Yhdyskuntatekniikan lautakunta 41 20.05.2015 Ehdotus kaavoitusohjelmaksi vuosille 2016-2020 438/10.00.00/2015 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 41 Yleistä Viisivuotinen kaavoitusohjelma ohjaa Kirkkonummen kunnan maankäytön, liikennejärjestelmän ja kunnallistekniikan suunnittelua. Tavoitteena on johdonmukainen maankäyttö- ja kaavoituspolitiikka, joka tarjoaa sekä kunnan että muiden viranomaistahojen lisäksi kunnan asukkaille ja eri toteuttajatahoille tietoisuuden kunnan maankäytön lähivuosien tavoitetilasta. Ohjelman toivotaan edistävän myös kunnan maanhankintaa. Keskeisiä kaavoitukseen kytkeytyviä tahoja ovat vesihuollon ja muun kunnallis-tekniikan suunnitteluhankkeet sekä muut toimialat, jotka vastaavat mm. palvelujen järjestämisestä ja niiden riittävyydestä. Kyseisille toimijoille on tärkeää tietää riittävän ajoissa miten hankkeet on aikataulutettu sekä milloin kaavan toteuttamiseen käytännössä päästään ja milloin yksityiskohtainen suunnittelu tulisi panna vireille. Kunnan keskimääräinen väestönkasvu 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä on ollut 2,5 %:n tuntumassa eli vuosittain asukasluku on kasvanut noin 700-800 asukkaalla. Viime vuosien talouden lasku-suhdanteen aikana väestönkasvu on taittunut: vuosittainen väestönkasvu on ollut noin 300 asukasta. Asuntorakentamisen kaavavaranto on edelleen hyvä: asemakaavoissa on asuntorakennusoikeutta noin 6000 asukkaalle, tosin osa varannosta on haasteellista toteuttaa. Asumisen kaavavaranto oli vuoden 2015 alussa noin 285 000 k-m2. Edellisen lisäksi asuntovarantoa on myös hajarakentamisalueilla. Suunnitelmakauden aikana on vireillä tai käynnistetään noin 50 asemakaavahanketta, joihin sisältyy asuntotuotantoa. Hankkeiden määrä on merkittävän suuri ja tehtävänä haastava. Ne mahdollistaisivat yli 10 000 asukkaan kasvun, mutta osa kaavoista saadaan valmiiksi ja toteutukseen vasta 2020-luvulla. Kunnan tulee osayleiskaavoituksen kautta edistää omien maidensa kaavoitusta. Keskeisimpiä kehitettäviä alueita ovat lähivuosina kuntakeskus, Masala, Kantvik ja Jorvaksen asemanseutu. Konsernijaosto on käsitellyt alustavaa kaavoitusohjelmaa kokouksessaan 27.4.2015 ( 41) antamatta kirjallista evästystä valmisteluun. Asuntotuotanto Vuonna 2012 Helsingin seudun kunnat ja valtio hyväksyivät MAL-aiesopimuksen, jonka mukaan Kirkkonummen asuntotuotantotavoite on vuosittain keskimäärin 330 asuntoa. Sopimuskauden aikana (vv. 2012 2015) se tarkoittaan noin 1300 uuden asunnon valmistumista. Vuonna 2014 uusia asuntoja valmistui 367 ja ennuste vuodelle 2015 on likimain sama.
