KIELENHUOLTOA VIESTINTÄTAITO-KURSSILLA Opettaja miia.karttunen@kyamk.fi
Omat taidot testissä lähtötasotesti / muistinvirkistys Miten testi meni? Missä tehtävissä tai aiheissa menestyin hyvin? Mitä pitäisi vielä kerrata tai opetella?
Kieli ja tyyli Asiatyylinen yleiskieli Erikoisalojen kieli Tyylivärinen kielenkäyttö vanhahtava juhlallinen taiteellinen leikillinen Puhekieli Paikallisvärinen kieli
Kieli ja tyyli Huomioi viestisi kohderyhmä ja tarkoitus. Valitse sopiva tyyli. Viesti tehokkaasti perille Ole selkeä! Pysy asiassa! Älä rönsyile! Turhat sanat ja kikkailu pois! Vältä kapulakieltä! Kirjoita suomea suomeksi!
Alkukirjain Itkonen & Maamies 2007, 12 15
Alkukirjain Milloin käytetään isoa alkukirjainta? virkkeen aloitus Johtolauseen päättävän kaksoispisteen jälkeinen selittävä teksti alkaa isolla silloin, kun kaksoispisteen piiriin kuuluva kokonaisuus on monivirkkeinen. Hän sanoi: Niin sitä pitää! Olkaa optimisteja: Kaikki järjestyy. Teillä on kaikki mahdollisuudet puolellanne! otsikon ja väliotsikon ensimmäinen sana henkilönnimet, myös lempinimet Maija, Juha-Matti, Virtanen, Virtaska, Masa, Katariina Suuri Jumala puhuttaessa kristinuskon, juutalaisten ja islamin jumalasta Jumalaa ja Kristusta tarkoittavat muutkin sanat kirjoitetaan usein isolla (Vapahtaja). paikannimet Myös nimeen liittyvä yhdyssanan tai sanaliiton alkuosamäärite kirjoitetaan isolla, jos se rajaa maantieteellisesti jonkin osan perusosan tarkoittamasta alueesta (Järvi-Suomi, Latinalainen Amerikka). Jos alkuosa sen sijaan luonnehtii koko perusosaa jonkin ominaisuuden kannalta, määriteosa kirjoitetaan pienellä (koti- Suomi).
Alkukirjain Milloin käytetään isoa alkukirjainta? rakennusten nimet Usein raja eris- ja yleisnimisyyden välillä häilyy (Kaupungintalo ~ kaupungintalo). tähtikuvioiden ja taivaankappaleiden nimet Myös muuten pienellä kirjoitettavat Aurinko, Kuu ja Maa ovat erisnimiä sellaisessa tekstiyhteydessä, jossa niistä ei puhuta yleisesti, vaan avaruuden paikanniminä. kirjojen, taideteosten, erilaisten julkaisujen ym. nimet Useammasta sanasta muodostuvissa nimissä vain ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla, elleivät muut sanat itsessään ole erisnimiä. Eräisiin vanhoihin nimiin on kuitenkin vakiintunut kaikkien osien isokirjaimisuus. Kalevala, Ellen Thesleffin Kaiku, Suomen kielen perussanakirja, Raamattu ja Koraani oppilaitosten ja tutkimuslaitosten nimet virastojen ja laitosten nimistä monet Ilmailulaitos, Onnettomuustutkintakeskus, Opetushallitus, Ulkomaalaisvirasto, Yleisradio yritysten, yhdistysten, järjestöjen ym. nimet vain ensimmäinen sana isolla alkukirjaimella, vaikka vanhoissa nimissä toisenlaistakin käytäntöä Marttaliitto, Satakunnan martat ry; Euroopan unioni; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Alkukirjain Milloin käytetään isoa alkukirjainta? Henkilönnimeen ja paikannimeen pohjautuvat sairauksien nimitykset kirjoitetaan vakiintuneesti isolla; Alzheimerin tauti, Down-lapsi, Creutzfeldt Jakobin tauti, Sallan tauti tuotenimet kasvien ja eläinten tieteelliset nimet Felix domesticus, Homo sapiens Kohteliaisuuden ja kunnioituksen osoitukseksi voidaan esimerkiksi kirjeen puhuttelussa, kutsukortissa ym. käyttää isoa kirjainta myös normaalisti pienikirjaimisesta tittelistä ja muista henkilöön viittaavista sanoista. Arvoisa Tasavallan Presidentti Kirjeissä persoonapronominit sinä ja te kirjoitetaan usein isolla: En tiedä, miten voin kyllin kiittää Sinua. Pienen kirjaimen käyttö on sekin aina mahdollista, ei epäkohteliasta. Lyhenteet, joihin on poimittu yhdyssanan tai sanaliiton sanojen alkukirjaimet, ovat isokirjaimisia. MM maailmanmestaruus ; OM oikeusministeriö ; TTY Tampereen teknillinen yliopisto Nimeen viittaavat kokonaisina sanoina luettavat isokirjainlyhenteet muuttuvat usein lyhennesanoiksi, joista vain ensimmäinen kirjain on iso, kuten missä tahansa nimessä: Akava, Kela.
