Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista
Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien poistumislupakäytäntöä ja sen yhdenmukaisuutta Tavoite 2: Mitkä vangin ominaisuudet ovat tilastollisesti yhteydessä siihen, että vanki rikkoo poistumislupaehtoja? Tutkimuskysymys: onko vankiloiden välillä eroja poistumislupien myöntämis- ja rikkomiskäytännöissä, joita ei voida selittää vangin yksilötason ominaisuuksilla Miten tavoitteisiin ja kysymykseen etsittiin vastausta?
Tutkimusstrategiat Tilastollinen analyysi kahden tutkimusaineiston avulla. Ensimmäinen aineisto sisälsi tiedot kuukausitason tiedot poistumisluvista ja luparikkomuksista vankiloittain lokakuusta 2006 tammikuuhun 2009 Toinen aineisto sisälsi tiedot kaikista v 2008 haetuista poistumisluvista ja niiden hakijoista mitkä yksilön taustatekijät vaikuttavat poistumislupa myönnetään/evätään sekä poistumislupaehtojen rikkomiseen
Kuukausitason aineisto Tutkimusajanjaksolla poistumislupia anottiin kuukausittain 1350-1500 kpl (kaikki vankilat yhteensä) Tilastollinen analyysi kuvailevaa (poistumislupien myöntöaste suljettu vs avo, rikkomisaste suljettu vs avo, rikkomisen syy)
Yksilötason aineisto Yksilö = anottu poistumislupa, ei yksittäinen vanki N = 15 257 kpl Tarkastelussa poistumislupien myöntämisen ja plehtojen rikkomisen todennäköisyyden analysointi taustamuuttujittain Taustamuuttujia: ikä, vankikertaisuus, sukupuoli, ulkomaalaisuus, siviilisääty, laitoslaji, vankila, työkyky, päärikos, RP-peruste, ransun sisältö
Tutkimusmetodi: regressioanalyysi (2 kpl, myöntämiset ja rikkomiset) Tilastollisen analyysin täydentäminen haastatteluilla (8 kpl) ja kyselyillä (kesä 2009) Miksi? Parempi ymmärrys tutkittavasta kohteesta, laki vs käytäntö Haastateltavien valinta? Kyselyn kohdistaminen hallinnollisen rakenteen mukaan Haastattelut + kyselyt: 60 % avolaitoksista, 82 % suljetuista laitoksista
Muista aina liikenteessä, Selvä kaista ompi eessä Tutkimuksen aloitus syksy 2010 Tavoite (tutkimusongelma) selvittää onko toimintaohjelmalla ollut (primääri)vaikutuksia ohjelman läpikäyneiden mm. asenteissa ja muutoshalukkuudessa Kokeilu 2009-2011 (NaV)
Toimintaohjelman sisältö Myllyhoitoyhdistys toteuttajana Ei perustu vapaaehtoisuuteen, vangit ohjattiin joko arviointikeskuksen tai vankilan toimesta Kesto 8 viikkoa 5 pv/vko, 4 h/päivä, yht. 160 tuntia Päivä koostui luennoista, ryhmäterapiasta, ryhmäja yksilötehtävistä Viikottain vaihtuvat teemat
Miten tutkimuskysymykseen vastattiin? Tilastollinen analyysi (data: taustatiedot vangeista ja vangeille tehtävien testien tulokset) Datan keräys ja kokoaminen (ei valmista aineistoa käytettävissä) Laadullinen analyysi, haastatteluja 9 kpl (ohjelman toteuttajat, vankilan henkilökunta, kaksi vankia) Esiymmärryksen hankkiminen: osallistuva havainnointi
Tutkimusaineistot Tilastollinen analyysi Aineisto muodostuu helmikuun loppuun mennessä toimintaohjelman läpikäyneistä vangeista, N=102 Sisältää 6 kpl keskeyttäneitä (6 %) Taustatiedot: ikä, vankikertaisuus, tuomion pituus, ohjelmaan valikoituminen, ohjaajien arvio vangin motivaatiosta Testitiedot: Mast, Dast, Koherenssiskaala, Rosenbergin itsetuntoasteikko ja Sokrates muutosvalmiustesti Koherenssi, Rosenberg ja Sokrates ennen-jälkeen testejä, jotka perustuvat vankien omaan arvioon
Analyysimenetelmän valinta Otoksen koko (tilastollisessa mielessä pieni, alle 100) Testattava muuttuja (luokitteleva) Varianssianalyysi (eroavatko ryhmittäiset keskiarvot toisistaan ja ovatko ne tilastollisesti merkitseviä) Ennen-jälkeen testiasetelma Seurantatutkimuksen merkitys
Tutkimusaineistot Haastattelut 9 haastattelua (tavoitteena 10), á 2 h 4 Myllyhoitoyhdistyksen työntekijää, 3 vankilan työntekijää ja kaksi vankia Vankihaastattelut: toinen jo ohjelman läpikäynyt, toinen n. puolivälissä ohjelmaa Lähinnä puolistrukturoitua haastattelua Haastattelujen tavoite: tuoda esiin eri tahojen näkemyksiä, kokemuksia jne. toimintaohjelmasta
Ehdonalaisen vapauden valvonta ja valvonnan vaikutukset vangin yhteiskuntaan integroitumisessa (ei julkaistu) Missä määrin valvontaan vuosina 2007-2009 määrätyt ovat syyllistyneet uusiin rikoksiin? Missä määrin uuteen rikokseen syyllistytty valvonnan aikana tai sen jälkeen?
Tutkimusote Määrällinen (tilastollinen analyysi, tiedot kerätty Vati- ja Tyyne tietokannoista) Laadullinen (valvojien haastattelut) Miksi ei valvottavien haastatteluja?
Tilastollinen analyysi N = 2 923 valvontaan määrättyä Miksi juuri vuodet 2007-2009? Kokonaistutkimus Ristiintaulukointi, ei tilastollista testausta
Valvojien haastattelut Haastateltavien valinta, kriteerit Yks-toimistot nimesivät itse haastateltavan henkilön, virheiden minimointi Virhelähteen olemassaolo? Koehaastattelu ja sen merkitys onnistuneen haastattelulomakkeen laadinnassa Haastattelulomakkeen oikoluettaminen Varsinaisia haastatteluja 10 kpl
Kyselytutkimukset, 2 kpl E-lomake (vaihtoehto postikyselylle) Kohderyhminä ne yks-toimistot, jotka eivät valikoituneet haastateltaviksi Kaikki vankilat (näkökulmaerojen esiin kaivaminen?)
Yhteenveto: Tutkimuksen suunnittelun kulmakiviä Tutustu ilmiöön yleisellä tasolla Hanki esiymmärrys käytännöstä (jos itse osana tutkittavaa ilmiötä (toimijana), vaarana subjektiivinen näkökulma) Rajaukset (kaikkea ei tarvitse selvittää yhden tutkimuksen aikana) Valitse tutkimuskysymyksen kannalta parhaiten soveltuva metodi (huomioitava aineiston luomat rajoitukset, esim. koko) ja metodin haltuun ottaminen Koehaastattelu/kyselylomakkeen testaus