Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta koskevat valmistelut Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon ja vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkon uudistaminen. HE ollut lausunnolla Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä lukiokoulutusta koskevan säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen, HE ollut lausunnolla Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamista koskeva HE vahvistettu ja lainsäädäntö voimaan 1.8.2015 Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen, HE-luonnos ollut lausunnolla Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistuksen tavoitteena luoda laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi riittävän elinvoimaiset ja vahvat vapaan sivistystyön ylläpitäjät, HE ollut lausunnolla, työryhmän määräaika 15.12.2014 Lukiokoulutuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskeva uudistus 1
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perusja lisäkoulutuksen rahoituksen uudistaminen Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja muutetaan valtion talousarvioon perustuvaksi Käyttöön rahoitusindeksi Rahoitus muodostuu perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista Rahoitusosuuksien keskinäiset painoarvot ja niissä huomioitavat suoritteet vaihtelevat eri koulutusmuodoissa Rahoitus perustuu pääsääntöisesti varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävänä vuonna toteutuneisiin suoritteisiin tai edeltävinä kolmena vuonna toteutuneiden suoritteiden keskiarvoon (esim. vuoden 2021 rahoitus vuosien 2017, 2018, 2019) Lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen voidaan myöntää perusrahoitusta enintään kolmen vuoden ajalta, tutkinnon suorittaneista 2 vuoden ajalta, lisätään säädökset opiskelijan oikeudesta ilmoittautua poissaolevaksi Uuteen malliin siirrytään asteittain alkaen vuodesta 2017, aluksi perusrahoitus suurempi, lopulliset prosenttiosuudet käytössä ammatillisessa peruskoulutuksessa 2021 ja muissa koulutusmuodoissa 2020 Lukiokoulutuksen rahoituksen uudistaminen Perusrahoitus 49% opiskelijavuodet lukiokoulutuksessa ja lukioon valmistavassa koulutuksessa aineopinnot (niistä, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa) saavutettavuuskorotus sisältäen syrjäiset kunnat, kielikorotukset vieraskielisyyskorotus, korotus valmistavasta koulutuksesta erityisen koulutustehtävän korotus Suoritusrahoitus 47% ylioppilastutkinnot lukion oppimäärä Vaikuttavuusrahoitus 4% jatko-opintoihin sijoittuminen (3 vuoden kuluessa), 3 v keskiarvo keskeyttämisen vähentyminen, 3 v keskiarvo valtakunnallinen opiskelijahyvinvointikysely 2
Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen uudistaminen Perusrahoitus 49% opiskelijavuodet (järjestämisluvan opiskelijamäärään asti) koulutusalan tai tutkinnon mukaan määräytyvä rahoituskerroin Suoritusrahoitus 45% tutkinnot, tutkinnon osat, valmistavan koulutuksen osat koulutusalan tai tutkinnon mukaan määräytyvä rahoituskerroin tutkinnon osien laajuuden painokerroin (osaamispisteet) koulutustasokerroin (vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat) Vaikuttavuusrahoitus 6% tuloksellisuusindeksi valtakunnallinen opiskelijahyvinvointikysely työssäoppimispalaute opintojen keskeyttämisen vähentäminen (läpäisyn vuosittainen kasvu) Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen uudistaminen Perusrahoitus 49% (perustutkinnot) tai 35% (lisäkoulutus) opiskelijavuodet (tehollinen oppisopimusaika) koulutustasokerroin lisäkoulutuksessa Suoritusrahoitus 47% (perustutkinnot) tai 61% (lisäkoulutus) tutkinnot, tutkinnon osat tutkinnonosakerroin (tutkinnon osan laajuus) koulutustasokerroin (vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat) Vaikuttavuusrahoitus 4% opiskelijahyvinvointikysely opiskelijan työelämäpalaute tutkinnon suorittaneet aloittaneista 3
Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen rahoituksen uudistaminen Perusrahoitus 35% opiskelijavuodet (tehollinen opiskeluaika kuten nykyisin) koulutusalan tai tutkinnon mukaan määräytyvä rahoituskerroin koulutustasokerroin (vailla toisen asteen tutkintoa olevat) Suoritusrahoitus 61% tutkinnot, tutkinnon osat koulutusalan tai tutkinnon mukaan määräytyvä rahoituskerroin tutkinnonosakerroin (tutkinnon osan laajuus) koulutustasokerroin (vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat) Vaikuttavuusrahoitus 4% opiskelijahyvinvointikysely palaute koulutuksen työelämävastaavuudesta tutkinnon suorittaneet aloittaneista Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje sekä koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön verkon tiivistäminen Koulutuksen järjestäjien perustehtäviä ei muuteta, ohjaus, säätely ja budjettirakenne samoin nykyisen mallin mukaisesti Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien, vapaan sivistystyön osalta tutkitaan taloudelliset edellytykset Kansliapäällikkö Lehikoisen ohjausryhmä ohjaa toisen asteen ja vstuudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa 8 4
