1 Sirpa Kukkonen Kesäkuu 2012 Korvauslakimies, LähiTapiola ASBESTIN AIHEUTTAMIEN AMMATTITAUTIEN KORVAUKSISTA JA KORVAUSKÄSITTELYSTÄ Tämä muistio kuvaa yleistasolla korvausasian käsittelyä ja korvauksia. Tapaturmavakuutuslain ja ammattitautilain säännökset ja alan ohjeet eivät kata kaikkia tilanteita ja toisaalta tapaukset ovat yksilöllisiä. Käsittely eri vakuutusyhtiöissä on joissakin kohdin erilaista. KORVAUSASIAN VIREILLETULO Kun työntekijällä ilmenee keuhkosairaus, joka todennäköisesti on asbestin aiheuttama, asia lähetetään vireille tapaturmavakuutusyhtiöön. Useimmin asia tulee vireille niin, että hoitava lääkäri tai hoitolaitos lähettää lääkärinlausunnon vakuutusyhtiölle. Usein työntekijä on tällöin jo eläkkeellä. Näiden sairauksien ikävästä luonteesta johtuen ensimmäinen ilmoitus vakuutusyhtiölle tulee joskus jopa vasta työntekijän kuoleman jälkeen. Lääkärinlausunto yms. tulisi lähettää siihen vakuutusyhtiöön, jossa työntekijän viimeinen asbestialtisteinen työ on ollut vakuutettuna. Yleensä hoitolaitokset selvittävät nämä tiedot varsin hyvin. Jos työhistoriasta ja vakuutusyhtiöstä ei tässä vaiheessa ole tietoa, asian saa vireille lähettämällä sen viimeisen työsuhteen vakuutusyhtiölle tai, jos siitäkään ei ole tietoa, Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon tai ylipäänsä jollekin tapaturmavakuutusyhtiölle. Tapaturmailmoituksen voi tehdä myös esim. viimeisen työnantajan kautta, mutta tämä on käytännössä melko harvinaista. Jos korvausasia tulee ensi kerran vireille vasta vahingoittuneen kuoleman jälkeen, korvausselvittely tehdään pääsääntöisesti samalla tavoin kuin muissakin tapauksissa. Korvaukset maksetaan korvauskäytännössä kuolinpesälle sen mukaan, mihin työntekijällä olisi ollut oikeus. Kuolinpesän oikeudesta on viime aikoina kuitenkin tullut muutoksenhakuasteista haittarahan hakemista ja siitä valittamista rajoittaviakin päätöksiä. Ks. perhe-eläke. KORVAUSASIAN KÄSITTELYSTÄ Ilmoituksen tai lääkärinlausunnon saatuaan, tapaturmavakuutusyhtiö aloittaa korvausasian selvittelyn ja tarvittaessa siirtää asian oikealle vakuutusyhtiölle. Tässä vaiheessa vakuutusyhtiö myös hankkii selvityksen työhistoriasta ja asbestialtistumisesta. Tämä selvitetään vahingoittuneelta itseltään, jos se on mahdollista, sekä työnantajalta/ työnantajilta. Jos tällaista tietoa altistuksesta ei ole enää saatavissa työntekijältä, ratkaisu tehdään työhistoriasta mm. Eläketurvakeskuksen rekisterin ym. tiedoista ja yleensä ammattinimikkeen tms. perusteella päätellään, onko asbestialtistumista ollut työssä. Usein myös hoitolaitos on jo ehtinyt selvittää altistumisen ja tiedot saadaan lääkärinlausunnosta. Joskus selvitystyö voi kestää pitkään, koska työsuhteista ja vakuutusyhtiöistä on vaikea saada tietoa. Selvittelyn aikana korvausasiaa käsittelevä yhtiö maksaa tarvittaessa korvausta ennakkona. Käsittelyssä ei sinänsä ole merkitystä sillä, onko vahingoittunut ollut sairauteensa saakka työelämässä vai onko hän jäänyt eläkkeelle jo vuosia aikaisemmin. Ennakon maksamiseen kuitenkin vaikuttaa se, saako vahingoittunut muualta jo eläkettä. Haittaraha maksetaan ennakkona, jos ilmenemisajasta on kulunut vuosi aikaa.
