KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 1

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 1 Kunnanhallitus Aika 14.11.2016 klo 16:00-19:26 Kokouksen alussa iltakoulu klo 16:00-16:51 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat :t 233-251 Otsikko Sivu 233 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 234 Pöytäkirjantarkastajat 4 235 Taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 5 236 Kunnan riskianalyysin päivitys 2016 6 237 Omavelkaisen takauksen antaminen Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokrataloille / Naavakaari II aravalainan takaisin maksaminen 238 Omavelkaisen takauksen antaminen Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokrataloille / Suutelantien aravalainan takaisin maksaminen 239 Omavelkaisen takauksen antaminen Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokrataloille / Leppäjonojen perusparannuslainan takaisin maksaminen 7 9 11 240 Kunnanvaltuuston päätösten täytäntöönpaneminen 13 241 Kuntatyönantajan yleiskirje paikallisen sopimisen edistäminen 14 242 Sopimus henkilöstön siirrosta Siun sotelle 1.1.2017 alkaen 16 243 Asemakaavan muutos ja laajennus Lehmoon Metoksen alueelle 18 244 Kuntavaalien 2017 ulkomainonta 24 245 Kuntavaalien 2017 ennakkoäänestyspaikkoina olevien sosiaalihuollon toimintayksiköiden määrääminen 246 Kuntavaalien 2017 yleisistä ennakkoäänestyspaikoista päättäminen 26 27 247 Kuntavaalien 2017 vaalipäivän äänestyspaikoista päättäminen 29 248 Joensuun seudun vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 31 249 Viranhaltijapäätökset 35 250 Ilmoitusasiat 36 251 Kunnanhallituksen edustajien terveiset lautakunnista 37

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 2 Kunnanhallitus Saapuvilla olleet jäse net Haukka Pertti puheenjohtaja Puumalainen Jukka 1. vpj. Sihvonen Aulikki 2. vpj. Toppi Seppo jäsen Hiltunen Mika jäsen Paalanen Saara jäsen Poissa 237-239 klo 17:53-17:59 Sivonen Miitri jäsen Saapui kokoukseen iltakoulun aikana klo 16:37 Möntti Pirkko jäsen Poissa 237-239 klo 17:53-17:59 Hakola Heidi varajäsen Muut saapuvilla olleet Kuusela Mika kv:n puheenjohtaja Nyyssönen Leena kv:n 1. vpj. Tikkanen Mauri kv:n 2. vpj. Penttilä Jere kunnanjoht., esitt. Himanka Riitta hallintojoht., ptk:npit. Pietikäinen Pauliina talousjoht., as.tunt. Paikalla iltakoulussa ja 235-239 klo 16:00-17:59 Moisala Matti kaavoitus.joht., as.tunt. Paikalla iltakoulussa klo 16:00-16:51 Asikainen Antti tekninen joht., as.tunt. Paikalla iltakoulussa ja 235 käsittelyn aikana klo 16:00-17:30 Poissa Suvanto Johanna jäsen Allekirjoitukset Pertti Haukka puheenjohtaja Riitta Himanka pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Kontiolahti 14.11.2016 Heidi Hakola Seppo Toppi Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kunnantalo, keskushallinto 18.11.2016 alkaen pöytäkirjanpitäjä Riitta Himanka

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 3 Kunnanhallitus 233 14.11.2016 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kunnanhallitus 14.11.2016 233 Puheenjohtajan ehdotus: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 4 Kunnanhallitus 234 14.11.2016 Pöytäkirjantarkastajat Kunnanhallitus 14.11.2016 234 Puheenjohtajan ehdotus: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Heidi Hakola ja Seppo Toppi.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 5 Kunnanhallitus 235 14.11.2016 Taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 207/02.02.00/2016 Kunnanhallitus 14.11.2016 235 Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Lautakuntien taloussuunnitelmaesitykset on koottu keskushallinnossa. Kontiolahden kunnan toimintakate kasvaa erittäin maltillisesti suunnitelmakaudella. Menokasvu on negatiivista talousarviovuonna, taloussuunnitelmavuosille on arvioitu erittäin matalaa menokasvua. Verorahoituksen osalta on odotettavissa laskua, joka johtuu kilpailukykysopimuksen aiheuttamista leikkauksista. Valtionosuudet ovat vuonna 2017 laskemassa, pääosin johtuen perustoimeentulotuen siirrosta Kelalle. Koko suunnitelmakaudella vuosikate on heikko ja tulos alijäämäinen vuotta 2019 lukuun ottamatta. Heikko vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen, joten lainakanta kasvaa mittavien investointien ja lainanlyhennysten myötä. Investointeihin Kontiolahden kunta käyttää vuonna 2017 noin 7 miljoonaa euroa ja ne rahoitetaan pääosin lainarahalla. Talousarvio 2017 pitää sisällään henkilöstön siirrot Siun sotelle. Henkilöstön siirrossa luovuttajalta luovutuksen saajalle sovelletaan liikkeenluovutuksen periaatteita, jotka on määritelty työsopimuslaissa (55/2001) ja laissa kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003). Henkilöstön siirtosopimus on käsitelty yhteistyötoimikunnassa 31.10.2016 ja hyväksytty kunnanhallituksessa 14.11.2016. Henkilöstön siirtoihin liittyvä yhteistoimintamenettely on käyty 4.11.2016. Lisätietoja: talousjohtaja Pauliina Pietikäinen, p. 050 432 7615. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus tutustuu talousarvioehdotukseen ja asiaan palataan tarkemmin seuraavassa kokouksessa. Liitteet Taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 KH141116

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 6 Yhteistyötoimikunta 47 31.10.2016 Kunnanhallitus 236 14.11.2016 Kunnan riskianalyysin päivitys 2016 725/00.01.04/2011 Yhteistyötoimikunta 31.10.2016 47 Kunnanhallitus 14.11.2016 236 Hallintosäännön 22 mukaan kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta. Kunnanhallitukselle kuuluu yleisvastuu riskienhallinnan koordinoinnista ja sen tulee mm. päättää riskienkartoituksesta. Kuntaan on vuonna 2000 perustettu kunnanhallituksen alainen riskienhallinnan työryhmä, jonka tehtävänä on riskiasioiden käsittely ja esillä pitäminen. Kontiolahden kunnassa on tehty riskianalyysi ensimmäisen kerran vuonna 2000. Päivitykset on laadittu vuosina 2006, 2008 ja 2013. Nyt tehty päivitys pohjautuu vuoden 2013 riskianalyysiin. Kyseinen riskianalyysi on tehty yhteistyössä kunnan vakuutusyhtiö OP:n kanssa. Riskianalyysin päivitys on laadittu riskienhallinnan työryhmässä elokuussa 2016. Liitteenä riskianalyysi. Kontiolahden kunnan riskianalyysi on tarkoitettu kunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden käyttöön, mutta ei julkiseen jakeluun. Lisätietoja: talousjohtaja Pauliina Pietikäinen, p. 050 432 7615. Puheenjohtajan ehdotus: Yhteistyötoimikunta saattaa tietoonsa riskianalyysin ja käy asiasta keskustelua sekä esittää sen edelleen hyväksyttäväksi kunnanhallitukselle. Lisätietoja: talousjohtaja Pauliina Pietikäinen, p. 050 432 7615. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä riskianalyysin päivityksen. Liitteet Riskianalyysin päivitys 2016 / SALAINEN

