1 Valtakunnallisen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti VOKKE/NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS MUISTIO AIKA: 8.9.2004 8.00-15.00 PAIKKA: Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, seminaarihuone 1 LÄSNÄ: Hannele Niemi vararehtori, puheenjohtaja, Helsingin yliopisto Päivi Hemilä opiskelijajäsen, SOOL ry Marja-Leena Isomursu erityisasiantuntija, OAJ Anna Raija Nummenmaa professori, Tampereen yliopisto Matti Meri professori, varapuheenjohtaja, Helsingin yliopisto Armi Mikkola opetusneuvos, OPM Pirjo Nuutinen professori, Joensuun yliopisto Juhani Peltonen professori, Turun yliopisto Janne Pietarinen yliassistentti, Joensuun yliopisto Markku Pyysiäine n rehtori, Helsingin normaalilyseo Raimo Rajala professori, Lapin yliopisto Timo Saloviita professori, Jyväskylän yliopisto Inkeri Sava professori, Taideteollinen korkeakoulu Marjut Laitinen professori, Sibelius -Akatemia Patrik Scheinin professori, Helsingin yliopisto Erkki Sutinen professori, Joensuun yliopisto Raija Lahdenperä opintoasiain päällikkö, Helsingin yliopisto Anna-Lena Östern dekaani, Åbo Akademi Ritva Jakku - Sihvonen projektinjohtaja, Helsingin yliopisto Leena Lehtimäki 1. KOKOUKSEN AVAUS tutkija, Helsingin yliopisto, kokouksen sihteeri Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. 2. TIEDOTUSASIAT 18.1.2005 VOKKE symposium, teemana kasvatusalan asiantuntijuus.
2 8.12.2004 kasvatustie teen, ohjatun harjoittelun ja luokanopettajajaoksen yhteinen keskusteluseminaari. 7.-8.3.2005 Aineenopettajuutta koskeva 2-päiväinen VOKKE -seminaari (aineenopettajuus, täydennyskoulutus). Eri alojen kansalliset koordinaattorit ovat kokoontuneet Opetusministeriössä. OPM kantaa vastuun tiedottaa tutkintorakenneuudistuksesta kansalaisille. Kunkin alan projekti vastaa alan sisällöllisestä tiedottamisesta omille sidosryhmilleen. Sähköinen areena on paras tiedotuskanava. VOKKEn tehtävä on toimittaa materiaalia ministeriölle ja esim. Opettaja- ja Suomen Kunnat lehdessä informoida opetustoimen henkilöstöä ja kuntasektoria. Armi Mikkola kertoi, että opinto-ohjaajat ovat kiireinen kohderyhmä. Spektri-lehden loppuvuoden numeroon tulee tutkintorakenteen uudistamis ta koskevaa esittelyä. Opetushallitus on myös lupautunut pitämään opintojen ohjauksen teemaa esillä. Todettiin, että käsiesitteillekin on tarvetta, silloin kun tarvitaan tiedottamista ruohonjuuritasolle. Hannele Niemi kertoi, että EUA:n (European Universities Association) edustaja tulee Suomeen 21.10. Hän arvioi, miten Bolognan prosessi Suomessa on edennyt? Arviointiraportti ilmestyy joulun jälkeen. 3. TODISTUSASIAT Raija Lahdenperä esitteli todistusluonnoksia. Niitä on työstetty opintoasioiden jaoksessa ja kansallisten koordinaattoreiden kokouksissa. Sekä kandidaatin tutkintoon että maisterin tutkintoon kirjoitetaan oma todistus. Molempiin todistuksiin merkitään vain ne opinnot, jotka on suoritettu kyseiseen tutkintoon. Suunnitelman mukaan opettajaksi opiskelevan olisi mahdollista saada myös kelpoisuusliite. Käytiin keskustelua. Bolognan prosessin tavoitteena on tukea opiskelijoiden liikkuvuutta. Todettiin, että VOKKE suosittaa kahta erillistä todistusta (kasvatustieteen kandidaatti, kasvatustieteen maisteri) ja sitä, että opettajaksi opiske levan on mahdollista saada kelpoisuusliite. Tuotiin esille, että on ehkä mahdollista tehdä seuraavat muutokset: Lause Pääaineeseen sisältyvästä kandidaatintutkielmasta (10 op) on annettu mainesana tiedot korvataan Tutkintoon sisältyvästä kandidaatintutkielmasta (10 op) on annettu mainesana tiedot. Lause Pääaineeseen sisältyvästä pro gradu-tutkielmasta (40 op) on annettu arvolause korvataan Tutkintoon sisältyvästä pro gradu - tutkielmasta (40 op) on annettu arvolause Keskusteltiin täydentävistä opinnoista. Todettiin, että niitä ei merkitä todistukseen, mikäli niiden suorittaminen on esim. maisteriopintojen aloittamisen ehto. Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (19.8.2004) 27, oppiarvot, todetaan, että yliopisto voi oikeuttaa aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten
3 mukaisen kandidaatti nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen käyttämään maisterin arvoa. 4. TOIMINTASUUNNITELMA SYKSYLLE 2004 JA VUODELLE 2005 Ritva Jakku Sihvonen kertoi, että VOKKE -projektissa on yksi dokumentti (joka on samalla toimintakertomus ja toimintasuunnitelma, jota päivitetään). Käytiin läpi tämä dokumentti. Lisäys: kohta 2.2. Jaokset, tiedekunnat, jotka ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita opettajankoulutustehtävänsä vuoksi: teologiset (Helsinki, Joensuu, Åbo Akademi). Vuoden 2004 toimintaan tulee lisätä julkaisutoiminta, ts. VOKKE -julkaisu Aikalaiskuvaus. a) Luokanopettajakoulutuksen monialaisten opintojen kehittämisen tukeminen Ritva Jakku - Sihvonen kertoi yliopistojen esittäneen toivomuksia, että VOKKE olisi aktiivinen virtuaalimoduulien kehittämisessä luokanopettajan monialaisiin opintoihin. Virtuaalimoduulien kehittämisen vetäjää ja kehittäjiä on haettu. Luokanopettajajaoksen puheenjohtaja Matti Meri kertoi, että monialaiset ovat olleet keskeisesti esillä jaoksessa käydyissä keskusteluissa. Monialaisissa opinnoissa on ollut ainedidaktinen painotus. Eri oppiaineet ovat kuitenkin erilaisessa asemassa ja opiskelijat voivat olla taidoiltaan eri oppiaineissa hyvin erilaisessa tilanteessa. Jaoksessa on keskusteltu mm. täydentävistä opinnoista ja esim. mahdollisista näyttökokeista taito- ja taideaineissa erilaisista opetusmuodoista ja niiden edistämisestä (mm. virtuaalimalli) harjoittelun ja monialaisten suhteesta peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen painotuksista mahdollisuuksista syventää monialaisia opintoja gradu-vaiheessa Todettiin, että 60 opintopistettä tulee riittää monialaisiin opintoihin, piilopisteitä ei ole syytä rakentaa. Vaikka tasoerot ovat suuret, lienee hyväksyttävä, että opettajat ovat erilaisia. Päätettiin asettaa luokanopettajan virtuaalisten monialaisten opintojen kehittämistä varten oma jaos. Jaokseen valittiin: Heikki Kynäslahti/Helsingin yliopisto, jaoksen koollekutsuja Leena Hyvönen/Sibelius-Akatemia Ria Heila Ylikallio/Åbo Akademi Jaana Lepistö/Turun yliopisto Anna-Kaarina Pösö/SOOLin edustaja Liisa Kyyrönen/Jyväskylän yliopisto
4 Lauri Laakso/Jyväskylän yliopisto Kari Sormunen/Joensuun yliopisto Lisäksi Anna Raija Nummenmaa ja Timo Saloviita halusivat esittää myöhemmin oman yliopistonsa ehdokkaan jaokseen. b. Aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen kehittäminen 24.8. pidettiin neuvottelu, jossa keskusteltiin virtuaalisten opettajan pedagogisten opintojen kehittämisestä. Neuvottelussa oli mukana eri yliopistojen edustajia sekä KASVIn ja VOKKEn edustajia. Perustettiin työryhmä, joka valmistelee esityksen virtuaalisten opettajan pedagogisten opintojen toteuttamisesta VOKKEneuvottelukunnalle marraskuun kokoukseen. Professori Jari Lavonen Helsingin yliopistosta toimii ryhmän puheenjohtajana. Neuvottelukunta toivoo työryhmältä konkreettista ja selkeää raporttia, jossa selvitetään virtuaalisten pedagogisten opintojen tarvetta, hallinnoimista, taloutta ja toteutusta. Pidettiin myös tärkeänä, että teknisiä välineitä käytetään uuden tiedon tuottamisen välineinä, ei vain tiedon hakuvälineenä. c. Tutkimustoiminta ja sen tukeminen VOKKE - julkaisu Aikalaiskuvaus tuotetaan syyskauden 2004 aikana. Sen tavoitteena on toimia tulevan arviointityön perustana. Tutkinnon uudistuksen seuranta hoidetaan Turun