LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

Samankaltaiset tiedostot
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Huoli turvetuotannon ja suometsätalouden kuormittamien

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Multia Muuttuvatko Uitamonjärvi, Laajanlampi ja Tarhapäänjärvi laskeutusaltaiksi?

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Maija Taka Pienvesitapaaminen

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Metsätalouden vesiensuojelu

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Vesiensuojelukosteikot

Hulevesien laadun hallinta

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012

Periodimenetelmä. Ainevirtaama. Paimionjoki t a 1. Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Virtaama (m 3 /s) Virtaama Kiintoaine

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

NATURA VERKOSTO

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

10 Kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun valuma-aluetasoiset vaikutukset koekenttien perustaminen ja alustavia tuloksia

Kosteikot vesienhoidossa

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet

Transkriptio:

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus Vaikea löytää luonnontilaisia alueita Erityisesti maatalous (esim. savimaat) Interseptio voimakasta Ympärivuotinen kasvillisuus suojaa maata eroosiolta 1 Infiltraatio voimakasta Maahan ei ole lisätty ravinteita Fe- ja Al-oksidien P- kyllästysaste alhainen N sitoutuu kasvillisuuteen ja orgaaniseen ainekseen

Luonnonhuuhtouma Suomessa (Mattsson ym. 2003) 21 luonnontilaista metsäaluetta (0,074 38 km 2 ) eri puolilla maata (ei Pohjois-Lapissa) 11 vanhojen metsien suojelualueilla 7 kansallispuistoissa 1 luonnonsuojelualueella 2 soidensuojelualueilla Runkotilavuudesta kuusia 55 %, mäntyjä 35 %, lehtipuita 10 % Suoprosentti 10 71, keskim. 33 % (Suomessa 34 %) Ei metsätaloustoimia viimeiseen keskim. 20 30 vuoteen runkotilavuus keskimääräistä suurempi (18 900 m 3 km 2 vs. valtakunnallinen keskiarvo 9 300 m 3 km 2 ) Laskeuma merkittävin ihmisen aiheuttama muutos Laskeuma, sadanta ja runkotilavuus suurin etelässä, valunta pohjoisessa Vertailuaineistoa metsätalouden vaikutuksille Vedenlaatua seurattiin 1997 1999 (keskim. 11 näytettä vuodessa) Valunta vertailualueiden perusteella (ei rakennettu mittapatoja) 2 Mattsson T, Finér L, Kortelainen P, Sallantaus T. 2003. Brook water quality and background leaching from unmanaged forested catchments in Finland. Water, Air, and Soil Pollution 147: 275 297.

Luonnonhuuhtouma Suomessa (Mattsson ym. 2003) Kiintoaine Keskiarvo 0,7 mg l 1 eroosio vähäistä, ravinteet ja orgaaninen aines liuenneina TN Keskipitoisuus 430 μg l 1, 140 kg km 2 a 1 (77 230 kg km 2 ), 95 % orgaanista Pitoisuus korreloi positiivisesti lämpösumman ja negatiivisesti leveysasteen ja valuman kanssa etelässä huomattavasti korkeampia pitoisuuksia Pitoisuus korreloi positiivisesti kuusen runsauden ja kokonaisrunkotilavuuden kanssa, negatiivisesti männyn runsauden kanssa Kuusi kliimaksi-vaiheen puu sekä esiintyy rehevämmillä mailla enemmän hajoavaa materiaalia Kokonaisrunkotilavuus enemmän hajoavaa materiaalia? N yleensä metsämaiden minimitekijä laskeuman N sitoutuu yleensä tehokkaasti NO 3 -N Keskipitoisuus 8,8 μg l 1 NH 4 -N Keskipitoisuus 8,5 μg l 1 (ei korreloinut minkään muuttujan kanssa) TP Keskipitoisuus 15 μg l 1 ; 5,4 kg km 2 a 1 (2,1 18, yleensä < 10 kg km 2 ) RP Pitoisuus korreloi positiivisesti lämpösumman kanssa (etelässä korkeampi) ja runkotilavuuden kanssa Keskiarvo 4,2 μg l 1 Johtopäätelmät TOC:n, TN:n ja TP:n pitoisuudet ja kulkeuma suurempi etelässä kuin pohjoisessa 3 Suurempi orgaanisen aineen kertyminen ja voimakkaampi hajoaminen

