PORIN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN JOUKKOLIIKENNE- PALVELUTASOMÄÄRITTELY SUUNNITELMA 2012-2016 HARJAVALTA HUITTINEN KOKEMÄKI LUVIA MERIKARVIA NAKKILA POMARKKU PORI ULVILA Kaupunkiseutu on arkitoimintojen paletti
2
ESIPUHE Porin seudun joukkoliikennesuunnitelma käynnistettiin lokakuussa 2012. Suunnitelman tilaajana on toiminut Porin kaupungin Tekninen palvelukeskus. Suunnitelman tilaamisesta teki päätöksen Porin seudun joukkoliikennetoimikunta. Suunnitelman tekemistä on ohjannut työryhmä, jonka jäseninä ovat olleet: Jouni Kärki, pj. Sanna Välimäki Eija Riihimäki, siht. Matti Järvinen Anu Ikonen-Kullberg Laila Reunanen Marianne Mäkelä Bella Ahto Jorma Huuhtanen Pekka Varheensalo Nina Merilahti Eetu Elohaka Pertti Postinen Soile Koskela Reijo Vaarala Kirsi Ylipiessa Karhukunnat Porin kaupunki Porin kaupunki Porin kaupunki Harjavallan kaupunki Huittisten kaupunki Kokemäen kaupunki Luvian kunta Merikarvian kunta Nakkilan kunta Pomarkun kunta Ulvilan kaupunki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Ramboll Finland Oy Ramboll Finland Oy Suunnitelma on tehty konsulttityönä Ramboll Finland Oy:ssä, jossa työn laatimisesta ovat vastanneet Reijo Vaarala, Kirsi Ylipiessa, Mika Piipponen ja Annakreeta Salmela. Valmistunut suunnitelma esiteltiin Porin seudun joukkoliikennelautakunnalle 16.4.2013. Tilaisuuteen lähetettiin kutsu myös kuntien virkamiehille ja luottamushenkilöille. suunnitelman aikana valmistui Varsinais-Suomen ELY-keskuksen joukkoliikenteen järjestämistapaselvitys, jonka tuloksia on hyödynnetty myös Porin seudun joukkoliikennesuunnitelmassa. Porissa, toukokuu 2013 3
TIIVISTELMÄ Porin seudun joukkoliikennesuunnitelma laadittiin Karhukuntien alueelle. Karhukuntiin kuuluvat Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori ja Ulvila. Suunnitelma laadittiin alueen joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten (Porin seutu ja Varsinais-Suomen ELY-keskus) yhteistyönä. Suunnitelman päätavoitteena oli tarkentaa seudullista palvelutasomäärittelyä, laatia konkreettinen aikataulu- ja reittisuunnitelma kustannusarvioineen sekä hahmotella joukkoliikenteen hankintakohteet siirtymäajan jälkeen hoidettavasta liikenteestä. Lisäksi työssä esitettiin lippujärjestelmän toteuttamisen pääperiaatteet valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Työ käynnistettiin internet-pohjaisella asukaskyselyllä, jossa selvitettiin Karhukuntien asukkaiden kulkutapoja sekä alueen joukkoliikenteen nykyistä palvelutasoa ja kehittämistarpeita. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 635 vastausta, joista linja-auton säännöllisiä käyttäjiä oli noin neljännes. Suurimmaksi puutteeksi koettiin riittämätön palvelutaso erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin sekä vuorotyöläisiä heikosti palveleva tarjonta. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin mm. linjastosuunnittelussa. Työssä laadittiin tarkennetut vakiovuoroliikenteen palvelutasotavoitteet Karhukuntien joukkoliikenteelle lukuun ottamatta Porin paikallisliikennettä. Tarkennetut palvelutasotavoitteet perustuvat Porin seudun joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn vuosille 2012 2016 sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vahvistamiin tavoitteisiin kuntakeskusten välille. Em. tavoitteita täydennettiin pääasiassa tärkeimpien kylien ja taajamien palvelutasotavoitteilla. Joukkoliikenteen järjestämistapaa koskeva esitys laadittiin koko Karhukuntien alueelle. Alueella on kaksi toimivaltaista viranomaista (Porin seutu ja Varsinais-Suomen ELY-keskus), mutta järjestämistapaa haluttiin tarkastella toimivalta-alueen sijaan laajempana koko työssäkäyntialueen kattavana kokonaisuutena. Järjestämistavan valintaan vaikuttivat sekä valtakunnallisesti sovitut kriteerit pendelöintiä ja seutulippumatkustusta koskien että alueelliset seikat ja nykyinen joukkoliikenteen vuorotarjonta. Lopputuloksena koko Karhukuntien alueen kuntakeskusten välinen liikenne Huittinen-Kokemäki yhteysväliä lukuun ottamatta esitetään raportissa palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisen mallin mukaan käyttöoikeussopimuksella tai omana tuotantona järjestettäväksi. Suunnitelman linjastoratkaisut pohjautuvat pitkälti nykyiseen tarjontaan, kysyntäpotentiaaliin sekä asetettuihin palvelutasotavoitteisiin. Valitussa linjastoratkaisussa säilytetään nykyiset seutulinjat lähes muuttumattomina, lisätään palvelutasotavoitteiden mukaisesti tarjontaa, sekä vastataan asukkaiden esittämiin tarpeisiin mm. Porin keskusta-alueen reittijärjestelyillä ja uusilla yhteyksillä Porin rautatieasemalle ja keskussairaalalle. Uuden linjaston ajokilometrien määräksi arvioidaan 565 000 km ja bruttokustannuksiksi reilut 1,1 M /v (alv 0 %). Linjaston linjat on pyritty suunnittelemaan siten, että niistä voidaan muodostaa toimivat ja operatiivisesti tehokkaat kokonaisuudet, minkä uskotaan tasapainottavan joukkoliikenteen järjestämisen kustannuspaineita tulevaisuudessa. Suunnitelmassa esitetään palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaiseen liikenteeseen soveltuvat alustavat lipputyypit, lipputuotteiden hinnoitteluperiaatteet, alennusryhmät ja maksuvyöhykevaihtoehdot jatkotyöstämistä varten. Porin seutu on mukana valtakunnallisessa kaupunkiseutujen lippu- ja maksujärjestelmä -hankkeessa (PILETTI). Vyöhykepohjaisuuden lisäksi uuden lippu- ja maksujärjestelmän keskeisenä tavoitteena on yhteensopiva järjestelmä Varsinais-Suomen ELYkeskuksen järjestämän liikenteen kanssa sekä teknisesti yhteensopiva järjestelmä muiden kaupunkiseutujen kanssa. Informaatiojärjestelmän osalta suunnitelmassa esitetään yhteistä liikenneportaalia sekä muita toimenpiteitä aikatauluinformaatiota ja markkinointia koskien. 4
