Päivähoitoyksikkö / toimipiste Päiväkoti Kamomilla / Rosmariinit Osoite Tilanhoitajankaari 34, 00790 Helsinki Puhelin 09 3105 8741 / 040 334 3432 (tekstiviestit) Päivämäärä jolloin esiopetuksen toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty 30.9.2016 Toimintakausi 2016-2017 Sähköpostiosoite pk.kamomilla@hel.fi Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimenselvennys Katja Järviölä Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus (ryhmät, esiopetuksessa olevien lasten määrä, tilat, pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut ja painotukset) Esiopetusikäiset lapset on jaettu kahteen eri ryhmään nimeltään Timanttilegot ja Auringot. Timanttilegoissa on 10 esiopetusikäistä lasta. Auringoissa on 12 esiopetusikäistä lasta. Ryhmät toimivat omien viikkojärjestystensä mukaisesti niin, että he toimivat sisätiloissa esiopetusaikana pääasiassa vuorotellen (esim. Timanteilla retkipäivä, Auringoilla pienryhmät). Ryhmillä on kerran viikossa oma salivuoro sekä oma ateljeevuoro. Esiopetustoiminta on suunniteltu toiminnalliseksi (esim. toiminnallinen piiri, jossa jokaisen viikonpäivän kohdalla eri tapa liikkua), lasta osallistavaksi (lapset itse kokoavat kuvitetun viikkojärjestyksen) sekä paljon liikuntaa sisältäväksi (mm. metsämatematiikka). Lapsen esiopetuspäivä alkaa klo 9 yhteisellä kokoontumisella ja toiminnalla klo 11.15 asti, jonka jälkeen ruokailu ja päivälepo. Päivälevolla luetaan joka päivä kulloiseenkin teemaan/vuodenaikaan/juhlapäiviin liittyviä tarinoita. Vihreä lippu on päivähoidon ja oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelma, jota myös Kamomilla noudattaa. Kestävä kehitys sekä ekologisuus onkin koko päiväkodin yhteinen teema, joka näkyy myös eskareiden arjessa päivittäin. Päiväkodissamme on lapsista koottu ympäristöraati, johon on valittu eskariryhmistä molemmista 3 lasta, yhteensä siis 6 ja heille varajäsenet. Ympäristöraadista he tuovat ajankohtaisia teemoja pohdittavaksi muille ryhmän lapsille. Tämän syksyn teemana on jätteet ja keväällä vesi. 302-091 13.9.2016
Laaja-alainen osaaminen (mitä toimipistekohtaisia asioita ja toteuttamisen tapoja, miten lapset osallistuvat ja vaikuttavat toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun?) Ajattelu/Oppiminen: Kehitetään muistia ja mielikuvitusta esim. liikkumisen, lorujen, musisoinnin ja draamatoiminnan avulla, suunnitelmana mm. molempien ryhmien yhteinen syksyiseen sienimetsään liittyvä musikaali, jota työstetään ensin pienryhmissä ja esitetään lopulta koko päiväkodille sekä Viikin Norssin aamunavauksessa. Oppimisympäristössämme on erilaisia ongelmanratkaisukykyä ja havaintokykyä kehittäviä pelejä. Oivaltaminen ja uuden etsiminen ovat avainasemassa. Kamomillan esiopetusryhmissä ei anneta aikuisten toimesta valmiita vastauksia, vaan haastetaan/kannustetaan lapset itse etsimään tietoa aikuisen kanssa. Saatetaan ko. olevat puheenaiheet/kiinnostuksen kohteet loppuun asti vaikka sitten myöhemmin, jos juuri sinä päivänä ei ehtisikään. Kulttuurinen osaaminen:taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä kuuluu hyvään vuorovaikutukseen sekä kulttuuriseen osaamiseen. Kamomillan eskarit harjoittavat vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja turvallisesti vertaisryhmän ja lähiyhteisön aikuisten kanssa. Lapsia ohjataan hyviin tapoihin, arvostamaan oman ja toisten perheiden perinteitä ja tapoja. Tutkimme mm. omissa pienryhmissämme jokaisen lapsen ja mahdollisesti myös vanhempien syntymäpaikat/maat. Keskustelemme myös eri kulttuureihin ja uskontoihin liittyvistä tavoista mahdollisen rekvisiitan keinoin. Tutustutaan mm. eri kielisiin tervehdyksiin, jotka myös näkyvät dokumentoituina oppimisympäristössämme. