1 2006 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote Kuva: Pakkalan Mediatalo/Jouni Valkeeniemi Mitä tules maksaa? 6 Terveeksi vaikka väkisin 7 Tule-terveys: Mielen ja kehon yhteys 8 Liikkeessä pienestä pitäen 10 Me-henki ratkaisee työssä jaksamisen 12 Hyvän iän salaisuus 14 Terveyskuntoilu alkaa nuoresta: Pinja Ahonen osallistui Kuhmalahden joka keväiseen pyöräilytapahtumaan mummun ja papan kanssa. Tykkään pyöräilystä. Kesällä ajan pyörällä melkein joka päivä. 1
BONE AND JOINT DECADE TULES globaali haaste Tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsii maailmassa yli 400 miljoonaa ihmistä. Tule-sairaudet ovat yleisin syy pitkään jatkuneeseen kipuun ja toimintakyvyttömyyteen. Teollisuusmaissa sairastavuus on rajussa nousussa väestön ikääntymisestä johtuen. Kehittyvissä maissa vammautuu vuosittain kymmeniä miljoonia ihmisiä liikennetapaturmissa. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat vakava kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma kaikkialla maailmassa. Vuosina 2000-2010 vietettävällä Kansainvälisellä tules-vuosikymmenellä on YK:n pääsihteerin Kofi Annanin henkilökohtainen kannatus sekä WHO:n ja Maailmanpankin tuki. Lars Lidgren Bone and Joint Decade puheenjohtaja Maailmanlaajuisella tules-vuosikymmenellä on kansainvälinen 15 -jäseninen johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Lundin yliopiston professori Lars Lidgren Ruotsista. Kuvassa YK:n pääsihteeri Kofi Annan tervehtii Lars Lidgreniä. Tules = Tuki- ja liikuntaelinsairaus Tules-vuosikymmen maailmankartalle Tules-vuosikymmenen kansainvälinen tukijoukko kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä kansallinen koordinaattori on nimetty 96 maahan. Virallisen tuen vuosikymmenen vietolle on antanut 60 maan hallitus, ja 60 maahan on perustettu kansallinen toimintaverkosto edistämään vuosikymmenen tavoitteita. Lisäksi noin 1200 yhteisöä ja yritystä, kuten lääketieteellisiä seuroja, terveydenhuollon ammattilaisten yhdistyksiä ja potilasjärjestöjä, on ilmoittanut osallistuvansa vuosikymmenen toteuttamiseen. 2
TULE TERVEYS ON KAIKKIEN ASIA Terveys on osa kestävää kehitystä f uomen kansallinen koordinaattori, fysiatri Mats Grönblad, miksi tarvitaan kokonainen vuosikymmen tule-terveyden edistämiseen ja siitä tiedottamiseen? Lyhyemmässä ajassa ei ehdittäisi alkua pidemmälle. Terveyskäyttäytymisen muutosprosessi vaatii pitkän aikajänteen. Asenteet eivät muutu hetkessä. YK:n julistama Aivojen vuosikymmen menestyi verrattain hyvin, sillä sen aikana ehdittiin perustaa menestyviä ja hyvin varustettuja aivoihin keskittyneitä tutkimuslaitoksia. Tules-vuosikymmenen lähtökohta on, että kaiken ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tulee perustua tieteellisesti todettuihin menetelmiin ja käytäntöihin. Nyt vuosikymmen on puolessa välissä. Alku on lupaava, mutta yhä tarvitaan lisää tutkimustyötä ja -resursseja optimaalisten hoitojen määrittämiseksi. Uusimman tutkimustiedon tulee olla päättäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten käytössä tules-palveluita suunniteltaessa ja kehitettäessä. Yli miljoonalla suomalaisella on tuki- ja liikuntaelinoireita. Heistä runsaalla puolella on oireistaan toiminnallista haittaa. Vuosikymmenen lisää tietoisuutta tule-sairauksista yhteiskunnalle aiheutuvista kasvavista kokonaiskustannuksista sekä parantaa tule-sairauksien tuntemusta. Erityisiä painoalueita ovat nivelsairaudet, osteoporoosi, selkäsairaudet, vaikeat traumat ja lasten vaikeat nivelsairaudet. Yhteiskunnan tasolla on tehty monia tule-hyvinvointia edistäviä ratkaisuja. On erityisen tärkeää millaisia päätöksiä kansalaiset itse tekevät omaan tule-terveyteensä liittyen. Jokainen voi vaikuttaa kantavien rakenteittensa kuntoon. Suomen tules-vuosikymmen -hanketta ohjaa Tules-liiga ja käytännön toteutuksesta vastaa Suomen Tules-vuosikymmenen kansallisena suojelijana on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Reumaliitto. Raha-automaattiyhdistys tukee hanketta taloudellisesti. Lisätietoja: www.tules-vuosikymmen.org 3
kysymystä Tules-liigalaisille 3Tules-liiga on vuonna 1993 perustettu tule-sairauksien parissa työskentelevien yhteisöjen yhteistyöelin, jonka tavoitteena on edistää tule-terveyttä vaikuttamalla valtakunnalliseen päätöksentekoon, yleiseen mielipiteeseen, asiantuntemuksen ja tutkimuksen lisäämiseen. Tällä hetkellä Tules-liiga on keskittynyt kansainvälisen Tules-vuosikymmenen toteutuksen ohjaukseen Suomessa. Tules-liigan jäseniltä kysyttiin 1) Minkä tule-terveyteen liittyvän asian haluaisit nostaa esiin julkisuudessa? 2) Mitä pitäisit tules-vuosikymmenen lopputoteutuksen tärkeimpänä tavoitteena? 3) Miten huolehdit omasta tule-terveydestäsi? Hallituksen puheenjohtaja HTM Keijo Tauriainen Taho: Suomen Reumaliitto 1) Nostaisin mediassa esiin hoitoketjun tärkeyden sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon joustavan yhteistyön. 2) Tärkein tavoite on tule-terveyden kansallisen ohjelman aikaansaaminen ja sen täytäntöönpano. 