2 Korvausasiasta annetaan aina kirjallinen päätös, kuten tapaturmavakuutuslain mukaisissa asioissa yleensäkin. Samoin päätöksiä koskee tavallinen työtapaturmavakuutuksen muutoksenhaku eli linja on tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, vakuutusoikeus ja rajoitetusti korkein oikeus. Jos vahingoittunut on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen tai haluaa siihen lisäselvitystä, kannattaa aina ensin kysyä asiaa vakuutusyhtiöltä, koska moni asia voi selvitä tai korjaantuakin sitä kautta. Muutoksenhaussa saattaa olla mahdollisuus saada korvausta oikeudenkäyntikuluista vastapuolelta. Tämä edellyttää ensinnäkin kulujen korvaamisen vaatimista. Käytännössä kuluja korvataan vain, jos muutoksenhakija voittaa asiansa. Ammattitautien luonteestakin johtuen niissä ei ole vanhenemisaikaa asian vireilletulolle. Kun päätös on annettu, asian saa ilman määräaikoja uudelleen vireille tarvittaessa toimittamalla vakuutusyhtiölle uutta lääketieteellistä tms. selvitystä. KORVAAVA VAKUUTUSYHTIÖ Korvaava vakuutusyhtiö on se vakuutusyhtiö, jonka vakuuttamassa työsuhdetyössä asbestialtistumista on viimeksi ollut. Tuon viimeisen työsuhteen pituudella ei ole merkitystä. Käsittelevä vakuutusyhtiö selvittää tarvittaessa oikean vakuutusyhtiön. Syöpätapauksissa korvaavaa vakuutusta ja asbestialtistumista haettaessa ei oteta huomioon työsuhteita, joissa työntekijä oli viimeisen kymmenen vuoden aikana ennen sairautta. Tämä johtuu siitä, että syöpä kehittyy hitaasti ja on aiheutunut tuota aikaa edeltävästä työstä. ASBESTIALTISTUMISEN MÄÄRÄ SELVITETTÄVÄ Asbestityön kokonaiskestolla ja voimakkuudella on merkitystä ratkaistaessa korvattavuutta eli sitä, onko altistuminen ollut riittävä, jotta keuhkosairaus voidaan korvata ammattitautina. Tähän ratkaisemiseen on sovittu kriteerit yhteistyössä mm. työmarkkinajärjestöjen kanssa. Esimerkiksi mesoteliooman korvaamiselle riittää varsin lyhyt, jopa kuukauden asbestialtistuminen. Keuhkosyöpä korvataan asbestieristys- ja ruiskutustyössä olleelle, jos altistus on kestänyt vähintään vuoden. Eräissä muissa riskiammateissa, kuten useissa rakennusalan ammateissa, edellytetään kymmenen vuoden työskentelyä ja selvitystä asbestialtistumisesta. Kaikissa syöpätapauksissa edellytetään myös, että altistumisesta taudin ilmenemiseen on kulunut vähintään kymmenen vuotta. TYÖNANTAJAN ROOLI Usein se työnantaja, jonka vakuutuksen perusteella asbestisairaus korvataan, on jo aikoja sitten lopettanut toimintansa tms. Tällä ei ole merkitystä korvausasialle ja korvausten maksamiselle muuten, kuin että työsuhteen laadusta ei tällöin saada selvitystä työnantajalta. Jos työnantaja edelleen on olemassa, siltä pyydetään tapaturmailmoitusta ja selvitystä altistumisesta, mutta tuo selvitys ei siis ole välttämätön asian käsittelyssä. ILMENEMISAIKA Ammattitaudin ilmenemispäivä on sen lääkärissäkäynnin päivä, jolloin työntekijää ensimmäisen kerran tutkittiin tämän sairauden vuoksi. Varsinkin keuhkopussin molemminpuolisissa kalkkeutumissa tämä päivä on käytännössä usein ensimmäisen röntgenkuvan tai vastaavan tutkimuksen päivämäärä.