Asuntotuotannossa on tapahtunut merkittävä muutos, sillä vuonna 2014 yli puolet uusista asunnoista oli kerrostaloasuntoja. Vuonna 2015 peräti 2/3 valmistuvista asunnoista tulee olemaan kerrostaloasuntoja. MAL-aieopimuksen mukaisesti uutta asuinrakennusoikeutta tulee vuosittain toteuttaa 30 000 k-m2:ä. Vuonna 2015 tavoite saavutettaneen. Vuonna 2015 neuvotellaan uusi sopimus (MAL-sopimus) vuosille 2016-2019. Voimassa olevan kaavoitusohjelman mukaan viisivuotisen suunnittelu-kauden aikana saataneen hieman yli 200 pientalotonttia myyntivalmiiksi. Tämä tarkoittaa liki 50 pientalotontin myyntiä tai vuokrausta vuosittain. Tällä hetkellä kunnan pientalojen tonttivaranto on 75 (tilanne 20.5.2015). Elinkeinoelämä edellyttää, että työvoiman saatavuuteen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Se tarkoittaa, että kohtuuhintaisia asuntoja sekä asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja on oltava markkinoilla. Kunnan kilpailukyvyn yritysten vahvistaminen kytkeytyy täten myös maankäytön suunnitteluun. Yritystontit Koska elinkeinoelämän tarpeisiin on kaavoitettu tontteja, odotukset etenkin palvelualojen työpaikkojen toteutumaksi on suuri. Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava tuli vuonna 2014 lainvoimaiseksi lukuun ottamatta Finnträks-järven rantavyöhykettä, josta on tehty valitukset korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Inkilänportin asemakaavan laatimista jatkettiin vuoden 2015 alussa, kun osayleiskaavan valituskäsittelyt sen sallivat. Inkilänportin ja Sarvvikinportin asemakaavat kytkeytyvät toisiinsa ja ne täydentävät toisiaan. Tavoitteena on, että molemmat asemakaava saadaan hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2016. Moni kunnan yritystoiminnalle kaavoitettu tontti on edelleen vapaana Strömsbyssä, lisäksi yksityisomistuksessa on vapaita tontteja. Strömsbyn teollisuusalueen asemakaavan uudistaminen liittyvät toimintaperiaatteet kunnan ja Helsingin kaupungin on määrä saada selville kesään 2015 mennessä. Alueen kaavoituksen on määrä käynnistyä vuonna 2016. Pikkalanlahden teollisuusalueen asemakaavan päivittäminen nykytarpeiden mukaiseksi käynnistyy vuonna 2017. Kunta suunnittelee Jorvaksessa, Länsiväylän tuntumassa sijaitsevan rakentamattoman Kiilakallion yritysalueen hankkimista omistukseensa. Se parantaisi huomattavasti kunnan yritystonttitarjontaa. Veikkolan keskustassa pannaan vireille vuonna 2017 asemakaavoitus, joka koskee Veikkolantorin aluetta. Suunnittelualueeseen kuuluu ns. hyvinvointikeskuksen kortteli sekä läheinen päivittäistavarakauppa, jonka laajentamiseen kaavassa pyritään. Vuonna 2016 on tarkoitus panna vireille myös Lapinkylän elintarvikekaupan uuden paikan mahdollistavan asemakaavan laatiminen.
Kunnan kehittämislinjaukset Nyt käsittelyssä olevan kaavoitusohjelman kohteet ovat pitkälti kunnanvaltuuston hyväksymän kaavoitusohjelman mukaisia. Lisäksi siinä on otettu huomioon Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan (kv 1.9.2014, 73), Kirkkonummen palveluverkko 2025 -asiakirjan (kv 20.6.2011, 64 kv) linjaukset sekä yhdyskuntatekniikan lautakunnan (24.8.2011, 81) päätökset koskien osayleiskaavahankkeiden ajoitusta. Palveluverkko selvitys kiinteistöstrategian näkökulmasta -asiakirjan (kv 19.5.2014, 43) sisältöä ei ole voitu ottaa huomioon, koska sen soveltamista linjaavaa valtuustopäätöstä ei ole olemassa. Kaavoitusohjelmassa vuoden 2016 hankkeet esitetään sitoviksi. Lisäksi mainittu yhdyskuntatekniikan lautakunnan aiemman päätöksen mukainen osayleiskaavahankkeiden priorisointi on otettu huomioon. Kaavoitusohjelmassa on priorisoitu tietyt kaavahankkeet ja ne on osoitettu omalla merkinnällään. Tavoitteena on selkeyttää kunnan tahtotilaa tilanteessa, jossa joudutaan miettimään mitä hanketta tulee erityisesti edistää. Priorisoidut hankkeet koskevat vuosia 2016 ja 2017. Ne ovat osayleiskaavoja sekä sellaisia asemakaavahankkeita, joilla turvataan kunnan maaomaisuuden jalostamista. Lisäksi