Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti (Vokke)

Transkriptio

1 Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti (Vokke) Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma 2003, 2004, 2005 ja 2006 Päivitetty Ritva Jakku Sihvonen, Varpu Tissari ja Satu Uusiautti Vokke projektin toimintakertomus ja toimintasuunnitelma asiakirjaa päivitetään puolivuosittain ja se julkaistaan Vokke projektin sivulla: (ks. 2. toimintasuunnitelma).

2 1. Vokke projektin tarkoitus 4 2. Projektissa mukana olevat yliopistot ja projektin organisaatio Neuvottelukunnan jäsenet Jaokset Projektihenkilöstö 6 3. Toiminta vuonna Toiminta vuonna Neuvottelukunnan kokoukset Muut kokoukset Seminaarit ja symposiumit 5. Toiminta vuonna Neuvottelukunnan kokoukset Muut kokoukset Seminaarit ja symposiumit Kasvatusalan jatko opintojen kehittämistyöryhmä Täydennyskoulutuksen strategiatyöryhmä Luokanopettajakoulutuksen monialaisten opintojen kehittämisen tukeminen ja VirMo verkosto Aineenopettajakoulutuksen opettajan pedagogisten opintojen kehittäminen (VIRPEDA, epeda) Arviointi ja seuranta Tutkimustoiminta ja sen tukeminen Opettajankoulutuksen tutkimuksen edistäminen Kasvatustieteen opetussuunnitelmien tutkimus 16. Sidosryhmäyhteistyö ja tiedottaminen Vokke projektin kansainvälinen yhteistyö Vokke projektin tuki jaoksien työlle Vokke projektin talous 18 2

3 14. Uusi tutkintorakenne kasvatusalalla: kehittämisen lähtökohtia Yleisiä lähtökohtia Opintokokonaisuuksien, opinnäytteiden sekä kieli ja viestintäopintojen laajuudet Perusopinnot Aineopinnot Syventävät opinnot Viestintäopinnot ja opiskeluun orientoivat opinnot Alempi korkeakoulututkinto (kandidaatin tutkinto) ja ylempi korkeakoulututkinto (maisterin tutkinto) Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet Neuvottelukunnassa vuonna 2004 hyväksytyt kasvatusalan tutkintorakennesuositukset sekä jaoksissa käsiteltyjä tavoitteita Jaoksissa käsiteltyjä aineenopettajakoulutuksen tavoitteita aloittain 38 LIITTEET 42 Liite 1. Vokke projektin julkaisuluettelo 42 3

4 1. Vokke projektin tarkoitus Kasvatusalan tutkintojen kehittämistä ja uudistamisprosessin tukemista ja seurantaa varten käynnistettiin Opetusministeriön tuella kansallinen projekti, joka otti nimekseen Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti (Vokke). Projekti edistää kasvatusalan koulutusta antavien tiedekuntien ja laitoksien tekemää tutkintojen uudistamistyötä ja tiedonvaihtoa. Neuvottelukunta ja jaostyöskentely tukee ydinainesanalyysien tekemistä, pedagogisten innovaatioiden vaihtoa, opetuksen sisällöllistä kehittämistä ja tutkintorakenteen uudistamisen toimeenpanoa. Projekti myös edistää tutkintojen kansallista vertailukelpoisuutta ja tutkintojen kansainvälisen vertailtavuuden periaatteen huomioon ottamista, edistää opintojen rekisteröinti ja seurantajärjestelmien riittävän yhtenäisyyden kehittämistä ja tarjoaa foorumin kokemusten vaihdolle. Projekti tukee tutkinnonuudistuksen toimeenpanon seurantaa ja arviointia. 2. Projektissa mukana olevat yliopistot ja projektin organisaatio Projekti toimii Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. Projektin yhteistyöelin on valtakunnallinen neuvottelukunta, jossa puhetta johtaa opetusministeriön kutsuma kasvatusalan kansallinen koordinaattori, vararehtori Hannele Niemi. Neuvottelukunnassa on edustus jokaisesta kasvatustieteellisestä tiedekunnasta sekä lisäksi humanistisen alan, matemaattis luonnontieteellisen alan, taideteollisen korkeakoulun, opetusministeriön, opetusalan ammattijärjestön ja Sibelius Akatemian edustaja sekä opiskelijaedustaja SOOL:sta. Vuonna 2004 neuvottelukuntaan kutsuttiin myös Kuntaliiton, Suomen Vanhempainliiton ja Opetushallituksen edustajat Neuvottelukunnan jäsenet Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston 1. vararehtori, professori Hannele Niemi. Neuvottelukunnan varapuheenjohtajana toimii professori Matti Meri. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii tutkija Varpu Tissari Vokke projektista. Neuvottelukunnan jäseninä ovat: Professori Tero Autio Tampereen yliopistosta alkaen, Professori Viljo Kohonen Tampereen yliopistosta saakka, (varajäsen professori Anna Raija Nummenmaa Tampereen yliopistosta) Professori Pilvikki Heikinaro Johansson Jyväskylän yliopistosta Professori Aili Helenius Turun yliopistosta (varajäsen dekaani, professori Anneli Niikko Joensuun yliopistosta) Puheenjohtaja Lauri Sainio SOOL ry:stä alkaen, puheenjohtaja Päivi Hemilä SOOL ry:stä , puheenjohtaja Markus Söderlund SOOL ry:stä saakka (varajäsen Lauri Luoto SYL:sta vuoden 2004 loppuun) Professori Kauko Hämäläinen Helsingin yliopistosta vuoden 2003 loppuun Erityisasiantuntija Marja Leena Isomursu OAJ:stä Projektinjohtaja Ritva Jakku Sihvonen Helsingin yliopistosta, Vokke projektista Koordinaattori Taina Kaivola Helsingin yliopistosta Johtaja Anneli Kangasvieri Kuntaliitosta alkaen 4