3) Lenkkeilen säännöllisesti. Talviaikaan hiihdän ja pelaan squashia. Työterveyshuollon erikoislääkäri LT Anne Lamminpää Taho: Suomen Työterveyslääkäriyhdistys 1) Korostaisin tule-sairauksia sairastavien työkyvyn ylläpitämistä. Sujuvaa työhön paluuta tukevat järjestelyt ovat nykypäivän haasteita. Sairastaminen ei saa pitkittyä jonojen tai keskinäisen tiedonkulun puutteen takia. 2) Hyvä tavoite olisi tule-sairauksista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen vähentäminen. Eläkeikäisten kohdalla panostaisin toimintakyvyn ja aktiivisuuden tukemiseen. 3) Käyn jumppaamassa. Kun on seuraa liikkuessa, on vieläkin mukavampaa. Dosentti, puheenjohtaja Riitta Luosujärvi Taho: Suomen Reumatologinen Yhdistys 1) Julkisuudessa tulisi puhua inflammatoristen autoimmuuni tule-sairauksien hoidon turvaamisesta tulevaisuudessa. Myös erikoislääkäritilanteeseen tulee kiinnittää huomiota. 2) Ensisijainen päämäärä on turvata tules-potilaalle oikea-aikainen hoitoon pääsy. 3) Pidän tule-terveyttäni yllä hiihtämällä sekä kävelemällä sauvoilla ja ilman. Sairaanhoitaja THM Marja Leena Kukkurainen Taho: Reumasäätiö 1) Toisin esiin liian vähäisen liikunnan vaikutukset sekä tule- että muihin sairauksiin. 2) Kaikki tules-vuosikymmenen tavoitteet ovat tärkeitä, koska niissä huomioidaan eri ikäkaudet. 4
On vaikea nostaa yhtä asiaa tärkeämmäksi, mutta laajan tule-tietoisuuden lisääminen on oleellista sairauksien ennaltaehkäisyssä. 3) Pyrin ehkäisemään osteoporoosia. Olen laskenut ravinnosta päivittäin normaalisti saatavan kalsiumin määrän ja todennut sen liian vähäiseksi. Siksi pyrin pitämään huolta siitä sekä ravinnon että ajoittain lisäkalsiumin avulla. Varsinkin talvisin syön lisäksi D-vitamiinia. Toimitusjohtaja FM Kaarina Laine-Häikiö Taho: Suomen Reumaliitto 1) Painottaisin periaatetta, että kaikissa - tule-sairaissakin - on aina jäljellä terveyttä. 2) Ratkaisevinta on tule-tietoisuuden lisääntyminen koko väestön keskuudessa. Tärkeä tulos on myös uuden järjestön syntyminen - Suomen Tule ry antaa puitteet Kansalliselle tule-ohjelmalle. 3) Pidän tule-terveyttäni yllä muun liikunnan lisäksi joogamalla välillä joka aamu. Se pitää selän hyvässä kunnossa. Käyn joskus kuntosalilla, mutta en ole ollut siitä kovin imponoitu. Kiinnitän huomiota ravintoon. Suosin kalaruokia ja hylamaitotuotteita. Pidän tärkeänä riittävää yöunta. Professori, fysiatrian dosentti Jaro Karppinen Taho: Työterveyslaitos 1) Korostaisin etenkin nuorison huonontuneesta lihaskunnosta johtuen hyötyliikunnan merkitystä. 2) Tules-vuosikymmenen tärkein tavoite on saada kansalaiset huomaamaan, mitä kaikkea he itse voivat tehdä oman tule-terveytensä hyväksi! 3) Liikun mahdollisimman paljon sesonkien mukaan. Talvisin harrastan sählyä, hiihtoa ja sauvakävelyä. Kesäisin pyöräilen ja pelaan golfia. Kansallinen koordinaattori fysiatri Mats Grönblad 1) Toisin julkisuudessa esiin, että tules-hoitojen suhteen on vielä paljon selvittämätöntä, jonka tutkiminen vaatii lisärahoitusta. Suomalaisissa yliopistosairaaloissa olisi edellytyksiä tehdä arvostettua tutkimustyötä, jota voitaisiin hyödyntää myös maailmalla. 2) Tavoitteena voisi olla, että Suomeen saataisiin hyvin organisoitu ja varustettu tules-tutkimuslaboratorio. Tavoite vaatisi mittavia apurahoja toteutuakseen. 3) Teen ahkerasti puutarhatöitä. Harrastan paljon liikuntaa myös lomamatkojen aikana, en suosi löhöilyä rannalla. Tules -liigaan kuuluvat myös professori Seppo Seitsalo Invalidisäätiöstä, dosentti Olavi Airaksinen Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae -yhdistyksestä, fysioterapeutti, OMT Maarit Keskinen Suomen Fysioterapeuteista ja professori Markku Järvinen Suomen Ortopediyhdistyksestä. 5
Mitä tules maksaa? Tule-sairauksista ja kipuhäiriöistä syntyvät kustannukset lisääntyvät Välilliset ja välittömät kustannukset ovat yli 2 miljardia euroa vuodessa g uki- ja liikuntaelinsairaudet ovat huomattava taloudellinen ongelma kaikkialla maailmassa. Tule-vaivat lisääntyvät väestön ikääntymisen myötä. Suomessa yli 65-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 tultaessa. Dosentti, fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolaisen mukaan tule-sairauksiin liittyvä kipu on keskeinen tekijä kustannusten muodostumisessa. Timo Pohjolaisen mukaan terveydenhuollon voimavarojen lisääminen kasvattaa kustannuksia tulevaisuudessa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan terveys- ja sosiaalipalvelujen menojen osuus tullee nousemaan noin kahdeksasta prosentista kahteentoista. Teknologinen kehitys lisää osaltaan kokonaiskustannuksia. Tarkkoja lukuja on mahdoton sanoa. Tule-vaivojen välittömät ja välilliset kustannukset ovat laskutavasta riippuen noin 2 miljardin euron luokkaa vuodessa. Noin 40 prosentilla terveyskeskuksessa käyvistä syynä on kipu. Lähes puolella oli jokin tule-oire kuten selkävaivoja, nivelrikkoa, niveltulehdusta tai nivelsiteiden ja pehmytkudosten oireita. Pohjolaisen mukaan yhteiskunnan välittömät ja välilliset tules-kustannukset muodostuvat muun muassa