PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN
Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita riskittömämpiä, mutta tarjoavat myös alhaisemman tuoton. Valtioiden pitkät joukkolainat ovat tuottaneet historiallisesti (1900-2011) 4,7%. Luonteensa vuoksi korkosijoitukset sopivat jokaiselle säästäjälle osana hyvin hajautettua sijoitussalkkua.
Korot voidaan jakaa hallinnollisesti määräytyviin tai markkinoilla määräytyviin. Euroopan keskuspankki (EKP) pyrkii vaikuttamaan ohjauskorollaan markkinakorkoihin. EKP:n keskeisenä tehtävänä on hintavakaus, joka tarkoittaa inflation (kuluttajahintojen nousun) pitämistä tietyllä tasolla, alle kahdessa prosentissa. EKP:n keskeinen työkalu inflaation torjumisessa on siis ohjauskorko, joka on se korko, jolla se tarjoaa pankeille lainaa. Normaalitilanteessa EKP nostaa ohjauskorkoa, mikäli se odottaa inflaation nousevan.
Markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyviä korkoja euroalueella ovat erityisesti euriborkorot. Euribor Euro Interbank Offered Rate Euriborit ovat euroalueella käytettäviä viitekorkoja, jotka määräytyvät keskiarvona niistä koroista, joilla suurimmat eurooppalaispankit ovat valmiita lainaamaan toisille vastaaville pankeille. Euribor-korkoja lasketaan useille eri ajanjaksoille, alkaen yhdestä viikosta aina 12 kuukauteen.
Oikealla EKP:n ohjauskorko Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko, joka on tällä hetkellä 0,05%. Oikealla myös 12kk Euribor, 0,261% (6.2.2015).
Mikä vaikuttaa korkotasoon? Lyhyet korot määräytyvät pitkälle ohjauskoron perustella, kuitenkin kysynnän ja tarjonnan huomioiden. Muutamaa kuukautta pidempiin korkoihin alkaa vaikuttaa odotukset ohjauskoron muutoksista, sekä yleinen halukkuus säästää ja ottaa lainaa. Siirryttäessä yhä pidempiin korkoihin, inflaatio-odotuksilla on yhä suurempi merkitys. Jos inflaation odotetaan kiihtyvän, sijoittajat edellyttävät korkeampaa korkoa koska inflaatio syö rahan arvoa/sijoittajan ostovoimaa. Velallinen taas hyötyy tilanteesta, koska velan reealiarvo pienenee inflaation noustessa. Inflaatio-odotuksiin vaikuttaa arvio tulevasta talouskehityksestä.
Suorat korkosijoitukset Suorista korkosijoituksista piensijoittajalle sopivimpia ovat talletukset ja joukkovelkakirjalainat. Korkosijoituksen valinnassa kannattaa miettiä sijoituskohteen riskiä, tuottoa, kustannuksia ja likviditeettiä. Talletukset ovat usein määräaikaisia, pankin tarjoama korko yleensä nousee sijoitusajan pidentyessä. Talletuksen koko on usein toinen korkoon vaikuttava tekijä suurempi talletus tarkoittaa usein korkeampaa pankin tarjoamaa korkoa.
Talletukset korkosijoituksina, yleistä: Pieni riski/riskitön vakavaraisessa pankissa Euroalueen ulkopuolisissa pankeissa valuuttariski Pitkäaikaisessa säästämisessä inflaatioriski Tuotto korkokohteista matalin Verotetaan lähdeverona 30% Ei muita kuluja, paitsi jos säästäjä purkaa määräaikaisen talletuksen ennen eräpäivää Nostettavissa heti tai määräaikaistilin tapauksessa eräpäivänä Sopii parhaiten lyhytaikaiseksi sijoitukseksi maksimissaan pari vuotta.
Joukkovelkakirjalainat: Joukkovelkakirjalainat eli jvk-lainat tarjoavat yleensä paremman tuoton kuin talletukset, mutta sisältävät myös usein enemmän riskiä. JVK-lainojen riskitaso vaihtelee merkittävästi > pienestä riskistä kohtalaisen suureen riskiin. Korkean luottoluokituksen omaavien maiden liikkeelle laskemat jvk-lainat ovat selkeästi vähemmän riskisiä, kuin esimerkiksi heikon luottoluokituksen omaavien yritysten liikkeelle laskemat lainat.