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: Ohjataan lapsia edellytysten mukaan huolehtimaan itsestään, toisistaan, omista tavaroista ja yhteisestä ympäristöstä. Kamomillassa lapset itse vaihtavat ulkovaatteet sisävaatteisiin ja päinvastoin sekä etsivät itse mm. kadonneita tavaroitaan aikuisen kannustaessa ja auttaessa tarvittaessa. Havainnoidaan aktiivisesti kuvien kanssa säätä sekä mietitään kulloiseenkin säätilaan sopivaa vaatetusta. Yhdessä vanhempien kanssa mietitään lapsen ruokailun, levon ja liikunnan tarvetta. Turvallinen liikennekasvatus on myös Kamomillassa tärkeässä roolissa, sillä liikumme usein niin metsissä kuin kaupunkiympäristössäkin. Tutkitaan yhdessä myös teknologisia ratkaisuja (mm. bussikortin lukija, kirjaston lainausautomaatti, kaupan kassatoiminnot). Ohjataan lapsia myös pyytämään/hakemaan tarvittaessa apua. Pohdimme myös turvataitoja. Monilukutaito: Erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taito. Sisältää peruslukutaidon, numeerisen lukutaidon, kuvalukutaidon ja medialukutaidon. Tekstit voivat olla kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia tai digitaalisia. Lapsia kannustetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia viestejä. Kannustetaan myös lapsia tuottamaan, käyttämään ja tutkimaan erilaisia viestejä ja eläydytään niiden herättämiin ajatuksiin ja tunnelmiin yhdessä. Tarjotaan myös kulttuuripalveuja (leikkiloruja, elokuvia, musiikkia). Kamomillan eskarit tuottavat mm. viikoittain itse päiväkohtaiset kuulumiset piirtämällä viikkorapottiseinälle aamupäivän ohjatun toiminnnan. Ryhmämme luontevia yhteistyökumppaneita tulevat olemaan mm. Helsingin joukkoliikenne, kirjastot, Liikennekaupunki, hotelli Presidentti, urheiluseurat, kulttuurikeskuksen toimipisteet mm. Caisa, teatterit, museot sekä esim. kauppakeskukset (mm. eläinkauppa), torit, kauppahallit sekä kierrätyskeskukset. Käymme myös säännöllisesti jumppaamassa Latokartanon liikuntahallissa ja tutustumme myös Myllypuron jäähalliin. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: Tärkeä kansalaistaito. Osa monilukutaitoa. Kamomillan eskarit käyttävät aikuisten kanssa tablettien video- ja valokuvaustoimintoja sekä leikkikirjoittamista, piirtämistä ja kuvien käsittelyä. Tableteilla harjoitellaan myös tiedonhakua eri teemoihin liittyen, tutustutaan retkien yhteydessä myös kartta- ja reittipalveluihin. Osallistuminen/vaikuttaminen: Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen luo perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Myös esiopetuksen keskeinen tehtävä on tukea lasten vähitellen kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Kun lapset ovat mukana vaikuttamassa, he oppivat samalla hahmottamaan yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Lapsia arvostetaan ja heidän tulee saada kokea olevansa oikeutettuja aikuisten apuun ja suojeluun. Lapsia myös kannustetaan auttamaan toisiaan sekä myös pyytämään apua. Kamomillan eskariviskarit osallistuivat