Tekninen lautakunta 332 01.10.2014 Tekninen lautakunta 360 29.10.2014 Kiinteistö- ja mittaustoimen vastaus Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloitteeseen kesähakkuiden lopettamiseksi 894/00.04.02.06/2014 TEKLA 332 Liite Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen, puh. 040 521 5504 metsätalouspäällikkö Risto Laukas, puh. 0400-257165 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloite 25.6.2014 Oheismateriaalina Maa- ja Metsätalousministeriön kesähakkuutyöryhmän työryhmämuistio MMM 2000:8. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry ovat 25.6.2014 jättäneet Etelä-Karjalan kunnille ja seurakunnille aloitteen kesähakkuiden lopettamiseksi. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi vastaa Lappeenrannan kaupungin metsissä tapahtuvista hoito- ja hakkuutöistä. Vastauksenaan aloitteeseen kiinteistö- ja mittaustoimi toteaa seuraavaa. Maa- ja metsätalousministeriö asetti 21.7.1999 kesähakkuutyöryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää kesäaikana tehtävien hakkuiden vaikutukset metsäluonnolle ja metsien terveydelle sekä kesähakkuiden merkitys metsäteollisuuden raaka-ainehuollon, työllisyyden ja muiden taloudellisten ja sosiaalisten seikkojen kannalta. Kesähakkuiden vaikutuksista työryhmä toteaa raportissaan seuraavaa: Vaikutus linnustoon Maassamme on tutkittu melko paljon metsien rakenteen muutoksen vaikutuksia linnustoon. Pesimäaikaisen puunkorjuun ja metsänhoidon aiheuttamia pesätuhoja ja niiden vaikutuksia lintukantoihin on sen sijaan tutkittu vähän. Ainoa pesätuhoja selvittelevä tutkimus on opinnäytetyö Uudistushakkuiden linnustovaikutukset (Oksanen 1999). Tutkimuksen mukaan vuosien
1988-1997 touko-heinäkuussa tehdyissä uudistushakkuissa tuhoutui keskimäärin 35000 lintujen pesintää vuodessa. Määrä on noin 0,1 % metsälinnustomme 36 miljoonasta lintuparista. Uudistushakkuista aiheutuneilla pesätuhoilla ei ollut suurta vaikutusta runsaslukuisten metsälintujen kantoihin. Pesätuhoja voidaankin valtalajien osalta pitää enemmänkin eettisenä ja eläinsuojelullisena kuin populaatiobiologisena ongelmana. Uudistushakkuiden aiheuttamat pesätuhot ovat selvästi pienemmät kuin muusta ihmistoiminnasta aiheutuneet lintukuolemat. Metsäkanalintutyöryhmän (TM 1999:23 MMM) mukaan liikenteessä kuolee yksin metsäkanalintuja vuosittain arviolta 120000, kaikkia lajeja yhteensä epäilemättä monta miljoonaa. Sähkölinjoihin kuolee vuosittain arviolta 166000 kanalintua ja puhelinlinjoihin ehkä yhtä paljon. Lisäksi metsäojiin hukkuminen on ilmeisesti ainakin metsäkanalintujen merkittävä kuoleman syy. On selvää, että myös kesäaikaiset harvennushakkuut ja muut metsänhoitotyöt häiritsevät lintujen pesintää. Kaikkien pesimäaikaisten metsäntöiden kokonaisvaikutus linnustoon on siten uudistushakkuita suurempi. Vaikutusten suuruudesta ei kuitenkaan ole tutkimustietoa. Merkitys teollisuuden raaka-ainehuollolle Nykyisin metsäteollisuuden toiminta perustuu tasaiseen puuhuoltoon sekä korkealaatuiseen ja tuoreeseen raaka-aineeseen. Tehdasvarastoissa puutavaraa on keskimäärin kahden viikon käyttöä vastaava määrä. Arvioitaessa kesähakkuiden merkitystä teollisuuden raaka-ainehuollolle lähtökohtana on pidettävä tehtaiden ympärivuotisen puuntarpeen tyydyttämistä. Kesäaikaisten hakkuiden vähentäminen lisäisi merkittävästi talviaikaan tehtävää puunkorjuuta ja puutavaran varastointitarvetta. Varastojen kasvun seurauksena niihin sitoutuisi lisääntyvä määrä pääomaa, jolloin varastoinnin korkokustannukset nousisivat. Puutavaran laatu ja käyttökelpoisuus heikkenisivät pitkäaikaisessa varastoinnissa lisäten muun muassa valkaisukemikaalien käyttötarvetta. Merkitys työllisyydelle Nykyaikaiset puunkorjuu- ja kuljetuskaluston pääomakustannukset ovat suuret, joten taloudellisesti kannattava yritystoiminta edellyttää koneiden tehokasta ympärivuotista käyttöä. Myös kuljettajien työllistäminen puoltaa koneiden tasaista käyttöä.
