Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 53/2013/1 Dnro LSSAVI/50/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.4.2013 ASIA HAKIJAT Kahasuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen, Saarijärvi Ristisuon Turve Oy Suomäentie 190 43500 Karstula Tmi Juha Korkeamäki Korkeamäentie 166 43720 Kalmari HAKEMUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 21.3.2012 saapunut ja sittemmin täydennetty hakemus koskee Saarijärven kaupungin Kalmarin kylässä sijaitsevan noin 36 ha:n Kahasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 www.avi.fi/lansi PL 200, 65101 Vaasa Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Kahasuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 22.9.2005 antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 89/05/1 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan on 31.3.2012 mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 22.9.2005 antamallaan päätöksellä nro 89/05/1 myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan 42 hehtaarin alueella. Luvassa 89/05/1 on muun muassa seuraavat lupamääräykset: 1) Kuivatusvedet on johdettava 15.6.2005 ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen muutossuunnitelman mukaisesti valunnansäätöaltaan, laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta laskuojaa pitkin Veteläpu-
roon. Valunnansäätöaltaan alapuolelle on rakennettava virtaamansäätöpato. Kuivatusvedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta kaikissa olosuhteissa ja myös muulloin kuin varsinaisena tuotantoaikana. Mikäli vesien johtaminen pintavalutuskentälle ei talvella onnistu tai kentän talviaikainen toimivuus osoittautuu huonoksi, voidaan pintavalutuskenttä ohittaa aikana, jolloin maa ei ole sula. Kaikkien sarkaojien päässä on oltava lietesyvennys ja lietteenpidättimellä varustettu päisteputki. Laskeutusallas on varustettava pintapuomilla ja sen poistopäässä on oltava vedenkorkeutta säätelevä sihdillä varustettu putkipato. Laskeutusaltaan mitoituksen on oltava vähintään turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (ympäristöministeriö 19.9.2003) mukainen. Laskeutus- ja valunnansäätöaltaan välittömään läheisyyteen on varattava alueet altaista poistettavalle lietteelle siten, ettei liete pääse vesistöön. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi eristysojilla, jotka on varustettu lietesyvennyksillä. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhykkeet, jotta turvetta ei joudu ojiin lastausten yhteydessä. -- 9) Tuotannosta poistuvilta alueilta vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin vesistä saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia vesistössä. Jos tuotantoaluetta siirtyy jälkikäyttöön ja sen takia tehdään muutoksia vesien johtamiseen ja käsittelyyn, on tätä koskeva suunnitelma toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen muutosten toteutusta. 10) Toiminnan käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu on toteutettava Vapo Oy:n Länsi-Suomen yksikön toimialueen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Päästötarkkailua on tehtävä kerran kuussa otettavin näyttein kuntoonpanovuosina, vuosi kuntoonpanon päättymisen jälkeen sekä vuosina 2009 ja 2011. Näytteenottokuukaudet ovat huhti-toukokuu, kesäkuu, heinäkuu, elokuu ja syys-lokakuu. Näytteenottopisteenä on kuivatusvesien purkupiste pintavalutuskentän alapuolella, minkä lisäksi huhti-toukokuussa, heinäkuussa ja syys-lokakuussa tulee ottaa näyte myös pintavalutuskentän ja laskeutusaltaan väliltä. Analyysit on tehtävä laajan kuormitusanalyysivalikoiman mukaisesti. Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. Vesistövaikutuksia on tarkkailtava vuosittain maalis-huhtikuussa ja heinäelokuussa Humalalammesta pisteestä 6966860-2549080 Vapo Oy:n Länsi-Suomen yksikön toimialueen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. 2
11) Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. -- 14) Luvan saajien on maksettava Keski-Suomen TE-keskukselle vuosittain tammikuun aikana 250 euroa kalatalousmaksua käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi hankkeen vaikutusalueella. 