Yhdyskuntalautakunnan talousarvioehdotuksen 2017 yhteydessä käsiteltävät valtuustoaloitteet 1. Pysäköintimaksut Markkina- ja toritapahtumapäivinä TRE 7621/02.00.01/2012 2. Kaupungin pysäköintipolitiikka urheilu- ja kulttuuritapahtumien yhteydessä TRE 6615/08.00.01/2015 3. Kotihoitajien / kotikäyntejä tekevän hoitohenkilöstön vapautus pysäköintimaksusta TRE 4336/02.00.01/2015 4. Valtuustoaloite alikulkutunnelin rakentamiseksi Vehmaisten koulun ja urheilukentän välille - Yrjö Schafeitel TRE: 6614/10.00.01/2015
Pysäköintimaksut Markkina- ja toritapahtumapäivinä TRE 7621/02.00.01/2012 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell: Valtuustoaloitteessa toivotaan torikauppiaille mahdollisuutta ostaa toriluvan yhteydessä pysäköintilupa torivalvojalta koko päivän ajaksi. Perusteena on, että yksin myymässä oleva torikauppias ei ole päässyt lisäämään rahaa pysäköintimittariin, ja on saanut sakot sen vuoksi. Toisena perusteena mainitaan, että kaikissa muissa Suomen kaupungeissa on voinut torimaksun yhteydessä ostaa torivalvojalta päivän pysäköintiin oikeuttavan luvan. Tampereella pysäköinti on maksullista lähinnä keskusta-alueella. Keväällä 2016 hyväksytyn Tampereen kaupungin pysäköintipolitiikan mukaan keskusta-alueella maksullisuus säilyy ja laajenee alueellisesti tulevaisuudessa. Nykyisin laajasti jo käytössä olevilla mobiilimaksumenetelmillä pysäköintiaikaa voidaan jatkaa kännykällä palaamatta auton luokse välillä sallitun maksimipysäköintiajan puitteissa. Helsingin vilkkaan Kauppatorin osalta olevissa muutossuunnitelmissa torikauppiaiden pysäköintipaikat siirtyvät vajaan kilometrin päässä sijaitsevaan Kasarmitorin parkkihalliin tai Katajanokan alueen lähikaduille. Erillisiä torimyyjille osoitettavia pysäköintipaikkoja ei ole suunnitelmissa esitetty. Lahden kaupungille valmistui pysäköintipolitiikka, jossa on otettu kantaa torikauppiaiden ja muiden erillisryhmien pysäköintiin. Katujen varsilta ei osoiteta millekään organisaatiolle tai henkilölle pysäköintiin vakiopaikkoja. Erityisesti tietylle käyttäjäryhmälle on varattu ainoastaan invapaikat. Torikauppiaiden autojen pysäköintiä torialueella ei ole tarkoitus uusitulla torilla sallia. Autoille on tavoitteena löytää pysäköintiratkaisu, jonka kustannukset peritään toripaikan luvan yhteydessä. Ratkaisusta neuvotellaan toritoimintoja hoitavan tori-isännän kanssa. Vaihtoehtoina on paikkojen myyminen Toriparkista sekä erityisesti korkeille autoille yleispysäköintitunnuksen käyttö ja pysäköinti tunnuksen oikeuttamille alueille. Keskustorin läheisyydessä sijaitsee Frenckellin pysäköintihalli, jossa kokopäivän pysäköinti on mahdollista. Korkeiden ajoneuvojen osalta pysäköinti tapahtuu kadunvarressa. Tampereen kaupunki kehittää parhaillaan esimerkiksi asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmiin liittyen sähköistä rekisteriä, joka mahdollistaisi asukaspysäköintiluvan tunnistamisen maastossa ajoneuvon rekisterin perusteella. Osana järjestelmän kehittämistä voidaan tarkastella mahdollisuutta kehittää torimyyjiä palvelevaa päivän pysäköintiin oikeuttavaa lupaa. Tampereen kaupungilla perustettiin pysäköinnin yhteistyöryhmä kesäkuussa 2016. Mobiilimaksamiseen liittyvän luvan kehittämistä ja sovelluksen tarkempaa sisältöä tarkastellaan pysäköinnin yhteistyöryhmässä.