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 7 Kunnanhallitus 237 14.11.2016 Omavelkaisen takauksen antaminen Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokrataloille / Naavakaari II aravalainan takaisin maksaminen 209/02.05.06/2016 Kunnanhallitus 14.11.2016 237 KIINTEISTÖ OY KONTIOLAHDEN VUOKRATALOT Hallitus 26.10.2016 93 LAINATARJOUKSET NAAVAKAARI II VUOKRATALON ARAVALAINAN TAKAISINMAKSAMISEKSI Naavakaari II:n paritalon rakentamiseen otettua aravalainaa on jäljellä 220.000 eur. Lainan korko on tällä hetkellä 3,4 % Aravalainan takaisimaksamiseksi on pyydetty lainatarjoukset OP-Pohjolalta, Kuntarahoitukselta ja Nordea Pankilta. Lainan vakuudeksi haetaan kiinteistökiinnitys ja kunnan takaus. Kysymyksessä on paritalo, ja siis kunnan myöntämä laina. Lainatarjoukset pyydettiin jo viime vuoden alkupuolella, ja silloin haettiin valtion takausta Takaushakemusten käsittely Valtiokonttorissa vei aikaa, ja lainatarjoukset kerkesivät vanhentua. Sittemmin toivottiin, että Valtiokonttorin lainan korko laskisi ensi vuonna, mutta näin ei tapahtunut. Näin ollen lainasta pyydettiin uudet tarjoukset. Lainan korko on pyydetty 17.10.2016 kello 15.00 tilanteen mukaan. Tarjoukset pyydettiin 10 vuoden laina-ajalla siten, että vuosittainen lyhennys määräytyy 30 vuoden maksuohjelman mukaan. Jäljellä oleva laina erääntyy 10 vuoden kuluttua kerralla maksettavaksi. Tarjoukset on pyydetty toimittamaan 24.10.2016 kello 12.00 mennessä. Yhteenveto tarjouksista sekä päätösehdotus esitellään hallitukselle kokouksessa. ------------------- Ehdotus: Hallitus päättää, että Naavakaaren vuokratalon rakentamisen aravalainan takaisinmaksamiseksi tarkoitettu 220.000 euron suuruinen laina otetaan Nordea Pankki Oyj:tä 10 vuoden laina-ajalla ja 30 vuoden maksuohjelmalla, 12 kk euribor korolla siten, että korkoindikaatio 17.10.2016 kello 15.00 oli 0,64 % sisältäen marginaalin. Lainan nostohetkellä sovitaan, että korkosuoja astuu voimaan vuoden päästä. Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokrataloilla on voimassa oleva Nordea Master johdannaispuitesopimus, jonka puitteissa on mahdollista tehdä myös uusia korkosuojausratkaisuja. Lisäksi hallitus päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kunta myöntäisi 80 % :lle (= 176.000 eur) lainasta omavelkaisen takauksen, ja loppuosalle lainasta haetaan valtion takaus tai

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 8 Kunnanhallitus 237 14.11.2016 kiinteistökiinnitys. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi päätettiin valtuuttaa toimitusjohtaja tarvittaessa tekemään päätökset korkosuojaukseen liittyvissä asioissa. ------------------- Lisätietoja: talousjohtaja Pauliina Pietikäinen, p. 050 432 7615. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se antaa 80-prosenttisen omavelkaisen takauksen Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokrataloille Nordea Pankki Oyj:ltä otettavalle Euribor 12 kk korkoon sidottavalle ja vuoden päästä korkosuojattavalle 220.000 euron 10 vuoden lainalle, jolla on 30 vuoden maksuaika. Takauksen suuruus on 176.000 euroa. Takauksesta peritään 0,4 prosentin takausprovisio vuosittain 31.12. maksamatta olevalle pääomalle. Kunnanhallitus totesi Pirkko Möntin ja Saara Paalasen esteellisyydet syy; yhteisöjääviys. Esteelliset henkilöt olivat poissa kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 9 Kunnanhallitus 238 14.11.2016 Omavelkaisen takauksen antaminen Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokrataloille / Suutelantien aravalainan takaisin maksaminen 209/02.05.06/2016 Kunnanhallitus 14.11.2016 238 KIINTEISTÖ OY KONTIOLAHDEN VUOKRATALOT Hallitus 26.10.2016 94 LAINATARJOUKSET SUUTELANTIEN VUOKRATALOJEN ARAVALAINAN TAKAISINMAKSAMISEKSI Suutelantien vuokratalojen rakentamiseen otettu aravalainaa on jäljellä 570.000 eur. Lainan korko on tällä hetkellä 3,4 % Aravalainan takaisinmaksamiseksi on pyydetty lainatarjoukset OP-Pohjolalta, Kuntarahoitukselta ja Nordea Pankilta. Lainan vakuudeksi haetaan kiinteistökiinnitys ja valtion takaus. Lainatarjoukset pyydettiin jo viime vuoden alkupuolella. Takaushakemusten käsittely Valtiokonttorissa vei aikaa, ja lainatarjoukset kerkesivät vanhentua. Sittemmin toivottiin, että Valtiokonttorin lainan korko laskisi ensi vuonna, mutta näin ei tapahtunut. Näin ollen lainasta pyydettiin uudet tarjoukset. Valtiokonttoriin uutta takaushakemusta ei tarvitse toimittaa. Lainan korko on pyydetty 17.10.2016 kello 15.00 tilanteen mukaan. Tarjoukset pyydettiin 10 vuoden laina-ajalla siten, että vuosittainen lyhennys määräytyy 35 vuoden maksuohjelman mukaan. Jäljellä oleva laina erääntyy 10 vuoden kuluttua kerralla maksettavaksi. Tarjoukset on pyydetty toimittamaan 24.10.2016 kello 12.00 mennessä. Yhteenveto tarjouksista sekä päätösehdotus esitellään hallitukselle kokouksessa. ------------------------ Ehdotus: Hallitus päättää, että Suutelantien vuokratalojen rakentamisen aravalainan takaisinmaksamiseksi tarkoitettu 570.000 euron suuruinen laina otetaan Nordea Pankki Oyj:ltä 10 vuoden laina-ajalla ja 35 vuoden maksuohjelmalla, 12 kk Euribor korolla siten, että korkoindikaatio 17.10.2016 kello 15.00 oli 0,64 % sisältäen marginaalin. Lainan nostohetkellä sovitaan, että korkosuoja astuu voimaan vuoden päästä. Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokrataloilla on voimassa oleva Nordea Master johdannaissopimus, jonka puitteissa on mahdollista tehdä myös uusia korkosuojausratkaisuja. Lisäksi hallitus päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kunta myöntäisi 5 %:lle (= 28.500 eur) lainasta omavelkaisen takauksen ehdolla, että valtio myöntää takauksen 95 %:lle lainasta (=541.500 eur)