priorisoidut hankkeet koskevat kunnalle tärkeitä rakennus- tai liikenne hankkeita. Muutokset vallitsevaan kaavoitusohjelmaan Kaavoituksen työvoimaresurssien takia valtaosa vuoden 2015 käynnistyvistä hankkeista siirretään alkaviksi vuodelle 2016. Vuoden 2015 aikana vireillä olevat ja vuonna 2016 käynnistettäväksi esitetyt asemakaavahankkeet, joiden hyväksymiskäsittely siirtyy eteenpäin pääsääntöisesti yhdellä vuodella: - Keskusta, Munkinmäenpuisto (hyväksyminen 2015 > 2016) - Keskusta, Kirkkolaakson kauppakeskus (hyväksyminen 2016 > 2017) - Keskusta, Gesterbynkallio (hyväksyminen 2016 > 2017) - Keskusta, Vesitorninmäki (hyväksyminen 2015 > 2016) - Keskusta, Tallinmäki (hyväksyminen 2018 > 2019) - Heikkilä, Juhlakallio (hyväksyminen 2015 > 2016) - Heikkilä, Tolsanmäki (hyväksyminen 2016 > 2017) - Kantvik, Prikiranta (hyväksyminen 2015 > 2016) - Kantvik, Strömsbyn teollisuusalue, kaavoitus alkaa v. 2016 (hyväksyminen 2016 > 2017) - Masala, Bjönsinmäki, muutos (hyväksyminen 2016 > 2017) - Långvik, Tanskarla (hyväksyminen 2016 > 2017) - Veikkola, Veikkolanportti (hyväksyminen 2016 > 2017) - Lapinkylä, keskusta, kaavoitus alkaa v. 2016 (hyväksyminen 2016 > 2017). Lisäksi todettakoon, että kuntakeskuksen alueella sijaitsevan Myllytorpan asemakaavan aloitus on siirretty vuodelle 2017 samoin kuin Tallinmäen asemakaavan. Kuusalanniityn asemakaavoitus alkaa vuonna 2020. Vastaavasti Masalan asemanseudun asemakaava käynnistyy vuonna 2017. Sen sijaan Masalanportin asemakaavan käynnistäminen on aikaistettu vuodelle 2016.
Sundsbergin Sarvvikinrannan asemakaavan käynnistäminen on ohjelmoitu vuodelle 2017. Seuraavat kaavahankkeet esitetään uusina kaavoitusohjelmaan sisällytettävinä hankkeina: - Bergstad, Edisholmenin ranta-asemakaava, aloitus v. 2017 - Kantvik, Pikkalanlahden teollisuusalue, aloitus v. 2017 - Veikkola, keskusta (korttelit 39-43 lähialueineen), aloitus v. 2017 - Keskusta, terveyskeskuskortteli, aloitus v. 2018 - Keskusta, Jokiniityn terveyskeskus, aloitus v. 2018 - Masala, Högsäters, aloitus 2019 - Keskusta, virastokortteli, aloitus v. 2020 - Keskusta, Ravals, kortteli 345, aloitus v. 2020 Yleiskaavoitus Kuntakeskuksen yleiskaavoitus jatkuu vireillä olevalla 2. vaiheen osayleiskaavalla. Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen kaavoittajaresurssipulan takia Masalan ja Kantvikin osayleiskaavahankkeet eivät ole edenneet. Tämän johdosta yhdyskuntatekniikan toimiala pitää osayleiskaavahankkeiden suurta määrä ylimitoitettuna kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluiden henkilöresursseihin nähden. Vuosittain vireillä tulisi olla korkeintaan kaksi yleiskaavahanketta. Kylmälän osayleiskaava pyritään saamaan hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2015 lopulla. Luoman osayleiskaavan aloittaminen on esitetty siirrettäväksi vuodelle 2017. Vuonna 2019 pannaan vireille sekä Sundsbergin ja Sarvvikin että Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavat. Veikkolan osayleis kaava ja strateginen yleiskaava on määrä panna vireille vuonna 2020. Asemakaavoitus Seuraavassa katsaus vuonna 2016 vireillä oleviin ja käynnistyviin suunnitteluhankkeisiin. Keskinen Kirkkonummi Vuoden 2015 syksyllä pannaan vireille Tallinmäen alueen maankäytön suunnittelukilpailu. Kilpailun avulla pyritään luomaan Kirkkotorin lähiympäristöön omaleimainen kaupan ja keskusta-asumiseen alue. Voittaneen ehdotuksen pohjalta on tarkoitus aloittaa asemakaavan laatiminen vuonna 2017. Liikealueella uudistetaan nykyisen terveyskeskusja virastokorttelien asemakaavat suunnittelukauden loppupuolella. Kirkkolaakson kauppakeskuksen asemakaavan muutos on tarkoitus panna vireille loppuvuonna 2015. Tavoitteena on kaupan volyymin lisääminen sekä kulttuuripalvelujen sijoittaminen kauppakeskuksen yhteyteen. Munkinmäenpuiston asemakaava on tarkoitus saada hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2016. Se mahdollistaa mm. uusien katusuunnitelmien laatimisen ja siten asemanseudun toteuttamisen.
