EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 5.6.2012 ILMOITUS JÄSENILLE (60/2012) Asia: Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen perusteltu lausunto ehdotuksesta neuvoston asetukseksi työtaisteluoikeuden harjoittamisesta suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen (COM(2012)0130 2012/0064/APP) Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan mukaisesti kukin kansallinen parlamentti voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu, antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Euroopan parlamentin työjärjestyksen mukaan toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen liittyvät asiat kuuluvat oikeudellisten asioiden valiokunnan toimivaltaan. Jäsenille lähetetään tiedoksi Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen perusteltu lausunto edellä mainitusta ehdotuksesta. CM\904057.doc PE491.086v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
LIITE Alahuoneen perusteltu lausunto Toimitettu Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston ja komission puheenjohtajille toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan nojalla. ja joka koskee ehdotusta neuvoston asetukseksi työtaisteluoikeuden harjoittamisesta suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen 1 Toissijaisuusperiaatteen noudattamisen arvioimista koskeva sopimuskehys 1. Toissijaisuusperiaate on saanut alkunsa halusta varmistaa, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä EU:n kansalaisia. SEU-sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa se määritellään seuraavalla tavalla: "Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla." 2. EU:n toimielinten on huolehdittava "jatkuvasti" 2 toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti. 3. Vastaavasti komission on kuultava laajalti eri tahoja ennen kuin se tekee ehdotuksen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, ja näissä kuulemisissa on tarvittaessa otettava huomioon toimien alueellinen ja paikallinen ulottuvuus 3. 4. Pöytäkirjassa N:o 2 olevan 5 artiklan nojalla kaikkiin esityksiin, jotka koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä, olisi liitettävä "selvitys, jonka sisältämien yksityiskohtaisten tietojen perusteella" toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamista voidaan arvioida. Selvitykseen olisi sisällyttävä seuraavaa: arviointi esityksen rahoitusvaikutuksista arviointi ehdotuksen vaikutuksista kansalliseen ja tarvittaessa alueelliseen lainsäädäntöön, kun kyse on direktiivistä sekä laadulliset ja, aina kun se on mahdollista, määrälliset perusteet syistä, "joiden 1 COM(2012)0130. 2 Pöytäkirjan N:o 2 1 artikla. 3 Pöytäkirjan N:o 2 2 artikla. PE491.086v01-00 2/8 CM\904057.doc
perusteella todetaan, että unionin tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla". Yksityiskohtaisia tietoja sisältävässä selvityksessä olisi myös osoitettava että unionille, jäsenvaltioiden hallituksille, alueellisille tai paikallisille viranomaisille, taloudellisille toimijoille ja kansalaisille aiheutuvan taloudellisen tai hallinnollisen rasituksen on pysyttävä mahdollisimman pienenä, ja sen on oltava oikeassa suhteessa tavoitteeseen nähden. 5. SEU-sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan ja 12 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan nojalla kansalliset parlamentit huolehtivat siitä, että toissijaisuusperiaatetta noudatetaan pöytäkirjassa N:o 2 määrättyjen menettelyjen, erityisesti perusteltua lausuntoa koskevan menettelyn, mukaisesti. Edellinen pöytäkirja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta 6. Amsterdamin sopimukseen liitetyssä edellisessä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa annettiin hyödyllistä ohjausta siitä, miten toissijaisuusperiaatetta on sovellettava. Nämä ohjeet ovat edelleen asiaankuuluva mittari toissijaisuusperiaatteen noudattamisessa. Komissio on vahvistanut, että se käyttää edelleen Amsterdamin sopimukseen