Kesähakkuiden vähentäminen lisäisi talvihakkuiden määrää, jolloin puunkorjuuhuipusta selviäminen vaatisi kaluston, kuljettajien ja muun henkilöstön lisäämistä. Tätä henkilöstöä ei kuitenkaan muuna aikana voitaisi työllistää täysimääräisesti. Lyhennelmä työryhmän esityksistä kesähakkuiden haittojen vähentämiseksi Puunkorjuu tulee eläinten lisääntymisaikaan suunnata mahdollisuuksien mukaan kuivahkoille ja kuiville kankaille, joissa lajien ja yksilöiden määrä on selvästi reheviä metsätyyppejä vähäisempi. Lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko-kesäkuussa hakkuita tulee välttää lehdoissa, lehtipuuvaltaisilla lehtomaisilla ja lehtipuuvaltaisilla tuoreilla kankailla, rehevissä korvissa sekä rehevissä rantametsissä. Metsälain tarkoittamissa erityisen tärkeissä elinympäristöissä sallitut toimenpiteet tulee ajoittaa pesimäkauden ulkopuolelle. Samoin luonnonsuojelulain suojelluilla luontotyypeillä ja uhanalaisten lajien esiintymispaikoilla mahdollisesti sallittava puiden poisto tulisi yleensä ajoittaa sulan maan kauden ulkopuolelle. Korjuuvaurioiden välttämiseksi kuusikoiden harvennukset kuusenjuurikäävän riskialueilla samoin kuin männikön harvennukset männynjuurikäävän riskialueilla tehdään pääsääntöisesti talvikautena. Riskialueilla tehdään kivennäismaiden hakkuiden yhteydessä toukokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana kantokäsittely. Lappeenrannan kaupungin toimintatapa hakkuiden ajoittamisessa Lappeenrannan kaupungin metsäsuunnitelmien laadinnan yhteydessä on huomioitu käytettävissä olevien tietojen pohjalta uhanalaiset eläin- ja kasvilajit. Metsien hoito- ja hakkuutöissä vältetään töitä lintujen ja muiden eläinten lisääntymisaikana. Hoito- ja hakkuutöitä tekeville on annettu ohjeet, miten toimitaan kohdattaessa eläinten lisääntymisalue. Lappeenrannan kaupunki noudattaa toiminnassaan PEFC-metsäsertifikaattia. Metsäsertifikaatin noudattaminen varmistaa, että toiminta on ekologisesti, ekonomisesti ja sosiaalisesti kestävää. Lappeenrannan kaupungin metsätaloudessa noudatetaan myös kaikkia Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän
esityksiä kesäaikaisten hakkuiden haittojen vähentämiseksi. Lappeenrannan kaupunki myy puuta jatkuvasti pystykaupoilla, joissa yleensä hakkuuaika on kaksi vuotta. Jos kaupunki asettaa kauppojen tarjousvaiheessa lisäehdoksi lintujen pesintäaikaisen hakkuukiellon, vaikuttaa se todennäköisesti yhtiöiden kiinnostukseen leimikoista ja myös leimikoiden hintatasoon. Metsien käsittelyä säätelevä lainsäädäntö on myös otettava huomioon hakkuiden ajankohtaa määriteltäessä. Hyönteistuhojen torjunnasta voi aiheutua velvoite hakkuuseen myös pesintäaikana ja samoin myrskytuhojen korjuuta joudutaan tekemään pesintäaikana. Metsien suunnittelun yhteydessä kuviolle on määritelty korjuukelpoisuus ja hakkuissa tätä noudatetaan. Esimerkiksi kuusikoiden harvennukset tapahtuvat pääsääntöisesti talvella ja näin vältetään maasto- ja juuristovauriot parhaiten. Rakennusalueilla hakkuita joudutaan tekemään myös lintujen pesintäaikana ja tämä on normaalihakkuita suurempi ongelma. Lappeenrannan kaupungin metsistä on merkittäviä alueita jo nyt hakkuiden ja hoitotöiden ulkopuolella esim. seuraavat: suojelualueet, vapaaehtoiset suojelualueet, metsälain erityisen arvokkaat kohteet, luonnontilaiset suot, erilaiset suojavyöhykkeet, säästöpuuryhmät jne. Teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi katsoo edellä