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 10 Kunnanhallitus 238 14.11.2016 Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi päätettiin valtuuttaa toimitusjohtaja tarvittaessa tekemään päätökset korkosuojaukseen liittyvissä asioissa. ------------------- Lisätietoja: talousjohtaja Pauliina Pietikäinen, p. 050 432 7615. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se antaa 5-prosenttisen omavelkaisen takauksen, ehdolla että valtio antaa kyseiseen lainaan 95-prosenttisen takauksen, Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokrataloille Nordea Pankki Oyj:ltä otettavalle Euribor 12 kk korkoon sidottavalle ja vuoden päästä korkosuojattavalle 570.000 euron 10 vuoden lainalle, jolla on 35 vuoden maksuaika. Takauksen suuruus on 28.500 euroa. Takauksesta peritään 0,4 prosentin takausprovisio vuosittain 31.12. maksamatta olevalle pääomalle. Kunnanhallitus totesi Pirkko Möntin ja Saara Paalasen esteellisyydet syy; yhteisöjääviys. Esteelliset henkilöt olivat poissa kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 11 Kunnanhallitus 239 14.11.2016 Omavelkaisen takauksen antaminen Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokrataloille / Leppäjonojen perusparannuslainan takaisin maksaminen 209/02.05.06/2016 Kunnanhallitus 14.11.2016 239 KIINTEISTÖ OY KONTIOLAHDEN VUOKRATALOT Hallitus 26.10.2016 95 LAINATARJOUKSET LEPPÄJONOJEN PERUSPARANNUSLAINAN TAKAISINMAKSAMISEKSI Leppäjonojen (osoite Sammalkatu 9 Lepikkoahontie 1, Lehmo) vuokratalojen perusparantamiseen otettua aravalainaa on jäljellä 152.000 eur. Lainan korko on tällä hetkellä 3,4 %, mutta nousee ensi vuonna siten, että on 4,1 %. Perusparannuslainan takaisinmaksamiseksi on pyydetty lainatarjoukset OP-Pohjolalta, Kuntarahoitukselta ja Nordea Pankilta. Lainan vakuudeksi haetaan kiinteistökiinnitys ja valtion takaus. Lainatarjoukset pyydettiin jo viime vuoden alkupuolella. Takaushakemusten käsittely Valtiokonttorissa vei aikaa, ja lainatarjoukset kerkesivät vanhentua. Sittemmin toivottiin, että Valtiokonttorin lainan korko laskisi ensi vuonna, mutta tämän lainan korko nousi 3,4 %:sta 4,1 %:iin. Näin ollen lainata pyydettiin uudet tarjoukset. Lainan korko on pyydetty 17.10.2016 kello 15.00 tilanteen mukaan. Tarjoukset pyydettiin 10 vuoden laina-ajalla. Perusparannuslaina saadaan maksetuksi 10 vuodessa ilman kohtuutonta vuokran korotusta. Tarjoukset on pyydetty toimittamaan 24.10.2016 kello 12.00 mennessä. Yhteenveto tarjouksista sekä päätösehdotus esitellään hallitukselle kokouksessa. ---------------------- Ehdotus: Hallitus päättää, että Leppäjonojen vuokratalojen perusparannuslainan takaisinmaksamiseksi tarkoitettu 152.000 euron suuruinen laina otetaan Nordea Pankki Oyj:ltä 10 vuoden laina-ajalla ja 10 vuoden maksuohjelmalla, 12 kk euribor korolla siten, että korkoindikaatio 17.10.2016 kello 15.00 oli 0,64 % sisältäen marginaalin. Lainan nostohetkellä sovitaan, että korkosuoja astuu voimaan vuoden päästä. Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokrataloilla on voimassa oleva Nordea Master johdannaispuitesopimus, jonka puitteissa on mahdollista tehdä myös uusia korkosuojausratkaisuja. Lisäksi hallitus päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 12 Kunnanhallitus 239 14.11.2016 kunnanvaltuustolle, että kunta myöntäisi 5 %:lle (=7.600 eur) lainasta omavelkaisen takauksen ehdolla, että valtio myöntää takauksen 95 %:lle lainasta (=144.400 eur). Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi päätettiin valtuuttaa toimitusjohtaja tarvittaessa tekemään päätökset korkosuojaukseen liittyvissä asioissa. Lisätietoja: talousjohtaja Pauliina Pietikäinen, p. 050 432 7615. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se antaa 5-prosenttisen omavelkaisen takauksen, ehdolla että valtio antaa kyseiseen lainaan 95-prosenttisen takauksen, Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokrataloille Nordea Pankki Oyj:ltä otettavalle Euribor 12 kk korkoon sidottavalle ja vuoden päästä korkosuojattavalle 152.000 euron 10 vuoden lainalle. Takauksen suuruus on 7.600 euroa. Takauksesta peritään 0,4 prosentin takausprovisio vuosittain 31.12. maksamatta olevalle pääomalle. Kunnanhallitus totesi Pirkko Möntin ja Saara Paalasen esteellisyydet syy; yhteisöjääviys. Esteelliset henkilöt olivat poissa kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 13 Kunnanhallitus 240 14.11.2016 Kunnanvaltuuston päätösten täytäntöönpaneminen Kunnanhallitus 14.11.2016 240 Esitellään kunnanvaltuuston 31.10.2016 tekemät päätökset. Lisätietoja: hallintojohtaja Riitta Himanka, p. 050 428 5075. Kunnanjohtajan ehdotus: Valtuuston päätökset todetaan laillisessa järjestyksessä syntyneiksi ja täytäntöönpanokelpoisiksi. Päätökset pannaan täytäntöön mm. seuraavin jatko-/lisätoimenpitein: Aulikki Sihvosen ym. valtuustoaloite, jossa esitetään, että Kontiolahden kunnassa on toteutettava harrastustakuu, jonka tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Aloite lähetetään valmisteltavaksi sivistysosastolle. Liitteet Valtuustoaloite / Harrastustakuu - jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastukseen

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 14 Yhteistyötoimikunta 50 31.10.2016 Kunnanhallitus 241 14.11.2016 Kuntatyönantajan yleiskirje paikallisen sopimisen edistäminen 291/01.04.00/2016 Yhteistyötoimikunta 31.10.2016 50 Kuntatyönantajat on lähettänyt kunnanhallituksille yleiskirjeen paikallisen sopimisen edistämisestä koskien yhteistä ohjeistusta. Yhteisellä ohjeistuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen mukaista paikallisen sopimisen edistämistä. Ohjeistusta sovelletaan: - kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen - kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen - kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen - kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sekä - kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaan henkilöstöön. Kunnallinen pääsopimus mahdollistaa paikallisen työ- ja virkaehtosopimuksen tekemisen, mikäli siihen on paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy. Paikallisella virka- ja työehtosopimuksella voidaan poiketa valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksistä (ks. pääsopimus 13 ). Paikallisten erityisolosuhteiden arviointi kyetään parhaiten tekemään paikallisella tasolla. Parhaimmillaan paikallinen sopiminen edistää joustavaa työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista ja työhyvinvointia, esimerkiksi työssä jaksamisen tukemista. Paikallisen sopiminen voi parantaa tuloksellisuutta, palveluiden saatavuutta ja turvata työpaikkoja. Onnistuminen paikallisessa sopimisessa vahvistaa osapuolten välistä luottamusta. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat myös yhtä mieltä siitä, että paikallisen sopimisen tulee hyödyttää molempia osapuolia. Kuntalaissa on korostettu strategisen suunnittelun merkitystä ja koko kuntakonsernin tavoitteiden huomioon ottamista toiminnan ja talouden suunnittelussa pitkällä aikavälillä. Kuntatalouden kehitys riippuu kansantalouden yleisestä kehityksestä ja poliittisista päätöksistä. Kuntataloutta on kuitenkin suunniteltava tulot ja menot tasapainottaen. Kuntatalouden tasapainottamiseksi pidemmällä aikajänteellä tarvitaan erilaisia toimenpiteitä, rakenteellisia ja toimintatapoihin kohdistuvia uudistuksia sekä tuloksellisuuden ja työelämän laadun yhteistoiminnallista kehittämistä. Tuloksellisuuden ja henkilöstötuottavuuden parantamiseksi voidaan käyttää uudistuksia, jotka kohdistuvat esimerkiksi työaikojen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön tehostamiseen, tehtävien muutoksiin, työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä palvelujen tuotantotapoihin ja ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt pitävät tärkeänä paikallisten sopimiseen perustuvien ratkaisujen edistämistä myös työnantajan vaikeissa taloudellisessa tilanteessa. Paikallisen sopimisen

