- Porvoo RAPORTIN JAKAMINEN ULKOPUOLISILLE ILMAN TEKIJÄN LUPAA ON KIELLETTY! Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi
SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 3 Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapuneet venäläiset... 4 Viisumipäätökset Venäläisille Pietarin konsulaatissa vuosina 2000 2012 ja muissa viisumipisteissä vuosina 2008 2012... 5 Venäläisten yöpymiset Suomessa ja matkat Suomeen kuukausittain... 6 Venäläisten yöpymiset paikkakunnittain... 7 Matkustajien ikäjakauma... 8 Matkustajien ammattijakauma... 9 Matkustajien ammatit (määrät)... 10 Matkustajien asuinpaikka... 11 Matkustajien tulojakauma... 12 Kuinka usein Suomessa (osuudet)... 13 Kuinka usein Suomessa (matkojen ja matkustajien määrä)... 14 Matkan kesto Suomessa (matkaa vuodessa)... 15 Matkan aikana vieraillut Seutukunnat... 16 Matkan kesto ja vierailtujen paikkakuntien määrä... 17 Matkan tarkoitus (osuudet)... 18 Matkan tarkoitus (Suomeen tehtyjä matkoja)... 19 Ostosmatkan syyt... 20 Lomamatkan syyt... 21 Tuotteiden vienti... 22 Suomi eri kulkuneuvoilla matkustavien venäläisten ostos- ja lomamatkakohteina... 23 Kiinnostavin matkakohde Euroopassa... 24 Kiinnostavin matkakohde Suomessa... 25 Venäläisten rahankäyttö Suomessa... 26 Venäläisten tax free ja verottomat ostot Suomessa (osuudet)... 27 Miksi ei tehty verottomia ostoja?... 28 Venäläisten tax free ja alv 0 -ostot Suomessa... 29 Venäläisten tax free ja verottomat ostot Suomessa... 30 Tax free -myynti venäläisille paikkakunnittain... 31 Rahankäyttö yhteensä henkeä kohden matkan aikana... 32 Rahankäyttö palveluihin ja tuoteostoihin henkeä kohden matkan aikana... 33 Venäläisten tuoteostokset Suomessa... 34
Venäläisten tuoteostoksiin käyttämä rahamäärä Suomessa... 35 Venäläisten palveluostokset Suomessa... 36 Venäläisten palveluihin käyttämä rahamäärä Suomessa... 37 Venäläisten yöpymiset Suomessa... 38 Rajajonojen vaikutus matkailuun... 39 Viisumivapauden vaikutus matkailuun... 40 Internet-yhteys... 41 Sosiaalisen median palvelut... 42 Tiedonhaku ennen matkaa... 43 Mitä tietoa etsittiin?... 44 Mitä Internet-sivua on käytetty tiedon etsimiseen?... 45 Alueelliset Internet-sivut ja rajalehdet... 46 Alueelliset Internet-sivut ja rajalehdet... 47 Tapahtumat matkakohteessa... 48 Seutukuntakohtaisia tuloksia... 49 Kaakkois- ja Keski-Suomessa sekä Uudellamaalla vierailleiden venäläisten asuinpaikkajakauma... 50 Kaakkois- ja Keski-Suomessa sekä Uudellamaalla vierailleiden venäläisten ammatti- ja Tulojakauma... 51 Kaakkois- ja Keski-Suomessa sekä Uuudellamaalla vierailleiden venäläisten koulutus- ja ikäjakauma... 52 Kaakkois- ja Keski-Suomessa sekä Uudellamaalla vierailleiden venäläisten kulkuneuvo- ja matkaseuruejakauma... 53 Matkan tarkoitus seutukunnittain... 54 Kaakkois- ja Keski-Suomessa sekä Uudellamaalla vierailleiden venäläisten matkan kesto ja yöpymispaikat... 55 Venäläisten tuoteostoksiin käyttämä rahamäärä Suomessa seutukunnittain... 56 Venäläisten tax free ja alv 0 -ostot seutukunnittain... 57 Venäläisten palveluihin käyttämä rahamäärä Suomessa seutukunnittain... 58 Venäläisten rahankäyttö Kaakkois- ja Keski-Suomessa sekä Uudellamaalla... 59 Kuinka usein Suomessa (paikkakunnittain)... 60 Matkatoimiston käyttö (paikkakunnittain)... 61 Kaakkois- ja Keski-Suomessa sekä Uudellamaalla käyneiden venäläisten ostokäyttäytyminen... 62 Tyytyväisyys matkakohteeseen... 63 Palvelutarjonnan puutteet... 64 Tyytymättömyyttä Suomessa herättäneet asiat (avoin palaute)... 65
1 TIIVISTELMÄ VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN LISÄÄNTYI Vuonna 2012 venäläisten matkustaminen Suomeen Kaakkois-Suomen raja-asemilla lisääntyi 15 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Suomeen saapui Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta vuoden 2012 aikana noin 3,65 miljoonaa venäläismatkailijaa. Jos rekkakuskit lasketaan mukaan, venäläiset tekivät Suomeen vuoden 2012 aikana Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta 3,93 miljoonaa matkaa. Lisäksi laivalla ja lentäen Venäjältä Suomeen tehtiin yhteensä runsaat 0,2 miljoonaa matkaa vuoden 2012 aikana. Jos myös muut raja-asemat huomioidaan, venäläiset tekivät Suomeen vuoden 2012 aikana yli 4,8 miljoonaa matkaa. Yli kolme neljäsosaa vuonna 2012 Suomessa käyneistä venäläismatkailijoista oli Suomessa ostosmatkalla ja 32 % lomamatkalla. Jopa junalla Suomeen saapuneista kaksi kolmasosaa sanoi tulleensa Suomeen ostosmatkalle, vaikka juna on tyypillisesti ollut lomamatkailijoiden kulkuväline. Kaakkois- ja Etelä- Suomen raja-asemien kautta Suomeen vuonna 2012 matkustaneista venäläisistä noin 80 % tuli Pietarin alueelta. Yli 40 % Suomessa käyneistä venäläisistä käy maassamme vähintään kerran kuukaudessa. Ensimmäistä kertaa maahan saapui vuonna 2012 noin 175 000 venäläistä. Kaksi kolmasosaa Suomessa käyneistä venäläisistä viipyi maassamme enintään päivän. Päivämatkojen osuus on kasvanut todennäköisesti kesällä 2010 helpottuneen Venäjän tullisäädöksen ansiosta. Nyt matkustajat voivat viedä Venäjälle tuotteita tullivapaasti vaikka päivittäin, kunhan kilo- ja arvorajoitukset eivät ylity. Helsingissä kävi 29 % ja Lappeenrannassa 41 % Etelä- ja Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomessa vierailleista venäläisistä. Imatralla käyneiden venäläisten osuus on hieman alle neljäsosa Suomeen saapuneista venäläisistä. Rahaa venäläiset käyttivät matkustajaa kohden noin 303 euroa. Tuoteostoihin rahaa käytettiin 231 euroa ja palveluihin noin 72 euroa matkustajaa kohden. Tax-free ostoja tehneet käyttivät keskimäärin 169 euroa matkustajaa kohden tax free -ostoihin ja alv 0 -ostoja tehneet käyttivät keskimäärin 204 euroa matkustajaa kohden alv 0 -ostoihin. Keskimääräinen tax free -ostos oli 110 euroa ja alv 0 -ostos 201 euroa. Näyttääkin siltä, että alv 0 -ostoista on muodostunut yhä enemmän tavallisten ostosmatkailijoiden käyttämä verottomien ostojen hankintapa. Venäläiset käyttivät vuonna 2012 Suomessa 1 154 miljoonaa euroa, josta tuoteostoihin käytettiin 879 miljoonaa ja palveluihin 274 miljoonaa euroa.