lääkkeistä, avohoitopalveluista, vuodeosastohoidosta, kuntoutuspalveluista, sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja tapaturmista. Pelkästään vuonna 2005 korvattiin jo yli 5 200 000 tulesyistä johtuvaa sairauspäivärahapäivää. Tapaturmilla suuri vaikutus Noin 100 000 työntekijää vuodessa saa työtä tehdessään lievän vamman. Näistä noin 10 000 henkilöä on työkyvyttömänä 1-12 kuukautta vamman takia. Noin 1000 henkilöä vammautuu työssä pysyvästi, vammoista suurin osa on erilaisia tule-vammoja. Työtapaturmista aiheutuvat kustannukset ovat 416 miljoonaa euroa vuodessa. Suurin osa tapaturmista tapahtuu kuitenkin työajan ulkopuolella. Kotona ja liikuntatapahtumissa sattuu vuosittain yli 460 000 tapaturmaa. Timo Pohjolainen puhui tule-sairauksien aiheuttamista kustannuksista Tules-päivillä toukokuussa 2006 Helsingissä. Asiantuntijapäivät järjestettiin osana kansainvälisen tules-vuosikymmenen tapahtumia. Ikäihmisten kaatumisesta aiheutuneet lonkkamurtumat synnyttävät jo 330 miljoonan laskun. Kaikkiaan tapaturmista koituu yhteen laskettuna noin 4 miljardin kulut yhteiskunnalle. Vaikutukset terveydenhuoltoon 6 TULES-KULUJA VUODESSA EUROINA: Tekonivelleikkaukset noin 200 milj. Terveydenhuollon kuntoutusmenot 240 milj. Sairasvakuutuksen korvaamat kipulääkkeet 85 milj. Sairauspäivärahat 241 milj. Työkyvyttömyyseläkkeet 680 milj. KUKA MAKSAA: Kunnat 43 % Kotitaloudet 20 % Valtio 17 % Sairausvakuutus 16 %
Terveeksi vaikka väkisin? X uroopan Unioni on kokoillut erikoisjoukkoja, jotka koulutettaisiin ihmisten ja kansojen rauhaan pakottamiseen. Voitaisiinko ihmisten terveyteen kohdistaa vastaavia pakottamistoimia? Kansalaisiin, jotka eivät itse ymmärrä omaa parastaan? EU pystyy määräilemään, että lehmien tulee Lapissa ulkoilla sääskistä huolimatta vähintään 90 vuorokautta vuodessa. Ihmisen ulkoiluun ei Unioni kohdista minkäänlaisia pakkotoimenpiteitä. Kolumni Voisiko tule-terveyttä saada kaupaksi markkinoimalla? Rahalla on tunnetusti käyttäytymistä ohjaava vaikutus. Lapsikin käyttäytyy siivosti viikkorahan toivossa - ostaakseen sillä ehkä karkkeja. Taloudelliset etuisuudet ja verohelpotukset ovat hyväksi havaittuja houkuttimia. Esko Aho toi tämän suuntaisen ehdotuksen julkisuuteen. Se ammuttiin raivoisasti alas ihmisyyden vastaisena: väärä ehdotus, väärän miehen lausumana. Koko aihetta ei ole sittemmin otettu syvällisempään keskusteluun. Suuri osa sairauksista on ihmisen oman toimintavallan ulkopuolella. Toisaalta merkittävästä osasta sairauksien puhkeamisista ja kehnoon suuntaan kulkeutumisista syyllistetään ihmistä itseään. Ihminen on sitä mitä hän syö, lauloi jo Juicekin kuuluisassa sikalaulussaan. Perunalastutkin muuntuvat sohvaperunoiksi. Tupakkalaki on kyllä esimerkki siitä, että lakia vääntämällä voidaan estää ihmisen ja myös kanssaihmisen altistumista sairauden syövereihin. Monet meistä pitävät alkoholiveroa iloisimpana veronmaksutapana. Tässä siis taloudellisilla sanktioilla koetetaan ohjata ihmistä terveemmälle elämänmenolle. Entä liikunta ja ravinto? Istumme erilaisissa seminaareissa, joissa kukin vuorollaan käy liikuttavan yksimielisesti todistamassa, kuinka juuri liikunnan lisäämisellä tai väärän ravinnon välttämisellä estäisimme monta hankalaa sairautta ja samalla säästäisimme niukkoja terveys-eurojen tuhlaantumista. Kuuntelijat ovat samanmielisiä ja nyökyttelevät huolestuneina tai puistelevat päätään tahdissa huonoja elintapojamme hirviteltäessä. Tutkimustietoa liikunnan ja ravinnon vaikutuksista terveyteen on runsaasti. Paljon olisi ihmispololla itsellään omaan terveyteensä vaikuttamismahdollisuuksia. Käypähoitosuositukset lisääntyvät, ja tehdään näyttäviä terveyskampanjoita. On jännittävää nähdä, minkälainen vaikuttavuus esimerkiksi tules-vuosikymmenen panostuksella on tule-sairastavuuteen. Tätä kampanjoinnin vaikuttavuutta tulisi kriittisesti mitata. Tutkimustiedon hyötykäyttö, implementointi, lienee vaikein vaihe ponnisteluissa. Miten saada kansalainen muuttamaan mukavuudenhalunsa määräämiä tottumuksiaan ja silti saada hänet tuntemaan elämänsä mukavaksi. Miksi odotella pitkäjänteisesti hyvää oloa vuoden päästä, kun muhkealla hampurilaisella ja kolpakolla olutta sitä voi saada välittömästi? Pohjois-Karjala-projekti muutti tottumuksia ja sai sydän- ja verisuonisairaudet vähentymään. Oliko se valistuksen ansiota? Moni poistaa varmistimen olutpullonsa suulta kuullessaan sanan terveysvalistus. Miten saada liikkumaan ne, jotka liikuntaa tarvitsevat? Sanktioilla? Pitäisikö palkata erityisiä elintoimintoasiamiehiä, jotka päivystäisivät nakkikioskien kupeilla? Pyöriäisiäkin tarkkaillaan, miksei sitten ihmisten pyöristymistä? Omasta tahdostaan riippumatta sairastuneita ei toki pidä rangaista. Mutta kuka sitten on syyllinen? Vai pitäisikö käyttää houkuttimia? 