Alkukirjain Milloin käytetään pientä alkukirjainta? nimistä johdetut adjektiivit ja muut johdokset: newyorkilainen, freudilaisuus kansojen ja kansallisuuksien nimet: arabi, baltti, somali perheenjäsenyyttä ja sukulaisuussuhteita ilmaisevat sanat: isä, äiti, mummi, vaari arvonimet ja tittelit: presidentti Tarja Halonen muista kielistä lainatut arvonimet ja tittelit: lady, mademoiselle, sir kielten nimet: ruotsi, suomi, saamen kieli; ruotsinkielinen, venäjäntaitoinen kasvien ja eläinten ym. suomenkieliset nimet: husky, lapinkoira, mustanmerenruusu kasvien ja eläinten tieteellisten nimien lajinimet: (Homo) sapiens tyylisuuntien, ajanjaksojen ja sotien nimet: art deco, antiikki, talvisota valtionhallinnon keskeisten elinten nimet: eduskunta, hallitus, opetusministeriö poliisiviranomaisten ja tuomioistuinten nimet: liikkuva poliisi, valtakunnanoikeus toimikunnat, neuvostot ja muut asiantuntijaelimet lakien nimet: kielilaki, tasa-arvolaki
Alkukirjain Milloin käytetään pientä alkukirjainta? päivien myös juhlapäivien ja kuukausien nimet: sunnuntai, juhannus, ystävänpäivä, joulukuu, halloween, ramadan, vappu, tapaninpäivä Vähemmän vakiintuneet kirjoitetaan erisnimen sisältäviksi sanaliitoiksi nimipäivien tapaan: Lucian päivä, Kukan päivä (vrt. Liisan päivä). ruokien ja ruokalajien nimet: osso buco, janssoninkiusaus, karjalanpaisti muut erisnimilähtöiset mutta yleiskäsitteiksi muuttuneet sanat: dieselmoottori häilyviä tapauksia: Eurooppa-ministeri ~ eurooppaministeri. Kun erisnimeä käytetään kuvallisesti, alkukirjain on yleensä pieni. Osa tällaisista sanoista on päässyt sanakirjoihinkin: on nähnyt kiinat ja amerikat Lyhenteistä pienikirjaimisia ovat yleisten lyhentämissääntöjen mukaan muodostetut yleiskielen lyhenteet, samoin mittayksiköiden lyhenteet. Myös monet sanoiksi hahmotettavat lyhenteet ovat pienikirjaimisia: ks. ( katso ), mm. ( muun muassa ) nro ( numero ), ym. ( ynnä muuta ); mm ( millimetriä ); luki-, luomu-
Välimerkit Itkonen & Maamies 2007, 15 27
Piste Itkonen & Maamies 2007, 15 16
Välimerkit Milloin käytetään pistettä? virkkeen lopussa: Ilmoittautumisaika on jo päättynyt. Tarjouksia saatiin kolme. Jokainen tarjous on tavoitehinnan mukainen. (Kustannusarvio oli 1500 euroa.) Tarjous on tavoitehinnan mukainen (kustannusarvio oli 1500 euroa). Alussa oli suo, kuokka ja Jussi. epäsuoran kysymyslauseen lopussa: Opas kysyi, ketkä olivat täällä ensimmäistä kertaa. kuvateksteissä ja erilaisten taulukoiden otsikoissa: Kuva 3. Kirjailija Leo Tolstoin muotokuva. teosluetteloissa erottamassa henkilö- ja muita tietoja Ilja Repin. Leo Tolstoin muotokuva (1887). Tretjakovin galleria.