2 MATKUSTAMISTA RAJOITTAVISTA TEKIJÖISTÄ Rajajonojen voidaan arvioida vaikuttavan matkailijoiden rajanylityspaikkojen valintaan ja jopa rajoittavan jossain määrin venäläisten matkustamista Suomeen. Haastatelluista matkustajista 8 % sanoi, etteivät he lähtisi Suomeen, jos saisivat etukäteen tietää rajalla joutuvan jonottamaan kaksi tuntia. Neljän tunnin jonotusaika olisi liikaa jo 44 %:lle matkailijoista. Runsas kolmannes venäläismatkailijoista ei kannata viisumivapautta Suomen ja Venäjän välille. Vastustusta perusteltiin useimmiten sillä, jonot raja-asemilla kasvavat entisestään. Myös venäläismatkustajien määrän Suomessa pelätään kasvavan liian suureksi viisumivapauden vaikutuksesta. Noin 40 % venäläismatkustajista arvioi oman matkustamisensa lisääntyvän viisumivapauden myötä. MATKAILIJOIDEN TIEDONHAKULÄHTEISTÄ Jo yhdeksällä kymmenestä Suomessa vierailevista venäläisistä on käytössään Internet-yhteys. Näistä Internetin käyttäjistä 60 % on rekisteröitynyt vkontakte -palveluun. Lähes joka toinen venäläismatkailija oli etsinyt tietoa matkakohteesta ennen matkaa ja heistä suurin osa (84 %) oli etsinyt tietoa Internetistä. Useimmiten tietoa haettiin liikenteestä ja sen sujuvuudesta (mm. rajajonoista) sekä kauppaliikkeistä ja majoituspalveluista. Useimmiten tietoa etsittiin hakupalveluiden tai sosiaalisen media avulla. Ainoastaan hotellipalveluita haetaan yleensä suoraan hotellipalvelusivustoilta (booking.com, hotels.com). Vaikka tietoa haetaan ennen matkaa usein Internetistä, tavoittavat ns. rajalehdetkin valtaosan Suomessa vierailevista venäläisistä. Jotain kolmesta tutkimuksessa mukana olleesta rajalehdestä lukee kaksi kolmasosaa Suomessa vierailevista venäläisistä, kun taas jollakin tutkimuksessa mukana olleiden matkailuorganisaatioiden Internet-sivustoista oli vieraillut alle puolet venäläismatkailijoista. MATKAILIJOITA KIINNOSTAVISTA TAPAHTUMISTA Suomessa vierailevat venäläismatkailijat ovat kiinnostuneimpia erilaisista kaupallisista tapahtumista, kuten joulumarkkinoista tai muista markkinatapahtumista. Erityisesti haastatellut naismatkustajat kertoivat olevansa kiinnostuneita tämän tyyppisistä tapahtumista. Myös kevyen musiikin konsertit ja lentonäytökset kiinnostavat yli viidesosaa haastatelluista venäläismatkailijoista. Lentonäytökset näyttäisivät kiinnostavan erityisesti miehiä.
3 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tutkimuksella selvitettiin venäläisten matkustuskäyttäytymistä Suomessa, mm. matkan tarkoitusta ja rahankäyttöä. Tutkimus on jatkoa vuosina 1997-2011 tehdylle Venäläiset Ostajina/Matkailijoina Suomessa -tutkimukselle. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus toteutettiin haastattelemalla henkilö-, linja- tai pakettiautolla, junalla, laivalla ja lentokoneella matkustavia venäläisiä. Haastattelut tehtiin neljällä Kaakkois- Suomen raja-asemalla (Imatra, Nuijamaa, Vainikkala ja Vaalimaa), Helsingin satamassa ja Helsinki-Vantaan lentokentällä. Haastatteluja tehtiin vuoden aikana yhteensä 8 030, joista 6 911 oli Suomesta lähtevien matkustajien haastatteluja ja 1 119 Suomeen saapuvien matkustajien haastatteluja. Tässä raportissa tarkastellaan enimmäkseen Suomesta lähteneiden matkustajien aineistoa. AINEISTON LUOTETTAVUUS Haastateltavat poimittiin vuoden 2012 aikana Suomesta poistuvien venäläismatkustajien joukosta eri kellonaikoina ja viikonpäivinä siten, että otos kuvaisi mahdollisimman hyvin tutkittavan kohderyhmän jakaumaa. Haastattelut tehtiin pääsääntöisesti raja-asemille saapuvien matkustajien keskuudessa ennen raja-asemaa. Analysointi-vaiheessa vastauksia painotettiin siten, että eri raja-asemat ovat edustettuina aineistossa oikeassa suhteessa. Vastauksia painotettiin myös matkustajien käyttämien kulkuneuvojen osalta siten, että eri kulkuneuvoilla matkustaneiden osuus vastaisi mahdollisimman hyvin kevään ja kesän aikana tehtyjen kulkuneuvolaskelmien jakaumaa. Otantavirhe raportissa esiintyvissä prosenttiluvuissa on enintään 1,7 %. Tutkimuksessa ei ole huomioitu rekkakuskeja, joiden osuus Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta kulkevista venäläistä rajanylittäjistä on noin 8 %. RAHANKÄYTÖN ARVIOINNISTA Matkustajien rahankäyttöä on arvioitu kysymällä jokaiselta haastateltavalta, kuinka paljon hän käytti Suomessa rahaa ja kuinka monta henkilöä oli jakamassa tätä rahasummaa. Esim. jos haastateltava matkusti yhdessä vaimonsa ja yhden lapsensa kanssa ja he käyttivät Suomen-matkallaan yhteensä 1 000 euroa, summa jaettiin kolmella (matkaruokakunnan koko oli 3 henkilöä), jolloin yhden henkilön kulutukseksi saatiin 333,33 euroa. Seutukuntakohtaisia rahankäyttölukuja voidaan pitää vain suuntaa-antavina, sillä vastaajilta on kysytty rahankäyttöä Suomessa ja tämä rahankäyttö on pyritty jakamaan eri seutukunnille sen mukaan, millä seutukunnilla vastaaja on asioinut, painottaen lukuja seutukunnittaisilla tax free ostojen ja hotelliyöpymisten määrillä. AINEISTON RAKENNE Raja-asema haastatteluaineisto painotettu aineisto n % N % Nuijamaa 2776 40,2 % 1459914 38,5 % Vaalimaa 1844 26,7 % 1232917 32,5 % Vainikkala 541 7,8 % 140032 3,7 % Imatra 1551 22,4 % 748377 19,7 % Helsinki-Vantaan lentokenttä 97 1,4 % 77570 2,0 % Helsingin satama 102 1,5 % 136963 3,6 %
4 KAAKKOIS-SUOMEN RAJA-ASEMIEN KAUTTA SUOMEEN SAAPUNEET VENÄLÄISET miljoonaa henkeä 6 5 4 3 2 1 0 matkat Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta muut kuin rekkakuskit (K-S raja-asemat) 5,2 rekkakuskit (K-S raja-asemat) 4,8 matkat kaikkien raja-asemien kautta 4,4 0,3 0,3 3,40,3 3,2 3,0 2,8 0,3 2,3 0,5 2,1 0,2 4,2 3,6 3,2 2,2 2,4 1,5 1,5 1,6 1,7 1,9 2,0 2,0 0,2 0,2 0,3 0,5 0,6 0,8 0,9 0,9 1,1 1,2 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013e Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta venäläisten tekemien Suomen-matkojen määrä kasvoi vuonna 2012 runsaat 13 % edellisvuodesta. Venäläiset tekivät Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta vuonna 2012 lähes neljä miljoonaa matkaa Suomeen. Matkoista 300 000 oli rekkakuskien tekemiä. Lentäen Helsinki- Vantaan lentoasemalle saapui vuonna 2012 lähes 80 000 ja laivalla Pietarista Helsingin satamaan lähes 140 000 venäläistä matkustajaa.
5 VIISUMIPÄÄTÖKSET VENÄLÄISILLE PIETARIN KONSULAATISSA VUOSINA 2000 2012 JA MUISSA VIISUMIPISTEISSÄ VUOSINA 2008 2012 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 viisumipäätökset yhteensä (Murmansk) viisumipäätökset yhteensä (Petroskoi) viisumipäätökset yhteensä (Moskova) viisumipäätökset yhteensä (Pietari) kertaviisumi (Pietari v. 2000-2007) kaksikertaviisumi (Pietari v. 2000-2007) 800 000 monikertaviisumi (Pietari v. 2000-2007) 600 000 400 000 200 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuonna 2012 myönnettyjen viisumien määrä kasvoi 9 % edellisvuodesta.
6 VENÄLÄISTEN YÖPYMISET SUOMESSA JA MATKAT SUOMEEN KUUKAUSITTAIN yöpymisvuorokausia tai matkoja / kk 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 matkat 2012 matkat 2011 matkat 2010 matkat 2009 yöpymiset 2012 yöpymiset 2011 yöpymiset 2010 yöpymiset 2009 Venäläisten yöpymiset vuonna 2012 lisääntyivät runsaat 17 prosenttia edellisvuodesta. Matkojen määrä kasvoi alkuvuonna 2012 noin viidenneksen edellisvuodesta, mutta loppuvuotta kohden matkojen määrän kasvu hiipui. Joulukuussa 2012 venäläiset tekivät vähemmän matkoja Suomeen kuin vuotta aiemmin.