5 Professori Marjut Laitinen Sibelius Akatemiasta (varsinaisena jäsenenä alkaen, varajäsenenä saakka), professori Inkeri Sava Taideteollisesta korkeakoulusta ( asti) (varajäsen professori Sirkka Laitinen Lapin yliopistosta alkaen) Hallintopäällikkö Sakari Liimatainen Jyväskylän yliopistosta, (varajäsen opintoasiainpäällikkö Riitta Kesonen Jyväskylän yliopistosta) Pääjohtaja Kirsi Lindroos Opetushallituksesta alkaen, (varajäsen ylijohtaja Aslak Lindström Opetushallituksesta ) Professori Matti Meri Helsingin yliopistosta, neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriöstä Professori Pirjo Nuutinen Joensuun yliopistosta alkaen Professori Juhani Peltonen Turun yliopistosta, (varajäsen professori Annikki Koskensalo Turun yliopistosta) Yliassistentti Janne Pietarinen Joensuun yliopistosta, (varajäsen professori Jorma Enkenberg Joensuun yliopistosta) Rehtori Markku Pyysiäinen Helsingin yliopistosta, Helsingin normaalilyseosta, (varajäsen johtava rehtori Timo Lappi Oulun yliopiston normaalikoulusta) Professori Raimo Rajala Lapin yliopistosta (varajäsen Kari E. Nurmi Lapin yliopistosta, varajäsen professori Anja Heikkinen Tampereen yliopistosta alkaen) Professori Mirja Saari Helsingin yliopistosta, (varajäsen dekaani Riitta Pyykkö Turun yliopistosta vuoden 2004 loppuun, varajäsen professori Pentti Leino Helsingin yliopistosta alkaen) Professori Timo Saloviita Jyväskylän yliopistosta Professori Patrik Scheinin Helsingin yliopistosta alkaen Professori Pauli Siljander Oulun yliopistosta, (professori Riitta Liisa Korkeamäki Oulun yliopistosta) Toiminnanjohtaja Pirjo Somerkivi Suomen Vanhempainliitosta alkaen, (varajäsen suunnittelija Tuija Metso Suomen Vanhempainliitosta) Professori Erkki Sutinen Joensuun yliopistosta Opintoasiainpäällikkö Arja Tahvola Tampereen yliopistosta, (varajäsen opintoasiainpäällikkö Raija Lahdenperä Helsingin yliopistosta) Professori Marjatta Vanhalakka Ruoho Joensuun yliopistosta Professori Anna Lena Östern Åbo Akademista, (varajäsen professori Kaj Sjöholm Åbo Akademista) 2.2. Jaokset Projektissa toimi vuoden 2004 lopussa 17 alakohtaista jaosta. Jaostyöskentelyn tavoitteena on edistää yliopistojen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kaksiportaistamiseen liittyvien kehittämiskokemuksien vaihtoa ja tukea uudenlaisten pedagogisten mallien kehittelyä. Tarkoituksena on tukea eri yliopistojen omia kehittämistoimia ja innovaatioita. Jaostyöskentelyn tuloksena syntyvät muistiot voivat sisältää kuvauksia tutkintojen sisällöistä ja rakenteista sekä kokemuksia ja ideoita uusista pedagogisista käytänteistä. Jaoksina toimivat: aikuiskasvatus, erityispedagogiikka, kasvatustiede, kieltenopetus, liikuntakasvatus, luokanopettajakoulutus, luokanopettajakoulutuksen virtuaaliset monialaiset opinnot, matemaattis luonnontieteelliset aineet, opintoasiat, opinto ohjaus, ohjattu harjoittelu (praktikum), taideaineet, taitoaineet, uskonto ja elämänkatsomustieto, varhaiskasva 5

6 tus, äidinkieli ja kirjallisuus sekä historia ja yhteiskuntaoppi. Neuvottelukunta käsittelee jaosten tuottamat muistiot ja huolehtii niiden toimittamisesta kaikkien yliopistojen käyttöön. Seuraavat yliopistot ovat edustettuina jaoksissa: Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Oulun yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Åbo Akademi Sibelius Akatemia Taideteollinen korkeakoulu Teatterikorkeakoulu Seuraavat tiedekunnat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita opettajankoulutustehtävänsä vuoksi: Kasvatustieteelliset ja käyttäytymistieteelliset Humanistiset (Filosofiset) Matemaattis luonnontieteelliset Liikuntatieteellinen (Jyväskylä) Teologiset (Helsinki, Joensuu ja Åbo Akademi) Teknillisen korkeakoulun (Tampere) mat. ja fys.os. Taiteiden tiedekunta (Lapin yliopisto) Projekti pyrkii huolehtimaan yhteistyöstä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka osallistuvat kasvatusalan asiantuntijoiden kouluttamiseen Projektihenkilöstö Projektinjohtajana toimii dosentti Ritva Jakku Sihvonen Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta. Projektissa on syyskuun 2003 alusta työskennellyt osa aikainen (vuoden 2004 alusta kokoaikainen) tutkimussihteeri, KM Kaisa Mustonen ( saakka) ja tutkija, FM Leena Lehtimäki. KM, HSO sihteeri Varpu Tissari toimi tutkimussihteerinä Tissari työskentelee projektissa tutkijana alkaen. Tutkimussihteerinä työskentelee alkaen KM Satu Uusiautti. 3. Toiminta vuonna 2003 Neuvottelukunta kokoontui vuonna 2003 Helsingissä neljä kertaa: 14.4., 22.5.,.8. ja Neuvottelukunta keskusteli tutkintojen kehittämisestä ja kuuli asiantuntijoita. Ehdotukset tutkintojen rakennekuvauksiksi toimitettiin tiedekuntien käsittelyyn ja niitä koskevat lausunnot saatiin mennessä tiedekunnilta. Vokke projekti järjesti vuonna 2003 kaksi seminaaria (5.11. ja 2.12.) ja kaksi symposiumia (22.5. ja 4.11.). Seminaarien teemat olivat: opettajuus sekä maisterikoulutus kasvatustieteissä. Symposiumien teemat olivat: tutkintojen sisällöllinen ja rakenteellinen kehittäminen sekä opettajuus. Symposiumeissa osallistujia oli yhteensä noin 300 ja seminaareissa noin 2. 6

7 Jaosvetäjät kokoontuivat kahdesti: lokakuussa ja marraskuussa. Jaosten toivottiin keskittyvän työssään seuraaviin teema alueisiin: keskeiset kehittämishaasteet, koulutuksen tavoitteet kandidaatti ja maisterivaiheessa, ydinainesanalyysi sekä opetuksessa käytettävät pedagogiset mallit. Jaokset työskentelivät syksyn aikana. Jaosten loppu ja väliraportteja löytyy osoitteesta ( 4. Toiminta vuonna 2004 Vuoden 2004 tavoitteena oli perusopintojen, aineopintojen ja syventävien opintojen laajuuksista sopiminen. Lisäksi haluttiin edistää kandidaattitutkintojen ja maisteriopintojen yhteismitallisuutta ja tukea tutkintojen pedagogista kehittämistä. Edelleen tavoitteena oli materiaalien tuottaminen tutkinnon uudistuksen arvioinnin ja seurannan tarpeisiin. Vuoden 2004 aikana pyrittiin myös käynnistämään keskustelu yhteisten maisteriohjelmien tarpeesta sekä edistämään kansainvälisten ohjelmien kehittämistä. Vokke projektin toimintamuodot olivat seuraavat: Neuvottelukunnan kokoukset Jaostyöskentely Jaosvetäjäkokoukset, työseminaarit ja symposiumit Opettajankoulutusta laajasti palvelevan verkostoyhteistyön tukeminen KasVihankkeen kautta Arviointi ja seurantatoimet Tutkimustoiminta ja sen tukeminen, erityisesti opinnäytetutkimukset Valtakunnallisen keskustelun edistäminen: neuvottelukunnalla ja jaoksilla oli pääsy opetusministeriön tuella ylläpidettävälle Discendum Optimalle. Tiedotus: pääasiallisena tiedottamiskanavana toimivat Vokke projektin verkkosivut ( Yhteistyö alakohtaisten koordinaattorien kesken 4.1. Neuvottelukunnan kokoukset Vuoden 2004 aikana neuvottelukunta kokoontui yhteensä seitsemän kertaa. 1. Neuvottelukunnan kokouksessa keskusteltiin tiedekuntien lausuntojen pohjalta tehdyistä kasvatustieteiden kandidaatti ja maisteritutkinnon, luokanopettajan ja aineenopettajan pedagogisten opintojen laajuuksista ja rakenteista. Tuloksina olivat: suositus kasvatustieteen kandidaattitutkinnon perus ja aineopintojen laajuudesta sekä suositus viestintäopintojen ja opiskeluun orientoivien opintojen laajuudesta. 2. Neuvottelukunta antoi seuraavat suositukset: Aineenopettajan pedagogiset opinnot Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintojen rakenne (pääaineena aikuiskasvatus tai kasvatustiede) Lastentarhanopettajan ja varhaiskasvatuksen maisterin tutkintojen rakenteet Neuvottelukunta keskusteli myös luokanopettajakoulutuksen, erityispedagogiikan, käsityön (tekstiili), teknisen työn ja kotitalousopettajan, liikunnan aineenopettajan ja opinto ohjauksen tutkintojen rakenteista. Näiden käsittelyä jatkettiin seuraavassa kokouksessa 7