3 Jos asbestoosin jälkeen todetaan keuhkosyöpä, se korvataan asbestoosin seurauksena ja yhtenä sairautena. Muut asbestisairaudet käsitellään kukin erikseen. Korvauksia maksetaan aikaisintaan ilmenemispäivästä lukien ja sen mukaan määräytyy vuosityöansio (ks. jäljempänä). Aikaisintaan vuoden kuluttua ilmenemispäivästä työntekijällä on oikeus haittarahaan. ASBESTIN AIHEUTTAMIEN AMMATTITAUTIEN KORVAUKSET LYHYESTI¹ 1. Keuhkopussin kalkkeutumat eli ns. plakit - molemminpuoliset plakkilöydökset - eivät yleensä aiheuta työkyvyn alentumaa eikä korvattavaa haittaa; ei siis ansionmenetys- eikä haittarahaa - tutkimus- ja hoitokulut korvataan yleensä julkisella sektorilla tehtyinä - jatkoseuranta Työterveyslaitoksella ei ole tarpeen, vaikka perustutkimus siellä olisi korvattukin, jatko voidaan tehdä tavallisen terveydenhuollon piirissä - ei yleensä sairaalahoidon tarvetta sairaalahoito johtuu usein muista keuhkosairauksista, jotka eivät ole ammattitauteja eli keuhkoahtaumatauti ym. 2. Asbestoosi eli keuhkojen sidekudostuminen - asbestooseista osa on lieviä sidekudostumislöydöksiä, osa taas vaikeita ja ne voivat aiheuttaa täyden työkyvyttömyyden ja tapaturmaeläkkeen - haittaraha lääketieteellisen tilan mukaan, haittaluokka vaihtelee tässä ryhmässä paljon, koska näitä sairauksia on monenasteisia - haittaraha maksetaan aikaisintaan ilmenemispäivän vuosipäivästä lukien - sairaanhoitokulut korvataan useimmiten julkisella sektorilla (ks. seuraavassa sairaanhoitokulut) - joskus Työterveyslaitos tarpeen ja sinne pyydettävä maksusitoumus - perhe-eläkettä ja hautausapu, kun kuolema johtuu ammattitaudista 3. Keuhkosyöpä ja mesoteliooma - yleensä aiheuttavat työkyvyttömyyden - jos keuhkosyöpä paranee leikkauksella, se ei välttämättä aiheuta työkyvyttömyyttä - haittarahaa maksetaan aina syöpäsairauksien korvaamista koskevan erityissäännöksen mukaan (ks. haittaraha) - tutkimus- ja sairaanhoitokulut julkisella sektorilla korvataan, yksityissektorin hoitotai tutkimuspaikkaan pyydettävä maksusitoumus - tutkimukset joskus Työterveyslaitoksella tarpeen, jos tehdään työperäisyyttä selvittäviä erikoistutkimuksia tai tarvitaan asiantuntijalausuntoa, sinnekin pyydettävä maksusitoumus etukäteen - ei yleensä kuntoutushoitoja - perhe-eläkettä ja hautausapu, kun kuolema johtuu ammattitaudista ¹Tämän muistion korvaukset koskevat ammattitauteja, joiden ilmenemisaika on vuonna 1982 tai sen jälkeen. Tätä aikaisempien ammattitautien korvaukset ovat kulukorvausten osalta lähes vastaavat, mutta haitta- ja ansionmenetyskorvaukset ovat aivan erilaisia. Sairaanhoitokuluissa selvitetään lähinnä vuonna 2005 tai sen jälkeen ilmenneiden ammattitautien sääntöjä.
