JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen luotettavuus 3 Korjausvolyymit alueittain 4 Alusrakenteen ja rakennuksen iän vaikutus julkisivukorjauksiin 5 Vertailu vuoden 1996 tietoihin Liitteet Kyselylomake Kyselylomakkeen liite Yritykset Tietojen tarkistukset 1 Tutkimuksen toteutus

2 Markkinaselvityksen toimeksiantajana on ollut Julkisivuyhdistys ry. Aikaisemmin vastaava selvitys on tehty koskien vuotta 1996. Tässä markkinaselvityksessä tarkastellaan vuosia 1997 ja 1998. Selvityksessä pyritään mahdollisimman kattavasti kartoittamaan Suomessa tehdyt ulkoseinien julkisivukorjaukset erotellen ne korjausmenetelmittäin sekä alueittain. Muina jaotteluperusteina käytetään vanhan ulkoseinän rakennetta sekä rakennuksen ikää. Tiedot on kerätty seinäneliömetreinä. Tutkimusmenetelmänä on kirjallinen kysely, jonka kattavuus on pyritty saamaan mahdollisimman hyväksi. Tavoitteena on ollut kerätä tiedot kaikilta merkittäviltä julkisivukorjaustuotteita valmistavilta tai toimittavilta yrityksiltä. 2 Tutkimuksen luotettavuus Markkinaselvityksen kattavuus pyrittiin varmistamaan keräämällä tiedot kaikilta suurimmilta alan yrityksiltä Suomessa (16 kpl). Tiedot saatiin varsinaisessa kyselyssä 80 % niistä yrityksistä, joille kysely lähetettiin. Puutteelliseksi jääneitä tietoja pyrittiin täydentämään vielä toisella kyselykierroksella, jolla saatiinkin koottua kattavat tiedot kaikilta kyselyssä mukana olleilta yrityksiltä. Tutkimuksessa on arvioitu erikseen yrityksiltä saadut luotettavat tiedot, sekä saatujen tietojen ja vuoden 1996 tietojen perusteella ne korjausvolyymit, joista ei ollut täsmällistä tietoa. Mahdolliset päällekkäiset tiedot on otettu huomioon viimeistään kokonaismääriä arvioitaessa. Yrityksiltä saatuja korjausvolyymitietoja voidaan pitää totuudenmukaisina. Tietojen luotettavuuden varmistamiseksi pyydettiin tuotevalmistajia ja -toimittajia ilmoittamaan 5 merkittävintä korjauskohdetta sekä vuodelta 1997 että vuodelta 1998. Näistä kohteista pyydettiin myös urakoitsijoiden tiedot, joiden avulla satunnaisesti tarkistettiin 4 kohdetta, huomioiden erilaiset korjausmenetelmät. Tarkistetut tiedot pitivät paikkansa, joten muita lisävarmistuksia ei pidetty tarpeellisena. Kaikki tiedot pyydettiin vastaajan allekirjoituksella vahvistettuna. Alueellisten jakaumien ja alusrakenne- sekä ikäjakaumien osalta saadut tiedot olivat pääosin arvioita 5 % -yksikön tarkkuudella. Tältä osin tutkimus on suuntaa-antava, mutta sellaisena melko luotettava. Yrityksiltä saatujen tietojen kattavuus vaihteli. Jokainen yksittäinen yrityksiltä saatu tieto on kuitenkin voitu sisällyttää tutkimukseen. Selvitys voidaan siis jakaa kahteen osaan. Luotettavasti voidaan tarkastella saatuja totuudenmukaisia volyymitietoja ja arvioida niiden osuutta kokonaismarkkinoista. Lisäksi voidaan kerättyjen tietojen ja vuoden 1996 tietojen perusteella saada kohtuullisen luotettava arvio kokonaismarkkinoista korjausmenetelmittäin sekä jakaumista alueellisesti sekä alusrakenteen ja ikäjakauman mukaisesti. Tässä raportissa esiteltyjen kaavioiden ja taulukoiden yhteydessä on mainittu, perustuvatko esitetyt luvut kerättyyn aineistoon vaiko sen perusteella laajennettuun kokonaisarvioon julkisivujen korjausmarkkinoista Suomessa. 3 Korjausvolyymit alueittain