yliopistosta käsin. Luokanopettajakoulutuksen alueelta (ohjattu harjoittelu) on yksi gradu tulossa. Toista gradua viritellään (kasvatustieteilijän avainkompetenssit). Ritva Jakku Sihvonen esitteli tutkimussuunnitelman Kasvatusalan asiantuntijakoulutus Suomessa. Tutkimuksen kohteena ovat kasvatusalan koulutusohjelmien tavoitteet ja kasvatustieteen opetuksen keskeiset sisältöalueet 2003-2004 vaatimuksien ja uusien 2005 vaatimuksien mukaan. Tarkoitus on vertailla luokanopettajakoulutuksen ja kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen asiantuntijaohjelmien koulutuksen tavoitteita ja keskeisiä kasvatustieteellisiä sisältöalueita kahdeksassa yliopisto ssa. Tutkimusaineistona toimivat kasvatustieteen professoreilta kerättävä haastatteluaineisto ja tiedekuntien opinto-oppaat. Kerätty haastatteluaineisto on litteroitu ja analysointi aloitettu. Lisäksi tutkintovaatimuksista on kerätty yhteenvetoja. Tutkimuksen resurssit: projektin johtaja ½ työajasta 2005 ja 2/3 työajasta 2006, tutkija ½ työajasta 2005, tutkimussihteeri ½ työajasta 2005 ja 2/3 työajasta 2006. Opinnäytetöitä tuetaan. Yliopistoille laaditaan kirje, jolla pyritään motivoimaan asiasta kiinnostuneita (jatko) opiskelijoita suuntaamaan tutkimustaan erityisesti opettajankoulutukseen. Tutkintojen kehittämistyötä palvelemaan tarkoite ttua vertailutietoa on koottu kesän 2004 aikana ja sitä on tarkoitus julkaista www-sivuilla. Tietoja raportoidaan vuoden 2005 aikana. Tutkimus valmistuu 10/2006.
5 Keskusteltiin erillisen VOKKE -tutkimusjaoston perustamisesta. Jaoksen tehtävänä olisi pohtia akateemiseen opettajankoulutukseen liittyvän tutkimuksen tarvetta ja teemoja. Keskusteltiin ja päädyttiin näkemykseen, että tässä vaiheessa asetetaan kaikille avoin työvaliokunta, johon ilmoittautuivat Raimo Rajala, Juhani Peltonen, Inkeri Sava ja sihteeriksi Ritva Jakku - Sihvonen. Työvaliokunta valmistelee tutkimusteemoja seuraavaa neuvottelukunnan kokousta varten. Jatkotutkinnoista päätettiin keskustella seuraavassa neuvottelukunnan kokouksessa. d. Sidosryhmäyhteistyö VOKKE - www- sivut ovat saaneet kiitosta. On tärkeää jatkossakin, että niiden avulla voidaan seurata, mitä kasvatusalan tutkinnonuudistusprosessissa tapahtuu. Ministeriön koordinaattoreiden kokouksessa kehotettiin lisäämään sidosryhmäyhteistyötä ja tiedottamista. Käytiin keskustelua sidosryhmäyhteistyöstä ja mahdollisina yhteistyökumppaneina esitettiin mm. seuraavia: elinkeinoelämä, seminaareissa esim. caseja, joissa yhteistyötä tehty ainelaitosten, koulujen ja yritysten välillä osaamiskeskukset puolustusvoimat sosiaali-, nuoriso-, kulttuuri- ja terveystoimi - paikalliset yhteydet YLEn Opinportti-sarja kunkin yliopiston omat tilaisuudet alueelliset tilaisuudet, esim. Itä-Suomen opettajapäivät VOKKE-SITRA-TT-STAKES yhteinen symposium Toivottiin, että VOKKE -konttori tekisi yhteistyötahosuunnitelman. Toivottiin, että VOKKE -tilaisuudet ilmoitettaisiin yliopiston tapahtumakalenteriin. e. VOKKE -projektin kansainvälinen yhteistyö Konttori on selvittämässä eri maiden tutkintorakenneratkaisuja, opettajankoulutuksen tutkintojen kansainvälistä yhteistyötä sekä koulutusten vertailtavuutta. Tavoitteena on koota verkkosivuille kooste tahoista, jotka koetaan hyödyllisiksi. Halutaan luoda linkkilista, jonka välityksellä on mahdollista tutustua muiden maiden käytäntöihin. Konttori pyytää kultakin neuvottelukunnan jäseneltä apua yhteistyötietojen kokoamisessa. Yhteistyökumppanien tiedot voi toimittaa joko www-osoitteina tai postiosoitteina. Tapahtumia: Pohjoismainen opettajankoulutuskonferenssi 15.-17.9. Åbo Akademissa. Käsityökasvatuksen pohjoismainen konferenssi Raumalla. Helsingin yliopistolla seminaari 22.3.2005 : What is research based teaching?