mm. oman ryhmänsä nimeämiseen keksimällä ja lopulta äänestämällä ryhmälleen lopullisen nimensä. Lapset ovat myös mukana koko ajan leikkitilojensa suunnittelussa ja niiden toteuttamisessa mm. eri projektien ja teemojen mukaan. Kamomillan eskarit saavat vaikuttaa myös viikottaisten retkikohteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit Teemat ja projektit käynnistyvät lasten ja aikuisten yhteisten keskustelujen pohjalta. Molemmat ryhmät suunnittelevat omat projektinsa, jotka liittyvät ryhmien yhteisiin teemoihin: LUONTO sekä YMPÄRISTÖ. Teemojen puitteissa molemmat ryhmät toimivat siis vielä omien projektiensa parissa lasten mielenkiinnon kohteiden mukaisesti. Projekteissa tulee olemaan mukana mm. aikakäsitykseen/vuodenkiertoon liittyviä asioita kuten esim. avaruus tai ympäristöön/luontoon liittyviä asioita kuten esim. vesi ja jätteet. Molempien ryhmien projektit elävät siis arjessamme koko ajan. Projekteihin voi liittyä myös monia ajankohtaisia asioita/ilmiöitä ja seuraammekin tätä silmällä pitäen uutisia aktiivisesti. Projekteissa pyritään käyttämään mahdollisimman monia tiedon- ja taidonalojen tavoitteita. Mm. tutkin ja toimin ympäristössäni- tavoitteeseen kuuluvat matemaattiset taidot on mutkatonta liittää mm. avaruutta käsittelevään projektiin. Myös muut tavoitealueet (ilmaisun monet muodot, kielen rikas maailma ja vuorovaikutus, minä ja meidän yhteisömme sekä kasvan ja kehityn) ovat säännöllisesti mukana niin projekteissamme kuin jokapäiväisessä arjessammekin. Esiopetus on luonteeltaan eheytettyä opetusta, joka muodostuu oppimiskokonaisuuksista. Oppimiskokonaisuudet muodostuvat Kamomillassa niin lasten mielenkiinnon kohteiden kuin opetuksen yhteisten tavoitteidenkin pohjalta. Esiopetuksen viisi (5) yhteistä tavoitetta ovat: 1. Ilmaisun monet muodot: mm. musiikkikasvatuksen rytmi, kuuntelu, tanssi, yhdessä suunniteltu ja toteutettu pitempikestoinen käsityö, kuvallisessa ilmaisussa värit, muodot, kuvien herättämät tunteet sekä draamatoiminta ja sanataide. 2. Kielen rikas maailma ja vuorovaikutus: mm. ruokailutilanteiden rikas arkikeskustelu, draama sekä lasten omat tarinat ja sadutus esim. piirustusten tukena. 3. Minä ja meidän yhteisömme: mm.eettinen kasvatus ja tunteiden tunnistaminen arjen tilanteissa sekä satujen ja roolileikkien kautta ja lapsiryhmän uskonnot/uskonnottomuus sekä eri katsomukset, jotka liitetään ajankohtaisiin tapahtumiin. Tähän tavoitteeseen liittyy myös jokin lähiympäristön kohde, jota tarkastellaan historiallisen näkökulman kautta 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni: matemaattisten taitojen kehittäminen toiminnallisesti, leikkien ja eri aisteja käyttäen eri oppimisympäristöissä (mm. Kamomillan esiopetusryhmien metsämatematiikka). Luokittelu, vertailu, lukukäsitteen yhdistäminen lukusanaan ja numeromerkkeihin, lukujonotaidot ja nimeäminen. Näitä taitoja kokeilemme ja tutkimme leikkien ja pelien avulla, havainnoimalla ympäristöä ja vaikka omaa ryhmäämme (esim. lasten silmien väri, lasten pituus). Lukumäärien havainnointi ympäristöstä, lukujonotaidot, mittaaminen, 2- ja 3- ulotteisuuden tutkiminen, sijainti- ja suhdekäsitteet (edessä, ylhäällä, joka toinen). Jokainen arjen tilanne sisältää tutkimista ja kannustamme lapsia havainnoimaan ja tutkimaan lisää. 