Selvitys Verso-toiminnasta peruskouluissa vuonna 2015

Selvitys Verso-toiminnasta peruskouluissa vuonna 2015 VERSO-ohjelman arviointiraportti Suomen sovittelufoorumi VERSO-ohjelma Toiminnan arviointi 2015 KM Anna Masanti

Sisällysluettelo Selvityksen aineisto... 1 Vertaissovittelu osana koulun arkea... 4 Sovittelu opettaa... 8 Lopuksi... 10 Liite 1. Mitä vertaissovittelijat ovat oppineet?... 12 Liite 2. Mitä riidan osapuolet ovat oppineet?... 15 Suomen sovittelufoorumi ry ja kirjoittaja Suomen sovittelufoorumi ry VERSO-ohjelma Konalatie 6 A 00370 Helsinki www.sovittelu.com www.sovittelu.com/vertaissovittelu

1 Selvityksen aineisto Tämän arvioinnin tarkoitus on selvittää vertaissovittelutoiminnan vaikuttavuutta suomalaisissa peruskouluissa vuonna 2015 sekä ennen kaikkea tarkistaa, vahvistavatko tulokset Maija Gellinin selvitystä vuodelta 2011 ( Lapsikin osaa sovitella. Minkälaista oppimista koulujen restoratiivinen toiminta tuottaa). Arvioinnissa halutaan saada tietoa siitä, miten vertaissovittelu toimii tutkituilla kouluilla ja mitä vertaissovittelun toimijat oppivat. VERSO-ohjelmaa on vuodesta 2008 lähtien rahoittanut Raha-automaattiyhdistys, joka edellyttää jatkuvaa toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden huolellista arviointia. Arviointi toteutettiin osana tätä rahoittajan intressiä. Toisaalta arvioinnin katsottiin palvelevan myös toiminnan kehittämisen suuntaamista. Tämän arvioinnin toteutti ja raportin kirjasi osana puolivuotisen työrupeamansa tehtäviä VERSO-ohjelman kouluttaja KM Anna Masanti kevään 2015 aikana. Sovittelijaoppilaiden näkemyksiä Verso-toiminnasta kerättiin kyselylomakkeella, jossa perustietojen lisäksi kysyttiin väittämien kautta oppilaiden mielipiteitä sovittelusta koulussa. Väittämien sopivuutta oppilaat saivat arvioida Likert-asteikon avulla. Likert-asteikon vaihtoehdot olivat 5 (täysin samaa mieltä) 4 (melko samaa mieltä) 3 (en osaa sanoa) 2 (melko eri mieltä) ja 1 (täysin eri mieltä). Lisäksi kyselyssä oli avointen kysymysten osio, jonka tarkoitus oli kartoittaa oppilaiden oppimiskokemuksia. Lomakkeella selvitettiin oppilaiden mielipiteitä sovittelusta ja sovittelijana toimimisesta sekä siitä, miten hyvin kouluyhteisö tuntee sovittelumenettelyn. Lisäksi haluttiin selvittää, kuinka oppilaat kokevat sovittelun osapuolten tilanteen sovittelussa ja mitä vastaajat ajattelevat soviteltavista tilanteista. Oppilailta kysyttiin myös näkemyksiä tilanteiden ohjautumisesta sovitteluun sekä sovittelutoiminnan asettumisesta kouluyhteisöön. Avoimissa kysymyksissä oppilaat saivat kertoa omin sanoin, mitä he ovat mielestään oppineet sovittelutoiminnassa ja mitä heidän näkemyksensä mukaan ristiriidan osapuolet ovat oppineet. Arvioinnin aineisto kerättiin toukokuussa 2015. Vastaajiksi valittiin peruskouluja, joissa on järjestetty Verso-koulutusta syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana. Kaikki kahdeksan vastaajakoulua ovat eteläsuomalaisia peruskouluja. Kuusi kouluista on alakouluja, yksi yhtenäiskoulu ja yksi on yläkoulu. Vastaajat ovat luokkatasoltaan peruskoulun kolmannelta luokalta yhdeksänteen. Maija Gellinin (2011) tutkimuksessa vastaajakoulut ovat tasaisemmin kaikkialta Suomesta, ja hänen aineistossaan