6 Käytiin keskustelua mahdollisesta kansainvälisestä VOKKE- symposiumista. Todettiin, että kansainvälinen tapahtuma olisi tarkoituksenmukaista järjestää vuoden 2006 alussa. Sen sijaan neuvottelukunnassa olisi tärkeää käydä keskustelua kansainvälisistä teemoista, mm. liikkuvuudesta jo vuosien 2004 ja 2005 aikana. f. VOKKE- projektin tuki jaoksien työlle Jaokset ovat toivoneet pienempiä alakohtaisia tapahtumia. Näitä ideoita kiiteltiin. Jaokset ovat esittäneet mm. seuraavia alakohtaisia seminaareja: 7.-8.3. 2-päiväinen aineenopettajuutta koskeva seminaari Erityispedagogiikan seminaari Uskonnon aineenopettajuutta koskeva seminaari Elämänkatsomustiedon opettamista käsittelevä seminaari Luokanopettajajaoksen, ohjatun harjoittelun ja kasvatustieteen jaoksen yhteinen seminaari 8.12.2004 Taito- ja taideaineiden yhteinen seminaari g. VOKKE- projektin tiedotus Projektin tiedotus tapahtuu tapahtuu pääosin verkkosivujen kautta. Tiedotusta on käsitelty jo sidosryhmäyhteistyökohdassa. Toivottiin myös tiedotusvälineiden kautta tapahtuvaa tiedottamista. h. Discendum Optima Discendum Optima sähköisellä keskustelualustalla käyty keskustelu on ollut viime aikoina hiljaista. Jatkossa päätettiin keskittyä sähköpostikeskusteluun. VOKKE -projektin toimintasuunnitelma syksylle 2004 ja vuodelle 2005 hyväksyttiin. 5. KESKUSTELU KASVATUSTIETEEN YDINAINEKSESTA ERI YLIOPISTOISSA Kasvatustieteen jaoksen puheenjohtaja Pirjo Nuutinen esitteli jaoksen työskentelyä ja siellä käytyä keskustelua. Seuraava jaoksen kokous on 8.10.2004 Jyväskylässä. Jaos pyrkii tekemään ydinainesanalyysin jouluun mennessä. Eräs hankala kysymys on pedagogisten opintojen ja kasvatustieteen aineopintojen rinnastuminen eri yliopistoissa, koska käytäntö ei ole sama kaikkialla. Samoin pohdittavana on profilaation osuus ydinaineksessa ja metodologia-opinnot. 6. ERITYISPEDAGOGIIKAN TILANNE Erityispedagogiikan jaoksen puheenjohtaja Timo Saloviita esitteli erityispedagogiikan tilannetta. Jaosta on ollut vaikeaa saada koolle, 7.9. jaoksen kokouksessa oli edustettuina neljä yliopistoa. Kiinnostavia kysymyksiä ovat: Miten opettajan pedagogiset opinnot, 60 opintopistettä, sijoittuvat tutkintoon?
