIS- YMPÄRISTÖ Vuonna 2014 Facebookia käytettiin aktiivisesti opiston viestinnässä ja kokeiltiin myös verkkoluentojen välittämistä. Tätä toimintaa on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin. Musiikki Musiikin opetusta piristi ipad-teknologian haltuunotto musiikin opetuksessa. Opettajat kouluttautuivat käyttämään tablettitietokoneita mm. musiikin jakamiseen, teorian opiskeluun ja taustanauhojen tekemiseen. Osaava hanke mahdollisti lähialueen koulutukset ja opettajat kokoontuivat vermeilemään ja jakamaan tietotaitoa pienryhmässä. Tavoitteena on ekologisempi opetusmateriaalin jakaminen ja musiikin opettajien yhteistyön tehostaminen. Musiikin opiskelijoita osallistui aktiivisesti sekä opiston omiin, että muidenkin järjestäjien konsertteihin. Opiskelijoita kysytään paljon esiintyjiksi erilaisiin tilaisuuksiin ja tämä lisää kansalaisopiston vai- 4

Stemman 5-vuotiskonsertti pidettiin 13.4.2014. Vesannon kevätkonsertin rokkipoikia Tilannekuva Vattumato esityksestä kuttavuutta ja ihmisten tietoisuutta ja mielenkiintoa kansalaisopistoa kohtaan. Yleisöä opiston omissa tapahtumissa oli 1821 henkeä ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa 1964 kuulijaa, mikä tekee yhteisyleisömääräksi 3785 henkilöä. Musiikin opetuksen tukena on ollut vahvasti vuonna 2014 myös kansalaisopiston opettajien perustama yhdistys Sisä- Savon Sävelet ry, jonka tarkoituksena on tukea ja kehittää musiikin harrastustoimintaa Sisä-Savossa. Yhdistyksen saamilla apurahoilla hankittuja laitteistoja on pystytty hyödyntämään myös kansalaisopiston musiikin opetuksessa ja konserteissa. Musiikinopetus on pitkäjänteistä opetustyötä ja sen huomaa myös kurssien ja opiskelijoiden määrissä. Lähes samat kurssit ja opiskelijat toimivat aktiivisesti, sillä kansalaisopistolla on nyt innostavia ja sitoutuneita musiikin opettajia. Toimintasuunnitelma 2015 Musiikin opetuksen sovittaminen yhteen koulujen kerhotoiminnan kanssa, uusien opiskelijoiden rekrytoiminen. Opettajien kouluttaminen musiikkiteknologian uusien sovellutusten ja ipadien käyttöön. Teatteri ja sanataide Näyttämötaiteissa annettiin opetusta 22 kurssilla yhteensä 1060 tuntia. Opiston eri teatteriryhmät valmistivat yhteensä 37 esitystä v. 2014 aikana, ja ne keräsivät yhteensä yhteensä 2758 katsojaa. Teatteri Lumo valmisti jälleen uudet näytelmät sekä syys että kevätkausille. Huhtikuussa ensi-iltansa sai näytelmä Vattumato, mitä esitettiin Suonenjoen vanhalla lukiolla yhteensä yhdeksän kertaa. Joukossa oli niin kaikille avoimia yleisöesityksiä kuin päivähoitoikäisille sekä pienille koululaisille suunnattuja aamupäivänäytöksiä. Yhteensä Vattumato keräsi 676 katsojaa huhtitoukokuun esityskauden aikana. Lumo osallistui myös syyskuussa Porin valtakunnallisille harrastajanukketeatteripäiville, ja sai esitykselleen n. 30 hengen yleisön. Loppuvuodesta 2014 Lumo toi näyttämölle uuden näytelmän, mikä oli saanut nimen Joulun LUMoa. Sitä esitettiin kahdeksan kertaa joulukuussa 2014, ja katsojia tämä jouluinen näytelmä sai 550 5

kpl. Suonenjoen Opistoteatteri Teatraalin kevätkauden näytelmä, Kahen akan loukussa, sai ensi-iltansa maaliskuun loppupuolella, ja esityksiä oli aina huhtikuun lopulle saakka. Tämä hulvaton komedia keräsi runsaasti katsojia, yhteensä näytelmää kävi katsomassa 577 henkilöä. Opistoteatteri Teatraali Rautalammilla toi oikeaa markkinatunnelmaa syyskuussa Pestuumarkkinoille. Museoalue antoi upeat puitteet Heikki Kokkosen näytelmälle, ja Hei hulinaa! -näytelmän näki noin sata henkeä. Rautalammin Teatraali kantaesitti rautalampilaisen Taavi Simosen huostaanottoja käsittelevän näytelmän Isini isi inisi. Tätä näytelmää esitettiin ensin toukokuussa ja myöhemmin