LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 71 Kaupunginhallitus AIKA 15.02.2016 klo 17:30-20:52 PAIKKA Raatihuone, kaupunginhallituksen kokoushuone LÄSNÄ Heijnsbroek-Wirén Mia puheenjohtaja Heikkilä Pekka I varapuheenjohtaja Grönberg Merja II varapuheenjohtaja Karlsson Mikael jäsen Björklöf Johan jäsen Lindfors Leena jäsen Ekström Veikko jäsen Malmivaara Jouni jäsen Lång Saara jäsen Träskelin Jerry jäsen MUUT Liljestrand Tom kv:n 1. varapuheenjohtaja Lepola Janne kv:n 2. varapuheenjohtaja klo 17.45-20.52 Kaleva Olavi kaupunginjohtaja Lönnfors Kristina hallintojohtaja,sihteeri Kettunen Kirsi talousjohtaja Andergård-Stenstrand Lilian viestintäpäällikkö klo 17.30-18.00 Tenhunen Timo koulutuspäällikkö 41 POISSA Alm Agneta jäsen Isotalo Arja kv:n puh.johtaja ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Mia Heijnsbroek-Wirén KÄSITELLYT ASIAT 39-54 Kristina Lönnfors PÖYTÄKIRJAN Loviisassa helmikuuta 2016. TARKASTUS Merja Grönberg Mikael Karlsson PÖYTÄKIRJA YLEI- Loviisassa, kaupunginkansliassa 24. helmikuuta 2016. SESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa Loviisa
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 72 Kaupunginhallitus LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Sivu 39 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 73 40 Pöytäkirjantarkastajat 74 41 Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen 75 42 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano 85 43 Maapoliittisen ohjelman valmistelun käynnistäminen 86 44 Lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 88 45 Tontin myynti, Liljendalin Kala ja Palvi 95 46 Satamaliiton jäsenyyden siirtäminen Loviisan Satama Oy:lle 97 47 Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Oy Semilax Ab:n ympäristölupaa koskevasta valituksesta 48 Vastaus apulaisoikeuskanslerin selvityspyyntöön kantelun johdosta (Loviisan kaupunki ja Loviisan seudun palvelutalosäätiö) 98 99 49 Eroanomus luottamustehtävästä, Kalleinen 104 50 Pernajan eläkeläistalosäätiö, hallituksen jäsenten, varajäsenen ja tilintarkastajien valitseminen 51 Pöytäkirjojen sähköinen tarkastaminen, valtuustoaloite 106 52 Lautakuntien ja jaostojen päätökset 109 53 Ilmoitusasioita kaupunginhallitukselle tiedoksi 110 54 Muut asiat 111 105
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 73 Kaupunginhallitus 39 15.02.2016 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 39 Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätettiin ottaa käsiteltäväksi lisälistan asia Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen. Kokouksen aluksi viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand kertoi kaupunginhallitukselle asiakaspalvelutoimiston nykytilasta.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 74 Kaupunginhallitus 40 15.02.2016 Pöytäkirjantarkastajat KH 40 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin jäsenet Merja Grönberg ja Mikael Karlsson.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 75 Sivistyslautakunta 78 25.11.2015 Sivistyslautakunta suomenkielinen 6 13.01.2016 jaosto Sivistyslautakunta 9 27.01.2016 Kaupunginhallitus 41 15.02.2016 Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen 423/02.05.01/2015 SL 78 Valmistelija: koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, puh 0440 555 332 Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia säännöksiä. Opetushallitus on päättänyt opetussuunnitelman perusteista esiopetusta, oppivelvollisten perusopetusta ja lisäopetusta varten. Kaikilla kouluasteilla uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista vahvistamalla. Loviisassa opetussuunnitelmatyötä on valmisteltu lukuvuodesta 2013-14 lähtien. Tällä hetkellä rehtoritiimi toimii koulutuspäällikön johdolla opetussuunnitelmatyön ohjausryhmänä. Ohjausryhmän lisäksi koulutuspäällikkö on valinnut ops-työryhmän joka vetää opetussuunnitelmatyötä koulutasolla. Keväällä 2015 tuntijakoehdotusta valmisteli erillinen työryhmä. Työryhmän esityksestä on pyydetty kommentteja kouluilta toukokuussa 2015 sekä kahteen otteeseen syyslukukaudella 2015. Tuntijaosta on myös keskusteltu sivistyslautakunnassa 29.4.2015, 33 sekä otettu tiedoksi 30.9.2015, 74. Tuntijakoa on tämän lisäksi käsitelty muun muassa seuraavasti: -Avoin keskustelu arvopohjasta: Suuri koulukeskustelu 1.4.2014 -Avoin keskustelu arvopohjasta: Den stora skoldiskussionen 3.4.2014 -Opettajien koulutuspäivä (veso) 15.11.2014 -Vanhempainilloissa OPS2016-työstä
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 76 -Opettajien koulutuspäivä (veso) 24.11.2015 -Useissa rehtori- ja rehtoritiimikokouksissa Tuntijakoa valmisteltaessa keskustelu on keskittynyt seuraaviin seikkoihin: 1. Onko molemmilla kieliryhmillä samanlainen opetussuunnitelma äidinkieltä lukuunottamatta? 2. Onko molemmilla kieliryhmillä sama tuntijakopohja? 3. Mitkä ovat A1- ja A2-kielten vaihtoehdot? 4. Miten A-kielen valinta merkitsee ryhmäkoolle ja tarjonnan mahdollisuuksille kaikissa kouluissa. 1. Opetussuunnitelmatyötä tehdään parhaillaan kaksikielisesti ja päämääränä on luoda yhtenäiset opetussuunnitelmat molemmille kieliryhmille lukuunottamatta äidinkielen oppimäärää sekä mahdollisia A1- ja A2-kieliä. 2. Lähtökohtana on että molemmilla kieliryhmillä on sama tuntijakopohja. 3. Ruotsinkielisellä puolella A1-kieleksi valitaan suomi ja vapaaehtoiseksi A2-kieleksi englanti kuten nykyisessä tuntijaossa. Lähes kaikki oppilaat valitsevat A2-englannin. Suomenkielisellä puolella on kaksi vaihtoehtoa: a) A1-kieleksi valitaan englanti. Tämä tarkoittaa että vapaaehtoiseksi A2-kielivalinnaksi tulisi ruotsi. Tällä hetkellä noin puolet oppilaista valitsevat A2-ruotsin. Muille ruotsi olisi kuitenkin pakollinen B1-kieli kuudennelta luokalta alkaen. Tässä vaihtoehdossa A2- ja B1-kieliryhmistä tulisi niin pieniä että on mahdollista että emme voi tarjota A2-ruotsia kaikissa kouluissa vastaisuudessa. b) A1-kieleksi valitaan ruotsi. Tämä tarkoittaa että lähes kaikki oppilaat A2-valinnaksi tulisi englanti. Mitä todennäköisimmin suurin osa oppilaista valitsisivat A2-englannin ja ryhmäkoot pysyisivät kohtuullisina. 4. A1-englannin valinnan kohdalla on otettava kantaa minimiryhmäkoon suuruudesta jotta kieliryhmä voidaan käynnistää. Vaihtoehdot ovat: 1. Suomenkielisen opetuksen tuntijako liitteenä olevan A1-englanti-vaihtoehdon mukaan 2. Suomenkielisen opetuksen tuntijako liitteenä olevan A1-ruotsi-vaihtoehdon mukaan 3. Ruotsinkielisellä puolella opetuksen tuntijako on A1-suomi 1-6-luokilla tuntijako otetaan käyttöön 1.8.2016, mutta yläkouluissa se otetaan askeleittain käyttöön seuraavasti: 1.8.2017, 7 luokka 1.8.2018, 8 luokka
