PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Samankaltaiset tiedostot
PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin. Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää. Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Tree map system in harvester

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

I. Principles of Pointer Year Analysis


Kangasmaiden lannoitus

Motti-ohjelmisto: metsikön kehityksen simulointi

Puun eri osat. Puusta pintaa syvemmältä. Puun eri osat. Rungon solukko huolehtii nestevirtauksesta

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Supplementary Table S1. Material list (a) Parameters Sal to Str

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Pelletizing trials Autum 2008

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin

Suomen Akatemia käynnisti keväällä 1998 puu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)

Puusolut ja solukot. Puu Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu Puun rakenne ja kemia

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukyvyn

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen

Pro Gradu - tutkielma: Eri-ikäiskasvatuksen vaikutus kuusen puuaineen laatuun

Tehokkuutta taimikonhoitoon

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland

Ilmasto vaikuttaa puulajien levinneisyyteen, kasvuun

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Suomen metsien inventointi

Sään- ja lahonkestävyys. Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka

Energiapuun mittaus ja kosteus

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Eri-ikäisrakenteisen kuusikon uudistumisesta riittääkö siemensato? Taimitarhapäivät Jyväskylä Markku Nygren

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Tuulituhot ja metsänhoito

Transkriptio:

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Pekka Saranpää Harri Mäkinen Tuula Jaakkola Metla, Vantaa, Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö TJ 12..24 1 Tutkimuksen tavoitteet selvittää eritasoisten harvennusten ja lannoitusten vaikutusta kuusen (Picea abies (L.) Karst) kasvuun ja puuaineen ominaisuuksiin (solujen dimensiot, kevät/kesäpuusuhte et, puuaineen tiheys, kemiallinen koostumus) varttuneilla kuusilla malleja puuaineen ominaisuuksille oksikkuusmallit TJ 12..24 2

Hypoteesit voimakkaat harvennukset ja lannoitukset vs. normaalit metsänhoitosuositusten mukaiset käsittelyt varttuneissa metsissä: lisäävät kasvua alentavat puuaineen tiheyttä vähentävät kesäpuuosuuksia vähentävät soluseinäosuutta lustossa alentavat soluseinän paksuutta lisäävät soluontelon läpimittaa lisäävät solulukumäärää lustossa alentavat kuidunpituutta muutokset kasvussa ja edelleen laatuominaisuuksissa vähäisemmät kuin nuorilla puilla TJ 12..24 3 Aineistot Harvennuskokeet Heinola-Punkaharju 24 puuta, 7 v. harventamaton, lievä ja voimakas harvennus Suonenjoki-Parikkala -lannoitusharvennuskokeet 8 puuta, 7 v. harventamaton, lievä ja voimakas harvennus, lannoittamaton, lannoitus 1 kg N/ha/ v, 3 kg N/ha/ v TJ 12..24 4

Suonenjoen näytepuut puuta/koeala 4 puuta tarkempiin mittauksiin alat 3 (H2L1), (HL), 7 (HL1), 8 (H2L) 4 7 kiekkoa/puu 1,3 m ja 3-4 m välein TJ 12..24 Parikkalan näytepuut puuta/ala ->4 puuta TJ 12..24 6

Mittaukset ohutleike (16 µm) Heinola 12--24-1 puuominaisuudet ytimestä pintaan, tyveltä latvaan mittaukset: kuidunpituus kevät/kesäpuuosuudet tiheys solumitat kemiallinen koostumus; ligniinit 12--24-8 TJ 12..24 7 Tuloksia harvennuskokeista A B Basal area (m 2 /ha) 4 3 2 Basal area (m 2 /ha) 4 3 2 1 197 197 198 198 199 199 2 1 196 197 197 198 198 199 199 2 Basal area development (m2/ha) in Heinola (A) and Punkaharju (B) thinning experiments in dense (circles, solid line), normal (squares, dashed line) and sparse (triangles, dotted line) plots. TJ 12..24 8

Pohjapinta-alan kehitys Basal area increment (cm 2 ) 3 A 2 2 1 1 192 194 196 198 2 Basal area increment (cm 2 ) 3 B 2 2 1 1 192 194 196 198 2 Basal area increment (cm 2 ) 3 2 2 1 1 C 194 196 198 2 Basal area increment (cm 2 ) 194 196 198 2 Basal area increment in Heinola (A and B) and Punkaharju (C and D), at breast height (A and C) and at height of 12 m (B and D), before and after the initiation of the experiment. Values are the tree-size-class weighted means of 3, 4, and trees in sparse (dotted line), normal (dashed line), and dense plots (solid line), respectively. Vertical lines indicate thinnings. 3 2 2 1 1 D TJ 12..24 9 Kesäpuuosuus vuosilustossa Relative latewood proportion (%) 1 A 13 11 9 7 197 197 198 198 199 199 2 Relative latewood proportion (%) 1 B 13 11 9 7 1961971971981981991992 Relative proportion of latewood at breast height in Heinola (A) and Punkaharju (B) thinning experiments in normal (dashed line) and sparse (dotted line) plots in relation to proportion of latewood in dense plot (solid line) according to the eq. 2 using the treesize-class weighted means (3, 4, and trees in sparse, normal and dense plots, respectively). Y-axes and vertical lines indicate thinnings. TJ 12..24 1

Puuaineen tiheys,7 A,7 B Ring density (g/cm 3 ),6,,4 Ring density (g/cm 3 ),6,,4,3 192 194 196 198 2,3 192 194 196 198 2,7 C,7 D Ring density (g/cm 3 ),6,,4 Ring density (g/cm 3 ),6,,4,3 194 196 198 2,3 194 196 198 2 Mean ring density in Heinola (A and B) and Punkaharju (C and D), at breast height (A and C) and at height of 12 m (B and D), before and after the initiation of the experiment. Values are the tree-size-class weighted means of 3, 4, and trees in sparse (dotted line), normal (dashed line) and dense plots (solid line), respectively. Vertical lines indicate thinnings. TJ 12..24 11 Kuidunpituus Fiber length (mm) 4 3 2 A B Fiber lenght (mm) 4 3 2 1 Fiber length (mm) 1 193 194 19 196 197 198 199 2 2 4 6 8 1 12 14 16 18 Distance from the pith (mm) C D 4 3 2 1 Fiber length (mm) 4 3 2 1 193 194 19 196 197 198 199 2 2 4 6 8 1 12 14 16 18 Distance from the pith (mm) Mean fibre length of trees at breast height in dense (circles) and sparse (triangles) plots in Heinola (A and B) and Punkaharju (C and D) before and after the initiation of the experiment plotted against years (A and C) and sample distance from the pith (B and D). Values are arithmetic means of 3 trees. Vertical lines indicate thinnings. TJ 12..24 12

Aikataulu ja nykytilanne Vuosi 1 Olemassa olevan aineiston inventointi (1%) Kenttätyöt (1%) Laboratoriomittaukset (7%) Tilastollisten analyysien aloitus (%) Kuusen oksamallien viimeistely (1%) Vuosi 2 Laboratoriomittaukset saatetaan loppuun Aineiston analysointi: referoitu julkaisu Alustavia malleja puuaineen ominaisuuksille Oksamallit liitetään MOTTI -simulaattoriin TJ 12..24 13 Aikataulu ja nykytilanne Vuosi 3 Tilastolliset analyysit saatetaan loppuun, 2-3 referoitua julkaisua Lopulliset mallit puuaineen ominaisuuksille, referoitu julkaisu Mallit liitetty MOTTI ja PipeQual simulaattoreihin Case studies, loppuraportti TJ 12..24 14

Kiitos! TJ 12..24 1