FCG Finnish Consulting Group Oy KAUHAVAN KOULUVERKKOSELVITYS

FCG Finnish Consulting Group Oy KAUHAVAN KOULUVERKKOSELVITYS

FCG Finnish Consulting Group Oy II(43) SISÄLLYS 1 Johdanto 1 1.1 Hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelman velvoite 1 1.2 Järjestämissuunnitelman toimeenpano 2 1.3 Selvityksen tarkoitus ja rajaus 3 1.3.1 Oppilastilastot 3 1.3.2 Palveluverkon määrittelyn rajaus 4 1.4 Selvityksen eteneminen 4 2 Toimintaympäristön muutokset 5 2.1 Väestörakenteen muutokset 5 2.1.1 Väestömuutosten vaikutukset opetuspalvelujen palvelutarpeeseen 9 2.2 Maankäytön suunnittelu 12 2.2.1 Taajama-aste 12 2.2.2 Maankäytön suunnittelu vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja opetuspalvelujen palvelutarpeeseen 13 2.3 Seudulliset ratkaisut 13 2.4 Valtionosuusuudistus 14 3 Kauhavan kaupungin perusopetuksen ja lukiokoulutuksen nykytila 15 3.1 Perusopetuksen ja lukion järjestämisvelvollisuus 15 3.2 Opetuspalvelujen palveluverkko lukuvuonna 2009 2010 15 3.3 Oppilasmäärät 16 3.4 Oppilaskehitys 19 3.4.1 Alueittainen oppilaskehitys 20 3.5 Erityisen tuen oppilaat 22 4 Resurssit 23 4.1 Opettajat 23 4.2 Oppilashuolto 25 4.3 Koulukuljetus 25 4.4 Kiinteistöt 30 4.5 Talous 31 4.5.1 Odotekustannus 32 5 Palveluverkkosuunnitelma 34 5.1 Väestömuutokset 34 5.2 Kunnan sisäisen muuton alueelliset vaikutukset 34 5.3 Kiinteistöjen kunto ja investointitarpeet 34 5.4 Strategiset palvelutavoitteet 34 5.4.1 Tehokas sivistyspalvelujen organisaatio 34 5.4.2 Pienempi ja joustava henkilöstöresurssi 34 5.4.3 Yhtenäiskoulu 35

FCG Finnish Consulting Group Oy III(43) 5.4.4 Toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset oppilasryhmät 35 5.5 Palveluverkkosuunnitelman toteuttaminen 36 5.6 Palveluverkkosuunnitelman vaikutukset 38 6 TIIVISTELMÄ 40

FCG Finnish Consulting Group Oy IV(43) KAUHAVAN KOULUVERKKOSELVITYS 1 Johdanto Alahärmän, Kauhava, Kortesjärvi ja Ylihärmä ovat 1.1.2009 lukien muodostaneet uuden kunnan, Kauhavan. Kaupungin sivistyspalveluiden järjestämisestä vastaa sivistyslautakunta. Lautakunnan alaisuudessa on opetuspalveluiden järjestäminen. Ennen uuden kunnan muodostamista jokaisen kunnan koulutoimi toimi omana toimialanaan ja kukin kunta päätti itsenäisesti opetuspalveluja koskevan palveluverkon laajuudesta. Kuntajakoa edeltävänä aikana kaikki kunnat eivät sopeuttaneet opetuspalveluiden palveluverkkoa tiedossa olleisiin talouden ja väestön muutoksiin. 1 Hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelman velvoite Vuonna 2007 laaditussa Kauhavan kaupungin hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelmassa edellytetään kouluverkon sopeuttamista väheneviin oppilasmääriin ja palvelutarpeen pienenemiseen. Sopeutus tehdään ensisijaisesti kouluverkkoa supistamalla ja hyödyntämällä opetushenkilöstön eläköityminen. Toiminnallisen ja taloudellisen kouluverkon rakenne perustuu lähi- ja yhtenäiskouluperiaatteeseen. Perusopetusta tarjotaan kaikilla neljän uuden kunnan osa-alueella. Lukiot yhdistetään yhdeksi oppilaitokseksi, jolla on kaksi toimipistettä. Opetustoimen tavoitteena on nykyistä merkittävästi alempi kustannustaso vuoteen 2010 mennessä. Arvioidun säästön ja säästötavoitteen suuruudeksi on arvioitu noin 1,5 miljoonaa euroa. Suunnitelmassa todetaan, että opetustoimen kustannuksia alennetaan seuraavilla toimilla: luonnollinen poistuma, erityisesti eläköityminen lähivuosina kouluverkon kehittäminen hallinnon ratkaisut Opetustoimen kustannuksiin katsotaan voitavan vaikuttaa pääasiassa kahdella tekijällä: opetustuntien määrällä (ns. tuntikehys) ja opetusryhmien määrällä ja koolla (kouluverkko). Suunnitelmassa todetaan, että kouluverkkoa tulee suunnitella ottaen huomioon väestömuutokset, muuton alueellinen vaikutus uuden kunnan sisällä, koulurakennuksiin kohdistuva investointitarve ja uuden kunnan strategiset palvelutavoitteet. Toiminnan ja laadun tavoitteena on tehokas sivistyspalvelujen organisaatio oleellisesti pienempi, joustava henkilöstöresurssi syntyvä yksi lukio uudet yhtenäiset perusopetuskoulut tavoitteena ovat toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset oppilasryhmät Kauhavan opetuspalveluiden selvityksen mukaan hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelman edellyttämään 1,5 miljoonan euron säästötavoitteeseen ei ole mahdollista päästä ilman rakenteellisia ratkaisuja. Selvityksen mukaan esi- ja perusopetuksen oppilaiden määrä vähenee vuoteen 2014

FCG Finnish Consulting Group Oy V(43) mennessä yhteensä 202 oppilaalla. Laskennallisesti oppilasmäärään perustuva valtionosuus laskee 1 133 000 euroa. 2 Järjestämissuunnitelman toimeenpano Järjestelytoimikunta antoi kokouksessaan 28.4.2008/ 13 sivistystoimen toimialaryhmälle tehtäväksi selvittää koko uutta Kauhavaan alueella järjestää perusopetus yhtenäiskouluperiaatteeseen perustuen. Ensimmäinen kouluverkkoselvitys valmistui huhtikuussa 2008. Selvityksessä esitettiin taloudellisesti tehokas kouluverkon kehittämismalli. Laskelmissa oli otettu huomioon oppilasennusteet, käytettävissä olevat opetustilat ja saavutettavat kustannussäästöt. Selvitys ei sisältänyt arviota kouluverkon supistamisen mahdollisista muista vaikutuksista. Suunnitelma sisälsi yhdistelmän perusopetuksen kouluverkon karsinnalla saatavista säästöistä. Yhdistelmä sisälsi vaihtoehdon, jossa Ylihärmän Yhteiskoulu sulautuisi Alahärmän yläkouluun vuonna 2012. Yhdistelmässä on myös Kortesjärven yläasteen lakkauttaminen lukuvuoden 2012-13 jälkeen, jolloin oppilaat kuljetettaisiin Kauhavan yläkouluun. Kortesjärven kunnanhallitus on päättänyt 9.6.2008/ 102, että Kortesjärven yläasteen peruskorjauksen yhteydessä huomioidaan yhtenäiskoulumahdollisuus. Kortesjärven yläasteen oppilasmäärä laskee vuoteen 2015 mennessä niin, että yhtenäiskouluun voidaan sijoittaa 0-9 vuosiluokilla olevat oppilaat kouluverkon kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Järjestelytoimikunta päätti päätöksessään 19.5.2008/ 30, että kouluverkon saneeraamiseen ei ryhdytä. Joulukuussa 2008 kaupunginvaltuusto päätti, että opetuksen järjestämistä tulee tarkastella oppilasrajaan perustuen. Tarkoituksenmukaiseksi oppilasrajaksi koulun säilymisen, toiminnan tehokkuuden ja talouden kannalta määriteltiin 30 oppilasta, ilman esioppilaita. Pyrkimykseksi asetettiin pääsääntöisesti 3-opettajaiset koulut, joissa oppilaita olisi vähintään 50 oppilasta. Oppilasrajaan perustuva päätöksenteko mahdollistaa asteittaisen siirtymisen yhtenäiskouluihin opettajien eläköityessä ja oppilasmäärien laskiessa. Yhtenäiskouluratkaisu mahdollistaa myös perusopetuksen säilymisen lähipalveluna kaikilla kaupungin osa-alueilla. Kouluverkkoselvitys eteni kevään 2009 aikana siten, että osana 4.5.2009 valtuustossa hyväksyttyä säästöohjelmaa edellytettiin kouluverkkoselvityksen laadintaa seuraavasti: Sivistyslautakunta laatii 31.8.2009 mennessä yksityiskohtaisen suunnitelman optimikouluverkosta, jossa on otettu erityisesti huomioon kouluverkoston saneeraamisen tehostaminen varsinkin vanhan Kauhavan osalta sillä tavalla kuten valtuusto ja hallitus ovat joulukuussa 2008 tekemällään kokouspäätöksillään edellyttäneet. Kaupunginhallitus nimesi kouluverkkoselvitystä tekevän työryhmän päätöksessään 15.5.2009/ 238. Tarkoituksena on jatkaa selvityksen tekoa aiemman verkkoselvityksen pohjalta ottaen huomioon samalla koulukiinteistöjen kunnosta saatavat tiedot, arviot taloudellisen tilanteen tiukentumisesta ja eri alueiden tasapuolinen kohtelu yhtenäiskoulujärjestelmän puitteissa. Sel-