marraskuussa. Esitykset saivat yhteensä hieman vajaat 90 henkeä. Rautalammin nuorten teatteriharrastajien ryhmä valmisti oman näytelmän, Tuntematon määränpää, ja esitti sitä lokakuussa. Tämä oli nuoren Aino Utriaisen ensimmäinen oma käsikirjoitus, ja sen esitykset saivat 55 katsojaa. Vesannolla toimiva Teatteri Wecando jatkoi toimintaansa Niiniveden vanhalta koululla. Tilat antoivat omaleimaisen ympäristön ryhmän itse ideoimille, käsikirjoittamille ja näyttelemille enkeliaiheisille runoille, tarinoille ja lauluille. Noin seitsemän enkeliä sai esityksensä lokakuussa, ja niissä kävi yhteensä 132 henkeä. Tervon Niives-teatteri esitti kesäkaudella tunnettua komediaa Kesäleski sekä Lohimaassa että Niiniveden vanhalla koululla. Näytelmän esitykset keräsivät yhteensä 508 katsojaa. Ikäihmisistä koostuva teatteriryhmä Tarinaa ja turinaa valmisti esityksiä erilaisiin tilaisuuksiin ja teki vierailuja palvelutaloihin ja eri yhdistysten ja järjestöjen juhliin. Heidän esityksensä tavoittivat yhteensä reilut 120 henkeä. Opiston teatteritoiminta tavoittaa myös kaikki opistoalueen asukkaat laajalla skaalalla; siitä todisteena myös esimerkiksi lasten ja nuorten teatteriryhmä Kerkonkoskella sekä kehitysvammaisten teatteriryhmä Suonenjoella. Sanataiteessa opiston lausunta ja puheilmaisuryhmä esitti 18.2. otteita Edgar Lee Mastersin Spoon River antologiasta Kellarikalleriassa, ja sen ohjaajana toimi ryhmän opettaja, lausuntataiteilija Raili Vesterinen. Katsojia esityksellä oli 72 henkeä. Ryhmä esiintyi myös mielenterveysviikolla toukokuussa, minkä lisäksi Spoon River antologiaa esitettiin syksyllä toiveuusintana sekä Suonenjoella että Tervossa. Esitykset keräsivät yhteensä 42 katsojaa. Lausuntaryhmä valmisti uuden esityksen syyskaudelle, ja runoilta Ajattelen sinua tänään runoilta Maaria Leinosen runoihin houkutteli 26.11. paikalle kuutisenkymmentä runoista kiinnostunutta kuulijaa. Spoon River antologian esiintyjäkaarti kuvattuina rooliasuissaan 18.2.2014 esityksen jälkeen. 6

Upea akvarelli Suonenjoen kevätnäyttelystä. Hieno työ Vesannon kevätnäyttelystä. Hienot posliininmaalaustyöt Rautalammilta Toimintasuunnitelma 2015 Jatketaan monipuolisen teatteri ja sanataiteen ohjelmiston tuottamista sekä tavoitteellista teatterikasvatusta Linkitetään teatteriryhmiä alueen matkailuhankkeisiin ja tuotteistetaan kulttuuriesityksiä Teatteri ja sanataiteen ryhmien ohjaus turvataan tuntiopettajien avulla Kuvataide ja kädentaidot Vuonna 2014 aikana kuvataiteissa ja muotoilussa opetusta annettiin yhteensä 614 tuntia 241 oppilaalle. Kädentaitoja vastaavasti opetettiin 2223 tuntia, ja oppia oli saamassa 641 opiskelijaa. Molempien aineryhmien tuntimäärissä ja osallistujissa oli hienoista laskua edellisvuoteen verrattuna. Kädentaitokursseilla on valmistettu monenmoisilla tekniikoilla toinen toistaan kiehtovampia tuotteita niin keskustoissa kuin kylillä. Valtaosa toiminnasta on ollut koko kauden kestäviä kursseja, mutta myös lyhytkurssitoimintaa on ollut runsaasti tarjolla. Suonenjoella aloitettiin Lasten kädentaitopaja uutena, koko lukuvuoden kestävänä kurssina. Uusia lyhytkursseja olivat Kasvivärjäys, neulekintaita kinnasneulalla ja Joulutohinat nimiset kurssit. Kuvataiteen ja muotoilun puolella Lasipaja sai hyvän vastaanoton. Rautalammilla syyslukukaudella aloitettu kudonta oli Rautalammin puuhanaisten sinnikkyyden ansiota: he olivat mukana keräämässä kudontatarvikkeita ja kangaspuita sekä järjestämässä kudontatilaa. Muita syksyn uutuuksia Rautalammilla olivat Käsityökahvila sekä Kaikkea kivaa ommellen kurssit. Tervossa mm. huovutus ja kudonta ovat pitäneet suosionsa. Uusista kursseista mainittakoon Huonekalujen entisöinti ja verhoilu kurssi, joka on kiinnostanut kurssilaisia. Vesannolla suosituimpia kursseja olivat Kuvia ja tarinoita, posliininmaalaus sekä puutyöt ja pajutyöt. Kaikissa opistokunnissa järjestettiin perinteiset kevätnäyttelyt huhtikuun 2014 aikana. Kurssitöitä oli näytteillä useita satoja, ja kävijöitä näyttelyihin saatiin yhteensä 2040 henkeä. Kevätnäyttelyn avajaisissa Suonenjoella oli paikalla 65 7