4 SAIRAANHOITO- JA TUTKIMUSKULUT JA MUITA KULUKORVAUKSIA Sairaanhoidon järjestäminen kuuluu ammattitaudeissakin julkiselle sektorille ja kotikunnalle. Vakuutusyhtiö ei järjestä tutkimuksia tai hoitoa, mutta korvaa tarpeellisen hoidon. Seuranta järjestyy yleensä julkisen sektorin hoitopaikassa eikä määräajoin toistuva seuranta Työterveyslaitoksella ole yleensä tarpeen sairauden hoitamiseksi. Sairaanhoitokulujen korvaamisesta on jo kommentteja eri tautiryhmien osalta edellä. Hoitolaitos pyytää ammattitautiepäilyn tutkimuksia varten aina vakuutusyhtiöltä maksusitoumuksen, on sitten kyse julkisen sektorin tai yksityisen sektorin hoitopaikasta. Tämä menettely koskee tilanteita, joissa perusteltu ammattitautiepäily on alkanut tai ammattitauti ilmennyt vuonna 2005 tai sen jälkeen. Kun käsittelyssä on ennen vuotta 2005 alkanut epäily tai sitä ennen ilmennyt ammattitauti, pääsääntönä on julkisen sektorin hoito ja maksutaso, vaikka hoitoa annetaankin esim. v. 2012. Keuhkosyövän ja mesoteliooman osalta ja asbestoosinkin osalta eräissä tapauksissa vakuutusyhtiö kustantaa tutkimukset Työterveyslaitoksella. TTL:n tutkimuksiin tarvitaan aina vakuutusyhtiön maksusitoumus, jonka TTL pyytää etukäteen. Sairaanhoito- ja tutkimuskulut (v. 2005 tai sen jälkeen ilmennyt ammattitauti) - TTL tarvittaessa kuten edellä kerrottu, isommat toimenpiteet ja muu kuin kiireellinen hoito julkisella ja yksityisellä sektorilla = maksusitoumus etukäteen - vakuutusyhtiöllä on oikeus valita hoitopaikka maksusitoumustilanteissa - tämä ei yleensä ole käytössä asbestiammattitaudeissa tautien luonteen vuoksi. Sairaanhoitokuluina korvataan myös ammattitaudin aiheuttamat lääkekulut ja sairaalahoidot ja esim. happirikastimen käyttökulut. Hoidon apuvälineidenkin järjestämisen vastuu kuuluu aina kotikunnalle. Saattohoitoa voidaan korvata myös yksityisissä hoitokodeissa - tätäkin on syytä tiedustella aina etukäteen vakuutusyhtiöltä. Sairauden hoitokulut korvataan ilman aikarajoituksia eli niin pitkään kuin niitä aiheutuu. Ks. myös kuntoutus. Vaikka keuhkosairaus ei osoittaudu ammattitaudiksi, korvataan sen aiheuttamat tutkimuskulut, kun ammattitautiepäily on ollut perusteltu. Tutkimuspaikoiksi riittävät yleensä esim. keskussairaalat, joskus maksetaan TTL:n tutkimukset, kuten edellä on todettu. Jos kyseessä on tällainen ammattitautiepäily, ei siis makseta muuta kuin nuo kulut. Korvauskäytännön perusteella maksetaan tällöin myös matkakulut. Muita kustannusten korvauksia ovat kodinhoidon lisäkustannukset, joita lain mukaan maksetaan vain vuoden ajalta sairauden ilmenemisestä. Lisäkustannusten tarve ja korvaus ovat yksilöllisiä eli niistä kannattaa keskustella vakuutusyhtiön kanssa etukäteen. Henkilölle, joka ei sairautensa vuoksi tule toimeen ilman toisen henkilön apua, maksetaan haittalisää, joka on normitettu veroton kulukorvaus. Haittalisä perustuu sairauden tilakuvauksiin lääkärinlausunnoissa, siinä ei tarvitse olla maksettu apua eikä kuitteja. Haittalisää ei makseta sairaala- tai hoitolaitosajalta. - ylin = jokapäiväinen, yhtämittainen ja aikaa vievä hoidon, avun, valvonnan tai ohjauksen tarve - keskimmäinen = jokapäiväinen, säännöllinen hoidon, avun, valvonnan tai ohjauksen tarve - alin = joissakin jokapäiväisissä toiminnoissa säännöllisesti tai lähes säännöllisesti hoidon, avun, valvonnan tai ohjauksen tarvetta - vuonna 2012 ylin haittalisä on 27,78 /pvä, keskimmäinen 18,75 /pvä, alin 8,34 /pvä