olevaan viitaten, ettei periaatteelliseen täyskieltoon kesäaikaisille hakkuille kaupungin omistamissa metsissä ole perusteita, sillä kaupungin tulee suurena metsäomistajana kantaa yhteiskunnallista vastuuta elinkeinojen toimivuudesta, puuhuollon turvaamisesta ja työllisyydestä. Kaikki hakkuukohteet tarkastellaan myös jatkossa ympäristön kannalta huolellisesti ja hakkuut suunnitellaan niin, ettei aiheuteta turhaa haittaa eläimistölle tai kasvustolle. (Kari Hartikainen) Tj Tekla Tekninen lautakunta hyväksyy kiinteistö- ja mittaustoimen laatiman edellä olevan vastauksen Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloitteeseen kesähakkuiden lopettamiseksi. Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle lisäselvityksiä varten. TEKLA 360 Liite Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloite 25.6.2014
Kiinteistö- ja mittaustoimi täydentää vastaustaan Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin ja Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen aloitteeseen kesähakkuiden lopettamiseksi. Linnut pesivät Suomessa pääasiassa huhtikuun alun elokuun lopun välisenä aikana. Aikajakson pituus on viisi kuukautta. Lappeenrannan kaupungin metsäsuunnitelmien yhteenlaskettu hakkuusuunnite on vuodessa 14.000 kiintokuutiota. Lappeenrannan kaupungin hakkuiden määrä vaihtelee noin 12.000 ja 18.000 kiintokuution välillä vuosittain. Vaihtelua aiheuttavat rakennuskohteiden hakkuut ja se, että pystykaupoissa yleensä hakkuuaika on kaksi vuotta ja yhtiöt määrittävät puutarpeensa mukaan leimikoiden hakkuuajankohdan. Karkeasti arvioiden hakkuiden määrä 1.4. 31.8. välisenä aikana on puolet kokonaishakkuumäärästä eli 6000 9000 kiintokuutiota. Erilaisten ehtojen ja rasitteiden vaikutusten arviointi leimikoiden hinnoittelussa on hyvin vaikea tehtävä. Maa- ja metsätalousministeriön kesähakkuutyöryhmä on työryhmämuistiossaan vuonna 2000 laskenut kolmen kuukauden hakkuukiellon kokonaiskustannuksiksi Suomessa 670-930 miljoonaa markkaa eli noin 112 157 M. Soittokierros Lappeenrannan kaupungin leimikoiden ostajille kertoi, että kesähakkuiden rajoittaminen vaikuttaa puun hintaan ja voi jopa johtaa siihen, ettei tarjousta jätetä lainkaan. Ns. kelirikkoleimikoiden hintataso on korkein ja niiden poisjääminen voi pudottaa hintaa jopa 5-7 kuutiolta. Hintavaikutus vaihtelee leimikoiden mukaan, mutta karkeasti arvioiden 2 5 euroa kuutiolta. Huomionarvoista on, että kesäaikainen hakkuukielto jatkaa korjuuaikaa ja näin aiheuttaa korkokuluja. Lisäksi taajamahakkuiden jälkisiivoukset on vaikea hoitaa talviaikana ja niistä aiheutuu lisäkuluja. Suomessa käytössä olevien metsäsertifikaattien eli FSC:n ja PEFC:n erojen hintavaikutusta lintujen pesintäaikaiseen hakkuukieltoon on mahdotonta sanoa. PEFC-metsien sertifiointijärjestelmässä kriteerissä 1 todetaan, että lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan. Tämä tarkoittaa, että sertifikaatin saaneissa metsissä noudatetaan voimassa olevaa metsä-, ympäristö- ja työnlainsäädäntöä sekä niihin liittyviä Suomen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia. Luonnonsuojelulaissa on linnustoa koskevia kohtia kuten myös EU:n lintudirektiivissä. FSC-metsäsertifikaatissa todetaan metsälajien elinolosuhteiden säilyttämisestä: Linnuston suojelemiseksi metsän hakkuita rajoitetaan pesimäaikana. Lintujen suojelua sääteleviä lakeja ovat EU:n lintudirektiivi ja kansallinen luonnonsuojelulaki. Luonnonsuojelulain mukaan