7 Jonkinlaista terveyskilpailun palkintopöytää pitäisi suunnitella. Ennen vanhaan merkittävillä kansanhiihtosuorituksillakin sai uudet hiihtomonot. Nyt voitaisiin aloittaa elokuva- ja teatterilipuilla ja oikein kunnolla terveytensä edistämisestä motivoituneet saisivat oopperalipun tai kausikortin potkupallomaaotteluun. Ihmisten terveyssaavutusten pisteyttäminenkään ei muodostuisi ongelmaksi. Kehitettäisiin vaan terveyssuoritusten pisteytysmittarit; kolesterolin, verenpainetason ja painon pudotuksia yhdistettäisiin ovelasti liikuntasuorituksiin ja toimintakyvyn ja elämänlaadun kohentumiseen. Omasta terveyspistetilanteesta voisi sujuvasti kerskailla kaverien kesken: Mikä onkaan handicappisi nykyään? No, ravintohandicappini pääsi nousemaan kesällä kolmen kilon takia, mutta liikunta-hcp pysyi mukavasti ennallaan. Pahaa unta taitavat olla niin terveyteen pakottaminen kuin houkutteleminenkin, suoranaista terveysterrorismia. Taloudellisilla porkkanoilla voisi kuitenkin suosia niitä hoito- ja preventiomuotoja, joista on vaikuttavuusnäyttöä. Sanktioilla voisi uhkailla taas niitä hoitoja, joiden tehottomuudesta on näyttöä. Ei lain, vaan terveyden nimissä. Seppo Seitsalo Professori, johtava ylilääkäri, Invalidisäätiön sairaala ORTON
TULES VAI DEPRESSIO: Missä kipu on? Masennus ei ole lisääntynyt, vaikka lääkkeitä käytetään paljon Biopsykososiaalinen malli on edelleen paras lähestymistapa i iidentoista vuoden aikana suomalaisten masennuslääkkeiden käyttö on kuusinkertaistunut. Silti Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan masennus ei ole lisääntynyt. Sen sijaan voidaan sanoa, että masennustila tunnistetaan ja osataan hoitaa paremmin kuin ennen. Depression takia myönnetyt sairauspäivärahakaudet ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvussa. Tule -häiriöiden vuoksi myönnetyt etuudet taas ovat pysyneet ennallaan tai jopa vähentyneet. Korvaako siis depressiodiagnoosi tule-häiriön työkyvyttömyyden aiheuttajana? Sosiaalipsykiatrian professori Matti Joukamaa pitää tällaista kysymyksenasettelua turhan poleemisena. Hyvin harvoin voidaan ajatella, että ruumiillinen sairaus ja mielenterveydelliset ongelmat olisivat toisiaan poissulkevia tai edes toisistaan riippumattomia. Aina toiseen maailmansotaan asti ajateltiin, että nivelreuman ja selkäkivun kaltaisten psykosomaattisten sairauksien määrä olisi hyvin rajallinen ja että niiden alkuperä olisi puhtaasti psykogeeninen. Tämä ajattelutapa kuopattiin vanhanaikaisena 1970-luvulla. Tilalle tuli Engelin biopsykososiaalinen malli. Kaikissa sairauksissa on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus, joiden tunnistaminen on edellytys sille, että potilas saa asianmukaisen avun vaivaansa. Matti Joukamaan mielestä pitkäaikainen kipuoireyhtymä ei ole kovin käyttökelpoinen diagnoosinimike kriteerien väljyyden vuoksi. Joukamaa selventää, että on olemassa ns. somatoformisia mielenterveyden häiriöitä, joissa oireilu ilme- nee kokonaan tai valtaosin ruumiillisina tuntemuksina ja vaivoina. Lisäksi muissakin mielenterveyden 8 häiriöissä voi olla mukana ruumiillisia oireita. Kipu on esimerkki tällaisesta oireesta. Se on yleisnimittäjä
lähes kaikissa tule-häiriöissä. Samoin kipua voi esiintyä oireena eri mielenterveyden häiriöissä. Kipu ja masennus globaaleja haasteita Yleisesti on vallalla holistinen käsitys sairauksien syntyyn, taudinkulkuun ja hoitoon liittyvistä tekijöistä. Kivun jako psykogeeniseen ja somaattiseen ei ole enää mielekäs. Eri mielenterveyden häiriöistä masennuksella on selvin yhteys kipuun. Ennusteen mukaan masennustilat ovat vuonna 2020 toiseksi suurin toimintakyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä maailmassa. On tärkeää tiedostaa masennuksen oirekuvan monimuotoisuus diagnoosia tehtäessä. Oireet saattavat olla hyvin epäspesifejä. Yksi kliinisen työn haaste on masennuksesta kärsivä potilas, jolla on tule-tyyppistä vaivaa. Potilaan sairaus voisi johtaa työkyvyttömyyteen, mutta lääkäri ei sitä pysty varmentamaan eikä eläkelaitos saa tästä johtuen riittävää perustetta työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiselle. Noidankehä on valmis. Jälleen voidaan kysyä, onko kroonista kipua ilman psyykkistä komponenttia. Joukamaan mukaan selkäkipu on tutkituimpia tule-häiriöitä. Menges on esittänyt käyttökelpoisen mallin kroonisen kivun kolmesta komponentista, ne ovat depressiotekijä, somaattinen tekijä ja roolitekijä. Kivun luonne ja sen hoitomahdollisuudet määräytyvät näiden komponenttien keskinäisten suhteiden perusteella. Kohtaaminen aina tärkeintä Ortonin johtavan psykologin Leena Kuuselan mukaan kipukuntoutujan hoidossa tulisi päästä ulos psyyken ja sooman keinotekoisesta kahtiajaosta. Kivun kokijaa hoidettaessa on ensin selvittävä kenestä oikein puhumme: kaiken keskiössä on ihminen, jolla on pitkäaikaisia, jopa vuosia kestäneitä, fyysisiä oireita. Hänen psykofyysinen toimintakykynsä voi olla pysyvästi alentunut sairauden myötä. Kipukuntoutuja saa herkästi vaikean tapauksen leiman. Hänen auttamistaan pidetään haasteellisena oireiden moniselitteisyyden tai vuorovaikutuksen erityispiirteitten takia. Monen kohdalla apua on etsitty monesta paikasta eikä kipua ole aina otettu vakavasti. Kipukuntoutujan historiassa voi olla epäonnistuneita hoito- ja ihmissuhteita ja kipujen vähättelyä. Uuden vuorovaikutussuhteen