Välimerkit Milloin käytetään pistettä? lyhenteissä, jotka on tehty jättämällä sanan loppuosa pois: v. tms. järjestysluvuissa: 7. luokka jäi 12. sijalle jaottelun merkkinä numeroiden ja kirjainten jäljessä, esim. otsikoissa ja sisällysluetteloissa: 3. rikin yhdisteet A. Yleistä luku 1.3. tai luku 1.3 päiväyksen merkinnässä sekä päivän että kuukauden numeron jäljessä on piste, koska molemmat ovat järjestyslukuja: 15.9.2010 1. 22.9.2010 Pisteiden jälkeen ei tässä tule välilyöntiä. Rajavälin merkkinä on ajatusviiva. tuntien, minuuttien ja sekuntien erottajana: klo 8.15 ennästysaika 1.14,6
Välimerkit Milloin käytetään kolmea pistettä? lause on jäänyt kesken, ilmauksesta puuttuu jotain tai luettelo jatkuu: Hän kirjoittelee moneen lehteen: Eläinmaailmaan, Demariin, Trendiin... Muistahan tulla ajoissa tai...! Kolmen pisteen jälkeen seuraava virke aloitetaan isolla kirjaimella: Risteilyllä luvassa ihania yllätyksiä... Tule mukaan! Jos sama virke kuitenkin jatkuu, käytetään pientä kirjainta: Sinulla on mahdollisuus voittaa upea auto... ja viettää huoleton loma. Asiateksteissä poiston merkkinä käytetään yleensä kahta ajatusviivaa, ja luettelon kesken jääminen ilmaistaan lyhenteillä jne. ja ym.
Kysymysmerkki Itkonen & Maamies 2007, 16
Välimerkit Milloin käytetään kysymysmerkkiä? kysymyslauseen lopussa: Mihin ihmeeseen olen kadottanut toisen lapaseni? Kysymysmerkki tulee kuitenkin vain kysyvän päälauseen loppuun. Jos vain sivulause on kysyvä, virke lopetetaan pisteeseen. En ymmärrä, mihin ihmeeseen olen kadottanut toisen lapaseni. Mutta huom! Tiedätkö, mihin ihmeeseen olen kadottanut toisen lapaseni? Voitko uskoa, että olen taas kadottanut toisen lapaseni?
Huutomerkki Itkonen & Maamies 2007, 16
Välimerkit Milloin käytetään huutomerkkiä? painokkaissa huudahduksissa, käskyissä, kehotuksissa ja kielloissa: Siinähän sinä oletkin! Hyvä lukija! Seis! ei esiinny yleensä asiateksteissä
Pilkku Itkonen & Maamies 2007, 16 20
Välimerkit Milloin käytetään pilkkua? Sivulause erotetaan aina päälauseesta pilkulla: relatiivipronomini (joka, mikä): Avasin lahjapaketin, jonka sain sinulta. alistuskonjunktio (että, jotta, koska, kun, kunnes, jos, mikäli, vaikka, joskin, niin kuin, sillä): Matka oli sujunut hyvin, koska järjestelyt toimivat moitteetta. kysymyssanalla (= epäsuora kysymyslause): Haluan tietää, oletko jo terve. Suora esitys ja sen jälkeinen johtolause erotetaan pilkulla: Nyt lähden kotiin, Pekka sanoi. Jos sivulause on päälauseen keskellä, sivulause erotetaan molemmin puolin pilkulla: Juhani, joka on veljeksistä vanhin, joutuu perheen edusmieheksi.
Välimerkit Milloin käytetään pilkkua? Rinnasteiset päälauseet erotetaan pilkulla, ellei niillä ole yhteistä lauseenjäsentä: Päiväkoti suljettiin, ja sen peruskorjaus kestää puoli vuotta. Rinnasteisten lauseenosien väliin tulee pilkku, ellei niitä yhdistä rinnastuskonjunktio: Yritys valmistaa lukkoja, saranoita ja ovenkahvoja. Peräkkäiset adjektiivimääritteet erotetaan pilkulla, jos ne ovat rinnasteiset (toisin sanoen, jos niiden väliin voidaan kuvitella ja-sana): Vanha, musta autoni on hyvässä kunnossa. (Vrt. Vanha musta autoni on hyvässä kunnossa.) Nimikemääritteet (tittelit) voi aina erottaa toisistaan pilkulla: Lähetin kirjeen koulun rehtorille, maisteri Nykäselle. Lauseen irralliset lisät erotetaan pilkulla: Näin voidaan toki tehdä, ainakin joskus.
Välimerkit Milloin käytetään pilkkua? Desimaalin merkkinä pilkku, ei piste: 15,2 miljoonaa 23,80 euroa
Pilkku Milloin ei käytetä pilkkua? Pilkkua ei käytetä, jos rinnastuskonjunktio (ja, sekä, sekä että, -kä, eli, tai, joko tai, vai, mutta, vaan) yhdistää kahta päälausetta, joilla on yhteinen lauseenjäsen: Koulutus alkaa yhdeksältä ja jatkuu iltaan saakka. Lauseenvastiketta ei eroteta muusta lauseesta pilkulla: Tehdäkseni asian selväksi kirjoitin kaiken muistiin. Pilkkua ei käytetä erottamaan sivulauseita, joiden välissä on rinnastuskonjunktio: Sain tietää, että kirja on kirjastossa ja että sen voi tulla noutamaan. Sain tietää, että kirja on kirjastossa ja vaikka se on siellä, en viitsi sitä hakea. Sain tietää, että kirja on kirjastossa, ja vaikka se on siellä, en viitsi sitä hakea.
