Kuntien rooli työllisyydenhoidossa nyt ja tulevaisuudessa Sastamala 9.2.2017 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg
Työllisyystietoja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan 2016 24.1.2017/MP Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Kuntien työmarkkinatukimenot 426 milj. euroa vuonna 2016 nousua 17 milj. euroa vuodesta 2015 24.1.2017/MP Lähde: Kela, Kelasto
Kuntien työllisyyteen liittyvät lakisääteiset palvelut ja velvoitteet: Ikääntyvien työllistämisvelvoite (laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista) Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen (laki kuntouttavasta työtoiminnasta) Nuorten työpajatoiminta (nuorisolaki) Työmarkkinatuen rahoitusvastuu (työttömyysturvalaki) Työttömien terveyden edistäminen (terveydenhuoltolaki) Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta (sosiaalihuoltolaki) Yhteistoimintavelvoite ja TYP-johtajuus (laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta) 13.2.2017 4
Kuntien työllisyyttä edistävät palvelut Kunnat vastaavat työllistymistä edistävän moniammatillisen yhteispalvelun (TYP) toiminnasta ja yhteensovittavat eri toimijoiden tarjoamia palveluja tekevät palvelutarvearvioita ja rakentavat saumattomia palveluketjuja kohti työmarkkinoita järjestävät erilaisia yksilö- ja ryhmävalmennuksia (mm. työpajoissa) ja tarjoavat työvalmentajia tuella palkattujen tueksi ohjaavat työnhakijoita koulutukseen ja tarjoavat oppisopimuspaikkoja sekä lyhytkestoista koulutusta järjestävät kuntouttavaa työtoimintaa ja ostavat sitä kolmannelta sektorilta ohjaavat kuntoutukseen ja avustavat eläke-edellytysten selvittämisessä tarjoavat työkokeilupaikkoja, palkkatuettua työtä ja jatkomahdollisuuksia palkkatuetussa työssä, työkokeilussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa oleville maksavat palkkatukiin kuntakohtaisia lisiä tarjoavat työnantajille rekrytointiin liittyviä palveluja (esimerkiksi neuvontaa, potentiaalisten työntekijöiden esittelyä) ja auttavat työsopimusten sekä palkkatukihakemusten laadinnassa järjestävät rekrytointitapahtumia ja osallistuvat niihin etsivät piilotyöpaikkoja ja kokoavat silpputöitä kokonaisuuksiksi järjestävät kesätyöpaikkoja koululaisille ja opiskelijoille ja maksavat kesätyökorvauksia tukevat työmarkkinoiden ulkopuolella olevien pääsyä työmarkkinoille jne 13.2.2017 5
Kuntien taloudelliset panostukset työllisyyden hoitoon v. 2015 (arvio) Kuntien työmarkkinatukimaksut yhteensä 408 milj. 10 suurimman kunnan työllisyyden hoidon kustannukset (Kuntaliiton selvitys) Vapaaehtoiset, kuntien omat panostukset 122 milj. + Työmarkkinatukimaksut 174 milj. (osuus 30 %) Yhteensä 299 milj. 10 suurinta = noin 40 % kuntataloudesta näin arvioituna kokonaisuus on 750 milj. Kuntien tilinpäätöstiedot 2015 (Tilastokeskus) - työllisyyttä edistävät palvelut 528 milj. - elinkeinojen edistäminen mukaan luettuna muu työllisyyden edistäminen alueella 261 milj. Johtopäätös: Kuntien omat työllisyyden hoidon panostukset olivat vuonna 2015 arviolta samaa suuruusluokkaa kuin kuntien maksamat työmarkkinatukimaksut, eli noin 400 miljoonaa bruttona. Kuntien panostukset työllisyyden hoitoon vuonna 2015 (brutto): 408 milj. + 400 milj. = yhteensä noin 800 milj. Vrt. kuntien muita bruttokustannuksia: liikenneväylät 842 milj., liikunta- ja ulkoilu 696 milj., lastensuojelun laitos- ja perhehoito 745 milj. 13.2.2017 6
Lähde: KEHA-keskus 7 13.2.2017
Hallituksen linjauksia 5.4.2016 maakunnille siirrettävistä tehtävistä Kunnat vastaavat jatkossakin nykyisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti työllisyyden hoidosta ja edistämisestä Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen: TE-palveluissa palvelutuotantoa voidaan lailla tai laissa säädettyjen kriteerien täyttyessä sopimuksella osoittaa riittävät voimavarat omaavalle kunnalle (kaupunki) sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille 8 13.2.2017 Erja Lindberg
Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut Maakuntamalliin siirtymistä pyritään tukemaan toteuttamalla vuosina 2017-2018 työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisia kokeiluja Kokeilualueita on valittu 9, joista 3 maakunnallista ja 6 kahden tai useamman kunnan alueella toteutettavaa kokeilua Maakunnallisissa kokeiluissa keskiössä on järjestäjä tuottajamallin kokeileminen ja kehittäminen tavoitteena luoda kokonaisvaltainen palvelumalli Useamman kunnan kokeiluissa keskiössä on asiakaslähtöisen palvelun erilaisten tuottamismallien kokeileminen ja kehittäminen Kokeilualueet kattavat 84 kuntaa 9 13.2.2017 Erja Lindberg
10
Kokeilujen tavoitteita Toimintatapoja uudistamalla luodaan asiakaslähtöinen palvelumalli Kokeiluilla tuetaan vuonna 2019 käyttöön otettavaa toimintamallia Kokeiluun kuuluvilla kuntien, valtion ja muiden toimijoiden palveluilla tulee tukea kasvua, yrittäjyyttä sekä alueiden työllisyyttä ja elinvoimaisuutta Tavoitellaan 10 prosentin kustannussäästöä työttömyyden julkiselle taloudelle aiheuttamiin nykyisiin kokonaiskustannuksiin verrattuna Kokeilusta saadaan nopeasti uudenlaista informaatiota siitä, millaisia ovat kuntien ja alueiden mahdollisuudet ja kyky vastata työllisyyden hoidon haasteisiin. Kokeilun tulosten perusteella on mahdollisuus arvioida käytännön työnjakoa maakunnan ja suuren kunnallisen toimijan kesken 11 13.2.2017 Erja Lindberg
Valmistelun eteneminen Kokeilulaki lähtee lausuntokierrokselle helmikuussa Lausuntoaika on 6 viikkoa Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle viikolla 17 Laki astuu voimaan 1.7.2017 ja on voimassa 31.12.2018 asti Lain voimaantulon jälkeen kunnat voivat alkaa käyttää niille kokeilulaissa annettavaa toimivaltaa niillä kokeilualueilla, joita toimivallan siirto koskee ja asiakkaille voidaan alkaa tarjota työelämäkokeilua niissä kunnissa, jotka työelämäkokeilua kokeilevat 12 13.2.2017 Erja Lindberg
Järjestäjä-tuottaja malli + kilpailullisuus Kasvupalvelua toteutetaan järjestäjä-tuottajamallilla. Kilpailullisella tuotantomallilla ja asiakkaiden valinnanvapaudella vahvistetaan palvelujen vaikuttavuutta, synnytetään uusia palveluinnovaatioita ja luodaan uutta palvelumarkkinaa. Maakunnan oma tuotanto hoitaa markkinapuutteet. Monituottajamalli toimii taloudellisin ehdoin palvelut tuotetaan markkinoilla ja tuottajat ovat kilpailullisesti tasaarvoisessa asemassa. Julkisomisteinen yhtiö Maakunta Yksityinen yhtiö Yhdistys 13.2.2017 13
Kasvupalvelu uudistaa yritys- ja TE-palvelut Kasvupalvelu-uudistuksella vastataan talouden ja työmarkkinoiden muutosten aiheuttamiin haasteisiin ja yhdistetään julkiset yritys- ja TE-palvelut asiakaslähtöiseksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Uudistuksella edistetään osuvampaa työnvälitystä ja yritysten kasvua tukevia palveluita Markkinamekanismien hyödyntäminen on keskeinen osa tavoiteltavaa muutosta, jolla haetaan uudenlaisia toimintamalleja ja palveluinnovaatioita TEM Uutinen 15.11.2016 14 13.2.2017 Erja Lindberg
Miksi palvelujen tuottaminen siirretään markkinoille? Nykyiset TE- ja yrityspalvelut eivät ole pysyneet talouden ja työmarkkinoiden nopeassa muutosrytmissä, joten tarvitaan reipas remontti. TE-toimistoissa ja ELYissä on hyvää tekemistä, mutta itse järjestelmä on jäänyt liian jäykäksi yksittäisiä palveluja on liikaa ja ne ovat hajanaisia, asiantuntijaresurssit ja osaaminen ovat vaikeasti liikuteltavissa työelämän ja elinkeinoelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin Rekrytointipalvelut ja työnvälitys esimerkiksi vaativat yhä enemmän erityisosaamista, toimialatuntemusta ja syvälle menevää palvelua, jota nykyisen järjestelmän on erittäin vaikeaa ylläpitää ja toteuttaa Nykyisen järjestelmän siirtäminen sellaisenaan maakuntien (tai kuntien) järjestämisvastuulle ei parantaisi lainkaan palvelun asiakaslähtöisyyttä tai vaikuttavuutta. Markkinoiden hyödyntäminen tuo kaivattua joustavuutta ja erityisosaamista, jolla asiakkaille turvataan laadukkaat palvelut http://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-kasvupalveluista 15 13.2.2017 Erja Lindberg