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 77 1.8.2019, 9 luokka Kustannuksista on vaikea arvioida. Kokonaistuntimäärät eivät nouse, mutta pienten alakoulujen yhdistettyjen luokkien lukujärjestysten laatiminen voi olla osittain haastavaa. Liitteet : Suomenkielisen opetuksen A1-englanti (1) ja A1-ruotsi (2) sekä ruotsinkielisen opetuksen vaihtoehto A1-suomi (3) Esittelijä: sivistysjohtaja Thomas Grönholm, puh 0440 555 250 Ehdotus: Sivistyslautakunta päättää että ruotsinkielinen tuntijako hyväksytään A1-suomi-ehdotuksen mukaisesti ja että suomenkielinen tuntijako hyväksytään A1-englanti-ehdotuksen mukaisesti. Käsittely Esittelijä muutti pohjaehdotustaan. Uusi muutettu pohjaehdotus kuuluu: Sivistyslautakunta esittää kannanottonaan asian jatkovalmistelua varten, että: - suomenkielisen opetuksen ensimmäinen vieras kieli on ruotsi (A1) ja ruotsinkielisen opetuksen ensimmäinen vieras kieli on suomi (A1) - molempien kieliryhmien valinnainen kieli (A2) on englanti Sivistyslautakunta päättää, että se tekee lopullisen päätöksen 1.8.2016 käyttöönotettavasta tuntijaosta ylimääräisessä kokouksessaan 15.12.2015. Mia Heijnsbroek-Wirén saapui klo 19.17. Päivi Uotinen pyysi taukoa. Puheenjohtaja keskeytti kokouksen. Tauko pidettiin 19.47-19.56. Päivi Uotinen ehdotti Jari Kekkosen kannattamana että esittelijän muutetun pohjaehdotuksen kaksi ranskalaista viivaa muutetaan kuulumaan: - suomenkielisen opetuksen ensimmäinen vieras kieli on englanti (A1) ja ruotsinkielisen opetuksen ensimmäinen vieras kieli on suomi (A1) - ruotsinkielisen opetuksen valinnainen kieli (A2) on englanti ja suomenkielisen opetuksen valinnainen kieli (A2) on ruotsi
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 78 Puheenjohtajan ehdotuksesta suoritettiin nimenhuutoäänestys siten, että esittelijän muutetun pohjaehdotuksen kaksi ranskalaista viivaa kannattavat äänestävät "jaa" ja Päivi Uotisen ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä muutettu pohjaehdotus sai 7 ääntä (Otto Andersson, Annu Jokela-Ylipiha, Päivi Melamies, Cosmo Mether, Thomas Rosenberg, Li-Lo Söderholm ja Maria Grundström) ja Päivi Uotisen ehdotus sai 2 ääntä (Jari Kekkonen ja Päivi Uotinen). Kaksi jäsentä oli poissa. Lautakunta hyväksyi teknisenä korjauksena liitteiden 1-3 korvaamista uusilla. Sivistyslautakunta päätti äänestyksen jälkeen esittelijän muutetun pohjaehdotuksen mukaan esittää kannanottonaan asian jatkovalmistelua varten, että: - suomenkielisen opetuksen ensimmäinen vieras kieli on ruotsi (A1) ja ruotsinkielisen opetuksen ensimmäinen vieras kieli on suomi (A1) - molempien kieliryhmien valinnainen kieli (A2) on englanti Sivistyslautakunta päätti, että se tekee lopullisen päätöksen 1.8.2016 käyttöönotettavasta tuntijaosta ylimääräisessä kokouksessaan 15.12.2015. SLSO 6 Valmistelijat: sivistysjohtaja Thomas Grönholm, puh. 0440 555 250 ja koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, puh. 0440 555 332 Kaupunginhallitus keskusteli sivistyslautakunnan kokouksessa 25.11.2015 tehdystä päätöksestä perusopetuksen tuntijaosta 1.8.2016 alkaen. Kaupunginhallitus katsoo, että kysymys opetuksen ensimmäisestä vieraasta kielestä on käsiteltävä sivistyslautakunnan jaostoissa ennen kuin sivistyslautakunta tekee päätöksen asiassa. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että kaupunginhallitus käyttää asiassa otto-oikeuttaan sivistyslautakunnan tehdessä päätöksensä asiassa. Koska perusopetuksen tuntijako on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä kaikki asiasta kiinnostuneet ovat voineet ajalla 4.-13.12.2015 lähettää mielipiteensä ja kysymyksensä sivistysjohtaja Thomas Grönholmille. Kaikki kysymykset ja
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 79 vastaukset on julkaistu kaupungin kotisivulla viikon 51 lopussa. Vastaukset löytyvät osoitteesta: https://peda.net/loviisa/lol2/tuntijakoehdotus/aka Kaupunginhallituksen, sivistyslautakunnan ja sen jaostojen jäsenille on järjestetty iltakoulu tuntijaosta ja kieliohjelmasta 7.1.2016. Sivistysjohtajan ja koulutuspäällikön kokouksessa antaman selvityksen, julkaistujen kysymysten sekä 7.1.2016 iltakoulussa pidetyn keskustelun perusteella sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto ottaa kantaa suomenkielisen opetuksen A-kielistä. Vaihtoehtoina ovat: A1-kieli on ruotsi joka alkaa 2. luokalta ja vapaaehtoinen A2-kieli on englanti 4.-luokalta. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee englantia B1-kielenä 6. luokalta. tai A1-kieli on englanti joka alkaa 2. luokalta ja vapaaehtoinen A2-kieli on ruotsi 4.-luokalta. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee ruotsia B1-kielenä 6. luokalta. Esittelijä: koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, puh. 0440 555 332 Ehdotus: Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää kannanottonaan, että A1-kieli on englanti ja vapaaehtoinen A2-kieli on ruotsi. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee ruotsia B1-kielenä 6. luokalta. Käsittely Esittelijä muutti ehdotusta lisäämällä: Kannanotto lähetetaan edelleen sivistyslautakunnalle tiedoksi. Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti kannanottonaan, että A1-kieli on englanti ja vapaaehtoinen A2-kieli on ruotsi. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee ruotsia B1-kielenä 6. luokalta. Kannanotto lähetetaan edelleen sivistyslautakunnalle tiedoksi. BNSV 6 Valmistelijat: sivistysjohtaja Thomas Grönholm, puh. 0440 555 250 ja koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, puh. 044 0555 332 Kaupunginhallitus keskusteli kokouksessaan 30.11.2015, 302, sivistyslautakunnan kokouksessaan 25.11.2015 tekemästä päätöksestä perusopetuksen tuntijaosta 1.8.2016 alkaen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 80 Kaupunginhallitus katsoo, että kysymys opetuksen ensimmäisestä vieraasta kielestä on käsiteltävä sivistyslautakunnan jaostoissa ennen kuin sivistyslautakunta tekee päätöksen asiassa. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että kaupunginhallitus käyttää asiassa otto-oikeuttaan sivistyslautakunnan tehdessä päätöksensä asiassa. Koska perusopetuksen tuntijako on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä, kaikki asiasta kiinnostuneet ovat voineet 4. 13.12.2015 lähettää mielipiteensä ja kysymyksensä sivistysjohtaja Thomas Grönholmille. Kaikki kysymykset ja vastaukset on julkaistu kaupungin verkkosivulla viikon 51 lopussa. Suomenkieliset vastaukset ovat osoitteessa https://peda.net/loviisa/lol2/tuntijakoehdotus/aka. Kaupunginhallituksen, sivistyslautakunnan ja sen jaostojen jäsenille on järjestetty iltakoulu tuntijaosta ja kieliohjelmasta 7.1.2016. Sivistysjohtajan ja koulutuspäällikön kokouksessa antaman selvityksen ja kaupungin verkkosivuilla julkaistujen kysymysten sekä 7.1.2016 iltakoulussa käytyjen keskustelun perusteella sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto ottaa kantaa ruotsinkielisen opetuksen A-kielistä. Vaihtoehtoina ovat: A1-kieli on suomi, joka alkaa 2. luokalta ja vapaaehtoinen A2-kieli on englanti 4. luokalta. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä, hän opiskelee englantia B1-kielenä 6. luokalta. tai A1-kieli on englanti, joka alkaa 2. luokalta ja vapaaehtoinen A2-kieli on suomi 4. luokalta. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä, hän opiskelee suomea B1-kielenä 6. luokalta. Sivistyslautakunta päättää tuntijaosta ja kielivalinnoista kokouksessaan 27.1.2016. Esittelijä: koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, puh. 0440 555 332 Ehdotus: Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päättää kannanottonaan Loviisan kaupungin ruotsinkielisten oppilaiden kielivalinnasta, että A1-kieli on suomi ja vapaaehtoinen A2-kieli on englanti. Kannanotto lähetään sivistylautakunnalle tiedoksi. Ehdotuksen mukaan. Thomas Rosenberg poistui klo 19:02.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 81 SL 9 Valmistelijat: sivistysjohtaja Thomas Grönholm, puh. 0440 555 250 ja koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, puh. 0440 555 332 Tuntijakoehdotusta on tarkennettu sivistyslautakunnan edellisen kokouksen jälkeen koulutuspäällikön, rehtoritiimin ja opetussuunnitelmatyöryhmän toimesta. Uudesta esityksestä on myös pyydetty kommentteja kaikilta opettajilta. Sivistyslautakunnan ja sen jaostojen sekä kaupunginhallituksen jäsenille on pidetty iltakoulu 7.1.2016 A-kielistä sekä tuntijaosta. Kannanotto A-kielistä Sivistyslautakunna jaostot ovat kokouksissaan 13.1.2016 ja 14.1.2016 antaneet kannanottonsa Loviisan kaupungin perusopetuksen A-kielistä 1.8.2016 lähtien. Kannanottojen perusteella suomenkielisessä perusopetuksessa opetetaan englantia A1-kielenä ja vapaa-ehtoista ruotsia A2-kielenä. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa opetetaan suomea A1-kielenä ja englantia A2-kielenä. Tuntijakoehdotuksen mukaan A1-kieli alkaa toisella vuosiluokalla ja A2-kieli neljännellä vuosiluokalla molemmissa kieliryhmissä. Tuntijako Tämän jälkeen Opetushallitukselta on pyydetty ohjeistusta tuntijaon ja kieliohjelman toteuttamisesta. Opetushallituksen selvityksen johdosta tuntijakoehdotukseen on tehty korjauksia. Nämä korjaukset on käsitelty rehtoritiimissä 21.1.2016. Tuntijakoesityksen mukaan valtioneuvoston vahvistaman minimituntimäärä ylittyy seuraavissa aineissa: -Äidinkieli ja kirjallisuus 1 vuosiviikkotuntia (vvt) -B1-kieli 2 vvt -Matematiikka 1 vvt -Taito- ja taideaineiden valinnaiset aineet 1vvt A2-kieltä opiskelevien oppilaiden tunnit ovat yhteensä 231 vvt, joka on 3 vvt vähemmän kuin nykyisessä. Ehdotuksen mukaan vuosiluokkien 4-6 taito- ja taideaineiden valinnaiset tunnit osoitetaan tuntijaossa suoraan taide- ja taitoaineiden yhteisiin oppimääriin ilman oppilaan valintaa. Vuosiluokilla 4-6 valinnaista A2-kieltä opiskellaan kokonaan tuntijaon ylittävänä aineena. Valinnaisaineita vuosiluokilla 4-6 on 1 vvt per vuosiluokka. Vuosiluokalla 8 on 4 vvt ja vuosiluokalla 9 on 2 vvt valinnaisia aineita, josta muun muassa B2-kieli on
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 82 valinnainen aine. Valinnaisaineiden vuosiluokkakohtaiset tavoitteet ja sisällöt kuvataan kunnan opetussuunnitelmassa. Missä tarjotaan A2-kieltä? Jos kaikki vuosiluokan oppilaat eivät valitse A2-kieltä sivistyslautakunnan on otettava kantaa missä koulussa A2-kieltä voidaan tarjota. Jos A2-kielen tarjontaa rajoitetaan tiettyihiin Loviisan perusopetuksen alakouluihin sivistyslautakunnan on myös otettava kantaa voiko koulutuspäällikkö osoittaa toisen lähikoulun jos oppilas haluaa opiskella A2-kieltä. B1-kieltä kouluissa tarjottaisiin joka tapauksessa kuudennelta vuosiluokalta. Oppilastilastojen ja nykyisen A2-kielivalinnan mukaan Teutjärven koulussa, Kirkonkylän koulussa ja Isnäsin koulussa ryhmäkoot ovat alle 10 oppilasta vaikka opetus toteutettaisiin yhdysluokkaopetuksena. Ruotsinkielisissä kouluissa perinteisesti kaikki oppilaat ovat lukeneet A2-englantia. Esittelijä: sivistysjohtaja Thomas Grönholm, puh. 044 0555 250 Liite 4: Tuntijako Ehdotus: Sivistyslautakunta hyväksyy Loviisan kaupungin perusopetuksen tuntijaon 1.8.2016 lähtien esityksen mukaisesti. Sivistyslautakunta päättää että: -Loviisan suomenkielisen perusopetuksen A1-kieli on englanti ja vapaaehtoinen A2-kieli on ruotsi. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee ruotsia B1-kielenä 6. luokalta. -Loviisan ruotsinkielisen perusopetuksen A1-kieli on suomi ja vapaaehtoinen A2-kieli on englanti. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee englantia B1-kielenä 6. luokalta. -A2-ruotsia tarjotaan Tesjoen koulussa, Valkon koulussa, Harjurinteen koulussa ja Koskenkylän koulussa. -Loviisan kaupungin lähikouluperiaatteista ei poiketa kielivalinnan perusteella. Käsittely Jari Kekkonen ehdotti Thomas Rosenbergin ja Vesa Peltoluhdan kannattamana, että ehdotuksen kaksi viimeistä ranskalaista viivaa poistetaan. Otto Andersson teki ponsiesityksen: Sivistyslautakunta pitää välttämättömänä, että ruotsinkielen opetusta vahvistetaan ja, että sen vapaaehtoisen opiskelun houkuttelevuutta lisätään. Sivistyslautakunta edellyttää, että kielikylpytoiminta Loviisassa käynnistetään mahdollisimman pian
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 83 ja, että sivistyskeskus selvittää myös muita keinoja ruotsinkielen opiskelun vahvistamiseksi, kuten esim. ruotsinkielisen kerhotoiminnan aloittaminen suomenkielisille lapsille. Sivistyslautakunta kehottaa kaupunkia varaamaan tähän tarkoitukseen tarvittavat määrärahat. Lautakunnan jäsenet kannattivat esitystä yksimielisesti. Sivistysjohtaja muutti pohjaehdotuksensa poistamalla ehdotuksen kaksi viimeistä ranskalaista viivaa. Adressi ja kannanotto suomenkielisten lasten A1 kielestä, englanti ja A2 kielestä, ruotsi on toimitettu sivistysjohtajalle 27.1.2016. Asia merkitään tiedoksi. Liite 5: Adressi Sivistyslautakunta hyväksyi Loviisan kaupungin perusopetuksen tuntijaon 1.8.2016 lähtien esityksen mukaisesti. Sivistyslautakunta päätti esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan, - että Loviisan suomenkielisen perusopetuksen A1-kieli on englanti ja vapaaehtoinen A2-kieli on ruotsi. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee ruotsia B1-kielenä 6. luokalta - että Loviisan ruotsinkielisen perusopetuksen A1-kieli on suomi ja vapaaehtoinen A2-kieli on englanti. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee englantia B1-kielenä 6. luokalta. Lisäksi lautakunta päätti - hyväksyä Otto Anderssonin ponsiehdotuksen - merkitä tiedoksi sivistysjohtajalle 27.1.2016 toimitettu adressi ja kannanotto suomenkielisten lasten A1 kielestä, englanti ja A2 kielestä, ruotsi. KH 41 Liite nro 16. Valmistelija ja esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 1.2.2016 37 käyttää otto-oikeuttaan sivistyslautakunnan 27.1.2016 käsittelemään asiaan "perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen".