3 Alueen kaavoitustilanne Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, jossa ei ole merkintää Kahasuon kohdalla. Kahasuon eteläpuolella kaavassa on merkinnät Saarijärven reitin Natura-alueesta sekä kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueesta, jonka suunnittelumääräyksen mukaan aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Myöskään Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa (hyväksytty 14.11.2012) ei ole merkintää Kahasuosta. Toiminnan kuvaus ja tuotantoalueen nykytila Purkuvesistö ja sen tila Kyseessä on toiminnassa oleva ojitettu turvetuotantoalue. Tuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 2005 ja tuotanto vuonna 2006. Alueelta on tuotettu vuosittain 11 750 28 000 m 3 turvetta, keskimääräinen tuotantomäärä vuosina 2006 2012 on ollut noin 18 600 m 3 /a. Kaikki turve on tuotettu pölynerotussykloneilla varustetuilla imuvaunuilla. Seuraavan viiden vuoden tuotantomääriksi arvioidaan 15 000 20 000 m 3 /a ja sen jälkeen tuotantomäärät laskevat tasolle 10 000-15 000 m 3 /a. Jäljellä olevaa tuotantokelpoista turvetta arvioidaan olevan noin 170 000 m 3. Tuotantoalueesta 33,8 ha on turpeennostoalaa ja auma-alueiden pinta-ala on 2,1 ha. Tuotannosta on poistunut 4,2 ha. Pintavalutuskentän pinta-ala on 2,5 ha, joka on 6,2 % sen 40,1 ha:n valuma-alueesta. Turvetuotannon päättymisen jälkeen alueet palautetaan nykyisen tiedon mukaan metsätalouskäyttöön. Vesienkäsittelymenetelmät eivät ole muuttuneet voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisestä. Kaikkien sarkaojien päissä on lietesyvennys ja lietteenpidättimellä varustettu päisteputki. Kuivatusvedet johdetaan valunnansäätöaltaan, laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta Veteläpuroon. Valunnansäätöaltaan alapuolella on virtaamansäätöpato ja laskeutusaltaassa on pintapuomi. Kahasuo sijaitsee Kymijoen vesistön Saarijärven reitin (14.6) Mahlunjärven alueen Humalalammen valuma-alueella (14.627). Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän jälkeen metsäojaa pitkin Veteläpuroon ja sitä pitkin noin
1,1 km:n matkan Humalalampeen. Humalalammesta vedet kulkevat Humalapuroa pitkin Tuhmajokeen ja Kalmarinselälle. Samalla valuma-alueella sijaitsee 25,4 ha:n Suurensuonnevan turvetuotantoalue. Veteläpuron vesistöhavaintopaikka sijaitsee Kahasuon kuivatusvesiojan yläpuolella. Havaintopisteelle tulee vesiä Suurensuonnevan turvetuotantoalueelta, joka sijaitsee noin 2 km Kahasuolta luoteeseen. Veteläpurosta on tarkkailutuloksia vain vuodelta 2010. Veteläpuron vesi oli vuonna 2010 lievästi hapanta, humuspitoista ja ravinteikasta. Keskimääräinen ph oli 6,3, keskimääräinen kiintoainepitoisuus 32 mg/l, kokonaistyppipitoisuus 780 µg/l, kokonaisfosforipitoisuus 65 µg/l ja COD Mn -pitoisuus 33 mg O 2 /l. Humalalammen vesi on tummaa, rautapitoista ja ravinteikasta. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli vuosina 2006 2011 noin 48 µg/l. Levien määrää ilmentävän klorofylli-a:n keskimääräinen pitoisuus oli noin 19 µg/l. Kokonaistypen keskimääräinen pitoisuus 929 µg/l kuvastaa rehevyyttä, kuten myös fosforin ja klorofylli-a:n pitoisuudet. Lammen rehevyydestä johtuen pohjan tuntumassa happitilanne on usein loppukeväästä ja -kesästä varsin heikko. Humalalammen pintaveden ravinnepitoisuudet ovat hieman kohonneet vuosien 2000 2011 välisenä aikana. Myös humusainepitoisuudet (COD Mn ) ja veden väriarvot ovat kohonneet. Nykyinen COD Mn -taso on noin 25 mg O 2 /l. Kahasuon turvetuotanto alkoi vuonna 2006 ja tuolloin ravinnepitoisuudet kohosivat, mutta vuoden 2008 jälkeen ravinnepitoisuudet ovat palautuneet vuosien 2000 2004 tasolle. Kalmarinselän vesi on tarkkailutulosten perusteella rehevää. Vuosina 2006 2011 pintaveden fosforipitoisuus oli 27 40 µg/l ja typpipitoisuus 400 880 µg/l. Veden happitilanne on ollut hyvä tai tyydyttävä. Kalmarinselkä on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Vesienhoitosuunnitelman mukaan Kalmarinselän tavoitetila on hyvä ja se saavutetaan vuoteen 2021 mennessä nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä. Tuotantoalueen alapuoliset vesistöt Humalapuro, Tuhmajoki ja Kalmarinselkä kuuluvat Saarijärven reitin Natura-alueeseen (FI0900025). Reitin kosket ovat tärkeitä kalojen lisääntymisalueita ja useita koskia on suojeltu koskiensuojelulailla. Reitin suojellut luontodirektiivin mukaiset luontotyypit ovat humuspitoiset lammet ja järvet sekä Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit. Vesienhoitosuunnitelma ja vesienhoidon toimenpideohjelma Kahasuon turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueella Saarijärven reitillä. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan uusi turvetuotanto tulee suunnata jo ojitetuille soille tai tuotannossa olevien alueiden yhteyteen. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaan Saarijärven reitin vesistä suurin osa on ekologiselta luokaltaan tai asiantuntija-arvion perusteella tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa. Tavoitteena on, että vesien tilan heikkeneminen este- 4