Kaupungin pysäköintipolitiikka urheilu- ja kulttuuritapahtumien yhteydessä TRE 6615/08.00.01/2015 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell: Ryhmä kaupunginvaltuutettuja on esittänyt, että laadittaisiin selvitys pysäköinnin sallimiseksi kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa tapahtumapaikan välittömässä läheisyydessä ns maastopysäköintinä. Maastopysäköintiä säädellään maastoliikennelaissa, joka velvoittaa kaikkia tienkäyttäjiä noudattamaan sitä. Tampereen kaupunki ei voi kumota maastoliikennelain voimassaoloa tietyllä alueella tapahtuman tai muun tilaisuuden ajaksi. Maastoliikennelaki (4 1 mom.) kieltää moottorikäyttöisellä ajoneuvolla liikkumisen sekä sen pysäyttämisen ja pysäköinnin maastossa ilman maanomistajan tai haltijan lupaa. Maastoksi määritellään samassa laissa muun muassa maa-alue, joka ei ole tie ja jota ei ole tarkoitettu moottoriajoneuvo-, kisko-, tai ilmaliikenteeseen. Maastoa voi olla nurmi- ja puistoalueiden lisäksi myös erilaiset joutomaat. Kyseistä kieltoa ei merkitä liikennemerkein, koska se johtuu suoraan laista. Kielto on ehdoton, eikä sen voimassaolo riipu pysäköinnin vaikutuksista luonnolle tai muulle ympäristölle. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antamassaan päätöksessä 17.8.2016 (päätösnumero 16/0651/3) linjannut maastopysäköinnin tulkinnassa käytettävät lait: Maastoliikennelaki 4 Oikeus liikkua maastossa Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa maa-alueella ilman maan omistajan tai haltijan lupaa. Maastoliikennelaki 26 Ajoneuvon luvaton pysäyttäminen ja pysäköiminen Edellä 4 :n 1 momentissa tarkoitetusta moottorikäyttöisen ajoneuvon luvattomasta pysäyttämisestä tai pysäköimisestä toisen maalla voidaan määrätä suoritettavaksi pysäköintivirhemaksu siten kuin siitä pysäköintivirhemaksusta annetussa laissa (248/70) säädetään. Tieliikennelain 2 :n 1 kohdan mukaan tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkareittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta. Saman pykälän 3 kohdan mukaan pientareella tarkoitetaan ajoradasta reunaviivalla erotettua tien pituussuuntaista osaa. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan tieliikennelain tarkoittamaa piennarta ei ole olemassa, jos sitä ei ole ajoradasta reunaviivalla erotettu. Tällöin pysäköinnistä asfalttialueen ulkopuolelle on olemassa peruste pysäköinnin virhemaksulle. Tapahtuman järjestäjä voi hakea katutilavalvonnasta lupaa järjestää pysäköinti poikkeavasti tapahtuman ajaksi. Mikäli lupa myönnetään, määritellään lupaehdoissa, mitä toimenpiteitä luvanhakijan on toteutettava poikkeavien pysäköintijärjestelyjen turvallisuuden varmistamiseksi.