2 myös yläkoulut ovat merkittävästi edustettuina. Joskin myös Gellinin aineistossa alakouluja (120) on huomattavasti enemmän kuin yläkouluja (44). Suurin osa vastaajista on viidesluokkalaisia (38 vastaajaa), ja toiseksi eniten vastaajien joukossa on kuudesluokkalaisia (24 vastaajaa). Nuorimmat vastaajat ovat 3.-luokkalaisia (7 vastaajaa), ja vanhimmat yhdeksäsluokkalaisia (5 vastaajaa). Tähän tutkimukseen ei vastannut yhtään kahdeksasluokkalaista oppilasta. Myös Gellinin (2011) tutkimuksessa suurin osa vastaajista on 5. 6.- luokkalaisia. Pääasiassa Verso-koulutukseen osallistuvat oppilaat ovat neljäsluokkalaisia tai vanhempia. Joskus mukana saattaa olla myös kolmosluokkalaisia, ja muutamassa koulussa on järjestetty sovittelijakoulutusta alakoulun kahdelle ensimmäiselle luokalle. 40 Luokka-aste 38 35 30 25 24 20 15 10 5 0 16 7 8 5 0 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk Kaavio 1. Vastaajien luokka-aste. 99 vastaajasta tyttöjä on 68 ja poikia 31. Vastaajat ovat 9 16-vuotiaita. Suurin vastaajaryhmä muodostuu 11-vuotiaista, joita on 35. Lähes yhtä paljon on 12-vuotiaita (32 vastaajaa). Gellinin (2011) tutkimuksessa huomattava osa vastaajista oli 12-vuotiaita (59 vastaajaa 164 vastaajasta).

3 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Ikä- ja sukupuolijakauma 68 35 31 32 9 10 5 5 4 2 Tyttö Poika 9 v 10 v 11 v 12 v 13 v 14 v 15 v 16 v Kaavio 2. Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma. Arvioinnin valittiin pääasiassa jo sovittelemaan päässeitä oppilaita. Vastaajien joukossa on kuitenkin 5 oppilasta, jotka eivät ole vielä ehtineet sovitella Verso-koulutuksen jälkeen. Niin kuin Gellinin (2011) selvityksessä, myös tässä tutkimuksessa suurin osa vastaajista ilmoitti sovitelleensa 1 5 tapausta. Tähän ryhmään kuuluu 48 vastaajista. 6 10 tapausta sovitelleita on 22. Toisin kuin Gellinin tutkimuksessa, tässä selvityksessä kolmanneksi suurin vastaajaryhmä ovat yli 16 tapausta hoitaneet sovittelijat (13). 11 15 tapausta sovitelleet oppilaat muodostavat neljännen ryhmän, johon tässä tutkimuksessa kuuluu 10 vastaajaa. 60 50 Soviteltujen tapausten lukumäärä 48 40 30 20 10 22 10 13 0 1 5 tapausta 6 10 tapausta 11 15 tapausta yli 16 tapausta Kaavio 3. Soviteltujen tapausten lukumäärä