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 TIIVISTELMÄ... 4 1. JOHDANTO... 6 1.1 TAUSTA... 6 1.2 SEUDUN JOUKKOLIIKENNEPOLITIIKKA... 6 1.3 TYÖN TAVOITTEET JA RAJAUKSET... 7 2 NYKYTILA... 8 2.1 JOUKKOLIIKENTEEN KYSYNTÄÄN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT... 8 2.1.1 Väestö ja työpaikat... 8 2.1.2 Työpaikkapendelöinti... 8 2.1.3 Toisen asteen opiskelijavirrat... 10 2.2 JOUKKOLIIKENTEEN TARJONTA... 12 2.3 SEUTULIPPUMATKAT... 14 2.4 LIIKENNÖINTISOPIMUKSET... 14 3 ASUKASKYSELY... 16 LIPPUTUOTTEET... 17 INFORMAATIO... 18 LIITYNTÄYHTEYDET JA VAIHDOT... 18 PIKAVUOROT... 19 PALVELUTASO... 19 VAPAA PALAUTE... 20 4 JOUKKOLIIKENTEEN TARKENNETUT PALVELUTASOTAVOITTEET... 21 4.1 LÄHTÖKOHDAT... 21 4.2 VAKIOVUOROLIIKENTEEN PALVELUTASOKRITEERIT JA -TAVOITTEET... 22 5 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPA... 24 5.1 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPAMALLIT... 24 5.2 ESITYS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAVAKSI... 24 5.2.1 Lähtökohdat ja suunnitteluperiaatteet... 24 5.2.2 Esitys Karhukuntien joukkoliikenteen järjestämistavaksi... 26 6 REITTI- JA AIKATAULUSUUNNITELMA... 30 6.1 LÄHTÖKOHDAT... 30 6.2 VALITTU LINJASTORATKAISU JA ESITYS SEN PALVELUTASOKSI... 30 6.2.1 Matkaketjut ja kaukoliikenteen yhteydet... 36 6.2.2 Kutsuohjattu liikenne ja matkojen yhdistely... 37 6.2.3 Arvioidut kustannukset... 38 7 LIPPU- JA TAKSAJÄRJESTELMIEN SEKÄ INFORMAATION KEHITTÄMISPERIAATTEET... 39 7.1 LIPPU- JA TAKSAJÄRJESTELMÄ... 39 7.2 INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ... 41 8 LIIKENNEKOKONAISUUDET... 44 9 JOHTOPÄÄTÖKSET... 45 LIITTEET... 47 5
1 Johdanto 1.1 Tausta Uusi joukkoliikennelaki tuli voimaan 3.12.2009. Laki perustuu EU:n joukkoliikennettä koskevaan palvelusopimusasetukseen. Asetus ja joukkoliikennelaki muodostavat yhdessä kokonaisuuden, johon Suomen joukkoliikenteen järjestäminen jatkossa perustuu. Laissa on annettu toimivaltaisille viranomaisille velvoite palvelutason määrittelyyn, alueelliseen suunnitteluun sekä yhteistyöhön kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Laki antaa mahdollisuudet vaikuttaa määritettyjen tavoitteiden mukaiseen joukkoliikenteen järjestämiseen. Samalla joukkoliikenteen hoitoon liittyvät tehtävät ja vastuu kasvavat. Suunnittelualueena on Karhukunnat, joita ovat Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori ja Ulvila. Joukkoliikennelain mukaisia toimivaltaisia viranomaisia Porin seudulla ovat Porin kaupunki Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Porin Ulvilan kuntien muodostamalla alueella (Porin seudun toimivaltainen viranomainen aloitti toimintansa 1.7.2012) sekä muualla Karhukunnissa eli Huittisissa, Luvialla, Merikarvialla ja Pomarkussa Varsinais-Suomen ELYkeskus. Valtakunnallisen liikenteen palvelutason määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö. Porin seudun joukkoliikennesuunnitelman laatiminen on joukkoliikenteen lainsäädännön muuttumisen lisäksi ajankohtaista, koska aikaisempi seudun joukkoliikennesuunnitelmaa koskeva aiesopimus ei ole enää voimassa. Porin seudulle on laadittu joukkoliikennesuunnitelma edellisen kerran vuonna 2004 liikennejärjestelmäsuunnitelman yhtenä osaselvityksenä. Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2012 2016 valmistui joulukuussa 2011 ja se tehtiin seudullisena koskien yhteistoimintasopimukseen sisältyvää viittä kuntaa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on määritellyt oman toimivalta-alueensa joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason vuonna 2011. Ensimmäiset siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät suunnittelualueella 30.6.2014 ja viimeiset 2.12.2019. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen joukkoliikenteen järjestämistapasuunnitelma valmistui helmikuussa 2013 eli suunnitelman ratkaisut olivat sellaisenaan hyödynnettävissä Porin seudulla. Työssä määriteltiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvien alueiden joukkoliikenteen järjestämistapa ja tehtiin esitys tarkoituksenmukaisista liikennekokonaisuuksista. 1.2 Seudun joukkoliikennepolitiikka Porin joukkoliikennestrategian ja Lounais-Suomen liikennestrategian tärkeimpiä tavoitteita ovat seudullisen joukkoliikenneorganisaation luominen ja joukkoliikenneyhteyksien palvelutason parantaminen Porin kaupunkiseudun pendelöintialueella. Seudullinen organisaatio on aloittanut toimintansa 1.7.2012, joten jatkossa pääpaino on palvelutason parantamisessa. Porin joukkoliikennestrategia 2010 2030 määrittelee visiossaan Porin joukkoliikenteestä vuonna 2030 muun muassa seuraavaa: Porin kaupunkiseutu on yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus palvelurakenteen, asumisen, maankäytön ja liikenteen kehittämisessä. Palvelujen lähtökohtana ovat palvelualttius, asiakaslähtöisyys, helppo saavutettavuus, oikea-aikaisuus, kumppanuus sekä päätöksenteon ja toiminnan avoimuus. Joukkoliikennepalvelut määrittelee ja hankkii seudullinen toimivaltainen viranomainen. Palvelualue voidaan jakaa karkeasti kolmeen tasoon: kantakaupunki, nykyinen Porin kaupun- 6
gin alue ja työssäkäyntialue (Porin kaupunkiseutu). Joukkoliikenteen suunnitteluorganisaatio tekee tiivistä yhteistyötä eri hallintokuntien, liikennöitsijöiden ja palveluntuottajien sekä liikenneturvallisuustyöryhmien ja esteettömyysasiamiesten kanssa. Joukkoliikenne on todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Vuorotarjonta on hyvä, taksat ovat alhaiset ja kalusto on laadukasta; vähäpäästöistä ja vähämeluista. Haja-asutusalueilla avoin joukkoliikenne hoidetaan lähes kokonaan kutsuohjaukseen perustuvalla joukkoliikenteellä. Kantakaupungin alueella toimii cityliikenne, joka hoitaa kuljetuspalvelut eri liikenneterminaalien välillä tiheällä vuorovälillä. Paikallisliikenteen ja kaukoliikenteen aikataulut on sovitettu yhteen ja matkaketjut toimivat. Tärkeimmillä pysäkeillä ja terminaaleissa on polkupyörien säilytysmahdollisuudet. Joukkoliikenteen infrastruktuuri on korkeatasoista; pysäkit ja terminaalit ovat viihtyisiä, turvallisia ja esteettömiä. Joukkoliikenteen informaatiota on tarjolla reaaliaikaisena liikennevälineissä ja pysäkeillä, terminaaleissa, internetissä, sosiaalisissa medioissa ja mobiililaitteissa. Reittioppaan avulla asiakas löytää aina tarpeisiinsa sopivan liikennevälineen. Maksujärjestelmä on helppokäyttöinen ja perustuu henkilön tunnistamiseen. Autolaite on reaaliaikaisesti yhteydessä keskusjärjestelmään ja tarkistaa välittömästi asiakkaan matkustusoikeiden. Matkustusoikeutta asiakkaat hankkivat lisää internetin kautta. Joukkoliikenteeseen panostaminen on lisännyt joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta. Joukkoliikenne nähdään tärkeänä osana liikennejärjestelmää jatkossakin. 1.3 Työn tavoitteet ja rajaukset Suunnitelman päätavoitteena on tarkentaa seudullista palvelutasomäärittelyä, laatia konkreettinen aikataulu- ja reittisuunnitelma kustannusarvioineen sekä hahmotella joukkoliikenteen hankintakohteet siirtymäajan jälkeen hoidettavasta liikenteestä. Lisäksi työssä esitetään lippujärjestelmän toteuttamisen pääperiaatteet valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Reitti- ja aikataulusuunnittelu koskee sitä liikennettä, joka alkaa suunnittelualueelta ja päättyy suunnittelualueelle. Työssä otetaan huomioon suunnittelualueen ulkopuolelta tuleva liikenne, jonka reitti- ja aikataulutarpeisiin otetaan kantaa, jos niillä edistetään Karhukuntien joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden toteutumista. Suunnittelualueen ulkopuoliselle liikenteelle ei kuitenkaan laadita reitti- ja aikataulusuunnitelmia. Työssä ei myöskään käsitellä Porin paikallisliikennettä muuten kuin kauko-, seutu- ja paikallisliikenteen vaihtoyhteyksien osalta. Porin matkakeskuksen siirtämistä rautatieaseman yhteyteen tai cityliikennettä ei käsitellä tässä suunnitelmassa. 7