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 15 Yhteistyötoimikunta 50 31.10.2016 Kunnanhallitus 241 14.11.2016 Kunnanhallitus 14.11.2016 241 tavoitteena on tällaisissa tilanteissa työpaikkojen turvaaminen. Oheismateriaalina KT:n yleiskirje ja paikallisen sopimisen edistämisen ohjeet. Lisätietoja: hallintojohtaja Riitta Himanka, p. 050 428 5075. Puheenjohtajan ehdotus: Yhteistyötoimikunta saattaa tiedokseen oheismateriaalina olevan KT:n yleiskirjeen ja ohjeet paikallisen sopimisen edistämiseen. Asia saatetaan tiedoksi kunnanhallitukselle. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus saattaa tiedokseen oheismateriaalina olevan KT:n yleiskirjeen ja ohjeet paikallisen sopimisen edistämiseen.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 16 Yhteistyötoimikunta 51 31.10.2016 Kunnanhallitus 242 14.11.2016 Sopimus henkilöstön siirrosta Siun sotelle 1.1.2017 alkaen 164/05.00/2015 Yhteistyötoimikunta 31.10.2016 51 Kunnanhallitus 14.11.2016 242 Siun soten henkilöstöjaosto on 15.9.2016 14 tekemällään päätöksellä hyväksynyt omalta osaltaan sopimuksen henkilöstön siirrosta Siun sotelle 1.1.2017 alkaen. Siun soten yhtymähallitus on käsitellyt siirtosopimusta kokouksessaan 22.9.2016 :ssä 120. Siun sotelta saatujen ohjeiden mukaan siirtosopimus tulee viedä kunnissa tiedoksi yhteistyötoimikunnille ja hyväksyttäväksi kaupungin- / kunnanhallituksille. Henkilöstön siirrossa luovuttajalta luovutuksen saajalle sovelletaan liikkeenluovutuksen periaatteita, jotka on määritelty työsopimuslaissa (55/2001) ja laissa kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003). Liikkeenluovutushetkellä voimassa olleesta työ- ja virkasuhteesta johtuvat työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luovutuksen saajalle, Siun sotelle, 1.1.2017 alkaen. Sopimuksessa henkilöstön siirrosta Siun sotelle on määritelty keskeiset liikkeen luovutuksessa noudatettavat periaatteet ja käytännöt, jotta siirtymiset eri luovuttajilta tapahtuisivat noudattaen samoja periaatteita. Sopimusasiakirjaa on erityisesti henkilöstöä koskevien periaatteiden osalta käsitelty Siun soten henkilöstöasioita koordinoivassa henkilöstötyöryhmässä 10.8.2016. Työryhmässä siirtosopimusta on ollut käsittelemässä kolme työnantajaedustajaa sekä yhteensä 12 henkilöstöedustajaa eri kunnista ja PKSSK:sta. Henkilöstöä koskevien periaatteiden lisäksi asiakirjassa sovitaan myös kustannusten jakoon liittyvistä asioista toisaalta luovuttajien ja Siun soten välillä ja toisaalta kuntien kesken. Lisätietoja: kunnanjohtaja Jere Penttilä, p. 050 432 7600. Puheenjohtajan ehdotus: Yhteistyötoimikunta saattaa liitteenä olevan sopimuksen henkilöstön siirrosta Siun sotelle 1.1.2017 alkaen hyväksyen tiedokseen ja esittää siirtosopimuksen hyväksyttäväksi kunnanhallitukselle. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevan sopimuksen henkilöstön siirrosta Siun sotelle 1.1.2017 alkaen.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 17 Yhteistyötoimikunta 51 31.10.2016 Kunnanhallitus 242 14.11.2016 Liitteet Sopimus henkilöstön siirtosta Siun sotelle 1.1.2017 alkaen, henkilöstöhallinnolliset periaatteet

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 18 Ympäristölautakunta 69 18.05.2016 Ympäristölautakunta 104 24.08.2016 Ympäristölautakunta 156 26.10.2016 Kunnanhallitus 243 14.11.2016 Asemakaavan muutos ja laajennus Lehmoon Metoksen alueelle 153/10.02.03.00/2016 Ympäristölautakunta 18.05.2016 69 Lehmon pohjoisosan tonttitarjonnan takaamiseksi on tarpeen käynnistää Kylmäojan alueen pohjoispään, ns. Metoksen alueen asemakaavoitus. Asemakaavalla on tarkoitus turvata alueen tonttien luovutus noin neljäksi - viideksi vuodeksi eteenpäin. Kaavoitettava alue liittyy olemassa olevan asemakaava-alueen jatkeeksi. Metoksen alueen kaavoituksen jälkeen Kylmäojan alue on kaavoitettu loppuun. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää käynnistää asemakaavoituksen Lehmoon Metoksen alueelle liitekartan mukaisesti sekä asettaa julkisesti nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 2.5.2016 päivätyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavaluonnosasiakirjat ja pyytää niistä lausunnot kunnan kasvatus- ja koulutuslautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ELY -keskukselta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä. Ympäristölautakunta 24.08.2016 104 Metoksen alueen asemakaavaluonnos oli nähtävillä 1.6. - 1.7.2016 ja siitä pyydettiin lausunnot Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä sekä Museovirastolta. Luonnoksesta ei lausuntojen lisäksi jätetty mielipiteitä. Ohessa lausunnot tiivistettynä sekä niihin laaditut vastineet. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Tiivistelmä: VL/s-alueen ja lännenpuoleisen VL-alueen rajaus puuttuu kaavakartalta. Salpalinjan alueen kaavamerkinnän ja -määräysten osalta tulee Museovirastolta pyytää lausunto. Valtatie 6:n melualue näyttää Lehmon osayleiskaava-alueen meluselvityksen mukaan ulottuvan osittain kaavaluonnoksen mukaiselle virkistysalueelle. Valtatien varrelle tulee toteuttaa riittävä melueste. Vastine: Valtatien varteen on rakennettu meluvallit ja tehty myös muut meluntorjunta toimenpiteet. Näiden jälkeen melu ei ylety enää kaava-alueelle. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tiivistelmä: Maakuntakaavan mukaisesta ohjeellisesta 400 kv