5. Kasvan ja kehityn: esiopetuksessa tätä tavoitetta käsitellään liikunnan, ruuan, minä kuluttajana-roolin, terveyden, hyvinvoinnin sekä turvataitojen näkökulmasta. Liikkuminen on osa kaikkea esiopetusta. Vaikka liikummekin paljon ja hyödynnämme mm. urheiluseuroja (Vapaa Tanssikoulu kävi pitämässä näytetanssitunnin syksyllä), niin pidemme huolen, että lapsilla on myös mahdollisuus rauhoittumiseen, omien ajatusten ja tunteiden käsittelyyn. Aikuiset ovat sensitiivisesti läsnä ja antavat paljon positiivista palautetta. Lasten henkiseen hyvinvointiin kuuluu itsetuntemus, itsensä hyväksytyksi kokeminen sekä pärjäämisen kokemus. Ruokailu on Kamomillassa järjestetty rauhalliseksi sekä miellyttäväksi tilanteeksi, jossa opetellaan pöytätapoja, kannustetaan maistamaan erilaisia ruokia ja tietenkin jutellaan ja jutellaan, mutta maltillisesti ja omaa puheenvuoroaan odottaen.
Toiminnan dokumentointi ja arviointi Toimintaa dokumentoidaan niin lasten kuin aikuistenkin toimesta. Lapset arvioivat toimintaansa päivittäin yhdessä ryhmän aikuisen kanssa mm. tuonti/hakutilanteissa, kun kertovat itse päivästään ja sen hyvistä tai vähän haastavammista hetkistä. Kamomillan lapset myös ns. raportoivat viikkottain ryhmänsä toiminnasta eteistilan ns. Viikkoraportti -tauluun niin kuvin kuin haastattelunkin avulla. Toimintaa myös kuvataan tableteilla ja vanhemmat voivat halutessaan käydä katsomassa tallenteita lapsen ryhmässä. Lapset myös kuvittavat toimintaansa piirtäen. Arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostama kokonaisuus, johon osallistuvat niin lapset itse, vanhemmat kuin esiopetuksen henkilöstökin. Lapsilta ja huoltajilta saatu palaute on esiopetuksessa erityisen tärkeää. Esiopetuksessa lapsia rohkaistaakin kuvaamaan, mistä he esiopetuksessa pitävät, missä ovat omasta mielestään onnistuneet ja mitä he haluaisivat opetella jatkossa. Lukuvuoden päätteeksi lapset saavat esiopetuksen osallistumistodistuksen, mikä voi sisältää yleiskuvauksen esiopetusvuodesta. Todistuksessa ei lue lapsen persoonaan, oppimisen etenemiseen tai lapsen toimintaan liittyviä kuvauksia. Esiopetusikäinen lapsi myös osallistuu vanhempansa kanssa lapsen Leops- keskusteluun, joka käydään syksyn kuluessa. Esiopetustoimintaa arvioidaan myös esiopettajien ja päiväkodin johtajan kanssa säännöllisesti. Myös vanhempien kanssa keskustellaan toiminnasta ja yksittäisen lapsen kehityksestä sekä kehityshaasteista päivittäin. Käymme myös viiikottaisissa tiimipalavereissa läpi molempien ryhmien akuutit asiat ja keskustelemme meneillään olevista teemoista/projekteista, joita myös samalla arvioimme. Huoltajien osallisuus Lasten vanhemmat ovat esiopetusvuoden tärkeimmät yhteistyökumppanit. Vanhemmat sekä esiopetusryhmän aikuinen käy esiopetusvuoden syksynä Lapsen esiopetussuunutelma keskustelun (LEOPS), jossa yhdessä käydään läpi kunkin lapsen yksilölliset tarpeet, toiveet sekä oppimisen tavoitteet. Huoltajan havainnot lapsensa oppimisesta ja hyvinvoinnista kuluvan vuoden aikana ovat myös erittäin tärkeitä. Kootun seurantatiedon ja siitä johdettujen arviointipäätelmien pohjalta opettaja suuntaa opetusta vuoden aikana oikeaan suuntaan. Pidämme vanhempainillan sekä syksyllä että keväällä. Otamme käyttöön myös kuukausikirjeen, jossa kerromme ryhmän arjesta, menneistä ja tulevista tekemisistä. Vanhempia osallistetaan mm. Varpaat Vauhtiin -tapahtumissa, päiväkotien juhlissa ja muissa