Luonnonhuuhtouma Mattsonin mukaan (Suomen maapinta-ala 304 473 km²) 1 640 t a 1 TP 42 600 t a 1 TN N:P suhde: n. 26 SYKEn nettisivut Luonnonhuuhtouma 1 600 t a 1 P, 41 500 t a 1 N vs. Kuormitus: 3169 t a 1 P, 64 993 t a 1 N Fosforijae Fosforikulkeuma maalta valtameriin Ennen ihmistä 10 12 g a 1 Nykyisin 10 12 g a 1 TP 10,8 17,8 18,7 31,4 Geokemiallisesti reaktiivinen P 3,1 4,8 3,4 10,1 Compton J, Mallinson D, Glenn CR, Filippelli G, Föllmi K, Shields G, Zanin Y. 2000. Variations in the global phosphorus cycle. In: Glenn CR, Prévôt-Lucas L, Lucas J. (Eds.), Marine Authigenesis: From Global to Microbial, pp. 21-33 4

Luonnonhuuhtouma Suomessa (Kortelainen ym. 2006) 21 unmanipulated boreal catchments, first-order streams (0.07 14 km 2 ) Kainuu, Kuusamo+ 3 aluetta Etelä-Suomessa Laskeuma merkittävin ihmisen vaikutus (mutta alhainen), harvennushakkuita joillakin alueilla 12 alueella mittapato, muilla alueilla valunta vertailualueilta TOC-, N-, P- ja Fe-pitoisuushavaintoja 3 32 vuotta (11 20 tulvapainotteista näytettä vuodessa) Selittävinä muuttujina Valuma-alueen ominaisuudet korkeus merenpinnasta kaltevuus suon osuus rehevyys kokonaisrunkotilavuus ja sen jakauma puulajeittain Ilmasto lämpösumma leveysaste sadanta valunta Laskeuma Koko aineisto N- ja P-pitoisuudet liittyivät ilmastoon ja laskeumaan, N myös suon osuuteen 5 Kortelainen P, Mattsson T, Finér L, Ahtiainen M, Saukkonen S, Sallantaus T. 2006. Controls on the export of C, N, P and Fe from undisturbed boreal catchments, Finland. Aquatic Sciences 68: 453 468

Luonnonhuuhtouma Suomessa (Kortelainen ym. 2006) 18 itäsuomalaista aluetta Soiden osuus selitti 52 75 % TOC-, TN, TON, NH 4 -N ja Fe-kulkeumasta Kaltevuus selitti 56 % TP-kulkeumasta (negatiivinen yhteys!) TOC kulkeuma selitti 95 % TON-kulkeuman vaihtelusta ja 61 73 % NH 4 -N-, Fe ja TPkulkeumien vaihtelusta Runkotilavuus, kasvillisuus tms. eivät selittäneet kulkeumia eikä pitoisuuksia Keskimääräiset kulkeumat 130 kg km 2 a 1 TN 5,0 kg km 2 a 1 TP 1,7 kg km 2 a 1 RP N lähinnä orgaanisessa muodossa Epäorgaanisen N:n osuus 13 % NO 3 -N huuhtoutui merkittävästi (43 65 % TN:stä) vain kahdella rehevällä Etelä- Suomen alueella, joilla korkea ph (6,6 ja 7,1) Liuenneen (<0,45 µm) jakeen osuus kokonaispitoisuudesta 97 % TOC, 94 % TN ja 79 % TP Ilmalaskeuman N:stä pidättyi 59 92% N metsien minimiravinne 6