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 84 Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää sivistyslautakunnan esityksen mukaisesti hyväksyä perusopetuksen tuntijaon 1.8.2016 alkaen että Loviisan suomenkielisen perusopetuksen A1-kieli on englanti ja vapaaehtoinen A2-kieli on ruotsi. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee ruotsia B1-kielenä 6. luokalta että Loviisan ruotsinkielisen perusopetuksen A1-kieli on suomi ja vapaaehtoinen A2-kieli on englanti. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee englantia B1-kielenä 6. luokalta. Koulutuspäällikkö Timo Tenhunen esitteli tuntijakoa koskevan suunnitelman. Päätös ehdotuksen mukainen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 85 Kaupunginhallitus 42 15.02.2016 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano KH 42 Valmistelija: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää todeta valtuuston kokouksen 10.2.2016 päätöksistä, että 1. ne eivät mene valtuuston toimivaltaa ulommaksi, 2. eivätkä muutoin ole lainvastaisia, 3. sekä merkitä päätökset tiedoksi ja panna ne täytäntöön seuraavasti: 12 Jäsenen nimeäminen jätelautakuntaan: Lähetetään asianosaisille. 13 Kunnallisten ilmoitusten saattaminen kuntalaisten tietoon: Lähetetään keskuksille. 14 Loviisan kaupungin hyvinvointikatsaus: Lähetetään perusturvakeskukseen. 15 Maahanmuuttajapalveluiden talousarviomuutos vuodelle 2016: Lähetetään perusturvakeskukseen ja taloustoimistoon. 16 Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa: Lähetetään tekniseen keskukseen. 17 Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä 18 Tilapäisen valiokunnan asettaminen: Lähetetään asianosaisille ja tarkastuslautakunnalle. 19 Vammaispoliittinen ohjelma, valtuustoaloite: Lähetetään perusturvakeskukseen. Ehdotuksen mukainen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 86 Tekninen lautakunta 5 28.01.2016 Kaupunginhallitus 43 15.02.2016 Maapoliittisen ohjelman valmistelun käynnistäminen 759/10.00.00/2015 TL 5 Valmistelija: kaupungingeodeetti Mia Kajan, puh. 0440 555 237. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on astunut voimaan 1.4.2015 (204/2015). Lain 20 :n mukaan kunnan on huolehdittava maapolitiikan harjoittamisesta alueellaan. Loviisan kaupungilla ei ole voimassa olevaa maapoliittista ohjelmaa. Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa kaupunginvaltuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Maapoliittinen ohjelma ohjaa maankäyttöön liittyvien asioiden valmistelua ja on tukena maapoliittisten keinojen käyttämiselle. Samalla se antaa tietoa kaupungin maankäyttöön liittyvistä toimintatavoista kaupunkilaisille, maanomistajille, tontin hakijoille, rakennusliikkeille ja päättäjille. Maapoliittisen ohjelman laatimista varten tulisi nimetä ohjausryhmä, joka valmistelee esityksen maapoliittisesta ohjelmasta kaupunginvaltuustolle. Tavoitteena on, että maapoliittinen ohjelma hyväksyttäisiin kaupunginvaltuustossa vuoden 2016 loppuun mennessä. Loviisan kaupungin hallintosäännön 26 :n mukaan kaupungingeodeetti vastaa maankäyttöohjelmien ja maapoliittisten ohjelmien ajantasaistamisesta ja toteuttamisesta yhteistyössä kehittämisjohtajan ja teknisen johtajan kanssa. Lisäksi ohjausryhmään tulisi nimetä edustajat teknisestä lautakunnasta ja kaupunginhallituksesta. Valtuustoryhmiltä pyydetään lausuntoa maapoliittisesta ohjelmasta valmistelun edettyä luonnosvaiheeseen. Esittelijä: tekninen johtaja Ulf Blomberg Ehdotus: Tekninen lautakunta nimeää maapoliittiseen ohjausryhmään kaksi jäsentään. Lisäksi lautakunta pyytää kaupunginhallitusta nimeämään ohjausryhmään kaksi edustajaa ja kutsuu kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ohjausryhmään. Lautakunta nimesi jäsenet Päivi Melamies ja Karl Jalkanen maapoliittiseen ohjausryhmään. Lisäksi lautakunta pyytää kaupunginhallitusta nimeämään
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 87 ohjausryhmään kaksi edustajaa ja kutsuu kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ohjausryhmään. Jatkokäsittely: kaupunginhallitus KH 43 Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus nimeää ohjausryhmään kaksi edustajaa ja kutsuu kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ohjausryhmään. Jäsen Merja Grönberg esitti, että kaupunginhallitus nimeää Veikko Ekströmin edustajaksi maapoliittiseen ohjausryhmään. Jäsen Mikael Karlsson esitti, että kaupunginhallitus nimeää Johan Björklöfin edustajaksi maapoliittiseen ohjausryhmään. Jäsen Leena Lindfors ehdotti, että jotta koko Loviisa olisi alueellisesti edustettu ryhmässä, ryhmään kutsutaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan lisäksi myös kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Tom Liljestrand. Ehdotukset hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi edustajiksi ohjausryhmään Veikko Ekströmin ja Johan Björklöfin sekä kutsui kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja 1. varapuheenjohtajan ohjausryhmään.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 88 Tekninen lautakunta 16 24.02.2015 Tekninen lautakunta 25 05.03.2015 Kaupunginhallitus 79 16.03.2015 Tekninen lautakunta 6 28.01.2016 Kaupunginhallitus 44 15.02.2016 Lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 830/10.02.00/2013 TL 16 Valmistelijat: Vs. kaupunginarkkitehti Anneli Naukkarinen, puh. 0440 555 403, kehittämisjohtaja Sten Frondén, puh. 0440 559 5525, ympäristönsuojelusihteeri Heidi Lyytikäinen, puh. 0440 555 373, lupatarkastaja Marjaterttu Mäntynen, puh. 0400 182 156 ja kaavoittaja Hanna Oijala, puh. 044 505 1972. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos on asetettu nähtäville jäsenkuntiin ja liiton verkkosivuille, www.uudenmaanliitto.fi/kaavaluonnos, 20.1.