liitettyä pöytäkirjaa ohjenuorana arvioidessaan suhteellisuusperiaatteen noudattamista ja suosittaa muita tekemään samoin 1. "Jotta yhteisön toiminta olisi perusteltua, toissijaisuusperiaatteen molempien ehtojen on täytyttävä: suunnitellun toiminnan tavoitteita ei voida riittävällä tavalla toteuttaa jäsenvaltioiden toiminnan avulla niiden valtiosääntöjärjestelmän puitteissa, ja ne voidaan tämän vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön toiminnan kautta. Arvioitaessa edellä mainittujen edellytysten täyttymistä olisi noudatettava seuraavia suuntaviivoja: tarkasteltavaan asiaan liittyy useisiin jäsenvaltioihin vaikuttavia näkökohtia, joita ei voida tyydyttävästi säännellä jäsenvaltioiden toiminnalla pelkkä jäsenvaltioiden toiminta tai yhteisön toimimattomuus olisi ristiriidassa perustamissopimuksessa olevien vaatimusten kanssa (kuten tarve oikaista kilpailun vääristyminen tai välttää peiteltyjä kaupan esteitä taikka vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta) tai vahingoittaisi muutoin merkittävästi jäsenvaltioiden etuja yhteisön tasolla toteutetusta toiminnasta olisi selkeästi etua laajuutensa tai vaikutustensa vuoksi jäsenvaltioiden tasolla toteutettuun toimintaan verrattuna." 2 "Yhteisön toimintaa varten on valittava mahdollisimman yksinkertainen muoto, toiminnan on johdettava toimenpiteen tavoitteen tyydyttävään toteutumiseen ja sitä on voitava toteuttaa tehokkaasti. Yhteisö antaa säädöksiä vain siltä osin kuin se on 1 Ks. komission kertomukset toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista vuodelta 2010, s. 2 (COM(2010)0547) ja vuodelta 2011, s. 3, (COM(2011)0344). 2 5 artikla. CM\904057.doc 3/8 PE491.086v01-00
tarpeen. Direktiivejä suositaan asetusten sijasta ja puitedirektiivejä yksityiskohtaisten toimenpiteiden sijasta edellyttäen, että tilanne muutoin on samanlainen". Ehdotettu lainsäädäntö 7. Ehdotetun asetuksen sisältö esitetään yksityiskohtaisesti EU-asioiden valvontavaliokunnan mietinnössä, johon tämä perusteltu lausunto liitetään. Lainsäädännöllinen tavoite Yhteenveto 8. Komission perusteluissa selitetään seuraavaa: "Tällä ehdotuksella pyritään selkeyttämään yleisiä periaatteita ja EU:n tasolla sovellettavia sääntöjä, jotka koskevat perusoikeuksiin kuuluvaa oikeutta ryhtyä työtaistelutoimiin ja sen harjoittamista palvelujen tarjoamisen vapauden ja sijoittautumisvapauden yhteydessä, sekä otetaan huomioon tarve sovittaa yhteen näitä kysymyksiä valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa. Ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvat työntekijöiden tilapäinen lähettäminen toiseen jäsenvaltioon palvelujen tarjoamiseksi rajojen yli sekä mahdolliset rakenneuudistukset ja/tai toiminnan siirrot, jotka koskevat useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota." 1 2 artikla: perusoikeuksien ja taloudellisten vapauksien välinen suhde yleisiä periaatteita 9. Komissio kuvaa artiklan vaikutuksia seuraavasti: "Vaikka 2 artiklassa todetaan, etteivät perusoikeuksiin kuuluvan työtaisteluoikeuden harjoittaminen ja perussopimukseen kirjatut ja perussopimuksen suojaamat sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus ole ristiriidassa eikä yhdellä niistä ole ensisijaisuutta toiseen nähden, siinä otetaan huomioon mahdollisesti syntyvät ristiriitatilanteet, joissa näiden oikeuksien ja vapauksien harjoittamista voidaan joutua sovittamaan yhteen suhteellisuusperiaatteen mukaisesti linjassa tuomioistuinten ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa." "Perusoikeuksien ja sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden yleinen tasavertaisuus merkitsee sitä, että näitä vapauksia voidaan joutua rajoittamaan perusoikeuksien suojaamiseksi. Se tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että näiden vapauksien harjoittaminen voi olla perusteena perusoikeuksien harjoittamisen käytännön rajoittamiselle." 2 3 artikla: riitojenratkaisumenettelyt 1 Komission perustelujen sivulla 10. 2 Ks. ed. alaviite, s. 12. PE491.086v01-00 4/8 CM\904057.doc
