KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010

MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät liittojen rooli uusien avauksien esittäjinä ja verkostojohtamisessa korostuu Valta aluekehittämisvarojen suuntaamisessa ja käytössä kasvoi kehittämisvarojen käyttöön saatava lisää vaikuttavuutta Elinvoimaisuus ja vetovoima kuntoon omat rakenteet uusiksi i ja panokset uusiin vahvuuksiin Yhteistyötarve ja mahdollisuudet lisääntyvät tiiviimpää kumppanuutta naapureiden kanssa

ALUEIDEN OMAEHTOINEN KEHITTÄMINEN VAHVISTUU Alueiden kehittämisvastuu kahden alueviranomaisen pohjalle valtion uusi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja kuntien omistama maakunnan liitto Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma viranomaisia velvoittavaksi liitot mukaan valtion tulosohjausprosessiin Liitoille lisää päätäntävaltaa kehittämisvarojen kohdentamiseen ja käyttöön Lakisääteinen yhteensovittamis- ja vetovastuu laaja-alaisiin suunnitelmiin kuten liikennejärjestelmä- l ja luonnonvaroja koskeviin k suunnitelmiin

ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS (ELY) ( työ- ja elinkeinokeskus, tiepiiri, ympäristökeskus ) edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla.

MITEN MAAKUNTA NÄHTIIN 30 V SITTEN MITEN KÄVI? Nykyinen palvelurakenne luotiin 215 000 asukasta varten nyt asukaita on 180 000 Väestö oli hajallaan, autoja vähän, henkilökohtaisia tietokoneita ei ollut, kännyköistä ja internetistä puhumattakaan väestö on nyt taajamissa, autoja 2/perhekunta, kännykät kaikilla ja sähköinen asiointi tekee tuloaan! Metsäteollisuus oli kaiken lähtökohta ja sen uskottiin jatkuvan ikuisesti 1/3 on nyt klusterista poistunut

mikä muu muuttui Väestö väheni ja vanheni maakunta on ikärakenteeltaan toiseksi vanhin! Neuvostoliitto hajosi ja Uusi Venäjä toi uudet mahdollisuudet Kaupan suuryksiköt syntyivät, kyläpalvelut hävisivät ja työssäkäynti laajeni yli kuntarajojen syntyi kaksi seutukuntaa Uudet tuotannonalat tekevät tuloaan uudet työtilaisuudet eivät vastaa menetettyjä Maahanmuutto vilkastui vaikka tulijoita oli tuplasti ti maan keskiarvoon ki ollaan vasta keskitasolla

Kunta- ja palvelurakenteet uudistuvat vai uudistuvatko entä maakunta? 18 kunnasta seitsemään kolmessa vuosikymmenessä tavoitteena 2-5 kestävällä tulopohjalla toimivaa kuntaa Ihmiset asioivat ja käyvät päivittäin töissä kahdessa seutukunnassa, kiinteä toimipaikka ei ole enää tärkeä pari tuhatta pendelöi jopa pääkaupunkiseudulla p miten palvelut tulisi järjestää?

Kymenlaakso 1973 (18 kuntaa)

Kymenlaakso v. 1974 (17 kuntaa)

Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2009 Väkiluku k yhteensä 182 575 Lähde: Tilastokeskus Väkiluku 1.3.2010

Kunta- ja palvelurakenteet uudistuvat entä maakunta? 18 kunnasta seitsemään tavoite: 2-5 kestävällä tulopohjalla toimivaa kuntaa Tilaaja-tuottaja j malli sisäänajossa Kouvolassa tavoite: 2 asiointialueiden pohjalle rakentuvaa peruspalvelujen tilaajaa Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen l uudistaminen hakusessa tavoite: kootut maakuntatason palvelut ja erikoissairaanhoito puolen miljoonan pohjalle Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson lakisääteinen yhteistyöalue tavoite: yksi aluekehitysliitto

VISIO: Hyvinvoiva, ekotehokas ja luova Kymenlaakso Puhtaan energian ja ympäristöteknologian tuotanto- ja tutkimushankekokonaisuus esimerkkinä tuulivoimaklusteri Metsäteollisuusklusterin rakenteellinen uudistaminen 1/3 lähti miten 2/3 uudistetaan kilpailukykyisemmäksi y Sisältötuotannon ja ICT- liiketoiminnan kehittäminen painopisteenä virtuaalimaailma ja sähköinen asiointi

Hyvinvoiva, ekotehokas ja luova Palvelualojen (ml. matkailu ja hyvinvointi) uudet tuotteet ja tuotantotavat tarjonta omaa maakuntaa laajemmalle Logistiikkaosaaminen ja meritutkimus lisäarvoa toimitusketjuille ja turvallisuutta merelle Innovaatioyhteistyö i t ja liiketoimintaosaaminen i i t i Venäjän markkinoilla integroituminen Venäjän uudistuviin ii tuotantorakenteisiint t t ii

Kiitos mielenkiinostanne!