henkeä. Opiston tuntiopettajat esittelivät omia tulevan kauden kurssejaan Vesannon Syyssävväys tapahtuman yhteydessä sekä opiston kädentaitokurssien tarjontaa Tervon Tekevien syntymäpäivillä loppuvuodesta. Opettajien työnäytöksiin ja kurssitöihin kävi tutustumassa n. 90 henkeä Syyssävväyksessä, ja n. 100 kuntalaista Tervon Tekevien tapahtumassa. Opistolla on myös ollut oma näyteikkuna Rautalammin keskustassa toukokuun puolivälistä 2014 saakka. Kaikki halukkaat ovat voineet käydä katsomassa, mitä kaikkea opistossa voi harrastaa ja saada aikaan. Opisto onkin saanut tästä paljon hyvää palautetta. Toimintasuunnitelma 2015 IPadin hyödyntäminen kädentaitokursseilla. Etenkin lyhytkurssien ajoittaminen kysyntää vastaamaan. Nuoria kiinnostavien kurssien kartoittaminen. Kestävän kehityksen teemoittaminen Nuorten ja ikääntyvien aktivoiminen kursseille Kielet ja tietotekniikka Kieliä opetettiin opiston normaalikursseilla 2014 noin 960 tuntia ja opiskelijoita niillä oli yhteensä 394. Sekä opetustuntien että opiskelijoiden määrissä oli nousua edellisvuoteen verrattuna. Kielivalikoimassa oli suomea, englantia, espanjaa, ranskaa, viroa ja venäjää. Edellä mainituista kielistä Suonenjoen kielivalikoimassa oli niitä kaikkia, muissa kunnissa joitakin niistä. Viron kieltä opiskeltiin kaikissa neljässä opistokunnassa, ja Vesannolla toimivat sen lisäksi myös englannin ja venäjän ryhmät. Suomen kielen kurssit ovat tärkeä lisä opiston kielitarjontaan ja tukevat maahanmuuttajien kotoutumista. Kielikurssien taso vaihteli alkeiskursseista hyvinkin pitkälle edistyneiden kursseihin. Eniten edistyneille opiskelijoille tarkoitettuja kursseja on englannissa, ja varsinkin puhutun kielen kursseja toivotaan. Aamuisin kokoontuvien englannin Coffee Mornings keskustelukurssien ohella vastaavat iltakurssit käynnistyivät Suonenjoella ja Vesannolla. Aivan uusi kokeilu oli En français, ranskan verkkokurssi, joka nimensä mukaisesti toimi verkon välityksellä. Tällä kurssilla opiskeleminen ei siis ole aikaan tai paikkaan sidottua, vaan opiskelu tapahtuu jokaisen omalta kotikoneelta itse valittuna ajankohtana. Tietotekniikan opetus jakaantui tieto ja viestintätekniikan alkeiden opiskelun sekä pidemmälle ehtineiden opiskelijoiden kursseihin. Suurin osa kursseista oli suoraan suunnattu ikäihmisille, jotka tarvitsevat näitä taitoja voidakseen käyttää verkkoon siirtyneitä palveluja ja uusia viestintävälineitä. Tietotekniikkaa opetettiin kaikissa opistokunnissa. Peruskurssien lisäksi Vesannolla keskityttiin kuvankäsittelyyn, ja siellä tarjottiinkin niin digipokkarikamerakurssi kuin Valokuvat kuvakirjoiksi niminen kurssi. Kokonaan uusia kursseja olivat Suonenjoella pidetyt Windows 8 ja uudet Office-ohjelmat kurssi sekä ajankohtainen lyhytkurssi Facebook, Twitter, Instagram?, joka nimensä mukaisesti keskittyi sosiaalisen median sovelluksiin. Opiskelijoita atk-kursseilla oli yhteensä 205 ja kursseja pidettiin 21 kpl; oppitunteja niillä oli yhteensä 430. Sekä kurssien että opiskelijoiden että oppituntien määrässä oli kasvua edellisvuoteen verrattuna. Tämä kertookin siitä, että tämäkin ainealue kiinnostaa alueen asukkaita. 8