Vesitorninmäen asemakaavoitus ja Gesterbynkallion asemakaavamuutos valmistuvat vuonna 2016. Ne lisäävät kuntakeskuksen ydinalueen asukasmäärää merkittävästi, tosin alueiden toteuttaminen kestänee vuosia. Niin ikään vuonna 2016 pyritään saamaan Juhlakallion asemakaava hyväksymiskäsittelyyn, sillä asuntotuotannon lisäksi alueen maankäytössä mahdollistetaan rautatien varrelle osa seudullisesta kevytliikenne yhteydestä kuntakeskuksen ja Tolsan välillä. Tolsanmäen asemakaavan laatiminen mahdollistaa em. kevytliikenne yhteyden toteuttaminen Juhlakallion ja Tolsan välillä. Alueiden toteuttaminen asuntoalueina täydentävät kuntakeskuksen ja Tolsan asemanseudun yhdyskuntarakennetta. Myös palvelujen sijoittamista alueelle tutkitaan. Molemmat asemakaavat lisäävät kunnan omaa tonttivarantoa. Tolsan asemanseudulla käynnistyy myös Tolsanjärven asemakaavan laatiminen vuonna 2017. Myllytorpan asemakaava turvaa kunnan pientalotonttituotantoa, mutta sen toteuttaminen kytkeytyy Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan lainvoimaisuuteen. Ennen Myllytorpan asemakaavoitusta tulee myös kuntakeskuksen liikennejärjestelmäsuunnittelun periaatteet olla selvillä. Tämän seurauksena Myllytorpan asemakaavoitus alkaa vuonna 2016. Eteläinen Kirkkonummi Prikirannan asemakaavan laatiminen on ollut keskeytyksissä. Se laaditaan kunnan ja Helsingin kaupungin yhteistyönä. Asemakaava lisää kunnan omaa tonttivarantoa ja mahdollistaa seudullisesti merkittävän veneily-keskuksen toteuttamisen. Strömsbyn teollisuusalueen mahdollinen asema-kaavan muutos on ajoitettu alkamaan vuonna 2016 ja se täydentää toteutuessaan em. veneilykeskuksen toimintamahdollisuuksia. Pikkalahden teollisuusalueen asemakaava päivitetään ja hanke käynnistyy vuonna 2017. Itäinen Kirkkonummi Vireillä oleva Bjönsinmäen asemakaava ei ole edennyt odotetusti, mutta keväällä 2015 hanke on saatu eteenpäin. Tavoitteena on saada kaava hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2016. Keväällä 2015 Länsi-Jorvaksen asemakaava oli luonnoksen nähtävillä. Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut valmistelevat laajan asemakaavan jakamista osiin. Tanskarlan asemakaavan eteenpäinviemisestä päättää maanomistaja, kun alueen uudesta maankäytöstä johtuva Hirsalantien liikenteellinen tarkastelu on valmistunut. Mikäli hanketta päätetään jatkaa, laaditaan hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma syksyllä 2015. Kaavamuutoksen lähtökohtana on nykyisen hotellin ja sen lähiympäristön laajamittainen kehittämisen. Maankäyttömuutosten seurauksena on varmennettava alueen liikenteen ja vesihuollon toimivuus, lisäksi liikenneturvallisuus on varmennettava. Veklahden ja Svartvikin asuntoalueen sekä Aavarannan asemakaavojen aloitus on siirretty vuoteen 2017. Molempien alueiden kehittäminen perustuu suunniteltavan vesihuoltolinjan hyödyntämiseen. Tätä koskeva