4 Vertaissovittelu osana koulun arkea Väittämillä 2.1 2.5 (kaavio 4) selvitettiin vertaissovittelijoiden käsityksiä sovittelusta ja sovittelijana toimimisesta. Niin kuin Gellinin (2011) tutkimuksessa, myös tässä selvityksessä voidaan nähdä, että vastaajat pitävät vertaissovittelua toimivana menetelmänä, sillä väittämien keskiarvo on yli neljän. Vastaajat ovat myös hyvin tyytyväisiä omaan sovittelijanrooliinsa. Vertaissovittelun toimivuus ja sovittelijana oleminen 2.5 Vertaissovittelu on hyväksytty toimintatapa 0,52 4,7 2.4 Vertaissovittelijat noudattavat sovittelun 0,64 4,6 2.3 Sovittelussa syntyy pysyviä ratkaisuja. 2.2 Olen tyytyväinen tehtävääni sovittelijana 0,78 0,83 4,06 4,36 Keskiarvo Keskihajonta 2.1 Vertaissovittelu on toimiva menetelmä 0,72 4,29 0 1 2 3 4 5 Kaavio 4. Vertaissovittelijoiden käsitykset vertaissovittelun toimivuudesta ja sovittelijan tehtävästä Väittämillä 2.6 2.8 (kaavio 5) selvitettiin oppilaiden käsityksiä siitä, kuinka hyvin kouluyhteisö tuntee sovittelumenettelyä. Vastaajista 90 (91 %) oli täysin tai melko samaa mieltä, kun heiltä kysyttiin kantaa väittämään Koulumme opettajat tuntevat sovittelun hyvin. Vain kahdeksan ei osannut sanoa kantaansa, ja yksi oli täysin eri mieltä. Kun oppilaiden täytyi arvioida kantaansa väittämään Koulumme oppilaat tuntevat sovittelun hyvin., 79 (80 %) oli joko täysin tai melko samaa mieltä väittämän kanssa. Kahdeksantoista vastasi En osaa sanoa, yksi oli melko eri mieltä ja yksi täysin eri mieltä väittämän kanssa. Myös Gellinin (2011) tutkimuksessa todettiin, että vertaissovittelua tunnetaan hyvin tutkimukseen osallistuneilla kouluilla. Niin Gellinin tutkimuksessa kuin tässäkin arvioinnissa oppilaiden vastaukset jakautuvat väittämän Opettajat lähettävät tapauksia tarpeeksi usein sovitteluun. osalta enemmän kuin monessa muussa väittämässä. 11 (11 %) vastaajaa oli täysin tai melko eri mieltä väittämän kanssa, ja 25 (25 %) vastaajaa ei osannut sanoa lainkaan. Kuitenkin tässä tutkimuksessa edelleen 65 prosenttia vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä asiasta. Gellinin tutkimuksessa prosentti oli hieman alhaisempi

5 (57%). Näin ollen voidaan todeta, että oppilaat kokevat tarvetta opettajien nykyistä vahvemmalle aktiivisuudelle Verso-tilausten tekemisessä. Sovittelun tunnettuus 2.8 Opettajat lähettävät tapauksia tarpeeksi usein sovittelun. 0,93 3,68 2.7 Koulumme oppilaat tuntevat sovittelun hyvin. 0,74 4 Keskiarvo Keskihajonta 2.6 Koulumme opettajat tuntevat sovittelun hyvin. 0,74 4,4 Kaavio 5. Sovittelun tunnettuus 0 1 2 3 4 5 Väittämillä 2.9 2.11 (kaavio 6) selvitetään oppilaiden näkemyksiä siitä, kuinka he uskovat konfliktin osapuolten kokevan sovittelutilanteen. 69 (70 %) vastaajaa kokee, että keskustelu sovittelutilanteessa on avointa. Gellinin tutkimuksessa keskustelua avoimena pitävien määrä on prosentuaalisesti täysin sama. Tässä arvioinnisssa oppilaat arvioivat vielä Gellinin tutkimusta myönteisemmin osapuolten autetuksi tulemista. 89 vastaajista (90%) oli täysin tai melko samaa mieltä väittämän Vertaissovittelussa osapuolet ovat tulleet autetuiksi. kanssa. Gellinillä vastaava prosentti on 70. Gellinin tutkimuksen mukaan konfliktin osapuolet eivät aina suhtaudu sovitteluun vakavasti. Hänen tutkimuksessaan lähes puolet raportoi tämänkaltaisesta kannasta. Tässä arvioinnissa tätä mieltä oli vain noin 30 prosenttia vastaajista. 35 prosenttia vastaajista taas oli sitä mieltä, että osalliset ottavat tilanteen vakavasti. Kolmasosa vastaajista ei osannut ottaa kantaa tähän kysymykseen lainkaan.