FCG Finnish Consulting Group Oy VI(43) vityksen edellytettiin otettavan kantaa erityisesti siihen, voidaanko Keskustan koulun korjaamatta jättämisellä ja siirtämällä toiminta muihin kouluihin saavuttaa kustannusten ja toiminnan kannalta kokonaisedullinen ratkaisu. Saneerauskohteiksi määriteltiin Pelkola, Vesiluoma sekä Keskusta/Kosola. Kaupunginhallitus vahvisti 15.6.2009 valtuuston hyväksymän säästöohjelman perusteella sivistystoimen työryhmän ja selvitystoimeksiannon siten, että taloudellisesti haasteellisissa oloissa valmistelu pohjataan ensisijaisesti niin, että saneerauskohteisiin sisällytetään Pelkola, Vesiluoma sekä Keskusta/Kosola kuntoarviosta riippuen. Kyseessä on valmistelun lähtökohdan evästäminen, ja lopulliset johtopäätökset tehdään erikseen päätöksentekoa varten selvityksen valmistuttua. Pelkolan ja Vesiluoman oppilasennusteen laskeminen alle 30 oppilaaseen oli kesällä 2009 nähtävissä. Kosolan koulu tuhoutui tulipalossa 30.6.2009. Kouluverkkoselvitystä tekevän työryhmän on ensisijaisesti selvitettävä Kosolan kouluun liittyen eri rakentamisvaihtoehdot kustannuksineen. Säästövelvoite 1,5 milj. euroa vuoteen 2015 mennessä todettiin edelleen olevan voimassa. Kaupunginhallitus päätti täydentää työryhmää sivistyslautakunnan pyynnöstä teknisen toimen edustajilla ja antoi lisäaikaa selvityksen tekemiselle maaliskuun 2010 loppuun saakka. Kauhavan kaupungin kaupunginhallitus antoi joulukuun lopussa FCG Finnish Consulting Group Oy:lle tehtäväksi laatia suunnitelman perus- ja lukiopalveluiden palveluverkosta. Selvityksen laadinnasta FCG:ssä vastasi johtava konsultti Raila Oksanen ja kiinteistöjen osalta johtava konsultti Heikki Salonsaari. 3 Selvityksen tarkoitus ja rajaus Selvitystyön tavoitteena on, että laatia opetuspalveluiden palveluverkkosuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2025 asti. Selvitys sisältää ehdotuksen optimaalisesta kouluverkosta. Selvitys koskee perusopetusta. Selvityksen taustamateriaalin muodostavat Tilastokeskuksen väestötilastot ja ennusteet, Kauhavan kaupungin toimittamat oppilastilastot ja ennusteet, taloustiedot, kartat, kiinteistötiedot ja muut selvityksen laadinnan edellyttämät tiedot, kuten yhteenvetotiedot oppilaskuljetuksista ja kiinteistöjen käyttökustannuksista. 1 Oppilastilastot Selvityksen pohjatietona käytetään lukuvuoden 2009 2010 virallisen tilastointipäivän (20.9.2009) oppilastietoja ja sen hetkisiä oppilasennustetietoja sekä väestötilastotietoja sekä helmikuussa 2010 tarkistettuja oppilasennustetietoja. Oppilasennusteiden tarkastelussa ei huomioida kaupunkiin kohdistuvaa muuttoliikettä eikä kaupungin sisäistä muuttoliikettä. Oppilastilannetta tarkastellaan koulun todellisten oppilastietojen perusteella eikä tarkastelussa erotella ns. esisijaisia ja toissijaisia oppilaspaikkoja.

FCG Finnish Consulting Group Oy VII(43) Oppilasennusteet laaditaan ns. ensisijaisten koulupaikkatietojen mukaisiksi. Oppilastilastoissa on mukana esiopetuksen oppilasmäärät siltä osin kuin esiopetus järjestetään koulussa ja tiedot ovat perusopetuksen kokonaisuuden näkökulmasta tarpeen esittää. 2 Palveluverkon määrittelyn rajaus Valtuusto on linjannut vuoden 2008 lopulla, että koulun järjestämisen tarkoituksenmukainen oppilasraja on 30 oppilasta. Tähän lukuun ei lasketa mukaan esioppilaita. Edelleen valtuusto linjasi, että opetuksen järjestämisen tavoitteena tulee olla 3 opettajaiset koulut, joissa on vähintään 50 oppilasta. Ohjausryhmä linjasi prosessin aikana kouluverkkotarkastelua seuraavasti: tavoitteena toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset oppilasryhmät (ei tarkempaa määritelmää) yhtenäiskouluperiaate alueellinen kattavuus 4 Selvityksen eteneminen Kaupunginhallitus nimesi 15.6.2009 sivistystoimen säästöohjelman toteuttamiseksi työryhmän, joka toimi myös kouluverkkoselvityksen ohjausryhmänä. Myöhemmin työryhmää täydennettiin kaupunginhallituksen edustuksella. Työryhmän jäseniä olivat Anne-Mari Ala-Hukkala Juhani Haukkala Maria-Terttu Hautanen-Jokela, pj. Mika Kankaansyrjä Martti Kontiainen Jaakko Niemistö Harri Ojanperä Tapani Palo Sari Peltokangas Jorma Ylirinne Sihteerinä toimi sivistysjohtaja Karhu Eija (sihteeri) Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa ja konsultin kanssa kaksi kertaa selvitysten laadinnan aikana. Oksanen vieraili sivistyslautakunnassa 27.1.2010., erityisopetuksen kehittämisryhmässä 16.2.2010, ohjausryhmässä 16.2.2010 ja.

FCG Finnish Consulting Group Oy VIII(43) 2 Toimintaympäristön muutokset 5 Väestörakenteen muutokset Kauhava on noin 17 500 asukkaan kaupunki. Kaupungin väestöennuste on tarkastelujaksolla 2010 2030 laskeva (Tilastokeskus 2008). Tilastokeskuksen (2008) ennusteen mukaan (kuva 1.) vuoteen 2030 Kauhavan kaupungin väestön kokonaismäärä laskee kuudella prosentilla ja lukumäärällisesti noin 1 200 asukkaalla. Tarkastelujakson alkupuolella vuoteen 2020 mennessä kokonaisväestömäärä pienenee noin 500 asukkaalla, jonka jälkeen väestömäärän väheneminen hieman hidastuu, mutta on edelleen 200 300 asukkaan verran viidessä vuodessa. Kauhavan väestökehitys poikkeaa niin Seinäjoen seutukunnan kuin Etelä-Pohjanmaan alueen muusta väestökehityksestä, joka on ennusteen mukaan nousevaa. Kuva 1. Kauhavan kokonaisväestökehitys 2010 2030 (Tilastokeskus 2008)

FCG Finnish Consulting Group Oy IX(43) Kuvassa 2. on kuvattu Kauhavan vanhojen kuntien väestömuutosta vuosina 1995 2008 sekä ennustetta vuoteen 2020. Väestön väheneminen on kohdistunut nykyisen Kauhavan kaupungin kaikkiin osiin. Pienempien kuntien voi katsoa menettäneen suhteessa enemmän väestöä. Esimerkiksi Kortesjärven asukasmäärä on vähentynyt peräti 443 asukkaalla. Kokonaismuutos neljässä kunnassa vajaassa 15 vuodessa on ollut lähes 2 000 asukasta. Kuva 2. Kauhavan väestöennuste 1995 2020 (Tilastokeskuksen ennuste 2009) Ikäluokittainen väestökehityksen tarkastelu (kuva 3) osoittaa nopeinta muutosta työikäisen väestömäärään. Vuonna 2030 Kauhavalla on yli 20 %:a vähemmän työikäisiä kuin vuonna 2010. Myös lasten ja nuorten ikäluokat tulevat pienenemään. Sen sijaan iäkkäimpien ikäryhmien väestömäärät kasvavat voimakkaasti. Seuraavan kymmenen vuoden aikana 65 74 vuotiaiden määrä nousee 36 %:a jonka jälkeen yli 74-vuotiaiden osuus kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2030 yli 74-vuotiaita on lähes puolet enemmän kuin nyt.