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 19 Ympäristölautakunta 69 18.05.2016 Ympäristölautakunta 104 24.08.2016 Ympäristölautakunta 156 26.10.2016 Kunnanhallitus 243 14.11.2016 pääsähkölinjavarauksesta ei ole mainintaa asemakaavassa. Maakuntaliitto pitää tärkeänä, että kaavassa huomioidaan tämä varaus. Varaus edellyttää tarkempia keskusteluja kunnan ja kantaverkkoyhtiö Fingridin kesken. Lisäksi maakuntaliitto esittää, että kaavaselostukseen lisätään maininnat 4. vaihemaakuntakaavasta sekä Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:n työn käynnistymisestä. Vastine: Maininta uudesta maakuntakaavasta lisätään selostukseen. Asemakaavasta pyydetään lausunto Fingridiltä. Museovirasto Tiivistelmä: Toisen maailmansodan aikaiset sotahistorialliset kohteet (Salpa-aseman vallit) on huomioitu kaavassa asiallisesti. Ei huomautettavaa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy: Olemme merkinneet punaisella värillä alueelle myöhemmin rakennettavat keskijännitemaakaapelit ja puistomuuntamon, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavan aluevarauksen: -muuntamon suoja-alueen säde on 10 metriä -johtoalueen leveys 4 metriä (2 m johdon molemmin puolin) Vastine: Varauket on tehty ja sijoituspaikoista on neuvoteltu Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n kanssa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Ei huomautettavaa. Vapaa-aikalautakunta: Ei huomautettavaa. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa 1.8.2016 päivätyt Metoksen aluetta koskevat asemakaavan muutos- ja laajennusehdotusasiakirjat julkisesti nähtäville MRL 65 ja MRA 27 :n mukaisesti ja pyytää niistä MRA 28 :n mukaisesti lausunnot kunnan kasvatus- ja koulutuslautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä ja Fingrid Oyj:ltä. Ympäristölautakunta 26.10.2016 156 Metoksen kaavaehdotus oli nähtävillä MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti 7.9. - 7.10.2016 ja lausunnot pyydettiin MRA 28 :n mukaisesti kasvatus- ja koulutuslautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta,

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 20 Ympäristölautakunta 69 18.05.2016 Ympäristölautakunta 104 24.08.2016 Ympäristölautakunta 156 26.10.2016 Kunnanhallitus 243 14.11.2016 Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä ja Fingrid Oyj:ltä. Lausunnot ja muistutukset ovat ohessa tiivistettynä. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Tiivistelmä: Kaavaehdotukseen on kaavaluonnoksen jälkeen tehty vain muutama teknisluontoinen muutos. Ei huomautettavaa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Tiivistelmä: Maakuntaliitto pyytää päivittämään kaavaselostukseen maakuntakaavatilanteen osalta sen, että 4. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä (18.8.2016) sekä käyttämään maakuntaliiton internet-sivuilta löytyvää päivitettyä 1.-4. vaiheen yhdistelmäkaavakarttaa tarvittaessa maakuntakaavakarttaotteen 1.-3. vaiheen yhdistelmän sijaan. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteaa aikaisemman lausunnon tulleen huomioon otetuksi eikä sillä ole maakuntakaavatilanteen päivityksen lisäksi muuta huomautettavaa kaavaehdotukseen. Vastine: Maakuntaliiton ehdottamat korjaukset on tehty kaavaselostukseen. Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy: Ei huomautettavaa. Fingrid Oyj: Tiivistelmä: Asemakaavan lähialueelle sijoittuvat nykyisin Fingridin 110 kv voimajohdot Kontiolahti - Kuurna ja Kontiolahti - Uimaharju. Parhaillaan on käynnissä ympäristöselvitykset molempien 110 kv voimajohtojen uusimisesta. Voimajohtohankkeet toteutetaan erillisinä. Uudet voimajohdot sijoittuvat asemakaava-alueen läheisyydessä samalle voimajohtoalueelle. Hankkeen ympäristöselvitykset valmistuvat loppuvuoden 2016 aikana. Pidemmällä aikavaälillä kantaverkon kehittämisessä on varauduttu myös uuteen 400 kv voimajohtohankkeeseen Vuoksi-Kontiolahti, jonka reitti sijoittuu asemakaavan reuna-alueille. Maakuntakaavaa varten Fingrid teki taustaselvityksen 2007. Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa on varaus uudelle 400 kv voimajohdolle merkinnällä ohjeellinen pääsähkölinja. Uusittavien 110 kv voimajohtojen voimajohtoalue on 64 metriä leveä ja se ei muutu nykytilanteesta. 400 kv voimajohtohankkeen Vuoksi-Kontiolahti sijoittumista on tutkittu vasta karkealla tasolla, mutta maankäytön suunnittelussa tulee turvata sen toteuttamismahdollisuudet. Uusi 400 kv voimajohto sijoittuisi alustavasti nykyisen 110 kv etelä/kaakkoispuolelle, jonka jälkeen se kääntyy uuteen

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 21 Ympäristölautakunta 69 18.05.2016 Ympäristölautakunta 104 24.08.2016 Ympäristölautakunta 156 26.10.2016 Kunnanhallitus 243 14.11.2016 maastokäytävään asemakaava-alueen pohjoisosassa. 110 kv voimajohdon rinnalla siijoittuva 400 kv voimajohto edellyttää noin 40 metriä lisää uutta johtoaluetta eli tarvittava voimajohtojen muodostama johtoalue olisi tulevaisuudessa siten noin 100 metriä leveä. Uudessa maastokäytävässä 400 kv voimajohto vaatii noin 62 metriä leveän johtoalueen. On kuitenkin huomattava, että uuden 400 kv voimajohdon sijoittuminen suhteessa 110 kv voimajohtoihin ja voimajohdon sijainti uudessa maastokäytävässä tarkentuu vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Kaavoittajan tulee harkita kokonaisuuden kannalta ratkaisua, jossa voimajohtohankkeet on mahdollista toteuttaa. Ratkaiseva asia on esimerkiksi se, onko asemakaavaehdotuksessa esitetty asutus liian lähellä 400 kv voimajohtovarausta ottaen huomioon myös lähialueen rakentamispaineet ja suojeluarvot. Fingrid muistuttaa, että kaavoituksen täytyy mahdollistaa valtakunnallisesti merkittävien voimansiirtoyhteyksien ylläpito ja kehittäminen. Voimajohtoalueella tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa olla ristiriidassa sähköturvallisuuden kanssa eikä toiminta voi aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Vastine: Fingridin lausunnosta ilmenee, että 400 kv johtohanketta Vuoksi-Kontiolahti on tutkittu vasta karkealla tasolla. Myös maakuntakaavaan se on merkitty vain alustavien hahmotelmien mukaisesti. Maakuntakaavassa merkitty linjaus ei ota huomioon, että linjaus on alustavasti suunniteltu meneväksi jo tiheästi asuinrakennetulla alueella. Olisi järkevää viedä linjavaraus Tervauuroon ja sieltä Kuurnan voimalaitoksen sähkölinjaa pitkin asumattomia alueita halkoen. Näin sen toteuttaminen olisi tulevaisuudessa huomattavasti helpompaa. Maakuntakaava on yleispiirteinen jo mittakaavastakin johtuen ja tarkemmat linjaukset on syytä tehdä osayleiskaavatasolla. Tässä tapauksessa linjan varaus olisi syytä tarkistaa vielä uudessa maakuntakaava 2040:ssa. Maakuntakaavassa esitetty linjausvaraus tehdään uuteen Lehmon osayleiskaavaan siten, että se on noin 150 metrin päässä Metoksen tilan rajasta koilliseen. Tällä siirrolla mahdollistetaan linjan myöhempi mahdollinen toteuttaminen ja se sijaitsee siten, että olemassa olevalle sekä tulevalle asutukselle jää riittävä turvaetäisyys. Asemakaavaehdotukseen ei lisätä merkintää sähkölinjanvarauksesta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Tiivistelmä: Kevyen liikenteen väylät on huomioitu hyvin. Koulumatka lähikouluun on turvallinen, eikä koulukyytiä tarvita koulumatkoille. Ei huomautettavaa. Kylmäojan koulun vanhempaintoimikunta: Tiivistelmä: Kylmäojan alue on kasvava asuinalue. Voudintien ja Kylmäojantien risteyksessä aamuisin kova autoliikenne. Olisiko tarpeellista tehdä toinen tieyhteys asuinalueelle. Alueelle toivotaan lisää virkistys- ja vapaa-aikapalveluita ja alueen kehittämistä kokonaisuutena toivotaan virkistys- ja luontoarvot huomioiden. Tarvetta olisi Kylmäojan koululta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 22 Ympäristölautakunta 69 18.05.2016 Ympäristölautakunta 104 24.08.2016 Ympäristölautakunta 156 26.10.2016 Kunnanhallitus 243 14.11.2016 lähtevälle lenkin muodostavalle hiihtoladulle siten, että latu mahdollisesti kiertäisi Metoksen alueella. Leikkipuiston tilalle toivotaan urheilupuistoa, jossa olisi kuntoiluvälineitä myös aikuisille ja myös isommille lapsille suunnattuja laitteita. Pääsähkölinjalle on varaus maakuntakaavassa, onko huomioitu tässä kaavassa? Vastine: Alueelle ei ole rakennettavissa toista tieyhteyttä, koska alueen toisella puolella sijatsee rautatie ja toisella puolella valtatie 6, johon ei saada uutta liittymälupaa. Metoksen alue on nyt viimeinen alue Kylmäojalla, joka on mahdollista ottaa asuinrakentamisen piiriin. Tämän johdosta alueen ulkoilureitistöt ja virkistysalueet saavat nyt lopullisen muotonsa. Lenkin muodostava hiihtolatu on mahdollista rakentaa ja ottaa käyttöön. Urheilupuistoajatus alueelle on hyvä idea ja se kannattaa ottaa huomioon teknisellä osastolla uusia kohteita rakennettaessa. Kaavallisia esteitä ei ole olemassa nykyisissä kaavoissa. Sähkölinjan varausasia on huomioitu ja se tullaan huomioimaan työn alla olevassa Lehmon osayleiskaavassa. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä 10.10.2016 päivätyt Metoksen alueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ehdotusasiakirjat ja esittää ne edelleen kunnanhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Kunnanhallitus 14.11.2016 243 Oheismateriaalina kaavakartta A3 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä ympäristölautakunnan ehdotuksen ja esittää sen edelleen hyväksyttäväksi kunnanvaltuustolle. Liitteet Asemakaavan muutos ja laajennus Lehmoon Metoksen alueelle, kaavakartta Asemakaavan muutos ja laajennus Lehmoon Metoksen alueelle, kaavaselostus Asemakaavan muutos ja laajennus Lehmoon Metoksen alueelle, tilasto-osa Asemakaavan muutos ja laajennus Lehmoon Metoksen alueelle, havainnekuva Asemakaavan muutos ja laajennus Lehmoon Metoksen alueelle,