7 yöpymisvuorokausia / kk 70000 60000 50000 40000 VENÄLÄISTEN YÖPYMISET PAIKKAKUNNITTAIN tammikuu 2010 tammikuu 2011 tammikuu 2012 heinäkuu 2010 heinäkuu 2011 heinäkuu 2012 30 000 20 000 10 000 0 Tammikuussa venäläisten yöpymiset ovat lisääntyneet erityisesti Pohjois-Suomessa. Myös Helsingissä yöpymisiä kirjattiin tammikuussa 2012 selvästi aikaisempia vuosia enemmän. Heinäkuussa yöpymiset eivät ole kasvaneet samassa suhteessa.
8 MATKUSTAJIEN IKÄJAKAUMA 100% 1% 1% 3% 0,5 % 1% 1% 90% 80% 25% 31% 34% 21% 28% 26% yli 64 vuotta 70% 45-64 vuotta % vastanneista 60% 50% 40% 30% 64% 62% 60% 75% 66% 68% 25-44 vuotta 15-24 vuotta 20% 10% 0% 10% 6% 4% 3% 5% 6% 2002 2004 2006 2008 2010 2012 25 44-vuotiaat tekivät noin 68 % kaikista venäläisten Suomen-matkoista. Heidän osuutensa on kääntynyt jälleen nousuun. Vaikka alle 25-vuotiaat tekivät vain 6 % kaikista venäläisten Suomen-matkoista, Suomessa vuoden aikana käyneistä eri henkilöistä 15 % oli alle 25-vuotiaita. Tämä tarkoittaa sitä, että alle 25-vuotiaat matkustivat Suomeen harvemmin kuin muut ikäryhmät keskimäärin.
9 MATKUSTAJIEN AMMATTIJAKAUMA % vastanneista 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 19% 18% 15% 10% 15% 12% 21% 24% 29% 8% 15% 16% 12% 13% 14% 14% 16% 14% muu johtavassa asemassa yrittäjä 30% 54% 62% 59% 59% 20% 10% 42% 41% työntekijä tai toimihenkilö 0% 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Työntekijöiden ja toimihenkilöiden osuus kääntyi laskuun vuonna 2008. Erityisesti työntekijöiden osuus Suomeen saapuneiden venäläismatkailijoiden joukossa putosi taantuman vaikutuksesta. Kun vuonna 2008 vielä 30 % Suomeen saapuneista venäläismatkailijoista oli ammattiasemaltaan työntekijöitä, vuonna 2010 työntekijöiden osuus oli laskenut 6 %:iin. Vuonna 2011 työntekijöiden osuus nousi 9 %:iin kaikista matkustajista ja osuus pysyi samana vuonna 2012. Sen sijaan toimihenkilöiden osuus matkustajista kasvoi 50 %:iin edellisvuoden 42 %:sta. Eläkeläisten osuus matkustajista on säilynyt noin 3 %:ssa ja opiskelijoita noin 4 %:ssa.
10 MATKUSTAJIEN AMMATIT (MÄÄRÄT) 4 000 000 3 500 000 494 672 3 000 000 525 114 muu matkaa 2500000 2000000 1500000 1000000 500000 225 206 223 714 180 407 149 143 295 431 360 429 507 318 510 814 229 680 144 669 305 743 809 846 306 716 153 273 327 964 291 507 469 727 313 040 1243 899 1257 886 540 334 2 245 052 johtavassa asemassa yrittäjä työntekijä tai toimihenkilö 0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Vaikka työntekijöiden ja toimihenkilöiden tekemien matkojen osuus ei ole kasvanut, on heidän tekemien matkojen määrä silti lisääntynyt huomattavasti.
11 MATKUSTAJIEN ASUINPAIKKA 4 000 000 38 052 3 500 000 570 776 3 000 000 152 207 muu matkaa 2500000 2000000 54 621 64093 307 902 155 902 Viipuri ja lähialueet 1500000 1000000 500000 70225 105 537 377 764 481 747 79912 67047 682 882 588 526 70097 550 337 123 789 747 206 457 697 120 741 1368 661 1 831 457 3 044 138 Moskovan alue Pietarin alue 0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Matkojen määrät ovat käytännössä lisääntyneet Pietarista ja rajan lähialueilta. Sen sijaan kauempaa Venäjältä matkojen määrä ei enää ole kasvanut.
12 100 % 90 % MATKUSTAJIEN TULOJAKAUMA Perheen yhteenlasketut tulot kuukaudessa 4% 2% 2% 4% 4% 6% 9% 6% yli 200 000 rup 80 % 70 % 22% 28% 19% 160 001-200 000 rup % vastanneista 60 % 50 % 40 % 42% 45% 35% 120001-160000 rup 80001-120000 rup 30 % 20 % 29% 40 001-80 000 rup 10 % 0 % 23% 16% 8% 2010 2011 2012 alle 40 001 rup Vuonna 2012 hyvätuloisten, yli 120 000 ruplaa (2834 ) kuukaudessa ansaitsevien perheiden osuus, on kasvanut lähes kolmannekseen (29 %) Suomeen tehdyistä matkoista. Pietarin väestöstä noin 2,5 % arvioidaan kuuluvan näihin hyvätuloisiin.
13 KUINKA USEIN SUOMESSA (OSUUDET) 100 % 182 156 119 139 224 505 90 % 400 076 80 % 70 % 449 200 567 986 592 509 670 127 1 335 615 vähint. kerran viikossa % vastanneista 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 359 603 262 740 354 214 226 200 455 632 484 714 1 142 982 1 309 874 2 070 014 1-4 krt / kk harvemmin ei ole käynyt aiemmin 10 % 0 % 139 240 94457 151 007 84072 122 325 175 038 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Vuonna 2012 vähintään kerran kuukaudessa Suomessa käyneiden osuus oli suurempi kuin vuonna 2011. Runsas 40 % venäläisten Suomen-matkoista (yli 1,5 miljoonaa matkaa) on tällaisten ramppaajien tekemiä.
14 KUINKA USEIN SUOMESSA (MATKOJEN JA MATKUSTAJIEN MÄÄRÄ) 4 000 000 3 500 000 vähint. kerran viikossa 1-4 krt / kk 224 505 3 000 000 harvemmin ei ole käynyt aiemmin 226 704 1 335 615 matkaa / henkilöä 2 500 000 2 000 000 1 500 000 126 663 712 446 1 226 117 2 070 014 1 000 000 500 000 1 392 595 1431 41179 459 733 1 583 734 2419 66534 478 146 7806 87400 539 942 0 130 050 130 050 153 265 153 499 175 038 175 038 matkat 2010 eri henkilöt 2010 matkat 2011 eri henkilöt 2011 matkat 2012 eri henkilöt 2012 Vuodesta 2012 lähtien haastatteluaineistossa on mukana lentäen tai laivalla Suomesta poistuvat matkustajat, mikä lisää matkojen määrää noin 215 000 matkalla ja eri matkustajien määrää noin 60 000 matkustajalla.
MATKAN KESTO SUOMESSA (MATKAA VUODESSA) 15 100% 90% 80% 70% 214 309 184 039 95700 175989 131743 31320 86503 82029 155109 186429 142191 186389 137338 235935 226548 292560 289701 99923 242284 423679 510115 yli 5 päivää 4-5 päivää % vastanneista 60% 50% 40% 30% 153 769 223 995 746 957 1 044 000 1 205 941 429 402 1 215 067 2 529 171 3 päivää 2 päivää 20% 434 671 enint. 1 päivä 10% 0% 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Yli 60 % vuonna 2012 Suomessa käyneistä venäläisistä viipyivät maassa enintään päivän. Lyhyiden matkojen osuus onkin kasvanut siitä lähtien, kun Venäjän uusi tullisäädös tuli voimaan. Uuden säädöksen mukaan, matkustaja saa tuoda Venäjälle tullivapaasti alle 50 kg:n ja 1500 euron arvosta tavaraa vaikka päivittäin.