3 Korjausmenetelmät jaoteltiin 5 ryhmään, joista tuulettuvat verhoukset vanhan rakenteen päälle tehtäviin sekä vanhan rakenteen purkamista vaativiin. Tuulettuvat verhoukset sisältävät myös muuratut julkisivut. Laastikorjaukset jaoteltiin eristerappaukseen, 3-kerrosrappaukseen sekä julkisivun laastipaikkaukseen. Alueellisesti erotettiin 4 suurinta markkina-aluetta muusta Suomesta. Taulukko 1: Julkisivukorjaukset Suomessa vuonna 1997 eriteltynä korjausmenetelmittäin ja alueittain. Yksittäiset luvut ovat yrityksiltä kerättyjä tietoja (seinä-m ), kokonaisarvio perustuu niihin ja vuoden 1996 markkinaselvityksen tietoihin. Kokonaisarviossa on huomioitu niiden yritysten markkinaosuudet, joiden volyymit eivät olleet tutkimuksessa käytettävissä. * = ei alueellisia jakaumatietoja 1997 tuulettuva verhous purkaminen+verhou s eristerappaus 3-kerrosrappaus laastipaikkaus yhteensä pääkaupunkiseutu 89 400 10 000 23 000 28 100 112 200 262 700 15 200 1 200 11 500 5 100 15 200 48 200 29 300 5 200 3 900 8 500 12 400 59 300 9 200 500 9 800 2 600 8 000 30 100 57 000 5 200 23 000 40 800 36 300 162 300 yhteensä 200 100 22 100 71 200 85 100 184 100 562 600 kokonaisarvio 210 000 24 000 100 000 170 000 200 000 704 000 Taulukko 2: Julkisivukorjaukset Suomessa vuonna 1998 eriteltynä korjausmenetelmittäin ja alueittain. Yksittäiset tiedot ovat kerättyjä tietoja (seinä-m ), kokonaisarvio perustuu niihin ja vuoden 1996 markkinaselvityksen tietoihin. Arviossa on huomioitu niiden yritysten markkinaosuudet, joiden volyymit eivät olleet tutkimuksessa käytettävissä. * = ei alueellisia jakaumatietoja 1998 tuulettuva verhous purkaminen+verhou s eristerappaus 3-kerrosrappaus laastipaikkaus yhteensä pääkaupunkiseutu 94 100 12 900 26 700 33 000 117 300 284 000 18 400 3 800 13 200 6 000 18 900 60 300 28 700 5 000 4 500 10 000 19 500 67 700 10 200 4 800 10 500 3 000 14 400 42 900 71 600 10 600 26 100 48 000 39 900 196 200 yhteensä 223 000 37 100 81 000 100 000 210 000 651 100 kokonaisarvio 230 000 40 000 110 000 200 000 240 000 820 000 Taulukoiden 1 ja 2 perusteella nähdään, että yritysten ilmoittamien volyymitietojen perusteella julkisivukorjausten määrä on noussut vuodesta 1997 vuoteen 1998 keskimäärin 14 %. Kokonaisarviossa kasvo on hieman pienempi johtuen varovaisesta arvioinnista, mutta voidaan todeta, että julkisivukorjausten kokonaismarkkinat ovat kasvaneet vuodesta 1997 vuoteen 1998 14% ± 3%. Yritysten ilmoittamia yksittäisiä kohteita koko Suomessa oli yhteensä noin 500 kpl vuonna 1997 ja noin 600 kpl vuonna 1998. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ilmoittaneet kohteiden lukumää-

