Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja KOM(2007) 375 lopullinen.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. heinäkuuta 2007 (12.07) (OR. en) 11484/07 EDUC 117 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 2. heinäkuuta 2007 Vastaanottaja: Javier SOLANA, pääsihteeri, korkea edustaja Asia: Komission kertomus neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle - Erasmus Mundus -ohjelman (2004 2008) väliarviointia koskeva kertomus Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja KOM(2007) 375 lopullinen. Liite: KOM(2007) 375 lopullinen 11484/07 mrc DGI - 2A FI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 2.7.2007 KOM(2007) 375 lopullinen KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Erasmus Mundus -ohjelman (2004 2008) väliarviointia koskeva kertomus FI FI

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Erasmus Mundus -ohjelman (2004 2008) väliarviointia koskeva kertomus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...3 2. Ulkoisen arvioinnin taustaa...3 3. Ulkoinen arviointi...3 3.1. Arvioinnin lähtökohdat...3 3.2. Menetelmät...4 3.3. Arvioinnin tulokset...4 3.3.1. Rahoitusnäkökohdat...4 3.3.2. Eurooppalainen lisäarvo...5 3.3.3. Tarkoituksenmukaisuus...5 3.3.4. Tuloksellisuus ja vaikutukset...5 3.3.5. Tehokkuus ja kannattavuus...6 3.3.6. Hyödyllisyys, lisäarvo ja vaikutusten kestävyys...7 4. Pääasialliset ulkoiseen arviointiin perustuvat suositukset ja komission näkemykset...7 4.1. Ohjelman rakenne...7 4.2. Ohjelman hallinnointi...9 4.3. Ohjelman rahoitus...9 5. Komission päätelmät...10 Tilastolliset liitteet haku- ja valintamääristä...11 FI 2 FI

1. JOHDANTO Tämä kertomus perustuu Erasmus Mundus -ohjelman käynnistämisestä 5 päivänä joulukuuta 2003 tehdyn päätöksen N:o 2317/2003/EY 1 12 artiklaan, jonka mukaan ohjelmasta on tehtävä väliarvio. Kertomuksessa esitetään komission näkemys ohjelman väliarvioinnin yhteydessä annetuista pääasiallisista johtopäätöksistä ja suosituksista, joihin voi tutustua osoitteessa http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/evalreports/index_en.htm. Johtopäätökset ja suositukset pohjautuvat Erasmus Mundus -ohjelman osallistujien ja keskeisten sidosryhmien parissa toteutettuihin laajoihin kyselytutkimuksiin, joiden tarkemmat tulokset esitetään väliarviointikertomuksen liitteessä. 2. ULKOISEN ARVIOINNIN TAUSTAA Erasmus Mundus on korkea-asteen koulutuksen yhteistyö- ja liikkuvuusohjelma, jonka tavoitteena on tehdä Euroopan unionista maailmanlaajuisesti tunnustettu oppimisen huippuosaamiskeskus. Sillä tuetaan huippulaatuisten eurooppalaisten master-kurssien kehittämistä ja parannetaan eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen näkyvyyttä ja houkuttelevuutta yhteisön ulkopuolisissa maissa. Ohjelman strategisena tavoitteena on kehittää Euroopan korkea-asteen koulutuksen laatua ja edistää kulttuurien välistä ymmärtämystä kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön keinoin. Ohjelman erityistavoitteina on edistää laatua ja huippuosaamista Euroopan korkea-asteen koulutuksessa, kannustaa tutkinnon suorittaneita ja yliopiston opettajia ja tutkijoita siirtymään kolmansista maista Eurooppaan, kehittää jäsennellympää yhteistyötä kolmansien maiden korkeakoulujen kanssa sekä nostaa eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen profiilia, lisätä sen näkyvyyttä ja parantaa sen saatavuutta muualla maailmassa. Ohjelma on jaettu neljään päätoimeen: Toimi 1 Erasmus Mundus master -kurssit eli mastertason yhdennetyt kurssit, jotka järjestetään vähintään kolmessa korkeakoulussa kolmessa eri Euroopan unionin jäsenvaltiossa; Toimi 2 Erasmus Mundus -apurahat kolmansien maiden opiskelijoille ja tutkijoille; Toimi 3 Kolmansien maiden korkeakoulujen kanssa tehtävät kumppanuussopimukset, joiden puitteissa myönnetään apurahoja EU:n opiskelijoille ja tutkijoille kolmansiin maihin suuntautuvaa liikkuvuutta varten; Toimi 4 Eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen maailmanlaajuista vetovoimaa lisäävät hankkeet. 