Iloiset Tervon perhevaeltajat tauolla. Kuva: Eila Suomalainen. Toimintasuunnitelma 2015 Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta huolehtiminen. Monipuolisen kielten opetuksen järjestäminen kysynnän mukaan. Kielten opettajien kouluttaminen AC ja muiden atk-sovellusten käyttöön Tietotekniikan opetuksen kysyntään vastaaminen. Tanssi, terveys ja liikunta Liikunnan kurssit toteutuivat vuonna 2014 hyvin, ja liikunta oli erittäin suosittu ainealue. Tuntimäärä ainealueella oli yhteensä 2107 tuntia ja osallistujia oli 2974 henkeä. Liikunnan ainealue onkin osallistujamäärällä mitattuna opiston suurin. Liikunnassa parhaiten osallistujia vetivät zumba, vesijumpat, kuntosalit ja kuntoliikuntakurssit. Opisto keskittyy jatkossakin työikäisen väestön ja ikäihmisten kuntoliikuntaan. Tanssi ainealueena koki valtavan nousun edellisvuoteen verrattuna, ja sekä opetustuntien että kurssilaisten määrä moninkertaistui edellisvuodesta. V. 2014 tanssia opetettiin 399 tuntia 407 kurssilaiselle, kun edellisvuonna vastaavat lukemat olivat 176 tuntia ja kurssilaisia yhteensä 124 kpl. Tanssinopettaja Hanna Vilander. Kuva: Johanna Vehmas. Terveyteen tähtäävillä kursseilla pääpaino oli ensiapukoulutuksessa. Suurin osa näistä kursseista toteutettiin myyntipalvelukoulutuksena. Yhteensä tämän ainealueen kursseja opistossamme järjestettiin 180 tuntia 165 kurssilaiselle. Uusi terveyttä edistävä kurssi oli Vesannolla lukuvuonna 2014-1015 järjestetty Kitistä kilojasi, joka keräsi mukaan painonhallinnasta ja terveistä elämäntavoista kiinnostuneita kurssilaisia. Liikunnan opettajat osallistuivat Kuopion kansalaisopiston LAKE-hankkeeseen, johon opiston opettajista Kirsi Falin, Seija Paananen ja Auli Junikka muodostivat liikunnan ja tanssinopettajien kanssa oman pedagogisen kehittämisen ryhmän. Tämä ryhmä tuotti hankkeessa kyselylomakkeen, jolla voidaan selvittää ryhmiin tulevien opiskelijoiden erityistarpeita liikunnan ohjauksessa. 9

UNESCOn maailmanperintökohteista kertovassa luentosarjassa tällä kertaa vuorossa oli Verla. Professori Kirsti Lonka luennoi Suonenjoella 12.8.2014. Luento välitettiin verkkovälitteisesti muihin opistokuntiin reaaliajassa. Puutarhaongelmia yleisöiltojen ajatuksena oli käyttää radion luontoilloista tuttua konseptia puutarha aiheisten kysymysten ratkomiseen. Kuvassa mainosjuliste Suonenjoen illasta. Toimintasuunnitelma 2015 Liikuntaryhmien vetäjien löytäminen seuraavan vuoden ohjelmaan. Liikunnan markkinointitapahtumat eri kuntien markkinoiden yhteydessä. Liikuntakurssien ottaminen sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen strategiseen suunnitteluun eri kunnissa. Liikunnan opettajien kouluttaminen. Muut Kotitalousopetusta annettiin yhteensä 90 tuntia 57 kurssilaiselle. Puutarhataloutta opetettiin eri opistokunnissa yhteensä 49 tuntia neljällä eri kurssilla. Mukana oli niin puutarhasuunnittelun pidempi kurssi kuin tietyn aihepiirin ympärille rakennettuja lyhytkurssejakin. Kotitaloudessa suosituin ryhmä on Pikkukokit, joita vuonna 2014 oli kolme eri ryhmää kahdessa eri kunnassa. Luentoja ja muita tapahtumia toteutettiin vuoden aikana runsaasti. Syksyn luentokausi käynnistyi jo elokuussa, kun Suonenjoelle saatiin luennoijaksi professori Kirsti Lonka. Hänen luentonsa oli otsikoitu otsakkeella Sukellus tulevaisuuden oppimiseen, ja se välitettiin verkon välityksellä niin Tervoon, Vesannolle kuin Kuopioon Rajalan koulullekin. Tämä luento saavutti kaiken kaikkiaan n. 170 kuulijaa. Puutarha-aiheisilla luennoilla kokeiltiin aivan uudenlaista lähestymistapaa. Puutarhaongelmia yleisöilloissa Suonenjoella ja Tervossa ihmiset saivat radion luontoiltojen tapaan esittää kysymyksiä suoraan paikan päällä vastailevalle asiantuntijalle. Illat keräsivät noin kolmisenkymmentä kotipuutarhuria, ja osallistujat saivat arvokkaita vinkkejä oman puutarhansa