-20.2.2015. Lausuntoja pyydetään 20.3.2015 mennessä. Lähtökohtana on hyväksytty Uusimaa-ohjelma, jonka strategisia tavoitteita 4. vaihemaakuntakaava toteuttaa. Vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa Uudellamaalla voimassa olevia maakuntakaavoja. Tässä vaihemaakuntakaavassa käsitellään: - elinkeinoja ja innovaatiotoimintoja - logistiikkaa - tuulivoimaa - viherrakennetta - kulttuuriympäristöjä. Lisäksi kaavassa käsitellään muita ajankohtaisia aiheita, kuten asemanseutuja ja Malmin lentokenttää. Kaavan aikatähtäin on vuodessa 2040. Kaavaluonnoksessa on osoitettu Loviisan alueella maakunnallisesti merkittävät: - tuulivoima-alueet, 3 kpl - laajat, yhtenäiset ekologisen verkoston kannalta merkittävät metsätalousvaltaiset alueet, MLY - valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009 - valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, - Valtioneuvoston päätös 1995 - maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 89 - arvokkaat harjualueet - luonnonsuojelualueet - Natura 2000 alueet - virkistysalueet - viheryhteystarpeet - ulkoilureitit - laiva- ja veneväylät - pohjavesialueet Liite 8 Esittelijä: ote maakuntakaavaluonnoksesta, lausunto Tekninen johtaja Ulf Blomberg Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää, että kaupunginhallitus antaisi Uudenmaan liitolle liitteenä olevan lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lautakunta päätti jättää asian pöydälle. Lautakunta päätti pitää ylimääräisen kokouksen 5.3.2015, jossa asia käsitellään. Jatkokäsittely: Kaupunginhallitus TL 25 Valmistelijat: Vs. kaupunginarkkitehti Anneli Naukkarinen, puh. 0440 555 403, kehittämisjohtaja Sten Frondén, puh. 0440 559 5525, ympäristönsuojelusihteeri Heidi Lyytikäinen, puh. 0440 555 373, lupatarkastaja Marjaterttu Mäntynen, puh. 0400 182 156 ja kaavoittaja Hanna Oijala, puh. 044 505 1972. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos on asetettu nähtäville jäsenkuntiin ja liiton verkkosivuille, www.uudenmaanliitto.fi/kaavaluonnos, 20.1.-20.2.2015. Lausuntoja pyydetään 20.3.2015 mennessä. Lähtökohtana on hyväksytty Uusimaa-ohjelma, jonka strategisia tavoitteita 4. vaihemaakuntakaava toteuttaa. Vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa Uudellamaalla voimassa olevia maakuntakaavoja. Tässä vaihemaakuntakaavassa käsitellään: - elinkeinoja ja innovaatiotoimintoja - logistiikkaa - tuulivoimaa
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 90 - viherrakennetta - kulttuuriympäristöjä. Lisäksi kaavassa käsitellään muita ajankohtaisia aiheita, kuten asemanseutuja ja Malmin lentokenttää. Kaavan aikatähtäin on vuodessa 2040. Kaavaluonnoksessa on osoitettu Loviisan alueella maakunnallisesti merkittävät: - tuulivoima-alueet, 3 kpl - laajat, yhtenäiset ekologisen verkoston kannalta merkittävät metsätalousvaltaiset alueet, MLY - valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009 - valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, - Valtioneuvoston päätös 1995 - maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt - arvokkaat harjualueet - luonnonsuojelualueet - Natura 2000 alueet - virkistysalueet - viheryhteystarpeet - ulkoilureitit - laiva- ja veneväylät - pohjavesialueet Liite 12 Esittelijä: ote maakuntakaavaluonnoksesta, lausunto Tekninen johtaja Ulf Blomberg Ehdotus: Käsittely: Tekninen lautakunta päättää esittää, että kaupunginhallitus antaisi Uudenmaan liitolle liitteenä olevan lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Esittelijä muutti keskustelun kuluessa esitystään lausunnon (liite 12) seuraavissa kohdissa: - Logistiikka-alue kappale poistettiin kokonaan. - Laivaväylät-otsikko muutettiin muotoon Laivaväylät, kulkuväylät ja satama. Tekstiosa muutettiin seuraavaksi: Isnäsin satamaan on Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaavassa laivaväylä (hyv. 8.3.2000). isnäsin satamalla on potentiaalia kehittyä yrittäjien osoittaessa jälleen kiinnostusta alueelle. Laivaväylä tulee merkitä maakuntakaavaan. Valkon sataman toiminnan varmistaminen tulee huomioida tässä kaavassa paremmin. Satamaan johtavat maayhteydet, rautatie ja
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 91 maantie moottoritieliittymineen on arvioitava uudelleen. Mahdolliset uudet linjaukset olisi jo tässä kaavassa otettava huomioon. Nykyinen rautatielinjaus, joka kulkee kaupungin läpi ja edelleen rannassa, ei ole tulevaisuuden kannalta kestävä ratkaisu Loviisalle. Samoin myös maantielinjaus E18 - satama, joka on jo nyt kuormitettu kahdella liikenneympyrällä ja usealla risteysliittymällä ei tule kilpailukykyisesti palvelemaan sataman liikennettä. Valkon sataman tuleva käyttö ja sen tuoma kasvava maaliikennemäärä on riippuvainen siitä, saadaanko Valkon satamaan johtava laivaväylä syvennettyä 9,5 metrin väyläsyvyydestään 12 metrin syvyyteen. Väylän syventäminen on välttämätöntä. Nyt voimassa oleva nk. rikkidirektiivi johtaa väistämättä Itämerellä liikennöivien rahtilaivojen koon kasvamiseen. Tämä taas johtaa siihen, että Valkon satama ei ole enää kilpailukykyinen toimija tavaraliikenteessä. - Tuulivoima otsikko Kolmas kappale poistettiin kokonaan. - Kysymyksiä Uudenmaan maakuntakaavan merkintöjen vaikutuksesta rakentamiseen tuulivoima-alueella sekä suunnittelutarveratkaisun käyttämisestä tuulivoiman rakentamisessa - kohdan 1. kolmannen kappaleen viimeinen lause poistettiin. Tilalle teksti: Se, että alue soveltuu erityisominaisuuksiltaan tuulivoiman rakentamiseen, ei saa rajoittaa alueen mahdollista muuta käyttöä. Kaavamerkintää tulee täydentää siten, että alueella ei ole voimassa rakentamisrajoituksia. Tuulivoima- ja muuta rakentamista ohjataan suunnittelutarveratkaisuilla. - Laajat yhtenäiset metsäalueet (MLY) ja maa-ainesten ottaminen otsikko. Kappaleen loppuosa, pilkku merkistä lähtien poistettiin. Tekninen lautakunta hyväksyi muutetun lausunnon yksimielisesti, ja esittää, että kaupunginhallitus antaisi Uudenmaan liitolle liitteenä olevan muutetun lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Jatkokäsittely: Kaupunginhallitus Pykälä tarkastettiin välittömästi.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 92 KH 79 Liite nro 37. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy lausunnon omalta osaltaan ja esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto antaa Uudenmaan liitolle liitteenä olevan lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Jäsen Pekka Heikkilä ehdotti, että lausunnon kappale otsikon Laivaväylät, kulkuväylät ja satama alla kirjoitetaan muotoon: Valkon sataman tulevaisuus ja toiminnan varmistaminen tulee huomioida kaavassa paremmin. Satamaan johtavat maayhteydet, rautatie ja maantie moottoritieliittymineen olisi jo tässä kaavassa otettava huomioon. Satamaan johtavat maayhteydet, rautatie ja maantie moottoritieliittymineen edesauttavat omalta osaltaan sataman kehittymistä. Nykyinen rautatielinjaus kulkee kaupungin läpi ja edelleen rannassa. Maantielinjaus E18 -satama on kuormitettu kahdella liikenneympyrällä ja usealla risteysliittymällä. Valkon sataman tuleva käyttö ja sen tuoma kasvava maaliikennemäärä on myös riippuvainen siitä, saadaanko Valkon satamaan johtavaa laivaväylää syvennettyä nykyisestä 9,5 metrin väyläsyvyydestä 12 metrin syvyyteen. Syvempi laivaväylä toisi satamalle nykyistä enemmän kilpailukykyä. Väylän syventäminen on myös tulevaisuuden kannalta välttämätöntä, sillä jo nyt voimassa oleva nk. rikkidirektiivi johtaa väistämättä Itämerellä liikennöivien rahtilaivojen koon kasvattamiseen. Isnäsin satamaan on Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaavassa laivaväylä (hyväksytty 8.3.2000 ). Isnäsin satamalla on potentiaalia kehittyä yrittäjien osoittaessa jälleen kiinnostusta alueelle. Tämä laivaväylä tulee merkitä maakuntakaavaan. Jäsenet Merja Grönberg ja Camilla Antas kannattivat Pekka Heikkilän ehdotusta. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Esittelijä muutti päätösehdotusta: Kaupunginhallitus päättää antaa Uudenmaan liitolle liitteenä olevan, kaupunginhallituksen muokkaaman lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 93 Päätös muutetun ehdotuksen mukaan. Pykälä tarkastettiin välittömästi. TL 6 Valmistelijat: kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari, puh. 0440 555 403, Loviisan Satama Oy:n toimitusjohtaja Tiina Vepsäläinen, lupatarkastaja Marjaterttu Mäntynen ja ympäristönsuojelusihteeri Heidi Lyytikäinen. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on lausunnolla jäsenkunnissa 1.12.2015 29.2.2016. Vuoden 2016 alusta voimaan astuvaksi suunnitellut maankäyttö- ja rakennuslain muutokset ja maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn poistuminen ovat muuttaneet 4. vaihemaakuntakaavan prosessia. Uuden lainsäädännön mukaisesti lausunnot kaavaan on pyydettävä ennen kuin maakuntahallitus hyväksyy kaavaehdotuksen. Lausuntojen perusteella kaavaehdotusta tarkistetaan kevään 2016 aikana, jolloin pidetään myös 4. vaihemaakuntakaavana viranomaisneuvottelu. Maakuntahallituksen hyväksyttyä kaavaehdotuksen kaava asetetaan nähtäville myöhemmin vuonna 2016. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy 4. vaihemaakuntakaavan saman valtuustokauden aikana kevääseen 2017 mennessä. Lausuntoaineistot löytyvät kokonaisuudessaan Uudenmaan liiton verkkosivuilta: www.uudenmaanliitto.fi/kaavaehdotus. Kaavakarttoja voi myös tarkastella karttapalvelun kautta osoitteesta: http://kartta.uudenmaanliitto.fi/maakuntakaava kohdasta valmistelussa olevat maakuntakaavat. Maakuntakaavan lähtökohtana on hyväksytty Uusimaa-ohjelma, jonka strategisia tavoitteita se toteuttaa. 4. vaihemaakuntakaavassa käsitellään viittä teemaa: elinkeinoja ja innovaatioita, logistiikkaa, tuulivoimaa, viherrakennetta sekä kulttuuriympäristöjä. Kaava laaditaan koko Uudenmaan maakunnan alueelle lukuun ottamatta Östersundomin aluetta. Uudenmaan liitto ei ole laatinut vastineita kaavan valmisteluaineistoon eli kaavaluonnokseen, joten vaikutus kaavaehdotuksen kaavaratkaisuihin ei kaikilta osin avaudu. Tämän vuoksi kaupunginarkkitehti esittää että Loviisan kaupunki antaa lausuntonaan kaavaluonnosvaiheessa annetun lausunnon, jota on täydennetty kursiivilla merkittyjen tekstien osalta. Tuulivoiman osalta luonnosvaiheen lausunnossa on esitetty lisäksi kysymyksiä liittyen MRL 33 mukaisiin rakentamisrajoituksiin. Nämä kysymykset eivät kuitenkaan ole enää ajankohtaisia, sillä
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 94 maakuntakaavan ehdotuksen kaavamääräyksissä on todettu tuulivoiman tuotantoon soveltuvien alueiden osalta, että merkintään ei sisälly MRL:n 33 :n 1. momentin mukaista rakentamisrajoitusta. Liite 1 ote maakuntakaavaehdotuksesta, lausunto Esittelijä: tekninen johtaja Ulf Blomberg Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää, että kaupunginhallitus antaisi Uudenmaan liitolle liitteenä olevan lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Lautakunta hyväksyi liitteenä olevan lausunnon ja esittää, että kaupunginhallitus antaisi Uudenmaan liitolle liitteenä olevan lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Jatkokäsittely: kaupunginhallitus KH 44 Liite nro 17. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus antaa Uudenmaan liitolle liitteenä olevan lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Ehdotuksen mukainen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 95 Kaupunginhallitus 45 15.02.2016 Tontin myynti, Liljendalin Kala ja Palvi 75/10.00.02/2016 KH 45 Valmistelija: kehittämisjohtaja Sten Frondén Jarno Prittinen on omistamalleen yhtiölle Liljendalin Kala ja Palvi (y-tunnus 2109848-1) vuokrannut tontin Liljendalin Shellin läheltä osoitteessa Kivikuja 1. Yritys on tällä paikalla harjoittanut pääosin kalanmyyntiä valtatie 6:n peruskorjauksen valmistuttua. Kaupunginhallitus päätti 3.6.2013 myydä kyseisen tontin Prittiselle, mutta kauppa ei silloin toteutunut. Kaavamääräysten mukaan alue on huoltamotoiminnan sekä muun kaupallisen toiminnan aluetta. Liikekorttelialueelle ei saa rakentaa 100 k-m 2 suurempia elintarvikemyyntiin tarkoitettuja tiloja. Rakennuspaikan tehokkuusluku e = 0,20. Nyt myytäväksi ehdotettava alue on määräala kiinteistöstä Granit, R:no 434-424-16-158. Alue vastaa asemakaavan tonttia nro 1 ja sen pinta-ala on noin 3 200 m 2. Newsec Oy:n 4.9.2014 laatimassa Loviisan yritysalueiden vyöhykehinnoittelussa ko. alueen liiketonttien hinnan vaihteluväliksi on määritelty 8 13 euroa kerrosneliömetriltä rakennusoikeutta. Tämän kaupunginvaltuuston hyväksymän hintahaarukan mukaisesti tontin laskettu luovutushinta olisi 8 320 euroa. Liite nro 18. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää myydä noin 3 200 m 2 suuruisen määräalan kiinteistöstä Granit, R:no 434-424-16-158, Sävträskin kylässä Loviisan kaupungin Liljendalin kaupunginosassa hintaan 8 320 euroa. Määräala on merkitty maastoon kivipaaluin ja se vastaa oheisen asemakaavakartan mukaista tonttia nro 1. Kaupunginhallitus valtuuttaa kehittämisjohtaja Sten Frondénin allekirjoittamaan tämän kohteen kauppakirjan Loviisan kaupungin puolesta.