3. ULKOINEN ARVIOINTI 3.1. Arvioinnin lähtökohdat Centre for Strategy & Evaluation Services (CSES) valittiin tarjouspyynnön 2 perusteella arvioinnin suorittajaksi. Väliarviointi kattoi jakson 2004 2006, jonka aikana julkaistiin useita ehdotuspyyntöjä ohjelman toteuttamiseksi. Erasmus Mundus master -kurssit, apurahat ja ns. "vetovoimahankkeet" (toimet 1, 2 ja 4) alkoivat lukuvuonna 2004 2005, kumppanuushankkeet (toimi 3) vuotta myöhemmin eli vuonna 2005 2006. 1 2 EUVL L 345, 31.12.2003. Tarjouspyyntö N:o EAC 34/06. FI 3 FI

Väliarvioinnin päämääränä oli arvioida ohjelman tarkoituksenmukaisuutta ja hyödyllisyyttä, tuloksellisuutta, tehokkuutta, vaikutusten kestävyyttä ja yhteisön lisäarvoa sekä esittää komissiolle suosituksia siitä, miten ohjelman toimintalogiikkaa, tavoitteita, rakennetta, täytäntöönpanojärjestelyjä, tuloksia ja vaikutuksia voidaan jatkossa kehittää. 3.2. Menetelmät Menetelmiä olivat asiaa käsittelevään teoriakirjallisuuteen perehtyminen, kyselytutkimus Erasmus Mundus master -kursseihin, kumppanuushankkeisiin ja vetovoimahankkeisiin (toimet 1,3 ja 4) osallistuvissa kouluissa sekä ohjelmaan osallistuvien kolmansien maiden ja EU:n opiskelijoiden ja tutkijoiden parissa, sekä keskeisten sidosryhmien eli komission, koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA), Erasmus Mundus -ohjelman kansallisten yhteystahojen ja ohjelman johonkin toimeen osallistuneiden henkilöiden haastattelut. 3.3. Arvioinnin tulokset Kaudella 2004 2008 toteutettavan Erasmus Mundus -ohjelman alku on kaiken kaikkiaan ollut hyvin myönteinen. Ohjelma on herättänyt aitoa innostusta opiskelijoiden ja korkeakoulujen parissa, mikä viittaa siihen, että se vastaa todellisiin tarpeisiin. Korkeakoulujen mielestä ohjelmalla on monenlaista lisäarvoa: se muun muassa edistää yhteistutkintojen, kaksoistutkintojen ja usean tutkinnon yhdistelmien kehittämistä eri maiden korkeakoulujen välillä koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamiseen ja liikkuvuuden lisäämiseen tähtäävän nk. Bolognan prosessin mukaisesti. Erasmus Mundus on myös alkanut vahvistaa akateemista huippuosaamista eurooppalaisessa korkea-asteen koulutuksessa erityisesti kannustamalla eurooppalaisia korkeakouluja lisäämään yhteistyötä ja yhteistoimintaa muiden sellaisten korkeakoulujen kanssa, joita pidetään tietyn tieteenalan maailman huippuina. Myös opiskelijoiden näkökulmasta ohjelman katsottiin tarjoavan monenlaisia etuja, joita ovat esimerkiksi henkilökohtainen kasvu uusien kulttuurien ja kielien kanssa kosketuksiin joutumisen myötä ja opiskelukokemukset masterkursseilta, jotka ovat akateemista huipputasoa. Erasmus Mundus -ohjelmaan osallistumisella katsottiin olevan hyötyä opiskelijoille myös tulevan urakehityksen kannalta. Koska ohjelma kuitenkin alkoi vasta vuonna 2004, sen vaikutuksia opiskelijoiden työllistymisnäkymiin on arvioitava erikseen Erasmus Mundus - ohjelmaan osallistuneiden tutkinnon suorittajien sijoittautumista käsittelevissä pitkittäistutkimuksissa (valmisteleva seurantatutkimus aloitetaan lähiaikoina tätä silmällä pitäen). 3.3.1. Rahoitusnäkökohdat Erasmus Mundus -ohjelmalle osoitettiin 230 miljoonan euron määrärahat kaudelle 2004 2008. Sen käyttöön annettiin lisäksi vuosina 2005 2007 ns. "Aasian ikkunasta" 57,3 miljoonan euron summa ja vuonna 2007 yhteensä 8,8 miljoonan euron summa "AKTikkunasta" ja "Länsi-Balkanin ikkunasta". Näillä EU:n ulkoisen avun talousarviosta osoitetuilla määrärahoilla rahoitetaan täydentäviä apurahoja tiettyjen maiden opiskelijoille. Ohjelman käytössä on siten kaiken kaikkiaan 296,1 miljoonaa euroa ohjelmakaudella 2004 2008. FI 4 FI