luominen vaatii aikaa ja keskinäisen luottamuksen kasvattamista. On tärkeää ymmärtää ihmisen maailmassa olemisen tapa: onko maailma minulle hyvä paikka, olenko minä itselleni ja toisille arvokas ja hyväksyttävä myös kipujeni kanssa? Myös työntekijän on hyvä käsitellä omaa kokemustaan hoidettavana olemisesta. Se auttaa ymmärtämään apua tarvitsevaa kipukuntoutujaa. Ajan kuluessa syntyy dynaamisia selviytymistapoja, joilla pääsee kuormittavien asioiden yli. Olennaista on asiantuntijan ja kuntoutujan kohtaamisen taito. Leena Kuuselasta kuntoutujan aktiivinen kuunteleminen on tärkeää. Kuntoutuja on saattanut historiassaan kokea kivun mitätöimistä. Hoitosuhde vaatii aikaa onnistuakseen. Toimintakyvyn biopsykososiaalinen BPS-malli on ammatillisen kipukuntoutuksen perusta. 9 HORISONTIT KOHTAAVAT Asiantuntija luo ennakkokuvan kipukuntoutujasta tutustumalla asiakirjoihin ja dokumentteihin. Samoin kuntoutujalla on ennestään rakentunut mielikuva tulevasta kohtaamisesta. Miten päästä ennakkoasenteiden yli? Hermeneutiikka tarjoaa tavan pureutua kipua koskeviin ennakkokäsityksiin. Se rohkaisee osapuolia tarkastelemaan kipua toisen näkökulmasta. Avartuvat horisontit laajenevat ammattilaisen ja kuntoutujan perspektiiviä ja ymmärryskykyä. Usein tätä syvän ymmärtämisen prosessia kuvataan syklinä. Hans- Georg Gadamerin (1900-2002) hermeneuttinen ymmärtämisen sykli ei ole sulkeutuva, takaisin alkuun palaava ympyrä, vaan aina ylöspäin, uusille ymmärryksen tasoille kohoava spiraali. Gadamerin mukaan: Ennakkoluulo ei ole ensisijaisesti erottava kuilu, joka on silloitettava, koska se pitää tulkitsijan ja tulkittavan kaukana toisistaan. Tosiasiassa se on kantava perusta tapahtumiselle, johon nykyhetkinen ymmärtäminen on juurtunut. Lähde: Hans-Georg Gadamer: Hermeneutiikka, ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa, Vastapaino 2005
LIIKUNTA ON ELÄMÄNTAPA: Koukussa terveyteen Elämänkaariliikunta tukee kestävän kehityksen ajatusta Pienenä sisäistetty liikuntamalli kantaa koko elämän läpi _ iikunnan merkityksestä terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä on tullut itsestäänselvyys. Liikkuminen auttaa ylläpitämään fyysistä toimintakykyä ja psyykkistä hyvinvointia. Liikunnalla on laaja kansanterveydellinen käyttöarvo liikkuminen suojaa sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. Tutkimustuloksia liikunnan terveysvaikutuksista tulee kaikkialta, mutta miten saada tieto siirtymään ihmisten arkeen ja käyttäytymiseen? Löytyisikö lääke lääkärin kirjoittamasta liikkumisreseptistä? Lapsesta varttuu ikiliikkuja UKK-instituutin tutkijan, terveydenhuollon maisterin Marjo Rinteen mukaan nuorena saatu liikuntakipinä kantaa usein aikuisiän yli vanhaksi saakka. Liikunta palvelee eri tarpeita elämänkaaren eri vaiheissa. Liikkuvasta nuoresta kasvaa terveempi aikuinen: hänellä on pienempi riski sairastua kuin fyysisesti passiivisilla. Marjo Rinteen mukaan liikunnan vaikutukset ovat monilta osin erilaiset lapsena kuin aikuisena. Kasvuiässä aloitettu liikuntaharrastus tukee ensisijaisesti havaintomotoriikkaa: näkö-, lihas- ja tasapainoaistien kehittymistä. Liikunta näyttää pienentävän erityisesti tytöillä jo pienestä pitäen verisuonitautien ja osteoporoosin riskiä. Harjoittelu ja liikunta ovat erityisen tärkeää luuston kehittymisen ja rakentumisen kannalta. Liikunnalla on myös ratkaiseva rooli lapsen ja nuoren minäkuvan rakentumisessa. Liikunta edistää kehon tuntemusta, persoonallisuuden kasvua ja kehitystä sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. Liikuntalajeina lapsille voi suositella vauhdikkaita leikkejä ja pelejä sekä taitoa ja ketteryyttä kehittävää monipuolista liikkumista. Koulun liikuntatunneilla on tässä suuri merkitys. Liian kilpailuhenkinen ja suorituskeskeinen liikuntasuunnitelma voi tyrehdyttää muutoin myönteisen liikuntatavoitteen ja lannistaa vasta oraalle saadun motivaation. Suositusten mukaan lasten tulisi liikkua päivittäin useamman tunnin ajan ja viikoittain noin 15-20 tuntia. Marjo Rinne harrastaa itse intohimoisesti salsan tanssimista. - Se ei ole enää vain liikuntaa, se on elämäntapa. Lähde: UKK-instituutti, Marjo Rinteen Tules-päivillä pitämää luentoa mukaellen. 10
Runsaasti aikuisliikuntaa Aikuisiällä liikunnan merkitys terveydelle on entistä tärkeämpää. Fyysinen kunto alkaa heikentyä vähitellen 25 ikävuoden jälkeen. Tuki- ja liikuntaelinongelmat alkavat olla yleisiä. Varsinkin naisilla lihasvoimassa ja luun rakenteissa tapahtuu heikkenemistä 50-ikävuotta kohti tultaessa. Naisille on tärkeää kehittää liikehallintaa sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa toimintakyvyn edistämiseksi. Miesten tulisi taas harjoittaa kestävyyskuntoa ja edistää sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä. Säännöllinen liikunta on yleispätevä terveyden edistäjä. Aikuisiässä liikunta ainakin alentaa kohonnutta lepoverenpainetta, ehkäisee ja hoitaa aikuistyypin diabetesta, auttaa painonhallinnassa, ehkäisee osteoporoosia ja paksunsuolen syöpää sekä lievittää