Puolipiste Itkonen & Maamies 2007, 20
Puolipiste Milloin käytetään puolipistettä? kahden lauseen välissä silloin, kun piste tuntuisi liian vahvalta ja pilkku liian heikolta välimerkiltä: Kevät tuo muotiin vaaleat värit; uusia trendivärejä ovat sinisen sävyt ja keltainen. Kevät tuo muotiin vaaleat värit. Uusia trendivärejä ovat sinisen sävyt ja keltainen. Kevät tuo muotiin vaaleat värit, ja uusia trendivärejä ovatkin sinisen sävyt ja keltainen. luettelon osien ryhmittelyssä, kun osat sisältävät jo pilkun: Osallistujat: Anttila, Anna, puheenjohtaja; Artila, Ulla, sihteeri; Into, Raili; Mustonen, Satu; Suhonen, Marja-Leena lähdeviitemerkinnöissä erottamaan eri lähteitä Asiaa on tutkittu jo 1990-luvulla (Miettinen 1998: 23; Virtanen 1999: 209).
Kaksoispiste Itkonen & Maamies 2007, 20 21
Kaksoispiste Milloin käytetään kaksoispistettä? Jäljessä tulevan osa täydentää ja täsmentää edellä sanottua: Paikalle tulijoita yhdisti yksi asia: kiinnostus elokuviin. Ennen matkaa on muistettava monta asiaa: Viisumianomus pitää toimittaa matkatoimistoon hyvissä ajoin. Passissa on oltava ainakin kaksi tyhjää sivua. Luettelon edessä, kun edellä on kokonainen lause: Kaurismäen elokuvista esitettiin kolme: Arvottomat, Tulitikkutehtaan tyttö ja Mies vailla menneisyyttä. johtolauseen ja suoran lainauksen välissä: Äiti kysyi: Onko kaikki varmasti hyvin? taivutuspäätteiden yhdistäminen lyhenteisiin, numeroihin ja symboleihin: km:llä 15:een 20 %:n korotus lähdeviitteissä erottamaan vuosilukua ja sivunumeroa: (Eronen 2007: 34)
Kaksoispiste Milloin ei käytetä kaksoispistettä? Luettelon edessä, kun edellä ei ole kokonaista lausetta: Eri teokset: romaanit, näytelmät, esseet, täydentävät toisiaan. Eri teokset (romaanit, näytelmät, esseet) täydentävät toisiaan. Eri teokset romaanit, näytelmät, esseet täydentävät toisiaan.
Yhdysmerkki Itkonen & Maamies 2007, 25 27
Yhdysmerkki Milloin käytetään yhdysmerkkiä? tavuviivana rivin lopussa Yhdyssana jaetaan mieluiten yhdysosien välistä. Riville ei pidä jättää vain yhtä kirjainta: NÄIN: esi- EI NÄIN: e- merkki simerkki poisjätön merkkinä rinnasteisissa yhdyssanoissa: luku- ja kirjoitustaito
maatalous-metsätieteellinen, Ville-Matti Huhtala-Mäkinen, hinta-laatusuhde, pilari-palkkirakenne Yhdysmerkki Milloin käytetään yhdysmerkkiä? yhdyssanan osien välissä, kun sanojen rajalla on kaksi samaa vokaalia: linja-auto, keski-ikä jompanakumpana osana on erisnimi: Pohjois-Suomi, Pohjois-Karjala-projekti, Nokia-konserni yhdyssanan toisena osana on lyhenne, kirjain tai numero atk-opetus, A-vitamiini, 50-vuotisjuhla, 10-vuotias, %-merkki, HP-IL/RS-232C-liitäntä Huom! Yhdyssanoja eivät ole esimerkiksi seuraavat: 3 hengen huone, 75 vuotta Kun määriteosana on sanaliitto, yhdysmerkin eteen jätetään välilyönti: Pro CAD/CAM -ohjelmisto, avaimet käteen -kauppa Jos sanaliiton sisältävä yhdyssanailmaus pitää jakaa kahdelle riville, yhdysmerkki tulee samalle riville sen yhdysosan kanssa, josta sitä ei ole erotettu välilyönnillä: MS Windows Paint -sovellusohjelmisto yhdyssanan osat ovat samanarvoiset:
Ajatusviivat Itkonen & Maamies 2007, 21 23
Ajatusviiva Milloin käytetään ajatusviivaa? virkkeiden välissä osoittamassa sisäistä jaksotusta: Opiskelussa tärkeää on löytää sisäinen motivaationsa. Motivaation voima voi olla yllättävän suuri. - Opinnoissa menestyminen ei ole vain verta, hikeä ja kyyneleitä. ilmaisemassa odottamatonta virkkeen jatkoa: Polulla tallusteli vastaan ilmi elävä karhu pentuineen. ilmaisemassa irrallista lisäystä Polulla tallusteli vastaan uskokaa tai älkää ilmi elävä karhu pentuineen. lainauksissa lainausmerkkien sijaan: Tuletko jo kotiin? äiti huolehti.