10. Komissio kuvaa 3 artiklan 1 3 alakohdan vaikutuksia seuraavasti: "Ehdotuksen 3 artiklassa tunnustetaan lakko-oikeuden käytännön harjoittamiseen liittyvien olemassa olevien kansallisten käytänteiden myös vaihtoehtoisten riitojenratkaisumenettelyjen, esimerkiksi sovittelun ja välimiesmenettelyn rooli ja merkitys. Ehdotuksessa ei esitetä muutoksia kansallisen tason vaihtoehtoisiin ratkaisumenettelyihin eikä myöskään velvoiteta niiden perustamista sellaisilta jäsenvaltioilta, joilla niitä ei ole. Ehdotuksessa kuitenkin vahvistetaan vaihtoehtoisten menettelyjen tasapuolisen käyttömahdollisuuden periaate rajatylittävien tapauksien osalta niissä jäsenvaltioissa, joissa vaihtoehtoisia menettelyjä on käytössä, ja säädetään jäsenvaltioiden toteuttamista mukautuksista, joilla varmistetaan periaatteen noudattaminen käytännössä." 1 3 artikla 4 kohta: kansallisten tuomioistuinten asema 11. Komissio toteaa, että tässä kohdassa "selkeytetään kansallisten tuomioistuinten asemaa: jos yksittäisessä tapauksessa rajoitetaan taloudellista vapautta perusoikeuden harjoittamisen tuloksena, tuomioistuinten on löydettävä kohtuullinen tasapaino kyseisten oikeuksien ja vapauksien välille ja sovitettava niitä yhteen. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaan siinä myönnettyjen oikeuksien ja vapauksien harjoittamisen rajoittamisen on tapahduttava kyseisten oikeuksien ja vapauksien olennaista sisältöä noudattaen. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoituksia voidaan tehdä ainoastaan, jos ne ovat välttämättömiä ja vastaavat tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia. Tuomioistuin on myös todennut, että toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla on tässä yhteydessä laaja harkintavalta." 2 4 artikla: varoitusjärjestelmä 12. 4 artikla: "Asetuksen 4 artiklassa perustetaan varhaisvaroitusjärjestelmä, jonka välityksellä jäsenvaltioiden on tiedotettava ja ilmoitettava toisille jäsenvaltioille ja komissiolle viipymättä vakavista toimista tai olosuhteista, jotka joko häiritsevät vakavalla tavalla sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa tai synnyttävät vakavaa yhteiskunnallista levottomuutta, jotta mahdollisia vahinkoja voidaan ehkäistä ja rajoittaa mahdollisimman tehokkaasti." 3 Vaikutusten arviointi 13. Komission esittää vaikutusten arviointiaan koskevat päätelmät lyhyesti seuraavalla tavalla: "Vaikutusten arvioinnissa todettiin, että perusskenaariolla on kielteisiä taloudellisia ja 1 Ks. ed. alaviite, s. 13. 2 Ks. ed. alaviite, s. 13. 3 Ks. ed. alaviite, s. 14. CM\904057.doc 5/8 PE491.086v01-00
sosiaalisia vaikutuksia. Oikeudellisen epävarmuuden jatkuminen voisi johtaa siihen, että huomattava osa sidosryhmistä ei enää tukisi sisämarkkinoita. Tuloksena voisi syntyä yritysvastainen toimintaympäristö ja protektionistisia toimintamalleja. Vahingonkorvausvaatimusten riski ja kansallisten tuomioistuinten roolia koskeva epävarmuus voisivat estää ammattiliittoja harjoittamasta lakko-oikeuttaan. Tällä olisi kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden oikeuksien suojaan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklaan. Vaihtoehdoilla 6 ja 7 olisi myönteisiä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, sillä ne lisäävät oikeusvarmuutta. Vaihtoehdon 7 myönteiset vaikutukset olisivat merkittävämpiä, koska säädöstoimi (asetus) antaa enemmän oikeusvarmuutta kuin ei-sitova säädös (vaihtoehto 6). Varoitusjärjestelmä lisäisi myönteisiä vaikutuksia. Säädöksen antaminen olisi lisäksi merkki siitä, että komissio on sitoutunut voimakkaammin ratkaisemaan ongelman, jota ammattiliitot ja osa Euroopan parlamentista pitävät suurena huolenaiheena." "Parhaana pidetty vaihtoehto ongelman 4 taustalla olevien tekijöiden ratkaisemiseksi on vaihtoehto 7. Sen katsotaan olevan tehokkain ja vaikuttavin ratkaisu sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden sekä kansallisten työmarkkinasuhteiden välisten jännitteiden vähentämistä koskevan erityistavoitteen kannalta ja johdonmukaisin ratkaisu yleistavoitteiden kannalta. Näin ollen se muodostaa perustan tälle ehdotukselle." Asetuksen kohdat, jotka eivät ole toissijaisuusperiaatteen mukaisia 14. Parlamentin alahuone katsoo, että asetusehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska komissio ei esitä selkeitä perusteluja sille, miksi EU:n lainsäädäntötoimia tarvitaan, eikä selitä, miten se aikoo saavuttaa ilmoittamansa tavoitteet. 