masennusta. Ikäihmisen liikunta Ikääntymisen myötä liikunnan painopisteet tulevat kiinteämmäksi osaksi yleistä arjessa selviytymistä ja elämän mielekkyyttä. Ennen kodin askareet tarjosivat luonnostaan paljon hyötyliikuntaa. Tänä päivänä terveysliikuntaa tulee harrastaa erikseen. Tavoitteena tulisi olla riittävä tasapainon harjoittaminen ja hallinta, hyvä lihasvoima, etenkin alaraajoissa, ja nivelten liikeratojen ylläpitäminen. Terveysliikunta riittää perusliikuntakyvyn säilyttämiseen. Vaikka nuorena ei olisi liikkunutkaan, milloinkaan ei ole myöhäistä aloittaa. Päinvastoin, jos ei ole harrastanut aikaisemmin liikuntaa, liikunnasta saatava hyöty voi olla suhteessa vielä suurempi. Ikäihmisten osalta yksilöllinen liikunnan annostelu on tärkeää. Yleisiä liikunnan tarve-vaste -ohjesääntöjä ei tule noudattaa orjallisesti, vaan tapauskohtaisesti, Tamperelainen, 12-vuotias Rilla Jaarto harrastaa koululiikunnan lisäksi pyöräilyä, uintia, jalkapallon pelaamista ja Mattis-koiran ulkoiluttamista. oman kunnon mukaan, huomauttaa Marjo Rinne. Liian repivästi ja rasittavasti liikuntaa ei pidä aloittaa. Iäkkään uusliikkujan kannattaa tarkastuttaa terveydentilansa. Veteraaniurheilussa ikä otetaan huomioon esimerkiksi keventämällä välineiden painoa ja vaikkapa aitajuoksussa lyhentämällä matkaa ja aitojen välistä etäisyyttä. Liikkeellä kaiken ikää Kansanterveyden kannalta terveysliikunnan perussanoma on VAROITUS: yksinkertainen: terveyden ylläpitämiseksi riittää fyysisesti aktiivinen elämäntapa eli arki-, hyöty- ja työmatkaliikuntaa vähintään puoli tuntia päivässä. Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan maailmanlaajuisesti keskeiset kansantautien riskitekijät liittyvät yhä enemmin ihmisten elintapoihin. Järjestön maailmanlaajuisen strategian mukaan kroonisten tautien ehkäisytyön keskeiset kohteet ovat epäterveellinen ravinto, vähäinen liikunta ja tupakointi. TERVEYSLIIKUNTA- SUOSITUS: Kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa tai muuta fyysistä aktiivisuutta useimpina päivinä viikossa ja mieluiten päivittäin vähintään 30 minuuttia yhtenä tai useampana jaksona (esim. 3 x 10 min). Lisäksi tuki- ja liikuntaelimistö tarvitsee 2 kertaa viikossa lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta sekä tasapainoa ylläpitävää liikuntaa. Terveysliikuntasuositus perustuu liikunnan ja terveyden annos-vastesuhteita koskevaan tutkimusnäyttöön. Liikkumisresepti saattaa parantaa terveydentilaasi ratkaisevasti. www.liikkumisresepti.net 11
MÄ EN MENE SINNE ENÄÄ! Työpaikan ilmapiiri vaikuttaa tule-sairastavuuteen Toimiva yhteistyö työntekijän, terveydenhuollon ja työnantajan välillä on tärkeää Varhaisen ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen merkitys korostuu Yli 200 akateemista työntekijää sairaana kyykyttämisen takia. Näin otsikoi Aamulehti toukokuussa 2006. Työssä pahoinvointi ja työn mielekkyyden puute ovat osasyitä kasvavien poissaolojen ja sairaslomien määrään. Töihin menosta kehkeytyy välteltävä mörkö. Entä sitten, kun työntekijä lisäksi sairastaa psykosomaattista sairautta tai kun hänellä on muita työkykyyn vaikuttavia oireita? Miten hän jaksaa työelämässä? Työilmapiiri vaikuttaa ratkaisevasti tule-sairautta sairastavan työntekijän jaksamiseen, sanoo ylilääkäri Anne Lamminpää Valtiokonttorista. Anne Lamminpää edustaa Tules-liigassa Suomen Työterveyslääkäriyhdistystä. Työssä jaksaminen on lähellä hänen sydäntään. Tutkimusten mukaan hyvä työilmapiiri, josta tärkeimpänä on työtovereiden tuki, vähentää sairastuvuutta, sairauspoissaoloja ja työtapaturmia. Esimerkiksi työstressin vähenemisen on todettu tehostavan niskakivun lievenemistä. Työntekijöiden kestävä tule-terveys taataan työolosuhteiden kehittämisen avulla. Perhe Yhteiskunta Työkyky Lähiyhteisö Anne Lamminpään mielestä tule-sairauksien ehkäisyssä tulee kiinnittää huomiota sekä fyysisiin että psykososiaalisiin työolosuhteisiin. Työergonomiaan on tärkeää panostaa, mutta ratkaisevaa on työpaikan hyvä henki, silloin on kiva mennä töihin ja työnhaasteet tuntuvat sopivilta. Lähde: Työterveyslaitos/Tykytalo Työ Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Esimiestyö ja johtaminen Asenteet Arvot Motivaatio Ammatillinen osaaminen Terveys Toimintakyky 12 Työterveyshuolto ei voi yksin ratkaista asiaa, vaan tarvitaan yhteistyötä työpaikan kanssa. Avainasioita ovat hyvä johtaminen ja työtovereiden kannustus, työjärjestelyt ja työnkuvan muokkaaminen. Työntekijän huomioiva johtamistapa Tule-sairaan työssäkäyntiä tulee tukea hyvän hoidon ja varhain aloitetun ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen avulla. Tutkimukset osoittavat, että työnteki-