tään ja vuoteen 2015 mennessä saavutetaan vähintään hyvä tila. Maatalous on reitin suurin kuormittaja; sen osuus fosforikuormituksesta on runsas 40 % ja typpikuormituksesta lähes 30 %. Reitillä on turvetuotantoa yhteensä noin 3 600 ha. Turvetuotannon osuus koko reitin fosfori- ja typpikuormituksesta on noin 3 %. Toimenpideohjelman mukaan on tärkeää, että kaikilla uusilla turvetuotantoalueilla käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja että olemassa olevien tuotantoalueiden vesiensuojelua tehostetaan niillä alueilla, joissa se on mahdollista. Uusi turvetuotanto tulisi suunnata jo ojitetuille, tuotannossa oleville alueille ja käytöstä poistuneille turvepelloille. Ympäristölupien lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomioita vesiensuojelutoimien tehokkuuteen erityisesti alueilla, joilla hyvää tilaa ei arvioida saavutettavan vuoteen 2015 mennessä tai hyvä tai erinomainen tila uhkaa vaarantua. Kalmarinselällä tavoitteeksi on asetettu biologisen tilan kohentaminen. Tähän arvioidaan päästävän yläpuolisella valuma-alueella tehtävillä nykykäytäntöä tehokkaammilla lisätoimenpiteillä. Turvetuotantoalueilla lisätoimenpiteillä tarkoitetaan kemikalointia. Päästöt ja niiden vaikutukset Päästötarkkailutulosten perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden pitoisuudet ovat lähes jokaisella parametrilla ja mittauskerralla olleet suurempia kuin kentälle tulevan veden pitoisuudet. Pintavalutuskentälle tulevan veden typpipitoisuuden keskiarvo vuosina 2007 2011 oli 1 214 µg/l ja lähtevän veden keskiarvo oli 1 135 µg/l. Tulevan veden fosforipitoisuuden keskiarvo vuosina 2007 2011 oli 128 µg/l ja lähtevän veden pitoisuuden keskiarvo 180 µg/l. Kiintoaineella vastaavat luvut ovat 9,2 mg/l ja 10,7 mg/l sekä COD Mn :lla 36,5 mg O 2 /l ja 46,9 mg O 2 /l. Täydennyksessään hakija on esittänyt pintavalutuskentälle asetettaviksi puhdistustehon tavoitearvoiksi kiintoaineelle 30 %, kokonaisfosforille 30 % ja kokonaistypelle 10 %. Arvioitaessa puhdistustehoja on otettava huomioon myös pintavalutuskentälle tulevan ja sieltä lähtevän veden laatu ja sitä kautta laskettu kuormituksen suuruus. Vuosien 2007 2011 kiintoaine-, typpi- ja fosforipäästöt on saatu Läntisen Suomen turvetarkkailun vuosittaisista kuormitusraporteista. Vuoden 2006 päästöt on laskettu Vapo Oy:n Länsi-Suomen tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvuilla. COD Mn -luvut on joka vuodelle laskettu ominaiskuormitusselvitysten perusteella. 5
Kahasuon tuotantoalueen päästöt vuosina 2006 2011 Brutto Netto vuosi pinta-ala ha COD Mn kg O 2 /a Kok. P kg/a Kok. N kg/a Kiintoaine kg/a Kok. P kg/a Kok. N kg/a Kiintoaine kg/a 2006 42,0 14 234,0 14,0 435,0 1 925,0 9,0 308,0 1 418,0 2007 42,0 11 180,0 12,0 356,0 1 368,0 8,3 275,0 1 045,0 2008 42,0 14 641,0 13,0 424,0 1 889,0 6,6 264,0 1 248,0 2009 42,0 10 122,0 12,0 315,0 1 456,0 8,1 214,0 1 054,0 2010 42,0 6 510,0 8,7 294,0 988,0 5,3 210,0 653,0 2011 42,0 7 500,0 8,6 289,0 1 335,0 4,0 174,0 873,0 Keskiarvo kg/a 10 698,0 11,0 352,0 1 494,0 7,0 241,0 1 049,0 Keskiarvo kg/d 29,00 0,03 0,96 4,10 0,02 0,66 2,90 Kahasuon turvetuotantoalueen päästöjen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Humalalammen jälkeisessä Humalapurossa. Päästöinä on käytetty edellä listattuja päästöjä ja virtaamina vuosien 2000 2011 keskimääräisiä keskivirtaamia. Humalapuron keskivirtaama koko vuoden ajalle laskettuna on 0,19 m 3 /s. Pitoisuuslisäykset on laskettu siirtämällä päästöt suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistöjen nykyistä veden laatua tai esimerkiksi sedimentoitumista ja ravinteiden sitoutumista. Tuotantoalueen arvioidut nettopäästöt kohottavat Humalapuron veden kokonaisfosforipitoisuutta keskivirtaamatilanteessa 1,1 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 40 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,17 mg/l. Arvion perusteella Kahasuon tuotannosta aiheutuvat pitoisuuslisäykset eivät aiheuta selvää rehevyystason nousua, mutta ylläpitävät omalta osaltaan alapuolisten vesistöjen rehevyyttä. Paikallisesti lähempänä tuotantoaluetta vaikutukset voivat olla merkittäviä. Kalmarinselällä Kahasuon aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat vähäisiä eivätkä käytännössä enää mitattavissa. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Kahasuon kalataloustarkkailuohjelma on Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymä (36/5723/2007) ja sen mukaisesti kalastustiedustelut on tehty vuosina 2009 ja 2012 vuosien 2008 ja 2011 kalastuksesta. Molempien kalastustiedustelujen mukaan tärkeimmät saalislajikalat olivat hauki, kuha, ahven ja lahna. Käytetyimmät pyydykset olivat katiskat ja erilaiset vapavälineet, joista uistelu oli suosituinta. Tiedusteluissa osa vastaajista oli todennut särkikalojen runsastuneen ja arvokalojen vähentyneen Humalalammesta viime vuosina. Kalastusta haittasivat vastaajien mukaan eniten pyydysten nopea limoittuminen ja arvokalojen puute. Kalojen makuvirheitä oli huomannut yksi vastaaja vuonna 2008. Syyksi veden heikkoon laatuun ja kalastushaittoihin arveltiin valumaalueen hajakuormitusta ja turvetuotantoa. Veteläpuron kautta tulevat Kahasuon ja Suurensuonnevan turvetuotannon kuivatusvedet sekä metsäojitukset heikentävät Humalalammen veden laatua. Vaikutukset näkyvät rehevöitymishaittoina kuten leväkasvuston ja vesikasvillisuuden runsastumisena. Turvetuotannon vesistövaikutukset eivät 6