6 Osapuolten tilanne sovittelussa 2.11 Osapuolet eivät suhtaudu sovitteluun vakavasti. 0,99 3 2.10 Vertaissovittelussa osapuolet ovat tulleet autetuiksi. 0,65 4,33 Keskiarvo Keskihajonta 2.9 Vertaissovittelussa oppilaat ovat keskustelleet avoimesti. 0,9 3,92 Kaavio 6. Osapuolten tilanne sovittelussa 0 1 2 3 4 5 Väittämillä 2.12, 2.16 ja 2.19 selvitettiin oppilaiden käsityksiä soviteltavista tilanteista (kaavio 7). Lasten mielestä kaikenlaisiin mielipahaa tuottaviin tilanteisiin pitäisi puuttua heti. Enemmän hajontaa (1,12) vastauksissa oli väittämän Näen usein tilanteita, jotka voitaisiin sovitella. osalta. Näin myös Gellinin tutkimuksessa. 41 vastaajaa (41 %) vastaajaa ovat täysin tai melko eri mieltä sovitteluun sopivien tilanteiden näkemisestä. Gellinin mukaan tulos vahvistaa väittämän 2.8 tuloksia siitä, että opettajien tulisi ohjata sovitteluun nykyistä enemmän tapauksia. Sekä tässä että Gellinin selvityksessä suurin osa vastaajista kokee, että sovittelu on tärkeää pienissäkin riidoissa. Soviteltavat tilanteet 2.19 Kaikenlaiseen mielipahaa tuottavaan toimintaan pitää puuttua heti. 0,85 4,46 2.16 Näen usein tilanteita, jotka voitaisiin sovitella 1,12 3,22 Keskiarvo Keskihajonta 2.12 Sovittelu on tärkeää pienissäkin riidoissa. 0,9 4,11 Kaavio 7. Soviteltavat tilanteet 0 1 2 3 4 5

7 Väittämillä 2.14, 2.15, 2.17 sekä 2.20 selvitettiin oppilaiden mielipiteitä konfliktien ohjautumisesta sovitteluun. Suurimman osan vastaajista mielestä riitoja on tuotu helpommin esiin vertaissovittelun avulla (Masanti: 66 % ja Gellin: 68 %). Kovinkaan moni vastaajista ei kuitenkaan koe, että oppilaat uskaltaisivat itse pyytää sovittelua. 20 prosenttia vastaajista uskoo, että oppilaat uskaltavat itse pyytää sovittelua. Gellinin tutkimuksessa prosentti on hieman korkeampi (30). 80 prosenttia vastaajista ei joko osaa sanoa tai ymmärtää, ettei sovittelua uskalleta pyytää. Kaikki eivät myöskään ole itse kertoneet opettajalle sovitteluun sopivista tilanteista. Vain 34 prosenttia vastaajista on kertonut opettajalle, mikäli he ovat nähneet konfliktitilanteita, jotka voitaisiin sovitella vertaisten kesken. Gellinin tutkimuksessa tilanteista kertoneiden oppilaiden määrä oli prosentuaalisesti lähes sama. Yli puolet sovittelijoista tässä arvioinnissa ja Gellinin tutkimuksessa on sitä mieltä, että oppilaiden ja opettajien välisiä ristiriitoja voitaisiin myös sovitella. Hieman vajaa puolet kaikista vastaajista ei osaa sanoa tai ei näe mahdollisuutta oppilaiden ja opettajien väliselle sovittelulle koulussa. Tilanteiden ohjautuminen sovitteluun 2.20 Opettajien ja oppilaiden välisiä ristiriitojajakin voitaisiin sovitella. 1,28 3,62 2.17 Olen itse kertonut opettajalle, jos olen nähnyt tilanteen, jonka voisi sovitella 1,38 2,89 Keskiarvo 2.15 Oppilaat uskaltavat itse pyytää sovittelua. 1,02 2,69 Keskihajonta 2.14 Vertaissovittelun avulla riitoja on tuotu helpommin esiin. 0,91 4,01 Kaavio 8. Tilanteiden ohjautuminen sovitteluun. 0 1 2 3 4 5 Kyselyllä haluttiin selvittää oppilaiden näkemyksiä sovittelun asettumisesta kouluyhteisöön. Tätä selvitettiin väittämillä 2.13, 2.18, 2.21 sekä 2.22. Verso-ohjaajien tuki koetaan sekä tässä että Gelli-

