Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut 211

2 Sisällys 1. YLEISTÄ KORJUUJÄLJEN TARKASTUKSISTA 3 2. TULOKSET HARVENNUSHAKKUIDEN KORJUUJÄLJESTÄ 3 2.1 Tarkastetut kohteet 3 2.2 Puustovauriot 4 2.3 Ajouraväli 5 2.4 Ajouraleveys 7 2.5 Ajourapainaumat 8 2.6 Harvennusvoimakkuus 1 2.7 Korjuujäljen kokonaisarvostelu 13 3. TULOKSET ENERGIAPUUHARVENNUSTEN KORJUUJÄLJESTÄ 15 3.1 Tarkastetut kohteet 15 3.2 Puustovauriot 17 3.3 Ajouravälit 18 3.4 Ajouraleveydet 19 3.5 Ajourapainaumat 21 3.6 Harvennusvoimakkuus 22 3.7 Korjuujäljen kokonaisarvostelu 25 LIITTEET 27 Suomen metsäkeskus Laatijat: Ari Kotiharju, Varpu Voipio Ulkoasu: Pohjolan Mylly Taitto: Terttu Välkkilä Kannen kuva: Terttu Välkkilä

3 1. Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalousministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa on sovittu yhteisten tarkastusmenetelmien käytöstä metsälakien valvonnassa kaikissa metsäkeskuksissa. Tarkastusten ohjeistuksesta ja koulutuksesta on vastannut Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Maa- ja metsätalousministeriö määrää vuosittain tarkastusten kattavuuden. Tarkastusten pääasiallinen tarkoitus on metsänkäyttöilmoitusten ha hakkuiden lainmukaisuuden valvonta. Harvennushakkuiden korjuujälki mitataan metsäkeskuksittain vähintään 3 otannalla vähintään 2 a valituilta harvennushakkuukohteilta. Otannan perusjoukkona ovat tarkastettavan vuoden ja edellisen vuoden metsänkäyttöilmoitusten hakatut harvennushakkuukohteet. Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan metsäkeskuksittain otannalla valituilta koneellisesti korjatuilta kohteilta. Kohde on koneellisesti korjattu, mikäli energiapuun kaato on tehty koneellisesti. Perusjoukon muodostavat satunnaisotannalla tarkastukseen valitut energiapuun korjuun Kemerahankkeet, joissa korjuu on tehty koneellisesti. Tulosten raportoinnissa harvennushakkuiden ja energiapuuharvennusten korjuujälkitulokset on esitetty erikseen samanlaisesta arviointimenetelmästä huolimatta. Kohteiden otannassa käytetään eri perusjoukkoa, mistä syystä tuloksia ei ole yhdistetty. Harvennushakkuiden ja energiapuuharvennusten korjuujäljen tunnusten tulokset ovat kuitenkin vertailukelpoisia keskenään. Vuoden 211 tarkastusohjeessa korjuujäljen tarkastusta on muutettu. Korjuujäljen kokonaisarvostelu on määritetty ensimmäisen kerran arvostelusapluunan perusteella. Tämän pitäisi lisätä alueellisten tulosten vertailtavuutta. Tarkastusmenetelmä löytyy tarkemmin tarkastusmääräyksestä ja tarkastusohjeesta 2. Tulokset harvennushakkuiden korjuujäljestä 2.1 Tarkastetut kohteet Metsäkeskukset tarkastivat korjuujäljen vuonna 211 yhteensä 386 otannalta valitulta kuviolta. Vuonna 21 tarkastettiin 434 kuviota. Tarkastettujen kuvioiden pinta-ala oli yhteensä 1191 hehtaaria (kuva 1.)

