SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL
RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA 2011-2016 Kuvat: Simo Yli-Lonttinen www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/
MIKÄ RKTL:n tutkimusohjelma rakennettujen jokien kalatalouden kehittämiseksi vuosiksi 2011-2016 MIKSI Toimintaympäristön muutos Vaelluskalojen palauttamishankkeet ympäristönhoidon kärkihankkeina Istutusten heikko tuotto Kalatiet keskeisiä elinympäristökunnostuksia KENELLE Kalatalous - ja ympäristöviranomaiset Talouselämä ja elinkeinojen harjoittajat MITÄ Eri tieteenalojen tietoa ja sen yhdistämistä kokonaisvaltaisen päätöksenteon tueksi
RAKENNETTUJEN JOKIEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomessa 159 000 jokikilometriä Rakentamattomia 10% 50 km jokiosuus, jonka yläpuolella ei patoa Kartta: Suomen ympäristökeskus TÄYDELLINEN VAELLUSESTE OSITTAINEN VAELLUSESTE
TUTKIMUSOHJELMAN SISÄLTÖ JA RAKENNE RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA (A) VAELLUSKALAT JA KALATIET Kantojen palauttamisen biologis-tekniset perusteet (B) VALUMA-ALUEEN MAANKÄYTTÖ, UOMAKUNNOSTUKSET JA KALAKANNAT Vaikutusten biologinen ja ekotekninen tarkastelu (C) VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN JA JOKIKUNNOSTUKSET Yhteiskunnalliset, taloudelliset ja kulttuuriset edellytykset sekä arviointimenetelmät 1. Suuret padotut joet 1. Valuma-aluetoimintojen heijasteet jokiluonnossa 1. Vaikutusten arviointi ja intressien yhteensovittam. 2. Pienet rannikkojoet ja sisämaan joet 3. Toimenpiteiden linjaus ja seurannat 2. Virtaamasäännöstely ja luonnonmuk. virtaamat 3. Uomakunnostukset ja kalakannat 2. Institutionaal., poliittiset ja oikeudell. kysymykset 3. Ekosysteemipalvelut
Selviävätkö lohen poikaset merelle ja osataanko kalatiet sijoittaa oikein? KUTU MÄDIN KEHITYS KUTU- VAELLUS Nousulohien liikkuminen ja sijoittuminen voimalaitosten alakanavissa Iijoen kalatiet 2011-13 (EAKR, kunnat ja PVO Oy / POP ELY) MERI- VAELLUS JOKIPOIKAS- VAIHE SMOLTTIEN VAELLUS Lohen poikasten alasvaellus Iijoen patoaltaissa Energiateollisuus ry, MMM, Fortum Oy, SLL:n ekoenergiarahasto, PVO- Vesivoima Oy, Kemijoki Oy
IIJOEN SMOLTTIEN TELEMETRIASEURANTA
137 merkittyä smolttia 118 Raasakan viljeltyjä 19 Livojoesta luonnon smoltteja Erät 3, 4 & 5: ½ viljeltyjä ½ luonnon
Yhteenveto smolttien selviytymisestä Merelle selviytyminen 10 % 14 kpl 137 vapautetusta 2 Haapakosken yläpuolelle vapautettua 7 Maalismaan yläpuolelle vapautettua 5 Maalismaan alapuolelle vapautettua Villit vs. Viljellyt Molemmat uivat Livojoen Kynkäältä Haapakosken voimalaitokselle nopeasti (n. 2vrk) Suurin osa jäi Haapakosken voimalaitoksen yläpuolelle Haapakoskelta alasvaeltaneista suurin osa villejä
Pohdintaa Ongelman syy? Poikaset joutuvat sukeltamaan syvälle päästäkseen alas voimalaitosista Lisätutkimusten tarve Voimalaitosten vedenottosyvyys vs. alasvaelluksen onnistuminen Smolttiohjurit padon yläpuolella Lisätoimenpiteiden tarve? Patojen ohi ohjaavat rakenteet Kokemuksia maailmalta: 60-90% teho
SMOLTTIOHJURIT
YLISIIRRETTYJEN LOHIEN LIIKKUMINEN JA SIJOITTUMINEN IIJOEN VESIVOIMALAITOSTEN ALAKANAVISSA
TUTKIMUSALUE JA AUTOMAATTINEN SEURANTA KALOJEN VAPAUTUS
Antenni AUTOMAATTINEN SEURANTA ALUSTAVIA TULOKSIA 19 radiolähetinlohta Maalismaan alakanavan suulle Vapautus: 29.6. 5.9. Koko: 1,0-6,5 kg; 47-88 cm 17 kpl tallentunut vedenalaisantenneille Lohen liikkuminen vedenalaisantennien ohi 0 1 2 3 4 5 6 16:39:22 16:40:48 16:42:14 16:43:41 16:45:07 16:46:34 16:48:00 Kellon aika
MANUAALINEN SEURANTA ALUSTAVIA TULOKSIA 24 tunnin aktiivipaikannuksia 2 viikon välein 3.8.-4.8., 17.8.-18.8., 1.9.-2.9. ja 14.9.-15.9. Lohet liikkuneet pitkiä matkoja Maalismaan ja Raasakan voimaloiden välillä (jopa saman vuorokauden aikana) 1 kpl alas Raasakan voimalaitoksesta
MANUAALINEN SEURANTA ALUSTAVIA TULOKSIA Seuranta painottuu alakanavan alueelle Aineiston jatko-analysointi: Ala-kanavien elinympäristöt mallinnetaan Kalapaikat suhteutetaan mallin tuloksiin Nousulohien elinympäristö-preferenssit eri virtaamissa Tulosten siirrettävyys toisiin alakanaviin ja jokiin? Lohen tyypillinen liikkuminen vuorokauden eri aikoina lähellä Maalismaan voimalaitosta
MANUAALINEN SEURANTA ALUSTAVIA TULOKSIA Aktiivipaikannuksissa alakanavassa yleensä 4-5 eri yksilöä Lohet lähellä (< 200 m) voimalaa aamulla ja päivällä Yöllä lohet laskeutuneet alakanavan suulle (n. 1km voimalasta) Aineiston jatko-analysointi: Liikkeiden ja paikanvalinnan suhteuttaminen virtaamiin Muutokset kutuajan lähestyessä? Lohien sijainnit päivällä ja yöllä Maalismaan alakanavassa
KIITOS!