ongelmien selättämiseen. Opisto kuuluu kansainväliseen UNES- CO-kouluverkostoon, ja tämän toiminnan puitteissa opisto järjesti UNESCOn maailmanperintökohteista ja erityisesti Verlasta kertovia luentoja eri opistokunnissa huhtikuun 2014 aikana. Luennot keräsivät yleisöä yhteensä yli 60 henkeä. Syyslukukauden 2014 aikana opisto tarjosi opistokuntien asukkaille uutta mahdollisuutta osallistua AC-välitteisille etäluennoille. Uutta oli tarjota mahdollisuutta kuunnella asiantuntijaluentoa kotikoneelta käsin. Luentojen aiheet käsittelivät uusia ravitsemussuosituksia sekä rintasyövän nykytilannetta ja hoitoja. Lisäksi tarjottiin perinteisellä menetel- 10

mällä yleisöluento kotikompostoinnista Vesannolla. Luennot keräsivät joitakin kymmeniä osallistujia. Aivan uusi kokeilu olivat opiston järjestämät vaellustapahtumat. Näitä järjestettiin syksyn aikana Suonenjoella, Rautalammilla ja Tervossa yhteistyössä ko. kuntien vapaaaikatoimen kanssa. Vaelluksilla oli mahdollista valita helpompi perhereitti tai vaativampi ns. karpaasien vaellus. Yhteensä opiston vaellustapahtumiin osallistui seitsemisenkymmentä ihmistä. Opiston panos ikäihmisten viikolle sisälsi Stemma-kuoron esiintymisen viikon avajaisjuhlassa, tekstiili-ilottelua, yhteislaulutuokion sekä tarinateatteriesityksen kaupungin päiväkeskuksella sekä Spoon River antologian uusintaesityksen Kellarikalleriassa. Näiden lisäksi järjesti retken Rautalammille sekä Elsa Parosen Ikäinnovaatiohankkeen tuloksista Suonenjoen osalta kertovan luennon. Osallistujia näissä tapahtumissa oli yhteensä 187 henkeä. Musiikki Iloisia osallistujia Tervon perhevaellukselta, joka pidettiin 26.10.2014. Kuva: Eila Suomalainen. Musiikin opiskelijat esiintyivät opettajansa johdolla noin 27 eri tilaisuudessa vuoden aikana. Tilaisuuksista 16 oli opiston järjestämiä konsertteja, ja 11 kpl sellaisia tilaisuuksia, joissa järjestävänä tahona oli joku muu kuin opisto, mutta joissa opiston musiikkiryhmiä oli mukana esiintymässä. Kuulijoita eri tilaisuuksissa oli opiston omissa tapahtumissa 1821 henkeä, ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa 1964 kuulijaa, mikä tekee yhteisyleisömääräksi 3785 henkilöä. Ihana IloVeela 25 v.! Tilaisuuksien järjestäjinä toimivat usein seurakunnat, koulut, hoitokodit ja kylä ym. yhdistykset. Näiden lisäksi opiskelijat esiintyivät opiston omissa juhlissa, näyttelyjen avajaisissa sekä musiikinopettajien organisoimissa soittajaisissa, joissa opiskelijat saivat arvokasta esiintymiskokemusta. Vuonna 2014 useat opiston kuorot pitivät juhlakonserttejaan: Stemma täytti 5v., Hymyhuulet 10v. sekä IloVeela ja Tuulantei peräti 25v. Näyttelyt Opiston näyttelykausi käynnistyi jo syyskuun alussa, kun yhteistyössä Marttojen ja Pohjois- Savon Sieniseuran kanssa järjestettiin sieninäyttely. Yhtenä päivänä auki olleessa näyttelyssä kävi kova kuhina, sillä näyttelypäivän aikana sieniä kävi ihastelemassa ja sienitietoutta saamassa 195 henkeä. Kaikissa opistokunnissa järjestettiin perinteiset kädentaitojen kevätnäyttelyt huhtikuun aikana. Kaikissa näyttelyissä katsojia kävi runsaasti; yhteensä opistokuntien kevätnäyttelyissä kävi 2040 henkeä tutustumassa upeisiin oppilastöihin. Opiston kevätnäyttelyt ovat kussakin kunnassa yleensä eniten kävijöitä kerääviä tapahtumia, ja kuntalaiset osaavat niitä jo joka kevät odottaa. 11

