1.9.2011 KANNANOTTO EHKÄISEVÄN PERHETYÖN MERKITYKSESTÄ Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen (KASTE) perhetyön asiantuntijatyöryhmä Kannanotto on tarkoitettu taustamateriaaliksi kuntien / yhteistoiminta-alueiden viranhaltijoille ja luottamushenkilölle, jotka tekevät lapsiperheiden hyvinvointiin liittyviä ehdotuksia ja päätöksiä omissa organisaatioissaan. Perhetyön kehittäminen on viime vuosien aikana painottunut voimakkaasti ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen. Ennaltaehkäisevä perhetyö määritellään tässä yhteydessä osana peruspalvelua tai sitä täydentäväksi palveluksi. Sitä voidaan antaa myös tapauskohtaisesti erillisenä palveluna. Ennaltaehkäisevä perhetyö on tähdännyt varhaiseen tukeen ja varhaiseen puuttumiseen. Tavoitteena on, että ongelmiin tartutaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, niin etteivät lasten, nuorten tai perheiden ongelmat ehdi kasautua ja monimutkaistua. Ennaltaehkäisevän perhetyötä arvioitaessa on havaittu, että se vahvistaa perheiden toivomaa matalan kynnyksen tukea ja oikea-aikaisesti saatuna se on ollut myös riittävä toimenpide perheille. Ennaltaehkäisevä työote tukee perheitä ja on Suomessa toteutettujen tutkimusten pohjalta kokonaistaloudellisesti kustannustehokasta (Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina; Jukka Mäkelä 2010). Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet KASTE -hankkeessa* on kehitetty ennaltaehkäiseviä työmuotoja ja -menetelmiä, joita on tarkoitus levittää ja juurruttaa maakunnalliseksi hyviksi käytännöiksi. Työmenetelmiä on kehitetty hankkeen aikana erillisissä kehittämispiloteissa maakunnan alueella. Asiantuntijatyöryhmä viittaa kannanotossaan Etelä-Pohjanmaan KASTE -hankkeen aikana toteutettuihin selvityksiin ja ennaltaehkäisevän työn painavaan merkitykseen, jota kannattaa kuntatasolla vahvistaa ja edistää. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen kunnissa Kunnan päätöksentekijöiden tulee sitoutua lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Valtuustossa, kunnanhallituksessa ja lautakunnissa tehdään tärkeitä, lapsen jokapäiväiseen elämään vaikuttavia päätöksiä. Lapsi tarvitsee ja käyttää useita kunnallisia palveluita, kuten neuvolaa, päivähoitoa, koulua, kirjastoa ja liikuntapalveluja. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin tulee panostaa nykyistä enemmän. Kunnallisilla palveluilla on keskeinen merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksiin. Lapsiperheiden palveluihin panostaminen on vaikuttavinta hyvinvointipolitiikkaa. Tällä hetkellä Suomessa käytetään julkisiin hyvinvointipalveluihin, kuten koulutukseen, sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi perusopetus järjestetään Suomessa niukoin voimavaroin. Lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnatut palvelut ovat rapautuneet 1990 -luvun laman jälkeen. Lastenneuvoloiden käyntikertoja on harvennettu, kouluterveydenhoitajia, koulukuraattoreita ja koulupsykologeja on riittämättömästi, ja perheneuvoloihin on monissa kunnissa pitkät jonot. Perhetyötä tehdään liian vähän. Kunnallista kotipalvelua lapsiperheille on tarjolla vain äärimmäisissä tapauksissa. Avun tarjoamiseen perheille varhaisessa vaiheessa ei ole usein riittäviä mahdollisuuksia. 1