5 ANSIONMENETYSKORVAUKSET Ammattitaudin aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta maksetaan päivärahaa ja tapaturmaeläkettä. Niiden perusteena on vahingoittuneen vuosityöansio, jolla tapaturmavakuutuslain mukaan tarkoitetaan vakiintunutta ansiotasoa ammattitaudin ilmetessä. Usein työntekijä on asbestiammattitaudin ilmetessä jo eläkkeellä. Tällöin vuosityöansio lasketaan sen ansiotason mukaan, joka hänellä viimeksi oli työvuosina ja määrä korotetaan ilmenemisvuoden tasoon TyEL-palkkakertoimella. Jos työntekijä sairastuessaan on vielä työelämässä, vuosityöansio määrätään vakiintuneen työansioiden tason mukaan. Päiväraha on 360.osa vuosityöansiosta ja sitä maksetaan kultakin kalenteripäivältä. Ilmenemispäivän vuosipäivästä lukien korvaus on tapaturmaeläkettä. Tapaturmaeläkkeen taso on 85 % vuosityöansiosta ja 65 vuotta täyttäneelle 70 % vuosityöansiosta. Eräisiin vanhoihin eläkkeisiin tuli vuoden 2010 alusta lukien eläketason korotus, kun eläkkeessä kompensoidaan vuonna 2005 voimaan tulleen indeksikorotusjärjestelmän seurauksia (alle 65-vuotiaille). Kun työntekijä on ammattitaudin ilmetessä jo eläkkeellä, työeläkejärjestelmä vähentää korvauksestaan tapaturmaeläkkeen. Näin työeläkepuolelta ei yleensä jää maksettavaksi eläkettä, koska tapaturmaeläke on työeläkettä suurempi. HAITTARAHA Haittarahaa maksetaan pysyvästä yleisestä haitasta. Plakkitaudeissa ei pääsääntöisesti aiheudu korvattavan suuruista haittaa, mutta muissa asbestisairauksissa aiheutuu. Tapaturmavakuutuslain mukaan oikeus haittarahaan alkaa ammattitaudin ilmenemisen vuosipäivästä. Asbestoosi- ja syöpätapauksissa ei näin ollen makseta haittarahaa, jos sairaus johtaa kuolemaan ennen tuota vuosipäivää. Haittarahan suuruus määräytyy haittaluokan mukaan. Haittaluokan perusteena on sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukainen haittaluokitus ja haittaluokkia on kaksikymmentä. Haitan suuruuteen eivät vaikuta työntekijän omat ansiot, vaan pohjana on kaikille tapaturmavakuutuslain mukainen minimivuosityöansio (11 890 euroa vuonna 2012). Haittaraha on verotonta ns. aineettoman vahingon korvausta. Haittaraha maksetaan pääsäännön mukaan kertakaikkisena haittaluokissa 1-10 ja vahingoittuneen valinnan mukaan joko kertakaikkisena tai jatkuvana haittaluokissa 11-20. Kertakaikkinen korvaus on vuotuisen haittarahan pääomitusta, joten siihen vaikuttaa työntekijän ikä ja sukupuoli. Tätä pääsääntöä ja valinnan mahdollisuutta isoissa haittaluokissa sovelletaan asbestooseihin. Syöpätapauksien haittakorvauksesta tapaturmavakuutuslaissa on erityissäännös. Niissä maksetaan aina haittaluokkaa 10 vastaava kertakorvaus ja lisäksi vuosipäivästä alkaen jatkuvaa haittarahaa oikean haittaluokan mukaan. Myös tämä kertakaikkinen korvaus maksetaan aikaisintaan vuosipäivänä. Ks. esimerkit jäljempänä. Uusissa ammattitaudeissa, joissa ilmenemispäivä on vuonna 2010 tai sen jälkeen, käytetään uutta vuoden 2010 haittaluokitusta. Suurin syövän haittaluokka on uudessa luokituksessa hl 18, muuten tämä ei tuo olennaisia muutoksia asbestisairauksien haittaluokkiin eikä uudistus muuta maksettavan haittarahan suuruutta.