8 nin selvityksessä todellisena. 85 prosenttia vastaajista pitää ohjaajien tukea hyvänä. 91 vastaajaa kokee, että vertaissovittelusta on tullut osa koulun toimintaa. Yli puolet vastaajista ajattelee sekä tässä (67 %) että Gellinin tutkimuksessa (57 %), että vertaissovittelulla voitaisiin ratkaista oppilaiden kaikki riidat. Koulun toimintakulttuuriin Verso näyttäisi siis vakiintuneen varsin hyvin lasten mielestä. Yli puolet Gellinin tutkimuksen vastaajista näkee, että sovittelutaitoa osataan käyttää vapaa-ajallakin. Tässä arvioinnissa prosentti on jopa korkeampi: 69 prosenttia vastaajista uskoo lasten osaavan käyttää sovittelutaitoa vapaa-ajalla. Sovittelu kouluyhteisössä 2.22 Vertaissovittelusta on tullut osa koulumme toimintaa. 0,77 4,38 2.21 Vertaissovittelulla voitaisiin ratkaista kaikki oppilaiden riidat. 1,06 3,79 Keskiarvo 2.18 Vertaissovittelun ohjaajat tukevat hyvin toimintaamme. 0,82 4,38 Keskihajonta 2.13 Oppilaat osaavat käyttää sovittelun taitoa vapaa-aikanaankin. 0,92 3,91 0 1 2 3 4 5 Kaavio 9. Oppilaiden näkemyksiä sovittelun asettumisesta kouluyhteisöön Sovittelu opettaa Kyselyllä haluttiin selvittää myös sovittelijoiden kokemuksia siitä, mitä he sovittelijoina ovat oppineet ja toisaalta mitä he kokevat riidan osapuolten oppineen sovittelun avulla. Vastauksista eriteltiin yhteensä 240 ilmausta. Gellinin 164 vastaajan aineistosta saatiin yhteensä 240 ilmausta. Kustakin vastauksesta on eritelty kaikki taidot erikseen, vaikka ne alkuperäisessä ilmauksessa olisikin esitetty samassa virkkeessä. Gellin on jakanut ilmaukset kouluasteittain, mutta koska tässä arvioinnissa yläkoululaisia on hyvin vähän, vastauksia käsitellään yhtenä ryhmänä. Oppilaiden vastaukset on jaettu Maija Gellinin (2011) määrittelemien luokkien mukaisesti eri kategorioihin.. Gellinin luo-

9 kittelun taustalla on ollut ajatus löytää ilmauksia yhdistävä pääilmaus. Seuraavat luokat ovat hänen hahmottelemiaan: 1. ratkaisemaan riitoja 2. sovittelemaan 3. puhumaan ja keskustelemaan 4. anteeksipyytämistä ja -antoa 5. yhteistyötä 6. Ymmärrystä riidoista 7. Ymmärrystä sovittelusta 8. ihmissuhdetaitoja 9. kuuntelemaan 10. itsekuria ja -hillintää 11. olemaan riitelemättä 12. kunnioittamana toisia 13. ymmärtämään toisia 14. oppilaiden osallisuudesta 15. auttamista 16. taitoja vapaa-aikaan 17. vastuunottoa 18. samanvertaisuutta Erityisesti sovittelijoiden oppimiseen liittyviä luokkia ovat lisäksi seuraavat: 1. sosiaalisia taitoja 2. erilaisuudesta 3. puolueettomuutta 4. kärsivällisyyttä Sovittelun osapuolten oppimiseen liittyviä luokkia ovat myös seuraavat: 1. rehellisyyttä 2. olemaan kiusaamatta 3. asioiden miettimistä 4. mikä on pahaa, mikä ei 5. käyttäytymään kohteliaasti ja hyvätapaisesti Tässä selvityksessä lähes kaikkiin Gellinin määrittelemiin luokkiin saatiin ilmauksia 1. Kun sovittelijat pohtivat omaa oppimistaan, vain luokista taitoja vapaa-aikaan, vastuunottoa, erilaisuudesta ja oppilaiden osallisuudesta jäi puuttumaan vastauksia. Suurin osa Gellinin luokista täyttyi myös osapuolten oppimisjaottelun osalta. Ainoastaan luokat kuuntelu, itsekuri ja -hillintä ja auttaminen jäivät 1 Ilmaukset on koottu taulukkoon raportin liitteiksi.