15. Parlamentin alahuone katsoo, että tarpeellisuus on ennakkoedellytys sekä EU:n toiminnalle että toissijaisuusperiaatteen noudattamiselle. 16. Myös komissio vahvistaa tämän näkemyksen: "Toissijaisuutta ei ole helppo osoittaa toiminnallisin kriteerein. Lissabonin sopimuksella tarkistetussa pöytäkirjassa ei enää mainita noudattamisen arviointitestejä, kuten "tarvetestiä" ja "EU-lisäarvotestiä". Soveltamistavassa on sen sijaan korostettu menettelyllisiä seikkoja, joilla varmistetaan, että kaikki keskeiset toimijat saavat äänensä kuuluviin. Komissio jatkaa "tarvetestin" ja "EU-lisäarvotestin" käyttämistä osana analyysimenetelmiään ja suosittelee myös muille niiden käytön jatkamista." 1 17. EU:n lainsäädäntötoimien tarve on näytettävä toteen ennemminkin vaikutusten arvioinnissa vertailtavilla ja arvioitavilla tiedoilla kuin pelkällä havainnolla, että EU:n toimintaa tarvitaan. Parlamentin alahuone katsoo, että komission perustelut ja vaikutusten arviointi perustuvat laajalti havaintoihin, että EU:n toimintaa tarvitaan, sen sijaan, että niissä esitettäisiin objektiivisia todisteita toimien tarpeellisuudesta. Tämä havainto tuntuu perustuvan Euroopan unionin tuomioistuimen asioissa Viking Line ja 1 Ks. vuoden 2011 kertomus toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista (alaviite 4). PE491.086v01-00 6/8 CM\904057.doc
Laval antamien tuomioiden seurauksia koskeviin "laajoihin ja vireisiin keskusteluihin" ja "ristiriitaisiin näkemyksiin" 1, Euroopan parlamentin näkemyksiin, Euroopan työmarkkinaosapuolten ja (silloisen) professorin Mario Montin laatimiin raportteihin ja komission omiin kuulemisiin. Oletuksen sijasta komissio ei kuitenkaan esitä selkeitä tietoja siitä, miksi tarvitaan EU:n säädöstä työtaisteluoikeuden harjoittamisesta suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen tai mitä säädöksellä saavutetaan. 18. Tämän vuoksi vaikutusten arvioinnista vastaava lautakunta totesi 21. joulukuuta 2011 antamassaan kertomuksessa seuraavaa: Vaikka [komission] tarkistetussa kertomuksessa esitetään erikseen kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen ja työtaisteluoikeuteen liittyvä ongelma ja kuvataan toimintavaihtoehtoja, siinä ei täysin erotella asiaa koskevia tavoitteita. Kertomuksessa ei edelleenkään selitetä selkeästi, miksi tähän ongelmaan puututaan samaan aikaan kun lähetetyistä työntekijöistä annettua direktiiviä tarkastellaan uudelleen, eikä siinä selvästi osoiteta asiaa koskevien EU:n lainsäädäntötoimien tarpeellisuutta ja suhteellisuutta. 2 Kertomuksessa todetaan, että tietopohja, joka osoittaisi EU:n sääntelytoimien jatkamisen tarpeellisuuden ja suhteellisuuden [...] kollektiivisen neuvotteluoikeuden ja työtaisteluoikeuden takaamiseksi [...] puuttuu kokonaan. 3 19. Tähän komissio vastaa, että se on ottanut huomioon tilanteen korjaamista koskevan suosituksen. Tietopohjaa on vahvistettu. 4 Komissio ei kuitenkaan selitä, miten tietopohjaa on vahvistettu, sikäli kuin sitä on edes tehty. 20. Koska tietoja ei ole, edellytykset EU:n lainsäädännölle ovat teoreettiset: "Vaikutusten arvioinnissa todettiin, että perusskenaariolla on kielteisiä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Oikeudellisen epävarmuuden jatkuminen voisi johtaa siihen, että huomattava osa sidosryhmistä ei enää tukisi sisämarkkinoita. Tuloksena voisi syntyä yritysvastainen toimintaympäristö ja protektionistisia toimintamalleja. Vahingonkorvausvaatimusten riski ja kansallisten tuomioistuinten roolia koskeva epävarmuus voisivat estää ammattiliittoja harjoittamasta lakko-oikeuttaan." 