Sulkeet ( ) [ ] Itkonen & Maamies 2007, 23
Sulkeita Milloin käytetään ( ) -sulkeita? irrallinen lisä Mausteeksi suosittelen (tuoretta) basilikaa. (Sen asemesta voi toki käytää oreganoakin.) Ei kuitenkaan kannata käyttää sulkeita liikaa! vaihtoehtoiseti pois jäävät kielenainekset ääntenlaskija(t) ja pöytäkirjan tarkastaja(t) numeron tai kirjaimen jäljessä luettelon kohtia erottamassa: Koulussa opitaan a) yleisiä opiskelutaitoja, b) ammatillisia valmiuksia ja c) yleissivistystä. puhelinnumerot? ei tarvitse käyttää sulkeita eikä viivaa, vain numerot kolmen (lopussa neljän) sarjoissa (suuntanumero / operaattoritunnus kuitenkin yksi kokonaisuus) 03 169 6789 050 765 4680 0400 789 786
Sulkeita Milloin käytetään [ ] -sulkeita? kaarisulkeiden sisällä kantoni ([Sveitsin] osavaltio) lainauksissa osoittamassa lainaajan lisäystä Talvi oli kylmä sinä vuonna [1966]. ääntämisohjeissa Debrecen [dädrätsän]
Vinoviiva ja kenoviiva / \ Itkonen & Maamies 2007, 23 24
Sulkeita Milloin käytetään /-viivaa? lomaketekstissä vaihtoehtojen antamiseen Siviilisääty: naimisissa/naimaton/leski/eronnut Ei suositella muihin kuin lomaketeksteihin ja/tai? 6/12?
Sulkeita Milloin käytetään \-viivaa? tiedostopolkujen osoittamisessa C:\omat\kansiot\jutut
Lainausmerkit»» Itkonen & Maamies 2007, 24 25
Lainausmerkit Hyvä on, hän sanoi.»hyvä on», hän sanoi. toisen puheesta tai kirjoituksesta lainatut elementit: Pääsetkö tulemaan? kysyi Arvo. Pääsen toki, vastasi Anna, johan sen sanoin. Tule sitten joutuin! kehotti Arvo. Anna tokaisi: Kunhan kerkiän. Lupasit tulla vuorenvarmasti. Lupasit tulla vuorenvarmasti, muistutin hänelle. Kirjoittaja toteaa: Oppiminen on elinikäinen prosessi. KyAMK:n ohjeen mukaan suorat lainat merkitään kuitenkin kursivoinnilla, jolloin lainausmerkit jäävät pois.