16 Lappeenranta Imatra Helsinki Kotka-Hamina Kouvola Mikkeli Savonlinna Lahti Turku Tampere Porvoo Jyväskylä 1% 1% 2% 2% 1% 1% 1% 1% MATKAN AIKANA VIERAILLUT SEUTUKUNNAT % vastanneista 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 11% Kuviossa on raportoitu ne kaupungit tai seutukunnat, joissa vähintään prosentti haastatelluista venäläismatkailijoista on ilmoittanut käyneensä matkan aikana. Vertailtaessa tuloksia aiempiin vuosiin, on syytä huomioida, että vuoden 2012 tutkimuksessa ovat mukana laiva- ja lentomatkustajat. 23% 29% 41% 2006 2008 2010 2012
MATKAN KESTO JA VIERAILTUJEN PAIKKAKUNTIEN MÄÄRÄ 17 100% 90% 13% 15% 80% 70% 4 tai enemmän % vastanneista 60% 50% 40% 7% 9% 84% 84% 3 paikkakuntaa 2 paikkakuntaa 30% 20% 10% 0% 45% 58% 2% 16% 2% 11% 2% 15% 2% 2% 2% 9% 8% 6% 1 paikkakunta Yllä olevasta kuviosta voidaan nähdä, että 58 prosenttia venäläismatkailijoista on yhdellä paikkakunnalla vierailleita päivämatkailijoita ja 9 prosenttia kahdella paikkakunnalla vierailleita päivämatkalaisia. Matkat ovat lyhentyneet vuodesta 2010, mutta vain yhdellä paikkakunnalla vierailleiden osuus on pysynyt samana, 84 prosentissa matkustajista.
18 MATKAN TARKOITUS (OSUUDET) 100% 2002 2004 2006 2008 2010 2012 90% 80% 77% % Suomeen tehdyistä matkoista 70% 60% 50% 40% 30% 32% 20% 10% 9% 3% 9% 3% 0% työ-/bisnesmatka ostosmatka lomamatka läpikulkumatka tuttavien luona muu matka Yli kolme neljäsosaa (77 %) tänä vuonna Suomessa käyneistä venäläismatkailijoista on Suomessa ostosmatkalla ja noin kolmannes (32 %) lomamatkalla. Bisnesmatkojen osuus on laskenut 9 %:iin kaikista matkoista. Matkalla voi olla useita syitä, jonka vuoksi prosenttiosuuksien summa ylittää 100 %.
MATKAN TARKOITUS (SUOMEEN TEHTYJÄ MATKOJA) 19 3 500 000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 3 000 000 2 955 763 2 500 000 2 000 000 matkaa 1 500 000 1 000 000 1 093 185 500 000 0 388 840 247 336 117 960 163 622 11416 työ-/bisnesmatka ostosmatka lomamatka läpikulkumatka tuttavien luona 'kilotyttö' muu matka Vaikka lomamatkojen osuus venäläisten tekemistä Suomen-matkoista onkin pienempi kuin vuonna 2010, on myös lomamatkoja tehty vuonna 2012 aiempaa enemmän. Bisnesmatkojen määrä näyttää myös kääntyneen kasvuun, mutta nyt bisnesmatkat ovat pääosin muita kuin tavaran hakumatkoja. Yli puolet bisnesmatkoista on ollut neuvottelu- tai muita asianhoitomatkoja.
20 OSTOSMATKAN SYYT Mikä oli tärkein syy tulla tekemään ostoksia Suomesta? 100% 90% % vastanneista, jotka olivat ostosmatkalla 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 75% 37% 22% 18% MUUT SYYT: - lähellä Venäjää - hyvää palvelua -tottumus -se on lähellä -"tykkään jonottaa tullissa" - tax free, invoice -viisumi 10% 0% Tuotteiden parempi laatu kuin Venäjällä Paremmat valikoimat kuin Venäjällä Halu käydä shoppailemassa ulkomailla Edullisempi hintataso kuin Venäjällä 1% muu syy Kolme neljäsosaa (75 %) Suomessa ostosmatkalla olleista venäläisturisteista sanoo, että tärkein syy tulla tekemään ostoksia Suomeen on tuotteiden parempi laatu. Reilu kolmannes (37 %) perusteli ostosmatkaansa paremmilla valikoimilla.
21 LOMAMATKAN SYYT Mikä oli tärkein syy tulla lomamatkalle Suomeen? 100% 90% % vastanneista, jotka olivat lomamatkalla 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 55% 31% 28% MUUT SYYT: -puhdasta - hyvää palvelua edulliseen hintaan - hyvät edellytykset - talo Suomessa -oma mökki -oma talo -hinnat - sukulaiset asuvat täällä -palvelu -haluan rentoutua ulkomailla 11% 5% 0% Lomakohteen läheisyys Puhdas luonto Turvallisuus ja rauhallisuus muu syy Edullisuus Tärkein syy tulla lomamatkalle Suomeen on Suomen läheisyys. Yli puolet (55 %) lomamatkalla Suomessa olleista venäläisturisteista oli tätä mieltä. Hieman alle kolmannes (31 %) koki tärkeimmän syyn olleen puhdas luonto ja reilu neljännes (28 %) oli sitä mieltä, että se oli turvallisuus ja rauhallisuus.
22 TUOTTEIDEN VIENTI Matkailijat vievät Suomesta tavaroita sekä itselleen, että muuhun tarkoitukseen. Mihin tarkoitukseen te viette tuotteita? 100% 98% 90% 80% 70% % vastanneista 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 18% itselleni / perheelleni ystävilleni / tutuilleni esimiesteni toimeksiannosta 4% 2% 0,2 % 0,1 % myytäväksi Venäjällä matkanjärjestäjän toimeksiannosta en vie tuotteita Vain noin joka tuhannes Suomessa käyvistä venäläismatkustajista ei vie tuotteita Venäjälle. Lähes kaikki (98 %) vievät tuotteita itselleen tai perheelleen ja noin joka viidennes (18 %) lisäksi ystävilleen tai tutuilleen. Kaksi prosenttia haastatelluista kertoi vievänsä tuotteita myytäväksi Venäjälle.
23 SUOMI ERI KULKUNEUVOILLA MATKUSTAVIEN VENÄLÄISTEN OSTOS- JA LOMAMATKAKOHTEINA 100% 90% 80% laiva (0,1 milj. matkaa) lomamatkalla 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% lentokone (0,1 milj. matkaa) juna (0,1 milj. matkaa) linja-auto (0,4 milj. matkaa) pakettiauto (0,1 milj. matkaa) henkilöauto (2,1 milj. matkaa) pikkubussi/tilataksi (0,7 milj. matkaa) -10% -10% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% ostosmatkalla Yllä olevassa kuviossa ympyrän koko kuvaa kyseisellä kulkuneuvolla saapuvien venäläismatkailijoiden määrää, X-akseli ostosmatkojen osuutta kyseisellä kulkuneuvolla saapuneiden matkustajien matkoista ja Y-akseli lomamatkojen osuutta kyseisellä kulkuneuvolla saapuneiden matkustajien matkoista. Suhteellisesti eniten lomamatkoja tehdään laivalla ja ostosmatkoja henkilöautolla. Lentokoneella ei tehdä ostosmatkoja, eikä pakettiautolla lomamatkoja. Lentokoneella matkustavat ovat useimmiten työmatkalla. Lomamatkalla heistä on alle 20 %. Yllättävän suuri osa (66 %) junalla Suomeen matkustaneista venäläisistä sanoo tulleensa Suomeen ostosmatkalle. Esimerkiksi vuonna 2010 vain runsas neljännes junamatkustajista sanoi tulleensa Suomeen ostosmatkalle.
24 KIINNOSTAVIN MATKAKOHDE EUROOPASSA Italia Ranska Espanja Tsekki Saksa Hollanti Ruotsi Kreikka Viro Iso-Britannia Portugali Itävalta Belgia Kypros Unkari Norja Tanska Sveitsi Latvia Monaco Malta Puola Kroatia Ukraina Alpit Skandinavia Liettua Portugali 4% 4% 4% 3% 3% 2% 2% 2% 2% 1% 1% 1% 1% 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 8% 7% 13% 15% 17% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% % vastanneista (n=428) Venäläismatkustajia pyydettiin spontaanisti nimeämään kiinnostavin matkakohde Euroopassa. Suuri osa vastauksista oli pääkaupunkeja tai muita suuria kaupunkeja. Mikäli haastateltava vastasi esim. Rooma, on se merkitty kaaviossa Italian tulokseen. Suomea koskevat maininnat poistettiin tarkastelusta, sillä sen osalta lukuja ei voida pitää vertailukelpoisina. Osa vastaajista on tulkinnut kysymyksen niin, että Suomea ei tässä yhteydessä huomioida.