2 Nykytila 2.1 Joukkoliikenteen kysyntään vaikuttavat tekijät Tässä yhteydessä joukkoliikenteen kysyntään vaikuttavina tekijöinä tuodaan esille väestön ja työpaikkojen sijoittuminen ja tiheys, työmatkapendelöinti sekä toisen asteen opiskelijavirrat. 2.1.1 Väestö ja työpaikat Porin seutukunnan väestömäärä oli vuoden 2012 lopussa 137 506 henkilöä (taulukko 1). Noin 60 % väestöstä asuu Porin kaupungissa. Yli 10 000 asukkaan kaupunkeja ovat lisäksi Ulvila ja Huittinen. Alueen väestön ja työpaikkojen suhteen vetovoimaisin on Porin keskusta, minkä lisäksi merkittäviä keskittymiä ovat kuntakeskukset. Suurimmat yksittäiset työllistäjät (>200 työntekijää) sijaitsevat Porin lisäksi Harjavallassa (Boliden Harjavalta Oy 435 työntekijää, Norilsk Nickel Harjavalta Oy 265 työntekijää ja Puustelli Group Oy 257 työntekijää) ja Huittisissa (Saarioinen Oy 222 työntekijää). Haja-asutusalueella ei ole merkittäviä työpaikkakeskittymiä. Kartat väestön ja työpaikkojen sijoittumisesta alueella ovat liitteenä. Taulukko 1. Väestö Porin seudulla 31.12.2012 Väestö 31.12.2012 Harjavalta 7486 Huittinen 10623 Kokemäki 7893 Luvia 3360 Merikarvia 3269 Nakkila 5747 Pomarkku 2373 Pori 83285 Ulvila 13470 Porin seutu 137506 2.1.2 Työpaikkapendelöinti Joukkoliikenteen näkökulmasta merkittävää työmatkapendelöintiä (yli 400 pendelöijää) suunnittelualueella on usealla yhteysvälillä (taulukko 2). Kokemäenjoen varrella tällaisia merkittäviä yhteysvälejä ovat Ulvila-Pori, Nakkila-Pori ja Pori-Harjavalta. Eniten pendelöidään on Ulvilasta Poriin (2739) ja Porista Ulvilaan (1280). Pendelöintiä on runsaasti myös Kokemäeltä ja Nakkilasta Harjavaltaan, joka teollisuuskaupunkina on merkittävä työpaikkakeskittymä alueella. Valtatien 8 suunnassa Porin eteläpuolella merkittävää työmatkapendelöintiä on yhteysväleillä Luvia-Pori, Rauma-Pori ja Turku-Pori. Luvia-Pori välillä pendelöinnin pääsuunta on Poriin. Rauma- Pori välillä molemmat suunnat ovat lähes tasapainossa, mutta Turku-Pori välillä pääpaino kallistuu jo niukasti Turun suuntaan. Valtatien 23 suunnassa Porista koilliseen pendelöinti on kohtuullisen vilkasta molempaan suuntaan aina Kankaanpäähän saakka. Pidemmillä yhteysväleillä pendelöinti kumuloituu, mikä tulee suunnittelussa ottaa huomioon. Kuvassa 1 on esitetty suunnittelualueen kumulatiivinen pendelöinti kuntakäytävillä. 8
Satakunta Turku Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kiikoinen Kokemäki Köyliö Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila Satakunta Taulukko 2. Työmatkapendelöinti Satakunnassa 31.12.2010 (Yli 400 pendelöijän yhteysvälit suunnittelualueella on korostettu vihreällä). Asuinkunta Satakunta Turku 58 977 16 19 2 23 1 10 11 2 5 1 8 2 196 199 76 10 581 Eura 50 46 204 1 41 2 1 1 79 75 2 1 1 43 1 158 396 276 33 4 874 Eurajoki 27 1 128 17 1 2 1 6 19 10 131 1 037 4 13 2 419 Harjavalta 8 13 1 913 1 36 1 124 7 2 3 124 2 335 25 28 74 2 845 Honkajoki 1 587 1 3 105 14 1 1 1 1 11 2 2 1 731 Huittinen 41 2 46 3 179 5 4 98 17 1 1 5 92 20 86 25 3 657 Jämijärvi 1 2 2 444 193 2 1 1 3 12 3 1 664 Kankaanpää 16 3 8 114 17 95 4 035 19 3 5 22 10 1 19 230 8 22 6 48 4 670 Karvia 1 24 4 55 774 2 10 2 2 1 874 Kiikoinen 2 1 5 5 6 2 266 9 20 4 2 45 1 1 8 377 Kokemäki 24 10 327 105 3 23 1 953 26 1 1 33 1 186 12 51 53 2 933 Köyliö 13 4 31 62 1 2 39 433 4 29 19 279 6 1 111 Lavia 6 1 4 2 82 18 2 434 3 4 1 53 2 7 620 Luvia 16 46 13 3 5 2 1 463 12 1 589 117 3 52 1 313 Merikarvia 3 1 6 3 2 15 1 799 3 10 204 2 37 11 1 095 Nakkila 7 6 313 7 4 1 45 3 12 953 601 42 5 157 2 198 Pomarkku 4 1 10 4 1 1 114 3 1 4 3 7 1 384 257 1 20 28 841 Pori 248 218 596 8 38 8 234 5 9 117 12 22 150 76 283 91 28 156 411 43 35 1 280 31 905 Rauma 274 935 38 22 2 6 1 1 16 12 1 24 1 22 458 13 668 1 43 38 15 592 Siikainen 2 3 6 2 43 32 8 75 1 368 3 543 Säkylä 42 9 28 53 1 22 54 1 1 3 23 56 1 331 2 1 891 Ulvila 28 29 220 1 8 2 30 3 6 30 3 6 22 6 164 10 2 739 60 4 11 2 048 5 444 Satakunta 2 452 3 785 755 3 584 563 4 942 829 333 2 548 642 517 700 944 ### 531 34 394 15 882 502 2 160 3 888 86 597 Kuva 1. Työmatkapendelöinti Satakunnan alueella vuonna 2010 kumulatiivisesti esitettynä. Virrat sisältävät kuntien välisen pendelöinnin kuntakäytävillä, jotka päättyvät Poriin tai alkavat Porista. 9
2.1.3 Toisen asteen opiskelijavirrat Toisen asteen opiskelijoita ovat ylioppilastutkintoa tai ammatillista perustutkintoa suorittavat opiskelijat. He saavat koulumatkoihinsa Kelan tukea, jonka lähtökohtana on, että matkat tehdään joukkoliikenteellä. Muulla, kuin joukkoliikenteellä tehtäviin koulumatkoihin saa tukea vain, mikäli joukkoliikennepalveluita ei ole käytettävissä, odotusajat ovat kohtuuttomat tai on jokin muu syy, jonka vuoksi joukkoliikenne ei sovellu kulkutavaksi koulumatkoille. Vuonna 2012 toisen asteen opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden tilaston (taulukko 3) perusteella (yksi vuosiluokka) merkittävimmät opiskelijavirrat suuntautuvat Poriin, Kokemäelle ja Ulvilaan. Karhukuntien sisällä eniten opiskelijoita kulkee Porin ja Ulvilan välillä molempiin suuntiin. Opiskelijoita kulkee paljon myös Huittisista ja Harjavallasta Kokemäelle sekä Luvialta Poriin. Nakkilasta käydään opiskelemassa oman kunnan lisäksi sekä Porissa että Ulvilassa. Opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrä ei kuitenkaan yksiselitteisesti kerro opiskeluvirroista asuinja opiskelupaikan välillä, koska osa opiskelijoista voi myös muuttaa opiskelupaikkakunnalle. Tätä ei välttämättä tapahdu, jos asuin- ja opiskelupaikkojen välillä on toimivat joukkoliikenneyhteydet eikä linja-autoliikenteellä tehtävän matkan kestosta muodostu kohtuutonta. Toisen asteen opiskelijoilla ei myös useinkaan ole vielä autoa käytössään, mikä ohjaa heidät käyttämään joukkoliikennettä opiskelumatkoillaan. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen joukkoliikenteen järjestämistapasuunnitelmassa toisen asteen opiskelijamatkoista todetaan seuraavaa: "Jos toisen asteen opiskelijat opiskelevat keskimäärin kolme vuotta, niin 50 vastaanotettua opiskelupaikkakuntaa toiselta opiskelupaikkakunnalta puoltaa joukkoliikenteen järjestämistä PSA-liikenteen mukaisesti kodin ja opiskelupaikan välille. Tämä on kuitenkin suuntaa antava arviointi, koska opiskelija voi myös muuttaa opiskelupaikkakunnalle saatuaan sieltä opiskelupaikan. Kuitenkin opiskelijoiden, erityisesti vielä toisen asteen opiskeluvaiheessa olevien, autonomistus on työssäkävijöitä pienempi, minkä vuoksi nämä ovat työmatkapendelöijiä potentiaalisempia joukkoliikenteen käyttäjiä. Matkustusintoa lisää myös Kelan maksama koulumatkatuki, jonka voi saada ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa opiskeleva henkilö, jonka koulumatkan pituus on vähintään 10 kilometriä ja kustannukset ylittävät 54 euroa kuukaudessa (tilanne 1.1.2013)." Kuvassa 2 vuonna 2012 vastaanotetuista opiskelupaikoista on muodostettu kumulatiiviset opiskelijavirrat suunnittelualueen kuntakäytävillä. Todellisia tietoja opiskelijavirroista ei ole saatavana. Opiskelumatkojen yhteydessä ei ole tarkasteltu korkeakouluopiskelijoiden tekemiä matkoja, sillä niistä ei ole tietoa saatavilla. Korkeakouluopiskelijoista (AMK ja yliopisto) valtaosa asuu opintojensa ajan opiskelupaikkakunnalla, joten seudullisten matkojen määrät eivät todennäköisesti ole kovin merkittäviä. 10
Satakunta Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kiikoinen Kokemäki Köyliö Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila Satakunta Taulukko 3. Toisen asteen opiskelupaikan vastaanottaneet opiskelijat vuonna 2012. (Yli 20 opiskelupaikan vastaanottaneiden kunnat on korostettu vihreällä). Asuinkunta Satakunta Eura 66 4 1 31 2 19 42 6 171 Eurajoki 34 1 4 35 4 78 Harjavalta 37 1 24 4 18 2 86 Honkajoki 7 1 8 Huittinen 7 38 42 1 3 3 94 Jämijärvi 2 23 3 28 Kankaanpää 1 124 2 2 6 135 Karvia 3 6 1 1 11 Kiikoinen 3 4 2 1 10 Kokemäki 2 80 1 11 1 4 99 Köyliö 1 5 15 1 3 2 13 2 42 Lavia 11 1 11 23 Luvia 6 25 3 1 35 Merikarvia 4 18 15 1 4 42 Nakkila 4 2 29 22 26 83 Pomarkku 6 1 1 14 7 1 30 Pori 2 1 4 13 18 19 957 11 85 1110 Rauma 1 5 2 15 490 5 518 Siikainen 6 7 2 1 4 1 1 22 Säkylä 2 3 16 2 2 2 18 1 46 Ulvila 1 7 2 4 70 1 104 189 Satakunta yht. 67 41 57 12 50 200 239 15 20 67 34 1185 594 32 247 2860 Kuva 2. Vuonna 2012 vastaanotettujen toisen asteen opiskelijapaikkojen perusteella muodostetut kumulatiiviset opiskelijavirrat suunnittelualueella. Virrat sisältävät kuntien väliset opiskelijavirrat kuntakäytävillä, jotka päättyvät Poriin tai alkavat Porista. 11
2.2 Joukkoliikenteen tarjonta Seutuliikenteessä paras palvelutaso on Kokemäenjoen varrella välillä Pori-Ulvila-Nakkila- Harjavalta. Vakiovuorot palvelevat kuntakeskusten ja maankäytön tihentymien liikennetarpeita ja pikavuorot pidempiä yhteysvälejä. Vakiovuorot ajavat pääsääntöisesti Kokemäenjoen vartta liikennetarjonnan painottuessa Porin ja Ulvilan sekä Harjavallan ja Kokemäen väleillä joen eteläpuolelle ja Ulvilan ja Harjavallan välillä joen pohjoispuolelle. Huittisten ja Kokemäen välillä tarjonta perustuu lähes täysin pikavuoroliikenteeseen. Pikavuorot käyttävät valtatietä 2 reittinään ja ajavat Porin, Harjavallan ja Huittisten keskustojen kautta. Ulvilassa, Nakkilassa ja Kokemäellä pikavuoropysäkit sijaitsevat ydinkeskustan ulkopuolella valtatien 2 varressa. Luvian suunnalta tarjonta on hyvä johtuen osaltaan Rauma-Pori tarjonnasta. Luvia-Pori tarjonta on pääsääntöisesti vakiovuoroliikennettä. Heikointa seutuliikenteen tarjonta on Merikarvian ja Kullaan suunnilla, joiden palvelutaso on minimitasoa. Merikarvian Tuorilan kautta liikennöi vähäisessä määrin seudun ulkopuolelle suuntautuvaa pidempimatkaista liikennettä. Myös ilta- ja viikonlopputarjonta on vähäistä. Asukaskyselyn sekä aikaisempien selvitysten perusteella myös linjastoihin toivotaan muutoksia. Osa seutulinjoista päättää Porissa linja-autoasemalle ja osa jatkaa aikataulujen mukaan kauppatorille, jossa pääte- ja lähtöpysäkit sijaitsevat läheisessä naapurikorttelissa. Seutuliikennevuorojen yhteydet keskussairaalalle ovat heikot, samoin yhteydet rautatieasemalle. Lentoaseman tienhaarassa on pysäkki, johon pikavuorot ja linja 71 käyttävät. Tiehaaran pysäkki on melko lähellä lentoasemaa. Kesällä alueen sisäinen vakiovuorotarjonta on huomattavasti vähäisempää kuin talvella. Runkoreiteillä ja pikavuoroliikenteessä vuorotarjonta on melko hyvä myös kesällä, mutta runkoreittien ulkopuolella liikennepalvelut ovat osin puutteellisia tai ne puuttuvat lähes kokonaan. Kuvassa 3 on esitetty joukkoliikenteen nykyinen tarjonta. Tarkastelussa ei ole mukana Porin kaupunkiliikennettä ns. ympäristövuoroja lukuun ottamatta. Vuoromäärät on kuvissa jaoteltu laskennallisesti palvelutasoluokkiin taulukon 4 mukaan. Paras luokka vastaa vuoromäärältään (mutta ei välttämättä muiden palvelutasokriteerien osalta) kilpailutasoa (tumman sininen). Heikoimmat luokat ovat minimitaso (oranssi) ja lakisääteinen taso (vaalean harmaa). Kuvat on esitetty isommassa mittakaavassa liitteessä 2. Taulukko 4. Joukkoliikenteen palvelutasoalueiden määrittelyssä hyödynnetyt asukastiheydet ja vähimmäisvuoromäärät (ohjeellinen). Palvelutasoluokka Joukkoliikenteen vähimmäisvuoromäärä (molemmat suunnat yhteensä) Kilpailutaso 104 Houkutteleva taso 44 Keskitaso 26 Peruspalvelutaso 20 Minimitaso 4 12
Kuva 3. Linja-autoliikenteen vuoromäärät molemmissa suunnissa yhteensä talviarkena, vuoromäärät lukuun ottamatta pikavuoroliikennettä, suunnittelualueen sisäisten liikenteiden vuoromäärät ja kuntien sisäisten liikenteiden vuoromäärät (ma-pe talvi, 2011). 13
