Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen Yliopisto Sotatieteiden tohtori, VTM, Kapteeni (evp.)
Turvallisuusasiakirjat Suomessa
Kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä on mahdollisuus tehokkaasti hyödyntää turvallista kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
United States of America is rank 1 by index 0.824. Finland is rank 8 by index 0.6176. Among the European countries Finland is rank 5, and the results are: - Legal 0.5000 - Technical 0.6667 - Organizational 0.8750 - Capacity building 0.5000 - Cooperation 0.5000 - Total index 0.6176 Five Indicators: Legal Technical Organizational Capacity Building Cooperation
Riippuvuus Haavoittuvuus Kasvava kyvykkyys vaikuttaa
Elämme digitaalisen turvallisuuskulttuurin muutoksen ja luomisen keskellä.
Turvallisuuden nykyinen normaalitila: Muutosnopeus Ennalta-arvaamaton epävakaus Digi-fyysisen kokonaisuuden kompleksisuus
Materiaalitutka 3D-tulostus Biosirut ja biosensorit Tärkeä merkitys sillä, että Helppo DNA-luenta tiedämme mitkä teknologiat kehittyvät nopeasti ja Laajennettu todellisuus Robottiautot todennäköisesti.
Pysyykö turvallisuus teknologian kehityksessä mukana? Pysyykö ihmisten osaaminen mukana? Eettisten pohdintojen merkitys turvallisuuden perustana kasvaa.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2016 Turvallinen ja luottamukseen perustuva yhteiskunta on tärkeä osa uskottavaa ja menestyksellistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tavoitteena on välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin. Yhteiskunnan yleinen kriisinsietokyky joutuu koetukselle. Voimakas muutos ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristössä jatkuu. Kybertoimintaympäristöön liittyvistä kysymyksistä on tullut yhä keskeisempi osa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Suomeen kohdistuu hybridivaikuttamiseen kuuluvien keinojen käyttöä. Globalisaatio jatkuu muun muassa tuotannon automaation, robotiikan, 3Dtulostuksen, digitalisaation, teollisen internetin ja keinoälyn varassa kehityssuuntana EU on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin toimintakehys. Venäjän paluu voimapoliittiseen ajatteluun. Pohjoismaisen yhteistyön merkitys Suomelle ja Suomen turvallisuudelle keskeinen. Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa.
Turvallisuuden eri osatekijöiden niin uhkiltaan kuin ratkaisuiltaan vahva yhteenkietoutuminen. Uhkat eivät ole enää sisäisiä tai ulkoisia vaan moniulotteisia, muuttuvia. Uhkatekijöiden vuorovaikutus keskinäisriippuvaisessa turvallisuusympäristössä - entistä monimutkaisempia ja vaikeammin tunnistettavissa ja ennustettavissa.
Fyysisen ja digiturvallisuuden yhdistäminen
Turvallisuuden nykyisen normaalitilan ratkaisuissa korostuu: - Kyky havainnoida ja ennakoida, tilannekuva - Selkeät vastuut ja dynaaminen päätöksenteko - Digi-fyysisen turvallisuuskentän kokonaisymmärrys - Fyysinen ja henkinen sietokyky - Viestinnän merkitys - Laaja yhteistyö - Teknologian hyödyntäminen - Vastuullisuus teknologian kehittämisessä
Venäjä (ja muut valtiot) testaavat kybertaistelukentän rajoja Digitaalisen ympäristön hyväksikäyttö poliittis-sotilaallisiin tarkoituksiin lisääntyy Kyber-elementti kaikissa sodissa ja kriiseissä Huom. kohteet
Kyberympäristön operatiivinen tiedustelu ja valmistelu kerätään mahdollisimman paljon tietoa kohteen toiminnasta, henkilöstöstä ja teknistä tietoa. Laaditaan haavoittuvuus- ja kokonaisvaikutusanalyysejä ja räätälöidään niiden avulla sopivin ja kustannustehokkain kokoelma työkaluja tavoitteiden saavuttamiseen.
Innovatiivisten toimintatapojen löytäminen on kybersodankäynnissä ja -turvallisuudessa menestymisen elinehto. Yleisen tietoisuuden lisääminen, perusasiat. Kyberturvallisuuden johtaminen. Elintärkeiden toimintojen suojaaminen. Kansalaisten, elinkeinoelämän ja hallinnon kyberosaamisen oltava hyvällä tasolla. Suomalainen omavaraisuus.
Kiitos jarno.limnell@aalto.fi