10 tyhjiksi. Suurin osa vastaajista koki, että sekä sovittelijat että riidan osapuolet ovat oppineet ratkaisemaan riitoja ja sovittelemaan. Gellinin tutkimuksessa oli myös oma luokka vastauksille, joissa oppilaat ilmoittivat, ettei sovittelussa opita mitään. Tässä selvityksessä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kukaan ei vastannut, ettei minkäänlaista oppimista tapahdu. Ainoa kielteinen vastaus oli No en oikein mitään, kun en ole vielä sovitellut. Kumpaankin kysymykseen saatiin kuitenkin ilmauksia, joissa varsinaista oppimisen osa-aluetta ei tuotu esiin. Tällaisia ovat esimeriksi ilmaukset En osaa sanoa, En voi tietää ja aika paljon. Teoriakirjallisuuden ja aineistonsa perusteella Gellin (2011) muodostaa tutkimuksessaan vielä pääluokat, jotka ilmaisevat restoratiivisen sovittelun tuottamia oppimiskokemuksia. Nämä pääluokat ovat sosiaaliset taidot (kompetenssi sosiaalisissa tilanteissa), empatia (ymmärrys tilanteesta ja osapuolten näkemyksistä), vastuunotto (vastuunotto omasta käytöksestä), pystyvyys (henkilökohtaisia pystyvyyttä lisääviä ominaisuuksia) sekä aktiivinen kansalaisuus (kyvykkyys vaikuttamiseen osallistumalla). Toukokuussa 2015 tehdyn selvityksen perusteella voidaan todeta, että kyselyyn vastanneissa kouluissa lapset katsovat, että sovittelussa opitaan sosiaalisia taitoja, empatiaa, vastuunottoa sekä pystyvyyttä. Tässä arvioinnissa ei kuitenkaan havaittu, että lapset käsittäisivät oppivansa myös osallisuutta. Tätä tulosta voi selittää myös yläkoululaisten vastaajien pieni määrä aineistossa. On mahdollista, että myös tämä luokka olisi saattanut täyttyä tutkimuksessa, mikäli vanhempia vastaajia olisi ollut enemmän. Lopuksi Tämän selvityksen tarkoitus oli tarkistaa, vahvistaako uusi aineisto Gellinin vuonna 2011 saamia tuloksia Verso-toiminnasta suomalaissa peruskouluissa. Tehty arviointi osoittaa, että Gellinin tekemiä havaintoja voidaan pitää ajankohtaisina myös vuonna 2015. Vertaissovittelutoiminta on yhtä vakiintunutta kuin edellisen tutkimuksen aikana, ja oppilaat suhtautuvat sen harjoittamiseen yhtä positiivisesti kuin aikaisemminkin. Sovittelijat kokevat, että sovittelu opettaa siihen osallistuville oppilaille sovittelutaitojen lisäksi myös muita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa hyödyllisiä taitoja, kuten pystyvyyttä ja empatiaa. Enemmistö vastaajista ilmoitti sovittelutoiminnan opettavan taitoja sovitella ja ratkaista riitoja. Olisi hyvä selvittää tarkemmin sitä, mitä oppilaat kokevat oppivansa, kun he mielestään oppivat Versotoiminnassa sovittelutaitoja tai ymmärrystä riidan ratkaisusta. Suurimmassa osassa avoimissa vas-

11 tauksista kerrotaan, että Versossa oppii sovittelemaan, ja varsinaisia oppimisen tarkempia osaalueita mainitaan huomattavasti vähemmän. Avoimeen kysymykseen vastaamiseen liittyy haasteita, minkä vuoksi olisi tarpeellista selvittää lasten käsitystä oppisisällöistä jollakin muulla tavalla. Pieniä lapsia olisi mahdollista pyytää piirtämään heidän oppimiskokemuksiaan sovittelusta, ja hieman vanhempia sovittelijoita voitaisiin haastatella. Tällöin tarkentavien kysymysten esittäminen olisi mahdollista. Tätä arviointia olisikin mielenkiintoista laajentaa selvityksellä, jolla haettaisiin lisätietoa siitä, mitä lapset ajattelevat sovittelutaitojen olevan ja millä tavalla ne koetaan hyödyllisiksi taidoiksi.