Ohjelman kokonaismäärärahoilla voitiin rahoittaa alkuperäisten odotusten mukainen määrä korkealaatuisia kursseja ja apurahoja. 3 Sekä kurssien että apurahojen kysyntä kuitenkin kasvoi koko tarkastelukauden ajan ja oli niin suuri, että lisämäärärahojen osoittaminen olisi tulevaisuudessa perusteltua. Esimerkiksi Erasmus Mundus master -kursseissa ja vetovoimahankkeissa (toimet 1 ja 4) noin yksi hakemus seitsemästä hyväksyttiin vuosina 2004 2006, kun sen sijaan kumppanuushankkeissa (toimi 3) noin kaksi kolmasosaa hakemuksista hyväksyttiin. Apurahahakemuksista (toimi 2) hyväksyttiin vuonna 2007 noin yksi seitsemästä, mikä viittaa siihen, että kilpailu näistä apurahoista on kovaa kolmansien maiden opiskelijoiden keskuudessa. Nk. ikkunamäärärahoille ei ollut vaikeuksia löytää rahoituskohteita, mikä viittaa siihen, että suurempikin rahoitussumma olisi voitu käyttää helposti ja se olisi vaikuttanut ohjelman mahdollisuuksiin merkittävästi. 3.3.2. Eurooppalainen lisäarvo Yksi Erasmus Mundus -ohjelman keskeisistä osatekijöistä on vaatimus, jonka mukaan masterkursseissa on oltava selvä monikansallinen ulottuvuus: liikkuvuus vähintään kahdessa eri EU:n jäsenvaltiossa on niiltä edellytettävä välttämätön ominaisuus. Osallistujat ja sidosryhmät luokittelivatkin Erasmus Mundus -ohjelman tuoman yhteisön lisäarvon korkeaksi. Erasmus Mundus -ohjelman ja Bolognan prosessin tavoitteiden samansuuntaisuus (esimerkiksi eurooppalaisen ulottuvuuden korostaminen koulutuksessa, liikkuvuus, yhteiset tutkinnot ja eurooppalainen yhteistyö laadunvarmistuksen alalla) vahvistaa myös yhteisön lisäarvoa. 3.3.3. Tarkoituksenmukaisuus 4 Poliittinen tilanne ei ole muuttunut merkittävästi siitä, kun ehdotus laadittiin ohjelmakaudelle 2004 2008. Toimintalogiikka onkin siksi edelleen tarkoituksenmukainen sekä poliittisesta näkökulmasta (yhteistyön lisääminen kolmansien maiden kanssa korkeaasteen koulutuksen alalla, kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen, eurooppalaisiin yhteistutkintoihin, kaksoistutkintoihin ja usean tutkinnon yhdistelmiin Bolognan prosessin tavoitteiden mukaisesti johtavien yhdistettyjen kurssien kehittäminen) että sikäli, että se vastaa ohjelman edunsaajien (korkeakoulut sekä opiskelijat ja tutkijat Euroopassa ja kolmansissa maissa) todellisiin tarpeisiin. Erasmus Mundus -ohjelman sekä Lissabonin strategian, erityisesti Koulutus 2010 - työohjelman, ja Bolognan prosessin välillä on selviä kytköksiä, joissa keskeistä on tarve avata yhteisön koulutusjärjestelmiä ulkopuoliselle maailmalle globalisaation haasteisiin ja mahdollisuuksiin vastaamiseksi. Euroopan on kilpailtava ympäristössä, jossa kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvaa nopeasti ja kilpailu näistä opiskelijoista kovenee. 3.3.4. Tuloksellisuus ja vaikutukset 5 Lukumääräiset tulokset olivat vuoden 2006 lopussa seuraavat: 80 Erasmus Mundus master - kurssia (toimi 1); 2325 apurahaa EU:hun saapuville kolmansien maiden opiskelijoille (toimi 2); 19 kumppanuutta (toimi 3); 23 vetovoimahanketta (toimi 4). 6 Ohjelmaan 3 4 5 6 Ks. luvut jäljempänä 3.3.4. kohdassa. Se, missä määrin ohjelman tavoitteet vastaavat Euroopan korkea-asteen koulutuksen tarpeita. Se, missä määrin asetetut tavoitteet on saavutettu. Lopullisten tulosten odotetaan olevan seuraavat ohjelman päättyessä vuonna 2008: 105 Erasmus Mundus master -kurssia (toimi 1), 6000 apurahaa EU:hun saapuville kolmansien maiden opiskelijoille (toimi 2), 50 kumppanuutta (toimi 3) ja 50 vetovoimahanketta (toimi 4). FI 5 FI