8 Neuvottelukunta antoi suosituksen syventävien opintojen laajuudesta kasvatustieteissä. 3. Vokke neuvottelukunnan kokouksessa keskusteltiin sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon tavoitteista. Lisäksi käsiteltiin tutkintorakenneluonnoksia ja annettiin suositukset liikunnan aineenopettajan koulutuksen sekä oppilaan ja opinto ohjaajan koulutuksen tutkintorakenteista. Kokouksessa sovittiin, että Vokke konttori tekee tavoitteiden määrittelyn pohjaksi mallit sekä opettajan koulutukseen suuntautuville että kasvatustiedettä pääaineenaan opiskeleville. Tavoitteiden määrittelyä päätettiin jatkaa seuraavassa neuvottelukunnan kokouksessa Vokke neuvottelukunta kokoontui Helsingin yliopistossa. Neuvottelukunta antoi suositukset luokanopettajakoulutuksen ja kotitaloustieteen/käsityötieteen aineenopettajan koulutuksen sekä käsityökasvatuksen aineenopettajan koulutuksen tutkintorakenteista. Lisäksi keskusteltiin erityisopettajan koulutuksesta. Neuvottelukunta kävi vilkasta keskustelua jaosten toimittamista tavoitteista. Jaosten tekemät ydinainesanalyysit saatettiin tiedoksi. Sovittiin, että Vokke konttorissa kootaan jaosten toimittamia tavoitteita ja ydinainesanalyysejä verkkosivuille syyskauden 2004 aikana. Neuvottelukunta keskusteli avoimessa yliopistossa annettavasta kasvatustieteen opetuksesta. Suosituksena todettiin, että avoimessa yliopistossa on mahdollista suorittaa kasvatustieteen perus ja aineopintoja. Mikäli syventäviä opintoja halutaan järjestää avoimessa yliopistossa, laadun valvontaan tulee tiedekunnissa kiinnittää erityistä huomiota. 5. Neuvottelukunta kokoontui Vokke symposiumin yhteydessä. Neuvottelukunta keskusteli mm. opettajan pedagogisista opinnoista, erityispedagogiikan tutkintorakenteista ja Vokke projektin toiminnasta syksyllä Neuvottelukunnan kokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma syksylle 2004 ja vuodelle Neuvottelukunta keskusteli kasvatustieteen ydinaineksesta eri yliopistoissa, erityispedagogiikan tutkintorakenteista, siirtymäsäännöksistä, opinto ohjaajan pedagogisista opinnoista, siirtymisestä ammattikorkeakoulusta kasvatusalan yliopistoihin (opiskelijan siirtyessä kasvatusalan maisteriopintoihin aineopinnot tulee olla suoritettu) ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta opettajan työssä. 7. Neuvottelukunnan kokouksessa käsiteltiin kieli ja viestintäopintoja uusissa kasvatusalan tutkinnoissa. Opettajan pedagogisia opintoja käsiteltiin laajasti: epeda hankkeen työryhmän suunnitelman esitteli Jari Lavonen. Sovittiin, että Vokke kutsuu koolle eri yliopistojen edustajat tarkoituksena edistää moduulien vaihtoa ja kehittämistä, jotta mahdollisimman monet yliopisto opettajat voisivat suorittaa opettajan pedagogiset opinnot. Inkeri Sava esitteli taideaineiden jaoksen ehdotuksen, jonka mukaan taito ja taideaineissa luotaisiin malli, jossa sivuaineopinnot järjestettäisiin sekä suppeina ( op) että laajoina ( op). Tavoitteena olisi taito ja taideaineiden asiantuntijaverkoston vahvistaminen ja monipuolisen opettajankoulutuksen asiantuntemuksen yhdistäminen ja hyödyntäminen sekä luokan että aineenopettajakoulutuksen tarpeisiin. Taideaineiden jaos ehdottaa, että luokanopettajan koulutusvalinnoissa voitaisiin hyödyntää lukioissa suoritettuja taito ja taideaineiden diplomeja. Päätettiin kutsua tiedekunnista edustajat käsittelemään jatko opintojen kehittämistä. 8

9 4.2. Muut kokoukset Koordinaattorikokous opettajankoulutuksesta: humanistinen ala, matemaattisluonnontieteellinen ala ja kasvatusala. Päätettiin, että Vokke projekti toimii koollekutsujana kokoukselle, jossa käsitellään mm. kandidaatti ja maisteritodistuksia, valintoja sekä ulkomaalaisten opiskelijoiden ja kv ohjelmien TVT ja viestintäopintoja projektijohtaja keskusteli tutkintorakenteen kehittämislinjoista kasvatustieteen alan dekaanien kanssa. Dekaanit päättivät, että opettajan pedagogiset opinnot rinnastetaan kasvatustieteen aineopintoihin muissa kuin Oulun yliopistossa, jossa aineopintoja varten edellytetään täydentäviä opintoja. Dekaanit päättivät myös, että kasvatustieteissä toisessa yliopistossa suoritetut aineopinnot hyväksytään maisteriopintojen perustaksi ilman täydentäviä opintoja kuitenkin niin, että Oulun yliopisto edellyttää täydentäviä opintoja, mikäli aineopintosuoritus on saatu opettajan pedagogisten opintojen suorituksen perusteella Vokke konttorissa pidettiin valtakunnallisten koordinaattorien kokous, jossa mukana oli myös opintoasiainpäälliköitä eri yliopistoista. Kokous keskusteli tutkintotodistuksista, maisteriopintoihin valinnan perusteista, siirtymäsääntöjen muutoksista, merkintöjen kirjaamisesta ja kansainvälisistä maisteriohjelmista (mitä viestintä ja orientoivia opintoja niihin pitäisi sisältyä) pidettiin Vokke konttorissa kokous, jossa mukana oli w5w projektin edustajia ja korkeakoulupedagogiikan tutkijoita. Sovittiin tutkinnonuudistuksen arviointiin liittyvän materiaalin kokoamisperiaatteista ja luonnosteltiin yhteistä julkaisua pidettiin Vokke konttorissa jaosvetäjäkokous. Kokouksessa käytiin läpi Vokkejaosten tämänhetkistä tilannetta. Lisäksi käsiteltiin Ritva Jakku Sihvosen kirjoittamia ideoita tavoitteiden ja ydinainesanalyysin kirjoittamisesta pidettiin Vokke konttorilla käsityönopettajakoulutusta koskeva neuvottelu pidettiin valtakunnallinen tutkintorakenteen uudistamisen koordinaattorikokous. Kokous keskusteli ja antoi suositukset sekä kandidaatin että maisterin tutkintotodistuksista ja opettajan kelpoisuuden merkitsemisestä tutkintotodistukseen. Lisäksi käytiin läpi tutkinnonuudistuksen tilannetta eri aloilla ja erityisesti kasvatusalalla yliopistoittain Vokke, KasVi ja enorssi kävivät yhteistyöneuvottelun koskien opettajan pedagogisten opintojen järjestämistä verkosto ja verkkoyhteistyönä eri yliopistojen kesken. Päätettiin, että Vokke kutsuu koolle tiedekuntien pedagogisten opintojen vastuuhenkilöt järjestetyssä kirjoittajakokouksessa keskusteltiin julkaisusta, sen tavoitteista, sisällöstä ja julkaisufoorumista. Julkaisu Uudenlaisia maistereita kasvatusalan koulutuksen kehittämislinjoja ilmestyy vuoden 2005 alussa pidettiin neuvottelu tiedekuntien opettajan pedagogisten opintojen vastuuhenkilöille. Teemana oli virtuaalisten opettajan pedagogisten opintojen kehittäminen osana opettajankoulutuksen tutkinnonuudistusta järjestetyssä laajennetussa jaosvetäjien kokouksessa kartoitettiin jaosten toiveita ja ideoita loppuvuodelle 2004 ja vuodelle Jaosten toimittamat tavoitteet, 9