4 Tarkastettujen kohteiden määrä (kpl) ja pinta-ala (ha) kpl 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 25, 2, 15, 1, 5, ha kpl ha, Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P K-S P-S P-P Kai P-P Lappi Metsäkeskus Kuva 1. Tarkastettujen kohteiden kappalemäärät ja pinta-alat metsäkeskuksittain. 2.2 Puustovauriot Puustovaurioiden määrä on ollut harvennushakkuissa trendiltään nouseva vuosituhannen vaihteen jälkeen. Puustovaurioiden määrä ja koostumus harvennushakkuissa 4 % 3,5 3 2,5 2 1,5 3,3 3 2,9 3 2,8 2,7 2,7 2,3 2,3 2,3 2,3 2,3 2,1 1,8 1,8 2,1 2,1 1,7 1,9 1,7 1,6 3,7 3,5 3,2 3,3 3,4 2,9 3,1 2,9 2,6 Runkovaurio% Juurivaurio% Vaurio% yhteensä 1,5,7,4,5,3,2,4,5,4,4,4,5,5,4,5,5 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Vuosi Kuva 2. Puustovaurioiden määrän (% runkoluvusta) ja koostumuksen kehitys harvennushakkuissa 1997-211.

5 Puustovauriot metsäkeskuksittain 6 5 % 4 3 2 Runkovauriot Juurivauriot Vauriot yht 1 Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P K-S P-S P-K Kai P-P Lappi Kuva 3. Puustovaurioiden määrä (% runkoluvusta) ja koostumus metsäkeskuksittain vuoden 211 tarkastuksissa. 2.3 Ajouraväli Ajouraväli suuren 199-luvun puolivälissä ja oli suurimmillaan 1997 (24m). Sitten ajouraväli on pienentynyt, nykyään taso on vakiintunut noin 21 metriin. Ajouraväli 24,5 24 23,5 23 22,5 22 21,5 21 22,5 22,7 23,4 24 23,9 23,6 22,9 23,1 22,3 21,8 21,8 21,4 21,5 21,4 21,1 21,1 21,3 21,1 Uraväli (m) 2,5 2 19,5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 4. Keskimääräisen ajouravälin kehitys 1994-211.

6 Keskimääräinen ajouraväli 25, 24, 23,8 23, 22, 21,7 22,2 22,6 m 21, 2, 2,7 2,7 2,7 21, 2,9 2,6 2,3 21,1 2,1 Uraväli (m) 19, 18, Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P K-S P-S P-K Kai P-P Lappi Kuva 5. Keskimääräiset ajouravälit metsäkeskuksittain vuoden 211 tarkastuksissa. Niiden kohteiden osuus, oissa ajouraväli on suositusta kapeampi, suureni nopeasti 199-luvun lopulla. <2 m uravälien osuus 3 27 27 28 27 28 25 2 19 21 23 2 22 22 23 24 % 15 12 <2 m uravälien osuus 1 9 5 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 6. Niiden kohteiden osuus tarkastelujaksolla 1997-211, joilla on ollut suositusta kapeampi ajouraväli.

7 2.4 Ajouraleveys Keskimääräinen ajouraleveys 4,5 4,4 4,4 4,3 4,3 4,3 4,2 4,2 4,2 4,2 m 4,1 4 4,1 4,1 4 4 4 4,1 4,1 4,1 4,1 Uraleveys 3,9 3,9 3,8 3,7 3,6 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 7. Keskimääräisen ajouraleveyden kehitys tarkastelujaksolla 1996-211. Keskimääräinen ajouraleveys 4,6 4,5 4,4 4,4 4,4 4,5 4,4 4,5 4,5 4,4 4,5 m 4,3 4,2 4,3 4,2 4,3 4,2 4,2 Uraleveys 4,1 4, 3,9 Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P K-S P-S P-P Kai P-P Lappi Kuva 8. Keskimääräinen ajouraleveys metsäkeskuksittain vuoden 211 tarkastuksissa.

8 6,5 7,7 28,6 3.5-4 m 4-4,4m 4,5-5m >5 m 58,7 Kuva 9. Uraleveydet suuruusluokittain harvennushakkuissa. 2.5 Ajourapainaumat Valtaosalla tarkastetuista kohteista urapainaumia oli vähän tai ei ollenkaan. Keskimääräinen ajourapainaumaprosentti 4 3,5 3,4 % 3 2,5 2 1,5 1,5 2,6 1994 1995 2 1,4 2,2 1,6 1,9 2,7 2,5 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23,9 Kuva 1. Yli 1 cm syvien urapainaumien osuus ajourien pituudesta tarkastelujaksolla 1994-211. Kuvassa mukana sekä kivennäis- että turvemaat. 1,2 1,9 1,6 1,4 24 25 26 27 28 29 2,6 2,6 2,1 2,1 21 211 Painaumaprosentti