osallistumisen taso on tähän asti ollut pääpiirteittäin odotustenmukainen lukuun ottamatta kumppanuuksia (toimi 3), joihin osallistuminen oli odotettua vaisumpaa. Erasmus Mundus on onnistunut jossain määrin kehittämään jäsennellympää korkea-asteen koulutusyhteistyötä EU:n ja kolmansien maiden välille, joskin vaisu osallistuminen kumppanuuksiin (toimi 3) viittaa siihen, että alalla on vielä tehtävää. Apurahajärjestely (toimi 2) on parantanut huomattavasti eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen saatavuutta ja vetovoimaa kolmansien maiden hyvin pätevöityneiden opiskelijoiden ja tutkijoiden keskuudessa tarjoamalla heille mahdollisuuden tulla eri puolilta maailmaa opiskelemaan ja/tai opettamaan EU:n alueelle. Erasmus Mundus on parantanut kulttuurien välistä ymmärtämystä lisäämällä kulttuurikokemusten vaihtoa. Prosessia on tukenut se seikka, että kolmansista maista tulevien apurahansaajien kansallisuusjakauma on ollut hyvin laaja. Kolmansien maiden opiskelijat myös nimesivät kulttuuri- ja kielikokemukset tulevien uranäkymien edistämistä tärkeämmiksi. Kolmansien maiden opiskelijat ovat kuitenkin tähän mennessä hyötyneet ohjelmasta enemmän kuin EU:n opiskelijat johtuen siitä, että EU:n opiskelijoiden liikkuvuutta varten on varattu vähemmän rahoitusta. Opiskelijat saavat paljon monipuolisempia akateemisia, kulttuurisia ja kielellisiä kokemuksia sellaisilla Erasmus Mundus -kursseilla, joissa eurooppalaisten (isäntämaa mukaan luettuna) ja kansainvälisten opiskelijoiden osuudet ovat tasapainoiset, kuin kursseilla, joissa valtaosa osallistujista tulee Euroopan ulkopuolelta. Erasmus Mundus on vaikuttanut myönteisesti myös niihin EU:n jäsenvaltioihin, joissa ei aiemmin ollut lainkaan oikeudellista kehystä eri EU:n jäsenvaltioita edustavien kumppaneiden toteuttamien yhteistutkintojen, kaksoistutkintojen tai usean tutkinnon yhdistelmien tunnustamiselle. Niissäkin maissa, joissa yhteistutkintojen tunnustaminen on edelleen ongelmallista, Erasmus Mundus master -kurssit ovat luoneet toimivia kaksoistutkinto- tai usean tutkinnon yhdistelmärakenteita, joissa aito yhdentyminen ja yhteistyöhenkinen opiskelu on ollut mahdollista. Yhteistutkinnot myös selkiyttävät EU:n työmarkkinoita ja parantavat eurooppalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä niille. Pieni puute oli se, että eräät Euroopan maat ovat aliedustettuina tarkasteltaessa sitä, kuinka moneen hankkeeseen niiden korkeakoulut osallistuivat. Komissio etsii keinoja korjata tätä epätasapainoa. Erasmus Mundus master -kurssit kattavat käytännössä kaikki akateemiset tieteenalat, vaikkakin tekniikan ja luonnontieteen kurssit ovat selvästi hallitsevia. 3.3.5. Tehokkuus ja kannattavuus 7 Erasmus Mundus master -kursseja hallinnoivat kansalliset yhteystahot ja korkeakoulut katsoivat, että komissio ja EACEA ovat toistaiseksi suoriutuneet erittäin hyvin ohjelman täytäntöönpanon valvonnasta. Erityisen hyvä arvosana annettiin viestinnälle ja tiedotukselle, joka oli säännöllistä ja informatiivista. Korkeakoulujen tiedusteluihin vastattiin yleensä nopeasti, ja raporteissa yhteistyörakenteille annettiin hyödyllistä palautetta ja kommentteja. Sekä opiskelijoiden että korkeakoulujen yleinen tyytyväisyys ohjelman hallinnointiin viittaa siihen, että komissio ja EACEA ovat hallinnoineet ohjelmaa tehokkaasti ja tuloksellisesti. Ohjelman toteutuksessa sovellettujen yksikkökustannusten ja kertasummien käyttöä ja tasoa pidettiin yleisesti kustannustehokkaana eli ohjelma saavutti tavoitteensa mahdollisimman 7 Se, missä määrin halutut vaikutukset saavutetaan kohtuullisin kustannuksin. FI 6 FI