Ennaltaehkäisevää työtä koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus Lastensuojelulaissa (2007/417) 2 :ssä todetaan, että Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pystyttävä tarjoamaan perheille tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi tarvittaessa lastensuojelun piiriin. 3a :ssä ehkäiseväksi lastensuojeluksi määritellään tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) ja asetusta tukevissa oppaissa (2004/ 13 ja 14) esitetään, että tuen tarve on tunnistettava mahdollisimman varhain ja järjestettävä oikea-aikaista tukea, jotta voidaan ehkäistä ongelmien vaikeutumista ja monimutkaistumista. Valtio ohjaa rahoitusta suoraan kunnille neuvola-asetuksen velvoittamien toimenpiteiden täytäntöönpanoon, joskin rahoitus ei tule valtiolta korvamerkittynä ko. toimintaan. Varhaisessa vaiheessa auttaminen on yleensä helpompaa, vähemmän voimavaroja sitovaa ja kustannuksiltaan edullisempaa. Varhaisella tuella voidaan lievittää terveyserojen syventymistä ja ehkäistä osaltaan syrjäytymistä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuntaohjelmassa 2009 2012 on kuntien päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden sekä kunnissa vaikuttavien kansalaisjärjestöjen ja kuntalaisten käyttöön laadittu ohjelma. http://mll-fi-bin.directo.fi/@bin/a149201f7b227b21b6040c3f8519e743/1303811450/application/pdf/8020791/kuntaohjelma.pdf Ohjelmaan on kirjattu lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä toimenpiteitä, jotka MLL:n mielestä tulee ottaa huomioon ja panna täytäntöön kuntien päätöksenteossa valtuustokaudella 2009 2012. Ehkäisevän työn kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän työn ja varhaisen tuen laiminlyönti on inhimillisesti ja taloudellisesti kallista. Ehkäisevän lastensuojelutyön ohentuminen on osaltaan johtanut siihen, että varhaiseen puuttumiseen ei ole ollut resursseja. Ongelmien vaikeuduttua ja kasauduttua on jouduttu turvautumaan lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun palveluihin, vaikka ongelmat olisivat saattaneet olla ratkaistavissa vaikuttavammin jo varhaisessa vaiheessa. Säästäminen ehkäisevissä lasten ja nuorten hyvinvointipalveluissa tulee kunnalle hyvin kalliiksi. 1990-luvulla lapsiperheiden palvelut olivat karsinnan kohteena; mm. neuvolan perhevalmennusta ja kotikäyntejä vähennettiin sekä lapsiperheiden kotipalvelu ajettiin alas. Palvelujen karsiminen aiheutti kalliit korjaavat palvelut. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä nousi kaksinkertaiseksi ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon lapsi- ja nuorisopsykiatrian kulut nousivat 3-4 -kertaiseksi verrattuna aiempaan. Säästettäessä ennaltaehkäisevässä työssä ongelmat kehittyvät suuriksi ja kustannukset kohdentuvat epäsuhtaisesi kalliisiin korjaaviin palveluihin. MLL:n Varsinais-Suomen Vauvaperhe hankkeessa on tutkittu taloudellista vaikuttavuusanalyysia siitä, mitä ovat kustannukset ennaltaehkäisevän työn puuttuessa. Oheisessa liitteessä (Liite 1) tarkastellaan asiaa vanhemman tilanteen kautta peilaten palvelutarpeeseen ja lopputulemana elinkaarikustannus. 2
Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke / Perhetyön asiantuntijatyöryhmä puolesta, Elina Anttila-Varpula Elina Anttila-Varpula Puheenjohtaja Perhetyön asiantuntijaryhmä Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Sirpa Tuomela-Jaskari Sirpa Tuomela-Jaskari Projektikoordinaattori Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke * Valtakunnallisen KASTE -ohjelman (Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma) keskeisinä tavoitteina on mm. lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä alueellisia eroja. Tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia ennalta ja puuttumaan niihin mahdollisimman varhain sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon ehyitä palvelukokonaisuuksia ja hyviä toimintamalleja. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena on perhetyön kehittäminen ja peruspalveluiden vahvistaminen. Ehkäisevää lastensuojelua kehitetään tukemalla peruspalveluita, mikä edistää ja turvaa lasten kasvua ja kehitystä sekä vanhemmuutta. Hankkeessa on lisätty mahdollisuuksia ehkäisevän perhetyön mallien kehittämiselle erillisten pilottikokeilujen avulla, jotka ovat toteutuneet JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen, Kuntayhtymä Kaksineuvoisen, Seinäjoen ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän alueilla. Pilottikokeilusta on syntynyt sekä sisällöllisiä että rakenteellisia toimia käytäntöjä ennaltaehkäisevän perhetyöhön kuntien ja liikelaitoskuntayhtymien alueille. 3
Liite 1 Vaikuttavuusanalyysi ehkäisevän työn merkityksestä Esimerkki 1: Väsyminen Yksinhuoltajaäiti ei saa varhaista tukea synnytyksen jälkeiseen uupumukseen. Äiti ei jaksa hoitaa lasta yksin kotona ja tarvitsee suunnitelmallisen perhetyön tukimuotona kerran kuussa ohjausta kotona, lyhytkestoisen keskusteluterapian, mikä sisältää konsultaation ja kotikäynnit. Lapsi tarvitsee vuodeksi päivähoitopaikan, vaikka äiti on kotona. Kustannusperuste Laskentaperusta Kustannukset Vanhemman ohjaus, ohjauskäynti 65 /krt * 12kk 780 Äidin lyhytkestoinen keskusteluterapia 120 /h * 10 kk 1 200 Lapsen päivähoito (kustannus kunnalle) 600 /kk * 12 kk 7 200 Kustannukset elinkaaren aikana yhteensä 9 180. Esimerkki 2: Vakava masennus Yksinhuoltajaäiti ei saa varhaista tukea synnytyksen jälkeiseen uupumuksen ja masentuu vakavasti. Äiti joutuu kuukaudeksi laitoshoitoon, jonka jälkeen alkaa kahden vuoden terapia. Äiti ei toivu takaisin työelämään, vaan joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Äiti ei ole ehtinyt kartuttaa työeläkettä. Lapsi puolestaan huostaan otetaan ja sijoitetaan perhehoitoon vauvaikäisenä. Lapsi kasvaa sijaisperheessä. Myöhemmässä vaiheessa lapsi tarvitsee terapia-tyyppistä tukea kahden vuoden ajan. Kustannusperuste Laskentaperuste Kustannukset Äidin masennuksen hoito psyk.osastolla 230 /vrk * 30 vrk 6 900 Äidin yksilöterapia 2 krt /vko 70 /h * 2krt * 104 vko 14 560 Äidin työkyvyttömyyseläke 558,46 /kk * 12 kk * 30 pvä 201 046 Lapsen huostaanotto, sijoitus perhehoitoon 16 000 /vuosi * 18 v 288 000 Lapsen yksilöterapia, 2 krt /vko 60 /h * 2krt * 104 vko 12 480 Kustannukset elinkaaren aikana yhteensä 522 986 e HUOM! Kustannuslaskelmat perustuvat n. 35 000 asukkaan kunnan kustannustietoihin. 4
Esimerkki 3: Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perheessä. Yhden päijäthämäläisen varhaisen vuorovaikutuksen ongelmista kärsivän perheen tilanteen tarkastelua. Perheessä on äiti, isä ja kaksi lasta. Lapset olivat noin 6 vuoden ja noin 14 kk:n ikäisiä prosessin tarkastelun loppuvaiheessa. Prosessi kertoo ajanjaksosta kevät 2008 - syksy 2009. Laskelmissa varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen liittyvät kustannuslaskelma koko perheen tukemisen prosessin ajalta. Lisäksi mietittiin, mitä olisi tapahtunut, jos