25 KIINNOSTAVIN MATKAKOHDE SUOMESSA Helsinki Imatra Kotka Lappeenranta Turku Tampere Lappi Porvoo Savonlinna Kuopio Lahti Saimaa Mikkeli Kouvola Hamina Puumala Vantaa Rovaniemi Jyväskylä Forssa Varkaus Vaasa Tuuri Taipalsaari Ruokolahti Korpoo Espoo 3% 2% 2% 2% 1% 1% 1% 1% 1% 1% 1% 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 5% 4% 7% 8% 15% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% % vastanneista (n=427) Venäläismatkustajia pyydettiin spontaanisti nimeämään kiinnostavin matkakohde Suomessa. Kiinnostavimmat matkakohteet ovat Helsinki, Imatra, Kotka, Lappeenranta ja Turku. On syytä huomioida, että kaupunkien tunnettuus vaikuttaa siihen, kuinka helposti se tulee mainituksi. 39%
26 VENÄLÄISTEN RAHANKÄYTTÖ SUOMESSA Seuraavilla sivuilla on tarkasteltu venäläisten rahankäyttöä Suomessa vuonna 2012. Venäläiset käyttivät tuoteostoihin 231 euroa ja palveluihin 72 euroa matkustajaa kohden. Vuoden 2012 aikana Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapuneet venäläiset käyttivät maassa 1 154 miljoonaa euroa, joista 879 miljoonaa euroa tavaroiden hankintaan ja 274 miljoonaa euroa palveluihin. Tuoteostoista (käytetystä rahasta) 24 % tehtiin ns. invoice-käytännöllä ja 37 % Global Blue Finlandin tax free -järjestelmää hyödyntäen. rahan käyttö v. 2012 yhteensä (milj. ) muutos edelliseen vuoteen (%) matkustajaa kohden ( ) muutos edelliseen vuoteen (%) päivää kohden ( ) palveluihin 274 milj. 24 % 72 4 % 28 tuoteostoihin 879 milj. 52 % 231 9 % 172 yhteensä 1 154 milj. 30 % 303 8 % 200
27 VENÄLÄISTEN TAX FREE JA VEROTTOMAT OSTOT SUOMESSA (OSUUDET) 100 % Ostitteko tax-free tai alv-0 -ostoksia? % vastanneista 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 27% 2% 16% 31% 35% 2% 1% 16% 10% 45% 49% 4% 5% 4% 2% 33% 19% 11% tax-free ostoja molempia alv 0 ostoja 30 % 20 % 55% 51% 55% 46% 46% 37% ei kumpiakaan 10 % 0 % 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Alv 0 (invoice) -ostoja tehneiden osuus näyttää kasvaneen merkittävästi. Alv 0 -ostojen kasvun taustalla on todennäköisesti raja-asemien läheisyydessä sijaitsevat suuret marketit, joiden myynnistä merkittävä osa on alv 0 -myyntiä. Runsas kolmannes venäläismatkustajista ei tehnyt tax free eikä invoice ostoja.
28 MIKSI EI TEHTY VEROTTOMIA OSTOJA? 100% % vastanneista, jotka eivät tehneet verottomia ostoja 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 67% ostokset pieniä 33% en halunnut jonottaa kaupassa tax free tai invoice-palvelua 11% tax free palautuspisteissä joutuu jonottamaan liian kauan 4% invoice -ostoista (veron)palautuksen saaminen vaikeaa 2% 2% kaupassa ei ollut mahdollisuutta tax free tai invoice ostoihin en ollut tietoinen tästä vaihtoehdosta Yleisin syy jättää tax free -etu käyttämättä on ostosten pienuus. Näin ilmoitti kaksi kolmannesta (67 %) vastanneista, jotka eivät tehneet verottomia ostoja. Sama ilmeni myös TAK:in kauppaliikkeiden asiakkaiden keskuudessa maaliskuussa 2013 tehdyn kyselyn tuloksista: Joka toinen niistä asiakkaista, jotka eivät käyttäneet tax free -etua, sanoi syyksi sen, että ostokset olivat niin pieniä, että tax free -etua ei voinut hyödyntää. Alle 40 euron ostoksista tax free palautusta ei makseta. Kolmannes ei halua jonottaa kaupassa tax free tai invoice-palvelua.
VENÄLÄISTEN TAX FREE JA ALV 0 -OSTOT SUOMESSA 29 verovapaita ostoja tehneet ostoja tehneiden osuus matkustajista ostojen määrä ( ) / matkaruokakunta kuittien määrä / matkaruokakunta keskimääräinen ostos ( /kuitit) ostot / henkilö ( / matkaruokakunnan koko) tax free 52 % 322 2,9 110 169 alv 0 (invoice) 30 % 327 1,6 201 204 Haastateltavat tekivät useampia tax free -ostoja (keskimäärin 2,9 ostosta) kuin alv 0 -ostoja (keskimäärin 1,6 ostosta). Yksittäiset alv 0 (invoice) -ostokset ovat kuitenkin keskimäärin suurempia (noin 201 euroa). Ne matkaruokakunnat, jotka tekivät tax free ostoja, käyttivät tax free -ostoksiin keskimäärin 169 matkustajaa kohden ja alv 0 -ostoja tehneet puolestaan käyttivät keskimäärin 204 euroa matkustajaa kohden.
100 % VENÄLÄISTEN TAX FREE JA VEROTTOMAT OSTOT SUOMESSA 30 90 % 80 % ei tietoa (M ); 181 ei tietoa (M ); 163 % tuoteostoihin käytetystä rahasta 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % verolliset ostot (M ); 279 verolliset ostot (M ); 175 alv 0 -ostot (M ); 91 alv 0 -ostot (M ); 172 tax free ostot (M ); 224 tax free ostot (M ); 265 tuoteostoihin käytetty yhteensä 2011 tuoteostoihin käytetty yhteensä 2012 Vuonna 2012 Global Blue:n tax free -järjestelmän kautta ostoja tehtiin 265 miljoonalla eurolla. Alv-0 -ostoja tehtiin vähintään 172 miljoonalla eurolla ja verollisia ostoja 279 miljoonalla eurolla. Summat on laskettu seuraavasti. Venäläismatkailijoilta on tiedusteltu heidän tuoteostoihin käyttämäänsä rahamäärää sekä alv-0 (invoice) ja tax free -ostoihin käytettyä rahamäärää. Tax free -ostojen ja alv-0 -ostojen osuus venäläisten tuoteostoihin käyttämästä rahamäärästä on laskettu ja loppuosan tuoteostoihin käytetystä rahamäärästä on arvioitu olevan verollisia ostoksia. Tax free ostojen todellinen määrä on saatu Global Blue:n tax free -myyntitilastoista. Jakamalla tax free -tilastojen myyntiluvulla aineistosta laskettu tax free myynti (321 M ), on saatu korjauskerroin, jolla on kerrottu myös aineistosta laskettu alv-0 -myynti sekä verollinen myynti. Ei tietoa -summa on aineistosta laskettu vähentämällä venäläisten ilmoittamasta tuoteostoihin käyttämästään rahamäärästä verollisten ja verovapaiden ostosten summa. Toisin sanoen 163 miljoonaa euroa saattaa olla oittain verollisia ja verottomia ostoksia tai se saattaa kertoa tutkimuksen tuottamasta liian suuresta estimaatista venäläisten ostoksiin käyttämästä rahamäärästä. Tämä liian suuri summa saattaa aiheutua siitä, että vastaajat liioittelevat tuoteostoihin käyttämäänsä rahamäärää tai siitä, että tutkimusotoksen ulkopuolelle jäävät (öisin tai aamuisin Suomesta poistuvat venäläismatkailijat) käyttävät rahaa tuoteostoihin Suomessa huomattavasti keskimääräistä vähemmän.
TAX FREE -MYYNTI VENÄLÄISILLE PAIKKAKUNNITTAIN 31 100 90 93,9 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 80 70 66,5 milj. 60 50 40 30 20 10 20,6 13,0 12,2 9,1 6,9 5,3 4,6 3,8 3,2 3,1 2,8 2,7 2,6 1,5 0,5 24,5 0 Lappeenranta ohitti Helsingin tax free -myynnissä vuonna 2009 ja on jo nyt lähes 1,5 kertaa Helsinkiä suurempi venäläisten tax free -ostospaikkakunta.
32 RAHANKÄYTTÖ YHTEENSÄ HENKEÄ KOHDEN MATKAN AIKANA 100% 90% 80% 13% 19% 10% 15% 7% 9% 7% 5% 15% 19% 21% 24% yli 840 eur 70% 16% 17% % vastanneista 60% 50% 40% 21% 23% 31% 31% 336-840 eur 168-335,99 eur 30% 20% 48% 59% 62% 49% 42% 40% 10% alle 168 eur 0% 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Yli 840 ja alle 168 euroa matkan aikana käyttävien venäläisten osuus on pienentynyt viimeisen neljän vuoden aikana.
33 RAHANKÄYTTÖ PALVELUIHIN JA TUOTEOSTOIHIN HENKEÄ KOHDEN MATKAN AIKANA 350 300 250 / matkustaja 200 150 179 215 231 tuoteostot 100 50 69 73 72 palvelut 0 2008 2010 2012 Venäläismatkailijat käyttivät vuonna 2012 tuoteostoihin 231 euroa ja palveluihin 72 euroa matkaa kohden. Tuoteostoihin käytetty rahamäärä henkeä kohden on näin ollen yhä kasvanut.