Järjestäjä- ja ylläpitäjäverkko Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus Järjestäjäverkko muodostuu monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala). Koulutuksen järjestäjä voi lupiensa puitteissa kohdentaa koulutusta joustavasti koulutustarpeen mukaisesti. Erityisin perustein voidaan koulutustehtävä antaa hakijalle, jolla ammatillisen koulutuksen lisäksi riittävästi muuta koulutustoimintaa (esim. vst). Järjestäjän tulee profiloitua ja erikoistua strategiansa mukaisesti esim. kohderyhmän tai toimialan perusteella. Lukiokoulutus Tavoitteena on elinvoimainen ja monipuolinen lukiokoulutuksen järjestäjäverkko. Se muodostuu erilaisista koulutuksen järjestäjistä, jotka voivat palvella myös yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa tai muuta koulutustarvetta. Järjestäjäverkon muodostamisessa ja järjestämislupaa myönnettäessä otetaan huomioon myös alueen aineenopetukseen, aikuisten lukio- ja perusopetukseen, jatkokoulutukseen sekä opetuskieleen liittyvät koulutustarpeet. Vapaa sivistystyö Tavoitteena on elinvoimainen ja vahva ylläpitäjäverkko. Lupia arvioitaessa (taloudelliset edellytykset) otetaan huomioon ylläpitäjän koko toiminta, mukaan lukien tutkintoon johtava koulutus. Lisäksi huomioidaan arvo- tai aatetausta ja muu koulutustehtävän tuoma erityisyys sekä syrjäytymistä ehkäisevät työ. Yleiset periaatteet Turvataan opiskelijoiden jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus Säätely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan niin että ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi Ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen säädöksiä muuttamalla Verkko rakentuu vahvoista koulutuksen järjestäjistä ja ylläpitäjistä, jotka palvelevat laajaa aluetta, väestöpohjaa, toimialaa tai muuta koulutustarvetta, selkeä työnjako alueella Huomioon mm. väestö- ja opiskelijapohja, opiskelijamäärä, työvoiman tarve ja osaamistarve, opetuskieli, koulutukseen hakeutuminen ja alueen koulutustarjonta, huomioon myös valtakunnallinen koulutustarve Turvataan koulutustarjonta myös ruotsiksi Opetuskieli on joko suomi tai ruotsi 5
Arvioidaan ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vst:n kokonaisuutta, huomioidaan myös mahdollinen perusopetus ja taiteen perusopetus Saavutettavuus toteutetaan siten, että nuorilla tasapuoliset mahdollisuudet hakeutua joko lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen, edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta Järjestäjällä/ylläpitäjällä oltava taloudelliset edellytykset toteuttaa koulutus laadukkaasti ja tuloksellisesti, vakavaraisuus Järjestäjällä oltava koulutustehtävän edellyttämä vahva osaaminen, henkilöstö, toimivat ja ajanmukaiset pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja välineet ja yhteistyösuhteet Keskeiset periaatteet ylläpitäjäneutraliteetti ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus Päätös perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin ja kokonaisharkintaan Kriteerit: ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus Alueellinen ja/tai valtakunnallinen koulutustarve alat, laajuus, kieli paikkakunnat Pitkän aikajänteen ammatilliset ja taloudelliset edellytykset omistajatahot, hallinto, sisäinen valvonta, riskien hallinta, tilinpäätösasiakirjat, selvitys vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta toimintaa aloitettaessa ja seuraavina viitenä vuotena laatutekijät osaaminen, oppimisympäristöt toimivat työelämäsuhteet yhteistyö alueen korkeakoulujen kanssa ja muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa Koko toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja laadunhallinnan menettelyt miten varmistetaan koulutuksen korkea laatu miten varmistetaan opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu 6
Aikuiskoulutustehtävän harkinnassa: Osaaminen näyttötutkintojen järjestämisessä ja henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintojen ja valmistavan koulutuksen määrä, näyttötutkintojen järjestämisen ja valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisen laatu Toteutunut työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen Toteutunut tv-koulutus MAPA osaamispalveluiden ja työelämän kehittämistoimien määrä Kokemus lyhytkestoisen ammatillisia valmiuksia edistävän koulutuksen järjestämisestä ml sertifikaattikoulutukset Osaaminen oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa Kokemus oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä ja oppisopimusten määrä Otetaan huomioon nuorten mahdollisuudet opiskella oppisopimuskoulutuksessa ja joustavat opintopolut oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen välillä Kriteerit lukiokoulutus Koulutuksen tarve riittävä väestö- ja opiskelijapohja koulutukseen hakeutuminen ja alueen lukiokoulutuksen tarjonta vaikutus aineenopetukseen, aikuisten lukio- ja perusopetukseen ja jatkokoulutukseen Taloudelliset edellytykset lähtökohtaisesti kyettävä järjestämään koulutus laadukkaasti ja tuloksellisesti toimintaan tulevalla valtion ja kunnan rahoituksella vakavaraisuus, myös muutostilanteissa huomioon kulurakenne, arvioitu tulokehitys, opiskelijamäärän vakaus Ammatilliset edellytykset lainsäädännön, tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteista annettujen määräysten täyttyminen opetuksen laatutekijät pedagogisesti ajanmukaiset, turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet tarvittava määrä kelpoista henkilöstöä yhteistyö alueen korkeakoulujen kanssa ja muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa koko toiminnan kattava toimintajärjestelmä 7
Lukion ja toisen asteen perus- ja lisäkoulutuksen rakenne ja rahoitus - prosessi 08-09/2014 Rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat ja kriteerit 10/2014 HE-luonnokset (rakenteellinen kehittäminen ja rahoituksen uudistaminen) 09-11/2014 Käynnistystilaisuus ja aluetilaisuudet 10-11/2014 HE:t annetaan 1.1.2015 Lakimuutokset vahvistettu 01/2015 OKM:n ohje järjestämislupien hakemisesta 09/2015 Järjestämislupahakemukset 01-04/2016 Päätökset järjestämisluvista 01/2017 Uudet järjestämisluvat voimaan 15 8