yleissuunnitelma valmistuu vuonna 2015. Asemakaavoja ole perusteltua laatia ennen kuin varmuus linja rakentamisesta on tehty kunnassa. Pohjoinen Kirkkonummi Veikkolan kehittämisen esteenä olleisiin vesihuoltoon liittyvät ratkaisut on tehty. Veikkolanportin asemakaavan laatiminen jatkuu loppuvuonna 2015, jolloin on määrä panna vireille tiesuunnitelman muutossuunnittelu Veikkolan eritasoliittymän alueella. Tämän johdosta asemakaava saataneen hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2016. Kylmälässä sijaitsevan kauppapuutarhan asemakaavan oletetaan saatavan hyväksymiskäsittelyyn loppuvuonna 2015. Veikkolanpuro II:n asemakaava tähtään pientaloalueen toteuttamiseen olemassa olevan rakenteen jatkeeksi. Hanke on pantu vireille alkuvuonna 2015 ja se saataneen valmiiksi vuonna 2016. Tulevaisuuden haasteita Maankäyttö, joukkoliikenne ja ilmastonmuutoksen hillintä Kirkkonummen yhdyskuntarakenne pyritään toteuttamaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan ekotehokkaana; merkittävien liikenneväylien ja joukkoliikennereittien varrella sijaitsevia alueita kehitetään ja alueiden yhdyskuntarakennetta eheytetään. Kunnan maankäyttö toteutetaan Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan, Uudenmaan maakuntakaavojen ja Helsingin seudun maakäyttösuunnitelman 2050 mukaisesti. Kirkkonummen kehittämismahdollisuudet ovat rantaradan ja moottoriteiden ansiosta hyvät. Kirkkonummi ei ole hyödyntänyt asemaympäristöjä taajarakentamiseen. Yksi kaavoituksen tavoitteista on sijoittaa asukkaat ja palvelut liikenteen solmukohtien sekä muiden suotuisten joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin. HSL:n Kirkkonummen linjastosuunnitelmassa on otettu huomioon joukkoliikenteen palvelu tasotavoitteiden ja maankäytön kehittämislinjaukset. Joukkoliikenteen ja maankäytön vuorovaikutus tulevat olemaan merkittävässä asemassa laadittaessa esim. osayleiskaavoja. Metron laajentaminen Espooseen muuttaa myös Kirkkonummen joukkoliikennejärjestelmää. Kuntakeskuksessa liikealueen ytimen asemakaavojen toteutuminen tuo alueelle merkittävästi lisää asukkaita ja työpaikkoja. Samoin Tolsan asemanseudun vaikutuspiiriin tullee liki tuhat uutta asukasta. Jorvaksen asemanseutu toteutunee asumispainotteisena keskustatoimintojen alueena 2020-luvulla. Myös Masalassa asemaympäristön asemakaavojen muutokset tähtäävät asukasluvun ja työpaikkojen määrän merkittävään nostamiseen. Joukkoliikenteen hyvä palvelutaso lisää joukkoliikenteen suosiota. Kunta on siis ottanut vastaan haasteen ilmastonmuutoksen hillintään ja hiilidioksidipäästöjen hallintaan sekä autoriippuvuuden vähentämiseen suuntaamalla merkittävän osan väestönkasvusta raideliikenteen tuntumaan. Espoosta Saloon johtavan ESA-radan mahdollinen toteuttaminen tuonee aikanaan myös Veikkolaan raideyhteyden.