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 23 Ympäristölautakunta 69 18.05.2016 Ympäristölautakunta 104 24.08.2016 Ympäristölautakunta 156 26.10.2016 Kunnanhallitus 243 14.11.2016 täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos ja laajennus Lehmoon Metoksen alueelle, luontoselvitys Asemakaavan muutos ja laajennus Lehmoon Metoksen alueelle, luontoselvityksen liitteet 1-3 Asemakaavan muutos ja laajennus Lehmoon Metoksen alueelle, luontoselivtyksen liite 4, linnustoselvitys Asemakaavan muutos ja laajennus Lehmoon Metoksen alueelle, meluselvitys Asemakaavan muutos ja laajennus Lehmoon Metoksen alueelle, muinaisjäännösinventointi

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 24 Kunnanhallitus 244 14.11.2016 Kuntavaalien 2017 ulkomainonta 280/00.00.00.03/2016 Kunnanhallitus 14.11.2016 244 Kuntaliitto on lähettänyt kunnille yleiskirjeen 12/2016 koskien kuntavaaleja 2017. Kuntavaalien ulkomainonta suositellaan aloitettavaksi niillä alueilla, jotka ovat kunnan hallinnassa ja määräysvallassa, viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloittamista eli 22.3.2017. Ulkomainospaikkoja valittaessa on otettava huomioon vaalilain säännökset, jotka edellyttävät, että vaalimainoksia ei sijoiteta ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle tai niiden läheisyyteen siten, että niiden voitaisiin katsoa vaikuttavan äänestäjien vaalivapauteen. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, etteivät vaalimainokset näy vaalihuoneistoon taikka sen sisäänkäyntiin. Kunta ei voi määrätä muiden kuin omistuksessaan ja hallinnassaan olevien alueiden vaalimainontapaikoista. Kunnalla ei ole lakisääteisiä velvollisuuksia vaalimainonnan järjestämisestä. Kunnallinen vaalimainontakäytäntö on perustunut kuntien keskusjärjestöjen suositukseen ja sitä on noudatettu 1970 - luvulta lähtien. Perusteena suositukselle on ollut vaalimainonnan yhdenmukaistamisen tarve, kaupunki- ja maisemakuvalliset syyt sekä ympäristön siisteys. Vaalimainonnasta on muodostunut perinne, jolla voidaan katsoa olevan edelleen tiedotusarvoa. Kontiolahden kunnassa vaalimainosten sijoituksesta kunnan omistamalle alueelle on päätöksen tehnyt tekninenjohtaja. Mainonnan aloittamisen ajankohta ja kuntien käyttöön varaamat mainospaikat on syytä saattaa vaaleihin osallistuvien puolueiden, yhteislistojen ja valitsijayhdistysten tietoon. Samalla tulee ilmoittaa niiden henkilöiden yhteystiedot, jotka vastaavat ulkomainonnasta. Lisätietoja: Keskusvaalilautakunnan sihteeri Raija Piippo, p. 050 4373415. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että kuntavaalien ulkomainonta voidaan aloittaa 22.3.2017. Vaalimainosten sijoituspaikoista päätös tehdään teknisessä osastossa. Jokaista ehdolle asettajaa varten varataan 4 ilmoitustaulua. Ilmoitustauluista, niiden paikalleen viennistä ja poistamisesta ei peritä maksua. Ulkomainonnan järjestelyistä vastaavana yhdyshenkilönä toimii keskusvaalilautakunnan sihteeri Raija Piippo.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 25 Kunnanhallitus 244 14.11.2016