perheelle ei olisi voitu tarjota nyt annettua tukea. Tämän kuvitteellisen, mutta mahdollisen tilanteen tarvitsemat palvelut määriteltiin ja niille laskettiin hinta. Näin saatiin näkyväksi ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn välinen hintaero. Lisäksi laskettiin, mitä olisi maksanut, jos äidin tilanne ei olisi parantunut vaan hän olisi joutunut olemaan pitempään sairaalassa ja lapset olisi ollut pakko sijoittaa kodin ulkopuolelle. Kustannusperuste Laskentaperuste Kustannukset Ehkäisevä perhetyö, kotikäynti 357,39 /käynti * 40 krt 14 296 Lastensuojelun perhetyö, kotikäynti 446,47 /käynti * 32 krt 14 287 Verkostopalaveri, 4 työntekijää 121,33 /palaveri* 4 485 Verkostopalaveri, 6 työntekijää 121,33 /palaveri* 6 728 Terveydenhoitajan ylimääräiset käynnit 93,37 /käynti * 5 krt 467 Tukiperhe käynnit 1x kk (9kk) 40,00 /käynti* 9 krt 360 Taloudellinen tuki 1 000 /tuki * 9 kk 9 000 Kustannukset yhteensä 39 623 Vaikuttamisanalyysi edellisestä laskelmasta korjaavien/kuntouttavien palveluiden osalta, jos edellisiä ei olisi ollut käytössä (kuviteltu): Kustannusperuste Kustannukset Laskentaperuste Sijoitus (2 lasta, 3kk) 250 /vrk * 2 lasta * 90 pv 45 000 Äidin hoito psykiatrian osastolla 307 /vrk * 14 vrk 4 298 Lastensuojelun perhetyö, kotikäynti (6kk) 446,47 /käynti * 100 käyntiä 44 647 Tukiperhe käynnit 1xkk 40 /käynti * 9 kk 360 Taloudellinen tuki 1 000 /tuki * 9 kk 9 000 Terveydenhoitajan ylimääräiset käynnit 93,37 /käynti * 5 käyntiä 467 Verkostopalaverit (3), 6 työntekijää 121,33/palaveri * 3 krt * 6tt 2 184 Kustannukset yhteensä105 956 Tilanne, jos äidin kunto ei olisi parantunut (kuviteltu): Kustannusperuste Laskentaperuste Kustannukset Äidin pitempiaikainen sairaalahoito 460 /vrk * 30 pvä 13 800 Kahden lapsen pysyvä/pitkäaikainen sijoitus 225 /vrk * 2 * 9 kk * 30 pvää 121 500 Kustannukset yhteensä 135 300 - Vauvaperhe -hankkeessa MLL:n Varsinais-Suomen piirissä on 24 390 euron vuosikustannuksilla pystytty tukemaan 25 perhettä. - Perheistä noin puolet ovat tulleet tuen piiriin ammattilaisten ohjaamina. Muut ovat tulleet muun tiedotuksen kautta. - Esimerkiksi lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan kustannus perhettä kohti vuodessa n. 976, kuukaudessa kustannus on noin 81. 5
Esimerkki 4: Vertailuna kuuden suurimman kunnan lastensuojelu 2009 Kuusikon kunnat (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu) yhdistivät vuoden 2008 alussa aiemmin erillisinä toimineet lastensuojelun avohuollon1) ja sijaishuollon työryhmät. Kuusikon kuntien yhdistämisellä valmistauduttiin mm. vuoden 2008 alussa voimaan tulleen uuden lastensuojelulain (417/2007) mukanaan tuomiin toiminnallisiin ja tiedonkeruun muutoksiin. Näin pystyttiin tuottamaan avohuollon toimintoja kuvaavia tilastotietoja aikaisempaa paremmin ja niiden avulla asiakasvirtojen tarkastelu lastensuojelussa mahdollistui. Kaikista lastensuojelun asiakkaista oli avohuollon asiakkaina runsas 80 % ja sijoitettuna 20 % lapsista. Uusia avohuollon asiakkaita tuli vuoden 2009 aikana lastensuojeluun runsas 9 000 lasta. Lastensuojelun kustannukset Kuusikon kunnissa olivat 281 miljoonaa euroa. Tästä sijoitusten osuus oli 78 % ja avohuollon osuus 22 %. Kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 3 %. Edullisen perhehoidon lisääntyminen merkitsi sijoitusten kustannusten kasvun hidastumista muutamaan aikaisempaan vuoteen verrattuna. 6