12 Liite 1. Mitä vertaissovittelijat ovat oppineet? Alkuperäisilmaukset Luokittelu kykyä ratkaista riitoja ratkaisemaan riitoja hyvin selvittämään riitoja sopimaan riitoja riitojen selvittelyä keksimään riitoihin ratkaisuja ratkaisemaan riitoja paremmin selvittämään riitoja sovittelemaan ja selvittämään riitoja sovittelemaan riitoja olen oppinut sopimaan muiden riitoja ja itselleni ei tule riitoja melkein ikinä olen oppinut miten toimia riitatilanteissa olen oppinut ratkaisemaan riitoja miten selvittää riitoja olen oppinut selvittämään riitoja paremmin ratkaisemaan riitoja että riidat voitaisiin ratkaista ilman Versoa riidan sopimistaitoja sovittelun taitoa olen oppinut sovittelemaan riitoja sovittelutaitoja miten sovitellaan riitojen sovittelua olen oppintu sovittelun taidon sovittelemaan pieniä riitoja sovittelemaan sopimaan riitoja sovittelemaan riitoja sovittelemaan riitoja sovittelemista olen myös oppinut sovittelemaan muitakin kuin verso-riitoja sovittelemaan riitoja sovittelutaitoa sovittelemaan riitoja taidot sovitella opin sovittelemaan riitoja olen oppinut sovittelemaan riitoja oikein sovittelemaan riidat ja muut ongelmat sovittelemaan riidat sovittelemaan erilaisia tilanteita olen oppinut sovittelemaan sovittelemaan erilaisia riitoja olen oppinut sovittelemaan riitoja paremmin olen oppinut enemmän riitojen sovittelusta olen oppinut sovittelemaan paremmin Ratkaisemaan riitoja Sovittelemaan

13 sovittelemaan riitoja puhumaan sovitellessa mukavammin ja positiivisemmin puhumaan muille että jos rauhoittuu ja kertoo asiansa se on parempi kuin jos riehuu eikä puhu olen oppinut antamaan osapuolien kertoa itse mielipiteet asiasta ennen kuin teen johtopäätöksiä kuunteleman toisten mielipiteet kuuntelemaan kuuntelemaan molempia osapuolia olen oppinut kuuntelemaan muita kuuntelemaan että pitää antaa anteeksi että anteeksipyyntö pitää aina hyväksyä olemaan toisten kanssa muiden kanssa toimeen tulemista mistä eri pikkuasioista riita voi syntyä että riidat ovat vain pahaa mieltä tuovia sovittelemaan muiden kanssa yhteistyökykyä suhtautumaan riitatilanteisiin hyvin että kaikki riidat voi sopia ja se on paras juttu miten riitoja käsitellään että ei saa riidellä että kaikki riidat pitää sopia että vahinkoja sattuu että riidat ovat yleensä vain tönimistä ymmärtämään pienempiäkin riitoja ymmärtämään millainen merkitys pienelläkin riidalla voi olla esim. 1-luokkalaiselle että pienetkin riidat voidaan ratkaista että verso on kannattava toimintapa koska monet riidat ovat ratkenneet verson avulla että riidat on helppo sopia että riidat kannattaa sopia heti koska muuten syntyy vain mielipahaa olen oppinut mitä kannatta tehdä jos joutuu itse riitaan vaitiolovelvollisuutta vaitiolovelvollisuutta että sovittelu on helppoa, olen oppinut että kaikki riidat voidaan sopia puolueettomuutta tuntemaan oppilaita rauhallisuutta pysyä rauhallisena että ei saa kiusata olemaan puolueeton Puhumaan ja keskustelemaan Kuuntelemaan Anteeksipyytämistä ja -antoa Yhteistyötä Ymmärrystä riidoista Ymmärrystä sovittelusta Ihmissuhdetaitoja Itsekuria ja -hillintää Olemaan riitelemättä Kunnioittamaan toisia