9 Keskimääräinen ajourapainaumaprosentti 211 5, 4,5 4, 3,5 4,5 3,9 % 3, 2,5 2,3 2,6 2,8 2,6 Painauma% 2, 1,5 1,3 1,8 1,6 1,3 1,,8,7,5,, Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P K-S P-S P-K Kai P-P Lappi Kuva 11. Yli 1 cm syvien urapainaumien osuus ajourien pituudesta metsäkeskuksittain vuoden 211 tarkastuksissa. Urapainumat suuruusluokittain 5 % 2 % 3 % 16 % % 1-5 % 6-1 % 11-15 % >15 % 74 % Kuva 12. Ajourapainaumat suuruusluokittain harvennushakkuissa v. 211.

1 2.6 Harvennusvoimakkuus Runkoluku ja poistuma Kasvamaan jääneen puuston runkoluvut olivat ensiharvennuksilla keskimäärin metsänhoitosuositusten mukaisella tasolla. Harvennusvoimakkuus, ensiharvennukset, mänty 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 938 95 928 935 6 % 898 918 891 859 872875 5 % 5 % 764 48 % 46 % 588 39 % 598 39 % 65 39 % 623 41 % 4 % 555 37 % 3 % 2 % 1 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% 24 25 26 27 28 29 21 211 % Kuva 13. Harvennusvoimakkuus männiköiden ensiharvennuksissa vuosina 24-211. Harvennushakkuuvoimakkuus, ensiharvennukset, kuusi 12 1 8 6 4 6 % 124 11 963 971 962 951 977 51 % 94 5 % 898 881 46 % 46 % 44 % 797 763 4 % 4 % 4 % 38 % 35 % 631 594 595 531 3 % 2 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% 2 1 % 24 25 26 27 28 29 21 211 % Kuva 14. Harvennushakkuuvoimakkuus kuusikoiden ensiharvennuksissa vuosina 24-211.

11 Harvennushakkuuvoimakkuus, ensiharvennukset, rauduskoivu 12 1111 7 % 1 8 6 4 2 6 % 6 % 873 849 82 836 834 792 51 % 789 742 763 49 % 781 5 % 46 % 71 46 % 736 44 % 76 46 % 662 4 % 38 % 511 3 % 2 % 1 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% 24 25 26 27 28 29 21 211 % Kuva 15. Harvennusvoimakkuus rauduskoivikoiden ensiharvennuksissa vuosina 24 21. Harvennushakkuuvoimakkuus, ensiharvennukset, hieskoivu 3 25 2 15 1 5 8 % 2518 71 % 7 % 6 % 5 % 51 % 5 % 48 % 45 % 43 % 42 % 4 % 994 136 958943 915 959 99 918 958988 3 % 764 8 653 2 % 1 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% 25 26 27 28 29 21 211 % Kuva 16. Harvennushakkuuvoimakkuus hieskoivikoiden ensiharvennuksissa vuosina 25-211. Raudus- ja hieskoivikoissa (kuvat 15,16, ja 19) esiintyy vaihtelua vuosien välillä enemmän kuin kuusikoissa ja männiköissä. Tämä johtuu satunnaisvaihteluista ja siitä, että mitattujen koivikoiden määrä on alhainen.

12 Harvennusvoimakkuus, muu harvennus, mänty 8 7 6 5 4 3 2 1 7 % 622 674 641 654 65 6 % 611 62 6 6 % 51 % 49 % 5 % 46 % 46 % 44 % 473 419 429 433 449 44 % 444 42 4 % 38 38 % 3 % 2 % 1 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% 24 25 26 27 28 29 21 211 % Kuva 17. Harvennusvoimakkuus, männiköiden muissa harvennuksissa vuosina 24 211. Harvennusvoimakkuus, muu harvennus, kuusi 8 7 6 5 4 3 2 1 46 % 691 694 682 692 45 % 663 668 647 44 % 44 % 644 44 % 44 % 44 % 571 465 538 519 532 51 457 425 41 % 42 % 4 % 4 % 38 % 38 % 36 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% 24 25 26 27 28 29 21 211 34 % Kuva 18. Harvennusvoimakkuus, kuusikoiden muissa harvennuksissa vuosina 24 211.