34 VENÄLÄISTEN TUOTEOSTOKSET SUOMESSA % venäläismatkailijoista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% elintarvikkeisiin 75% kosmetiikkaan 14% vaatteisiin 54% jalkineisiin 18% kultaan, koruihin ja kelloihin 2% elektroniikka ja kodintekniikka 6% taloustavaroihin 30% vuosi 2006 kodin tekstiileihin 5% vuosi 2008 urheilutekstiileihin ja -tarvikkeisiin rakennus- ja remontointitarvikkeisiin autotarvikkeisiin/autojen huoltoon 3% 4% 8% vuosi 2010 vuosi 2011 vuosi 2012 moottoriajoneuvojen hankintaan 0% huonekaluihin 1% muihin tuotteisiin 2% Kesällä 2010 voimaan tullut aiempaa sallivampi Venäjän tullisäädös, joka sallii tavaran tulli- ja verovapaan tuonnin vaikka päivittäin alle 50 kg:n ja 1500 euron tuontierille, lisäsi ostosmatkailua Suomeen.
35 VENÄLÄISTEN TUOTEOSTOKSIIN KÄYTTÄMÄ RAHAMÄÄRÄ SUOMESSA 350 2008 2010 2011 2012 300 264 250 232 200 milj. 150 100 50 0 24 47 9 73 36 8 27 34 63 9 14 2 Euromääräisesti venäläiset käyttivät vuonna 2012 eniten rahaa vaatteiden ostoon, mutta elintarvikeostoihin käytetty rahamäärä lähes kaksinkertaistui jälleen edellisestä vuodesta.
36 100% 90% VENÄLÄISTEN PALVELUOSTOKSET SUOMESSA 2006 2008 2010 2011 2012 80% 70% 68% % venäläismatkailijoista 60% 50% 40% 30% 20% 19% 16% 10% 0% Majoitus Ateriointi Matkapaketti Teatteri ym. kulttuuripalvelut 1% 7% Kylpylä ym. huvittelupalvelut Muut palvelut 2% Ravintolapalveluihin rahaa käyttäneiden osuus on kasvanut kaikkein eniten. Lähes 70 % Suomessa käyneistä venäläismatkailijoista sanoo käyttäneensä rahaa ravintola- ja kahvilapalveluihin Suomen-matkansa aikana.
37 VENÄLÄISTEN PALVELUIHIN KÄYTTÄMÄ RAHAMÄÄRÄ SUOMESSA 120 108 105 2008 2010 2011 2012 100 80 milj. 60 40 24 20 14 6 0 Majoitus Ateriointi Matkapaketti* Teatteri ym. kulttuuripalvelut Kylpylä ym. huvittelupalvelut *Matkapaketti on muutettu vuoden 2012 alusta muotoon: Turistimatkan ostaminen Venäjältä. Näin ollen esim. ostosmatkalle linja-autolla Suomeen ovat jääneet pois tästä tarkastelusta. Vuonna 2012 venäläiset käyttivät majoituspalveluihin 108 miljoonaa euroa ja ravintola- sekä kahvilapalveluihinkin noin 105 miljoonaa euroa. Rahankäyttö kylpylä- ja huvittelupalveluihin näyttää jopa vähentyneen.
38 VENÄLÄISTEN YÖPYMISET SUOMESSA Tilastokeskuksen majoitustilastojen mukaan vuonna 2012 suomalaisissa majoitusliikkeissä yöpyi 731 134 venäläistä, jotka viettivät majoitusliikkeissä yhteensä 1 506 678 yötä. Virallisiin tilastoihin ei tule mukaan alle 20 vuodepaikan majoitusliikkeet, jolloin esimerkiksi vuokramökit jäävät pääosin tilastoinnin ulkopuolelle. Alla olevassa taulukossa on tarkasteltu venäläisten yöpymisiä Suomessa virallisen majoitustilaston mukaisissa majoitusliikkeissä sekä TAK Rajatutkimuksen perusteella arvioitu yöpymisiä vuokramökeissä, omissa asunnoissa tai kiinteistöissä sekä tuttavien luona. virallisen majoitustilaston mukaan yöpyneiden määrä 731134 yöpymiset yhteensä 1506678 - hotelleissa 1233 110 - matkustajakodeissa 18023 - lomakylissä 151569 - leirintäalueilla 83025 - retkeilymajoissa 20951 TAK Rajatutkimuksen mukaan muut yöpymispaikat vuokramökki 336000 oma mökki tai asunto 246000 tuttavan luona 546000 kaikki yöpymiset yhteensä 2634000 kaikki yöpyneet yhteensä 1176000
39 RAJAJONOJEN VAIKUTUS MATKAILUUN Jos olisitte lähdössä Suomeen ja saisitte tietää, että Suomen ja Venäjän välisellä rajalla joutuu jonottamaan X tuntia, vaikuttaisiko se päätökseenne lähteä? % vastanneista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 2 tuntia 8% 20% 44% 28% 4 tuntia 44% 28% 24% 4% 6 tuntia 76% 6% 15% 3% 8 tuntia 81% 13% 5% 2% en lähtisi riippuu tilanteesta en osaa sanoa ei vaikuttaisi Jos Suomen ja Venäjän välisellä rajalla joutuisi odottamaan kaksi tuntia ja venäläismatkustajat saisivat tietää siitä etukäteen, hieman alle yksi kymmenestä (8 %) ei lähtisi Suomeen. Jos jonot kasvaisivat neljään tuntiin, lähes puolet (44 %) ei lähtisi ja jos jonot olisivat kuusi tuntia, kolme neljännestä (76 %) ei lähtisi.
40 VIISUMIVAPAUDEN VAIKUTUS MATKAILUUN Pitäisikö Venäjän ja Suomen välillä olla viisumivapaus? Jos olisi viisumivapaus, olisitteko matkustaneet viimeisen vuoden aikana yhtä usein? 100% 90% 80% 70% ei; 36% Perustelut: Rajajonot kasvavat (entisestään) 42 % Tulee liikaa venäläisiä Suomeen 28 % Matkustaminen hankaloituu 12 % Rikollisuus ja maahanmuutto lisääntyvät 12 % harvemmin; 4% yhtä usein; 56% % vastanneista 60% 50% 40% 30% 20% kyllä; 64% Perustelut: Mukavuus / helppous 54 % Rajanylityksen nopeutuminen 18 % Maiden läheisyys ja hyvät suhteet 15 % Kustannukset 12 % useammin; 40% 10% 0% Pitäisikö olla viisumivapaus? Olisitteko matkustaneet? Lähes kaksi kolmannesta (64 %) on sitä mieltä, että Suomen ja Venäjän välillä pitäisi olla viisumivapaus. Viisumivapauden uskottaisiin lisäävän matkustamisen mukavuutta ja helppoutta. Lähes viidennes vastaajista, jotka kannattavat viisumivapautta, uskoo että rajanylitys nopeutuisi. Lisääntyvä matkustajamäärä sekä mahdollisesti konsulaateilta raja-asemille siirtyvät tehtävät saattaisivat todellisuudessa hidastaa rajanylitystä. Kaksi viidennestä (40 %) viisumivapautta kannattavista venäläismatkustajista matkustaisi useammin Suomeen, jos maiden välillä olisi viisumivapaus.
41 INTERNET-YHTEYS Onko teillä käytössänne Internet-yhteys? % vastanneista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Internet-yhteys 90% 10% on ei ole on kotona 86% on töissä tai opiskelupaikassa 45% on matkapuhelimessa 45% on muualla 3% Vastanneista jo lähes kaikilla (90 %) on käytössään Internet-yhteys. Useimmiten Internet-yhteys on kotona, mutta ne ovat myös yleisiä opiskelu- tai työpaikassa sekä matkapuhelimessa.
42 SOSIAALISEN MEDIAN PALVELUT Oletteko rekisteröityneet sosiaalisen median palveluihin? % vastanneista, joilla on Internet-yhteys 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% VK.com (Vkontakte) 60% Facebook 20% Odnoklassniki 18% Mail.ru 18% olen muualla 1% Suosituin sosiaalisen median palveluista on Vkontakte, johon on rekisteröitynyt yli puolet (60 %) vastanneista, joilla on Internet-yhteys. Facebookiin on rekisteröitynyt viidennes (20 %).