10 ydinainekset ja muistiot kootaan Vokke projektin verkkosivuille vuoden 2004 loppuun mennessä. Jaosten kokousten laatimia tavoitteita, muistioita ja ydinaineskuvauksia on koottu Vokke projektin verkkosivuille ( siltä osin kuin jaokset ovat niitä toimittaneet Vokke konttoriin Seminaarit ja symposiumit järjestettiin Vokke seminaari Ideoita ja innovaatioita kehittämisen perustaksi. Kyseessä oli pedagogisen kehittämisen seminaari jaostyöskentelyn edistämiseksi, jossa luokanopettajakoulutuksen jaos, praktikum jaos, varhaiskasvatuksen jaos, kielten opetuksen jaos ja opinto ohjaajakoulutuksen jaos esittelivät työtään. Käynnistettiin kaksi uutta jaosta (historia ja yhteiskuntaoppi, sekä äidinkieli ja kirjallisuus). Tilaisuuteen osallistui noin 0 asiantuntijaa järjestettiin Vokke symposium teemasta Yliopistojen ideoita kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen kehittämisestä. Symposium päivän yhteydessä kokoontuvat sekä neuvottelukunta että jaokset. Tilaisuuteen osallistui 1 asiantuntijaa Vokke ja Kuopion w5w projekti järjestivät yhteistyössä seminaarin Akateeminen HOPS ja sen ohjaaminen. Tilaisuuteen osallistui noin 0 kuulijaa. HOPS problematiikkaa koskevan arvioinnin perustaksi tarkoitettua materiaalia pyritään tuottamaan yhteistyössä yliopistojen kanssa järjestettiin symposium Tulevaisuuden opettaja opettajankoulutuksen haasteet tutkinnonuudistuksessa. Tilaisuuteen osallistui 1 kasvatusalan ja opettajankoulutuksen kehittäjää yliopistoista, opetushallinnosta ja kuntasektorilta järjestettiin Varhaiskasvatuksen keskusteluseminaari. Seminaarissa käytiin läpi varhaiskasvatuksen tutkinnonuudistuksen tilannekatsaus yliopistoittain. Päädyttiin suosittamaan, että lastentarhanopettaja, joka jatkaa luokanopettajaksi, saisi hyväksi luettua varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavilla opinnoilla vähintään 5 ja enintään opintopistettä luokanopettajan esi ja alkuopetuksen opintokokonaisuudesta. Seminaarissa keskusteltiin myös pienten lasten opettajuudesta sekä varhaiskasvatukseen suuntautuneen maisterikoulutuksen tuottamasta kompetenssista järjestettiin Aikuiskasvatuksen keskusteluseminaari. Seminaarissa käytiin läpi tutkinnonuudistuksen tilannekatsaus eri yliopistoissa näkökulmana aikuiskasvatustiede. Keskusteltiin laajasti aikuiskasvatustieteen tutkimuskohteesta. Todettiin, että tutkintotodistuksissa pitäisi näkyä suuntautumien aikuiskasvatustieteeseen tai merkintä aikuiskasvatustieteestä pääaineena. Lisäksi käsiteltiin eri yliopiston laitosten profiloitumista järjestettiin Taidekasvatuksen keskusteluseminaari. Seminaarissa tehtiin alakohtainen ja yliopistokohtainen tilannekatsaus taideaineista. Lisäksi keskusteltiin taideaineista opettajan pedagogisissa opinnoissa, taideaineiden asemasta luokanopettajakoulutuksessa sekä yleensä taideaineiden asemasta ja merkityksestä järjestettiin Kasvatustieteen, ohjatun harjoittelun ja luokanopettajajaoksen yhteinen keskusteluseminaari. Seminaarissa keskusteltiin kasvatustieteen ydinaineksesta sekä opettajankoulutuksessa että pääainekoulutuksessa, erityispedagogiikasta ja harjoittelusta opettajan pedagogisissa opinnoissa sekä jatko opinnoista.