5 21. Samasta syystä ehdotuksen 1 3 artiklat ovat joko tarpeettomia tai valinnaisia. 6 Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus selittää tätä seuraavasti: Työtaisteluoikeuden ja taloudellisten vapauksien välistä suhdetta koskevat yleiset periaatteet. Asetuksen 2 artiklassa todetaan, että kumpaakin on noudatettava toisin sanoen kun harjoitetaan työtaisteluoikeutta, on kunnioitettava taloudellisia vapauksia, 1 Komission perustelujen sivulla 2. 2 Sivu 2. 3 Sivu 1. 4 Vaikutusten arvioinnin sivu 17 (8042/12 ADD 1). 5 Ks. edellä 13 kohta. 6 Liiketoiminnasta, innovaatiosta ja osaamisesta vastaavan osaston (Department for Business, Innovation and Skills) 18. huhtikuuta 2012 toimittamat perustelut. CM\904057.doc 7/8 PE491.086v01-00
Päätelmä ja kun käytetään taloudellisia vapauksia, on kunnioitettava työtaisteluoikeutta. Kummallekaan ei pyritä antamaan ensisijaisuutta toiseen nähden, ja lähestymistapa noudattaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä asioissa Viking Line ja Laval. Tämä Euroopan unionin oikeuskäytännössä määritelty kansallisten tuomioistuinten asema suhteellisuusarvioinnin soveltamisessa ilmaistaan selvästi 3 artiklan 4 kohdassa. Hallitus pitää kyseisiä Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioita selkeinä eikä näe tarvetta selventää niitä neuvoston asetuksessa. Tuomioita voidaan soveltaa suoraan, joten samalla kun tämä artikla ei ole tarpeellinen, se ei myöskään edellytä Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön tai politiikan muuttamista. Riitojenratkaisumenettelyt. Asetuksen 3 artiklassa pyritään nopeuttamaan kansainvälisten riitojen ratkaisemista vaatimalla, että jäsenvaltioissa käytettävissä olevia riitojenratkaisumenettelyjä on voitava käyttää myös kansainvälisten riitojen ratkaisemiseen (1 kohta). Jäsenvaltioita, joilla tällaisia menettelyjä ei ole, ei myöskään velvoiteta niitä perustamaan. Artikla liittyisi ACAS-neuvontapalveluun (Advisory, Conciliation and Arbitration Service) Isossa-Britanniassa ja työmarkkinasuhteista vastaavan virastoon (Labour Relations Agency, LRA) Pohjois-Irlannissa. ACAS:n ja LRA:n palveluja voidaan kuitenkin käyttää jo nyt vapaaehtoisuuden pohjalta missä tahansa kiistassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, myös rajatylittävissä tapauksissa. Tämän vuoksi Yhdistyneen kuningaskunnan järjestelmää ei tarvitsisi muuttaa. Artikla tarjoaa Euroopan tason työmarkkinaosapuolille mahdollisuuden tehdä kiistojen ratkaisutapoja koskevia sopimuksia (2 kohta). Artiklassa tehdään selväksi, ettei mikään vaihtoehtoinen riitojenratkaisumenetelmä (työmarkkinaosapuolten sopimukset mukaan luettuina) voi estää mahdollisuutta viedä asia kansallisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos ratkaisuun ei päästä kohtuullisen ajan kuluessa (3 kohta). ACAS ja LRA ovat vapaaehtoisuuteen perustuvia palveluja, jotka eivät estä asian viemistä tuomioistuimen käsiteltäväksi. Näin ollen Yhdistyneen kuningaskunnan järjestelmä täyttää kyseiset vaatimukset. 22. Parlamentin alahuone katsoo, että komissio vahvistaa ensisijaisen syyn asetusehdotuksen laatimiselle todetessaan perusteluissa, että "säädöksen antaminen olisi lisäksi merkki siitä, että komissio on sitoutunut voimakkaammin ratkaisemaan ongelman, jota ammattiliitot ja osa Euroopan parlamentista pitävät suurena huolenaiheena". 1 Tässä käytettyä vahvistavaa ilmaisutapaa on verrattava edellä käytettyyn teoreettiseen ilmaisutapaan. 23. Vaikka komissio on havainnut, että tarvitaan "merkkiä siitä, että komissio on sitoutunut voimakkaammin", tämä ei saa mielestämme sulkea pois tarvetta perustella EU:n toimintaa. 24. Näistä syistä katsomme, etteivät asetuksen 1 3 artiklat ole toissijaisuusperiaatteen mukaisia. 1 Ks. alaviite 11. PE491.086v01-00 8/8 CM\904057.doc