Lainausmerkit Hyvä on, hän sanoi.»hyvä on», hän sanoi. tekstissä käsitellään kielen sanaa tai ilmausta: Viron ilus merkitsee kaunista. kirjojen ja lehtien ja joskus myös muiden taideteosten nimet: Sataa suolaista vettä on Eeva Joenpellon romaani. luetteloissa merkitsevät, että yllä oleva toistuu: Matti Ahonen Mari Mäkinen Kouvola
Yhteen ja erilleen kirjoittaminen Itkonen & Maamies 2007, 27 30
Yhteen ja erilleen kirjoittaminen Milloin sanat kirjoitetaan erilleen? Kun substantiivia edeltää adjektiivi: tiheä viidakko, lyhyt matka Huomaa kuitenkin merkitykseltään vakiintuneet tapaukset: kevytmaito, korkeakoulu, halpahalli Myös taipumattomat adjektiivit: koko lailla, pikku kaupunki, tosi ystävällinen, viime kädessä Huomaa kuitenkin, että muutamien ilmausten merkitys on kuitenkin vakiintunut. Tällaiset tapaukset kirjoitetaan yhteen: harmaakaihi, kevytmaito, vanhapiika, jokamies, pikkusielu
Yhteen ja erilleen kirjoittaminen Milloin sanat kirjoitetaan erilleen? Alussa genetiivimuotoinen substantiivi paljon häilyviä tapauksia: kielten opetus vai kieltenopetus? tupakan savu vai tupakansavu? ensimmäisen luokan opettaja vai luokanopettaja? Vakiintuneet käsitteet yhteen, muut (esim. yksilöivät tapaukset) erikseen. Kielten nimet: suomen kieli, englannin kieli Huomaa kuitenkin, että adjektiivit kuten suomenkielinen ja englanninkielinen ovat yhdyssanoja
Yhteen ja erilleen kirjoittaminen Milloin sanat kirjoitetaan erilleen? Kahden samassa sijassa olevan substantiivin rinnasteet: yötä päivää, puuta heinää, alun perin, mielin määrin Infinitiivi- ja partisiippiloppuiset tapaukset: huomioon ottaen, läsnä ollessa, näin ollen, lukuun ottamatta, olemassa oleva, merkille pantava, irti päässyt, mukaan luettuna -minen-loppuiset sanaliitot: eloon jääminen, puhtaaksi kirjoittaminen, maalle muuttaminen, yhteen sovittaminen Huomaa kuitenkin, että muunlaisen johdoksen ja adverbiaalin muodostama ilmaus kirjoitetaan tavallisesti yhteen, esim. maahanhyökkäys, poissaolo, maaltamuutto, sivustakatsoja
Yhteen ja erilleen kirjoittaminen Milloin sanat kirjoitetaan erilleen? Konjunktioiden kun ja kuin muodostamat liittokonjunktiot kirjoitetaan erilleen: samalla kun, sitten kun, niin kuin, samoin kuin, ennen kuin, yhtä kuin päin-sanat: taakse päin ~ taaksepäin, tänne päin ~ tännepäin, Helsinkiin päin, meille päin, torilta päin Ulkoa muistettavia tapauksia: sen sijaan, muun muassa, kaiken kaikkiaan, kerta kaikkiaan, niin ikään, totta kai, joka tapauksessa, vähän väliä, varta vasten, sitä vastoin, lukuun ottamatta, läsnä ollessa, läsnä oleva, edellä mainittu, nipin napin, ristiin rastiin, suurin piirtein, hädin tuskin, mielin määrin, ani harvoin, ensi viikolla, viime hetkellä
Lyhenteet Itkonen & Maamies 2007, 31 35
Lyhenteet 1. loppulyhenteet 2. sisälyhenteet 3. sisä-loppulyhenteet
Lyhenteet Loppulyhenteet päättyy yleensä 1., 2. tai 3. tavun alkukonsonanttiin: s. t. os. ins. kok. puh. milj. kompp. poikkeustapauksissa ensimmäisen tavun vokaali: a. etunimien lyhentäminen: J. K. Paasikivi U. Kekkonen Pisteettömiä loppulyhenteitä ovat mitta- ja rahayksiköiden lyhenteet: m l e doll viikonpäivien lyhenteet: ma ti ke to pe latinalaisperäiset arvosanat: i a c e l
Lyhenteet Sisälyhenteet Lyhennetään sanan keskeltä, ei laiteta loppupistettä: klo krs tri tsto nro tmi
Lyhenteet Sisä-loppulyhenteet Lyhennetään sekä sanan keskeltä että lopusta. Loppupisteellisiä sisä-loppulyhenteitä ovat: ks. lk. mrd. vrt. Pisteettömiä loppulyhenteitä ovat mitta- ja rahayksiköiden lyhenteet: ltk mk kpl Huomaa kuitenkin pisteellinen lyhenne seuraavanlaisessa tapauksessa tekstin kpl. 3.
Lyhenteet Yhdyssanojen ja sanaliittojen lyhentäminen maanvilj. yliopp. nimim. tilap. tstosiht. dipl.ins. sos.dem. ev.lut. toim.joht. alv. pvm. mv. pj. oy oyj ry srk kg tms. ts. ekr. mts. oto. Poikkeuksia: e-pilleri ay-liike tv atk lvi krp ~ KRP
Lyhenteet Isokirjainlyhenteet Isokirjainlyhenteitä tehdään yhdyssanoista ja sanaliitoista: IS MM TV BKT PL UM VPK ATK VIP WHO H. M. V.S.O.P. KuPS TaY KyAMK oppiarvojen lyhenteet: FM VT VTT DI valtionlaitosten nimet: VM OPM KA KHO rahayksiköt kansainvälisessä maksuliikenteessä: SEK GBP EUR EEK Näitä ei käytetä yleiskielisessä tekstissä.