Tampereen kaupungilla toimii yhteistyöryhmä (Liikenteenhallintakeskuksen alatyöryhmä), jonka jäsenet ovat yleisten alueiden suunnittelusta, katutilavalvonnasta, joukkoliikennetoimistosta ja tapahtumatoimistosta. Yhteistyöryhmän rooli on pohtia mm tapahtumiin liittyvien liikenteellisten haittojen vähentämistä ja tiedottamista. Yhteistyöryhmässä on jo sovittu, että joukkoliikenne tekee tapahtumien järjestäjille ohjeen, jossa neuvotaan osanottajia menemään nettisivuille, mistä löytyy reitit. Saavutettavuuden ja kulkemisen kannalta erilaiset citynomadi-sovellukset olisivat hyviä. Jonkin verran on jo nykyään käytössä joukkoliikennelipun kytkeminen tapahtumalippuun, esim. logo tapahtumapassiin / näyttöpassi, jonka kuljettaja rekisteröi ja sen perusteella laskutetaan tapahtumajärjestäjää. Urheilutapahtumissa lippu ostetaan ennakkoon, kulttuuritapahtumissa paikan päällä. Tapahtumatoimisto vastaa Tapahtumajärjestäjän oppaasta, jossa on kuvattu, mitä tapahtumanjärjestäjän pitää huomioida tilaisuuden järjestelyissä ja mistä löytyy lisätietoa asioista. Yhteistoimintaryhmässä on sovittu, että lisätään tietoa joukkoliikenteen palveluista tapahtumajärjestäjän oppaaseen. Liityntäpysäköintijärjestelmän kehittäminen on yksi keino parantaa isojen tapahtumien aikaista pysäköintipaikkojen puutetta. Yleisten alueiden suunnittelussa on käynnistetty selvitys, jossa tarkastellaan liityntäpysäköintialueiden sijoittumista. Tavoitteena on toteuttaa ensimmäinen liityntäpysäköintialue vuonna 2017.
Kotihoitajien / kotikäyntejä tekevän hoitohenkilöstön vapautus pysäköintimaksusta TRE 4336/02.00.01/2015 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell: Valtuustoaloitteessa toivotaan pysäköintimaksuista vapautusta kotihoidon henkilöstölle. Perusteena on pysäköintiajan pituuden ennakoimattomuus kotikäynneillä mahdollisesti tapahtuvien viiveiden vuoksi. Tampereella pysäköinti on maksullista lähinnä keskusta-alueella. Keväällä 2016 hyväksytyn Tampereen kaupungin pysäköintipolitiikan mukaan keskusta-alueella maksullisuus säilyy ja laajenee alueellisesti tulevaisuudessa. Nykyisin laajasti jo käytössä olevilla mobiilimaksumenetelmillä pysäköintiaikaa voidaan jatkaa kännykällä helposti palaamatta auton luokse välillä. Kotihoidon henkilöstöllä on käytössään työnantajan puhelin työpäivän aikana, joten mobiilimaksamisen käyttöönotto olisi käytännöllinen ratkaisu asiaan. Puhelimen kulut ohjautuvat suoraan yksikön kustannuksiin, jolloin työntekijöiden ei myöskään tarvitsisi säilytellä irtokuitteja matkalaskun liitteeksi. Siten mobiilimaksaminen vähentää kotihoidon henkilöstön hallintoon kuten matkalaskujen laatimiseen kuluvaa aikaa. Kodinhoitajilla voi olla ydinkeskustassa asiakkaita, jotka asuvat viereisissä kortteleissa. Aiemmin tästä on aiheutunut ongelmia, koska mobiilimaksamiseen määritellyt vyöhykkeet eivät tunnistaneet siirtymistä uuteen pysäköintipaikkaan. Mobiilimaksamisen vyöhykkeitä ydinkeskustan alueella on tarkistettu, joten ongelma ratkennut. Tampereen kaupunki on neuvotellut Kiinteistöliiton edustajien kanssa kotihoidon huoltoajon ja pysäköinnin mahdollistamiseksi pihapiirissä asiakaskäyntien aikana nykyistä joustavammin. Kaupunki pyrkii kehittämään aiheeseen soveltuvan infolapun. Kiinteistöliitto lähettää jäsenilleen suosituskirjeen, jossa toivotaan myönteistä suhtautumista menettelyyn, jossa kaupungin kotihoito voi pysäköidä pihapiirissä lupalapun turvin ilman sakon uhkaa. Kaupunki on yhteydessä myös kaikkiin keskeisiin vuokratalotoimijoihin konsernissa ja sen ulkopuolella. Tampereen kaupunki kehittää parhaillaan esimerkiksi asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmiin liittyen sähköistä rekisteriä, joka mahdollistaisi asukaspysäköintiluvan tunnistamisen maastossa ajoneuvon rekisterin perusteella. Osana järjestelmän kehittämistä voidaan tarkastella mahdollisuutta kehittää kaupungin henkilökunnalle yhteiskäytössä oleviin autoihin sähköinen asukaspysäköinnin kaltainen vuosilupa. Sähköisen rekisterijärjestelmän avulla vuosiluvan kustannukset voidaan laskuttaa suoraan siltä kaupungin yksiköltä, jonka käytössä kyseinen lupa on. Sähköinen rekisteri on vasta koekäytössä ja siihen liittyvien pysäköinnin vuosilupien periaatteiden kehittämisselvitys käynnissä. Lisäksi pysäköintiin liittyvät muutokset periaatteisiin edellyttävät yhdyskuntalautakunnan käsittelyä ja hyväksyntää ennen käyttöönottoa.