Kevätnäyttelyn avajaiset vietettiin ohjelmallisina Suonenjoella 2.4., ja niissä vieraili 65 kävijää. Muutoin Suonenjoen kevätnäyttely keräsi 545 näyttelyvierasta. Rautalammin kevätnäyttelyn näki 300 ihmistä, Tervossa vastaava luku oli 180, ja Vesannolla huikeat n. 950 kävijää. Itämaisen tanssin ryhmä Suonenjoen kevätnäyttelyn avajaisissa. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Paikallinen yhteistyö Opiston paikallinen yhteistyö korostuu yhteisten tapahtumien järjestämisessä kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Osastovastaavat opistokunnissa ja rehtori ja suunnittelijaopettaja Suonenjoella pyrkivät olemaan mukana paikallisten tapahtumien järjestelyissä. Syksyllä opisto markkinoi kursseja Tervon pienillä luontomessuilla, Rautalammin pestuilla ja Vesannon syyssävväyksessä. Alueellinen yhteistyö Alueellisessa yhteistyössä korostui Snellman kesäyliopiston koordinoiman hankkeen rooli kansalaisopistojen opettajien koulutus ja kohtauspaikkana. Lisäksi uutena isona kokoajana erityisesti liikunnan ainealueen opettajille alkoi Kuopion kansalaisopiston pedagogisen kehittämisen LAKE-hanke. Lisätietoja hankkeesta: www.peda.net/ veraja/kuopio/kansalaisopisto/lake HANKKEET Opintoseteliavustus Opetusministeriö myönsi opistolle 8000 opintosetelityyppistä avustusta Opetusministeriön määrittelemiin kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden opiskelijamaksujen korvaamiseen lukuvuodelle 2014-2015 Avustus tuli sidottua kokonaan opiskelijamaksuihin jo syyslukukaudella 2014. Opisto kohdensi avustuksen senioreiden, eläkkeellä olevien alle 63-vuotiaiden (lähinnä kehitysvammaisten), työttömien ja maahanmuuttajien koulutuksiin. Pedagoginen laatu-hanke Kuopion kansalaisopisto koordinoi hanketta, joka kulki työnimellä Pedagoginen laatu. Kyseessä on yhteishanke Kaskikuusen kansalaisopiston, Siilinjärvi-Maaningan kansalaisopiston, Sisä- Savon kansalaisopiston ja Snellman kesäyliopiston kanssa. Hanke toteutettiin opetushallituksen myöntämällä Laatu- ja kehittämisavustuksella. Pedagoginen laatu -hankkeen keskiössä oli Vapaan sivistystyön didaktisten ja pedagogisten toimintamallien kehittäminen ja laadun arviointi. Hanke oli kohdistettu siinä mukana oleville toimijoille. Hankkeen avulla perustettiin vermekehittämisryhmät viiden ainealueen opettajille, jotka kokoontuivat Haaga- Helia Ammattikorkeakoulun Katri Aaltosen vetämissä työryhmissä. Työpajan jatkumoksi järjestettiin webinaareja. Niiden taustamateriaalit löytyvät hankesivustolta osoitteesta: www.peda.net/ veraja/kuopio/kansalaisopisto/lake. 12

Sisä-Savon kansalaisopistolta hankkeeseen osallistuvat liikunnan opettajat Kirsi Falin, Seija Paananen ja Auli Junikka sekä kieltenopettajista Sirje Huuskonen. Järjestyksenvalvoja ja tapahtumajärjestäjäkoulutusten luominen osaksi maksupalvelutoimintaa Pöhinää pönttöön aktiivisen kansalaisuuden kehittämishanke Opetushallitus myönsi opistolle 41 000 tukea hankkeeseen, jossa etsitään luovia ja innovatiivisia malleja aktiivisen kansalaisuuden ja lähidemokratian toteutumiseksi opiston toiminta-alueella. Hankkeesta tarkemmin sivulla 14. Luovaa voimaa luonnosta hanke Opetus ja kulttuuriministeriö myönsi opistolle 70 000 hanketukea vuosille 2014-2015 neljän kunnan yhteiseen kylille suunnattuun kulttuurihankkeeseen, jonka sisällöstä tarkemmin sivulla 14. Toimintasuunnitelma 2015 Opintoseteliavustus (OPH) Pöhinää pönttöön hankkeen toteuttaminen Luovaa voimaa luonnosta hankkeen toteutus 2014-2015 Valtakunnallinen vaikuttavuus Valtakunnallisessa tiedotuksessa opisto on ollut esillä opettajien musiikin yhdistys Rajallisten ansiosta Souliverkkojulkaisussa. Maksupalvelutoiminta Vuoden aikana järjestettiin useita ensiapukoulutuksia eri ammattiryhmille. Näiden lisäksi maksupalvelukoulutuksena tarjottiin myös muun muassa ATK:ssa, liikunnassa, sekä erilaisilla työttömille suunnatuilla kursseilla. Kaiken kaikkiaan maksupalvelukursseja toteutui v. 2014 23 kurssia, ja näillä oli yhteensä yli 400 osallistujaa. Tunteja maksupalvelkursseihin käytettiin n. 280 tuntia. Toimintasuunnitelma 2015 EA-maksupalvelutoiminnan laajentaminen kunnista yrityksille ja järjestöille ja maksupalvelutoiminnan laajentaminen eri ainealueille 13