jän eläkehakuisuuteen vaikuttavat oleellisesti paitsi työn rasittavuus, myös epävarmuus sen jatkuvuudesta, arvostuksen puute, kiire ja vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä. Paljon lepää esimiehen asenteen varassa. Tunneälykäs ja empaattinen johtaja osaa ottaa työntekijänsä aidosti huomioon. Hyvinvoivat työntekijät ovat työpaikan tähdellisin resurssi. Henkinen satsaaminen tärkeimpään voimavaraan, työntekijöihin, ei maksa mitään. Esimerkillinen esimies pystyy parantamaan alaistensa työkykyä ja -tehoa sekä vähentämään sairauspoissaoloja. Se näkyy työpaikan kustannustehokkuudessa. Kolmikantaneuvottelu työhön palatessa Työterveyshuolto auttaa tule-sairaan töihinpaluussa sairasloman jälkeen. Se neuvoo myös työnkuvan uudelleen jäsentämisessä ja työolosuhteiden järjestämisestä sairauden ilmettyä. Toimivat neuvottelut työntekijän, työnantajan ja työterveyslääkärin tai -hoitajan kesken varmistavat työntekijän turvallisen töihinpaluun ilman turhia paineita. Samalla voi keskustella mitä terveydenhuolto, työnantaja ja työntekijä voivat yhdessä tehdä tilanteen kehittämiseksi. Neuvottelun aiheena ei ole työntekijän sairaus tai sen hoito, vaan tarpeet työtehtävien muutoksiin väliaikaisesti tai pysyvästi. Tärkeintä on, että keskitytään voimavaroihin. On hyvä muistaa, että syrjintä on kielletty jo työturvallisuuslain nojalla. Tule-sairaat työntekijät eivät tarvitse työpaikalla erityiskohtelua vaan hyvää kohtelua. On ilmeistä, että tule-terveyden edistämisen kannalta on tärkeää vähentää ruumiillisesti liian raskasta työtä. Sen ohella pitää lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja kouluttaa esimiehiä alaisten työnteon tukemisessa. Mielekkään työilmapiirin luominen on ensiarvoista. Työelämä on parhaimmillaan huomaavaista ja kannustavaa yhteispeliä - hei, me onnistuttiin taas! Työpaikka, jossa on hyvä mehenki, on turvallinen, hyvinvoiva ja luova. Välitön ilmapiiri lisää työtyytyväisyyttä ja vähentää sairastuvuutta sekä työtapaturmia. OSASAIRUSPÄIVÄRAHA KÄYTTÖÖN Tules-liiga teki julkilausuman syksyllä 2003 sairauspoissaolojen hallitsemiseksi. Tules-liiga ehdotti sairaslomilta paluun helpottamista joustoilla kuten kevennetyn työn keinoin tai osasairauspäivärahan avulla. Osasairauspäiväraha otetaan Suomessa käyttöön vuonna 2007. Nivelrikon Käypä hoito -suositus tekeillä Nivelrikko eli artroosi on maailman yleisin nivelsairaus. Eniten nivelrikkoa esiintyy polvissa, lonkissa ja nikamien välisissä nivelissä. Nivelrikkoon ei vielä ole parantavaa hoitoa, mutta tekeillä on tarkka nivelrikon käypä hoito -suositus. Toistaiseksi Suomessa noudatetaan Eular:in (European League Against Rheumatism) hoitosuosituksia, jotka on annettu polvi- ja lonkka-artroosiin vuosina 2000 ja 2004. Dosentti Olavi Airaksisen mukaan nivelrikon hoidossa suositellaan lääkkeetöntä hoitoa, hyvän lihaskunnon ylläpitoa, liikkumista ja painonhallintaa. On tärkeätä, että kipu voidaan hoitaa pois, jotta liikkumis- ja toimintakyky säilyvät. Kohtuullinen, elämän tilanteeseen sopiva liikunta, joka ei aiheuta voimakkaita iskuja tai tärinää, kuuluu nivelrikon hoitoon. Nivelrikkoa sairastavista kolmasosa tarvitsee kipulääkehoitoa ja lääkärissäkäyntejä. Diagnoosi on helppo tehdä röntgenkuvan avulla. On ehdottoman tärkeätä, että ihminen voi nivelrikosta huolimatta liikkua. Siksi kivunhoito on kokonaishoidon tärkeä osa. Eurooppalainen selkäkivun käypä hoito -suositus on jo valmistunut viiden vuoden yhteistyön tuloksena. Ohje keskittyy akuutin, epäspesifisen alaselkäkivun hoitoon. Hankkeeseen osallistuneen Olavi Airaksisen mukaan selkäkivun epäspesifisen luonteen vuoksi kuntoutuksen moniammatillisuuden merkitys korostuu lääkehoidon ohella. 13 Lisätietoa: www.backpaineurope.org www.eular.org
Konsti elää hyvin ja kauan KOHTUULLISUUS HYVEISSÄ JA PAHEISSA NÄYTTÄÄ OLEVAN PITKÄN JA HYVÄN IÄN SALAISUUS Henkinen kasvu ja persoonallisuuden kehitys jatkuu läpi elämänkaaren. Se on pysyvä, säilyvä, iästä riippumaton ominaisuus. Ihminen nähdään luovana, tulevaisuuteen suuntautuvana, itseään kehittävänä ja tavoitteitaan tarkentavana. Gerontologian humanistinen ihmiskäsitys Antti Hervosen mukaan. Antti Hervosesta 90-kymppiset tervaskannot eivät yleensä tupakoi ja käyttävät alkoholiakin vain lääkkeeksi. Kohtuullisen terveiden elämäntapojen rinnalle mahtuu geenien lisäksi vielä yksi pitkän iän selittäjä: Se on sattuma. T nna Josefina Hagman kuoli noin 110-vuotiaana huhtikuussa vuonna 2006. Hän oli Suomen vanhin asukas ja kaikkien aikojen neljänneksi pisimpään elänyt suomalainen. Kehittyneissä länsimaissa väestö ikääntyy ja kaikkein iäkkäimmät kansalaiset elävät yhä vanhemmiksi. Suomessa 90 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa nopeasti. Gerontologian eli vanhuustutkimuksen professori Antti Hervonen Tampereen yliopistosta on vakuuttunut siitä, että pitkään ikään vaikuttavat geenit, elintavat ja sattuma. Lisäksi pitkän iän salaisuuksia ovat stressin sietokyky ja sopeutumiskyky. 14 Ihmisessä on koko joukko epäedullisesti vaikuttavia ja ennenaikaiseen sairastamiseen johtavia geenejä. Vasta silloin, kun vanhempien puolelta ei periydy haittatekijöitä, aukenee pitkä kiitorata kohti korkeaa ikää. Ihminen alkaa rappeutua, kun perimän kannalta tärkein tehtävä, lisääntyminen on ohi. Tällöin elimistön omat ylläpito-, huolto- ja korjausmekanismit alkavat vähitellen pettää. Lääketiede auttaa meitä elämään entistä pidempään, sanoo Antti Hervonen.