Liikenteen toimivuutta parannettava Kirkkonummen voimakas väestönkasvu kuvastuu ajoneuvoliikenteessä mm. hetkittäisinä toimivuusongelmina ruuhka-aikoina. Osayleiskaavahankkeissa keskeiselle sijalle nousee liikennejärjestelmien suunnittelu. Kevytliikenneväylien rakentaminen jatkuu. Tärkeimpänä Länsiväylän suuntaisen yhteyden epäjatkuvuuskohtien toteuttaminen Sarvvikista Siuntioon. Vallitsevan tilanteen ja liikenne-ennusteiden mukaiset ajoneuvo-liikennemäärät johtavat tilanteeseen, jossa asukasmäärää ei voida enää tietyillä alueilla rajattomasti kasvattaa ilman merkittäviä liikenneinfrainvestointeja. Esimerkiksi Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavan läpikulkuliikenteen olosuhteiden parantaminen edellyttää suurta panostusta tieverkon parantamiseen, sama koskee kuntakeskuksen, Kantvikin ja Masalan osayleiskaavoitettavia alueita. Kunnan on varauduttava mittaviin liikenneinvestointeihin, jotta toimimattomat paikalliset liikennejärjestelmät eivät rajoittaisi kunnan vetovoimaisuutta asuin- ja työskentelypaikkana. Inkilänportin tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikköjen keskittymän toteuttamiseen liittyy Länsiväylän ja Kehä III:n eritasoliittymän parantaminen. Hankkeen kustannukset ovat merkittävät. Sama koskee Veikkolanportin asemakaavoituksen yhteydessä uudistettavaa Turunväylän eritasoliittymää. Kunnan maanhankintaa tehostettava Kaavoitusohjelma sisältää lähes kaikki kunnan merkittävät rakentamattomat asemakaavoitukseen soveltuvat alueet. Maankäytön suunnittelussa on kunnan kuitenkin varauduttava vuosikymmeniä eteenpäin ja mikäli maanhankintaan ei panosteta, niin tulevaisuudessa kunta on entistä riippuvaisempi yksityisten maanomistajien halusta kehittää maitaan. Omien kaavoitettavien maiden hiipuminen vaikuttaa myös kunnan taloudelliseen asemaan. Maankäyttösopimukset ja kaavoituksen nopeus Moni asemakaava edellyttää kaavoituksen käynnistämis- ja maankäyttösopimuksen. Näiden kaavahankkeiden eteneminen on usein arvaamatonta ja niille on tyypillistä aikataulujen venyminen tavoitteellisista aikatauluista. Toisinaan hankkeiden suunnittelu saattaa olla pysähdyksissä esim. neuvottelujen tai selvityshankkeiden takia. Tämä koskee useaa vireillä olleita ns. maanomistajakaavahankkeita, joille on luonteenomaista pitkittyä tavoiteaikatauluistaan. Valmistelija: kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi, puh. 040 846 5657, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Liitteet: - Kaavoitusohjelma 2016-2020, liite yt 1/20.5.2015 - Kaavoitus- tai kaavamuutosaloitteet, liite yt 2/20.5.2015 Oheismateriaali: - Kaavoitusohjelma 2015-2019
- Kaavoitusohjelman linjaukset vuosille 2016-2020 - Kaavoitusohjelman 2016-2020 valmistuvien asemakaavojen asukasmäärät - Kaavoitusohjelman 2016-2020 valmistuvien asemakaavojen asuntojen lukumäärät - Arviot kunnan erillispientalotonttitarjonnasta ja yritystonttitarjonnasta vuosille 2016-2020 Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää 1 esittää kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle, että 1.1 kunnanvaltuusto hyväksyy ns. kaavoittajan vastineet kaavoitusaloitteisiin, jotka on toimitettu kuntaan maaliskuun 2015 loppuun mennessä. 1.2 kunnanvaltuusto hyväksyy ehdotuksen kaavoitusohjelmaksi vuosille 2016-2020 liitteen yt 1/20.5.2015 mukaisesti siten, että vuosi 2016 hyväksytään sitovana sekä vuodet 2017-2020 ohjeellisina niin, että vuonna 2016 käynnistetään seuraavat hankkeet: - Kantvik, Strömsbyn teollisuusalue - Porkkala, Kariholmen, ranta-asemakaava - Näse, Rastiranta, ranta-asemakaava - Masala, Masalanportti - Masala, Suvimäki ja Majvik - Lapinkylä, keskusta - Masalan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 1.3 kunnanhallitus toimittaa kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen mukaisen päivitetyn selvityksen vastaukseksi kaavoitus- ja kaavamuutosaloitteen tehneille. 1.4 kunnanhallitus toimittaa kunnanvaltuuston hyväksymän kaavoitusohjelman toimialoille tiedoksi. 1.5 seuraavan päivitettävän kaavoitusohjelman kaavoitusaloitteet on toimitettava kuntaan vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä. 1.6 seuraava kaavoitusohjelma päivitetään vuonna 2016.
Päätös Keskustelun jälkeen asia jätettiin pöydälle seuraavaan kokoukseen saakka. Muutoksenhakuohje muutoksenhakukielto koska asia valmistelua