Pöhinää pönttöön aktiivisen kansalaisuuden työkalupakki hanke v. 2014-2015 Opetushallitus on myöntänyt Sisä-Savon kansalaisopistolle laatu ja kehittämisavustusta 41 000 vuosille 2014-2015 Pöhinä pönttöön aktiivisen kansalaisuuden työkalupakki hankkeeseen. Hankkeessa etsitään luovia ja innovatiivisia malleja aktiivisen Kansalaisuuden ja lähidemokratian toteutumiseksi opiston toiminta-alueella. Tavoitteena on myös lisätä kiinnostusta yhteistä päätöksentekoa ja poliittusta keskustelua kohtaan sekä luoda aktiivisen kansalaisuuden edistämisen strategia. Hankkeessa yhteistyökumppaneina toimivat Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry sekä Snellman-kesäyliopisto. Syksyllä 2014 hankkeessa tehtiin kysely kylien ja yhdistysten koulutustarpeista yhdessä Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:n kanssa. Saman yhteistyökumppanin kanssa järjestettiin kolme Pöhinä ja rahoitusiltaa Suonenjoella, Rautalammilla ja Tervossa, joissa käytiin läpi erilaisia kehittämishankkeisiin suuntautuvia rahoituksia ja hankeideoita sekä tiedotettiin tästä hankkeesta Luovaa voimaa luonnosta hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Sisä-Savon kansalaisopistolle tukea Luovaa voimaa luonnosta -hankkeelle 70 000 vuosille 2014-2015. Koko hankkeen budjetti on 93 300, josta 23 300 on kuntien ja kylien omarahoitusta. Hankkeen tavoitteena on kehittää sellaisia kulttuuripalveluja, joita voidaan toteuttaa helposti kylillä tiloista riippumatta ja erityisesti luonnossa. Hankkeen koordinaattori on Sisä-Savon kansalaisopisto (Suonenjoen ja Rautalammin alueet), yhteistyökumppaneina toimivat Konneveden ja Hankasalmen sivistystoimet. Hankekoordinaattorina ja yhtenä taiteilijana toimii musiikkipedagogi Milja Markkanen. Muut taiteilijat Jaana Harlin Konnevedeltä, Ritva Hänninen Hankasalmelta, Annukka Martikainen Suonenjoelta, Erja Puoskari Rautalammilta sekä Laura Rukola, Hanna Vilander ja Jukka Virtala Suonenjoelta. Rautalammin museo toimii hankkeessa luovien prosessien dokumentoinnin asiantuntijana tuottaen hankkeesta kiertävän näyttelyn. Opiskelijoille tullaan järjestämään harjoittelupaikkoja Savoniaammattikorkeakoululle. Hanke verkostoi eri alojen taiteilijoita suuremmaksi kokonaisuudeksi ja tuottaa pilotteina taiteellisia prosesseja alueen asukkaille erityisesti kylillä. Yhteistyötä kehitetään taiteilijoiden kesken yli taiteen- ja kuntarajojen. Hankkeen sisältö toteutetaan työpajoin (8 kpl) neljässä kunnassa pääosin kesäaikana 2015. Hankkeen työpajoissa tuotettu toiminta kohdistuu suoraan kylien kulttuuritoiminnan kehittämiseen, ja pilottikokeilut luovan voiman loihtimiseksi luonnosta toteutetaan yhdessä kylien asukkaiden kanssa. Luovista työpajoista kiinnostuneita kyliä otetaan Suonenjoen ja Rautalammin alueella ilmoittautumisjärjestyksessä mukaan kaksi molemmista kunnista. Kylien omavastuuosuus luovista työpajoista on 200 /kylä, lisätietoja hankkeesta voi kysellä hankekoordinaattori Milja Markkaselta. Hankkeen järjestäytymiskokous taiteilijoiden kanssa pidettiin Sisä-Savon kansalaisopistolla 15.12.2015, jossa sovittiin alustavat työnjaot ja käynnistettiin luovien prosessien suunnittelu. 14