alhaisin kustannuksin. Arviointi osoitti kuitenkin, että Erasmus Mundus master -kursseihin osallistuvat yliopistot ja eurooppalaiset opiskelijat eivät saa riittävästi rahoitusta nykyisestä ohjelmasta. 8 3.3.6. Hyödyllisyys, lisäarvo ja vaikutusten kestävyys 9 Melko monet ohjelmassa tuetut Erasmus Mundus master -kurssit olivat jo ennestään olemassa olleita kursseja, jotka räätälöitiin Erasmus Mundus -ohjelmaan sopiviksi. Ohjelma näyttää kannustaneen korkeakouluja mukauttamaan olemassa olevia korkealaatuisia kurssejaan yhteistyössä samaa aihepiiriä käsitteleviä kursseja tarjoavien, vaadittuihin akateemisiin huippuosaamiskriteereihin Euroopan tasolla tai kansainvälisesti yltävien muiden Euroopan maiden korkeakoulujen kanssa ja kehittelemään niiden kanssa yhteisiä opinto-ohjelmia. Tutkimus osoittaa, että useimmat näistä kursseista eivät olisi jatkuneet nykymuodossaan ilman Erasmus Mundus -ohjelman rahoitusta. Vaikka tämä viittaa siihen, että vaikutukset eivät ole ajallisesti kovin kestäviä, toisaalta se merkitsee myös sitä, että eurooppalaisia varoja käytetään sellaisen toiminnan edistämiseen, joka ei muutoin olisi ollut samoissa olosuhteissa mahdollista. Toinen kysymys on se, olisivatko opiskelijat ja tutkijat (erityisesti kolmansista maista) osallistuneet ohjelmaan ilman rahoitustukea. Tähän liittyen 95 prosenttia kolmansien maiden opiskelijoista ilmoitti, että he eivät olisi voineet osallistua ohjelmaan ilman apurahaa. Ohjelman täydentävyysaste on siten hyvin korkea. 4. PÄÄASIALLISET ULKOISEEN ARVIOINTIIN PERUSTUVAT SUOSITUKSET JA KOMISSION NÄKEMYKSET Arvioinnin tekijöiden pääasialliset suositukset esitetään lihavoituina, komission vastaukset kursiivilla. 4.1. Ohjelman rakenne Suositus 1 Erasmus Mundus -ohjelmaan osallistumiseen tarkoitettuja apurahoja pitäisi myöntää EU:n opiskelijoille kilpailupohjalta. On varmistettava, että EU:n opiskelijat saavat samanlaiset mahdollisuudet osallistua ohjelmaan kuin kolmansien maiden opiskelijat. Komissio yhtyy tähän suositukseen, sillä se helpottaa EU:n opiskelijoiden liikkuvuutta EU:n sisällä ja kannustaa EU-maiden opiskelijoita osallistumaan aktiivisemmin ohjelmaan. Komissio tutkii mahdollisia keinoja parantaa EU:n opiskelijoiden asemaa ja pyrkii myös varmistamaan täydentävyyden Erasmus-ohjelman kanssa. Suositus 2 8 9 Erasmus Mundus master -kurssit saavat vuotuisena kertasummana 15 000 euroa. EU:n opiskelijat saavat 3 100 euron apurahan kolme kuukautta kestäviin opiskeluihin kolmannen maan korkeakoulussa. Se, missä määrin myönteiset vaikutukset jäävät voimaan sen jälkeen, kun toiminta on päättynyt. FI 7 FI

Erasmus Mundus -ohjelmaa pitäisi määrärahojen puitteissa laajentaa tohtoritasolle sekä kurssien että apurahojen osalta. Tohtorinkoulutusohjelmiin liittyviä laadunvarmistusasioita pitäisi pohtia perusteellisesti. Ranskalaista co-tutelle-mallia voitaisiin pitää esikuvana tässä yhteydessä. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää siihen, että päällekkäisyyksiä Marie Curie -tutkimusapurahojen kanssa ei synny. Komissio yhtyy tähän suositukseen, sillä se tarjoaa Euroopalle keinon pitää kolmansista maista tulevat erinomaiset opiskelijat ja tutkijat EU:ssa sekä luoda yhteyksiä korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen välille. Komissio harkitsee nk. co-tutelle-mallia päättäessään tulevista toimenpiteistä ja pyrkii myös luomaan synergiaa Marie Curie -tutkimusapurahojen ja -verkostojen kanssa. Suositus 3 Erasmus Mundus master -kurssien luomista pitäisi kannustaa paitsi keinona