Pöly ja melu ole heijastuneet Humalalammen kalakantoihin, sillä rehevöitymisestä hyötyvät särkikalakannat eivät ole tiedustelun mukaan valtalajina, eikä niiden osuus saaliista ole kasvanut viime vuosina. Sekä vuoden 2008 että vuoden 2011 tiedustelujen mukainen särkikalojen osuus kokonaissaaliista (22 %) oli vielä lammen rehevyyteen nähden tavanomaista Keski-Suomen järvien tasoa alempi. Kahasuon turvetuotannolle on määrätty 250 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi. Vuosien 2006 2010 kalatalousmaksun käyttösuunnitelman mukaan kalatalousmaksut on käytetty järvitaimenen istutuksiin. Vuosittain Tuhmakoskeen on istutettu 500 kpl järvitaimenia. Vuosille 2011 2015 laaditun, 19.7.2011 päivätyn, käyttösuunnitelman mukaan istutuksia jatketaan samalla tavalla myös jatkossa. Pölystä ja melusta ei hakemuksessa ole esitetty uusia tietoja. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat noin 650 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakijan mukaan Kahasuolle paras kuivatusvesien vesiensuojelutekniikka on lietetaskut sarkaojien päissä, lietteenpidättimellä varustetut päisteputket, valunnansäätöallas, laskeutusallas ja pintavalutuskenttä. Lisäksi käytetään pölynerotussykloneilla varustettuja imuvaunuja. Hakijat esittävät entisiä lupamääräyksiä. Hakemusta on täydennetty 29.3.2012 vuoden 2011 kalataloustarkkailun raportilla sekä 28.9.2012 päivitetyillä tiedoilla tuotantoalueesta kuten tuotantomäärillä, pinta-aloilla ja pintavalutuskenttää koskevilla tarkennuksilla, vedenlaatutuloksilla, käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmalla sekä päästötiedoilla. Hakemusta on täydennetty uudelleen 22.10.2012 Humalalampeen rajautuvien kiinteistöjen omistajatiedoilla. Kuulutuksen jälkeen 19.3.2013 hakemusta on täydennetty arviolla pintavalutuskentän puhdistustehosta. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa ja Saarijärven kaupungissa 13.11. 13.12.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 15.11.2012 Sampo-lehdessä. 7
8 Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Saarijärven kaupungilta, Karstulan kunnalta sekä Saarijärven kaupungin ja Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta. 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Kahasuota ei ole merkitty voimassa olevaan Keski-Suomen maakuntakaavaan. Kaavaan on merkitty tuotantoalueen eteläpuolella, Humalalammen ympärillä oleva kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealue (kuk). Suunnittelumääräyksen mukaan aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Kahasuota ei ole merkitty 3. vaihemaakuntakaavaan, jonka Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi 14.11.2012 eikä kaavassa ole muutakaan merkintää tuotantoalueen kohdalle. Humalalammen rannoilla on voimassa Saarijärven reitin rantaosayleiskaava. Humalalammesta lähtevä Humalapuro sisältyy laajaan Saarijärven reitin Natura-2000 suojelualueverkostoon (FI0900025). Samalle alueelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Länsi-Kalmarin kulttuurimaisema-alue. Tuotantoalueen vaikutuksia suojelun perusteena oleviin Saarijärven reitin Natura-alueen luonnonarvoihin ei ole aiemmin eikä nytkään arvioitu, minkä johdosta ELY-keskus ei voi ottaa asiaan kantaa. Tuotantoalueen vedet laskevat Saarijärven reitille, jonka vedet ovat keskimäärin heikoimmassa tilassa olevia Keski-Suomessa. Humalalampi ei ole vesienhoidon mukaisessa tarkastelussa mukana, mutta sekä Humalalammen purkupisteen yläpuolinen Tuhmalampi, että alapuolinen Kalmarinselkä ovat kumpikin tyydyttävässä tilassa. Kumpikin, kuten myös Humalalampi, ovat reheviä ja humuspitoisia vesiä, ja Humalalammen ja Kalmarinselän alusvedessä esiintyy hyvin alhaisia happipitoisuuksia ja ajoittain jopa hapettomuutta. Hakija on edellisessä lupahakemuksessa arvioinut tuotantoalueelta tulevaksi kuormitukseksi 7,6 kg P/a, 180 kg N/a ja 756 kg kiintoainetta/a. Tässä lupamääräysten tarkistamishakemuksessa hakijan ilmoituksen mukaan tuotantoalueelta tuleva nettokuormitus on ollut vuosina 2006 2011 keskimäärin 7 kg P/a, 241 kg N/a ja 1049 kg kiintoainetta/a eli jo laskennalliset nettokuormitukset ovat fosforikuormitusta lukuun ottamatta olleet edellisessä lupahakemuksessa esitettyä arviota suuremmat. Tuotantoalueelta tulevan veden pitoisuuslisät on kuitenkin arvioitu pieniksi. Lisäksi hakemuksessa on arvioitu, että osa kuormituksesta sedimentoituisi Humalalampeen. Humalalampi on kuitenkin jo nyt hyvin kuormittunut ja ajoittain myös heikko happitilanne voi päinvastoin aiheuttaa ravinteiden vapautumista pohjasta. Tätä tukee myös lammen korkeat ravinnepitoisuudet.
Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmaan on kirjattu, että ympäristölupien lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota vesiensuojelutoimien tehokkuuteen erityisesti alueilla, joilla hyvää tilaa ei arvioida saavutettavan vuoteen 2015 mennessä tai hyvä tai erinomainen tila uhkaa vaarantua. Kahasuon tuotantoalueen vedet tulevat alueelle, joiden vesien tila on korkeintaan tyydyttävä. Humalalammen osalta laskennallisesti arvioiden sallitun ja vaarallisen kuormituksen raja-arvot on selkeästi ylitetty. Kahasuon vesiensuojelurakenteiden toimivuudessa on suuria epävarmuustekijöitä, kuten mitoitusohjeisiin nähden liian ohut turvekerros ja kentän liian suuri kaltevuus. Tätä kompensoimaan voimassa olevassa lupapäätöksessä pintavalutuskenttä on määrätty tehtäväksi mitoitusohjeita suuremmaksi ja lisäksi virtaamia on tasattava laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän yläpuolella sijaitsevilla valunnansäätöaltaalla ja virtaamansäätöpadolla. Pintavalutuskentän toimivuutta on tarkkailtu vuosina 2006, 2007, 2009 ja 2011. Tarkkailutulosten vedenlaadun pitoisuuksien mukaan pintavalutuskentän toimivuus on ollut huonoa erityisesti vuonna 2007 ja 2009 sekä fosforin osalta lisäksi 2011. Vuoden 2007 turvetuotannon kuormitustarkkailuraportin mukaan alapuoliselle pisteelle tulevien ulkopuolisten vesien vuoksi tulokset eivät kuvaa pintavalutuskentän todellista puhdistustehoa. Pintavalutuskentän suunnitelmapiirroksen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Pintavalutuskentältä vedet valuvat laskuojaa kohti kahdesta eri suunnasta; kentän länsipuolelta laskuojaan ja kaakosta lounaaseen päin. Vuonna 2007 näytepiste siirrettiin viimeksi mainittuun ojaan ennen laskuojaa, jotta ulkopuolisia vesiä ei näytteeseen tulisi. Asiakirjoista saadun tiedon mukaan pellon kohdalla olevaan keräilyojaan laskee ojan vastakkaiselta puolelta pellon vesiä noin 10 ha:n alalta. Joka tapauksessa näytepiste ei ole edustava, koska pisteeseen laskee vain osa pintavalutuskentän vesistä. Asian korjaaminen vaatii ojitusjärjestelyitä pintavalutuskentän alapuolella. Koska pintavalutuskentältä lähtevän veden kokonaisfosfori- ja fosfaattifosforipitoisuudet ovat epätavallisen korkeita ja myös kiintoainepitoisuus on ollut vuosina 2009 ja 2011 korkeahko, vesiensuojelua tulee tehostaa esimerkiksi pienkemikaloinnilla sulan maan aikana tai muilla toimenpiteillä. Ottaen huomioon, ettei pintavalutuskenttä ole toiminut alun perin suunnitellulla tavalla, ei esitetty päästötarkkailu ja pintavalutuskentän tehon tarkkailu ole riittävä. Kentän toimivuuteen liittyy epävarmuustekijöitä, jonka takia tiheämpi tarkkailu on tarpeen. Toimivuudesta tarvitaan tietoa eri vuodenaikoina ja eri valuntatilanteissa, jotta sen tehoa voidaan arvioida. Päästötarkkailua on suoritettava ainakin kahden vuoden ajan lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja kahden vuoden ajan ennen mahdollisen tarkistushakemuksen jättämistä. Vesinäytteet on otettava 1.4.-31.12. kahden viikon välein ja 1.1.-31.3. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan näytteet 9
otetaan kerran viikossa. Päästötarkkailuvuosina on samalla tarkkailtava myös vesienkäsittelyrakenteiden tehoa. ELY-keskus voi määrätä tarkkailua edelleen jatkettavaksi kahden ensimmäisen tarkkailuvuoden jälkeen, mikäli se tarkkailutulosten perusteella katsoo sen tarpeelliseksi. Päästötarkkailupisteen sijainnin tulee olla mahdollisimman edustava. Todennäköisesti tämä vaatii uusien keräilyojien kaivamista (mieluimmin mahdollisimman matalana painanteena) ja näytepisteiden lisäämistä siten, että näytepisteet olisivat molemmissa laskusuunnissa, jotta näytteet kuvaisivat kaikkea pintavalutuskentältä tulevaa vettä. Luvan saajan tulisi toimittaa asiasta suunnitelma aluehallintovirastolle ennen päätöksen antamista. Uudet tehostamistoimenpiteet voivat vaikuttaa myös tarkkailupisteiden sijaintiin. Vesistötarkkailua tulee jatkaa entiseen tapaan eli näytteet otetaan vuosittain Humalalammesta. Myös yläpuolisen Vapo Oy:n Suurisuon turvetuotantoalueen osalta (lupahakemus vireillä aluehallintovirastossa) ELYkeskus on esittänyt velvoitetarkkailun toteuttamista vuosittain, eli jatkossa vesistötarkkailu voidaan toteuttaa toimijoiden yhteistarkkailuna. Tarkkailun analyysitulokset tulee toimittaa Keski-Suomen ELY-keskukseen niiden valmistuttua sekä sähköisenä siirtotiedostona, että erillisinä tulosteina esimerkiksi pdf-tiedostoina. Tarkkailun vuosiraportointi voi tapahtua Vapo Oy:n turvetuotannon yhteistarkkailun raportoinnin yhteydessä. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue (kalatalousviranomainen) Hakijalle voidaan myöntää lupa seuraavin ehdoin: 1. Hakijan tulee edelleen tarkkailla Kahasuon turvetuotannon vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna muiden alueen turvetuotantoalueiden kanssa. Lupavelvollisen tulee kolme kuukauden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta esittää ELY-keskukselle miten tarkkailu tullaan suorittamaan (esitys mahdollisesti voimassa olevan tarkkailuohjelman jatkamisesta tai tarvittaessa uusi tai muutettu tarkkailuohjelmaesitys). 2. Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen ELY-keskukselle 600 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle tai rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman, ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. 3. Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa ja vesien käsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Pintava- 10