FCG Finnish Consulting Group Oy X(43) Kuva 3. Kauhavan väestökehitys ikäryhmittäin (Tilastokeskus 2008) Perusopetusikäisten ja nuorten osuus laskee yli kymmenen prosenttia (11 %). Nopeinta muutos on vuosien 2010 ja 2015 välillä, kuusi prosenttia (kuva 3.). 7 15 vuotiaiden osalta muutos vuodesta 2010 vuoteen 2030 on ennusteen mukaan 137 lasta (kuva3.). Myös tässä ikäryhmässä väestökehitys poikkeaa muusta Seinäjoen seutukunnasta ja Etelä-Pohjanmaan maankunnan kehityksestä.

FCG Finnish Consulting Group Oy XI(43) Kuva 4. Ikäluokan 7 15 vuotiaiden määrän kehitys vuosina 2010 2030 (Tilastokeskus 2008) Toisen asteen koulutuksen ikäisten (16 18 vuotiaat) nuorten väestöryhmä pienenee tarkastelujaksolla 2010 2030 yli viidenneksellä. Lukumääränä 21 %:n väheneminen tarkoittaa reilua 150 nuorta kyseisessä ikäluokassa vähemmän.

FCG Finnish Consulting Group Oy XII(43) Kuva 5. Ikäluokan 16 18 vuotiaiden määrän kehitys vuosina 2010 2030 (Tilastokeskus 2008) 3 Väestömuutosten vaikutukset opetuspalvelujen palvelutarpeeseen Kokonaisväestökehitys ja ikäryhmittäinen väestökehitys vaikuttaa kuntalaisten palvelutarpeiden kehittymiseen ja palveluiden käyttöön. Väestön vanhetessa ja eliniän kasvaessa vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden tarve kasvaa ja vastaavasti päivähoidon, perusopetuksen ja koulutuspalveluiden tarve vähenee. Edellä kuvattu kehitys on selvästi nähtävissä myös Kauhavalla vuosien 2010 ja 2030 välillä (kuva 6.)

FCG Finnish Consulting Group Oy XIII(43) Kuva 6. Palvelutarpeiden muutos vuosina 2010 2030 Ikäryhmän 1 6 vuotiaiden määrän väheneminen tulee vaikuttamaan varsinkin tarkastelujakson loppupuolella niin päivähoidon kuin perusopetuksenkin palvelutarpeisiin. Alle 15-vuotiaiden määrän väheneminen ja tätä tukevat muut väestömuutokset vaikuttavat päivähoidon ja perusopetuksen palvelutarpeen vähentymiseen. Kuvassa 7. on Tilastokeskuksen väestöennusteisiin perustuva kunnallisen päivähoidon, perusopetuksen ja lukio-opetuksen palvelutarve-ennuste.

FCG Finnish Consulting Group Oy XIV(43) Kuva 7. Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6 vuotiaat, perusopetuksen oppilaat ja lukioiden opiskelijat. (Vuoden 2008 päivähoidon tiedot Stakes ja Sotkanet, perusopetuksen ja lukion tiedot Tilastokeskus.) Lukuvuosien 2009 2010 ja 2024 2025 perusopetuksen oppilaiden syntymävuodet, koulun aloittamisajankohta ja koulun päättämisajankohta esitetään liitteessä 1. Yhteenvetona voidaan todeta, että Kauhavan kaupungin koko väestön väestörakenteen muutokset aiheuttavat vuoden 2015 jälkeen paineita vanhustenhoidon järjestämiseen yli 65-vuotiaiden ja erityisesti yli 74-vuotiaiden määrän kasvaessa voimakkaasti. Vastaavasti varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen palvelutarve tulee vähenemään ikäluokkien pienenemisen myötä. Peruskouluikäisten määrän väheneminen yli kymmenellä prosentilla asettaa omat paineensa perusopetuksen ja lukion palveluverkon suunnittelulle. Perusopetusikäisten väheneminen korostuu tarkastelujakson loppupuolella lukiokoulutuksen tarvetta tarkasteltaessa. Jo kymmenen vuoden kuluttua lukio-opetuksen palvelutarve on vähentynyt viidenneksellä nykyisestään.

FCG Finnish Consulting Group Oy XV(43) 6 Maankäytön suunnittelu 4 Taajama-aste Taajama-asteella tarkoitetaan taajamissa asuvien osuutta kaupungin siitä väestöstä, jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Taajama-aste lasketaan vuosittain. (Tilastokeskus). Oheisesti kuvasta (kuva 8.) voidaan havaita Kauhavan taajamien ulkopuolisen väestömäärän jyrkän vähenemisen viimeisen viidentoista vuoden aikana. Tarkastelujakson alussa 1995 taajamien ulkopuolella asui 8 449 asukasta. Vastaava asukasmäärä vuonna 2008 oli 6 529 asukasta. Ennusteen mukaan taajamien ulkopuolinen väestömäärä tulee vähenemään ja taajamien ulkopuolella asuu ennusteen mukaan vuonna 2020 enää 4 609 asukasta. Se on 1 920 asukasta vähemmän kuin vuonna 2008. Näin huomattava negatiivinen väestömuutos reilussa kymmenessä vuodessa ei voi olla vaikuttamatta maankäytön suunnittelutarpeeseen tai kunnallisten palvelujen järjestämistarpeeseen. Kuva 8. Kauhavan väestökehitys taajamien ulkopuolella Kauhavan taajamien ulkopuolella asuvan väestön osuus on pienentynyt vuodesta 1995 vuoteen 2008 noin neljänneksen. Ennusteen mukaan taajamien ulkopuolinen väestömuutos tulee olemaan vuoteen 2020 edelleen voimak-

FCG Finnish Consulting Group Oy XVI(43) kaasti laskeva. Kymmenen vuoden kuluttua noin 27 % väestöstä asuu taajamien ulkopuolella. Vastaavat luvut vuonna 2008, 36 % ja vuonna 1995, 42 %. 5 Maankäytön suunnittelu vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja opetuspalvelujen palvelutarpeeseen Kauhavan kaupungilla on oikeusvaikutteinen osayleiskaava entisen Kauhavan kaupunkialueella. Ylihärmän alueella on valmistumassa osayleiskaava. Alahärmässä ja Kortesjärvellä ei ole oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Entisen Kauhavan kaupungin alueella on asemakaavan piirissä kirkon- ja asemanseudun, Mäki-Hannuksen, Passin ja Tornimäen alueet sekä Pohjolan alue. Entisen Alahärmän kunnan alueella on asemakaavoja Kirkonseudulla, Voltissa ja Hakolassa. Ylihärmässä ja Kortesjärvellä asemakaavat koskevat taajama-aluetta. Perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta kaavoitus vaikuttaa palvelutarpeen lisääntymiseen voimakkaimmin, mikäli maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa toteutetaan kokonaan uusi kaupunginosa kunnallisine palveluineen. Kauhavalla on keskusteltu uusien asuinalueiden kaavoittamisesta, mutta kaavoitettavat alueet tulevat olemaan suhteellisen pieniä. Kokonaan uuden kaupunginosan kaavoittamiseen Kauhavalla ei tällä hetkellä ole tarvetta. On lisäksi huomioitava, että Kauhavalla on nykyisinkin tarjolla jonkin verran jo kaavoitettuja ja kunnallistekniikan piirissä olevia tontteja. Merkittävin väestörakenteeseen mahdollisesti vaikuttavat kaavoitushanke on Ruotsalan kaavoitushanke, alueelle tavoitellaan noin 150 asukasta. Hanke ei sisällä uusia kunnallisia palveluja ja esimerkiksi koulujen osalta nojataan jo kaupungissa olevassa olevaan palvelutarjontaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että maankäytön suunnittelun ei tällä hetkellä voida katsoa asettavan perusopetuksen ja lukion palveluverkon suunnittelulle reunaehtoja suuntaan eikä toiseen. 7 Seudulliset ratkaisut Kauhavan naapurikuntia ovat Lapuan kaupunki, Evijärven kunta, Lappajärven kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Oravaisten kunta, Pedersören kunta, Seinäjoen kaupunki, Vöyri-Maksamaan kunta ja Isokyrön kunta. Useissa Kauhavan naapurikunnissa on menossa samankaltainen väestörakennemuutos kuin Kauhavalla. Myös asutuksen etäisyydet ja yhteydet ovat usein Kauhavan suuntaan oppilaskuljetuksen näkökulmasta hankalat ja tästä onkin seurannut, että kauhavalaisia ei käy muiden kuntien yleisopetuksen kouluissa eikä naapurikunnista käy yleisopetuksen oppilaita Kauhavan kouluissa. Erityisopetuksen ryhmissä vuosittain voi olla yksittäisiä oppilaita muista kunnista. Kauhavalta käy joitakin lukiolaisia muiden koulutuksen järjestäjien oppilaitoksissa. Lukioiden välisestä yhteistyöstä on laadittu raportti ja tavoitteena on kehittää seudullista yhteistyötä lukioverkon tukemiseksi (Rasku 2009.)