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 26 Kunnanhallitus 245 14.11.2016 Kuntavaalien 2017 ennakkoäänestyspaikkoina olevien sosiaalihuollon toimintayksiköiden määrääminen 280/00.00.00.03/2016 Kunnanhallitus 14.11.2016 245 Vaalilain 9 :n 1 mom. 3 kohdan mukaan ennakkoäänestyspaikkoja ovat sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset. Lisäksi ennakkoäänestys voidaan järjestää tietyin säädetyin edellytyksin myös äänestäjän kotona (kotiäänestys). Kotiäänestyksestä on määräykset vaalilaissa. Ohjeiden mukaan kunnanhallituksen tulee tehdä päätös ennakkoäänestyspaikkoina olevista sosiaalihuollon toimintayksiköistä hyvissä ajoin. Vuoden 2017 kuntavaaleissa sosiaalihuollon toimintayksiköiden ennakkoäänestyspaikkoina Kontiolahdessa toimivat: Kontiolahden sairaalan vuodeosasto Hyvinvointi- ja palvelukoti Kontiolinna Lisätietoja: hallintojohtaja Riitta Himanka, p. 050 428 5075. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että vaalilain 9 :n 1 mom 3 kohdan mukaan Kontiolahden kunnan sosiaalihuollon toimintayksiköiden ennakkoäänestyspaikkoina vuoden 2017 kuntavaaleissa toimivat yllä mainitut ennakkoäänestyspaikat.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 27 Kunnanhallitus 246 14.11.2016 Kuntavaalien 2017 yleisistä ennakkoäänestyspaikoista päättäminen 280/00.00.00.03/2016 Kunnanhallitus 14.11.2016 246 Vaalilain 9 :n 1 mom 1 kohdan mukaan ennakkoäänestyspaikkoja ovat ne kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat, joiden lukumäärästä ja sijainnista kunnanhallitus päättää ja joita on oltava, jollei erityisestä syystä muuta johdu, jokaisessa kunnassa vähintään yksi. Oikeusministeriö on lähettänyt kunnille 23.9.2016 päivätyn kirjeen vuoden 2017 kuntavaalit, äänestyspaikkojen määrääminen ja niistä ilmoittaminen, vaalimateriaali, vaalitietojärjestelmän käyttö, vaalikoulutus ym. Ohjeiden mukaan kunnanhallituksen on päätettävä yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja huolehdittava siitä, että ne on merkitty pohjatietojärjestelmään viimeistään perjantaina 13.1.2017 klo 12:00. Päätöksestä tulee käydä ilmi yleisen ennakkoäänestyspaikan nimi, käyntiosoite, aukiolopäivät ja päivittäiset aukioloajat. Kuntavaalien ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa 29.3. - 4.4.2017 (keskiviikosta tiistaihin). Yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja määrätessä kunnanhallituksen tulee kiinnittää oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti huomiota seuraaviin asioihin: - Ennakkoäänestyspaikat on syytä sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joihin äänestäjien on helppo tulla ja joihin he vaivattomasti osaavat. - Ennakkoäänestyspaikan on oltava aatteellisilta ja taloudellisilta kytkennöiltään mahdollisimman puolueeton, jotta mahdollisimman monet äänestäjät tulevat sinne mieluusti. - Ennakkoäänestyspaikan on sekä tiloiltaan että sijainniltaan sovittava tarkoitukseensa myös järjestyksenpidon kannalta. Vaalilain 56 :n 1 momentissa on säädetty järjestyksestä ennakkoäänestyspaikassa ja siihen liittyen niin sanotusta vaalimainontakiellosta. - Ennakkoäänestyspaikkojen olisi hyvä pysyä samoina vaalista toiseen samoina. Näin edistetään sitä, että äänestäjät tietävät ja muistavat, missä äänestyspaikka on. Paikkojen lopettaminen tai siirtäminen ilman pakkottavaa syytä saattaa aiheuttaa epätietoisuutta äänestäjien keskuudessa. - Ennakkoäänestystilan tulee olla riittävän suuri, jotta äänestys voidaan toimittaa sujuvasti ja luotettavasti eli vaalisalaisuus, vaalivapaus ja vaalirauha turvaten. Tilaan tulee voida sijoittaa tarpeellinen määrä äänestäjien henkilöllisyyden tarkastus- ja äänestyslipun antopisteitä, äänestyskoppeja sekä äänestyksen vastaanottopisteitä. Tilan tulee olla siten mitoitettu ja järjestetty, että ruuhkaa ja jonoja syntyy mahdollisimman vähän. - Liikuntavammaisten ja muiden liikuntaesteisten ennakköäänestämismahdollisuuksiin on kiinnitettävä huomiota. Kontiolahden kunnassa yleisinä ennakkoäänestyspaikkoina toimivat kunnanviraston valtuustosali Kirkonkylällä ja Lehmon K-supermarket Lehmossa.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 28 Kunnanhallitus 246 14.11.2016 Lisätietoja: hallintojohtaja Riitta Himanka, p. 050 428 5075. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää määrätä kuntavaaleja varten 29.3. - 4.4.2017 (keskiviikosta tiistaihin) yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi seuraavat paikat: Lehmon K-supermarket, Peltolantie 2, 80710 Lehmo Avoinna: 29.-31.3.2017 klo 13:00-19:00 1.-2.4.2017 klo 10:00-16:00 3.-4.4.2017 klo 13:00-20:00 ja Kunnanviraston valtuustosali Kontiolahden kirkonkylällä, Keskuskatu 8, 81100 Kontiolahti Avoinna: 29.3.-2.4.2017 klo 10:00-16:00 3.-4.4.2017 klo 12:00-20:00

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 29 Kunnanhallitus 247 14.11.2016 Kuntavaalien 2017 vaalipäivän äänestyspaikoista päättäminen 280/00.00.00.03/2016 Kunnanhallitus 14.11.2016 247 Oikeusministeriö on lähettänyt kunnille 23.9.2016 päivätyn kirjeen vuoden 2017 kuntavaalit, äänestyspaikkojen määrääminen ja niistä ilmoittaminen, vaalimateriaali, vaalitietojärjestelmän käyttö, vaalikoulutus ym. Ohjeiden mukaan kunnanhallituksen on päätettävä vaalipäivän äänestyspaikat ja huolehdittava siitä, että ne on merkitty pohjatietojärjestelmään viimeistään perjantaina 13.1.2017 klo 12:00. Päätöksestä tulee käydä ilmi vaalipäivän äänestyspaikan nimi ja käyntiosoite sekä muut Väestörekisterikeskuksen määräämät tiedot. Vaalilain 8 :n mukaan kunta muodostaa yhden äänestysalueen, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysalueista päättää valtuusto. Vuoden 2017 kuntavaaleissa noudatetaan sitä äänestysaluejakoa, joka tulee voimaan 15. päivänä lokakuuta 2016 ja joka perustuu kuntien 30.4.2016 mennessä maistraatille ilmoittamiin äänestysaluejakopäätöksiin. Jokaisella äänestysalueella on kunnanhallituksen päätöksellä määrätty vaalipäivän äänestyspaikka. Vaalipäivänä äänestäjä voi äänestää vain sen äänestysalueen äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen. Viime vuosina kunnat ovat vähentäneet merkittävästi äänestysalueidensa määrää. Tämä on siten merkinnyt heikennystä äänioikeutettujen mahdollisuuksiin äänestää vaalipäivänä. Ministeriö suosittelee, että jatkossa nykyistä äänestysalueiden määrää ei enää vähennettäisi ilman pakottavaa tarvetta. Vuoden 2017 kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 9.4.2017. Lisätietoja: hallintojohtaja Riitta Himanka, p. 050 428 5075. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus määrää vuoden 2017 kuntavaalien vaalipäivän 9.4.2017 äänestyspaikoiksi äänestysalueittain seuraavat: 001 Varparanta: Varparannan koulu, Riihilahdentie 5, 81120 Katajaranta 002 Selkie: Selkien koulu, Selkientie 47 B, 81235 Lehtoi 003 Jakokoski: Jakokosken koulu, Jakokoskentie 6, 81220 Jakokoski 004 Kontiolahti: Kunnantalo, Keskuskatu 8, 81100 Kontiolahti 005 Kontioniemi: Entinen upseerikerho, Upseeritie 1, 80790 Kontioranta 006 Kulho: Kulhon koulu, Rekiraitti 9, 80910 Kulho 007 Romppala: Romppalan monitoimitalo, Romppalantie 64, 81160 Romppala 008 Lehmo: Lehmon koulu, Kylmäojantie 6, 80710 Lehmo 009 Mönni: Mönnin kylätalo, Mönnintie 87, 81230 Mönni 010 Onttola: Onttolan koulu, Koulutie 10, 80510 Onttola 011 Paihola: Ahokkalan koulu, Suontauksentie 2, 80850 Paihola

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 30 Kunnanhallitus 247 14.11.2016