11 Jaokset kokoontuivat vuoden 2004 aikana ahkerasti. Jaoskokouksissa keskusteltiin tutkintojen tavoitteista, ydinaineksista, opetussuunnitelmista ja pedagogisista innovaatioista. 5. Toiminta vuonna 2005 Maaliskuussa 2005 Vokke konttori muutti käyttäytymistieteellisen tiedekunnan muuton yhteydessä uusiin tiloihin Oppimiskeskus Minervaan Siltavuorenpenkereelle Neuvottelukunnan kokoukset Neuvottelukunta kokoontui vuonna 2005 kolme kertaa. Neuvottelukunnan kokouskutsut lähetetään neuvottelukunnan jäsenille sähköpostilistan kautta. Neuvottelukunnan kokouksien muistiot ja osa muistioiden liitteistä julkaistaan Vokke projektin sivulla (ks pidettiin neuvottelukunnan 12. kokous Helsingin yliopistossa, kasvatustieteen laitoksella. Neuvottelukunnan kokouksessa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: opettajien täydennyskoulutuksen lähiajan kehitysnäkymiä opetusneuvos Armi Mikkolan alustuksen pohjalta, yliopistokohtaisia katsauksia tutkintojen kehittämistilanteesta, Vokke tutkimusjaoston valmistelemia tutkimusteemoja, tiedotusvälineiden edustajien tapaamista sekä opintoasioiden jaoksen ajankohtaisia asioita. Neuvottelukunnan 13. kokous järjestettiin maanantaina klo 15 oppimiskeskus Minervassa, käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa (Siltavuorenpenger 20 R). Kokouksessa neuvottelukunta käsitteli a) kasvatusalan jatko opintojen kehittämistyöryhmän ehdotuksia suosituksiksi jatkokoulutuksen rakenteesta, laajuudesta ja sisällöistä, b) ehdotusta taide ja taitoaineiden lukiodiplomien ottamisesta huomioon valittaessa opiskelijoita opettajankoulutukseen, c) kasvatusalan täydennyskoulutuksen työryhmän strategialuonnosta, d) verkkokurssien kehittämistä luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin sekä e) Vokke projektin tulevia tapahtumia vuonna Neuvottelukunta hyväksyi valtakunnallisena Vokke suosituksena kasvatusalan jatkotutkintojen laajuudet sekä tohtorintutkinnon rakenteen ja sisällöt. Neuvottelukunnan päätökset kasvatustieteellisen alan tohtorin tutkinnon rakenne ja mitoitussuosituksista on esitetty neuvottelukunnan 13. kokouksen muistiossa, kohdassa 3 (ks. myös rakennekuvio: Kasvatusalan jatko opintojen kehittämistyöryhmän väliraportti Kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen kehittäminen on julkaistu liitteineen työryhmän verkkosivulla: Neuvottelukunta päätti esittää, että lukiodiplomi voidaan ottaa huomioon opettajankoulutuksen oppilasvalinnoissa. Neuvottelukunnan kannanotto on julkaistu Vokke projektin verkkosivuilla (ks. tai suora linkki pdf dokumenttiin: Neuvottelukunnan 14. kokous järjestettiin tiistaina klo 15 Helsingin yliopistossa, käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa (Siltavuorenpenger 20 R). Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin kasvatusalan täydennyskoulutuksen työryhmän laatima täydennyskoulutusstrategia ja käytiin lähetekeskustelu kasvatusalan jatko opintojen kehittämistyöryhmän työtä varten sekä keskusteltiin ulkomailla suoritettujen tutkintojen hyväksymisestä Suomessa ja ammattikorkeakoulussa suoritettujen pedagogisten opintojen korvaavuudesta 11

12 sekä tutkintojen kehittämiseen liittyvästä tutkimustoiminnasta yliopistoissa. Lisäksi käsiteltiin Vokke projektin toimintakertomus ja toimintasuunnitelma asiakirjaluonnosta ja keskusteltiin Vokke projektin päätösseminaarista Neuvottelukunnan kokouksen muistio ja sen kaksi liitettä on julkaistu Vokke projektin sivulla (ks. Muistion liitteenä 1 julkaistiin Kasvatustieteellisen alan jatkotutkintojen rakenne ja mitoitus: tohtorin tutkinnon laajuus 2 op/vokke suositus. Muistion liitteenä 2 julkaistiin Vokke projektin toiminta vuonna Muut kokoukset Jaoksien työskentely jatkui vuonna Osa jaoksista jatkaa työskentelyä edelleen kokoontumalla noin kerran vuodessa ja osa päätti lopettaa toimintansa. Jaoksien väliraportit/loppuraportit on julkaistu sivulla (ks. sekä jaoksien omilla sivuilla sitä mukaa kuin raportit on toimitettu Vokke konttoriin. Lokakuuhun 2005 mennessä kaikki jaokset eivät ole toimittaneet väli/loppuraporttiaan Vokke konttoriin. Suuri osa jaoksien kokouksien muistioista ja muusta materiaalista on julkaistu jaoksien sivuilla (ks. luettelo jaoksista: Aikuiskasvatuksen jaos piti kokouksen järjestetyn seminaarin yhteydessä. Kokouksessa päätettiin, että professori Jukka Tuomisto laatii aikuiskasvatustieteen ydinaineskuvauksen. Ydinaineskuvaus on julkaistu aikuiskasvatuksen jaoksen sivulla (ks. tai suora linkki pdf dokumenttiin: Kasvatustieteen jaos kokoontui klo Helsingin yliopistossa, kasvatustieteen laitoksella. Jaoksen väliraportti on julkaistu jaoksen sivulla (ks. tai suora linkki pdf dokumenttiin: Luokanopettajajaos kokoontui Helsingin yliopistolla. Kokouksessa keskusteltiin yliopistojen uusista luokanopettajakoulutuksen opetussuunnitelmista. Varhaiskasvatuksen jaos kokoontui Helsingin yliopistolla. Kokouksessa keskusteltiin mm. mahdollisesta varhaiskasvatuksen Vokke seminaarista, täydennyskoulutuksesta, jatko opinnoista ja uusista opetussuunnitelmista varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Taidekasvatuksen jaos piti useita suunnittelukokouksia (mm Helsingin yliopistolla) taidekasvatuksen kehittämisseminaariin liittyen. Suunnittelukokouksissa olivat mukana Sirkka Laitinen Lapin yliopistosta, Leena Hyvönen Oulun yliopistosta, Kirsti Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta, Eeva Anttila teatterikorkeakoulusta ja Leena Lehtimäki Vokke projektista. Luokanopettajan virtuaalisten monialaisten jaos kokoontui vuonna 2005 yhteensä 2 kertaa. Jaoksen työskentely jatkui kahdessa työryhmässä: ns. portaalityöryhmässä ja monialaisten opintojen kehittämisseminaarin suunnittelutyöryhmässä. Jaoksen ja em. työryhmien työskentelystä on raportoitu tarkemmin tämän raportin kohdassa 6. Äidinkielen jaos kokoontui vuonna 2005 kerran ( ). Jaoksen loppuraportti on julkaistu jaoksen sivulla ( 12