Mikä on joukkolaina? Yritykset, valtiot ja kunnat voivat lainata rahaa laskemalla liikkeelle ns. jvklainoja (usein nykyään joukkolaina). Lainoilla voi yleensä käydä edelleen kauppaa jälkimarkkinoilla. Kyseiset lainat ovat liikkeelle laskettaessa juoksuajaltaan useampi vuotisia (usein 3-6 vuotisia), joten ne luetaan pitkäaikaisiin rahoitusinstrumentteihin.
Joukkolainaan sijoittaminen Piensijoittaja voi ostaa lainaa joko suoraan emissiosta (liikkeellelaskusta) tai jälkimarkkinoilta. Lainoilla käydään kauppaa usein myös ns. OTC-markkinoilla. Lainakohtaiset tiedot eli lainaehdot löytyvät lainan myyntiesitteestä. Keskeiset asiat sijoittajalle ovat laina-aika ja kuponkikorko. Kuponki maksetaan sijoittajalle kerran vuodessa (Euroopassa). Lainan nimellispääoma maksetaan takaisin joko vuosittaisina lyhennyksinä tai kertasuorituksena laina-ajan päätyttyä (bullet-laina). Myyntiesite sisältää myös muuta tärkeää informaatiota sijoittajalle, joita ovat mm. lainan valuutta, koronlaskentaperuste, emissiokurssi ja lainan minimisijoitus ja lainaajan luottoluokitus (mikäli luokitus olemassa)).
Joukkolainan hinta Joukkolainat hinnoitellaan hieman eri tavalla osakkeisiin verrattuna. Niiden hinta merkitään prosentteina nimellisarvosta. Luku 100% tarkoittaa, että joukkolainan hinta on sama kuin nimellisarvo. Esimerkiksi nimellisarvoltaan 20 000 euron lainan hinta kurssilla 102% on 20 400 euroa. Joukkolainoilla voidaan siis käydä kauppaa jälkimarkkinoilla. Lainan hinta muuttuu siis markkinoilla. Hintakehitykseen vaikuttavat mm. korkotason muutokset ja lainaavan yrityksen taloustilanteen kehitys (takaisinmaksukyvyn muutokset). Joukkolainan nykyarvo on muiden sijoitusinstrumenttien tapaan tulevien kassavirtojen summa diskontattuna sijoittajien tuottovaatimuksella.
Korkotason hinta vaikuttaa joukkolainan hintaan seuraavasti korkotaso laskee, lainan hinta nousee ja vice versa. Joukkolainan tuotto Sijoittajan tuotto muodostuu kupongeista ja mahdollisesta myyntivoitosta tai -tappiosta. Liikkeeseenlaskettavaa lainaa merkittäessa ilmoitetaan usein kuponkikorko, efektiivinen korko sekä tuotto. Kuponkikorko = vuotuisen kupongin määrä lainan nimellisarvosta esim. 4%, kun yritys maksaa vuodessa 400 euroa kuponkia nimellisarvoltaan 10 000 euron lainasta.
Efektiivinen korko lasketaan jakamalla kuponkikorko lainan hinnalla. Esim joukkolainan kuponkikorko on 4% ja hinta 98%. Efektiivinen korko on 4/98 4,1. Lainan efektiivinen tuotto vastaa tietyn tavoin efektiivistä korkoa, mutta se huomioi koron aika-arvon, mahdolliset lyhennykset ja korkomaksut paremmin. Lainan efektiivinen tuotto saadaan ratkaisemalla diskonttokorko, ts. millä korolla diskontattuna tulevien kassavirtojen nykyarvo on sama kuin lainan hinta. Kuvaa sijoittajan saamaa tuottoa!!!
Joukkolainojen riskit Joukkolainan suurin riski on, että lainaava yritys/valtio ajautuu maksukyvyttömäksi, eikä pysty suoriutumaan maksuistaan luottoriski Sijoittajan on siis syytä selvittää minkälaiseen joukkolainaan on sijoittamassa mm. yrityksen maksukykyisyys ja lainan asema konkurssitilanteessa. Luottoriskin suhteen turvallisimpia vaihtoehtoja ovat hyvän luottoluokituksen omaavien lainaajien joukkolainat. Joukkolainoihin liittyy myös muita riskejä, kuten korko- ja inflaatioriski sekä uudelleensijoitusriski (velkakirjan korkotuottoja ei välttämättä voi sijoittaa alkuperäisellä tuotolla).
Joukkolainat korkosijoituksina, yleistä: Joukkolainojen tuotto on parempi kuin talletuksissa, mutta perinteisesti huonompi kuin osakkeissa. Kotimaisten liikkeellelaskijoiden korot verotetaan pääsääntöisesti lähdeverona, eli 30 prosentin mukaan. Joukkolainan jälkimarkkinakaupan yhteydessä myyjälle maksettava kertynyt korko (jälkimarkkinahyvitys) verotetaan pääomatulona. Joukkolainan ostajalle jälkimarkkinahyvitys on puolestaan verotuksessa vähennyskelpoinen tulonhankkimismeno.