kehittää yhteistyötä kolmansien maiden korkeakoulujen kanssa, myös siksi, että näin kyseisistä kouluista voi tulla täysivaltaisia kumppaneita kyseessä olevan kurssin järjestäjinä. Tämä voitaisiin saavuttaa yhdistämällä master-kurssit ja kumppanuudet (toimet 1 ja 3) saman katon alle. Komissio on periaatteessa samaa mieltä tästä suosituksesta ja pohtii tarvittavia toimenpiteitä tulevaisuutta ajatellen. Laadunvarmistus on kuitenkin monimutkainen haaste, kun kyseessä ovat kolmansissa maissa sijaitsevat korkeakoulut. On tärkeää varmistaa, että osallistuvien eurooppalaisten korkeakoulujen toiveita ja niiden yliopisto-ohjelmien rakennetta noudatetaan mahdollisimman tarkasti. Suositus 4 Atlantis-ohjelma ja EU:n ja Kanadan yhteistyöohjelma (ja vastaavat pilottihankkeet Japanin, Australian ja Uuden-Seelannin kanssa) pitäisi yhdistää Erasmus Mundus - ohjelmaan. Näin varmistettaisiin, että komission lähestymistapa EU:n ja kolmansien maiden välisen korkea-asteen koulutusyhteistyön tehostamiseen on johdonmukainen. Julkisuuden ja tiedotuksen kannalta olisi hyödyllistä, jos Erasmus Mundus olisi ainoa nimi, joka liitettäisiin EU:n ja kolmansien maiden väliseen institutionaaliseen yhteistyöhön ja opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuuteen. Tällä olisi myös merkittävä myönteinen vaikutus ohjelman näkyvyyteen ja yhteisön toiminnan johdonmukaisuuteen tällä alalla. Komissio pitää tätä suositusta mielenkiintoisena. EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyöohjelma (Atlantis), jota on äskettäin uudistettu, on kuitenkin soveltamisalaltaan laajempi kuin Erasmus Mundus, sillä siinä yhteiset master-kurssit ovat vain osa ohjelmaa. Kaikkien ulkoisen ulottuvuuden omaavien yhteisön korkea-asteen koulutustoimien yhdistäminen yhteen ohjelmaan voisi kuitenkin olla mahdollista vuoden 2013 jälkeen. Suositus 5 Erasmus Mundus -opiskelijoille voitaisiin tarjota harjoittelupaikkoja järjestelmällisemmin. Tämä auttaisi myös merkittävästi nostamaan ohjelman profiilia työnantajien ja laajempien sidosryhmien keskuudessa. Harjoittelupaikan osoittamisen ei kuitenkaan pitäisi olla pakollista, sillä se ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista kaikissa Erasmus Mundus master -kursseissa. FI 8 FI

Komissio pitää tätä suositusta hyvänä ja kannustaa Erasmus Mundus master -kurssien järjestäjiä tarjoamaan harjoittelupaikkoja opiskelijoilleen, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Arvioijien ehdottama joustava lähestymistapa asiaan vaikuttaa perustellulta. 4.2. Ohjelman hallinnointi Suositus 6 Jäsenvaltioiden tulisi jatkossakin toimia kansallisten yhteystahojen päärahoittajina, jotta kansalliselle tasolle ei muodostuisi kokonaista EU:n virastorakennetta (se ei mitä ilmeisimmin saa tukea kansallisilta tahoilta). Jonkin verran EU:n rahoitustakin pitäisi kuitenkin olla saatavilla kansallisten tahojen tiedotustoimien rahoittamiseen, sillä niiden työmäärä todennäköisesti kasvaa merkittävästi tulevalla ohjelmakaudella ohjelman määrärahojen suunnitellun kasvun seurauksena. Komission pitäisi mahdollistaa rajoitetut aihekohtaiset ehdotuspyynnöt, jotta kansalliset tahot voisivat rahoittaa niitä erityisiä aloitteita, joita ne haluavat tukea, kuten markkinointia ja näkyvyystoimia jne. Uudella ohjelmakaudella voitaisiin harkita sitä, että kansallisille tahoille annetaan virallinen rooli Erasmus Mundus master -kurssien valvonnassa. Komissio yhtyy tähän suositukseen. Kansallisten tahojen roolia erityisten tiedotus-, näkyvyysja tiedonlevitystoimien toteuttajana sekä hankkeiden valvojana pitäisi vahvistaa. Suositus 7 Euroopan komission pitäisi kiinnittää huomiota laadunvarmistukseen silloin, kun