13 5.3. Seminaarit ja symposiumit järjestettiin kutsuseminaari Kasvatustieteet ja työelämä miten tutkimus ja opetus palvelevat arjen asiantuntijuutta kehittämiskeskus HAUS:ssa. Seminaariin osallistui noin 0 asiantuntijaa järjestettiin kansallinen opettajuutta käsittelevä seminaari Opettaja elinikäisenä oppijana Helsingin yliopistossa, kasvatustieteen laitoksen luentosalissa. Seminaariin osallistui noin 0 asiantuntijaa järjestettiin yhteistyössä Vokke projektin ja taideaineiden jaoksen kanssa taidekasvatuksen kehittämisseminaari Helsingin yliopistossa, kotitalous ja käsityötieteiden laitoksella. Seminaariin osallistui noin 200 taidekasvatuksen asemasta kiinnostunutta asiantuntijaa. Yliopistojen edustajien lisäksi mm. taidealan järjestöt, poliittiset päätöksen tekijät ja koulujen opettajat olivat paikalla sankoin joukoin. Myös Opettaja lehti raportoi seminaarista järjestetään kodin ja koulun välisen yhteistyön tematiikkaan liittyvä seminaari Helsingin yliopistossa, soveltavan kasvatustieteen laitoksella. Keskiviikkona Vokke projekti, KasVi hanke ja Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos järjestivät luokanopettajakoulutuksen monialaisten opintojen kehittämisseminaarin Jyväskylässä, Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa (Seminaarinkatu 15). Seminaari oli tarkoitettu luokanopettajakoulutuksen monialaisten opintojen vastuuhenkilöille ja opettajille, jotka haluavat kehittää monialaisiin opintoihin verkkokursseja/moduuleita valtakunnallisena yhteistyönä. Seminaariin osallistui 56 henkilöä. Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin seminaarin ohjelma, luentomateriaalit ja seminaarin muistio on julkaistu sivulla ( ja seminaarin työryhmien laatimat muistiot (eli ideapaperit yhteistyölle) on julkaistu luokanopettajakoulutuksen virtuaalisten monialaisten jaoksen sivulla ( Seminaarin luennot ovat katsottavissa videotallenteina Jyväskylän yliopiston MoVie moniviestinkanavalla ( Ohjeet videotallenteiden katsomiseen ovat luettavissa MoVie moniviestinkanavan sivulla: ( Perjantaina klo Vokke projekti ja Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos järjestivät Katsomusopetuksen kehitysnäkymät seminaarin Helsingin yliopistossa, kotitalous ja käsityötieteiden laitoksella. Seminaarin ohjelma ja materiaalit on julkaistu sivulla: ( Vokke projektin kasvatusalan jatko opintojen kehittämistyöryhmä järjesti Kasvatustieteen päivien yhteydessä Jyväskylässä torstaina klo symposiumin Vokke kasvatusalan jatko opintojen kehittäminen. Symposiumin mainos on julkaistu sivulla: ( Kasvatusalan jatko opintojen kehittämistyöryhmä Vokke projektissa työskentelee vuonna 2005 kasvatusalan jatko opintojen kehittämistyöryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki kasvatusalan yliopistollista koulutusta antavat yliopistot Suomessa. Tiedekuntien nimeämistä edustajista koostuva jatko opintojen kehit 13

14 tämisryhmä aloitti toimintansa tammikuussa Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin professori Anna Raija Nummenmaa Tampereen yliopistosta ja työryhmän sihteerinä toimii tutkija Varpu Tissari Helsingin yliopistosta. Työryhmä määritteli pidetyssä 1. kokouksessa tehtävänsä seuraavasti: Jatko opintojen kehittämisryhmän tehtävänä on kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen kehittämislinjojen hahmottelu lähtökohtana kasvatustieteen itseymmärrys, kasvatustieteiden kehittäminen ja yhteiskunnallinen tehtäväkehittäminen lähtökohtinaan kasvatustieteiden kehittäminen ja kasvatustieteiden yhteiskunnallinen tehtävä. Tavoitteena on, että työryhmä laatii kevään aikana jatkoopintojen kehittämissuunnitelman, joka sisältää ehdotukset suosituksiksi jatko opintojen rakenteista ja mitoituksesta, ja että ryhmä laatii vuoden 2005 loppuun mennessä kasvatustieteiden jatkokoulutuksen sisällöllisen kehittämisen toimenpidesuunnitelman. Työryhmä kokoontui keväällä 2005 neljä kertaa: 3.2., 11.3., ja 9.5. Työryhmän kokouksien esityslistat, muistiot ja muut materiaalit on julkaistu työryhmän verkkosivulla (ks. Myös työryhmän väliraportti Kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen kehittäminen ja sen liitteet on julkaistu em. sivulla. Väliraporttia ja ehdotuksia kasvatustieteellisen alan jatkotutkintojen rakenteeksi ja mitoitukseksi on käsitelty Vokke projektin neuvottelukunnan kokouksessa Neuvottelukunnan päätökset on julkaistu neuvottelukunnan 13. kokouksen muistiossa Vokke projektin sivulla ( Muistion liitteenä 2 on julkaistu Kasvatustieteellisen alan jatkotutkintojen rakenne ja mitoitus: tohtorin tutkinnon laajuus 2 op/vokke suositus (liite 2). Syksyllä työryhmä kokoontui kolme kertaa. Työryhmän kokoukset järjestettiin seuraavasti: maanantaina klo 15 Helsingin yliopistossa, käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa (Siltavuorenpenger 20 R), tiistaina 11.. klo 15 Tampereen yliopistossa, opettajankoulutuslaitoksen varhaiskasvatuksen yksikössä (Hallituskatu 30) ja torstaina klo Jyväskylän yliopistossa (Lyhty). Lisäksi työryhmä järjesti Jyväskylässä Kasvatustieteen päivien yhteydessä torstaina klo symposiumin Vokke kasvatusalan jatko opintojen kehittäminen. Symposiumin mainos on julkaistu Vokke projektin jatko opintojen kehittämistyöryhmän sivulla ( ja työryhmän jäsenet mainostivat symposiumia omissa yliopistoissaan. Työryhmän puheenjohtaja kertoi työryhmän työskentelystä, loppuraporttiluonnoksesta neuvottelukunnan kokouksessa Työryhmän viimeinen kokous järjestetään Tampereen yliopistossa. Tarkoituksena on, että työryhmän loppuraportti valmistuu tammikuun loppuun mennessä. Loppuraportti julkaistaan työryhmän verkkosivulla ( Täydennyskoulutuksen strategiatyöryhmä Neuvottelukunta asetti keväällä 2005 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin kasvatusalan täydennyskoulutuksen strategian laatiminen. Työryhmään kutsuttiin professori Tero Autio (Tampereen yliopistosta), johtaja Anna Liisa Rassi (Jyväskylän yliopistosta), erityisasiantuntija Juha Henriksson (Suomen kuntaliitosta), koordinaattori Mari Suvanto (Turun yliopistosta) ja koordinaattori Taina Kaivola (Helsingin yliopistosta) sekä puheenjohtajaksi Ritva Jakku Sihvonen (Vokke projektista). Työryhmän kokouksien sihteereinä ovat toimineet tutkija Leena Lehtimäki ja tutkija Varpu Tissari (Vokke projektista). Työryhmä on kuullut strategiatyössään asiantuntijoita. Työryhmän laatima Kasvatus ja opetusalan täydennyskoulutuksen strategia, hyväksyttiin neuvottelukunnan kokouksessa Strategia 14