7 Millainen on erillisten erityisopettajan opintojen rakenne? Käytiin vilkasta keskustelua. Keskustelun päätteeksi neuvottelukunta toivoi, että VOKKE -konttorin ja Timo Saloviidan yhteistyönä tehtäisiin erityispedagogiikan tutkintojen rakennekaaviot saman mallin mukaan kuin esim. luokanopettajille tai kasvatustiede pääaineena opiskeleville on tehty VOKKE -suositukset. Erityispedagogiikan tilannetta ei tarvitse enää esitellä neuvottelukunnan kokouksessa. Armi Mikkola toivoi, että erityispedagogiikan tutkinnot kirjoitettaisiin todistusmuotoon. Neuvottelukunta toivoi myös käsitteiden avaamista, esim. varhaiserityisopettaja. 7. KUNTALIITON JA SUOMEN VANHEMAPAINLIITON EDUSTAJAT MUKAAN VOKKE-NEUVOTTELUKUNTAAN Päätettiin, että kutsutaan Kuntaliiton Opetus - ja kulttuuriyksikön päällikkö Anneli Kangasvieri ja Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Pirjo Somerkivi VOKKE - neuvottelukunnan varsinaisiksi jäseniksi 1.10.2004 alkaen. 8. SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Käytiin keskustelua siirtymäsäännöksistä. Miten turvataan se, että opiskelijan kaikki suoritukset otetaan huomioon? Opintoviikkojen suoraa muuttamista opintopisteiksi on vierastettu, koska sen on katsottu olevan liian mekaanista. Käytännössä opintoviikot on muutettava opintopisteiksi yhteneväisellä kertoimella eri yliopistoissa, jotta opiskelijan oikeusturva ei kärsi. Suoritettujen opintojen muuttamista opintoviikoista opintopisteiksi on käytännössä toteutettava yksilöllisesti, jolloin opiskelijan HOPS voi tukea tutkintorakenteesta toiseen siirtymistä. Toivottiin, että opiskelijoille tarjottaisiin vaihtelevia ja mielekkäitä mahdollisuuksia täydentää opintoja. Toivottiin, että opintoasioiden jaos voisi työstää siirtymäsäännöksistä pohjapaperin. Asetuksen mukaan opiskelijalla on siirtymäsäännösten mukaisesti oikeus siirtyä opiskelemaan uuden asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan kumottujen asetusten mukaan. Siirtymäsäännökset ovat voimassa vuoteen 2008. Tärkeätä siirtymävaiheessa on, että opiskelija voi lukea hyväksi aiemmat opintosuorituksensa yliopiston määräämällä tavalla. Tavoitteena on, että opiskelijat siirtyvät joustavasti ja sopivassa vaiheessa uuteen tutkintojärjestelmään. 9. MUUT ASIAT 9. 1. Opinto-ohjaajan pedagogiset opinnot Marjatta Vanhalakka - Ruoho oli toimittanut selvityksen opinto-ohjaajan pedagogisista opinnoista. Todettiin, että asia oli selvitetty hyvin.
8 9. 2. Siirtyminen ammattikorkeakoulusta kasvatusalan yliopisto-opintoihin Kansallisten koordinaattoreiden kokouksessa oli esitetty, että opiskelijan siirtyessä kasvatusalan maisteriopintoihin, aineopinnot tulee olla suoritettuina. Todettiin menettelyn olevan hyvä ja perusteltu. Opettajan pedagogisten opintojen vastaavuuksista jatketaan keskustelua. 9.3. Mitä tarkoittaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen opettajan työssä tutkintojen kannalta? Käytiin vilkasta keskustelua asiasta. Nostettiin esiin mm. seuraavia näkökantoja: Yritykset haluavat/edellyttävät yliopistolta perustutkimusta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen opettajan työssä ei selvityksen mukaan ole keskeistä opettajiksi opiskeleville Yhteiskunnallinen vaikuttaminen nousee ammatillisesta identiteetistä käsin Teema ei ole keskeinen opettajankoulutuksessa, saisi näkyä nykyistä enemmän Opettaja käyttää työssään julkista valtaa Opettajankoulutuksen tulisi olla demokraattista dialogia, jotta dialogi voisi siirtyä kouluun Kansalaisvaikuttaminen opettajankoulutuksessa -projekti on ajankohtainen (Sirkka Ahonen vetää) 10. SEURAAVA KOKOUS Neuvottelukunta kokoontuu 16.11.2004 klo 10-15. 11. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.15.