4 rää. Voidaankin karkeasti arvioida, että yksittäisiä julkisivukorjauskohteita lienee ollut Suomessa vuonna 1997 vähintään 1000 kpl ja vuonna 1998 noin 15 % edellisvuotta enemmän. Kokonaisarviossa on huomioitu maltillisesti markkinoiden kasvu, vuoden 1996 volyymitiedot sekä puuttuvat markkinaosuudet. Kokonaisarvio siis kuvaa todellisia markkinoita paremmin kuin yritysten toimittama luotettava tieto. Yrityskohtaiset täsmälliset tiedot ovat kuitenkin merkityksellisiä sekä markkinoiden muutoksia ja kokonaismarkkinoita arvioitaessa. 29 % 46 % 1997 5 % 11 % 9 % Kuva 1: Julkisivukorjausten markkina-aluejakauma Suomessa 1997. Jakauma perustuu yrityksiltä kerättyyn tietoon. 30 % 1998 44 % 7 % 10 % 9 % Kuva 2: Julkisivukorjausten markkina-aluejakauma Suomessa 1998. Jakauma perustuu yrityksiltä kerättyyn tietoon.

5 250 000 200 000 150 000 m2 1997 luotettava 1997 kokonaisarvio 1998 luotettava 1998 kokonaisarvio 100 000 50 000 0 tuulettuva verhous purkaminen + verhous eristerappaus 3- kerrosrappaus laastipaikkaus Kuva 3: Korjausvolyymit korjausmenetelmittäin. Kattavimmat tiedot saatiin tuulettuvista uudelleenverhouskorjauksista ja laastipaikkauskorjauksista. Kokonaisarvioita voidaan pitää kohtuullisen luotettavina, koska yrityskohtaiset markkinaosuudet voidaan arvioida ja vuoden 1996 tietoja voidaan käyttää apuna. Kuvissa 4-13 on tarkasteltu julkisivukorjauksia alueittain ja korjausmenetelmittäin. Kuvat 4-8: Eri korjausmenetelmien jakaumat markkina-alueiden kesken vuosina 1997 ja 1998 yhteensä. Jakaumat perustuvat yritysten toimittamiin lähtötietoihin. Erot johtuvat joiltakin osin puutteellisista tiedoista, mutta korjausmenetelmien käytössä eri puolilla Suomea on havaittavissa myös todellisia eroja. tuulettuva verhous 30 % 43 % 5 % 14 % 8 %

6 27 % purkaminen + verhous 39 % 9 % 17 % 8 % eristerappaus 32 % 33 % 13 % 6 % 16 % 3-kerrosrappaus 33 % 48 % 3 % 10 % 6 %

7 19 % laastipaikkaus 6 % 8 % 58 % 9 % Kuvat 9-13: Käytetyt korjausmenetelmät eri paikkakunnilla vuosina 1997 ja 1998 yhteensä. Jakaumat perustuvat yritysten toimittamiin lähtötietoihin. Markkina-aluekohtaisia eroja on havaittavissa. laastipaik. 42 % tuulettuva verhous 34 % 3-kerrosrapp. 11 % eristerapp. 9 % purk. + verhous 4 % laastipaik. 31 % tuulettuva verhous 31 % 3-kerrosrapp 10 % eristerapp. 23 % purk. + verhous 5 %

8 laastipaik. 25 % tuulettuva verhous 45 % 3-kerrosrap. 15 % purk. + verhous eristerapp. 8 % 7 % laastipaik. 30 % tuulettuva verhous 27 % 3-kerrosrap. 8 % eristerap. 28 % purk.+ verhous 7 % laastipaik. 21 % tuulettuva verhous 36 % 3-kerrosrap. 25 % eristerap. 14 % purk.+ verhous 4 %