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 31 Tekninen lautakunta 78 08.11.2016 Kunnanhallitus 248 14.11.2016 Joensuun seudun vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 399/00.01/2015 Tekninen lautakunta 08.11.2016 78 Joensuun seudun vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 on valmis tu nut. Suunnitelman on tehnyt Ramboll Finland Oy. Hankkeeseen saatiin rahoitusta Pohjois-Karjalan ELY -keskukselta. Joensuun seudun vesihuollon kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain (VHL 119/2001 ja sen muutos 681/2014 5 ) mukaista alueellista yleissuun nit te lua. Alueellinen kehittämissuunnitelma kattaa Joensuun kau pungin, Kontiolahden, Liperin sekä Polvijärven kunnat. Suunnitelmassa keskitytään yhdyskuntarakenteen kehittymisen ai heut tamien muutostarpeiden tunnistamiseen ja vedenhankinnan toi min ta var muuden parantamiseen sekä nykyisten verkostojen ulkopuolella olevien ve sihuol lon tarpeessa olevien alueiden selvittämiseen. Ke hit tä mis koh tei ta tarkas tel laan muuttuneen vesihuoltolain ja maankäyttö- se kä rakennuslain tuo mien uusien vaatimusten perusteella. Lisäksi huo mioi daan val miussuun nit te lu ja varautuminen poikkeustilanteisiin. Yhteistyötä alueen kuntien kesken pyritään entisestään lisäämään ja muodos ta maan alueellisesta vesihuollon kehittämissuunnitelmasta sään nöl lises ti päivitettävä työkalu tukemaan vesihuollon ja yhdyskuntarakenteen ke hi tys tä. Lisäksi tarkastellaan myös jätevesilietteen jatkokäsittelyä sekä hu le ve sien hallintaa lähinnä Joensuun kaupunkialueella. Hulevesiosio on so vel let ta vis sa myös Kontiolahden alueelle. Joensuun seudulla oli 106.666 asukasta vuonna 2014. Asutuksesta si joittuu taajamiin noin 80 % ja kyläalueille noin 9 %. Joensuussa, Liperissä ja Kon tio lah del la väestömäärä on kasvanut. Vuonna 2014 Kontiolahdella oli 14.681 asukasta, joista vesijohtoon oli liitty nyt 12.208 ja viemäriin 10.749 asukasta. Liittymisaste vesijohtoon oli 83 % ja viemäriin 73 %. Vesihuollosta vastaa kunnassa kunnallinen ve si huolto lai tos sekä kuusi vesiosuuskuntaa. Alueellisesti merkittävimmät pohjavesialueet sijaitsevat Joensuussa ja Kon tio lah del la. Suuri osa vedenhankinnasta on keskittynyt Jaa man kankaan reunamuodostumalle ja sen kaakkoispuoliselle harjujaksolle. Kes kustaa ja mien varmuusluokitus on I-luokkaa, jolloin vettä on saatavilla riit tä västi, vaikka päävedenottamo olisi pois käytöstä. Kontiolahden alueen puhtaan veden verkostopituus on 528 km, jolloin verkos to pi tuu dek si asukasta kohti tulee 43 m. Tämä on Joensuun jälkeen alueen pienin lukema. Kontiolahdella pumpattiin vettä vuonna 2014 kes kimää rin 1.804 m 3 /d, mikä tarkoittaa 148 l/asukas/d. Vettä laskutettiin 1.256 m3/d eli 103 l/asukas/d. Laskuttamattoman veden määrä olisi näin 30 %, mi kä on varsin suuri lukema. Ilmeisesti vuodelle 2014 on sattunut ti las tol linen harha, sillä vuonna 2015 laskuttamattoman veden määrä oli enää 19 %.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 19/2016 32 Tekninen lautakunta 78 08.11.2016 Kunnanhallitus 248 14.11.2016 Kontiolahden alueen jätevedet käsitellään Joensuussa Kuhasalon puh dista mos sa. Kontiolahden viemäriverkon pituus on 342 km, jolloin asukasta koh den viemäriä on 32 m. Jätevettä käsitellään 1.614 m 3 /d mikä tekee asu kas ta kohden 150 l/d. Jätevettä laskutettiin asukasta kohti 951 m 3 /d eli 88 l/asukas/d. Tästä seuraa, että laskuttamatonta jätevettä olisi 41 % jä teve des tä. Kuten puhtaassa vedessä vuoden 2014 tilasto antaa liian suuren las kut ta mat to man jäteveden määrän. Vuonna 2015 laskuttamatonta jä tevet tä oli 18 %. Tästä huolimatta laskuttamattoman jäteveden osuus oli vain 1,9 m 3 /d/km, mikä viittaisi pieneen vuotovesien määrään. Joensuun seudulla vesihuoltolaitosten toiminta-alueet kattavat pääosin alu eet, joilla se on tarpeen toteutuneen yhdyskuntakehityksen vuoksi. Tämä koskee myös Kontiolahden aluetta. Suunnitelma-alueen ve si joh to verkos to on varsin kattava ja vain noin 13 % eli 13.800 asukasta on ve denja ke lun ulkopuolella. Jätevesiviemäröinnin ulkopuolella on noin 23 % eli 24.400 asukasta. Vedenkulutuksen kasvun on tarkastelualueella arvioitu olevan maltillista. Kon tio lah del la kulutus olisi noin 2.200 m 3 /d vuonna 2030. Ve den han kinnas sa kehittämistarpeita on käyttöönottamattomien pohjavesivarojen suoje lus sa ja kartoituksessa, vedenhankinnan tehostamisessa sekä vuo to vesien vähentämisessä. Kuhasalon puhdistamon ennustettu kuormitus ylittää mitoituksen vuoden 2030 tilanteessa, jolloin laitoksella tulee varautua laajentamis- ja te hos tamis toi men pi tei siin. Myös lietteenkäsittelyyn on esitetty muutoksia. Tämä tie tää investointikustannuksia myös Joensuuta ympäröiville kunnille. Jätevesiviemäröinnissä tulee keskittyä vuotovesiselvityksiin ja verkostojen sa nee rauk siin. Vuotovedet aiheuttavat ongelmia puhdistamoiden toi minnal le ja puhdistustulokselle. Vesihuoltolaitosten varautumista ja riskienhallintaa on kehitettävä mm. päivit tä mäl lä varautumissuunnitelmia ja tekemällä yhteistyötä esim. yhteisin va rau tu mis har joi tuk sin ja koulutuksin. Vesihuollon toimitusvarmuutta tulisi parantaa esim. verkoston kier to yh teyksiä rakentamalla ja hankkimalla vedenottamoille desinfiointivalmiuksia ja va ra voi maa. Myös ilmastonmuutoksen mahdollisesti tuomat rankkasateet on huomioitava vedenottamoilla estämällä valumavesien pääsy ve den ot tokai voi hin. Desinfioinnin ja varavoiman suhteen Kontiolahden tilanne on tällä hetkellä kunnossa. Organisaatio- ja yhteistyövaihtoehdot: Vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittämisvaihtoehtoja ovat so pi mus poh jainen yhteistyö kuntien laitosten välillä, kuntayhtymä, liikelaitoskuntayhtymä, ve si huol lon tukkuyhtiö ja alueellinen vesihuoltoyhtiö. Vesiosuuskuntien yhteistyövaihtoehtoja ovat yhteistyö kunnan laitosten kans sa, isännöintipalvelun käyttö ja osuuskuntien fuusiot ha ja-asu tus aluei den laitokseksi. Vaihtoehtona voi olla myös liittäminen kuntien ve si-