6 KUNTOUTUS Korvattavaa kuntoutushoitoa asbestisairauksissa sairauden luonteen vuoksi ei yleensä ole katsottu tarvittavan, koska sairauden tilaan ei voida vaikuttaa kuntoutuksen keinoin. Kun on menossa kuntoutukseen, siihen on aina ensin syytä hakea vakuutusyhtiön maksusitoumus. Vapaamuotoisia kunto- ja terveyskursseja ei korvata kuntoutuksena. Sopeutumisvalmennusta korvataan silloin kun siihen on erityisiä perusteita sairauden tilanteen ym. elämäntilanteen perusteella, asbestisairauksissa kuitenkin aika harvoin. Apuvälineitä ja esim. happirikastimen käyttökuluja korvataan yleensä sairaanhoitona (hoidon järjestämisvastuu on näissäkin kunnalla). Asbestisairauksiin ei niiden luonteen takia juurikaan liity ammatillista kuntoutusta. PERHE-ELÄKE Korvausasia voi kokonaisuudessaankin tulla vireille vasta työntekijän kuoleman jälkeen, kuten edellä on todettu. Korvaukset maksetaan tällöin kuolinpesälle samalla tavalla, kuin ne olisi maksettu työntekijälle itselleen. Kuolemantapauksissa maksetaan asbestisairauksissakin perhe-eläkettä ja hautausapua. Niitä maksetaan, kun kuolema johtuu korvatusta sairaudesta. Korvaamiseen ei siis riitä pitkäaikainenkaan sairastaminen ja esim. pitkäkin kotihoito, jos kuoleman syy on muu sairaus kuin ammattitauti. Tällaisia kielteisiäkin päätöksiä joudutaan joskus tekemään. Hautausapu on 4 570 euroa vuonna 2012. Perhe-eläkettä maksetaan leskelle ja alle 18-vuotiaille lapsille sekä opiskeleville alle 25vuotiaille lapsille. Asbestisairauksissa tavallisin eläkkeensaaja on aviopuoliso, koska nämä sairaudet usein ilmenevät melko myöhäisessä iässä. Lesken eläkettä maksetaan aviopuolisolle tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolelle. Ns. avopuoliso voi saada perhe-eläkettä eräin tiukoin edellytyksin (yhdessä asuminen ja joko yhteinen lapsi tai viranomaisen oikeaksi todistama sopimus keskinäisestä elatuksesta). Jos avo- tai avioliitto on solmittu ammattitaudin ilmenemisen jälkeen, leskellä on perhe-eläkeoikeus vain, jos liitto on kestänyt vähintään kolme vuotta tai siitä on syntynyt lapsi. Perhe-eläke on leskelle 40 %, kun hän on yksin eläkkeensaajana, ja muuten saajien määrän mukaan, kuitenkin enintään 70 % vahingoittuneen vuosityöansiosta. Lesken eläkkeeseen vaikuttavat hänen omat tulonsa jonkin verran vähentävästi, jos ne ylittävät tulosovitusrajan (vuonna 2012 raja on 25 563,50 euroa). Käytännössä tulosovitus asbestisairauksissa harvoin vähentää lesken eläkettä, koska lesken tulot yleensä jäävät tuon rajan alle. MUUT KORVAUSJÄRJESTELMÄT Työtapaturma- ja ammattitautikorvaukset ovat aina ensisijaisia muihin korvausjärjestelmiin nähden. Ammattitaudeissa korvaajana on ensisijaisesti tapaturmavakuutusyhtiö ja muut sairaudet kuuluvat sairausvakuutusjärjestelmän ja työeläkejärjestelmän piiriin. Sairaanhoitokuluja voi ammattitaudeissa hakea myös Kelasta, mutta yksinkertaisinta on toimittaa niistä selvitykset tapaturmavakuutusyhtiölle.
7 Työeläkejärjestelmän yhteensovituksesta on kommentti tapaturmaeläkkeen kohdalla. Huom! Asbestille altistuminen, pitkäaikainenkaan, ei sinänsä ole korvattavaa, mutta jos asbestille altistumisesta aiheutuu sairaus, se korvataan ammattitautina. Samoin altistuminen ei riitä syyksi tutkimuskulujen korvaamiselle, vaan tutkimukset korvataan vain kun ne tehdään henkilökohtaisten oireiden takia. Usein työntekijällä on muita keuhkosairauksia samanaikaisesti, esimerkiksi keuhkoahtaumatauti, joka ei ole ammattitautina korvattava sairaus. Ammattitaudin osuus korvataan näissä tilanteissa, ei kaikkea keuhkosairautta. Jos ammattitautina tällaisessa tilanteessa on esimerkiksi keuhkopussin plakit, ei ammattitauti yleensä aiheuta korvattavaa haittaa tai työkyvyttömyyttä. (ks. seuraavat esimerkit). ESIMERKKEJÄ AMMATTITAUTIEN KORVAUKSISTA Indeksitasojen ym. takia esimerkkien korvaussummat eivät ole aivan tarkkoja, mutta osoittavat korvauksen suuruusluokan. 