1 OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2010 2013 Opetussuunnitelma kertoo opettajankoulutuslaitoksen tarjoaman opetuksen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt. Tarkemmat kurssin suorittamiseen liittyvät tiedot löytyvät vuosittain vaihtuvasta opetusohjelmasta. Etenkin suoritustapa on syytä varmistaa vuosittaisesta opetusohjelmasta, sillä opintojakso voidaan järjestää myös muulla vastaavalla tavalla. Osa opetuksesta järjestetään vieraalla kielellä, tarkemmat tiedot löytyvät internet-sivuilta. 1.1 OPETTAJANKOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Opettajankoulutuslaitos järjestää seuraavaa koulutusta: luokanopettajien koulutus sisältäen viittomakielisen luokanopettajien koulutuksen, aineenopettajien kelpoisuuteen vaadittavat opettajan pedagogiset opinnot (60 op), ohjausalan koulutus. Laitoksella on osavastuu myös erityisopettajien koulutuksessa. Luokanopettajien koulutuksen pääaineena on kasvatustiede. Aineenopettajaksi opiskelevat suorittavat sivuaineena kasvatustieteen pedagogiset aineopinnot. Opettajankoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden ammatillista kehittymistä autonomisiksi, eettisesti vastuullisiksi koulutus- ja kasvatuskulttuuria sekä omaa toimintaansa kriittisesti analysoiviksi ja uudistaviksi asiantuntijoiksi. Tavoitteena on vahva akateeminen identiteetti ja sen antama perusta osallistua oman alansa tieteelliseen ja ammatilliseen kehittämiseen. Opettajan työ edellyttää sekä käytännöllisten toimintatapojen hallintaa että kykyä perustella, miksi toimii valitsemallaan tavalla. Opettajan työn ytimessä on oppilaan ja ryhmän kehityksen ymmärtäminen ja tukeminen. Teorian ja käytännön vuoropuhelu toteutuu opetusharjoitteluissa, joissa opettajan työtä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Koulutuksen tavoitteena on seuraavien kompetenssien kehittyminen: 1) Eettinen kompetenssi: Opiskelija pystyy tunnistamaan ja analysoimaan toimintaansa eettiseltä kannalta ja toimimaan ristiriitatilanteissa eettisten periaatteiden pohjalta. 2) Intellektuaalinen kompetenssi: Opiskelija perustaa toimintansa ja ammatillisen kehittymisensä tieteelliselle ajattelulle. 3) Viestintä ja vuorovaikutuskompetenssi: Opiskelija haluaa ja kykenee toimimaan yhteistoiminnallisesti vuorovaikutustilanteissa ja ryhmissä. Opiskelija on kykenevä ja kiinnostunut kuuntelemaan toista ja kykenevä viestimään erilaisissa vuorovaikutussuhteissa. 4) Kulttuurinen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen kompetenssi: Opiskelija kykenee arvioimaan yhteisön arvoja ja toimintakäytänteitä ja osallistuu niiden kehittämiseen, esim. kykenee näkemään asioita toisin, arvioimaan ja muuttamaan niitä. Opiskelija tunnistaa koulua ja kasvatusta koskevia käytänteitä ja monikulttuurisuuden ilmentymiä. 5) Pedagoginen kompetenssi: Opiskelija kykenee suunnittelemaan, toteuttamaan, arvioimaan ja kehittämään erilaisia oppimisprosesseja. Edellä kuvatut kompetenssit ovat koulutuksen keskeisiä osa-alueita ja ne jäsentyvät opetussuunnitelmassa laajoina kokonaisuuksina ns. juonneajattelun avulla. Kasvatustieteen opinnot on jäsennetty neljäksi eri juonteeksi. Nämä juonteet ovat 1) kasvatuksen kulttuurinen perusta (kasvatusfilosofia, -historia ja -antropologia) 2) kehitys ja kasvuympäristöt (kasvatuspsykologia) 3) kouluyhteisö ja yhteiskunta (kasvatussosiologia) 4) kasvun ja oppimisen ohjaaminen (oppimisen ohjaamisen teoriat ja pedagogiikka). Näiden neljän juonteen lisäksi opintojen muita keskeisiä teemoja ovat inklusiivinen / osallistava kasvatus ja monikulttuurisuus, jotka integroituvat koulutuksen kokonaisuuteen useilla opintojaksoilla.