Lyhenteet Lyhennesanat Nato Kela Supo tuponeuvottelut lukihäiriö sotumaksu
Lyhenteet Taivuttaminen Sisälyhenteet taipuvat kuin lyhentämättömät sanatkin: klo : klon, kloa, kloon Loppulyhenteet: Jos lyhennettä seuraava sana on samassa sijamuodossa, taivutuspäätettä ei tarvitse merkitä. Ostin 14 ltk mansikkaa. Jos lyhennettä seuraava sana ei ole samassa sijamuodossa, taivutuspääte liitetään kaksoispisteen avulla lyhenteisiin. Osta IS:n viikonloppunumero. Opiskelen DI:ksi. SPR:ään vai SPR:iin?
Numeroilmaukset Itkonen & Maamies 2007, 35 40
Numeroilmaukset Kirjoita kirjaimin! kirjaimin kirjoitetaan nolla, yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen, sata, tuhat, miljoona Huomaa kuitenkin: Ryhmässä oli 25 miestä ja 6 naista. Kahvi maksaa 1,5. Tieto löytyy kirjan luvusta 3 ja sivulta 7. Yhdistyksessä on 100 jäsentä.
Numeroilmausten välit ja välimerkit Lopusta käsin kolminumeroiset ryhmät 1 456 298 Huomaa kuitenkin, että ilman välejä kirjoitetaan vuosiluvut ja erilaiset koodit, esim. postinumero: 45101 KOUVOLA Desimaalien edessä pilkku: 1,5 Kellonaikoihin piste: 19.05 2.34.59,41
Numeroilmaukset Peruslukujen taivuttaminen Taivutuspäätettä ei merkitä, jos seuraava sana on samassa sijassa: Väkiluku on noussut 3 000 000 henkeen. Taivutuspääte kytketään kaksoispisteen avulla: Ovet menevät lukkoon kello 22:n aikaan. Paikalta täytyy poistua ennen kello 22:ta. Päärakennus sijaitsee Paraatikenttä 7:ssä. Kuljettaja, ajakaa suoraan Paraatikenttä 7:ään! Kuka asuu Sippolankatu 17:ssä?
Numeroilmaukset Järjestyslukujen taivuttaminen Kirjota mielellään pienet luvut ja suuret tasaluvut kirjaimin. roomalaiset numerot: I II III IV V arabialaiset numerot: 1. 2. 3. 4. 5. 1:nen 2:nen 3:s 4:s 5:s Ensimmäinen vai yhdes? Toinen vai kahdes?
Numeroilmaukset Järjestyslukujen taivuttaminen Taivutuspäätettä ei merkitä, jos seuraava sana on samassa sijassa: Viivyin matkalla 26. päivään asti. Taivutuspääte kytketään kaksoispisteen avulla: 1:sen 2:sen 3:nnen 4:nnen 5:nnen 1:sessä 2:sessa 3:nnessa 4:nnessä 5:nnessä Loma kestää 18:nnesta joulukuuta 3:nteen tammikuuta. Muista lähettää hakemus ennen 10:ttä päivää. Koko kaupunki tervehti kuningatar Elisabet II:ta.
Numeroilmaukset Päivämäärät ja kellonajat 2. maaliskuuta 2010 ja 2.3.2010 ei ylimääräisiä nollia, vuosiluku kirjoitetaan selvyyden vuoksi kokonaan: 02.03.10 klo 6 vai klo 6.00 ei ylimääräisiä nollia: klo 06
Numeroilmaukset Rajaväli-ilmausten merkintä Rajaväli-ilmaukset merkitään ajatusviivan avulla: 11.1. 2.3.2010 1970 1980-luvuilla Lohi maksaa 7 20 euroa kilolta. 1970- ja 1980-luvuilla Tällaiset tapaukset voitaisiin myös ilmaista taivutuspäätteiden merkinnällä: Lohi maksaa 7:stä 20:een euroa kilolta. Lue [seitsemän kaksikymmentä euroa] tai [seitsemästä kahteenkymmeneen euroa]. Vältä viiva-sanan käyttöä ääntöasussa.