2.3 Seutulippumatkat Satakunnan seutulipulla tehtyjen matkojen perusteella Kokemäenjoen varren seutuliikenteessä on potentiaalia Kokemäkeä ja Huittista lukuun ottamatta. Suurin potentiaali on selkeästi Porin ja Ulvilan välisessä liikenteessä, joka kuuluu keskeiseltä osalta myös Porin kaupunkiliikenteen alueeseen. Kokemäenjoen käytävän lisäksi suunnittelualueen kunnista myös Luvialla on paljon käyttäjiä. Huittinen kuuluu Satakunnan seutulipun lisäksi neljään muuhun seutulippualueeseen (Loimaa, Loimaa-Turku, Huittinen-Sastamala ja Tampere läntinen), mutta niissäkään tehtyjen matkojen määrä ei ole merkittävä. Taulukko 5. Satakunnan seutulipulla tehdyt matkat vuosina 2011-2012 (Suunnittelualueen kunnat on korostettu vihreällä). Lähde: Porin seudun toimivaltainen viranomainen. MATKUSTAJAN Myynti,kpl ind Myynti, ind Matkustus,kpl ind Matkustus, ind subventio KOTIKUNTA 2011 2012 2011 2011 2012 2011 2011 2012 2011 2011 2012 2011 2012 EURA 169 201 118,9 13915 17085 122,8 5679 6627 116,7 31718 36888 116,3 19803 EURAJOKI 793 928 117,0 47580 55680 117,0 22329 25775 115,4 79429 96442 121,4 40762 HARJAVALTA 481 491 102,1 29945 31915 106,6 15001 14738 98,2 59590 63565 106,7 31650 HONKAJOKI 27 46 170,4 1620 2760 170,4 803 1136 141,5 3422 5226 152,7 2466 HUITTINEN 113 123 108,8 9930 11070 111,5 3171 4089 128,9 22820 30829 135,1 19759 JÄMIJÄRVI 9 6 66,7 540 360 66,7 139 75 54,0 787 366 46,5 6 KANKAANPÄÄ 282 348 123,4 19740 24360 123,4 8056 10271 127,5 51497 69425 134,8 45065 KIIKOINEN 1 0 0,0 100 0 0,0 30 0 0,0 199 0 0,0 0 LAVIA 8 14 175,0 565 1050 185,8 268 284 106,0 1825 1695 92,9 645 KOKEMÄKI 125 161 128,8 8125 10465 128,8 4111 5138 125,0 18974 25495 134,4 15030 KÖYLIÖ 14 33 235,7 1120 2640 235,7 420 966 230,0 1858 4192 225,6 1552 LAITILA 133 158 118,8 10219 12482 122,1 3886 4583 117,9 18439 22810 123,7 10328 LUVIA 975 921 94,5 55725 55260 99,2 31026 31536 101,6 109938 120975 110,0 65715 MERIKARVIA 91 87 95,6 6565 6525 99,4 2873 2901 101,0 17541 18116 103,3 11591 NAKKILA 547 529 96,7 31250 31740 101,6 14510 14667 101,1 45444 50415 110,9 18675 POMARKKU 223 241 108,1 13905 15665 112,7 6902 7112 103,0 26867 30239 112,6 14574 PORI YLI 30KM 2240 2486 111,0 179200 198880 111,0 70135 78697 112,2 472257 561754 119,0 362874 PORI ALLE 30KM 1590 1793 112,8 87450 102830 117,6 54226 63885 117,8 149609 189225 126,5 86395 PYHÄRANTA 188 132 70,2 12565 9240 73,5 5390 3964 73,5 19967 14704 73,6 5464 RAUMA YLI 30KM 665 780 117,3 56525 66300 117,3 20353 24039 118,1 128015 162234 126,7 95934 RAUMA ALLE 30KM 1267 1401 110,6 76020 84068,50 110,6 38861 44229 113,8 149634 181015 121,0 96946 SIIKAINEN 24 31 129,2 1680 2170 129,2 1399 1366 97,6 5926 6205 104,7 4035 SÄKYLÄ 53 57 107,5 4100 4560 111,2 1548 1330 85,9 9074 8597 94,7 4037 SASTAMALA 6 6 100,0 630 630 100,0 347 259 74,6 2009 1797 89,5 1167 KARVIA 9 13 144,4 540 795 147,2 203 331 163,1 1224 2243 183,3 1448 ULVILA 1374 1342 97,7 78685 80520 102,3 44257 44609 100,8 131834 140615 106,7 60095 Yhteensä 11407 12328 108,1 748239 829051 110,8 355923 392607 110,3 1559897 1845067 118,3 1016016 2.4 Liikennöintisopimukset Porin toimivaltaisella viranomaisella on neljä siirtymäajan sopimusta, jotka ovat siirtyneet sille Varsinais-Suomen ELY-keskukselta (taulukko 6). Viides siirtymäajan sopimus on purettu 15.11.2012 ja Pori-Harjavalta/Kokemäki vakiovuoroliikenne hoidetaan nyt omana tuotantona hieman supistetulla vuorotarjonnalla (ostoliikenne) Porin Linjat Oy:n hoitamana. Ostosopimus päättyy 31.5.2016 ja sen arvo on 125 t /v (2013). Taulukko 6. Porin seudun toimivaltaisen viranomaisen siirtymäajan sopimukset. 14 Liikennöitsijä Sopimusten lkm Sopimus Sopimuksen sisältö päättyy Kokemäen koululaisliikennettä 30.6.2014 Kokemäen Tilausliikenne Oy 1 Porin Linjat Oy 1 Ulvila-Pori 30.6.2014 1 Lyttylä-Pori 31.5.2016 Ulvila-Pori Keskimatkat Oy 1 koululaisliikennettä 31.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on yhteensä kahdeksan sellaista siirtymäajan liikennöintisopimusta, joilla on vaikutusta suunnittelualueen liikennetarjontaan. Siirtymäajan liikennöintisopimuksien mukaista liikennettä ajavat Satakunnan Liikenne Oy, Linja-autoliikenne Sookari Oy, Aaro E. Mäkelä Oy ja Paikallisliikenne Ky P Santalahti. Jälkimmäisellä on vain Huittisten sisäistä liikennettä. Sopimuksista kolme päättyy 2014, yksi 2017, kolme 2018 ja yksi 2019. Lisäksi ELY-keskuksella on kahdeksan sellaista ostoliikenteen sopimusta, joilla on vaikutusta suunnittelualueen liikennetar-
jontaan. Sopimuksista neljä päättyy 2013, kaksi 2014 ja kaksi 2015. Ostoliikenteen sopimuksien mukaista liikennettä ajavat A. Lamminmäki Oy, Aaro E. Mäkelä Oy, Satakunnan Liikenne Oy ja Puistolantie Auto Oy. Ostoliikenteiden arvo on noin 132 t /v. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen siirtymäajan liikennöintisopimuksista neljä ja ostoliikenteen sopimuksista viisi on sellaisia, joiden sisältämät liikenteet ELY-keskus on suunnittelut hankkivansa palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisena liikenteenä. PSA-liikenteenä hankittavat vuorot eivät kuitenkaan ole välttämättä samoja nykyisten vuorojen kanssa, mutta lähtökohtaisesti palvelutaso vastannee nykyisiä. 15
3 Asukaskysely Nykyisen palvelutason ja joukkoliikenteen puutteiden sekä kehittämistarpeiden selvittämiseksi järjestettiin Karhukuntien asukkaille mahdollisuus kertoa näkemyksensä joukkoliikenteen tilasta. Palautetta pääsi antamaan marraskuun 2012 aikana vastaamalla internetissä kyselyyn. Kyselystä annettiin mediatiedote ja linkki kyselyyn julkaistiin kaikkien Karhukuntien nettisivuilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 635 asukasta, joista noin 70 % on naisia ja 30 % miehiä. 72 % vastaajista oli työssäkäyviä, 12 % eläkkeellä, 8 % koululaisia tai opiskelijoita ja 8 % tilapäisesti poissa työelämästä. Yli 50 vastausta saatiin Porista, Harjavallasta, Kokemäeltä ja Ulvilasta, joten näistä kunnista voi tehdä päätelmiä kuntakohtaisesti. Muissa kunnissa vastausmäärät jäivät 7-18 vastaukseen. Vastanneista linja-autoa käytti päivittäin talvella 24 % ja kesällä 13 % vastaajista (kuva 7). Satunnaisesti linja-autoa käytti talvella 34 % ja kesällä 46 %. Vastaajista 23 % ei käyttänyt joukkoliikennettä lainkaan talvella ja 25 % kesällä. Vastausten mukaan joukkoliikennettä käytetään monipuolisesti sekä työssäkäyntiin, asiointiin että harrastus- ja lomamatkustamiseen. Porilaisista vastaajista noin joka kolmas (32 %) säännöllinen joukkoliikenteen käyttäjä vaihtaa kesällä bussin polkupyörään. Kuva 4. Pääasiallinen kulkutapa päivittäisillä matkoilla (talviarki ja kesäarki) Vastausten perusteella joukkoliikenteen säännöllisistä käyttäjistä yli 80 % oli naisia. Päivittäin matkustavien määrästä naisia oli keskimääräistä enemmän kuin taas miehiä oli keskimääräistä enemmän korkeintaan satunnaisesti matkustavien ryhmässä (kuva 5). 16