Pitkä ikä sinänsä ei ole riittävä tavoite, vaan terveen elämänvaiheen pidentäminen. Satsaus tulevaan Hervosen mukaan suurin osa tänä vuonna syntyvistä lapsista näkee sadan vuoden iän. Keskeistä on käyttää tulevat elinvuodet niin, että pitkä ikä on mahdollinen. Mitä pitempään pysyy hyvässä kunnossa ja on terve, sitä vanhemmaksi voi elää. Nykypäivän pitkään ikään tähtäävät terveys- ja elämänhallintaohjeet perustuvat antiikin aikaisiin ajatuksiin: Hippokrates ja Galenos esittivät, että terveyden tasapainotekijöitä ovat ilma, ruoka ja juoma, liikunta ja lepo, uni ja valve, aineenvaihdunta sekä mielenliikutukset. Nämä ovat edelleen terveyden ratkaisevat osatekijät. Näiden lisäksi tarvitaan asennetta ja hiukan onnea. Platonin päämääränä oli löytää ja hahmottaa sellainen elämäntapa, joka tekisi ihmisistä onnellisia. Platonin mukaan onnellisin ihmisistä on se, joka on luonteeltaan oikeamielinen, rohkea ja järkevä. Pelkkää sattumaa? Erityisen paljon Hervosta kiinnostavat tutkimustyössään todelliset ikäihmiset, jo 90 vuotta täyttäneet tervaskannot. Vaikka varhaisemmalla iällä sairastavuus näyttää olevan yhteydessä koulutukseen ja sosiaaliseen asemaan, 90-vuotiaissa ei niin enää ole. Kun tarpeeksi vanhaksi elää, alkavat satunnaiset tekijät näytellä yhä suurempaa roolia. Sattuma kohtelee kaikkia tasapuolisesti. Kohtuudella pitkäikäiseksi Hervosen havaintojen mukaan pitkäikäiset eivät ole äärilaitojen kulkijoita. He ovat kohtuullisia iloissaan, suruissaan ja nautinnoissaan. Satavuotiaista voi oppia. He pitävät kehon ja mielen liikkeessä, hyvinvoinnin ylläpito on heille itsestään selvä asia. Eräillä liikunta oli suoranainen päähänpinttymä. Moni pitää itsensä vetreänä pihapiirin arkiaskareissa. Helppo elämä ei ole pitkän iän salaisuus. Tämän päivän yli satavuotiaat ovat karaistuneet sotien ja pula-aikojen myötä. Heillä on strategia selviytyä. Sydän-Hämeessä kesä avataan pyörän selässä Suomen pienimmässä kunnassa Kuhmalahdella järjestetään joka kevät perinteikäs pyöräilypäivä. Kunnan vapaa-aikaohjaajan Soile Ketolaisen mukaan pyöräilytapahtuma on ollut kesänavausperinteenä jo vuodesta 1998 lähtien. Tänä vuonna tapahtumaan osallistui 60 henkeä Kuhmalahden reilusta tuhannesta kuntalaisesta. Nuorin osallistuja oli 3-vuotias Lotta Rauhalahti, joka matkusti turvaistuimessa äidin pyörän kyydissä. Biogerontologian mukaan ihmisen tulisi sopeutua elämään niin vähällä kalorimäärällä kuin se elinolosuhteisiin nähden on mahdollista. Kalorirajoitus hidastaa rappeutumisilmiöitä. Enemmän kasviksia, hedelmiä, marjoja ja vähemmän rasvaa - terveellinen ruokavalio on ikääntyville sama kuin muunkin ikäisille. Suomalaisia tervaskantoja yhdistää elämänmyönteisyys. He ovat kenties tietämättään karttaneet elintapariskejä. He ovat sovussa vanhenemisensa kanssa ja katsovat luottavaisesti tulevaisuuteen. Tärkein tekijä on kuitenkin miltä ikääntyminen tuntuu. Ikä on todellakin mielentila. Ikinuoret elävät pidempään. Optimismi on elämää ylläpitävä generaattori. Perinteisesti ajatellaan, että eroa on myös sukupuolten välillä. Naisten elinajanodote on viisi vuotta korkeampi kuin miehillä melkein missä tahansa ikäryhmässä. Kun tullaan yhdeksänkymppisiin, miesten ja naisten välinen erokin tasoittuu. Yhdeksänkymppiset ovat kuin kansa pienoiskoossa. Joukossa oli myös 72-vuotias Maija Oravainen, joka on osallistunut tapahtumaan joka kerta. Maija nauttii liikunnasta. Hän polkee kaikki kauppareissunsa Pohjankylästä keskustan Osuuskaupalle, hakkaa halot kotitilalla ja leikkaa viikatteella pihaniityn. Liikunta on Maijalle selkeä osa arkea. 15 Kuva: Pakkalan Mediatalo/Jouni Valkeeniemi Mottoni on ollut, että kun liikkuu paljon, saa syödäkin vähän paremmin.
Kansainvälinen tules-vuosikymmen lyhyesti Vuosina 2000 2010 vietetään Kansainvälistä tules-vuosikymmentä (Bone and Joint Decade). Sen tavoitteena on ehkäistä tule-sairauksia sekä edistää niiden hoitoa ja kuntoutusta. Painoalueina ovat nivelsairaudet, osteoporoosi, selkäsairaudet, vaikeat vammat ja lasten tule-terveys. Tules-liiga ohjaa kansallista toimintaa ja Suomen Reumaliitto vastaa käytännön toteutuksesta. Keskeisiä toimijoita ovat maakuntakouluttajat (14), terveyskeskusyhteyshenkilöt (182), työterveyshuollon yhteyshenkilöt (162) ja Suomen Reumaliiton jäsenyhdistysten yhteyshenkilöt (142). Verkostoon voi ilmoittautua osoitteessa info@tules-vuosikymmen.org. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Suomen Osteoporoosiliitto, Suomen Selkäliitto ja Suomen Tule. Tules-vuosikymmenen materiaaleja terveydenhuollon ammattilaisille Tules-vuosikymmenen Kotikonsteja -esitesarjassa on ilmestynyt esitteet osteoporoosista, nivelrikosta ja selän hoidosta. Niitä voi tilata terveydenhuollon yksiköihin asiakkaille jaettavaksi. Yli 20 kappaleen tilauksista laskutetaan postitusmaksut. Selän hoidosta ja nivelrikosta on tehty kalvosarjat terveydenhuollon ammattilaisille potilasohjaukseen. Kalvosarjoihin kuuluu taustateksti. Hinta: 35 euroa/kalvosarja. Tilaukset: info@tulesvuosikymmen.org Tärkeitä päivämääriä Tules-toimintapäivänä 11.10.2006 Suomen Osteoporoosiliiton, Suomen Reumaliiton ja Suomen Selkäliiton jäsenyhdistykset tempaisevat 60 paikkakunnalla. Seuraavana päivänä alkaa maailmanlaajuinen tules-vuosikymmenen toimintaviikko (12. 20.10.2006). Maailman Reumapäivä 12.10.2006 Maailman Selkäpäivä 16.10.2006 Maailman Osteoporoosipäivä 20.10.2006 Kansainvälisen tules-vuosikymmenen hanketiimi Projektipäällikkö Jaana Hirvonen, puh. (09) 4761 5601, jaana.hirvonen@reumaliitto.fi Projektisihteeri Tanja Railo, puh. (09) 4761 5628, tanja.railo@reumaliitto.fi Projektiavustaja Jaana Hyvönen, puh. (09) 4761 5601, jaana.hyvonen@reumaliitto.fi Tules-vuosikymmen tiedotteen toimitus 1 2006: Projektipäällikkö Jaana Hirvonen Toimittaja Mikko Väisänen Taitto ja painatus: Heikki Hjelt, Markkinointipörssi Oy ISSN 1796-5005 Kansainvälisen tules-vuosikymmenen tavoitteiden edistämiseen osallistuvat myös