Valtuustoaloite alikulkutunnelin rakentamiseksi Vehmaisten koulun ja urheilukentän välille Yrjö Schafeitel TRE: 6614/10.00.01/2015 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell: Valtuutettu Yrjö Schafeitel on tehnyt valtuustoaloitteen alikulun rakentamisesta Kaukajärventielle Vehmaisten koulun ja urheilukentän väliin turvaamaan koululaisten kulku urheilukentän ja koulun välillä. Lisäksi alikulku palvelisi Kaukajärventien länsipuolelle sijoittuvaa päiväkotia ja muita puistoon tulevia palveluja. Nykyisin Kaukajärventien ja Kauppilaisenkadun liittymän pohjoispuolella on saarekkeellinen suojatie, jota koululaiset käyttävät siirtyessään urheilukentälle. Kaukajärventien itäreunassa on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie ja länsireunassa on myös yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, joka päättyy Kauppilaisenkadun liittymän pohjoispuolella olevaan suojatiehen. Kaukajärventiellä on nykyisin 40 km/h nopeusrajoitus ja vuorokausiliikenne on n. 2 500-4 000 ajoneuvoa/vrk. Koulun kohdalta ei ole laskentatietoja kävelijöiden ja pyöräilijöiden määristä, mutta Sammon valtatien liittymässä on Kaukajärventiellä n. 100 jalankulkijaa ja n. 700 pyöräilijää.kohde sijaitsee teollisuusalueen läheisyydessä ja siksi siellä jonkin verran raskasta liikennettä. Ajonopeuksien selvittämiseksi sijoitettiin maaliskuussa 2015 nopeusnäyttötaulu koulun kohdalle. Mittausten mukaan 85 prosenttia autoilijoista ajoi alle 46 km/h eli ajonopeudet olivat melko maltilliset ja liikennemäärät olivat n. 2 500 ajoneuvoa/vrk. Viimeisen viiden vuoden aikana on Kaukajärventiellä koulun kohdalla tapahtunut 3 onnettomuutta, joista yksi oli loukkaantumiseen johtanut pyöräilyonnettomuus ja kaksi yksittäisonnettomuutta. Yksittäisonnettomuudet on tapahtunut lähellä Kauppilaisenkadun liittymää. Henkilövahinko-onnettomuus oli tapahtunut lähempänä Juvelankadun liittymää. Kauppilaisenkadun ja Kaukajärventien liittymä ei ole onnettomuustietojen perusteella erityisen turvaton. Alikulun toteuttaminen ei tunnu perustellulta kohteessa, jossa on melko vähän autoliikennettä ja jossa mittausten mukaan ajonopeudet ovat maltilliset. Kauppilaisenkadun ja Kaukajärventien liittymä ei vaikuta olevan myöskään erityisen turvaton. Ehdotetun alikulun kohdalla Kaukajärventien poikki ei kulje merkittäviä itälänsisuuntaisia jalankulun ja pyöräilyn reittejä, joten alikulun toteuttaminen ehdotettuun paikkaa palvelisi lähinnä koulun ja urheilukentän välistä kulkua ja siten se palvelisi melko vähäistä kulkijamäärää. Alikulun toteuttaminen maksaa satoja tuhansia euroja ja tähän kohteeseen niin hintavan ratkaisun toteuttaminen ei ole perusteltua. Alikulun sijaan kohteeseen ehdotetaan toteutettavaksi liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja kadunylityksen turvaamiseksi tärinäraidat lapsia-varoitusmerkin kohdalle ja valaistujen suojatie-liikennemerkkien sijoittamista suojatien kohdalle.