Kuva 5. Kuinka usein käytätte joukkoliikennettä talvella?. Vastaajat on eritelty joukkoliikenteen käyttötiheyden ja sukupuolen mukaan. Lipputuotteet Kyselyyn vastanneista joukkoliikenteen käyttäjistä 62 % maksoi matkansa kertalipulla. Koska kertalipun käyttäjistä selkeästi suurin osa on satunnaismatkustajia (kuva 6), voidaan tästä päätellä, että merkittävä osa joukkoliikenteen käyttäjistä käyttää joukkoliikennettä vain harvoin ja epäsäännöllisesti. Kuukausikortilla matkusti 20 % ja sarjakortilla 17 % vastaajista. Kuva 6. Kyselyyn vastanneiden kertalipun käyttäjien matkustusaktiivisuus. Sarjakortteja, erityisesti 10 matkan kortteja, pidettiin suosittuina, vaikka näiden käytön esteenä pidettiin vaihto-oikeuden puuttumista ja liian lyhyttä kolmen kuukauden mittaista voimassaoloaikaa. Lisäksi toivottiin, että kaikkienlippujen tulisi olla voimassa vasta ensimmäisestä leimaamisesta, kun nykyisin osa lipuista on voimassa heti ostohetkestä alkaen. Uusina lipputuotteina valikoimaan esitettiin arvokorttia ja jotain lipputuotetta, joka kävisi koko perheelle. Arvokortti vastaisi myös perheiden tarpeisiin, sillä arvokortilta on mahdollista veloittaa useamman henkilön matkat samalla kertaa, riippumatta ovatko matkustajat lapsia vai aikuisia. Työssäkäyvät vastaajat pitivät suurena ongelmana pikavuorolisää, joka peritään kuukausikortin tai sarjakortin leimaamisen lisäksi. Osassa suunnittelualueen kuntia on mahdollista ostaa erillinen pikalisäkortti, jota toivottiin myös muihin kuntiin. Toisena vaihtoehtona esitettiin, että myös pikavuoroilla matkustaminen kuuluisi automaattisesti seutuliikenteen lippuihin. Vastausten perusteella hin- 17
noittelu on todennäköisesti osalle epäselvää, sillä todellisuudessa pikavuorolisää ei peritä Pori- Kokemäki välillä seutulipun käyttäjiltä. Varsinaista pikavuorolisäkorttia tukevat suunnittelualueella seuraavat kunnat: Huittinen, Harjavalta, Pori ja Ulvila. Informaatio Vastaajista 70 % pitää joukkoliikenteen reiteistä, aikatauluista ja lipuista saatavaa tietoa riittävänä. 30 % vastaajista kuitenkin pitää informaatiota riittämättömänä. Syyksi kerrottiin, että aikataulut ovat sekavat erityisesti lyhenteiden vuoksi eikä niitä ole saatavilla pysäkkikohtaisesti. Lisäksi useimmilla pysäkeillä ei ole lainkaan saatavilla aikataulutietoa. Myöskään kertalippujen hintoja ei (seutuliikenteessä) ole saatavilla. Vastaajien mukaan asiakkaita ei ole tavoittanut myöskään se tieto, kummalla puolella katua pitäisi milloinkin bussia odottaa. Informaatiota haetaan vastaajien mukaan selkeästi mieluiten internetistä (85 % vastaajista), mutta perinteinen aikatauluvihko puoltaa paikkaansa, sillä sitä selaa 41 % kaikista vastaajista (kuva 7). Pysäkeiltä hakee mieluiten tietoa 20 % ja linja-autoasemalta 9 %. Älypuhelimen tai mobiililaitteen käyttäjiä vastaajista on 14 %. (Vastaaja pystyi valitsemaan useamman vastausvaihtoehdon.) Internetin merkitystä hakukanavana korostaa vastauksissa todennäköisesti se, että kysely toteutettiin nettipohjaisena. Kuva 7. Vastanneiden mieluisimmat informaatiokanavat Liityntäyhteydet ja vaihdot Vastaajista vain 30 % pitää bussiyhteyksiä rautatieasemille riittävän toimivina. Suuri osa vastaajista ei tiennyt, mitkä vuorot ajavat rautatieasemalle tai että sinne ylipäätään kulkisi vuoroja. Nämä vastaukset koskivat sekä Porin, Harjavallan että Kokemäen rautatieasemia. Noin 54 % vastaajista on sitä mieltä, että vaihdot bussista toiseen on järjestetty riittävän hyvin. Ongelmana on harva vuoroväli, jolloin odotusaika kasvaa kohtuuttomaksi. Jalankulku- ja pyöräliikenteen yhteydet pysäkeille ovat vastausten perusteella pääosin sujuvat ja turvalliset. Useimmat tarkennetut ongelmakohdat liittyivät valtateiden varsiin. Pyörien säilytysmahdollisuuksia pysäkkien yhteydessä piti puutteellisina 61 % ja pyörille todella kaivataan säilytyspaikkoja. Vastaajien mukaan telineitä on liian vähän ja pyörät ovat alttiita varkaille ja ilkivallalle. Mikäli pyöräpysäköintipaikkoja tullaan lisäämään, niissä tulisi olla runkolukitusmahdollisuus. Lentoasemayhteyksiin liittyen kysyttiin, käyttäisikö vastaaja lentomatkansa yhteydessä bussiyhteyttä tai etukäteen tilattavaa kimppataksia, jos kyseiset vaihtoehdot olisi järjestetty. 60 % kaikista vas- 18
taajista sanoi, että voisi käyttää bussiyhteyttä ja 21 % voisi käyttää kimppataksia. 6 % ei käyttäisi kumpaakaan ja 35 % ei tee lentomatkoja Porin lentoasemalta lainkaan. Pikavuorot Kyselyyn vastanneista 64 % mielestä pikavuoropysäkit ovat riittävän korkeatasoisia. Loppujen vastaajien kokema huono palvelutaso johtuu katosten ja valaistuksen puuttumisesta. Useassa kommentissa oli mainittu myös pyöräpysäköintipaikkojen tarve. 70 % koki, että pikavuoropysäkit erottuvat riittävästi muista pysäkeistä. Palvelutaso Vastaajista vain 22 % on tyytyväisiä joukkoliikenteen palvelutasoon ja 78 % kokee, että joukkoliikenteessä on todellisia palvelutaso-ongelmia tai puutteita. Selkeiksi ongelmiksi erottuivat iltojen ja viikonloppujen vähäiset vuorot ja vuorotyöläisten ongelmat sovittaa työaikojaan joukkoliikenteen aikataulujen kanssa yhteen. Vastaajia pyydettiin valitsemaan 1-5 asiaa, jotka lisäisivät heidän joukkoliikennematkojansa (kuva 8). Vaikuttavimpana asiana pidettiin lippujen hintojen alentamista, jolloin 60 % vastasi lisäävänsä joukkoliikennematkoja. Vastausten perusteella joukkoliikennematkoja lisäisi merkittävästi myös aikataulujen sopiminen paremmin matkustustarpeisiin ja reittien kulkeminen lähempänä lähtö- ja määräpaikkoja sekä vuorojen lisääminen päivällä, iltaisin ja viikonloppuisin. Näistä jokaisen toimenpiteiden kohdalla 34 51 % vastaajista arvioi lisäävänsä joukkoliikenteen matkoja. Kuva 8. Vastaajien näkemys eri toimenpiteiden vaikutuksesta joukkoliikennematkustamiseen. 19
Vapaa palaute Vastanneet olisivat halukkaita käyttämään joukkoliikennettä, jos vuorot ja reitit sopisivat paremmin matkustustarpeisiin. Erityisesti työssäkäyvät olisivat valmiita vaihtamaan omalla autolla kulkemisen joukkoliikenteen käyttöön. Useammassa vastauksessa ehdotettiin eläkeläisille alennuksia lippuihin ja kannustin käyttää joukkoliikennevuoroja keskipäivällä, jolloin muuten liikenteessä on hiljaisempaa. Ilmaista matkaa vaadittiin myös lastenvaunujen kanssa matkustaville. Palautteissa ehdotettiin myös, että hiljaisina aikoina voisi ajaa pienemmällä kalustolla, mikä olisi vastaajien mielestä taloudellisempaa ja mukavampaa. Muutamassa kommentissa kannatettiin ns. ilmaista joukkoliikennettä, joka kustannetaan pääasiassa verovaroista ja mainostuloista, mutta on käyttäjälle ilmainen (tai lähes ilmainen). Sen hyviä puolia ovat henkilöautoliikenteen väheneminen ja henkilöautojen vaatiman infrastruktuurin rakentamisja ylläpitokustannusten lasku sekä ympäristövaikutukset. Mikäli palvelutaso nousee lisääntyvien matkustajamäärien myötä, myös kuntien kuljetuksissa on mahdollista saada säästöjä. Vastauksissa kannatettiin myös joukkoliikenteen voimakkaampaa markkinointia. Lisäksi mainittiin että on tärkeää kouluttaa kuljettajat asiakaspalvelutyöhön, sillä