lutuskentän ja laskeutusaltaan toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota ja pintavalutuskentän tulee olla toiminnassa ympärivuotisesti. Veteläpuron vedenlaatu on arvioitu korkeintaan tyydyttäväksi. Humalalammen vesi on humuspitoista ja ravinteikasta. Kalmarinselkä on vesienhoidon periaatteiden mukaan luokiteltu luokkaan tyydyttävä. Vesienhoidon tavoitteiden mukaisesti Kalmarinselän tilaa ei tule heikentää ja tavoitteena on hyvä tila vuoteen 2021 mennessä. Tavoitetila on mahdollista saavuttaa vain sekä nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä että lisätoimenpiteillä, joka käytännössä edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia vesiensuojelutoimenpiteitä valuma-alueella. Kahasuon turvetuotantoalue tulisi edelleen kuormittamaan tuotantoalueen alapuolisten pienvesien lisäksi ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi luokiteltua Kalmarinselkää sekä lisäksi Humalalampea ja Tuhmajokea ja toiminnalla tulee ennalta arvioiden olemaan turvetuotannolle ominaisia haitallisia vaikutuksia alueen kala- ja rapukantoihin. Mikäli lupa myönnetään, hankkeesta aiheutuu yleiselle kalatalousedulle haittaa. Näin ollen 600 euron (noin 15e/ha) kalatalousmaksun määrääminen on perusteltua. Kalatalousmaksun korottaminen on perusteltua, koska istutuksiin käytettyjen järvitaimenien hinta on noussut. Kahasuon turvetuotantoalueen vesiensuojelurakenteiden toimivuudessa on suuria riskitekijöitä, mm. pintavalutuskentän paksuus (10 20 cm) on huomattavasti ohjearvoa (> 50 cm) pienempi. Hankkeen kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu on tarkoituksenmukaista turvetuotannon vaikutusten selvittämiseksi. Saarijärven reitillä, jossa Kahasuon turvetuotantoalue sijaitsee, tulisi vähentää turvetuotannon aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia alueen kala- ja rapukantoihin. Sen vuoksi hakija tulee velvoittaa noudattamaan tiukkoja vesiensuojelullisia määräyksiä. 3) Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kahasuon kuormitustarkkailutulosten mukaan pintavalutuskentän puhdistusteho on huono (pintavalutuskentällä pitoisuudet tulosten mukaan jopa kasvoivat). Veteläpuroon johdettavien vesien pitoisuudet (kiintoaine, humusta kuvaava COD, kok P ja kok N) ovat huomattavan korkeat. Lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä tulee antaa määräykset vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja tuotantoalueelta Veteläpuroon johdettavalle veden laadulle. Tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavalle vedelle tulee antaa sellaiset raja-arvot, että vesi ei huononna Humalalammen vedenlaatua eikä hyvän tilan saavuttamista. Saarijärven kaupunginhallitus, Karstulan kunnanhallitus ja Karstulan ympäristönsuojeluviranomainen eivät toimittaneet lausuntoja. 11
12 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine 4) Pääjärven kalastusalue Hakijalle voidaan myöntää lupa toiminnan jatkamiselle seuraavilla ehdoilla: - Hakija velvoitetaan puhdistamaan kaikki kuivatusvedet kemiallisella saostuksella ja puhdistetun jäteveden happamuus säädetään neutraaliksi ennen purkuvesistöön pääsyä. - Hakijan tulee muuttaa tuotantoalueen rakenteita siten, että ylivirtaamia pystytään poikkeustilanteissa asianmukaisesti hallitsemaan esimerkiksi padottamalla. - Hakija velvoitetaan suorittamaan vesistö- ja kalataloustarkkailua viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Tarkkailu tulee määrätä riittävän kattavaksi mm. ylivirtaamakausien päästöjen selvittämiseksi. Tarkkailuun tulee sisällyttää vähintään kiintoaine, COD Mn, väri, typpi ja fosfori. - Hakija velvoitetaan korvaamaan kalataloudelle aiheutettuja haittoja vuosittaisella 1000 euron kalatalousmaksulla. Lupahakemuksessa esitetyt puhdistusmenetelmät eivät nykykäsityksen mukaan vastaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa niiden olosuhteista riippuvien heikkouksien vuoksi. Kahasuon pintavalutuskentän on todettu olevan paksuudeltaan merkittävästi ohjearvoa pienemmän. Kenttä ei toimi äärioloissa, kuten kuluvan vuoden suurien virtaamien aikana, tarkoitustaan vastaavalla tavalla. Tästä tosiasiasta johtuvaa kuormitusta ei pystytä velvoitetarkkailulla luotettavasti määrittämään, joten puutteellisella puhdistuksella aiheutetun vahingon määrää on mahdoton arvioida. Tavoitteena tulee olla, ettei purkuvesistöön pääse todellisuudessa missään tilanteessa puhdistamattomia kuivatusvesiä. Riittävän puhdistustehon saavuttaminen edellyttää rakenteiden uusimista ja uusien menetelmien käyttöönottamista. Tarkkailun tulee olla riittävän kattavaa ja tehokasta, että sillä voidaan luotettavasti osoittaa luvanalaisen toiminnan aiheuttamat kuormitukset ja ympäristöhaitat. 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Pintavalutuskentän alapuolinen näytteenottopiste ei ole edustavalla kohdalla. Keräilyoja on yhteinen pintavalutuskentän kaakkoispuolella olevan peltoojan kanssa ja siten näytteisiin tulee vettä myös pelto-ojasta. Myös lannoituksen yhteydessä saattaa osa apulannasta lentää suoraan ojaan ja näin vääristää näytetuloksia. Pintavalutuskenttään ja näytteenottopisteeseen esitetään seuraavia muutoksia: - Pellon ja pintavalutuskentän väliin kaivetaan uusi keräilyoja 10 15 m päähän entisestä keräilyojasta pintavalutuskentälle päin. Siten kaikki keräilyojaan tuleva vesi olisi ainoastaan pintavalutuskentältä tulevaa