13 Harvennusvoimakkuus, muu harvennus, rauduskoivu 7 6 5 4 3 2 1 62763 611 61 52 % 49 % 5 % 551 534 492 486 464 41 % 41 6 % 569 52 % 5 % 524 4 % 37 % 322 3 % 24 % 192 2 % 1 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% 24 25 27 28 29 21 211 % Kuva 19. Harvennusvoimakkuus, rauduskoivikoiden muissa harvennuksissa vuosina 24 211. 2.7 Korjuujäljen kokonaisarvostelu Vuoden 211 tarkastuksissa harvennushakkuiden toteutuksessa oli huomautettavia 38,8 prosenttia ja virheellisiä 3,4 % kohteista (kuva 2). Huolestuttavaa on hyvien määrän huomattava lasku. Korjuujäljen kokonaisarvostelu 211 57,9 38,8 3,4 21 65,9 3,2 3,9 29 68,5 29,1 2,4 28 27 26 25 71,8 73,2 71,8 76,6 25,2 22,6 27,1 2,8 2,9 4,2 1,1 2,6 Hyvä Huomautettava Virheellinen 24 72,5 25,8 1,7 23 76,6 22 1,4 22 78,6 19 2,3 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % prosenttia kuvioiden määrästä Kuva 2. Korjuujäljen kokonaisarvostelu tarkastelujaksolla 22-211.

14 Metsäkeskuskohtainen vaihtelu on melko suurta. Hyvien kohteiden osuus on monella pudonnut selvästi. Ainoastaan Etelä-Pohjanmaalla kokonaisarvostelu on viime vuodesta parantunut. Korjuujäljen kokonaisarvostelu metsäkeskuksittain Lappi 57,8 % 4, % 2,2 % P-P 57,1 % 39,3 % 3,6 % Kai 62,1 % 34,5 % 3,4 % P-P 5, % 5, %, % P-S 47,1 % 44,1 % 8,8 % K-S E-P 63, % 79,3 % 29,6 % 7,4 % 2,7 %, % Hyvä Huomautettavaa E-S 96,4 % 3,6, % Virheellinen Pi 5, % 41,7 % 8,3 % Ka-S 61,5 % 38,5 %, % H-U 42,3 % 53,8 % 3,8 % L-S 45,5 % 48,5 % 6,1 % Ra 42,3 % 57,7 %, % % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % prosenttia kuvioiden määrästä Kuva 21. Korjuujäljen kokonaisarvostelu metsäkeskuksittain 211. Puutteet kohteilla, joissa korjuujälki ei ollut hyvällä tasolla, johtuivat runsaista puustovaurioista tai alhaisesta tiheydestä. Ongelmana on, että suurella osalla kohteista pääasiallista poikkeaman syytä ei ollut mainittu. Huomautusten ja virheellisyyksien syyt 2 % 2 % 6 % Työn laatu huono Jäänyt tiheäksi 13 % Hakattu liian harvaksi 43 % Puuston pohja-pinta-ala alle suositusrajan Runsaasti puustovaurioita Runsaasti maastovaurioita 27 % Muu syy 2 % 5 % Ei mainittu Kuva 22. Huomautusten ja virheellisyyksien syyt vuoden 211 harvennushakkuiden korjuujälkitarkastuksissa. Poikkeavia kohtia yhteensä 163 kpl.

15 3. Tulokset energiapuuharvennusten korjuujäljestä 3.1 Tarkastetut kohteet Metsäkeskukset tarkastivat vuonna 211 yhteensä 289 (v. 21 26) koneellisesti korjattua energiapuuharvennuskuviota, joiden pinta-ala oli yhteensä 885 hehtaaria ( v. 21 835 ha). Metsäkeskusten tavoitteena oli tarkastaa xx kuviota/ metsäkeskus. Tavoitteeseen pääsy. Tarkastettujen energiapuukohteiden määrä ja pinta-ala 35 14, kpl 3 25 2 15 26 24 22 21 18 72,9 73,5 16 57,8 59,9 54,9 29 125,2 28 12, 25 99,9 1, 21 21 2 18 8, 71,7 69,6 63,7 63,2 6, ha Kohteet Pinta-ala 1 5 Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S 32,4 4,8 E-P Ke-S P-S P-K Kuva 23. Tarkastettujen energiapuuharvennusten kappalemäärät ja pinta-alat metsäkeskuksittain. Ka P-P Lappi 4, 2,, Mänty oli pääpuulajina 63 prosentilla tarkastetuista kohteista. Kuusivaltaisia kohteita oli 17 %, rauduskoivuvaltaisia 13 % ja hieskoivuvaltaisi 7 prosenttia. Männiköissä enegiapuuharvennuskohteet olivat kasvupaikkatyypeiltään pääasiassa tuoreita tai kuivahkoja kankaita.