43 TIEDONHAKU ENNEN MATKAA 100% Etsittekö tietoa matkakohteesta ennen matkaanne? Mistä tietoa etsitty? 90% 80% 70% 51% ei kyllä % vastanneista 60% 50% 40% 30% 20% 49% 41% 10% 0% Etsi tietoa Internetistä Lehdistä, oppaista tai esitteistä Kysyin tuttavilta tai matkatoimistosta 3% 11% Noin puolet (49 %) etsi tietoa matkakohteesta ennen matkaansa. Lähes kaikki heistä etsivät tietoa Internetistä.
44 MITÄ TIETOA ETSITTIIN? % tietoa etsineistä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% tietoa liikenteestä tai jonotusajoista 39% Tietoja kauppojen ja hotellien sijainnista 37% Tietoa hotellipalveluista 36% Tietoa eri myymälöiden valikoimista ja hinnoista 20% Tietoa ravintoloista ja kahviloista Tietoa mahdollisista liikepartnereista 1% 6% Tietoa kuljetuspalveluista, juna-aikatauluista, parkkeerauksesta Suomessa, muita osoitteita, nähtävyyksiä, tietoa muista majoituspaikoista muuta tietoa, mitä? 20% Asiat, joista useimmin haetaan tietoa ennen matkaa, ovat liikenne ja jonotusajat, kauppojen ja hotellien sijainnit sekä tieto hotellipalveluista.
MITÄ INTERNET-SIVUA ON KÄYTETTY TIEDON ETSIMISEEN? 45 % tietoa etsineistä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% hakupalvelut tai sosiaalinen media 47% hotellivaraussivusto (booking.com, hotels.com, tms.) 27% yleiset matkailusivut 13% Suomeen liittyvät uutistai keskustelusivut kauppaliikkeiden / yritysten sivut 7% 9% matkatoimistojen sivut (sis.bussiyhtiöt) 4% rajajonosivustot 3% majoitusliikkeiden / yritysten omat sivut 2% Yleisin tapa etsiä tietoa matkakohteesta Internetistä ennen matkaa on käyttää hakupalveluita, sosiaalista mediaa tai hotellivaraussivustoja.
46 ALUEELLISET INTERNET-SIVUT JA RAJALEHDET Oletteko käyttäneet seuraavia Internet-sivuja tai lukeneet tämän matkan aikana seuraavia rajalehtiä? 100% 90% 80% 70% % vastanneista 60% 50% 40% 30% 20% 10% visitkouvola.fi imatra.fi lappeenranta.fi gosaimaa.com kouvola.fi porvoo.fi EU-Gate Stop in Finland Venäjän Kauppatie 0% 47% 68% Käynyt jollakin luetelluista alueellisista Internet-sivuista Lukenut matkalla jotain luetelluista lehdistä Yli kaksi kolmannesta (68 %) vastanneista on lukenut matkansa aikana EU-Gate, Stop in Finland tai Venäjän Kauppatie rajalehtiä. Noin puolet (47 %) on vieraillut kuvassa mainituilla alueellisilla Internet-sivuilla.
47 ALUEELLISET INTERNET-SIVUT JA RAJALEHDET Oletteko käyttäneet seuraavia Internet-sivuja tai lukeneet tämän matkan aikana seuraavia rajalehtiä? 100% 90% 80% 70% % vastanneista 60% 50% 40% 54% 36% 30% 20% 24% 20% 14% 10% 0% 7% 7% gosaimaa.com lappeenranta.fi imatra.fi kouvola.fi visitkouvola.fi porvoo.fi Venäjän Kauppatie 2% Stop in Finland 1% Eu-Gate alueelliset Internet-sivut rajalehdet Eniten vierailtu mitatuista alueellisista Internet-sivuista on gosaimaa.com ja matkan aikana luetuista rajalehdistä Venäjän Kauppatie.
48 TAPAHTUMAT MATKAKOHTEESSA Mikä tai mitkä seuraavista tapahtumista olisivat sellaisia, joihin haluaisitte mennä matkakohteessanne? % vastanneista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% joulumarkkinat tai vastaava markkinatapahtuma kevyen musiikin konsertti tai festivaali lentonäytös autonäyttely kansainvälinen urheilutapahtuma tai -ottelu ratsastus tai raviurheilutapahtuma lasten tapahtuma, jossa lapsilla on monenlaista puuhaa lemmikkinäyttely asunto- tai loma-asuntomessut baletti tai tanssiesitys klassisen musiikin konsertti tai ooppera suomalainen urheilutapahtuma tai -ottelu sirkus muu 29% 25% 24% 20% 18% 16% 14% 12% 12% 9% 9% 8% 7% 0% Matkakohteessaan naisia kiinnostaisivat markkinatapahtumat, miehiä lentonäytökset sekä urheilutapahtumat ja ikääntyneempiä asuntomessut sekä sirkus. Lisäksi kaikkia vastaajia kiinnostaisivat konsertit ja festivaalit.
49 SEUTUKUNTAKOHTAISIA TULOKSIA Seuraavilla sivuilla on tarkasteltu venäläisten matkailua Kaakkois-Suomen seutukunnilla, Keski-Suomessa ja Helsingissä vuonna 2012. Tuloksia tarkasteltaessa on syytä huomioida, että matkustajat ovat voineet vierailla useammalla paikkakunnalla matkansa aikana, jolloin esimerkiksi matkan syy ei tarkoita välttämättä sitä, miksi kyseiselle seutukunnalle on tultu. Myös rahan käyttö seutukunnittain on vain suuntaa antava arvio. Venäläiset tekivät vuonna 2012 1,53 miljoonaa matkaa Lappeenrannan seudulle, 860 tuhatta matkaa Imatran seudulle ja reilu miljoona matkaa Helsinkiin. Ostosmatkailu Imatralle on lisääntynyt aiemmista vuosista eikä Imatra ole enää yhtä selkeästi lomamatkakohde kuin aiemmin. Kouvolaan venäläiset tekivät noin 80 tuhatta matkaa, Porvooseen noin 36 tuhatta matkaa ja Jyväskylään runsaat 20 tuhatta matkaa. Lappeenrantaan saapuvista venäläisistä yli 80 % asuu Pietarissa, kun Kouvolassa ja Porvoossa vierailevista venäläisistä noin kaksi kolmasosaa tulee Pietarista.
KAAKKOIS- JA KESKI-SUOMESSA SEKÄ UUDELLAMAALLA VIERAILLEIDEN VENÄLÄISTEN ASUINPAIKKAJAKAUMA 50 ASUINPAIKKAJAKAUMA Pietari ja Leningradin alue Moskova ja Moskovan alue Viipuri ja Viipurin alue muu kaupunki Lappeenranta 82 % 1 % 16 % 1 % Imatra 76 % 1 % 19 % 5 % Kouvola 65 % 15 % 20 % 0 % Porvoo 69 % 17 % 13 % 1 % Helsinki 84 % 11 % 5 % 1 % Jyväskylä 91 % 0 % 8 % 1 % Kymenlaaksossa vierailee keskimääräistä enemmän Viipurin ja rajan lähialueen asukkaita. Helsingissä vierailleista venäläisistä joka kymmenes tulee Moskovasta. Imatralla vierailevien osalta muu kaupunki tarkoittaa pääasiassa Svetogorskia, joka tosin kuuluu Viipurin piiriin.