1. Plakit - työntekijällä tai eläkeläisellä todetaan keuhkopussin kalkkeutumat eli ns. plakit - tutkimuskuluja, lääkärinpalkkioita ja lausuntopalkkio (yleensä julkisen sektorin taksan mukaan) ja matkakulut, yht. 603 euroa - sairaus ei aiheuta työkyvyttömyyttä eli ansionmenetyskorvausta ei makseta (päätöksessä teksti, että työkyvyn alenema on alle 10 % - ks. erikseen haitta alla) - ei pysyvää yleistä haittaa eli haittaluokka alle kaksi, joten haittarahaa ei makseta (ennen v. 2010 ilmennyt ammattitauti) - ei kuntoutushoidon tarvetta ammattitaudin vuoksi 2. Asbestin aiheuttama syöpä - ammattitauti ilmenee toukokuussa 2011, 68-vuotias eläkkeellä oleva mies - sairaanhoito- ja tutkimuskulut maksetaan, happirikastimen käyttö ym. (sairaanhoidon järjestämisvastuu kunnalla) - ei yleensä kuntoutushoidon tarvetta - haittarahaa maksetaan toukokuussa 2012 (eli vuosipäivänä) - kertakaikkinen haittaraha haittaluokan 10 mukaan 12 828 euroa (v. 2012 tasossa) - lisäksi jatkuva haittaraha vuosipäivästä kuolemaan saakka - haittaluokan 20 mukaan jatkuva haittaraha on 7 134 euroa/ vuosi + indeksikorotus vuosittain - työkyvyttömyydestä ensin päivärahaa ja sitten täysi tapaturmaeläke - vuosityöansio on viimeisin työajan ansiotaso korotettuna v. 2011 tasoon indeksillä - lesken eläke on 40 prosenttia vahingoittuneen vuosityöansiosta eli 25 390 eurosta - leskelle eläke 40 % x 25 390 e = 10 156 e/v + indeksikorotus - lesken tulot olleet 19 360 euroa/v, joten omat tulot eivät vaikuta eläkkeeseen (raja on 25 563 euroa v. 2012) - hautausapu 4 570 euroa v. 2012
8 3. Asbestoosi / työkyvyttömyys seurauksena - 52-vuotiaan miehen sairaus todetaan ammattitaudiksi syksyllä 2010, ensimmäinen lääkärissäkäynti tämän sairauden vuoksi toukokuussa 2009 = ilmenemisaika - lääkekuluja ehkä = lääkehappi, hengitysteitä avartavia lääkkeitä - päivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden alusta vuosipäivään - tässä tapauksessa asbestoosi on vaikea ja aiheuttaa työkyvyttömyyden - tapaturmaeläkettä maksetaan vuosipäivästä 85 % vuosityöansiosta ja 65 vuoden iässä taso on 70 % - haittaraha esim. haittaluokan 8 mukaan, kertakaikkinen korvaus 16 381 euroa (v. 2011 taso) - jos haittaluokka olisi 12, vahingoittunut saisi valita maksutavan: kertakaikkinen korvaus olisi 31 351 euroa jatkuva haittaraha olisi 1 846 e euroa vuodessa + indeksikorotukset - tarpeelliset sairaanhoitokulut korvataan - ei yleensä kuntoutuslaitoshoidon tarvetta 4. Asbestoosi / lievä, ei työkyvyttömyyttä - 52-vuotiaan miehen sairaus todetaan ammattitaudiksi syksyllä 2010, ilmenemisaika on ensikäynti toukokuu 2010 - tarpeelliset sairaanhoitokulut korvataan - ei kuntoutushoitotarvetta - ei työkyvyttömyyttä eli ei makseta päivärahaa eikä tapaturmaeläkettä - haittaluokka vuosipäivänä keväällä 2011 on neljä - kertakaikkinen haittaraha 6 583 euroa Lisätietoa mm. TYÖTAPATURMAKIRJA, työtapaturmien ja ammattitautien korvaus- ja vakuutusasiat. Sirpa Kukkonen- Terttu Karmavalo, Finva 2012. www.tvl.fi= Tapaturmavakuutuslaitosten liitto www.ttl.fi= Työterveyslaitos Ammattitaudit-sivusto www.trhv.fi= Työntekijäin ryhmähenkivakuutus www.hengitysliitto.fi