Erasmus Mundus -nimeä kantavat master-kurssit ovat käynnissä. Itsearvioinnin pitäisi olla pääasiallinen lähtökohta kurssien jatkuvalle laaduntarkkailulle. Lisäksi jokaisen ohjelmakauden Erasmus Mundus master -kursseista pitäisi valita edustava otos, jolle tehdään ulkoinen laadunarviointi. Työn suorittajiksi pitäisi valita sellaisia ulkoisia laadunvarmistuslaitoksia, joilla on kokemusta akateemisen sisällön laadun ja kurssien yhtenäisyyden arvioinnista (mielellään kursseja, jotka järjestetään useissa maissa). Komissio on samaa mieltä tarpeesta varmistaa Erasmus Mundus master -kurssien laatu ja pyrkii puuttumaan asiaan jo nykyisen ohjelman puitteissa. Komissio laatii vuonna 2007 yhteistyössä alan ulkoisten asiantuntijoiden kanssa ohjeet Erasmus Mundus master -kursseja koskevista hyvistä toimintatavoista. Itsearvioinnin jälkeen ulkopuoliset asiantuntijat käyvät tutustumassa muutamiin kursseihin vertaisarvioinnin näkökulmasta, jotta voidaan määrittää hyviä toimintatapoja koskevat indikaattorit ja jakaa ne nykyisille ja mahdollisille tuleville edunsaajille. Suositus 8 Erasmus Mundus -apurahojen (toimi 2) komitologiaperiaate pitäisi jättää pois käytöstä valintaprosessin loppuvaiheen nopeuttamiseksi. Näin voitaisiin nopeuttaa apurahapäätösten saamista peräti 6 8 viikolla. Komissio on arvioijien tapaan tyytymätön tämänhetkiseen komitologiamenettelyyn, jonka mukaisesti apurahojen hyväksymispäätökset tehdään, sillä päätöksenteosta vastaavat korkeakoulut yksin ja päätökset tehdään akateemisten ansioiden pohjalta. Komissio tarkastelee asiaa ehdottaessaan rakennetta tulevalle ohjelmalle. FI 9 FI

4.3. Ohjelman rahoitus Suositus 9 Kolmansien maiden opiskelijoiden apurahoja ei saisi tulevalla ohjelmakaudella laskea nykyisestä 21 000 eurosta vuodessa. Komission pitäisi kuitenkin jatkossakin seurata muiden tunnettujen apurahajärjestelyjen (Fulbright, Chevening ja DAAD (Saksan akateeminen vaihto)) apurahojen tasoja. Korkeakouluapurahan määrän pitäisi olla edelleen kaikille sama riippumatta siitä, missä opiskelija päättää opiskella tai mikä on hänen lähtömaansa. Tämä on ainoa tasa-arvoinen lähestymistapa; muut lähestymistavat eivät vaikuta toteuttamiskelpoisilta. Yksittäisten master-kurssien yhteistyörakenteiden pitäisi määrittää Erasmus Mundus master -kursseille yhteiset lukukausimaksut. Komissio yhtyy tähän suositukseen, joka koskee Erasmus Mundus -apurahojen tason pitämistä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä. Yhteistä lukukausimaksua komissio pitää olennaisena osana yhdennettyä opinto-ohjelmaa, ja se aikoo jatkossakin tukea yhteisiä lukukausimaksuja vaatimalla niiden asettamista yhteisissä ohjelmissa. Suositus 10 Kullekin Erasmus Mundus master -kumppanuusjärjestelylle myönnettävän rahoituksen määrää pitäisi kasvattaa tulevalla ohjelmakaudella, jotta se vastaisi yhdennetyn masterkurssin rajatylittävästä hallinnosta aiheutuvia todellisia kustannuksia. Komissio on itsekin havainnut ohjelmaa seuratessaan, että korkeakouluille nykyisin annettava vuotuinen 15 000 euron apuraha jää yleensä selvästi yhteisten ohjelmien kustannuksista. Komissio ottaa tämän suosituksen huomioon varainhoitoasetuksen ja sen täytäntöönpanosäännösten rajoissa suunnitellessaan ohjelman seuraavaa vaihetta. 