matkustaja on asiakas, joka maksaa saamastaan kokonaispalvelusta. YHTEENVETO ASUKASKYSELYSSÄ SAADUISTA VASTAUKSISTA - Vastaajien pääasiallinen kulkutapa on henkilöauto. - Joukkoliikenteen säännöllisistä käyttäjistä on yli 80 % naisia. - Suuri osa niistä vastanneista, jotka käyttävät joukkoliikennettä, on kertalipulla matkustavia satunnaismatkustajia. - Kymppikortti on suosittu maksuväline, mutta myös arvokorttia toivottiin uudeksi maksuvälineeksi. - Joukkoliikenteen informaatio on suurimmalle osalle riittävää. Uusia informaatiokanavia käytetään, mutta myös perinteinen aikatauluvihko puolustaa edelleen asemaansa. - Liityntäyhteydet asemille eivät toimi; joko niitä ei ole tai niiden olemassaoloa ei tiedosteta. - Pyöräpysäköintiä halutaan lisättävän pysäkkien yhteyteen. - Joukkoliikenteen palvelutaso koetaan puutteelliseksi; erityisiä ongelmia ovat vähäinen iltaja viikonloppuliikenne sekä vuorotyöläisiä heikosti palveleva tarjonta. - Edulliset lipunhinnat sekä sopivammat aikataulut lisäisivät eniten joukkoliikennematkustusta. 20
4 Joukkoliikenteen tarkennetut palvelutasotavoitteet 4.1 Lähtökohdat Joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtäviin kuuluu toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittäminen. Tuorein suositus palvelutasomäärityksissä käytettävistä palvelutasoluokista sekä niiden määrällisistä ja laadullisista palvelutasotekijöistä on valmistunut syksyllä 2011. Liikenneviraston ohjauksessa laaditussa luokittelussa on omat palvelutasoluokkansa kaupunkiseuduille ja maaseutumaisille alueille. Suositus täydentää Liikenneviraston ohjetta 7/2010 joukkoliikenteen palvelutason määrittelystä. Lisäksi keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteista on julkaistu oma ohjeistuksensa (LVM 54/2007). Liikenneviraston ohjeistuksessa on määritelty kuusi palvelutasoluokkaa, jotka toimivat myös suunnittelualueen palvelutasoluokittelun perustana. Nämä luokat ovat kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisääteinen taso. Liikenneviraston ohjeistuksessa on kullekin luokalle määritelty myös määrälliset ja laadulliset palvelutasotekijät ja -kriteerit. Myös näitä käytetään soveltaen suunnittelualueella. Nykyisen toimintamallin mukaisesti palvelutasomäärittelyssä määritellään se tavoitteellinen talviarkipäivän taso, johon viranomainen pyrkii kehittämään joukkoliikenteen palvelua. Lopullinen palvelutasomäärittely on suositus, jonka toteutumisaste määräytyy viime kädessä käytettävissä olevien (taloudellisten) resurssien mukaan. Palvelutasomäärittely toimii alueen joukkoliikenteen suunnittelun lähtökohtana. Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on laadittu vuosille 2012 2016. Määrittelyssä olivat mukana yhteistoimintasopimuksen kunnat eli Pori, Ulvila, Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki. Myös Varsinais-Suomen ELY-keskus on vahvistanut palvelutasotavoitteet, jotka on määritelty yhteysväleittäin kuntakeskusten välillä. Porin paikallisliikenteen palvelutasotavoitteet on vahvistettu Porin kaupunginhallituksessa Porin joukkoliikennestrategian hyväksymisen yhteydessä vuonna 2011. 21
Taulukko 7. Alueellisen joukkoliikenteen palvelutasoluokat. Lähde: Alueellisen joukkoliikenteen palvelutason määrittelyssä käytettävät kriteerit, Liikenneviraston ohjeita 15/201. Palvelutasoluokka Kilpailutaso Houkutteleva taso Keskitaso Peruspalvelutaso Minimitaso Lakisääteinen taso Kuvaus Joukkoliikenne on todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Tässä luokassa tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta merkittävästi. Kilpailutasoista joukkoliikennettä voi esiintyä esimerkiksi suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla ja niiden lähikeskuksissa. Joukkoliikenne on käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Tässä palvelutasoluokassa tavoitteena on saada uusia matkustajia joukkoliikenteeseen. Houkuttelevaa palvelutasoa voi esiintyä esimerkiksi keskisuurilla kaupunkiseuduilla ja niiden keskusten välisillä yhteyksillä. Joukkoliikenne tarjoaa liikkumisvaihtoehdon päivittäisiin kohteisiin. Tavoitteena on tarjota jokapäiväisiä säännöllisiä liikkumismahdollisuuksia. Keskitason käyttöalueena voivat olla esimerkiksi pienet ja keskisuuret kaupunkiseudut ja niiden keskusten väliset yhteydet. Joukkoliikenne tarjoaa vaihtoehtoisia yhteyksiä töihin, kouluun ja asiointiin. Tavoitteena on turvata arjen liikkumistarpeet ja tarjota mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä. Peruspalvelutason käyttöalueena voivat olla esimerkiksi pienet kaupungit ja niiden keskusten väliset yhteydet sekä kuntakeskukset ja niiden väliset yhteydet. Joukkoliikenteen avulla hoidetaan perusyhteydet, joiden avulla on mahdollista päästä aamulla kouluun ja töihin, illalla kotiin sekä asioida kahdesti viikossa. Tavoitteena on turvata perus- ja asiointiyhteydet avoimen joukkoliikenteen avulla. Minimitasoista joukkoliikennettä voi olla esimerkiksi kylien ja kuntakeskusten välisillä yhteyksillä. Hoidetaan vain lakisääteiset kuljetukset. Nämä kuljetukset hoidetaan mahdollisuuksien mukaan avoimella joukkoliikenteellä. Koska lakisääteisistä kuljetuksista määrätään lainsäädännön tasolla, ei tässä määrittelytyössä ole määritelty niitä ollenkaan. 4.2 Vakiovuoroliikenteen palvelutasokriteerit ja -tavoitteet Porin seutuliikenteen palvelutasoluokkia vastaavat laadulliset ja määrälliset palvelutasokriteerit on esitetty joulukuussa 2011 valmistuneessa "Porin seudun joukkoliikenteen palvelutason määrittely 2012 2016" -selvityksessä. Näihin ei ole tässä yhteydessä katsottu tarpeelliseksi tehdä muutoksia. Tässä suunnitelmassa Karhukuntien palvelutasotavoitteita on täydennetty ja tarkennettu määrittelemällä tärkeimmät kylät ja taajamat sekä tarkastelemalla niiden joukkoliikenneyhteyksiä kuntakeskuksiin. Asetetut palvelutasotavoitteet perustuvat em. jo vahvistettuihin tavoitteisiin, nykyiseen vakiovuorotarjontaan sekä väestötiheyteen. Koska pikavuorot eivät Karhukunnissa pääsääntöisesti palvele kyliä vaan ainoastaan kuntakeskusten välistä liikennettä, palvelutasotavoitteet on tässä asetettu ainoastaan vakiovuoroliikenteelle. Siten esimerkiksi asetettu minimitaso Huittisten ja Kokemäen välillä tarkoittaa vain vakiovuoroliikennettä, jonka tarjonta nykyisin on minimi-/lakisääteisellä tasolla, koska ko. yhteysväli tukeutuu joukkoliikennepalveluissaan palvelutasoltaan (noin) keskitasoiseen pikavuoroliikenteeseen. Suunnittelualueella palvelutason määrittelyssä on hyödynnetty myös asukastiheyttä ja nykyistä joukkoliikenteen vuorotarjontaa. Kuvassa 9 on esitetty em. perusteella määritelty joukkoliikenteen vakiovuorojen tavoitteellinen palvelutaso tärkeimmiltä kyliltä ja taajamista kuntakeskuksiin. Niiden alueiden ja yhteysvälien, jotka eivät näy kuvassa, palvelutaso määräytyy asukastiheydeltään ja tarjonnaltaan vastaavantyyppisten alueiden mukaisesti. Liityntämatkojen osalta tärkeimmiltä kyliltä ja taajamista pyritään järjestämään liityntämahdollisuus valtakunnalliseen julkisen liikenteen verkkoon, mikäli mahdollista. Kuitenkin ensisijaisesti liityntäyhteydet järjestetään kuntakeskuksista. Tavoitteellinen palvelutaso muodostuu erityyppisten liikenteiden yhteisvaikutuksesta. 22