Harri eläkkeelle! Kansalaisopiston teatteriaineiden pitkäaikainen opettaja Harri Helin jäi ansaitulle eläkkeelle 1.10.2014 36 palvelusvuoden jälkeen. Harrin ura Sisä-Savon kansalaisopiston palveluksessa oli pitkä ja ansiokas. Hän ohjasi uransa aikana sadoittain erilaisia produktioita aina suurista kirkkonäytelmistä pienten teatteriryhmien esityksiin. Kaiken kaikkiaan hänen ohjaamiensa näytelmien osallistuja ja katsojamääriä voi vain arvailla, mutta hänen vaikutuksensa Suonenjoen ja koko Sisä-Savon kulttuurielämään on mittava. Siitä yhtenä osoituksena hänen saamansa Suonenjoki-palkinto itsenäisyyspäivänä 2014. Harria voisi kuvailla suurten tunteiden mieheksi. Hänessä yhdistyvät itku ja nauru, voima ja herkkyys, raivo ja lempeys. Lyhytjännitteinen mutta sitkeä Harri on myös, ja noita ominaisuuksia hänen työssään on todella tarvittu. Harrastelijanäyttelijöiden kanssa toimiessa huomioon on pitänyt osata ottaa niin ykskaks yllättäen iskenyt ramppikuume, sairastumiset ja muut menot kuin lypsyajatkin. Silti produktiot on aina saatu kasaan, ja lopputuloksia on voitu ihailla kaikissa neljässä opistokunnassamme. Ohjaajan työssä joutuu välillä ohjaamaan myös vaikkapa hevosia. Kuva vuodelta 1996 Rautalammille ohjatun Nuijasota-näytelmän yhteydestä. Ihailtavaa Harrin urassa on ollut myös se, että hän on tarjonnut mahdollisuuksia teatterin harrastamiselle myös erilaisille erityisryhmille, kuten kehitysvammaisille. Myös iäkkäät osallistujat ovat aina olleet tervetulleita, ja Harri osasi mitoittaa roolit tai tehtävät kunkin osallistujan kykyihin ja voimavaroihin sopiviksi. Useissa perheissä on myös oltu Harrin opissa useassa sukupolvessa, mikä osaltaan kertoo sekin pitkästä urasta, mutta myös siitä, että ohjaaja on ollut pidetty ja asiansa osaava mies. Harri itse on asiasta puhuttaessa vaatimattomasti todennut, että kai mää jotain oon tehny oikeinkin kun ne on laskenu lapsensakin mun kursseille. Harri antautui ohjaustyölleen sataprosenttisesti, työtunteja laskematta sekä täydellä sydämellä. Saamme olla kiitollisia siitä, että olemme saaneet nauttia monipuolisista teatteriproduktioista vuosikymmenten aikana. Harri Suonenjoen itsenäisyyspäiväjuhlassa 6.12.2014 kainalossaan juuri vastaanotettu Suonenjoki-palkinto. 15

netto-opisk. %-osuus väestöstä Kurssilaiset kunnittain 2014 Suonenjoki 11,03 % 13,90 % 20,30 % 54,77 % (3957 hlöä) Rautalampi (1467) Tervo (797) yht. 10 696 Vesanto (1004) Netto-opiskelijat ikäryhmittäin v. 2014 310 460 ALLE 16-V. 681 TYÖIKÄISET ELÄKKEELLÄ OLEVAT 1685 IKÄRYHMÄ EI TIEDOSSA Yht. 3136 kpl 4000 3000 2000 1000 netto-opiskelijoita yht./vuosi5000 Netto-opiskelijat, 5v. seuranta 3907 3741 3092 3136 2746 0 Vuodet 2010-2014 30 25 20 15 10 5 0 Netto-opiskelijoiden %-osuus väestöstä, 5v. seuranta 20,23% 18,13% 25,81% 25,21% Vuodet 2010-2014 21,39% 16

Opetustunnit ja kurssilaiset ainealueittain 2014 Suonenjoki Rautalampi Tervo Vesanto Aine Opiskelijat Opetustunnit Opiskelijat Opetustunnit Opiskelijat Opetustunnit Opiskelijat Opetustunnit Historia, yhteiskunta 0 22 0 0 8 16 0 0 Psykologia, kasvatus 30 68 0 0 0 0 0 0 Terveydenhoito, ensiapu 16 24 14 16 0 0 0 0 Musiikki 498 1596 414 1267 126 346 291 933 Kielet 322 714 17 46 27 104 28 92 Tietotekniikka 39 92 49 108 0 0 57 152 Esittävä sanataide, kirjallisuus 128 539 88 256 33 148 47 168 Kuvataiteet, muotoilu 116 190 33 102 7 24 85 298 Kädentaidot 309 1031 112 308 79 353 141 532 Tanssi ja liikunta 1775 1204 642 436 295 212 262 255 Koti ja puutarhatalous 67 65 61 74 0 0 0 0 Muu koulutus 0 99 10 53 8 20 9 159 Yhteensä 3957 5846 1467 2694 797 1354 1004 2617 17

Tunnin hinta ( ) näkyvyys, krt/vuosi euroa Opetustunnit v. 2014 kunnittain Opetustunnin hinta ( ) 80 74,62 72,86 65,63 20,91 % 10,82 % 21,54 % 46,73 % Suonenjoki (5846 h) Rautalampi (2694) Tervo (1354) Vesanto (2617) 60 40 20 0 43,23 42,63 Vuodet 2010-2014 30 20 10 0 Tuntihinta per kunta v. 2010-2014 Vuodet 2010-2014 Suonenjoki Rautalampi Tervo Vesanto 100 80 60 40 20 0 Opiston näkyvyys mediassa (lehdet, internet, radio, tv) 92 65 59 53 47 Vuodet 2010-2014 18