vettä ja lannoituksen yhteydessä ei apulantaa lentäisi suoraan keräilyojaan. - Uusi näytteenottopiste olisi uuden keräilyojan ja vanhan keräilyojan risteyspisteessä, jolloin näytteeseen tulisi vettä molemmista keräilyojista. - Pintavalutuskentän alapuolella olevien näytteenottopisteiden lukumäärää ei ole tarpeen lisätä em. järjestelyillä. Esitetty tarkkailuohjelma hyväksytään, mutta pienkemikalointi ei ole perusteltua. Tuotantoalueen osuus alapuolisen lammen eli Humalalammen valuma-alueesta on pieni, vain noin 2 %, verrattuna esim. valuma-alueella oleviin peltoihin, joiden osuus on noin 10 %. Hakemuksessa Kahasuon tuotantoalueen päästöt vuosina 2006 2011 on virheellisesti laskettu 42 ha:n mukaan eli alkuperäisen luvan mukaisena. Todellisuudessa tuotantoalaa on ollut alun perin vain 37,9 ha ja auma-alaa 2,1 ha eli yhteensä 39,0 ha. Tällä hetkellä tuotantoalaa on 33,8 ha ja auma-alaa 2,1 ha eli yhteensä 35,9 ha. Laskettaessa päästöt todellisen tuotantoalan ja auma-alan (39,0 ha) mukaan saadaan keskimääräisiksi nettopäästöiksi 6,5 kg/a fosforia, 224 kg/a typpeä ja 974 kg/a kiintoainetta. Nämä luvut ovat selvästi alle sen tason, mitä edellisessä lupahakemuksessa päästöiksi arvioitiin. On huomioitava, että päästöt ovat vähentyneet alkuvuosista. Viimeisen kolmen vuoden keskiarvo on ollut 39,0 ha:lla laskettuna 5,4 kg/a fosforia, 185 kg/a typpeä ja 798 kg/a kiintoainetta. Osasyynä päästöjen alenemiseen on ollut pintavalutuskentän toimivuuden parantuminen ja mittapaikan muuttaminen uuteen kohtaan. Keräilyojan siirto ja mittapaikan muuttaminen uuteen kohtaan tekee näytteistä vielä edustavamman. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri-vastuualue (kalatalousviranomainen) Kalataloustarkkailun jatkaminen yhteistarkkailuna hyväksytään. Esitetty kalatalousmaksu on korkea. Hakija esittää kalatalousmaksun pitämistä entisen suuruisena, koska tällä lupakaudella tuotantoalue edelleen pienenee. Pintavalutuskenttä on toiminnassa ympäri vuoden. Näytteenoton varmuutta lisätään edellä mainitulla tavalla. Pintavalutuskentän toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota mm. näytteenottokertoja lisäämällä. 3) Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Näytteenottoa parannetaan edellä mainitulla tavalla. Veden laatua seurataan näytekertoja lisäämällä. 13
14 4) Pääjärven kalastusalue ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Kemikalointi ja happamuuden säätäminen ei ole perusteltua. Tuotantoalueella on jo valunnansäätöallas ja valunnansäätöpato tasaamassa virtauksia. Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailun jatkaminen on hyväksytty ja entisen suuruista kalatalousmaksua ehdotetaan jatkettavaksi. Tuotantoalueelta ei pääse missään olosuhteissa puhdistamattomia kuivatusvesiä vesistöön, vaan vedet johdetaan kaikissa olosuhteissa valunnansäätöaltaan ja padon sekä laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentälle. Aluehallintovirasto tarkistaa Kahasuon turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Itä-Suomen ympäristölupaviraston 22.9.2005 antaman ympäristölupapäätöksen nro 89/05/1 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 35,9 ha. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen liitteenä T3 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Veteläpuroon. 2. Tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen liitteenä T3 olevan 25.9.2012 päivätyn piirustuksen Tuotantoaluekartta (1:5000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, valunnansäätöaltaan, virtausta säätävän padon ja laskeutusaltaan kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomi ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan on oltava mitoitusohjeiden mukainen. Pintavalutuskentälle on tehtävä 21.1.2013 päivätyn vastineen mukaiset muutokset. Pintavalutuskentän läntiseen osaan on tehtävä vastineessa esitetyn piirroksen V1 mukaisesti uusi keräilyoja 10 15 m nykyisestä keräilyojasta pintavalutuskentälle päin. Uusi näytteenottopiste on sijoitettava keräilyojien risteyskohtaan siten, että siihen ei tule ulkopuolisia vesiä. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vähintään: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 50 % Kokonaistyppi 20 % Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. Jos käsitellyn veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 20 µg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 500 µg/l tai kiintoainepitoisuus alle 2 mg/l, kyseisen parametrin puhdistusteho voidaan jättää pois puhdistustehon keskiarvoa laskettaessa. 4. Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. 5. Pintavalutuskentän uusi keräilyoja on kaivettava ennen tuotannon aloittamista vuonna 2013. Uusi keräilyoja on esitettävä ennen käyttöönottoa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 15
16 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 7. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa sen jälkeen, kun pintavalutuskentän puhdistustehovaatimukset on saavutettu, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai vaaranna tarkkailun tarkoitusta. 13. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti yhteistarkkailuna alueen muiden turvetuottajien kanssa. Kalataloustarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden turvetuottajien kanssa. Kalataloustarkkailu on tehtävä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistö- ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 15. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun aikana 350 euroa kalatalousmaksua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, jos sitä ei tältä vuodelta ole maksettu. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on 17
esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 18 Korvaukset Hankkeesta ei ole aiheutunut eikä ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Mikäli tuotantoa jatketaan vuoden 2023 jälkeen, on luvan saajan viimeistään 31.3.2023 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.