tapahtumissa sekä tietenkin jokapäiväisissä yhteisissä keskusteluissa/vanhempainilloissa, jolloin voidaan ideoida mm. yhteisiä projekteja. Yhteisöllinen oppilashuolto (opetusryhmien hyvinvointi, kiusaamisen ehkäisy, sukupuolten tasa-arvo) Esiopetuksessa pääpaino on yhteisöllisessä oppilashuollossa, joka tarkoittaa jokaiselle turvallista niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalistakin oppimisympäristöä. Eli kaikkiin ristiriitatilanteisiin puututaan Kamomillassa heti ja asiat myös selvitetään kaikkia osapuolia kuunnellen ja kunnioittaen. Ristiriitatilanteiden selvittämisessä käytämme tukene Mini Verson (vertaissovittelu) toimintamallia, jossa pääpaino on ratkaisun löytymisessä asianosaisten kesken ja myös sopimuslupauksissa. Miniverson toimintamallissa ketään ei syyllistetä, ristiriitatilanteet ovat oppimisen mahdollisuus, lapsi tekee sen minkä osaa ja me kaikki olemme erehtyväisiä. Eri kieli- ja kultturitaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt, äidinkielen tuki ja tarvittaessa valmistava opetus Suomen kielen kehitystä tuetaan yleisesti koko ryhmässä laaja-alaisesti seuraavasti: - kuvilla (kuvitettu päiväjärjestys, toiminta, tunteet, välineet) -aikuinen havainnoi, kuuntelee, keskustelee, kyselee ja sanoittaa toimintaa ja ympäristöä sekä ohjaa nimeämään eri asioita sekä käsitteitä (esim. vieressä, edessä, takana, reuna, kulma) - puheen tukena käytämme myös jonkin verran tukiviittomia, tarvittaessa sarjakuvitetaan - huomioidaan puhuessa selkeä artikulointi ja painotetaan katsekontaksia ja kosketusta (esim. olalle) - LEOPS-keskusteluissa käymme vanhempien kanssa yhdessä läpi lapsen äidinkielen ja suomenkielen tasoa ja pohdimme lapsen vahvuuksia ja haasteita, pohdimme tavoitteita sekä kotiin että päiväkotiin - tavutamme sanoja taputtamalla - luemme satuja ja pohdimme mitä saduissa tapahtuu ja mitä sanat tarkoittavat - sanoitetaan vuorovaikutustilanteita lasten kanssa toiminnassa ja arjen tilanteissa yhdessä S2-tukea toteutaan myös omassa pienryhmässä tukea tarvitsevien lasten kanssa.
Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestelyt - pienryhmätoiminta, jossa lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja harjoitella taitojaan esim. ohjatut leikit - kuvitettu päiväjärjestys ja toistuvat rutiinit - yksilöllinen tuki tilanteissa, joissa lapsella tuen tarvetta: esimerkiksi kaveritaidot (aikuinen ohjaa lasta keksimään ristiriitatilanteissa ratkaisua, leikkiin pääseminen ja leikkitaidot), siirtymätilanteet (ennakointi, lasta ohjataan ajoissa siirtymään esim. leikistä pukemaan), kielellinen tuki (kannustetaan lasta puhumaan, sanoittamaan ja käyttämään kieltä monipuolisesti) Huoltajille kerrotaan poikkeavaan koulun aloitukseen liittyvistä asioista ja kuulemismenettelyistä. - Yksilölliset tehostetun ja erityisen tuen suunnitelmat kirjataan lapsikohtaisiin suunnitelmiin. - Moniammatilliseen arviointikeskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä tarvittaessa suomi toisena kielenä -opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija. Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö (yhteistoimintasuunnitelma) Liite Suunnitelman päivämäärä 11.10.2016 Muut yhteistyötahot Malmin ja Viikin seurakunta, lähialueen koulut, lähipäiväkodit, neuvola, kelto, S2-opettaja, lasta tutkivat tahot, lastensuojelu ja perheneuvola.