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 96 Ehdotuksen mukainen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 97 Kaupunginhallitus 46 15.02.2016 Satamaliiton jäsenyyden siirtäminen Loviisan Satama Oy:lle 414/00.00.01/2015 KH 46 Valmistelija ja esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Loviisan kaupunki on Satamaliiton jäsen. Satamaliiketoiminnan yhtiöittämisen myötä on tarkoituksenmukaista siirtää Satamaliiton jäsenyys Loviisan Satama Oy:lle. Asiasta on tehty myös valtuustoaloite. Loviisan Satama Oy:n toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kanssa on keskusteltu asiasta ja yhtiön puolelta jäsenyyden siirto hyväksytään. Loviisan Satama Oy vastaa vuoden 2016 jäsenmaksusta. Jäsenmaksun maksuajasta tulee erikseen ilmoittaa Satamaliitolle. Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää Satamaliitolle jäsenyyden siirtämistä Loviisan Satama Oy:lle. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 98 Kaupunginhallitus 47 15.02.2016 Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Oy Semilax Ab:n ympäristölupaa koskevasta valituksesta 62/11.01.01/2015 KH 47 Valmistelija: kaupungingeodeetti Mia Kajan Vaasan hallinto-oikeus on varannut Loviisan kaupungille tilaisuuden antaa vastine Oy Semilax Ab:n ympäristöluvasta tehdyn valituksen johdosta. Vastine pitää toimittaa Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään 17.2.2016. Loviisan kaupunki vuokraa Oy Semilax Ab:lle vesialueet, jolla Oy Semilax Ab harjoittaa kalankasvatustoimintaa. Toiminta alkoi 15.5.1995 ja vesialueiden vuokraa jatkettiin syksyllä 2014 vuoden 2025 loppuun asti. Vuokrasopimusten jatkamisen ehtona on ollut, että Semilaxin toiminnalle myönnetään ympäristölupa. Liite nro 19. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus toteaa, että Loviisan kaupunki on vuokrannut vesialueet Oy Semilax Ab:lle liitteenä olevien sopimusten mukaisin ehdoin ja ettei kaupungilla ole asiassa muuta lausuttavaa. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 99 Kaupunginhallitus 48 15.02.2016 Vastaus apulaisoikeuskanslerin selvityspyyntöön kantelun johdosta (Loviisan kaupunki ja Loviisan seudun palvelutalosäätiö) 395/00/2015 KH 48 Valmistelijat: hallintojohtaja Kristina Lönnfors, perusturvajohtaja Carola Klawér ja talousjohtaja Kirsi Kettunen Apulaisoikeuskansleri on 9.12.2015 päivätyllä selvityspyynnöllä (Dnro OKV/1278/1/2015) pyytänyt Loviisan kaupunginhallitusta toimittamaan tehdyn kantelun tutkimiseksi tarpeellisen selvityksen. Kantelija on 11.9.2015 päivätyssä kantelussaan arvostellut useita Loviisan kaupungin (jäljempänä kaupunki) ja Loviisan seudun palvelutalosäätiön (jäljempänä säätiö) toimintaan liittyviä seikkoja. Määräaikaa selvityksen antamiselle on pidennetty 4.3.2016 saakka. Selvitys annetaan vastaamalla kantelijan kantelunsa numeroiduissa kohdissa esittämiin kysymyksiin. 1. Säätiö ei ole yhteisö, joten kuntalain konsernia koskevat 6. :n säännöksiä ei voi suoraan soveltaa säätiöihin. Kunnan tytäryhteisöjä koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin myös kunnan määräysvaltaan kuuluviin säätiöihin. Säätiö ei juridisessa merkityksessä ole kaupungin määräysvallassa, koska kaupungilla on oikeus nimittää vain 2 3 säätiön hallituksen 9 jäsenestä. Sen sijaan kaupungilla voidaan katsoa olevan määräysvaltaa säätiössä asia ennen muotoa -periaatteen mukaisesti. Säätiön 33 perustajasta kaupunki on (ja on ollut) selvästi suurin toimija, vaikka kaupungin osuus peruspääomasta on vain vajaat 33 %. Suurin osa muista perustajista on paikallisia yhdistyksiä tai yrittäjiä. Säätiön historiaan perustuen kaupungilla ja säätiöllä on vahvat keskinäiset siteet. Kun säätiö perustettiin 1992, oli tavallista, että kunnat ja muut toimijat toteuttivat yhteisiä hankkeita säätiöiden kautta Raha-automaattiyhdistyksen tukia ja valtion lainoja käyttäen. Kaupunki on myös vuodesta 2001 ollut säätiön lainan takaaja. Säätiön sääntöjen kohdan 19 mukaan säätiön omaisuus siirtyy kaupungille, mikäli säätiö lakkautetaan. Vuoden 2014 talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan kuntakonsernin tavoitteiden alle on kirjattu suoritettava selvitys siitä, voisiko säätiön toiminta, tai osa siitä, olla kaupungin omaa toimintaa. Säätiön ei ole väitetty kuuluvan kaupungin konserniin. Kaupunginvaltuusto on osana talousarviota ja toimintasuunnitelmaa 2014 hyväksynyt suoritettavan selvityksen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 100 2. Kaupungilla on olennainen intressi säätiön toimintaa kohtaan. Säätiön ylläpitämässä palvelutalossa on muun muassa uima-allasosasto, jossa on ainoa yleisessä käytössä oleva uima-allas kaupungin alueella. Uima-allasta käyttävät muun muassa koulujen alaluokat uimaopetukseen sekä liikunta- ja vapaa-aikatoimi omaan toimintaansa. Erityisesti kyseisen uima-allasosaston ylläpitäminen on säätiölle taloudellisesti haastavaa. Kaupunki onkin useamman vuoden avustanut säätiön uima-allasosaston ylläpitoa ja näin kaupungin talouden kannalta on ollut sekä perusteltua että asianmukaista selvittää, mitä vaihtoehtoja asian suhteen tulevaisuutta silmälläpitäen on käytettävissä. 3. Kuten kantelija on todennut, hänen 17.6.2015 esittämäänsä asiakirjapyyntöön annetussa vastuksessa on todettu, että säätiön määrittelyselvitys sisältää muun muassa kattavan analyysin säätiön taloudellisesta tilanteesta ja liikesalaisuuksiksi määriteltäviä seikkoja, jonka vuoksi se ei ole julkinen. Vastaus asiakirjapyyntöön on annettu kirjemuodossa. Esittämänsä lisäasiakirjapyynnön yhteydessä kantelija on saanut kieltäytymiseen liittyen myös valituskelpoisen päätöksen. Kaupungin tiedossa ei ole, että kantelija olisi käyttänyt muutoksenhakuoikeuttaan asiassa. Kyseessä on julkisuuslaissa tarkoitettu viranomaisen asiakirja. Asiakirjan julkisuus määräytyy kuitenkin sen sisällön perusteella eikä sen mukaan kuka sen on kustantanut. Kantelija on tehnyt asiakirjapyynnön ja lisäasiakirjapyynnön tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana, mutta hänellä ei ole ollut tarkastuslautakunnan toimeksiantoa asiaan liittyen. Mikäli tarkastuslautakunta olisi pyytänyt säätiön määrittelyselvitystä itselleen, olisi se luonnollisesti tarkastuslautakunnalle luovutettu. 4. Tarkastuslautakunnan ja kaupungin tarkastusyhtiön vastineet asiassa ovat tämän vastineen liitteenä. 