Tutkiva oppiminen ja opettajuus Koulutuksen lähtökohtana on tutkiva oppiminen ja opettajuus. Koulutus rakentuu ilmiölähtöiselle oppimiselle ja tutkimiselle sekä yhdessä kehittyvälle, jaetulle asiantuntijuudelle. Tavoitteena on johdattaa opiskelijaa tieteelliseen ajatteluun ja tutkimustiedon monipuoliseen hyödyntämiseen opettajan työssä. Opiskelija saa valmiuksia tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja kriittiseen tieteellisen kirjallisuuden seuraamiseen. Nämä muodostavat perustan elinikäiselle oppijuudelle ja oman tulevan työn ja kouluyhteisön tutkimuspohjaiselle kehittämiselle. Opettajankoulutuslaitoksen tapa toteuttaa koulutusta antaa mallin tutkivasta opettajuudesta ja yhteisöllisestä asiantuntijuudesta. Opiskelun dialogisuus ilmenee avoimuutena keskustelulle, kysymyksille ja kyseenalaistamiselle, näkemyksien kuuntelemisena ja toiminnan vastavuoroisuutena. Opiskelijoita kannustetaan, tuetaan ja vastuullistetaan omien tavoitteidensa määrittelyyn, itsetuntemuksen syventämiseen ja oppimisen kriittiseen arviointiin. Lisäksi opiskelijoita tuetaan yhteisöllisiin ajattelu- ja työskentelytapoihin. Laitoksen tutkimusstrategian eräänä keskeisenä tavoitteena on opettajankoulutuksen ja opetuksen laadun ja tutkimusperusteisuuden kehittäminen. Se näkyy aktiivisena oman pedagogisen toiminnan ja käytänteiden kriittisenä tutkimisena sekä opiskelijoiden osallistamisena osaksi tutkijayhteisöä ja kehittämisryhmiä. Opettajankoulutuslaitoksella tehtävä tutkimus tapahtuu pääosin seuraavilla neljällä painoalueella: 1) opettajankoulutuksen ja opettajuuden tutkimus, 2) oppimis- ja opettamisprosessien tutkimus, 3) koulutuksen vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisten yhteyksien tutkimus sekä 4) ohjausalan tutkimus. Useampia tutkimusprojekteja ja teemoja sisältäviä kärkihankkeita ovat seuraavat: Opettajaksi valikoituminen ja kasvu koulutuksessa ja työelämään siirryttäessä sekä Oppiminen vuorovaikutuksessa. 10.1.1 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteet Tiedot Opiskelija tuntee kasvatusfilosofian, kasvatuksen historian, kasvatuspsykologian, kasvatussosiologian sekä kasvun ja oppimisen ohjaamisen perusteet ja hallitsee keskeiset käsitteet. Opiskelija tunnistaa keskeiset kasvatustieteellisen tutkimuksen traditiot ja tiedonhankintamenetelmät. Opiskelija on tietoinen opettajan työtä määrittävästä lainsäädännöstä ja tuntee suunnittelua ohjaavat asiakirjat. Taidot Opiskelija tiedostaa omia opettamis- ja oppimiskäsityksiään. Opiskelija integroi teoreettista ymmärrystä ja kokemuksia ohjatuista harjoitteluista ja oppimistilanteista henkilökohtaiseksi kasvatus- ja opetusfilosofiaksi. Opiskelijalla on alustavat valmiudet opetus- ja oppimistilanteiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Opiskelija tunnistaa oppiaineiden tieteellisiä taustoja, yhtäläisyyksiä ja eroja ja hänellä on alustava perehtyneisyys perusopetuksen 1. 6.-luokilla opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien opettamiseen. Opiskelija tunnistaa oppimiseen, osallisuuteen ja motivaatioon vaikuttavia oppijan ja oppimisympäristön keskeisiä piirteitä, riskejä ja tukemisen keinoja. Opiskelijalla on alustavat valmiudet yksilön ja ryhmän kohtaamiseen ja ryhmäprosessien arviointiin. Kompetenssit Opiskelijalla on riittävä kieli- ja viestintätaito, mm. oman alan käsitteistön tuntemus vieraalla kielellä sekä valmiudet tutkimuskirjallisuuden kriittiseen lukemiseen. Opiskelija on omaksunut monipuoliset tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot. Opiskelija osaa analysoida omaa ja toisten vuorovaikutusosaamista. Opiskelija analysoi toimintaansa eettiseltä kannalta. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen ja hänellä on siihen valmiuksia.