Kuva 9. Palvelutasotavoitteet tärkeimmiltä kyliltä ja taajamista kuntakeskuksiin vakiovuoroliikenteellä. 23
5 Joukkoliikenteen järjestämistapa 5.1 Joukkoliikenteen järjestämistapamallit Siirtymäajan liikennöintisopimusten päättyessä joukkoliikenne voidaan järjestää kuvan 13 vaihtoehtojen mukaisesti. Varsinaisessa PSA-mallissa toimivaltainen viranomainen maksaa korvauksia tai myöntää yksinoikeuksia tietylle kokonaisuudelle. Markkinaehtoisessa mallissa (ME) viranomainen ei rajoita markkinoille tuloa, tarjonnan määrää eikä matkalippujen hintoja. Lisäostoilla voidaan täydentää markkinaehtoista mallia tai käyttöoikeussopimuksia. Tarkemmat kuvaukset järjestämistavoista on esitetty liitteessä 3. Kuva 10. Joukkoliikenteen vaihtoehtoiset järjestämistavat siirtymäajan sopimusten päättymisen jälkeen. 5.2 Esitys joukkoliikenteen järjestämistavaksi 5.2.1 Lähtökohdat ja suunnitteluperiaatteet Porin seudun toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen toimii seudullisena kunnallisena joukkoliikenneviranomaisena Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Porin ja Ulvilan kuntien muodostamalla alueella. Karhukuntiin kuuluvat myös Huittinen, Luvia, Merikarvia ja Pomarkku, mutta näiden alueiden toimivaltaisena viranomaisena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus. Pikavuorojen toimivaltaisena viranomaisena toimivat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi myös Pirkanmaan ja Uudenmaan ELY-keskukset. Joukkoliikennelain 14 :n mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen tulee tehdä päätös joukkoliikennepalvelujen järjestämistavasta siirtymäajan jälkeen toimivalta-alueellaan. Tässä suunnitelmassa on sovittu esitettäväksi näkemys koko Karhukuntien joukkoliikenteen järjestämistavasta, koska Karhukunnat muodostavat joukkoliikenteen järjestämisen kannalta yhtenäisen alueen. Esitys ei koske Porin kaupungin sisäistä liikennettä (paikallisliikenne), jossa joukkoliikenteen järjestämistapa tullee lähinnä olemaan oma tuotanto. Kuntien sisäisen liikenteen hankinnasta 24
vastaavat ao. kunnat. Porin seudun joukkoliikennelautakunta voi hyödyntää esitystä päättäessään siirtymäajan jälkeisen liikenteen järjestämistavasta. Joukkoliikenteen järjestämistavan valintaan vaikuttavat merkittävästi seuraavat pääperiaatteet: 1. Turvataan yhtenäisen lippujärjestelmän toimintaedellytykset PSA-liikenteellä niissä kunnissa, joissa tehdään nykyisin yli 10 000 seutulippumatkaa vuodessa. Muodostetaan toimivat yhtenäisen lippujärjestelmän alueet, mikä voi tarkoittaa muutoksia nykyisiin seutulippualueiden rajoihin. 2. Turvataan työmatkapendelöintiä palvelevat joukkoliikenneyhteydet PSA-liikenteellä niiden kuntaparien välillä, joissa on vähintään 400 pendelöijää suuntaansa. Tällöin kuntaparien välillä saavutettaisiin yli 10 000 matkaa vuodessa pelkästään sillä, että 5-10 % pendelöijistä käyttäisi joukkoliikennettä. 3. Turvataan joukkoliikenteen palvelutaso PSA-liikenteellä muusta merkittävästä syystä, mm. toisen asteen opiskelijoiden opiskelumatkoille silloin, kun opiskelijat ottavat huomattavan määrän opiskelupaikkoja vastaan kotipaikkakunnan ulkopuolisesta kunnasta. 4. Niillä alueilla ja yhteysväleillä, joissa edellä mainitut kohdat 1-3 eivät toteudu, ensisijainen tavoite on markkinaehtoinen liikenne, jota täydennetään tarvittaessa PSA:n mukaisella reittipohjaisella ostoliikenteellä. Tyypillisiä markkinaehtoiseksi ohjattavia liikenteitä ovat nykyistä pikavuoroliikennettä vastaava liikenne sekä kuntien sisäiset, lähinnä koululaisliikennettä palvelevat, joukkoliikenneyhteydet. Kuntien sisäinen liikenne tullee riittämättömän kysynnän vuoksi kuitenkin käytännössä olemaan ao. kuntien ostoliikenteenä hankkimaa liikennettä. Joukkoliikenteen järjestämiseen Karhukuntien alueella soveltuvat seuraavat PSA:n mukaiset toimintamallit: Alueellinen käyttöoikeussopimus, Reittipohjainen käyttöoikeussopimus (nettomalli) sekä Oma tuotanto Alueellista käyttöoikeussopimusta esitetään käytettävän silloin kun kahden kohteen välillä (yleensä kuntaparien välinen liikenne) ajetaan useampaa reittiä. Toimintamalli on soveltuva myös sellaisella alueella, jossa nykyisin ajetaan paljon ostoliikennettä ja sellaista markkinaehtoista liikennettä, jossa on huomattavasti keskimääräistä liikennettä paremmat lipputulot. Tällöin viranomaisen kannalta koko liikenteen kattavalla alueellisella käyttöoikeussopimuksella on mahdollista aikaansaada nykyistä edullisemmalla rahoituksella nykyisen kaltainen tai jopa nykyistä parempi joukkoliikenteen palvelutaso. Reittikohtaista käyttöoikeussopimusta esitetään käytettävän silloin, kun kahden kohteen välillä liikenne keskittyy tietylle reitille. Käyttöoikeussopimuksen yhdistelmä tulee kyseeseen esim. silloin, kun käytetään alueellista käyttöoikeussopimusta ja halutaan jollain osaa yhteysväliä määrätä joukkoliikenteelle tietty reitti. Esim. Porissa, jossa on melko toimiva paikallisliikenteen tarjonta, voi olla soveltuvaa määrätä ELY-keskuksen järjestämä joukkoliikenne käyttämään jollain yhteysvälillä jotakin tiettyä reittiä. Oma tuotanto on kunnalliselle viranomaiselle soveltuva kilpailun vaihtoehto. Porin Linjat Oy on Porin kaupungin omistama paikallisliikenneyhtiö, joka nykyisin hoitaa Porin kaupungin joukkoliikenteen palvelutuotantoa. Oman tuotannon etuja ja haittoja ovat: + Omalla tuotannolla voidaan estää markkinoiden ylihinnoittelu tilanteessa, jossa on vaarana monopolin syntyminen. + Oman tuotannon käyttäminen voi olla joustavaa esimerkiksi kokeiltaessa uusia reittejä. + Omaa tuotantoa käytettäessä mahdollisten muutosten tekeminen on joustavampaa kuin sopimusliikenteessä. - Kuntien omalla tuotannolla on usein yksityisiä yrityksiä jonkin verran korkeampi hintataso johtuen muun muassa kunnallisista virka- ja työehtosopimuksista. Porissa tätä haittaa ei 25