Miksi pakkoyhtiöitetään? Yhtiöittäminen ei ole uudistuksen päämäärä, se on ainoastaan juridinen keino saada palveluntuottajat samalle viivalle silloin kun tuottaminen tapahtuu taloudellisin ehdoin. Yhtiöittämismalli myös tukee hyvin palvelutuotannon kustannusseurantaa. Mistä työnhakijat saavat palvelut maakuntauudistuksen jälkeen? Valmistelussa arvioidaan tällä hetkellä erilaisia vaihtoehtoja sille, mistä työnhakijoiden palvelut käynnistyvät. Yhdessä vaihtoehdossa ne voisivat käynnistyä KELAn palveluverkoston yhteydessä. KELAlle (ja työttömyyskassoille) on mahdollisesti siirtymässä työttömyysturvatehtävät TEtoimistoilta. Asiasta on selvitys meneillään. http://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-kasvupalveluista 16 13.2.2017 Erja Lindberg
Säädösvalmistelun aikataulut 23.2. I-paketti eduskunnalle Valinnanvapauslaki lausunnolla 27.4. valinnanvapauslaki eduskunnalle II-paketti lausunnolla 22.6. I-paketti ja valinnanvapaus hyväksytään 1.7. Maakuntalaki voimaan II -paketti eduskunnalle Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Rahoituslain täydennys lausunnolla Kasvupalvelulaki lausunnolla LAUSUNTOAIKA 8 VIIKKOA Eduskunnalle Eduskunnalle *) Sisältölait: Laki rekrytointi ja osaamispalveluista Laki kotoutumisen edistämisestä Laki alke ja kasvup.n rahoittamisesta Tietojärjestelmälaki - omassa aikataulussaan Tehtäviä koskeva muutos lausunnolla (eduskunnalle 9/17) TEM-sisältölait lausunnoilla (eduskunnalle 9/17) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 13.2.2017 17
Kytkeytyneenä muita prosesseja TE-toimistojen työttömyysturvatehtävien siirtäminen KELA:lle ja työttömyyskassoille vuoden 2018 alusta valmistelu meneillään Maakuntauudistuksen vaikutukset työmarkkinatuen rahoitusosuuksiin selvitystyö käynnistymässä Työvoima- ja yrityspalvelun alueellisten kokeilujen valmistelu Team Finland -työryhmän suositusten toimeenpano 23.1.2017
Kuntien rooli tulevissa uudistuksissa Kasvupalvelu-uudistuksen yhteydessä kuntien roolina on nähty palveluiden tuottaminen Kuntien kannalta olennaista on kuitenkin asiakastarpeen ja palvelutarjonnan väliin asettuva koordinaatiorooli, jossa paikallisena osaajana kunnat pystyvät parhaiten vaikuttamaan työhön suunnattujen resurssien mahdollisimman tehokkaaseen kohdentumiseen Kasvupalvelu-uudistuksessa työllisyyspalveluiden jako viranomaistehtäviin ja palveluluihin on kuntien roolin kannalta keskeinen Viranomaistehtävät sisältävät aina asiakkaan tilanteen ja palvelutarpeen arviointia, jolla lakiin perustuvan toimivallan myötä vaikutetaan asiakkaan etuihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin 19 13.2.2017 Erja Lindberg
Vielä selkeytettävää Työnjako työllisyyspalveluissa: valtio maakunta kunta Viranomaistehtävät vs. palvelutehtävät Kasvupalvelut ja aluekehittäminen samoissa laeissa Kestävän markkinan luominen ja sen ohjaaminen Maakuntien itsehallinnon ja kansallisten tavoitteiden yhteensovittaminen Asiakas monituottajamallin pyörteessä Työllisyyttä edistävän moniammatillisen yhteispalvelun jatkuminen Kuntien osuus työmarkkinatukimaksuista 20 13.2.2017 Erja Lindberg
Työllisyyden edistäminen maakunnissa - Kuntaliiton ajatuksia MAAKUNTA Yhtiö Maakunnan sote-liikelaitos TYPpalvelukeskus Maakunta ja kunta sopivat vastuista ja työnjaosta Yhtiö Yhtiö Oppilaitokset Kunnat Kolmas sektori 21 13.2.2017
Mitä kunta tekee tulevaisuudessa? Osaamisen ja kulttuurin edistäminen Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Taide- ja kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Elinympäristön kehittäminen Maapolitiikka Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Liikenne, joukkoliikenne, Tieverkkojen rakentaminen ja ylläpito Vesihuolto Jätehuolto Energiantuotanto ja -jakelu Rakennusvalvonta Asuntotoimi Ympäristönsuojelu ja terveellisen elinympäristön turvaaminen Turvallisuudesta ja varautumisesta huolehtiminen Kuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen Kunnan elinvoiman edistäminen Paikkakunnan vetovoimaisuus Vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä nuorisotyö, työpajat, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, kaupunginosatyö, kotouttaminen Elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta, kehittämishankkeet, yritystontit, alueen markkinointi, avoin data Resurssiviisaat toimintatavat Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Monipuoliset osallistumismahdollisuudet Paikallinen yhteisöllisyys Viestintä ja vuorovaikutus Vaalit ja edustuksellinen demokratia Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet Asukkaiden omaehtoinen toiminta