5. KOMISSION PÄÄTELMÄT Komissio on yhtä mieltä yleisestä arviosta, jonka mukaan ohjelma on edistänyt merkittävästi eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymistä. Erasmus Mundus on ollut tärkeä ja tehokas väline, jonka avulla eurooppalaiset korkeakoulut ovat löytäneet vastauksia globalisaatioon. Väliarvioinnin tulokset osoittavat, että ohjelma saavuttaa poliittiset ja toiminnalliset tavoitteensa sekä EY:n perustamissopimuksen 149 artiklan tavoitteet. Ohjelmaan osallistui vuosina 2004 2006 yhteensä 323 korkeakoulua Euroopasta ja kolmansista maista ja 2 325 kolmannen maan opiskelijaa, mikä kertoo yleisestä tyytyväisyydestä jopa innostuksesta ohjelmaa kohtaan. Komissio ottaa tulevaa Erasmus Mundus -ohjelmaa koskevassa ehdotuksessaan asianmukaisella tavalla huomioon esitetyn kritiikin, jonka mukaan ohjelma ei ole menestynyt yhtä hyvin eurooppalaisten opiskelijoiden parissa. Komissio ottaa tämän väliarvioinnin tulokset huomioon laatiessaan uutta Erasmus Mundus - ohjelmaa koskevaa ehdotusta nykyisen ohjelmakauden 2004 2008 jälkeiselle ajalle. Kesäkuussa 2007 esiteltävä uutta Erasmus Mundus -ohjelmaa koskeva ehdotus perustuu tämän arvioinnin yhteydessä esitettyihin suosituksiin, jotka ovat yhtäpitäviä muissa samalla jaksolla suoritetuissa, käsiteltävänä olevaan arviointiin kuitenkin liittymättömissä kartoituksissa tehtyjen havaintojen kanssa. FI 10 FI

TILASTOLLISET LIITTEET HAKU- JA VALINTAMÄÄRISTÄ Erasmus Mundus master -kursseihin osallistuneet korkeakoulut (2004 2006) Korkeakoulujen osallistuminen EM-ohjelmaan hakeneisiin EM master -kursseihin (1) Korkeakoulujen osallistuminen EM-ohjelmaan valittuihin EM master -kursseihin(1) EM-ohjelmaan valituissa EM master -kursseissa mukana olleet korkeakoulut EU + EFTA/ETAmaat Onnistumisaste % Itävalta 23 6 4 26,09 Belgia 110 16 7 14,55 Kypros 0 0 0 0,00 Tšekki 48 9 4 18,75 Tanska 54 12 7 22,22 Viro 20 3 2 15,00 Suomi 40 7 5 17,50 Ranska 367 50 40 13,62 Saksa 248 41 30 16,53 Kreikka 34 4 4 11,76 Unkari 57 8 3 14,04 Irlanti 39 6 5 15,38 Italia 277 33 20 11,91 Latvia 19 0 0 0,00 Liettua 26 0 0 0,00 Luxemburg 6 1 1 16,67 Malta 16 1 1 6,25 Alankomaat 123 26 14 21,14 Puola 100 10 6 10,00 Portugali 131 20 11 15,27 Slovakia 10 1 1 10,00 Slovenia 17 2 2 11,76 Espanja 383 44 23 11,49 Ruotsi 103 21 11 20,39 Yhdistynyt kuningaskunta 203 37 23 18,23 Islanti 2 0 0 0,00 Liechtenstein 0 0 0 0,00 Norja 46 11 8 23,91 Yhteensä 2502 369 232 14,75 (1) Luvuissa on mukana useampaan kohteeseen osallistuneen saman korkeakoulun kaikki osallistumiskerrat. FI 11 FI

Erasmus Mundus -vetovoimahankkeisiin osallistuneet korkeakoulut (toimi 4) (2004 2006) Korkeakoulujen Korkeakoulujen EM-ohjelmaan EU + osallistuminen osallistuminen valituissa EM EFTA/ETAmaat EM-ohjelmaan EM-ohjelmaan toimi 4 hakeneisiin EM valittuihin EM -hankkeissa toimi 4 toimi 4 mukana olleet -hankkeisiin (1) -hankkeisiin (1) korkeakoulut Onnistumisaste % Itävalta 24 3 3 12,50 Belgia 42 4 4 9,52 Kypros 3 1 1 33,33 Tšekki 19 2 2 10,53 Tanska 15 4 3 26,67 Viro 13 4 3 30,77 Suomi 37 10 7 27,03 Ranska 76 11 10 14,47 Saksa 65 9 7 13,85 Kreikka 15 1 1 6,67 Unkari 25 2 2 8,00 Irlanti 3 1 1 33,33 Italia 85 6 6 7,06 Latvia 8 2 2 25,00 Liettua 20 3 3 15,00 Luxemburg 1 0 0 0,00 Malta 5 1 1 20,00 Alankomaat 36 9 7 25,00 Puola 36 4 4 11,11 Portugali 26 3 3 11,54 Slovakia 19 2 2 10,53 Slovenia 10 0 0 0,00 Espanja 69 10 9 14,49 Ruotsi 29 5 4 17,24 Yhdistynyt kuningaskunta 59 8 7 13,56 Islanti 1 0 0 0,00 Liechtenstein 1 1 1 0,00 Norja 16 7 7 43,75 Yhteensä 758 113 100 14,91 (1) Luvuissa on mukana useampaan kohteeseen osallistuneen saman korkeakoulun kaikki osallistumiskerrat. FI 12 FI

Opiskelija-apurahat Opiskelijoilta saatujen hakemusten määrä Myönnetyt Erasmus Mundus -apurahat Myönnetyt nk. "ikkuna"- apurahat Myönnetyt apurahat yhteensä Onnistumisaste % 2004 05 ei tiedossa 140 0 140 ei tiedossa 2005 06 3 030 455 353 808 26,67 2006 07 5 500 741 636 1 377 25,04 2007 08 12 766 1 198 606 1 804 14,13 2008 ei tiedossa 1890 45 1935 09 10 ei tiedossa Yhteensä 21.296 4.424 1.640 6.064 19,39 10 Ennuste. FI 13 FI