FCG Finnish Consulting Group Oy XVII(43) Yhteenvetona voidaan todeta, että opetuspalveluiden näköpiirissä ei ole sen kaltaisia mahdollisuuksia seudullisen yhteistyön kehittämiseen, että näiden ratkaisujen avulla voitaisiin tulevaisuudessa parantaa Kauhavan kaupungin perusopetuksen laskevaa oppilasennustetta. 8 Valtionosuusuudistus Vuoden 2010 valtionosuusuudistuksen myötä esi- ja perusopetuksen valtionosuuden laskentaperusteena käytetään ikäluokkapohjaa eli 6 15 vuotiaiden osuutta kuntalaisista. Erityisopetuksen porrastus poistuu ja korotusta vastaava summa on jaettu uudessa järjestelmässä kaikille kunnille tasasuuruisesti asukasta kohti. Myös kouluverkkotekijä poistetaan, mutta asutuksen vaikutus otetaan huomioon asukastiheystekijää muuttamalla. Lievästi ja vaikeimmin vammaisten oppilaiden, koulukotiopetuksen ja sairaalaopetuksen järjestäminen turvataan takaamalla opetuksen järjestäjille nykyisen tasoinen rahoitus. Koska esi- ja perusopetuksen valtionosuudet vuoden 2010 alusta maksetaan kotikunnan mukaisille kunnille, on kuntien maksettava korvaus oppilaan käydessä toisen kunnan tai opetusluvan saaneiden yksityisen perusopetuksen järjestäjän koulua. Korvauksesta ja korvauksen perusteista säädetään laissa. Kuntien on selvitettävä arviot ikäluokkansa oppilaiden lukumääristä, jotka käyvät koulua kuntansa ulkopuolella joko toisen kunnan tai yksityisen koulussa, samoin kuin omaan kuntaan vieraista kunnista tulevat, jotta on mahdollista arvioida korvausmenojen ja -tulojen määrää talousarvioon. Korvattavaksi tulee valtionosuusperusteen mukainen määrä riippuen siitä, millaisesta oppilaasta on kysymys. (Kuntatalous 3/2009). Esi- ja perusopetuksen laskennassa käytettävä perushinta vuonna 2010 on 6 629,67 euroa kunnan 6 15 v. asukasta kohti. Esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset muodostuvat perusosasta ja korotusosasta. Perusosan euromäärä saadaan kaavasta: 0,77 x perushinta x (7 15 -vuotiaiden lukumäärä + 0,91 x 6 -vuotiaiden lukumäärä). Tähän lisätään korotukset, jotka määräytyvät kuudesta korotusperusteesta. Kauhavan kuntaa lähinnä koskeva korotustekijä tällä hetkellä on mahdollinen asukastiheyskorotus ja 13 15 -vuotiaiden väestön osuudesta johtuva korotus: korotuksen perusosa kerrottuna luvulla 0,30. Arvion mukaan laskentaperusteiden muutoksella ei tule olemaan merkittävää vaikutusta opetuspalveluiden saamaan laskennalliseen valtionosuuteen. Sen sijaan väestön ja lasten lukumäärän väheneminen tulee pienentämään tulevaisuudessa Kauhavan saamaa valtionosuutta.

FCG Finnish Consulting Group Oy XVIII(43) 3 Kauhavan kaupungin perusopetuksen ja lukiokoulutuksen nykytila 9 Perusopetuksen ja lukion järjestämisvelvollisuus Perusopetuslain 4 :n mukaan, kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta ja oppivelvollisuuden edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää opetuksen itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Esiopetuksen osalta kunta voi hankkia opetuksen myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta. (Perusopetuslaki 1998). Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, on oppilaalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen. (Perusopetuslaki 1998) Edelleen kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttävä päivähoitopaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. (Perusopetuslaki 1998) Kunnalla ei ole lukio-opetuksen järjestämisvelvollisuutta. Jos kunta päättää järjestää lukio-opetusta, on se velvollinen järjestämään opetuksen oppilaitosta koskevan lainsäädännön mukaisesti. 10 Opetuspalvelujen palveluverkko lukuvuonna 2009 2010 Kauhavan kouluverkko muodostuu 21 perusopetuksen yksiköstä ja kahdesta lukiosta. Nykyinen perusopetuksen palveluverkko on esitetty kuvassa 9. Koulut jakautuvat luokka-asteiden mukaisesti seuraavasti: 1 6 luokkien koulu 16 7 9 luokkien koulu 4 erityiskoulu 1 lukio 2 Osa esiopetuksesta on järjestetty koulujen yhteydessä, osa päivähoidon yhteydessä.

FCG Finnish Consulting Group Oy XIX(43) Kuva 9. Kauhavan peruskoulut lukuvuonna 2009 2010 (sininen ympyrä vuosiluokkien 1 6 koulu ja punainen ympyrä vuosiluokkien 7 9 koulu) 11 Oppilasmäärät Lukuvuoden 2009 2010 virallisena tilastointipäivänä (20.9.2009) Kauhavan perusopetuksessa oli yhteensä 2 136 oppilasta, joista 1 929 oppilasta vuosiluokkien 1 9 opetuksessa (taulukko 1). Esiopetuksen oppilaita oli 204, joista pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita kuusi ja päivähoidon järjestämässä esiopetuksessa 47 lasta. Kokonaisoppilasmäärä pieneni edellisestä vuodesta 2,8 %:a.

FCG Finnish Consulting Group Oy XX(43) Taulukko 1. Kauhavan kaupungin perusopetuksen ja esiopetuksen perustiedot 20.9.2009 (Opetushallitus 2009) Tällä hetkellä perusopetuksessa opiskelevien oppilaiden ikäryhmät muodostuvat pienimmillään 187 ja suurimmillaan 250 lapsen ryhmistä. Kuvassa 10. on kuvattu tällä hetkellä perusopetuksessa opiskelevien oppilaiden jakautuminen vuosiluokittain. Ikäryhmien välisen tarkastelun perusteella voidaan todeta nuorempien ikäryhmien olevan pienempiä kuin vanhempien ikäryhmien. Toisaalta perättäisten ikäryhmien suuruudessa voi olla varsin suuriakin eroja (esim. 3. ja 4. luokkalaiset).