10.1.2 Kasvatustieteen maisterin tutkinnon tavoitteet Tiedot Opiskelijalla on välineitä tarkastella oppimista, omaa opetustaan sekä oman alansa ammattikäytäntöjä erilaisista teoreettisista lähtökohdista käsin. Opiskelija soveltaa asiantuntijatietoa ongelmanratkaisutilanteisiin. Opiskelija pystyy kriittisesti arvioimaan alansa tieteellistä tutkimusta. Opinnot antavat valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Taidot Opiskelijalla on teoreettinen ja käytännöllinen perusta opettajan tehtävien hoitamiselle. Opiskelija soveltaa eriyttämisen ja arvioinnin käytäntöjä laajoissa integroivissa opetus- ja oppimiskokonaisuuksissa. Opiskelija on kykenevä opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin itsenäisesti ja työyhteisön jäsenenä. Hän kykenee ohjaamaan ja johtamaan pedagogisia prosesseja, jolloin hänellä on valmiuksia rakentaa esteettömän opetuksen ja eriyttämisen keinoin inklusiivisia / osallistavia oppimisympäristöjä, jotka vastaavat kaikkien oppilaiden tarpeisiin. Opiskelijalla on valmiudet uuden tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen omalla alallaan, mm. osaa soveltaa tutkimusmenetelmiä aineiston keruuseen, analysointiin ja raportointiin Opiskelijalla on alansa asiantuntijuuden edellyttämät kieli- ja vuorovaikutustaidot. Kompetenssit Opiskelijalla on valmiudet tietoiseen ja tavoitteelliseen ammatissa kehittymiseen ja tutkivaan, eettisesti vastuulliseen opettajuuteen, mm. osaa eritellä opettajan työn eettisiä ristiriitoja ja toimintavaihtoehtoja. Opiskelijalla on valmiudet toimia yhteistyössä kouluyhteisön jäsenten, oppilaiden vanhempien sekä koulun eri sidosryhmien kanssa. Opiskelijalla on edellytyksiä kouluinstituution kehittämiseen, koulutuksen ja kasvatusjärjestelmien arviointiin ja aktiiviseen toimijuuteen. 1.2 LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN RAKENNE OPSin lukuohje. Opintojaksojen koodeista näkee opintojakson luonteen seuraavasti: Ensimmäiset kolme kirjainta ilmaisevat, onko opetus opettajankoulutuslaitoksen (OKL), kasvatustieteiden tiedekunnan (KTK) vai jonkin muun laitoksen antamaa. Neljäs kirjain ilmaisee, onko kyse orientoivista opinnoista (O), viestintäopinnoista (V), kasvatustieteen perusopinnoista (P), kasvatustieteen aineopinnoista (A) vai kasvatustieteen syventävistä opinnoista (S). Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot puolestaan alkavat koodilla POM. Koodin jälkeen on opintojakson nimi. Nimen jälkeen on ilmoitettu suluissa opintojakson laajuus opintopisteinä. 1.2.1 Luokanopettajakoulutuksen opintokokonaisuudet ja -jaksot Luokanopettajan kelpoisuus (ks. asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998) edellyttää KM-tutkintoa (300 op), johon sisältyvät perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (vähintään 60 op; POM-opinnot) sekä opettajan pedagogiset opinnot harjoitteluineen (vähintään 60 op). Tutkintoon kuuluu pakollisena sivuaineena opiskeltavan POM-kokonaisuuden ohella muita valinnaisia sivuaineita (oman tiedekunnan tai muiden tiedekuntien tarjoamasta sivuainevalikoimasta) sekä kieli- ja viestintäopintoja. Sivuaineopintojen laajuudesta riippuen tutkinto voi sisältää myös perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuuden tai erityisopettajan/erityisluokanopettajan kelpoisuuden. Maisterintutkinto antaa valmiudet tieteellisille jatko-opinnoille.
LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN OPINTOJEN KOKONAISUUS (Yhteensä 300 op sisältäen KK-tutkinnon 180 op ja KM-tutkinnon 120 op) KK tutkinto KM tutkinto YHT. Opintokokonaisuudet 180 op 120 op 300 op 1) Viestintä- ja orientoivat opinnot 20 op 5 op 25 op 2) Kasvatustieteen perusopinnot 25 op - 25 op 3) Kasvatustieteen aineopinnot 37 op - 37 op 4) Kasvatustieteen syventävät opinnot - 80 op 80 op 5) Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja 60 op - 60 op aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 6) Sivuaineopinnot 25 op 35 op 60 op 7) Vapaasti valittavat opinnot 1-1 KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINNON (180 op) OPINTOJAKSOJEN LAAJUUDET (ped = opettajan pedagogisia opintoja) VIESTINTÄ- JA ORIENTOIVAT OPINNOT 20 op KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun ja HOPS 4 op KTKO102 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen OKLV110 Tieto- ja viestintätekniikka sekä tiedonhankinta 1 OKLV210 Äidinkielen viestintä ja vuorovaikutusosaaminen 1 4 op XRU0502 XRU0503 Toinen kotimainen kieli Vieras kieli KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT TEEMA 1. Orientoituminen kasvatusalan työhön ja toimintaympäristöihin 25 op Kasvatustieteen tiedekunnan yhteiset kasvatustieteen perusopinnot (15 op) Alateema 1.1 Johdatus kasvattajan työhön KTKP110 Kasvatustieteen filosofiset ja historialliset perusteet (ped) 5 op KTKP102 Kasvatustieteen psykologiset perusteet (ped) 5 op KTKP103 Kasvatustieteen sosiologiset perusteet (ped) 5 op Laitoskohtaiset kasvatustieteen perusopinnot (10 op) Alateema 1.2 Johdatus opettajan työhön OKLP410 Kasvun ja oppimisen ohjaaminen (ped) 6 op OKLP515 Opetusharjoittelu 1 (Itseymmärryksestä vuorovaikutukseen) (ped) 4 op KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT TEEMA 2. Oppiminen ja sen ohjaaminen 37 op OKLA210 OKLA410 Kehittyvä yksilö ryhmässä A. OKLA211 Yksilölliset oppimisen edellytykset () B. OKLA212 Vuorovaikutusosaaminen ryhmässä ja verkostoissa (4 op) Oppimisen ohjaaminen ja oppiva organisaatio (ped) A. OKLA411 Oppiva ja osallistava organisaatio () B. OKLA412 Oppimisen ohjaamisen suunnittelu, toteutus ja arviointi (6 op) OKLA515 Opetusharjoittelu 2 (Suunnittelu opetuksen ja oppimisen perustana) (ped) 6 op OKLA610 Tutkimusmetodiikka ja -viestintä 5 op OKLA620 Kandidaatintutkielma 10 op OKLA621 Kypsyysnäyte 7 op 9 op PERUSOPETUKSESSA OPETETTAVIEN AINEIDEN JA AIHEKOKONAISUUKSIEN MONIALAISET OPINNOT SIVUAINEOPINNOT VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 60 op 25 op 1
KASVATUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINNON (120 op) OPINTOJAKSOJEN LAAJUUDET (ped = opettajan pedagogisia opintoja) VIESTINTÄ- JA ORIENTOIVAT OPINNOT 5 op OKLV120 Tieto- ja viestintätekniikka sekä tiedonhankinta 2 OKLV220 Äidinkielen viestintä ja vuorovaikutusosaaminen 2 2 op KASVATUSTIETEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT TEEMA 3. Oppimisen rakenteelliset ehdot ja niiden tutkiminen 80 op Alateema 3.1 Kasvattaja rakenteellisten ehtojen toteuttajana ja muokkaajana (35 op) OKLS110 Kasvattajan etiikka ja kasvatusfilosofia OKLS210 Kehitys ja kasvuympäristöt OKLS310 Kouluyhteisö ja yhteiskunta OKLS410 Opettaja työnsä tutkijana (ped) 4 op OKLS530 Opetusharjoittelu 3 (Oppimisen ohjaaminen ja arviointi) (ped) * 8 op OKLS540 Opetusharjoittelu 4 (Kouluyhteisö ja yhteiskunta) (ped) * 8 op OKLSxxx