Vierassanat Itkonen & Maamies 2007, 41 45
Vierassanat 1. yleislainat 2. erityislainat 3. sitaattilainat
Vierassanat 1. Yleislainat esim. kahvi, paraati, tiikki, virus kirjoitetaan ja taivutetaan suomalaisittain
Vierassanat 2. Erityislainat banaani, energia, šakki, sensaatio ovat osittain mukautuneet suomen kielen kirjoitusjärjestelmään (ääntäminen lähtökohtana)
Vierassanat 3. Sitaattilainat camping, roquefort, laudatur, à la carte
Vierassanat Erityislainojen vaikeita kohtia k vai kk, p vai pp, t vai tt, s vai ss arkeologia, oopiumi, Baltia, lisensiaatti paniikki, kyklooppi, baltti, gneissi, mutta fraasi tuperkkeli, kraatteri, mutta sponsori poikkeuksia: kulttuuri, marttyyri, ooppera, parkkeerata, ponttoni, samppanja
Vierassanat Erityislainojen vaikeita kohtia lyhyt vai pitkä vokaali farao, virus, bonus, laser, kalium foorumi, kiivi, beeta, liila banaali, sosiaalidemokraatti, intiimi, modeemi, naiivi mikrobi, balladi, kollega, filosofi symboli, ekonomi, makaroni, kursorinen sensaatio, obligaatio, evoluutio traditio, oppositio Skandinavia, Australia, Polynesia POIKKEUKSIA ON USEITA: evankelinen, kaneli, kaliiberi
Vierassanat Erityislainojen vaikeita kohtia š š: šakki, šeikki, kašmir, geiša s: sakaali, sampoo, seriffi, hasis, klisee joko š tai s: sekki ~ šekki, sokki ~ šokki mutta huomaa kuitenkin sitaattilainojen sh: sherry, show ž džonkki, Kambodža
Vierassanat Vieraat nimet suomeksi vai ei? Juhana Kaarle vai Juan Carlos? Pietari Brahe vai Per Brahe? Zacharias Topelius vai Sakari Topelius? Luleå vai Luulaja? Nykyisin pyritään säilyttämään alkuperäinen kirjoitusja ääntöasu.
Vierassanat Sitaattilainojen ja nimien taivutus pyrkimys helppoon ääntämiseen pääte suoraan sanan perään: cappuccino : cappuccinon, cappucinoa, cappucinoon sherry : sherryn, sherryä, sherryyn college : collegen, collegea, collegeen pääte liitetään i-kirjaimen avulla: rock : rockin, rockia, rockiin camembert [kamambeer] : camembertin, camembertia pääte liitetään heittomerkin avulla: show [šou] : show n, show hun (monikko show t, show iden) buffet [byfee] : buffet n (monikko buffet t, buffet iden)
Vierassanat Sitaattilainojen ja nimien taivutus päätteen vokaalit: cappuccino : cappucinoa [A, O, U] sherry : sherryn, sherryä [Ä, Ö, Y, E, I] taivutusmuotojen konsonantit: wok : wokia, wokiin internet : internetiä, internetiin gallup : gallupia, gallupiin market : marketia, marketiin
Kielenhuollon kompastuskiviä sekä vai ja? Minulla on lapaset, kaulaliina sekä pipo. Minulla on lapaset, kaulaliina ja pipo. Minulla on toppa- ja villakangastakki sekä lapaset, kaulaliina ja pipo. omata Minä omaan paljon talvivaatteita. Minä omaan paljon hyviä ominaisuuksia. Minulla on paljon talvivaatteita. Minulla on paljon hyviä ominaisuuksia.
Kielenhuollon kompastuskiviä alkaa tekemään lähteä tekemään alkaa tehdä (ruveta tekemään) Aloin tekemään harjoitustyötäni syyskuussa. Aloin tehdä Lähdin tekemään harjoitustyötäni syyskuussa. Aloin tehdä
Kielenhuollon kompastuskiviä turha niin Jos sää vielä viilenee, niin minä voisin pukeutua lämpimämmin. Jos sää vielä viilenee, minä voisin pukeutua lämpimämmin. täten Sää viilenee, ja päivisinkin on pakkasta. Täten voidaan todeta, että talvi on tullut. Sää viilenee, ja päivisinkin on pakkasta. Voidaan siis todeta, että talvi on tullut.
Kielenhuollon kompastuskiviä suorittaa laskeminen, toteuttaa tutustuminen, aiheuttaa väsymistä, tehdä valmistautuminen = SUBSTANTIIVITAUTI, esim. -minen-loppuiset verbijohdokset ovat vaarallisia laskea, tutustua, väsyttää, valmistautua passiivinen verbimuoto + taholla, piirissä, puitteissa Asiasta on sovittu opettajien piirissä. Opettajat ovat sopineet asiasta.
Kielenhuollon kompastuskiviä päivämäärät: 09.08.10 9.8.2010 tai 9. elokuuta 2010 puhelinnumerot: 050 123 3456 0400 123 345 04 123 3456 osoitteiden paikkakunnat suuraakkosin: 45101 KOUVOLA numero + suuren tunnus: 4kg 5mm 24h 3% 4 kg 5 mm 24 h 3 %
Lähteet Itkonen, T. & Maamies, S. 2007. Uusi kieliopas. 3., tarkistettu painos, s. 12 94. Helsinki: Tammi. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas 2007. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 147. 2., korjattu painos. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.