FCG Finnish Consulting Group Oy XXI(43) Kuva 10. Lukuvuonna 2009 2010 perusopetuksessa (1 9 luokat) opiskelevat oppilaat vuosiluokittain Perusopetuksen oppilasmäärien jakautuminen kouluittain on esitetty taulukossa 2. Vuosiluokkakohtaisissa oppilasmäärissä ovat mukana yleisopetuksen ryhmiin integroidut erityisen tuen oppilaat ja koulun pienryhmissä ja erityisluokilla opiskelevat oppilaat. Koulu Es. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Muu 1-9 Alahärmän kirkonkylän koulu 11 31 23 22 22 26 31 49* 73* 71* 348 Hakolan koulu 13 15 15 11 15 9 10 75 Kankaan koulu 5 3 4 7 3 9 6 32 Kauhavan kirkonkylän koulu 28 18 15 13 24 18 19 107 Kauhavan Ylikylän koulu 6 11 10 11 13 14 7 66 Kauhavan yläkoulu 94 89 106 289 Keskustan koulu 14 12 9 12 16 14 13 76 Kortesjärven kirkonkylän koulu 13 6 11 12 14 22 78 Kortesjärven Ylikylän koulu 4 3 6 7 3 4 6 29 Kortesjärven yläkoulu 31 39 37 107 Kosolan koulu 17 19 21 18 27 17 24 126 Pelkolan koulu 5 3 7 4 8 6 8 36 Pernaan koulu 9 8 7 6 8 9 8 46 Pihlajapuiston koulu (erit.op) 4 1 1 2 2 1 2 2 2 6 23 Purmojärven koulu 6 7 7 4 7 4 11 40 Ruotsalan koulu 6 12 7 13 13 14 14 73 Vesiluoman koulu 5 7 9 2 1 5 29 Voltin koulu 14 16 14 19 18 16 97 Ylihärmän kirkonkylän koulu 27 17 26 27 29 22 28 149 Ylihärmän yhteiskoulu 35 39 37 1 112 Yhteensä 151 195 187 190 223 201 229 210 238 250 7 1932 * Luvuissa mukana 1 6 luokkilla opiskelevat erityisopetuksen yläkoulun oppilaat Taulukko 2. Perusopetuksen oppilasmäärien jakautuminen kouluittain lukuvuonna 2009 2010 (luokkakohtaisissa luvuissa mukana erityisluokkien oppilaat, esioppilaat eivät ole mukana kokonaisoppilasmäärissä) Lukion opiskelijat on esitetty taulukossa 3. Lukio 1 2 3 Muu Yht. Härmän lukio 43 35 38 116 Kauhavan lukio 46 59 57 4 166 Yhteensä 89 94 95 4 282 Taulukko 3. Lukio-opetuksen opiskelijamäärien jakautuminen kouluittain lukuvuoden 2009 2010 alussa

FCG Finnish Consulting Group Oy XXII(43) 12 Oppilaskehitys Kauhavan perusopetuksen (vuosiluokat 1 9) kokonaisoppilasmäärä laskee vuosina 2009 2017 lähes 180 oppilaalla (kuva 11.) Kuva 11. Kauhavan kaupungin perusopetuksen oppilasmäärän kehitys lukuvuosina 2009 2010 ja 2016 2017 Tarkasteltaessa peruskoulunsa päättäneiden ja päättävien lasten lukumäärää vuosina 2000 2025, huomataan ikäluokkien pieneneminen. Lukuvuonna 2000 2001 perusopetuksensa päätti 274 yhdeksännen luokan oppilasta neljässä kunnassa. Lukuvuonna 2009 2010 perusopetuksensa tulee päättämään noin 250 nuorta. Ennusteen mukaan ikäluokat tulevat pienenemään siten, että reilun 250 oppilaan ikäluokat pienenevät noin 200 oppilaan ikäluokiksi (kuva 12.) Kuva 12. Perusopetuksensa päättäneet ja päättävät vuosina 2000-2025 Tarkasteltaessa tulevaa, lukuvuosien 2009 2010 ja 2022 2023, peruskoulunsa päättävien lasten määrä vähenee 54 oppilaalla (kuva 13). Ennuste

FCG Finnish Consulting Group Oy XXIII(43) perustuu Kauhavan kunnan oppilastilastoihin eikä siinä ole huomioitu mahdollista väestön muuttoliikkeestä muodostuvaa muuttovoittoa tai tappiota. 6 Alueittainen oppilaskehitys Kuva 13. Perusopetuksensa päättävien oppilaiden lukumäärä vuosina 2009 2023 Alahärmän ja Kauhavan vuosiluokkien 1 6 oppilasmäärät ovat nousevia. Kortesjärven ja Ylihärmän oppilasmäärät laskevat (kuva 14.) ja molemmilla alueilla vähennys on 35 oppilasta. Laskennallisesti tämä tarkoittaa neljän 17 18 oppilaan opetusryhmän palvelutarpeen vähenemistä, kun vastaavasti Kauhavalla ja Alahärmässä laskennallinen palvelutarve kasvaa.

FCG Finnish Consulting Group Oy XXIV(43) Kuva 14. Perusopetuksen 1 6 vuosiluokkien oppilaat alueittain (ei sis. esioppilaita) Yläkoulujen osalta ennuste on ulotettu lukuvuoteen 2022 2023 asti. Alahärmän yläkoulun oppilasmäärä vähenee 30 oppilaalla, Kauhavalla 18, Kortesjärvellä 59 oppilaalla ja Ylihärmässä 32 oppilaalla. Yhteensä vuosiluokkien 7 9 oppilasmäärä vähenee reilun kymmenen vuoden aikana 139 oppilaalla. Tämä tarkoittaa noin seitsemän 20 oppilaan opetusryhmän palvelutarpeen vähenemistä. Kuva 15. Perusopetuksen 7 9 vuosiluokkien oppilaat alueittain Kuvassa 16. on esitetty yhteenveto koko perusopetuksen oppilasmäärien muutoksesta alueittain.

FCG Finnish Consulting Group Oy XXV(43) Kuva 16. Perusopetuksen yleisopetuksen oppilaat alueittain 2009 2017 Koulukohtaiset oppilasennusteet on esitetty liitteessä 2. 13 Erityisen tuen oppilaat Kauhavan erityisopetuksen keskeisimpiä haasteita ovat erityisopetuksen opetusryhmien päällekkäisyyden purkaminen homogeenisten erityisopetuksen opetusryhmien muodostaminen erityisoppilaiden lähikouluperiaatteen toteuttaminen opetustilat muut tilat strategian toteuttamisen aikatauluttaminen. Kauhavalla on esi- ja perusopetuksen oppilaista siirretty erityisopetukseen 170 lasta eli noin 8,2 % oppilaista. Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan kuudessa koulussa (taulukko 4.). Osa erityisopetuksen ryhmistä on varsin pieniä ja oppilaiden erityisen tuen tarve vaihtelee. Osa erityisoppilaista on siirretty luokkamuotoiseen erityisopetukseen, mutta opiskelevat osittain yleisopetuksen ryhmässä. Näitä 9-vuotista perusopetusta opiskelevia erityistä tukea opiskeluunsa tarvitsevia yleisopetuksen ryhmässä opiskelevia lapsia Kauhavalla on 95. * lisäksi päiväkodeissa viisi pidennetyn oppivelvollisuuden oppilasta Taulukko 4. Erityisoppilaat kouluittain vuonna 2009