16 Tarkastettujen kuvioiden pääpuulajit ja kasvupaikat Kasvupaikkojen osuudet pääpuulajin mukaan 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 12 1 12 76 83 5 3 17 2 16 12 7 77 145 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Kaikki yhteensä 45 Kuiva Kuivahko Tuore Lehtomainen Kuva 24. Tarkastettujen kohteiden kasvupaikkatyypit pääpuulajin mukaan. Korjuuorganisaatio Muu yritys 26 % UPM 4 % Ei mainittu 4 % Yksityinen mo 4 % Mhy 41 % Metsäliitto 17 % Stora Enso 4 %

17 3.2 Puustovauriot Tarkastettujen kohteiden puustovaurioprosenttien keskiarvo on 5 prosenttia. (v. 21 5,4%) (kuva 25). Puustovaurioiden määrä ja koostumus energiapuuharvennuksissa 7 6 5 5,4 5,7 4,4 4,9 6 6,2 5,9 6,3 5,1 5,4 4,7 5 % 4 3 3,4 3,9 Runkovaurio% Juurivaurio% Vaurio% yhteensä 2 1,5,3,6,3,4,4,3 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 25. Puustovaurioiden kokonaismäärä tarkastusvuosittain enegiapuuharvennuksissa. Puustovaurioiden määrä ja koostumus energiapuuharvennuksissa metsäkeskuksittain 8 7 6 7,2 6,3 6,76,4 6,3 6,5 5,9 6,1 5,8 6,4 % 5 4 3 4,4 4,5 4 4,8 3,1 3,6 2,9 3 3,6 4 4,9 4,9 5 5 Runkovaurio Juurivaurio Yhteensä 2 1 1,5 1,5,8,8,4,5,6,1,2,2,4,1,1,1 Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P Ke-S P-S P-K Ka P-P Lappi Kuva 26. Puustovaurioiden määrä ja rakenne metsäkeskuksittain.

18 3.3 Ajouravälit Keskimääräinen ajouraväli oli vuoden 211 tarkastuksissa 2,2 m. ( Kuva 27), joka on hyvin samaa asoa kuin edellisinäkin vuosina. Edelleenkin merkittävässä osassa ( 4 %) tarkastettuja kuvioita keskmiääräinen ajouraväli oli alle 2 metrin suosituksen. Ajouraväli (m) m 2,8 2,7 2,6 2,5 2,4 2,3 2,2 2,1 2 19,9 19,8 2,7 2,2 2,2 2,2 2,2 2,1 2,1 25 26 27 28 29 21 211 Ajouraväli Kuva 27. Keskimääräinen ajouraväli energiapuuharvennuksissa 25-211. Keskimääräinen ajouraväli 25, 2, m 15, 1, Uraväli Keskiarvo 211 5,, Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P Ke-S P-S P-K Ka P-P Lappi Kuva 28. Keskimääräinen ajouraväli metsäkeskuksittain energiapuuharvennuksissa 211.