15 luonnos sisältää mm. täydennyskoulutuksen kehittämisen strategisia periaatteita ja 20 aloitetta kasvatusalan akateemisen täydennyskoulutuksen kehittämiseksi. 6. Luokanopettajakoulutuksen monialaisten opintojen kehittämisen tukeminen Tavoitteena on tukea yliopistojen luokanopettajakoulutuksen monialaisten opintojen kehittämistä siten, että tuetaan yliopistojen yhteistyötä verkko opiskeluun soveltuvan aineiston kehittämisessä. Tämä hanke toteutetaan yhteistyössä KasVi projektin kanssa. Monialaisten opintojen kehittämiseksi perustettiin työryhmä, joka toimii osana luokanopettajakoulutusjaosta. Vokke neuvottelukunnan kokouksessa päätettiin asettaa luokanopettajan virtuaalisten monialaisten opintojen kehittämistä varten oma jaos. Jaoksen koollekutsujaksi valittiin dosentti Heikki Kynäslahti Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitokselta. Jaos kokoontui vuonna 2004 kaksi kertaa. Vuonna 2005 luokanopettajakoulutuksen virtuaalisten monialaisten jaos kokoontui kaksi kertaa ja lisäksi jaoksen työskentely jatkui kahdessa työryhmässä: ns. portaalityöryhmässä ja monialaisten opintojen kehittämisseminaarin suunnittelutyöryhmässä. Luokanopettajakoulutuksen virtuaalisten monialaisten opintojen kehittämisseminaarin järjestämiseksi sekä mahdollisen yhteistyön käynnistämiseksi Suomen virtuaaliyliopiston kanssa järjestettiin 3 suunnittelukokousta ja käytiin useita puhelinneuvotteluita ja sähköpostikeskusteluja seminaarin suunnitteluryhmään osallistuneiden välillä. Vokke projekti järjesti seminaarin yhteistyössä KasVi hankkeen ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Seminaarin tuloksista raportoidaan sekä Vokke neuvottelukunnalle että KasVin johtoryhmälle. Seminaarissa syntyi VirMo verkosto, johon kuuluvista jäsenistä pidetään yllä listaa Vokke konttorissa. Jyväskylässä järjestetyn Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin seminaarin ohjelma, luentomateriaalit ja seminaarin muistio on julkaistu sivulla ( ja seminaarin työryhmien laatimat muistiot (eli ideapaperit yhteistyölle) on julkaistu luokanopettajakoulutuksen virtuaalisten monialaisten opintojen jaoksen sivulla ( Seminaarin luennot ovat katsottavissa videotallenteina Jyväskylän yliopiston MoVie moniviestinkanavalla ( Ohjeet videotallenteiden katsomiseen ovat luettavissa sivulla: ( 7. Aineenopettajakoulutuksen opettajan pedagogisten opintojen kehittäminen (VIRPEDA, epeda) Vokke projekti, KasVi hanke ja enorssi hanke kävivät yhteistyöneuvottelun koskien opettajan pedagogisten opintojen järjestämistä verkosto ja verkkoyhteistyönä eri yliopistojen kesken pidettiin neuvottelu tiedekuntien opettajan pedagogisten opintojen vastuuhenkilöille. Teemana oli virtuaalisten opettajan pedagogisten opintojen kehittäminen osana opettajankoulutuksen tutkinnonuudistusta. Neuvottelussa valittiin työryhmä, joka jatkaa virtuaalisten opettajan pedagogisten opintojen suunnittelua. Työryhmä valmisteli Vokkeneuvottelukunnalle esityksen VIRPEDA opintojen (epeda) toteuttamisesta (VIRPEDA: tarve, toteuttaminen, hallinto ja talous). Työryhmän puheenjohtajana toimii professori Jari 15

16 Lavonen Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitokselta. Hankeen suunnittelutyö jatkuu. 8. Arviointi ja seuranta Tavoitteena oli vuoden loppuun 2004 mennessä saada kootuksi raportti, johon kootaan kasvatusalan tutkintojen uudistamisen lähtötilanne. Raportti on tarkoitettu materiaaliksi tulevalle tutkintojen kehittämisen arvioinnille. Raportit kasvatustieteestä ja opettajankoulutuksesta ovat Vokke projektin verkkosivuilla ( Vuonna 2005 julkaistiin Ritva Jakku Sihvosen toimittamana julkaisu Uudenlaisia maistereita kasvatusalan koulutuksen kehittämislinjoja, jonka tarkoituksena oli tuottaa tutkinnonuudistuksen toteutuksen seurannan ja arvioinnin tarpeisiin tausta aineistoa. Julkaisussa analysoidaan tutkinnonuudistukselle asetettuja yhteiskunnallisia ja koulutuspoliittisia tavoitteita ja koulutuksen kehittämisen lähtökohtia. Vokke projektissa on tekeillä kaksi englanninkielistä julkaisua, joista toinen käsittelee suomalaista opettajankoulutusta ja toinen suomalaista kasvatustieteellistä ajattelua ja sen merkitystä yhteiskuntakehitykseemme. 9. Tutkimustoiminta ja sen tukeminen Vokke projekti tarjoaa tukea ja aineistoja projektin kohdealueen tutkimukseen. Tarkoituksena on tuottaa tutkimustietoa projektin edetessä. Yksityiskohtainen suunnitelma konkretisoituu vuoden 2005 alussa. Luokanopettajakoulutuksen alueelta on valmistunut Mari Ahon ohjattua harjoittelua koskeva pro gradu tutkielma (Helsingin yliopisto) ja toista gradua valmistellaan kasvatustieteilijän avainkompetensseista (Jaana Fränti, Tampereen yliopisto) Tutkimuksen suuntaaminen erityisesti opettajankoulutukseen Yliopistoille laadittiin kirje, jolla pyritään motivoimaan asiasta kiinnostuneita (jatko)opiskelijoita suuntaamaan tutkimustaan erityisesti opettajankoulutukseen Kasvatustieteen opetussuunnitelmien tutkimus Vokke projektissa on tarkoitus analysoida vuosien aikana eräiden kasvatusalan opetussuunnitelmien tavoitteita ja kasvatustieteen opetuksen keskeisiä sisältöalueita pääpirteissään vaatimuksien ja uusien 2005 vaatimuksien mukaan. Tutkimus on tarkoitettu palvelemaan tulevaa tutkinnonuudistuksen arviointia. Tutkimuksen tavoitteena on vertailla opettajan pedagogisten opintojen, luokanopettajakoulutuksen ja kasvatustieteen sekä mahdollisesti aikuiskasvatustieteen asiantuntijaohjelmien koulutuksen tavoitteita ja keskeisiä kasvatustieteellisiä sisältöalueita kahdeksassa yliopistossa. Tutkimusaineiston muodostavat tiedekuntien opinto oppaat ja kasvatustieteen professoreilta kerätty haastatteluaineisto. Tutkintojen kehittämistyötä palvelemaan tarkoitettua vertailutietoa on koottu kesän 2004 aikana verkkosivuille. Opetussuunnitelmien laadintaprosessia koskeva professorien haastatteluaineisto on kerätty 2004 ja Vuonna 2005 perustetuilla Vokke projektin englanninkielisillä verkkosivuilla ( on julkaistu projektiin liittyviä julkaisutietoja sekä seminaari ja konferenssiesityksiä (ks. liite 1). 16