FCG Finnish Consulting Group Oy XXVI(43) - -Taulukko, erityisoppilaat kouluittain poistettu yksilön tietoturvasyistä - - Nykyinen kouluverkko hajottaa erityisopetusresursseja pieniin yksikköihin ympäri kaupunkia ja tämä heikentää lapsen saamaa erityisen tuen palvelua. Vaativan erityisopetuksen oppilaat ovat osittain sijoitettuina yleisopetuksen kouluihin tai opetusryhmiin. Laaja-alaiset erityisopettajat opettavat ryhmissään eri tarpeita omaavia lapsia sen sijaan, että samanlaiset tarpeet omaavat lapset olisivat sijoitettuina samoihin ryhmiin. Kiertävien erityisopettajien työajasta menee suhteellisen suuri osuus koulusta toiseen siirtymiseen. Sama koskee oppilashuollon henkilöstön työaikaresurssia. Perusopetuksen yleisopetuksen järjestämisen näkökulmasta vaativan erityisopetuksen yksiköt on järkevää keskittää ja koordinoida koko kaupunkia kattavasti. Lisäksi on huomioitava, että erityisopetuksen resurssien tarkoituksenmukaisen järjestämisen näkökulmasta kouluyksikköjen tulee olla riittävän isoja, jotta yleisopetuksen opetus- ja tukijärjestelyillä voidaan tehostaa oppilaan opetusjärjestelyjä ja integroitumista yleisopetuksen ryhmiin. Isommissa yksiköissä voidaan hyödyntää opettajien osaaminen ja erikoistuminen joustavien opetusjärjestelyjen kautta ja siten huomioida myös erilaisten lasten tarpeet pienempiä yksiköitä joustavammin. Tämä edellyttää myös, että erityisopetuksen luokat ja yksiköt sijoitetaan yleisopetuksen yksikköjen yhteyteen. Tässä selvityksessä ei tulla ottamaan tarkemmin kantaa erityisen tuen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestämiseen. Kouluverkkoselvityksen kanssa samanaikaisesti on valmisteilla erityisenopetuksen järjestämistä koskevan strategian laadinta, jossa tullaan määrittelemään erityisopetuksen järjestämistä koskevat linjaukset ja käytännön toteuttamissuunnitelma. 4 Resurssit 14 Opettajat Perusopetuksessa päätoimisesti työskentelee noin 145 opettajaa ja noin 45 koulunkäyntiavustajaa (taulukko 5.) Kauhavan kaupungin perusopetuksen opetus- ja avustajahenkilöstöresurssi muodostuu lukuvuonna 2009-2010 seuraavasti: Koulu Koulun Opettajia Avustajia opetusryhmät Alahärmän kirkonkylän koulu 17*** + esiop. 29 10 Hakolan koulu 4* + esiop. 4 2 Kankaan koulu 2 2 1 Kauhavan kirkonkylän koulu 7** + esiop. 7 5 Kauhavan Ylikylän koulu 3 3 1 Kauhavan yläkoulu 12** 25 2 Keskustan koulu 5* + esiop. 5 ½ Kortesjärven kirkonkylän koulu 4 4 1 Kortesjärven Ylikylän koulu 2 2 1 Kortesjärven yläkoulu 5 9

FCG Finnish Consulting Group Oy XXVII(43) Kosolan koulu 6 + esiop. 6 2 Pelkolan koulu 2 2 1 Pernaan koulu 3 + esiop. 3 Pihlajapuiston koulu 4 4 10 Purmojärven koulu 3 + esiop. 3 Ruotsalan koulu 4 + esiop. 4 1 Vesiluoman koulu 2 2 2 Voltin koulu 6 6 2 Ylihärmän kirkonkylän koulu 7* + esiop. 8 6 Ylihärmän yhteiskoulu 6 11 Yhteiset / kiertävät 8 Yhteensä 147 47 * 1 erityisluokka, ** 2 erityisluokkaa ja *** 3 erityisluokkaa Taulukko 5. Perusopetuksen opetushenkilöstö ja avustajat 2009-2010 Kauhavan kaupungin opetushenkilöstön virat ovat ns. kaupunkikohtaisia virkoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opettajan työsuhde kaupunkiin ei ole riippuvainen työntekijälle osoitetun yksikön toiminnasta. Kevan ennusteen mukaan (kuva 17) Kauhavalla opetushenkilöstöä siirtyy eläkkeelle keskimäärin viisi opettajaa vuodessa. Henkilöstötarpeen tarkastelu on suhteutettu 7 18 vuotiaiden lukumäärään ja luvuissa on mukana perusopetuksen, lukion ja keskiasteen oppilaitosten opetushenkilöstö.

FCG Finnish Consulting Group Oy XXVIII(43) Kuva 17. Opettajien siirtyminen eläkkeelle, henkilöstötarpeen muutos ja rekrytointitarve KEVA:n ennusteen mukaan Kauhavan kaupungin oman ennusteen mukaan kouluilta on arvioitu jäävän eläkkeelle noin 37 viranhaltijaa / työntekijää vuoteen 2015 mennessä (taulukko 6.). Nimike 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yht. Koulunkäyntiavustaja Luokanopettaja 1 4 1 3 9 Erityisopettaja 1 1 2 1 3 8 Lehtori 5 6 3 2 1 17 Muu opettaja 1 1 Muut 1 1 2 YHTEENSÄ 7 5 9 5 6 5 37 Taulukko 6. Eläkkeelle siirtyvät opetustoimen henkilöt ammattiryhmittäin

FCG Finnish Consulting Group Oy XXIX(43) 15 Oppilashuolto Perusopetuksen talousarvion 2010 kokonaismenoista henkilöstökustannusten osuus on noin 68 %:a. Koko opetustoimen kustannuksista henkilöstökustannusten osuus on 69 %:a. 16 Koulukuljetus Kauhavan kunta järjestää koulukuljetuksen niille oppilaille, joilla on perusopetuslain 32 :n perusteella oikeus maksuttomaan kuljetukseen ja joiden kuljetus on tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti järjestettävissä ottaen huomioon kunnan liikenneolosuhteet. Huoltajien hakemuksesta voidaan sivistyslautakunnan hyväksymillä perusteilla myöntää kuljetus tai kuljetustukea sellaisille 0 3 -luokan oppilaille, joiden koulumatkan pituus on 3-5 kilometriä. Kuljetuskustannukset muodostavat noin 6 prosenttia kaikista opetustoimen kustannuksista. Vuonna 2008/2009 Kauhavan kuntien oppilaskuljetusten järjestämiseen varattiin 931 000 euron määräraha (taulukko 7). Summa jakaantui seuraavasti: A:härmä Kauhava K:järvi Y:härmä Yht. Karsittu Esiopetus 20 000 8 800 2 000 9 600 40 400 - Perusopetus 320 000 171 500 103 000 81 600 676 100-144 000 Vammaisopetus 10 000 35 000 4 800 49 800 - Muut 9 000 9 000 - Lukio 126 000 30 000 156 000-10 000 Yhteensä 476 000 254 300 105 000 96 000 931 300-154 000 Taulukko 7. Vuodelle 2009 alkuperäinen (karsimaton) oppilaskuljetusten määrärahaesitys Alkuperäinen vuoden 2009 perusopetuksen oppilaskuljetusten osuus, ilman esioppilaiden kuljetuskustannuksia, jakautui alueellisesti seuraavasti: Alahärmä 320 000 Kauhava 171 500 Kortesjärvi 103 000 Ylihärmä 81 600 Yhteensä 676 100

FCG Finnish Consulting Group Oy XXX(43) Kuva 18. Opetustoimen kuljetuskustannukset jakautuminen alueittain vuoden 2008 kustannusten mukaan Kosolan oppilaiden kuljetuskustannukset eivät ole mukana edellä esitetyissä luvuissa, vaan ao. kuljetuksia varten on myönnetty erillinen määräraha. Vuoden 2009 talousarvioesitys laadittiin vuoden 2008 määrärahojen pohjalta. Kyydityksistä odotettiin tulevan säästöjä uusien sopimusten myötä, jolloin esi- ja perusopetuksen talousarviomäärärahaa karsittiin 154 000 :a. Karsinnan jälkeen perusopetuksen kuljetuskustannuksiin jäi 532 100 euroa ja lukion 146 000 euroa, yhteensä 777 300 euroa. Todellisuudessa vuoden 2009 kuljetuksiin käytetty määräraha on lähempänä vuoden 2008 määrärahaa kuin vuoden 2009 karsittua talousarvioesitystä. Lukuvuonna 2009 2010 kuljetusoppilaiden määrä tilastointipäivänä (20.9.) oli yhteensä 780 oppilasta ja opiskelijaa. Luvussa ovat mukana esiopetuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen oppilaat ja opiskelijat. Kuljetettavien oppilaiden määrät jakautuvat kouluasteittain seuraavasti: Oppilasmäärä % Esiopetus 56 7,2 1-6 luokat 358 45,9 7 9 luokat 290 37,2 Lukiot 76 9,7 Yhteensä 780 100

FCG Finnish Consulting Group Oy XXXI(43) Taulukko 8. Kuljetusoppilaat lukuvuonna 2009 2010 (Opetushallitus 2009) Lähes puolet kuljetettavista oppilaista on vuosiluokkien 1 6 oppilaita (kuva 19). Perusopetuksen oppilaista 33,5 % on kuljetusoppilaita. Kuva 19. Kuljetusoppilaiden jakautuminen kouluasteittain lukuvuonna 2009-2010