19 RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu ympäristölupaviraston 22.9.2005 (nro 89/05/1) antamassa päätöksessä. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Vesienkäsittelyyn ei ole määrätty lisätoimenpiteitä, mutta pintavalutuskentälle on asetettu puhdistustehorajat. Jos tehorajoja ei saavuteta, luvan saajan on ryhdyttävä tehostamaan vesienkäsittelyä. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Tuotantoalueen alapuoliset vesistöt kuuluvat Saarijärven reitin Natura 2000-alueeseen. Reitin koskia on suojeltu koskiensuojelulailla. Suurin osa reitistä kuuluu luontodirektiivin mukaiseen humuspitoiset lammet ja järvet - luontotyyppiin. Kahasuon tuotantoala on pienentynyt alkuperäisestä ja tulee pienenemään jatkossakin. Lisäksi vesienkäsittelylle on asetettu puhdistustehorajat. Kun nämä seikat otetaan huomioon, tuotannosta ei aiheudu sellaisia päästöjä, jotka vaarantaisivat niitä luontoarvoja, joiden takia alapuoliset vesistöt on sisällytetty Natura-verkostoon. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Saarijärven reitin nykyinen ekologinen tila on tyydyttävä. Keski- Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 mukaan nykykäytännön mukaiset toimenpiteet Keski-Suomen turvetuotannossa ovat riittävät. Turvetuotannosta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi toimenpideohjelmassa suositellaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT ja BEP) käyttöä ja lisätoimenpiteinä Valtioneuvoston periaatepäätöksen Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 mukaista sijainnin ohjausta, valumaalueittaista suunnittelua, elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioon ottavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä sekä tuotannosta vapautuvien alueiden jälkikäytön suunnittelua. Kahasuon turvetuotantoalueen sijainti ja vesiensuojelumenetelmät ovat vesienhoitosuunnitelman mukaiset.
20 Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on pintavalutuskenttä. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pintavalutuskenttä ei ole toiminut suunnitellulla tavalla ja sen tarkkailu on ollut puutteellista keräilyojien ja näytepisteen sijainnin vuoksi. Pintavalutuskentälle on määrätty tehtäväksi uusi keräilyoja ja sijoitettavaksi uusi mittauspiste, jotta kaikki pintavalutuskentältä lähtevä vesi saadaan mitattua ja ulkopuolisia vesiä ei tule näytepisteeseen. Pintavalutuskentälle määrätään kiintoaineen, fosforin ja typen puhdistustehovaatimukset. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla ja tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt alenevat nykyisestä. Päästöt ilmaan ja melu Tarkkailut Kunnossapitovelvoitteet Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan lupamääräys 7. Lähin asutus sijaitsee noin 650 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailun muuttaminen on tarpeen lupamääräyksessä 12 mainitun liitteen 3 mukaisesti, koska nykyisellä tarkkailulla ei ole riittävästi pystytty selvittämään pintavalutuskentän toimivuutta ja tuotantoalueen päästöjen vaikutusta alapuoliseen vesistöön. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Kalatalousmaksu Kalatalousmaksua on korotettu hieman kustannusten nousun vuoksi.
21 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Pienkemikalointia ei ole määrätty, mutta pintavalutuskentälle on määrätty puhdistustehorajat. Jos rajoja ei saavuteta, ELY-keskus voi määrätä tehostavia toimenpiteitä. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Kalatalousmaksun huomattava korotus ei ole tarpeen, koska tuotantoala on vähenemässä ja puhdistustehovaatimuksilla varmistetaan, että päästöt alenevat nykyisestä. Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimukset vesienkäsittelyn tehostamisesta ja vesistöön johdettavan veden raja-arvoista on otettu huomioon määräämällä pintavalutuskentälle puhdistustehorajat. Pääjärven kalastusalueen vesienkäsittelyn tehostamista koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa lupamääräyksiin 2-4, tarkkailua koskevien vaatimusten osalta lupamääräyksiin 10 ja 11, sekä kalatalousmaksua koskevan vaatimuksen osalta lupamääräykseen 13. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 103 a ja 103c Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on 5 940 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan 30 300 ha:n suuruista turve-
tuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 11 880 euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus. 22 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Ristisuon Turve Oy Tmi Juha Korkeamäki Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Saarijärven kaupunki Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Karstulan kunta Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Saarijärven kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Sampo-lehdessä.
23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Stefan Nyman Johanna Romu Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Stefan Nyman. Asian on esitellyt ympäristötarkastaja Johanna Romu.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 20.5.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Oikeudenkäyntimaksu käyntiosoite: Wolffintie 35, 65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Tuotantoalueen kartta Liite 2