19 < 2 m uravälin osuus energiapuuharvennuksissa 6 5 4 38 48 41 43 44 39 4 % 3 Ajouraväli alle 2m 2 1 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 29. Tarkastelujakson osuus 25 211 kohteiden osuus, joissa ajouraväli oli suositusta kapeampi. 3.4 Ajouraleveydet Yksi hyvän korjuujäljen kriteeri on keskimääräisen ajouraleveyden jääminen alle 4,5 metrin. Tarkastusvuonna 211 ajouraleveyksien keskiarvo oli 4,3 m, kuten jo muutamana vuonna aikaisemminkin. Ajouraleveydessä ei ole metsäkeskusten välillä merkittäviä eroja (kuva 31). Ajouraleveys 4,32 m 4,3 4,28 4,26 4,24 4,22 4,2 4,18 4,16 4,14 4,2 4,2 4,2 4,2 4,3 4,3 4,3 25 26 27 28 29 21 211 Ajouraleveys Kuva 3. Keskimääräiset ajouraleveydet energiapuuharvennuksissa 25-211.

2 Keskimääräinen ajouraleveys m 4,7 4,6 4,5 4,4 4,3 4,2 4,1 4, 3,9 4,6 4,6 4,5 4,4 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,2 4,2 4,1 4,2 Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P Ke-S P-S P-K Ka P-P Lappi Yhteensä Keskiarvo 211 Kuva 31. Keskimääräiset ajouraleveydet metsäkeskuksittain energiapuuharvennuksissa 211. Tarkastetuista kohteista 69 prosentilla ajouraleveys oli alle 4,5 m. Hyvin leveitä, yli viiden metrin ajouria oli 4,5 prosentilla kohteista. Uraleveydet suuruusluokittain 4,5 11,6 26,9 <4 m 4-4,5 m 4,5-5 m > 5m 57,1 Kuva 32. Keskimääräisten ajouraleveyksien jakaantuminen suuruusluokittain energiapuuharvennuksilla.

21 3.5 Ajourapainaumat Tarkastetuilla energiapuuharvennuksilla urapainumaprosenttien keskiarvo oli 4,1 Tarkastetuista kuvioista 63 prosentilla ei ollut painaumia. 1,3 prosentilla kohteista painumia oli yli kymmenen prosenttia ajouraverkon pituudesta.. Keskimääräinen urapainauma% 6 5 5,2 % 4 3 3,8 3,9 4,5 3,5 4,1 Urapainauma% 2 1 1,4 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 33. Keskimääräiset urapainumaprosentit energiapuuharvennuksissa tarkastelujaksolla 25-211. 12, 11,2 1, 8, % 6, 5,5 5,1 6,4 4,9 4,8 Urapainauma% Keskiarvo 211 4, 2,, Ra 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 3,1 2,2 2,4 1,8 1,4,6,1 L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P Ke-S P-S P-K Kuva 34. Keskimääräiset ajourapainaumaprosentit metsäkeskuksittain energiapuuharvennuksissa 211. Kuvan aineistossa mukana sekä kivennäismaa- että turvemaakohteet. Ka P-P Lappi

22 3.6 Harvennusvoimakkuus Energiapuuharvennuksen voimakkuus männikössä 25 12,3 12,4 2 1935 12,2 12,2 kpl/ha 15 1 141 1549 1558 123 949 11,5 12, 11,8 11,6 11,4 m Runkoluku Poistuma Valtapituus 5 11,2 Tuore Kuivahko Kuiva Kasvupaikkatyyppi 11, Kuva 35. Energiapuunharvennuksen voimakkuus männiköissä kasvupaikkatyypeittäin 211. Luvuissa mukana sekä kivennäis- että turvemaiden tarkastetut kohteet. Energiapuuharvennuksen voimakkuus kuusikoissa 211 3 25 2 2684 13, 254 13,2 13, 12,8 12,6 kpl/ha 15 1192 125 12,4 12,2 m Runkoluku Poistuma Valtapituus 1 12, 12, 5 11,8 11,6 Lehtomainen Kasvupaikkatyyppi Tuore 11,4 Kuva 36. Energiapuunharvennuksen voimakkuus kuusikoissa kasvupaikkatyypeittäin 211. Luvuissa mukana sekä kivennäis- että turvemaiden tarkastetut kohteet.