FCG Finnish Consulting Group Oy XXXII(43) Kuljetettavia oppilaita on kaikissa kouluissa (taulukko 9.) Koulu Koulun oppilasmäärä Kuljetettavat esioppilaat Kuljetettavat perusopetuksen oppilaat Yhteensä kuljetusoppilaita koulussa Määrä prosentteina koulun oppilasmäärästä Alahärmän kirkonkylän koulu 358 5 149 154 43 Hakolan koulu 88 9 23 32 36 Kankaan koulu 37 3 12 15 41 Kauhavan kirkonkylän koulu 135 8 21 29 21 Kauhavan Ylikylän koulu 72 5 34 39 54 Kauhavan yläkoulu 290 90 90 31 Keskustan koulu 92 1 7 8 9 Kortesjärven kirkonkylän koulu 78 35 35 45 Kortesjärven Ylikylän koulu 72 11 11 15 Kortesjärven yläkoulu 107 63 63 59 Kosolan koulu 144 1 3 4 3 Pelkolan koulu 41 12 12 29 Pernaan koulu 55 2 16 18 33 Pihlajapuiston koulu 23 6 17 23 100 Purmojärven koulu 46 13 13 28 Ruotsalan koulu 79 4 4 5 Vesiluoman koulu 29 15 15 52 Voltin koulu 97 53 53 55 Ylihärmän kirkonkylän koulu 176 2 10 12 7 Ylihärmän yhteiskoulu 113 32 32 28 Päiväkotien kuljetus / esiopetus Voltin päiväkoti 15 9 9 60 Metsäkulman päiväkoti 20 3 3 15 Sateenkaarentupa 10 2 2 20 Hakolan päiväkoti 1 Taulukko 9. Kuljetusoppilaat kouluittain lukuvuonna 2009 2010 Kauhavan kaupungissa perusopetuksen oppilaskuljetuksen kustannukset kirjataan perusopetuksen yhteisiin kustannuksiin. Kirjaamiskäytännöstä johtuen Kauhavan kaupungissa ei ole saatavilla oppilas- tai koulukohtaisia tietoja kustannusten jakautumisesta. Talousarvion 2010 mukaan perusopetuksen kokonaismenoista koulukuljetusten osuus on noin 5-6 %:a. Keskimääräinen koulukuljetuskustannus oppilasta kohden on noin 1 050 /vuosi (taulukko 11). (Luku on laskettu alkuperäisen vuoden 2009 talousarviomäärärahan mukaan). Keskimääräisen oppilaskustannuksen mukaan on

FCG Finnish Consulting Group Oy XXXIII(43) mahdollista laskea suuntaa-antavia kuljetuskustannusarvioita kouluittain. Todellisuudessa osassa kouluja kustannukset ovat suuremmat ja osassa arvioitua pienemmät. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, miten paljon koulun oppilaiden on mahdollista käyttää linja-autovuoroja tai onko kaikki koulun kuljetukset taksien varassa. Koulun oppilasmäärlaat Kuljetusoppi- Koulu Arvio Alahärmän kirkonkylän koulu 358 149 156 450 Hakolan koulu 88 23 24 150 Kankaan koulu 37 12 12 600 Kauhavan kirkonkylän koulu 135 21 22 050 Kauhavan Ylikylän koulu 72 34 35 700 Kauhavan yläkoulu 290 90 94 500 Keskustan koulu 92 7 7 350 Kortesjärven kirkonkylän koulu 78 35 36 750 Kortesjärven Ylikylän koulu 72 11 11 550 Kortesjärven yläkoulu 107 63 66 150 Kosolan koulu 144 3 3 150 Pelkolan koulu 41 12 12 600 Pernaan koulu 55 16 16 800 Pihlajapuiston koulu 23 17 17 850 Purmojärven koulu 46 13 13 650 Ruotsalan koulu 79 4 4 200 Vesiluoman koulu 29 15 15 750 Voltin koulu 97 53 55 650 Ylihärmän kirkonkylän koulu 176 10 10 500 Ylihärmän yhteiskoulu 113 32 33 600 Yhteensä 651 000 Taulukko 11. Arvio kouluittaisista kuljetuskustannuksista vuonna 2009 Opetusvirasto on laskenut päiväkohtaiset kustannuksen / päivä (taulukko 12). oppilaita työpäivät /Vuosi/opp. / pv/opp. Esiopetus 56 185 78 717 425,50 7,60 Perusopetus 648 185 849 390 1310,79 7,09 Lukio 76 185 119 678 1573,27 8,51 (netto 5,41) Yhteensä 780 1 047 675 1 343,18 / n.1 287,16 7,26/ n. 6,96 Taulukko 12. Oppilaskohtainen keskimääräinen kuljetuskustannus vuonna 2009 (Lähde: koulutoimisto)

FCG Finnish Consulting Group Oy XXXIV(43) 17 Kiinteistöt Kiinteistökulut muodostavat huomattavan osuuden esi- ja perusopetuksen järjestämisen kustannuksista. Perusopetuksessa kiinteistökulujen osuus on noin 13 %. Koulu Koulun koko / Luokkahuoneiden Por lkm lukumäärä Alahärmän kirkonkylän koulu 17*** + esiop. 15 + 16 Hakolan koulu 4* + esiop. 5 Kankaan koulu 2 3 Kauhavan kirkonkylän koulu 7** + esiop. 12 Kauhavan Ylikylän koulu 3 6 Kauhavan yläkoulu 12** 22 Keskustan koulu 5* + esiop. 12 Kortesjärven kirkonkylän koulu 4 7 Kortesjärven Ylikylän koulu 2 3 Kortesjärven yläkoulu 5 8 Kosolan koulu 6 + esiop. 0 Pelkolan koulu 2 3 Pernaan koulu 3 + esiop. 5 Pihlajapuiston koulu 4 6 Purmojärven koulu 3 + esiop. 4 Ruotsalan koulu 4 + esiop. 4 Vesiluoman koulu 2 3 Voltin koulu 6 6 Ylihärmän kirkonkylän koulu 7* + esiop. 10 Ylihärmän yhteiskoulu 6 13 * 1 erityisluokka, ** 2 erityisluokkaa ja *** 3 erityisluokkaa Taulukko 12. Opetustilat kouluittain Yhteenveto koulukiinteistöistä on esitetty liitteessä 3.

FCG Finnish Consulting Group Oy XXXV(43) 18 Talous Esiopetuksessa suurimman menoerän muodostavat palkka- ja henkilöstökulut (72 %) (kuva 20). Palvelujen ostot ja kuljetukset muodostavat kumpikin noin 8 %:a menoista. Sisäisten ateriapalveluiden osuus on 11 %. Esiopetuksen kiinteistökustannuksia ei ole eritelty. Kuva 20. Esiopetuksen kustannukset talousarvio 2010 mukaan Perusopetuksen kustannuksista suurimmat kulut muodostavat palkka- ja henkilöstökulut ja sisäiset vuokrakulut (taulukko 13 ja kuva 21). Palkat ja henkilöstökulut - 9 628 420 Palvelujen ostot - 288 410 Aineet, tarvikkeet, tavarat - 438 730 Muut toimintakulut* - 945 100 Sisäiset ateriapalvelut - 991 070 Sisäiset vuokrat - 1 879 870 Tulot + 153 100 Netto - 14 018 500 * Sisältää perusopetuksen kuljetuskustannuksia 615 000 Taulukko 13. Perusopetuksen kustannusten jakautuminen

FCG Finnish Consulting Group Oy XXXVI(43) Kuva 21. Perusopetuksen (ei sis. esiopetusta) kustannusten jakautuminen 7 Odotekustannus Odotekustannuksella (kuva 22) tarkoitetaan laskennallista kustannusta, joka lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti Odotekustannus = toiseksi alhaisimmat nettokustannukset + 10 % * (toiseksi korkeimmat nettokustannukset - toiseksi alhaisimmat nettokustannukset) (Lähde: Kuntien talous- ja toimintatilaston tiedot vuodelta 2008) Esimerkiksi, jos toiseksi alhaisimmat kustannukset ovat 1 000 /asukas ja toiseksi korkeimmat 1 300 /asukas, ovat odotekustannukset 1 000 + 10 % * (1 300-1 000 )=1 030 /asukas Kustannusero kuvaa mahdollista säästöpotentiaali suhteessa muihin vertailukuntiin. Se saadaan vähentämällä todellisista nettokustannuksista odotekustannusta vastaava summa. Kauhavan kaupungin vertailukuntina tarkastelussa ovat mukana väestörakenteeltaan eniten uuden kuntajaon mukaista Kauhavaa muistuttavat kunnat kokoluokassa 10 0000 25 000 asukasta.