14 olla puolueeton toiselle ei saa tahalleen tuottaa mielipahaa kunnioittamaan muita ymmärtämään ymmärtämään toisia paremmin ymmärtämään toisia ymmärtämään toisia että voi auttaa olen oppinut auttamaan muita oppilaita auttamaan opitaan sitä että autetaan toisia auttamaan muita olen oppinut auttamaan muita miten autetaan muita selvittämään asioita auttamaan muita olemaan tasaväkinen olemaan puolueeton olemaan sosiaalisempi sosiaalisia taitoja olemaan myötätuntoinen muiden huomioimista ystävällisyyttä olen oppinut säilyttämään salaisuuksia huomioimaan kaikkia että pitäisi olla rohkeampi päättäväisyyttä olemaan kärsivällisempiä No en oikein mitään kun en ole vielä sovitellut kaikenlaista Ymmärtämään toisia Auttamista Samanvertaisuutta Sosiaalisia taitoja Kärsivällisyyttä Ei mitään Muut ilmaisut

15 Liite 2. Mitä riidan osapuolet ovat oppineet? Alkuperäisilmaukset ratkaista itse pieniä riitoja sopimaan riitoja sopimaan riitansa sopimaan omia riitoja ja etsimään ratkaisuja niihin käsittelemään riitoja ratkomaan riitansa selvittämään riitoja myös oppilaiden kesken pienien riitojen ratkaisemista itse sopimaan riitansa sovittelutaitoja joita he pystyvät hyödyntämään omassa elämässään riitojen sopimista sopimaan riitoja sovittelemisen taitoja sopimaan riitoja sopimaan riitoja myös itse sopia riidat kertomaan riidasta Luokittelu Ratkaisemaan riitoja Sovittelemaan Puhumaan ja keskustelemaan anteeksiantaminen ja -pyytäminen pyytämään nätisti anteeksi anteeksiantamista he ovat oppineet toimimaan paremmin yhdessä Anteeksipyyntöä ja -antoa Yhteistyötä että kaikki riidat voidaan selvittää ettei tarvitse riidellä että ei saa riidellä koska se on turhaa että riita on huonoa ja että riidassa aina joku loukkaantuu (fyysisesti tai sisältä) ettei kannata riidellä ettei kannata riidellä ja tapella he ovat oppineet että riidat kannattaa sopia ettei riitely kannata moni riita on ehkä ollut turhaa että riitely ei kannata ja mitä käy kun riitelee pienemmätkin riidat on hyvä sovitella että on kivempaa kun oppilaat ratkoo keskenään riidat ettei kannata riidellä et riitely on turhaa sosiaalisia taitoja heille on varmasti tullut paremmat välit Ymmärrystä riitelystä Ihmissuhdetaitoja

16 olemaan sovussa olla riitelemättä olemaan riitelemättä olemaan riitelemättä olemaan riitelemättä etteivät riitele enää ei saa riidellä olla riitelemättä samalla tavalla sovittelutaitoja, joita he pystyvät hyödyntämään omassa elämässään oppineet noudattamaan lupaamiansa lupauksia Olemaan riitelemättä Taitoja vapaa-aikaan Vastuunottoa että kaikki ihmiset ovat omanlaatuisia Samanvertaisuutta olla rehellisiä Rehellisyyttä olemaan kiusaamatta toisiaan että ei saa enää kiusata niin kuin ennen että ei saa kiusata että ei kannata kiusata vertaissovittelun osapuolet eivät enää ärsytä muita ilman syytä että ei tarvitse aina tapella he ovat oppineet mikä on oikein ja mikä on väärin että ei saa tehdä pahoja asioita olemaan ystävällisiä toisilleen olemaan toisilleen reiluja olemaan hyviä kavereita olemaan kiltisti toisilleen käyttäytymään paremmin käyttäytymään olemaan kunnolla sovittelussa he ovat oppineet käyttäytymään sovittelutilanteessa olemaan rauhallisempia ja kiltimpiä toisilleen pitämään ilkeät asiat mielessään että kaikki ovat kilttejä toisilleen kunnioittamaan toisia että ei kannata loukata ketään ymmärtämään toisiaan kunnioittamaan toisia paremmin kunnioittamaan toisia kunnioittamaan toisia en tiedä koska en hirveästi puhu heidän kanssaan en osaa sanoa koska olen ollut osapuolena vain kerran enkä muista tapausta Olemaan kiusaamatta Mikä on pahaa, mikä ei Käyttäytymään kohteliaasti ja hyvätapaisesti Ymmärtämään ja kunnioittamaan toisia Muut ilmaisut

en tiiä hyvin en osaa sanoa aika paljon jotenkin en voi tietää en osaa sanoa 17