17 Tutkimuksen resurssit muodostuvat seuraavasti: projektin johtaja 1/3 työajasta 2005 ja 2/3 työajasta 2006, tutkija ½ työajasta 2005 ja 2/3 työajasta 2006, tutkimussihteeri ½ työajasta 2005 ja 2/3 työajasta Sidosryhmäyhteistyö ja tiedottaminen Vokke neuvottelukunta pyrkii kuulemaan ja informoimaan kaikkia niitä tahoja, joita tutkinnonuudistus koskee. Vokke projekti tiedottaa verkkosivuillaan ( toiminnastaan ja järjestää tilaisuuksia, joissa eri sidosryhmillä on mahdollisuuksia vaikuttaa kasvatusalan tutkintojen kehittämiseen, kuulla yliopistojen näkemyksiä tutkintojen kehittämisestä ja saada tietoa tulevista linjauksista ja niiden perusteluista. OPM vastaa tutkinnonuudistuksen tiedottamisesta kansalaisille. Vokke projekti vastaa sisältötiedon tuottamisesta OPM:lle ja tiedottamisesta omille sidosryhmilleen. Vokke konttori laatii suunnitelman, jota käsitellään neuvottelukunnassa kevään 2005 aikana. 11. Vokke projektin kansainvälinen yhteistyö Vokke projektin tavoitteena on seurata kasvatusalan ja opettajankoulutuksen tutkintorakenneuudistuksen ratkaisuja Bologna prosessiin osallistuvissa maissa, ja tiedottaa niistä verkkosivuillaan. Suomalaisen kasvatusalan ja opettajankoulutuksen tutkintorakenneuudistuksen esittely rakennetaan verkkosivuille (myös ruotsiksi ja englanniksi). Vokke konttori selvittää eri maiden tutkintorakenneratkaisuja, opettajankoulutuksen tutkintojen kansainvälistä yhteistyötä sekä koulutusten vertailtavuutta. Tavoitteena on koota verkkosivuille kooste tahoista, jotka koetaan hyödyllisiksi. Lisäksi on luotu linkkilista, jonka välityksellä on mahdollista tutustua eri maiden käytäntöihin. Vokke projektissa tehtävää tutkimusta on esitelty NERA konferenssissa maaliskuussa 2005 ja ECER konferenssissa syyskuussa Tarton ja Tallinnan yliopiston asiantuntijoita ja Tallinnan yliopiston tutkimusryhmän edustaja ovat vierailleet Suomessa tutustumassa Vokke konttorissa tehtävään kehittämistyöhön. Lisäksi Vokke projektin vieraana on käynyt opettajankouluttajia Hiroshiman yliopistosta. Projektinjohtaja on osallistunut EU opettajankoulutuksen periaatteita koskevan asiantuntijaryhmän seminaariin kesällä 2005 ja opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta selvittäneen EU työryhmän toimintaan. Lisäksi projektinjohtaja on esitellyt Vokke projektia Tallinnassa marraskuussa 2005 ja Växsjön yliopistossa joulukuussa Vokke projektin tuki jaoksien työlle Jaosten työn tukemiseksi järjestetään pieniä alakohtaisia tapahtumia. Jaoksien toteutuneesta työskentelystä (jaoksien kokouksista ja seminaareista) on raportoitu vuoden 2005 osalta kohdissa 5.2. ja 5.3. Erityispedagogiikan seminaarin ja varhaiskasvatuksen seminaarin järjestämistä oli toivottu, mutta niiden järjestämisestä luovuttiin. 17

18 13. Vokke projektin talous Vuoden 2006 alustava varainkäyttösuunnitelma on esitetty seuraavassa taulukossa. Varainkäyttösuunnitelma täsmentyy helmikuussa Vuoden 2006 varainkäyttösuunnitelma Vuodelta 2005 siirtyy Käytettävissä vuonna yhteensä Menot: Palkkakulut Muut palkat ja palkkiot Julkaisukustannukset (sis. käännös ja kielentarkastuspalkkiot) 31 0 Neuvottelukunnan kokoukset (2+1) Päätösseminaarit (1 ja 2) Konferenssimaksut ja matkat Muut menot (toimisto ja puhelinkustannukset) Menot yhteensä Uusi tutkintorakenne kasvatusalalla: kehittämisen lähtökohtia Yleisiä lähtökohtia Uudessa tutkintojärjestelmässä on kaksi perustutkintoa. Perustutkinnot ovat kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (180 ECTS) ja kasvatustieteen maisterin tutkinto (120 ECTS). Tutkintojen yleiset tavoitteet ja laajuudet on määritelty vuoden 2004 kuluessa. Opetusministeriön tekemien linjauksien (säädösvalmistelusta saatujen tietojen) pohjalta on ollut mahdollista käydä keskustelua tutkintojen kehittämisestä. Kasvatusalalla tutkintojen kehittämisen yhteisiä lähtökohtia ovat: Yliopistokoulutus on kompetenssiperustaista koulutusta, joka luo edellytykset jatkokoulutukseen ja työelämässä toimimiseen. Kandidaattivaiheessa koulutuksen tavoitteena on omaan alaan perehtyminen ja akateemiseen tietotuotantoon ja toimintakulttuuriin tutustuminen. Maisterivaiheessa tavoitteena on työelämässä ja tutkijayhteisössä arvostettu akateeminen asiantuntijuus Opintokokonaisuuksien, opinnäytteiden sekä kieli ja viestintäopintojen laajuudet Neuvottelukunta on sopinut perus, aine ja syventävien opintojen laajuuksia ja kandidaattitutkinnon rakennetta koskevista suosituksista ja pidetyissä kokouksissa. 18

19 Perusopinnot (Suositus ) Perusopintojen laajuus on opintopistettä. Perusopinnoissa voi olla kaikille yhteinen osa 15 opintopistettä. ja painottuneet opinnot opintopistettä (esim. yleinen kasvatustiede, aikuiskasvatus tai varhaiskasvatus). Perusopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa kasvatuksen historian, kasvatuksen filosofian, kasvatuspsykologian, didaktiikan ja kasvatussosiologian keskeisimpiin sisältöihin Aineopinnot (Suositus ) Laajuus vähintään 35 opintopistettä Kandidaattitutkinnon opinnäyte opintopistettä Opinnäytteeksi hyväksyttävän proseminaarityön laajuus on 6 opintopistettä ja seminaarien osuus 4 opintopistettä Syventävät opinnot (Suositus ) Syventävien opintojen laajuudeksi esitetään vähintään 70 opintopistettä, jonka lisäksi kasvatustieteen maisteriopinnoissa (pääaineena kasvatustiede, aikuiskasvatus tai erityispedagogiikka) pääaineopiskelijalle pakolliselle harjoittelulle esitetään vähintään opintopistettä. Syventävien opintojen rakenne maisteriopinnoissa ja erillisissä maisteriohjelmissa vaihtelee, mutta gradun ja seminaarien yhteislaajuudeksi suositetaan pistettä Viestintäopinnot ja opiskeluun orientoivat opinnot (Suositus ) Viestintäopintojen laajuudeksi esitetään kandidaattitutkinnossa 15 opintopistettä ja maisterintutkinnossa 5 opintopistettä. Kandidaattitutkintoon kuuluu lisäksi yliopisto opiskeluun orientoivia opintoja, jotka sisältävät mm. henkilökohtaisen opetussuunnitelman käyttöön ja tietotekniikkaan orientoivia opintoja 5 opintopistettä. 15. Alempi korkeakoulututkinto (kandidaatin tutkinto) ja ylempi korkeakoulututkinto (maisterin tutkinto) Perusvaatimukset kandidaatin ja maisterin tutkinnoille määritellään asetuksessa. (Valtioneuvoston asetus, annettu ) Tavoitemäärittelyt kandidaatin ja maisterin tutkinnoille on esitetty seuraavissa alaluvuissa Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkintoon kuuluvien pää ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen 4) edellytykset hankkimansa tiedon soveltamiseen työelämässä, sekä 5) riittävä viestintä ja kielitaito. 19