rauhoitettujen lintulajien merkittyjä tai petolintujen selvästi havaittavia pesäpuita ei saa hävittää. Rauhoitettuja lajeja ovat lähes kaikki linnut, riistalintuja ja muutamia yleisiä lintulajeja lukuun ottamatta. EU:n luontodirektiivin liitteen 1 lajien lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Näitä ovat esimerkiksi maa- ja merikotka, sääksi ja metso, joille on kaikille määritelty omat suojeluvelvoitteet myös FSC-standardissa. Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksissa kehotetaan välttämään hakkuita lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko-heinäkuussa lehtipuuvaltaisissa tuoreissa ja sitä viljavammissa metsissä sekä rantametsissä. FSC-standardissa lintujen suojelu metsänhoidossa on määritelty lakia ja suosituksia tarkemmin ja laajemmin. FSC-sertifioiduissa metsissä linnustollisesti arvokkailla kohteilla, kuten suurten petolintujen pesien, kansainvälisesti tai kansallisesti arvokkaiden lintukosteikkojen (IBA ja FINIBA kohteet) tai metson soidinpaikkojen läheisyydessä ei tule tehdä hakkuita helmi-heinäkuun välisenä aikana. Lisäksi hakkuita vältetään lintujen pesimäaikaan lehtipuuvaltaisissa rehevissä metsissä ja vesistöjen suojavyöhykkeillä. Toimenpiteiden tarkemmat rajoitusajat on määritelty standardissa erikseen Lapin läänin ja muun Suomen alueille. Esimerkiksi maa- ja merikotkan pesien läheisyydessä (etäisyys alle 500 m) hakkuita ei saa toteuttaa Lapin läänissä 15.3. 31.7. ja muualla Suomessa 15.2. 31.7. välisenä aikana. (FSC FM 6.2.3, 6.2.4) Vertailtaessa PEFC- ja FSC-metsäsertifikaatteja koskien lintujen pesintäajan rahoittamista ja siitä näiden kahden eri sertifikaattien noudattamisesta aiheutuvaa puunkantohintamenetystä, ei ole olemassa laskelmia. Pesintäajan rauhoittamisesta puunkorjuulta aiheutuu kantohintojen laskua, koska tehtaiden puuhuolto vaikeutuu. Lappeenrannan kaupunki on sitoutunut noudattamaan PEFC-metsäsertifikaattia kuten kaikki muutkin Suomen kaupungit ja kunnat ja 95 % Suomen metsänomistajista. Metsäsertifikaattien vertailu otetaan esille vuonna 2015, kun kaupunki päättää 1.1.2016 noudatettavasta metsäsertifikaatista. Metsätalouspäällikkö Risto Laukas on ollut Kuntaliiton nimeämänä edustajana valmistelemassa uusia PEFC-metsäsertifikaatin kriteereitä, jotka nyt mahdollistavat kaikkien Suomen kuntien jatkon PEFC- metsäsertifikaatissa. (Kari Hartikainen) Tj Tekninen lautakunta hyväksyy kiinteistö- ja mittaustoimen laatiman edellä olevan vastauksen Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloitteeseen kesähakkuiden lopettamiseksi.
Tekla Keskustelun aikana Virpi Junttila ehdotti Laura Peuhkurin kannattamana, että lautakunta päättää, että kaupungin omistamien metsien hakkuita ei tehdä lintujen pesintäaikaan touko-heinäkuussa muuta kuin painavista syistä erityistapauksissa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty kannatettu muutosesitys ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat teknisen johtajan päätösesitystä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Virpi Junttilan Laura Peuhkurin kannattamana tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä yhdeksän (9) teknisen lautakunnan jäsentä (Tyrmi, Miettinen, Nikku, Kukkonen, Perälä, Laivamaa, Munnukka, Finska, Grönlund) äänestivät JAA ja kaksi (2) teknisen lautakunnan jäsentä (Junttila, Peuhkuri) äänestivät EI. Puheenjohtaja totesi teknisen johtajan esityksen tulleen lautakunnan päätökseksi.