23 Energiapuuharvennuksen voimakkuus rauduskoivikoissa 211 25 14,6 14,5 2 14,5 14,4 kpl/ha 15 1 14,4 14,3 14,3 m Runkoluku Poistuma Valtapituus 14,2 5 14,2 14,1 Lehtomainen Tuore 14,1 Kasvupaikkatyyppi Kuva 37. Energiapuunharvennuksen voimakkuus rauduskoivikoissa kasvupaikkatyypeittäin 211. Luvuissa mukana sekä kivennäis- että turvemaiden tarkastetut kohteet. Energiapuuharvennuksen voimakkuus männiköissä keskimäärin 35 3 25 kpl/ha 2 15 1975 1832 189 1919 1731 1887 1741 Poistuma Runkoluku 1 5 118 136 168 177 987 119 999 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 38. Energiapuuharvennuksen voimakkuus männiköissä 25-211. Valtapituus pysynyt koko ajan noin 12 metrissä.

24 Energiapuuharvennuksen voimakkuus kuusikoissa keskimäärin 45 4 35 3 kpl/ha 25 2 242 29 2278 1773 2935 242 2248 Poistuma Runkoluku 15 1 5 152 193 169 18 19 116 122 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 39. Energiapuuharvennuksen voimakkuus kuusikoissa 25-211. Valtapituus on vaihdellut 12-13 metrin välillä. Energiapuunharvennuksen voimakkuus rauduskoivikoissa keskimäärin 4 35 3 kpl/ha 25 2 15 2666 2414 1998 198 1844 229 179 Poistuma Runkoluku 1 5 96 87 821 89 82 784 897 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 4. Energiapuuharvennuksen voimakkuus rauduskoivikoissa 25-211. Valtapituus on vaihdellut 14-15 metrin välillä.

25 3.7 Korjuujäljen kokonaisarvostelu Tarkastetuista kuvioista 42,1 prosentilla työjälki oli hyvä, huomautettavaa 48,9prosentilla ja virheellinen 9,9 prosentilla. Yleisimmät syyt olivat puustovauriot ja liian alhainen tiheys toimenpiteen jälkeen. Poikkeavuuksia oli 16 tarkastetulla kohteella. Korjuujäljen kokonaisarvostelu 211 41,2 48,9 9,9 21 47,3 46,2 6,5 29 28 27 46,8 57,4 58,6 41 36,4 34,2 12,2 6,2 7,2 Hyvä Huomautettavaa Virheellinen 26 59 38 3 25 55 42 3 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % % tarkastettujen kohteiden määrästä Kuva 41. Korjuujäljen kokonaisarvostelu energiapuuharvennuksissa tarkastusvuosittan.

26 Korjuujäljen kokonaisarvostelu metsäkeskuksittain Lappi 34,5 % P-P 44,4 % Ka 52,9 % P-K 57,1 % P-S 25, % Ke-S 43,5 % E-P 28,6 % E-S Pi 56,3 % Ka-S 4,2 % H-U 27,8 % L-S 29,2 % Ra 64,7 % 55,2 % 1,3 % 44,4 % 11,1 % 35,3 % 11,8 % 38,1 % 4,8 % 5, % 25, % 47,8 % 8,7 % 6,7 % 1,7 % 1, %, % 31,3 % 12,5 % 87,5 % 8,3 % 55,6 % 16,7 % 62,5 % 8,3 % 35,3 %, % Hyvä Huomautettavaa Virheellinen % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % % tarkastuskohteiden määrästä Kuva 42. Korjuujäljen kokonaisarvostelu energiapuuharvennuksissa 211 metsäkeskuksittain. Poikkeavuuksien syyt energiapuuharvennuksissa,6 5,6 2,5 5,6 1,6 1,9 2, Työn laatu huono Jäänyt harvaksi Jäänyt tiheäksi PPA alle suositusrajan PPA alle lakirajan Runsaasti puustovaurioita Runsaasti maastovaurioita Muu syy Syytä ei mainittu 1,9 6,3 Kuva 43. Virheellisyyksien ja huomautusten syyt.

27 Liitteet: Harvennushakkuiden korjuujäljen tarkastus (Kj_harvennushakkuu_211) Tarkastusmäärät Puustovauriot Uraväli Uraleveys Urapainaumat Harvennusvoimakkuus Korjuujäljen kokonaisarvostelu Energiapuunharvennuksen korjuujäljen tarkastus (EPK_211) Tarkastusmäärät Puustovauriot Uraväli Uraleveys Urapainaumat Harvennusvoimakkuus Korjuujäljen kokonaisarvostelu