KAAKKOIS- JA KESKI-SUOMESSA SEKÄ UUDELLAMAALLA VIERAILLEIDEN VENÄLÄISTEN AMMATTI- JA TULOJAKAUMA 51 AMMATTIJAKAUMA työntekijä toimihenkilö yrittäjä johtaja muu Lappeenranta 11 % 47 % 17 % 13 % 12 % Imatra 8 % 53 % 17 % 14 % 9 % Kouvola 5 % 49 % 11 % 15 % 20 % Porvoo 7 % 57 % 13 % 15 % 8 % Helsinki 8 % 46 % 14 % 16 % 16 % Jyväskylä 8 % 76 % 7 % 7 % 3 % PERHEEN TULOJA- KAUMA alle 40 001 rup (alle 945 ) 40 001-80 000 rup (945-1888 ) 80 001-120 000 rup (1889-2833 ) 120 001-160 000 rup (2834-3777 ) yli 160 000 rup (yli 3778 ) Lappeenranta 7 % 31 % 36 % 20 % 6 % Imatra 4 % 28 % 32 % 21 % 15 % Kouvola 0 % 31 % 40 % 19 % 10 % Porvoo 9 % 22 % 26 % 29 % 11 % Helsinki 11 % 26 % 32 % 20 % 12 % Jyväskylä 0 % 76 % 11 % 13 % 0 %
KOULUTUSJAKAUMA KAAKKOIS- JA KESKI-SUOMESSA SEKÄ UUUDELLAMAALLA VIERAILLEIDEN VENÄLÄISTEN KOULUTUS- JA IKÄJAKAUMA ei ammatillista koulutusta keskiasteen ammatillinen koulutus yliopistokoulutus kesken jäänyt yliopistokoulutus 52 Lappeenranta 1 % 17 % 71 % 9 % 1 % Imatra 1 % 16 % 78 % 5 % 0 % Kouvola 0 % 20 % 77 % 3 % 0 % Porvoo 0 % 8 % 89 % 3 % 0 % Helsinki 2 % 11 % 74 % 7 % 6 % Jyväskylä 0 % 8 % 87 % 5 % 0 % muu IKÄJAKAUMA 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-44 vuotta 45-54 vuotta yli 54 vuotta Lappeenranta 5 % 28 % 41 % 20 % 6 % Imatra 3 % 26 % 40 % 17 % 14 % Kouvola 2 % 18 % 57 % 14 % 9 % Porvoo 2 % 19 % 47 % 30 % 2 % Helsinki 10 % 34 % 34 % 16 % 6 % Jyväskylä 0 % 25 % 68 % 4 % 3 %
53 KAAKKOIS- JA KESKI-SUOMESSA SEKÄ UUDELLAMAALLA VIERAILLEIDEN VENÄLÄISTEN KULKUNEUVO- JA MATKASEURUEJAKAUMA KULKUNEUVOJAKAUMA henkilöauto linja-auto juna pakettiauto pikkubussi / tilataksi Lappeenranta 64 % 10 % 0 % 1 % 22 % Imatra 68 % 1 % 0 % 2 % 14 % Kouvola 64 % 0 % 9 % 9 % 17 % Porvoo 64 % 8 % 7 % 0 % 9 % Helsinki 33 % 18 % 10 % 0 % 19 % Jyväskylä 35 % 54 % 0 % 0 % 11 % Lisäksi Porvoossa vierailevista 12 % ja Helsingissä vierailevista 7 % matkustaa lentokoneella ja 13 % Helsingissä vierailevista matkustaa laivalla. Imatralla vierailevista pieni osa tulee maahan myös muita kulkuneuvoja, kuten pyöriä, käyttäen. MATKASEURUEJAKAUMA yksin perheen kanssa muussa seurueessa ryhmämatkalla Lappeenranta 17 % 48 % 38 % 0,2 % Imatra 12 % 57 % 34 % 0,0 % Kouvola 24 % 42 % 35 % 0,0 % Porvoo 17 % 51 % 31 % 0,5 % Helsinki 25 % 36 % 41 % 0,5 % Jyväskylä 57 % 26 % 17 % 0,0 %
54 MATKAN TARKOITUS SEUTUKUNNITTAIN 100% 90% Lappeenranta Imatra Kouvola Porvoo Helsinki Jyväskylä 80% % Suomeen tehdyistä matkoista 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% työ-/bisnesmatka ostosmatka lomamatka matka ystävien / tuttujen luokse Aiempina vuosina Lappeenrannan ja Imatran seudulla vierailleiden keskuudessa tuttavien luona vierailu oli huomattavasti yleisempi syy tulla Suomeen kuin nykyisin. Sen sijaan esimerkiksi Kouvolan ja Porvoon seudulla vierailleiden keskuudessa tuttavien luona vierailu on vielä yleinen syy tulla Suomeen. Tätä voitaneen tulkita siten, että Suomessa asuvat tuttavat ovat alkuvaiheessa merkittävä houkutin ja syy vierailla Suomessa. Kun matkailijavirrat kasvavat ja Suomessa käydään usein, kuten Lappeenrannan ja Imatran seudulla nykyisin, ei tuttavien luona vierailu ole enää niin tyypillistä.
55 KAAKKOIS- JA KESKI-SUOMESSA SEKÄ UUDELLAMAALLA VIERAILLEIDEN VENÄLÄISTEN MATKAN KESTO JA YÖPYMISPAIKAT Kävijöitä 2012 yhteensä Suomenmatkan kesto 2012 päivämatka 2 päivää 3 päivää 4-5 päivää yli 5 päivää Yöpymispaikka 2012 (Suomessa yöpyneet) hotelleissa vuokramökeissä oma mökki / asunto Imatra 860 073 67 % 12 % 16 % 4 % 1 % 68 % 10 % 9 % 13 % Lappeenranta 1 531 494 77 % 12 % 6 % 3 % 2 % 59 % 8 % 11 % 23 % Etelä-Karjala 2 032 916 74 % 12 % 10 % 3 % 1 % 64 % 9 % 10 % 17 % Kouvola 79 590 59 % 12 % 16 % 9 % 4 % 50 % 5 % 6 % 44 % Porvoo 36 526 15 % 26 % 34 % 21 % 5 % 55 % 10 % 9 % 35 % Helsinki 1 081 772 55 % 19 % 14 % 8 % 5 % 71 % 2 % 7 % 21 % Jyväskylä 21 102 70 % 14 % 2 % 5 % 9 % 21 % 8 % 16 % 61 % tuttavan luona Yllä olevassa taulukossa % -luvut kuvaavat kuinka suuri osa kullakin seudulla käyneistä matkustajista on viipynyt Suomessa päivän, 2 päivää, jne. ja vastaavasti kuinka suuri osa kullakin seudulla käyneistä, Suomessa yöpyneistä on yöpynyt Suomessa hotellissa, vuokramökissä jne. Kouvolan seudulla käyneistä vain 59 % on päivämatkalaisia, kun muilla Kaakkois-Suomen seutukunnilla käyneistä vähintään 67 % on päivämatkalaisia. Keski-Suomessa yövytään muita taulukossa raportoituja seutuja useammin tuttavien luona. Helsinkiin ja Kouvolaan suuntautuvat matkat ovat kestoltaan pidempiä. Hotelleissa yövytään suhteellisesti eniten Helsingissä ja Etelä-Karjalassa.
56 VENÄLÄISTEN TUOTEOSTOKSIIN KÄYTTÄMÄ RAHAMÄÄRÄ SUOMESSA SEUTUKUNNITTAIN 250 200 150 100 50 0 70,2 Verolliset ostot Invoice-ostot 66,9 Tax free -ostot 70,6 55,1 43,7 42,5 21,5 20,3 93,9 76,3 12,9 57,0 66,5 11,8 12,0 5,9 15,0 20,6 5,7 4,5 1,7 0,9 3,7 2,6 3,8 1,0 1,50,2 0,5 0,4 Lappeenranta 2011 Lappeenranta 2012 Helsinki 2011 Helsinki 2012 Imatra 2011 Imatra 2012 Kouvola 2011 Kouvola 2012 Jyväskylä 2012 Porvoo 2012 Venäläismatkailijoiden rahankäyttö tax free -ostoihin, invoice-ostoihin (alv 0 -ostot) sekä verollisiin ostoihin on laskettu seuraavasti. Venäläismatkailijoilta on kysytty, tekivätkö he tax free ostoksia ja jos tekivät, millä summalla. Vastaavasti tiedusteltiin invoice ostoksia. Lisäksi matkailijoilta kysyttiin, kuinka paljon rahaa he käyttivät tuoteostoihin Suomessa ja kuinka paljon he käyttivät tuoteostoksiin eri seutukunnilla. Ostoksiin käytetty rahamäärä seutukunnittain laskettiin siten, että laskettiin ensin eri seutukunnilla käyneiden Suomessa tax free, invoice ja ostoksiin yhteensä käyttämä rahamäärä. Jos ostoksiin tällä tavoin saatua eri seutukunnilla käyneiden venäläismatkailijoiden tax free -ostosten määrää verrattiin Global Blue Finlandin paikkakuntakohtaisiin tax free - myyntitilastoihin ja näiden pohjalta laskettiin seutukuntaiset painokertoimet, joilla painotettiin venäläisten ostoksiin käyttämää rahamäärää seutukunnittain. Seutukuntaiset luvut ovat aikaisempia luotettavampia, sillä vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka paljon he käyttivät rahaa seutukunnalla tuoteostoihin ja palveluihin. Tällä tavoin pystyttiin paremmin jakamaan usealla seutukunnalla käyneiden rahan käyttö eri seutukuntien kesken. On kuitenkin syytä huomioida, että Jyväskylän ja Porvoon luvut ovat pienehköstä vastaajamäärästä ja Kouvolan luvut suurehkosta vastausten hajonnasta johtuen vain suuntaaantavia. Erityisesti alv 0 ostojen osuuteen on näiden seutukuntien osalta suhtauduttava varauksellisesti.