FCG Finnish Consulting Group Oy XXXVII(43) Kuva 22. Vertailukuntina kunnat, joiden väkiluku on 10 000 25 000 ja väestörakenne vastaa lähinnä Kauhavaa. Vuoden 2007 tietojen perusteella perusopetuksen nettokustannukset olivat 13,62 M. Odotekustannukset olivat 13,46 M :a. Nettokustannusten ja odotekustannusten ero on noin 160 000 euroa. Kauhavan oppilaskohtaisia nettokustannuksia voidaan odotekustannustarkastelun perusteella hieman kiristää.

FCG Finnish Consulting Group Oy XXXVIII(43) 5 Palveluverkkosuunnitelma Kauhavan kaupungin hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelmassa todetaan, että kouluverkkoa tulee suunnitella huomioiden väestömuutokset, kunnan sisäisen muuton alueelliset vaikutukset, koulurakennuksiin kohdistuvat investointitarpeet ja uuden kunnan strategisten palvelutavoitteet. Seuraavassa tarkastellaan nykyistä palveluverkko edellä mainituista näkökulmista. 19 Väestömuutokset Kauhavan väestöennuste on laskeva. Väestön väheneminen kohdistuu kaikkiin Kauhavan alueisiin, ts. väestönmäärien laskua tapahtuu kaikissa entisissä kunnissa. Työikäisten määrä vähenee 20 vuodessa reilulla viidenneksellä ja vastaavasti yli 65-vuotiaiden osuus lisääntyy saman verran, mutta yli 74-vuotiaiden osuus lähes puolella. Peruskoulu- ja lukioikäisten lasten määrä vähenee 10 % ja alle kouluikäisten määrä 15 %. Koulunsa päättävien lasten lukumäärät tulevat olemaan 2010-luvulla pääsääntöisesti suurempia kuin koulunsa aloittavien lasten määrät. 20 Kunnan sisäisen muuton alueelliset vaikutukset Ennusteen mukaan taajamien ulkopuolinen väestömuutos on voimakkaasti laskeva. Kauhavan taajamien ulkopuolella asui vuonna 1995 noin 42 % väestöstä, vuonna 2008 määrä oli laskenut 36 %:iin ja ennusteen mukaan vuonna 2020 taajamien ulkopuolella asuu reilu neljännes 27 % väestöstä. (Liite 5.) Kaupungin maankäytön suunnittelu ei edellytä uusien kouluyksikköjen perustamista. 21 Kiinteistöjen kunto ja investointitarpeet Kauhavan väestömuutokset edellyttävät perusopetuksen palvelutarpeen uudelleenarviointia. Osa kouluista on rakennettu huomattavasti suuremman oppilasmäärän tarpeisiin. Perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta opetusta voidaan parantaa, kun nykyisten resurssien käyttöä tehostetaan. Niukkenevat resurssit kohdennetaan vajaakäytössä olevien kiinteistöjen ylläpidon sijaan opetuksen järjestämiseen. 22 Strategiset palvelutavoitteet 8 Tehokas sivistyspalvelujen organisaatio Kouluverkon tiivistymisen myötä myös koulujen johtamisjärjestelmää voidaan tehostaa. Samoissa kiinteistöissä sijaitsevat oppilaitokset voidaan yhdistää yhden toiminnasta vastaavan rehtorin alaisuuteen.

FCG Finnish Consulting Group Oy XXXIX(43) 9 Pienempi ja joustava henkilöstöresurssi Tiiviimpi ja riittävän suuriin kouluyksiköihin keskitetty perusopetus mahdollistaa niin opetushenkilöstön kuin oppilashuoltohenkilöstön entistä tehokkaamman kohdentamisen opetukseen ja sen tukemiseen. 10 Yhtenäiskoulu Kaikkiin entisiin kuntakeskuksiin on mahdollista muodostaa yhtenäiskoulut. Toisaalta 2010-luvun loppupuolella yläkoulujen oppilasmäärät tulevat laskemaan siten, että esimerkiksi monipuolisen valinnaisainetarjonnan järjestäminen ei välttämättä ole enää mahdollista. Samoin opettajien opetusvelvollisuustuntien täyttyminen muodostuu hankalaksi. Yhtenäiskoulun toimintakulttuuri kehittyy yhteisen oppimisprosessin kautta. Yhteiset järjestyssäännöt ja toimintaperiaatteet luovat yhteistä toimintakulttuuria. Koulun yhteiset juhlat, projektit, teemapäivät ja muu yhteinen toiminta tukevat eri-ikäisten lasten toimimista yhdessä. Tällä on yleensä mm. kiusaamista vähentävä vaikutus. Yhtenäiskoulun etuja on, että siirtyminen alakoulusta yläkouluun eli ns. nivelvaihe koulumuotojen välillä madaltuu. Yhtenäiskouluilla on yleensä yhteinen oppilashuolto, jolloin koulusta toiseen siirtyminen ei katkaise oppilaan ja tämän perheen saamaa oppilashuollollista tukea. Erityisen tuen oppilaiden sijoittaminen yleisopetuksen ryhmiin helpottuu. Yhtenäiskoulua johtaa työpari, joka muodostuu rehtorista ja apulaisrehtorista (tai vararehtorista). Tämä antaa uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia koulun johtamisjärjestelmän kehittämiselle ja toteuttamiselle. Yhtenäiskoulu toimii parhaimmillaan silloin, kun sillä on yhteiset opettajat ja opettajien opettavat ristikkäin. Kun yläkoulun opettajat sijaistavat alakoulun puolella, tutustuvat he tuleviin oppilaisiinsa hyvissä ajoin ennen kuin oppilaat siirtyvät varsinaisesti heidän opetukseensa. Vastaavasti tuttu alakoulun opettaja pysyy oppilaan elämänpiirissä ehkä jonkin taitoaineen opettajana ja koulun yhteisten tapahtumien kautta. 11 Toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset oppilasryhmät Opetusryhmätarkastelun yhteenveto esitetään liitteessä 4.

FCG Finnish Consulting Group Oy XL(43) 23 Palveluverkkosuunnitelman toteuttaminen Palveluverkkosuunnitelman pohjana on Kauhavan valtuuston päätös 30 oppilaan oppilasrajasta. Rajan noudattamisesta seuraa koulujen toiminnan lakkautumisen porrastuminen vuosille 2010 2015. Edellä selostetun perusteella Kauhavan perusopetuksen palveluverkkoon esitetään seuraavia muutoksia: Koulu Vuosi Muutokset palveluverkossa Alahärmän kirkonkylän koulu 2010 1. Oppilaaksiottoalue tarkistetaan Ylihärmän yläkoulun kanssa (Hakolan alueen oppilaiden 7. luokalle lähikoulun osoittaminen). Hakolan koulu 2010 / 2020 1. Oppilaaksiottoalue tarkistetaan Ylihärmän kirkonkylän koulun kanssa. 2. Osa oppilaista ohjataan 7. luokalle Ylihärmän yhtenäiskouluun. 3. Hakolan koulun toiminta loppuu ja 4. oppilaat siirtyvät Ylihärmän yhtenäiskouluun vuonna 2020. Kankaan koulu 2011 1. Kankaan koulun toiminta loppuu ja 2. oppilaat siirtyvät Ylihärmän yhtenäiskouluun vuonna 2011. (Valtuuston päätös 30 oppilaan rajasta.) Kauhavan kirkonkylän koulu 2011 1. Kauhavan kirkonkylän koulu ja Pihjalapuiston koulu yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi yksiköksi. 2. Kirkonkylän koulun tilojen käyttöä tehostetaan ja sen jälkeen arvioidaan koulukeskuksen uusien tilojen todellinen tarve. Kauhavan Ylikylän koulu 2011 1. Oppilaaksiottoalue laajenee lakkautettavan Pelkolan koulun alueelle. Kauhavan yläkoulu 2010 Keskustan koulu 2012 1. Koulukeskukseen perustetaan yhtenäiskoulu (1 9 vuosiluokat) ja koulurakennusta laajennetaan. 2. Yläkoulun oppilaaksiottoalue tarkistetaan Kortesjärven ja Ylihärmän yläkoulujen kanssa. 1. Keskustan koulun toiminta loppuu ja 2. oppilaat siirtyvät Kauhavan kirkonkylän kouluun ja perustettavaan Kauhavan yhtenäiskouluun koulukeskukseen vuonna 2012. Kortesjärven 2010 Ei muutoksia