9 4 Alusrakenteen ja rakennuksen iän vaikutus julkisivukorjauksiin Taulukko 3: Julkisivukorjausten jakauma alusrakenteen mukaisesti jaoteltuna. Merkittäviä eroja ei ole vuosien 1997 ja 1998 välillä. Osuudet perustuvat yritysten tietoihin. alusrakenne 1997 1998 betonielementti 68 % 65 % paikallatehty betoni 10 % 10 % kevytbetoni 10 % 13 % muurattu 2 % 2 % muu alusrakenne 10 % 10 % yhteensä 100 % 100 % Alusrakenteen ja korjattavien rakennusten ikäjakauman välillä on luonnollisesti yhteys. Valtaosa julkisivukorjauksista tehdään 1960- ja 1970-lukujen rakennuksiin, jolloin betonielementti on ollut käytetyin ulkoseinärakenne. m2 600 000 500 000 1997 1998 400 000 300 000 200 000 100 000 0 betonielementti paikallatehty betoni kevytbetoni muurattu muu alusrakenne Kuva 14: Julkisivukorjausten määrät alusrakenteen mukaisesti jaoteltuna. Luvut perustuvat kokonaisarvioon julkisivujen korjausmarkkinoista.

10 Taulukko 4: Julkisivukorjausten jakauma rakennuksen iän mukaisesti jaoteltuna. Vuonna 1998 korjattavien rakennusten keski-ikä on hieman nuorentunut. Osuudet perustuvat yritysten tietoihin. ikäkausi 1997 1998-1959 10 % 10 % 1960-1969 55 % 50 % 1970-1979 33 % 37 % 1980-1989 2 % 3 % yhteensä 100 % 100 % Vertailusta voidaan päätellä, että julkisivukorjausten painopiste alkaa hiljalleen siirtyä yhä uudempiin rakennuksiin. Muutaman vuoden sisällä 1970-luvun rakennukset muodostavat todennäköisesti merkittävimmän osan julkisivukorjausmarkkinoista. m2 450 000 410 000 1997 400 000 387 000 1998 350 000 300 000 303 000 250 000 232 000 200 000 150 000 100 000 70 000 82 000 25 000 50 000 14 000 0-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 Kuva 15: Julkisivukorjausten määrät ikäjakauman mukaisesti jaoteltuna. Luvut perustuvat kokonaisarvioon.

11 5 Vertailu vuoden 1996 tietoihin 1998 40 000 110 000 200 000 230 000 240 000 1997 1996 tuulettuvat purkamista vaativat eristerappaus 3-kerrosrappaus laastipaikkaus 210 000 24 000 100 000 170 000 200 000 189 000 0 tieto puuttuu 71 800 270 000 0 tieto puuttuu 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 m2 m2 700000 600000 531 000 579 000 yläraja 630 000 500000 purkamista vaativat 400000 tuulettuvat 300000 eristerappaus 200000 100000 3-kerrosrappaus 0 1996 1997 1998 Kuvat 16 ja 17: Julkisivukorjausten kokonaismäärät 1996-1998. Eristerappauksen ja kalkkirappauksen osalta osa tiedoista on maltillisesti arvioitu, joten todellinen kasvu niiden osalta saattaa olla suurempi (yläraja). Vuoden 1996 0salta puuttuvat tiedot laastipaikkauksista ja purkamista vaatineista julkisivukorjauksista. Vuoden 1996 markkinatutkimuksen tuloksiin verrattuna vuonna 1997 julkisivukorjausten kokonaisvolyymi oli noin 10 % suurempi kuin vuonna 1996. Laastipaikkaus ja ylitasoitus -korjaus on

12 tässä jätetty huomiotta, koska sitä ei ollut sisällytetty vuoden 1996 markkinatutkimukseen. Vuonna 1998 markkinat olivat kasvaneet 14-15 %. Kuvissa 16 ja 17 on esitetty korjausmarkkinoiden muutos niiltä osin kuin vuotta 1996 koskeva tutkimus on vertailukelpoinen vuosien 1997 ja 1998 kanssa. On huomattava, että kuvassa 17 on esitetty kokonaisarvio, jossa vuosien 1997 ja 1998 rappauskorjausten osalta on markkinoiden kasvu arvioitu erittäin maltillisesti. Arvioitua suurempaa kasvua on mallinnettu kaavion ylärajakäyrällä.