5. Kyseinen kohta koskee nimenomaan säätiötä ja sen toimintaa, joten kaupunki ei lausu asiasta. Mahdollinen selvityspyyntö asiassa tulee osoittaa säätiölle. 6. Säätiön hallituksen puheenjohtajaa koskeva väite/kysymys Säätiön hallituksen puheenjohtaja on myös kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen sekä kaupungin palveluksessa aikuissosiaalityön palveluvastaavana. Hänen mahdollinen esteellisyytensä käsitellä talousarvioesitystä kaupunginhallituksessa tulee arvioitavaksi ensisijaisesti yhteisöjääviyttä koskevien säännösten perusteella. Toissijaisesti esteellisyyttä voidaan arvioida myös yleislausekejääviyden perusteella. Hallintolain 28. :n 5. kohdan mukaan henkilö on esteellinen käsittelemään asiaa, jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 101 jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Yhteisöjäävisäännöksen poikkeuksen mukaan kunnan luottamushenkilö, viranhaltija tai työntekijä ei ole esteellinen sillä perusteella, että hän on kunnallisen liikelaitoksen, kuntayhtymän, kuntakonserniin kuuluvan yhteisön tai säätiön hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa. Talousarvioihin vuosina 2012 2016 on sisältynyt varoja säätiön avustukseen. Kaupunginhallituksessa vuosien 2014 2016 talousarvion ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä kyseinen esteellisyyskysymys on jäänyt huomioimatta, eikä siihen siten ole otettu kantaa. Asioissa, jotka ovat liittyneet yksinomaan säätiön toimintaan, kyseinen henkilö on säätiön hallituksen puheenjohtajana asianmukaisesti ilmoittanut esteellisyydestä (esimerkiksi UV-säteilijän hankinta palvelutalo Esplanadiin, kaupunginhallitus 29.4.2013 96). Valtuustossa valtuutettu on esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen läheistään, joten estettä säätiön hallituksen puheenjohtajan osallistumiseen talousarvion käsittelyyn kaupunginvaltuustossa ei ole ollut. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa koskeva väite/kysymys Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on säätiön palveluksessa. Hänen tehtävänimikkeensä on kuntohoitaja. Työssään hän ei käsittele säätiön hallinnollisia asioita, eikä hänellä ole niihin minkäänlaista päätäntävaltaa. Talousarvioihin vuosina 2012 2016 on sisältynyt varoja säätiön avustukseen. Kaupunginhallituksen käsitys on, ettei säätiö talousarvion laatimista ja hyväksymistä koskevassa asiassa ole hallintolain 28. :n 4. kohdan tarkoittamassa asianosaisasemassa. Näin ollen palvelussuhde säätiöön ei muodosta luottamushenkilön esteellisyyttä osallistua talousarvion käsittelyyn kunnanhallituksessa. Palvelussuhdejäävin perusteella kaupunginvaltuuston puheenjohtaja oli esteellinen käsittelemään säätiön omavelkaisen takauksen uusimista kaupunginhallituksessa 2011 ja hän oli myös asianmukaisesti ilmoittanut esteellisyydestään. Valtuustossa valtuutettu on esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen läheistään, joten estettä kaupunginvaltuuston puheenjohtajan osallistumiselle talousarvion käsittelyyn kaupunginvaltuustossa ei ole ollut. Kaupunginhallitus on varannut säätiön hallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle tilaisuuden antaa selvityspyyntöön omat vastineensa. He ovat ilmoittaneet, etteivät he anna asiassa erillistä lausuntoa. 7. Säätiö omistaa kaksi kiinteistöä: palvelutalo Esplanad sijaitse kiinteistöllä 434-3-316-1 ja Eleonora kiinteistöllä 434-10-1009-2.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 102 Kiinteistö 434-10-1009-1, johon kantelija viittaa, ei liity lainkaan säätiöön. Kaupunki on toistaiseksi vuosittain päättänyt, ettei yleishyödyllisiltä yhteisöiltä kanneta kiinteistöveroa. Kysymyksen siitä, onko yhdistys yleishyödyllinen vai ei, ratkaisee verottaja yhteisöjen esityksestä. Kaupunki ei kyseiseen ratkaisuun osallistu. Pyydämme kantelijalta vilpittömästi anteeksi, mikäli kaupungin antama tieto säätiön maksamista kiinteistöveroista on virheellinen. 8. Ostopalvelusopimus säätiön kanssa on laadittu vuonna 2002 (1.1.2003 alkaen) ennen nykyisiä hankintalain säännöksiä. Hankintalain tullessa voimaan kaupunki selvitti kilpailutuskysymystä. Tuolloin Kuntaliiton asiantuntijoilla tarkastettu näkökanta oli, että kaupunki voisi jatkaa sopimuksia säätiön kanssa perustuen kaupungin käytännön määräysvaltaan säätiöön. Vuonna 2010 Loviisan kaupunki, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kunnat fuusioitiin uudeksi Loviisan kaupungiksi. Fuusion yhteydessä pohdittiin vaihtoehtoja, joita uudessa kaupungissa tulisi olla ikääntyvien palvelujen tarjoamiselle. Päätöksenteon pohjaksi päätettiin laatia selvitys 2010, mutta kuntafuusion käytännön toteuttaminen oli kuitenkin niin suuri ja aikaa vievä asia, että selvityksen laatiminen lykkääntyi. Ikäpoliittinen ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 11.9.2013, 87. Tehostetun palveluasumisen kilpailutusta valmisteltiin vuoden 2015 aikana, ja ilmoitus tarjouskilpailusta Loviisan kaupungin senioripalveluiden ikäihmisten tehostetusta palveluasumisesta julkaistiin Hilmassa 16.1.2016. Kaupungilla on ikääntyneiden asumispalveluissa käytössä palveluseteli. Palveluseteli mahdollistaa asiakkaalle yksityisten palvelutuottajien laajan tarjonnan käytön. Palvelusetelin käyttö on asiakkaalle vapaaehtoinen vaihtoehto palveluasumisen hankkimiseen. Palveluseteleistä tiedotetaan aktiivisesti, ja vaikka monet vielä arastelevat uuden palvelumuodon käyttämistä, palveluseteleitä käytetään Loviisassa aktiivisesti. Kantelijan väite siitä, että perusturvajohtaja olisi lehtihaastattelussa todennut, ettei palveluseteleitä olla jakamassa yksityisille paikoille, on virheellinen. Haastattelussa on kerrottu, että tehostetun palveluasumisen palveluseteleitä käytetään Loviisassa enemmän kuin esimerkiksi Porvoossa. Edelleen todetaan, ettei palveluseteleiden kysynnässä ole jonoa, mutta kaupunki olettaa seteleiden käyttöasteen nousevan ajan myötä. Kantelusta ei ilmene, mihin tietoon kantelijan näkemys siitä, ettei kaupunki tarpeesta huolimatta osta hoivapaikkoja yksityisiltä palveluntarjoajilta, perustuu. Kaupungilla on tällä hetkellä 7 10 tehostetun palveluasumisen paikkaa odottavaa henkilöä hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla. Jonotusaika tehostettuun palveluasumiseen on keskimäärin 50 päivää (suositus on korkeintaan kolme kuukautta).