Sijoittajalle voi myös syntyä luovutusvoittoa tai -tappiota, kun joukkolaina luovutetaan ennen eräpäivää > verotetaan pääomatulona. Luovutusvoittoa tai -tappiota voi myös syntyä pidettäessä laina eräpäivään asti, jos joukkolainan merkintä- tai jälkimarkkinahinta palkkioineen on ollut pienempi tai suurempi kuin lainan erääntyessä takaisinmaksettava pääoma. Ulkomaisten liikkeellelaskijoiden joukkolainojen korot ovat yleensä pääomatulon alaisia korkoja.
, Kuvan lähde: Danske Bank
Mitä luottoluokitus kertoo? Lainanottajan luottoluokitus vaikuttaa olennaisesti joukkolainan korkoon. Tämä pätee niin valtioiden kuin yritystenkin joukkolainoihin. Joukkolainojen liikkeellelaskijat pyrkivät saamaan mahdollisimman hyvän luottoluokituksen, jotta lainan korko olisi mahdollisimman alhainen > matalammat rahoituskustannukset lainaajalle. Luottoluokitus on luottoluokittajan arvio velallisen tai yksittäisen velan luottoriskistä. Yrityslainat jaetaan kahteen eri luokkaan luottoluokituksen mukaan. Luokat ovat investment grade (vakavaraiset yrityslainat) ja high yield (korkeariskiset yrityslainat).
, Taulukon lähde: Danske Bank
Joukkolainat sijoitussalkussa Joukkolainat ovat siis keskimäärin osakkeita riskittömämpi vaihtoehto ja niiden tuotto on usein pankkitalletuksia parempi. Joukkolainat tuovat osakkeita ja muita omaisuusluokkia sisältävään sijoitussalkkuun hyvää hajautusta. Hajautushyötyä parantaa osakkeiden ja joukkolainojen alhainen korrelaatio. Osakekurssien laskiessa joukkolainojen tuotto tasapainottaa koko salkun tuottoa. Joukkolainat sopivat luonteensa vuoksi myös osakkeita lyhyempi aikaisempaan sijoittamiseen.
, kuvan lähde: Danske Bank
Linkin https://www.invesco.com/pdf/har-bro-1.pdf takaa löytyvät korkosijoitusten viime vuosien tuotot. Luottoluokitukseltaan korkeariskiset (high yield) yrityslainat ovat viime vuosien aikana tuottaneet varsin hyvin. Sen sijaan riskiltään pienempien joukkolainojen tuotto on jäänyt selvästi heikommaksi.
Muut joukkolainat: Perinteisten joukkolainojen lisäksi on olemassa suuri joukko erilaisia joukkolainoja, jotka sijoittuvat perinteisten joukkolainojen ja osakkeiden välimaastoon. Niitä kutsutaan usein välirahoitus- tai mezzaninerahoitusinstrumenteiksi. Sijoittajille näitä tuotteita tarjoavat rahoituslaitokset ja yritykset. Pääomalainalla tarkoitetaan joukkolainaa, jonka yhtiöt voivat lukea osaksi omaa pääomaa ja näin parantaa vakavaraisuuttaan. Sijoittajalle pääomalaina on perinteisiä joukkolainoja riskisempi, koska sillä on huonompi etuoikeus yrityksen konkurssitilanteessa. Pääomalaina voi myös olla perinteisen joukkolainan kaltainen tai vaihtovelkakirjalaina.
Vaihtovelkakirjalainassa yhdistyvät joukkolainan korkotuotto ja mahdollisuus joko pääoman palautukseen tai hyötymiseen osakekurssin arvonnoususta. Sijoittaja saa vuotuista kuponkikorkoa ja lisäksi mahdollisuuden/option vaihtaa laina osakkeisiin tietyllä vaihtohinnalla laina-ajan kuluessa. Hybridilaina on yritysten liikkeellelaskema joukkolaina, jolla ei ole erääntymispäivää. Se luetaan kansainvälisen tilintarkastuskäytännön mukaan oman pääoman ehtoiseksi velkakirjaksi, joten sitä käyttämällä yritys voi parantaa omaan pääomaan liittyviä tunnuslukujaan. Hybridilaina on yrityksen konkurssitilanteessa muita perinteisia joukkolainoja huonommassa asemassa.