Vaihtoehtoisia kasvatustieteen syventäviä opintoja 6 op Alateema 3.2 Opettaja tutkijana (45 op) Tutkimusmenetelmäopinnot OKLS610 Tutkimusmetodiikan ja -viestinnän syventävä kurssi 5 op Tutkielmaopinnot OKLS631 Opinnäyteseminaari 1: Tutkimuksen suunnittelu ja aineiston keruu 5 op OKLS632 Opinnäyteseminaari 2: Aineiston analyysi ja tutkimuksen raportointi 5 op OKLS640 Opinnäyte 30 op OKLS641 Kypsyysnäyte SIVUAINEOPINNOT 35 op * Luokanopettajakoulutuksen ohjatut harjoittelut. Tämän opetussuunnitelman luokanopettajakoulutuksen harjoittelut astuvat syventävien opintojen osalta voimaan 1.8.2011. Lukuvuonna 2010 2011 maisterivaiheen harjoittelut toteutetaan vuoden 2009 2010 opetussuunnitelman mukaan (opintojaksot OKLS511 Sivuaineharjoittelu 5 op, OKLS512 Yhdysluokka- ja valinnainen harjoittelu 5 op ja OKLS520 Syventävä ohjattu harjoittelu 6 op). HOPS Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on opiskelijan itsensä laatima, tutkintoon tähtäävän opiskelun suunnitelma, jonka tarkoituksena on tehostaa ja sujuvoittaa opiskelua tekemällä valinnat ja niiden perustelut näkyviksi. Opiskelija tekee Hopsin ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana, ja sitä tarkennetaan opintojen kuluessa. Alkuvaiheen Hopsin tekeminen liittyy opintojaksoon KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun. Prosessiin sisältyy aina opiskelijan ja Hops-ohjaajan välinen keskustelu. Hops laaditaan Korppi-järjestelmässä olevalla ehops-työkalulla. Opiskelijoita kannustetaan sisällyttämään opintoihinsa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Kansainvälistä opiskelijavaihtoa on hyvä suunnitella jo opintojen alussa Hopsin tekemisen ja kieliopintojen valinnan yhteydessä. Apua tähän saa oman hopsaajan lisäksi kansainvälisten asioiden sihteeriltä, jonka yhteystiedot löytyvät laitoksen internet-sivuilta. Ulkomailla tehtyjen opintojen korvautuminen Ulkomailla asianmukaisessa opiskelijavaihdossa suoritetut opinnot luetaan täysimääräisinä hyväksi suomalaiseen tutkintoon. Opiskelija keskustelee korvautuvista opintojaksoista kansainvälisten asioiden sihteerin kanssa alustavasti jo ennen lähtemistään opiskelijavaihtoon ja yksityiskohtaisesti mahdollisimman pian palattuaan vaihdosta. Opiskelijalla on velvollisuus selvittää ulkomaisten opintojaksojen tavoitteita ja sisältöä riittävän laajasti. Lähtökohtaisesti kaikki suomalaisen tutkinnon opetussuunnitelmassa olevat opintojaksot voidaan korvata ulkomailla tehdyillä suorituksilla lukuun ottamatta opinnäytetöitä. Korvautuvuuksista päättää laitoksen pedagoginen johtaja tai johtaja kansainvälisten asioiden sihteerin esityksestä. Tarvittaessa tiedustellaan asianomaisen opintojakson vastuuopettajan tai tentaattorin näkemystä.
Portfolio Portfolion kokoaminen on osa tutkivaa opettajuutta. Portfolio on opiskelijan itsenäisesti laatima ja sen sisältö kootaan kasvatustieteen juonteiden ja polkujen mukaan. Portfolion työstämisen avulla lisätään itsetuntemusta, tarkastellaan omaa ammatillista identiteettiä sekä tutkitaan ja arvioidaan oman opettajuuden kehittymistä opintojen aikana. Portfoliotyöskentelyn tavoitteena on ottaa vastuu omasta oppimisesta: tiedostetaan omat vahvuudet, oppimishaasteet ja ammatilliset tavoitteet sekä etsitään keinoja niiden saavuttamiseksi. Lisäksi pohditaan teoreettisen tiedon ja oman opettajuuden välistä suhdetta. Inklusiivinen / osallistava kasvatus ja monikulttuurinen opetus Heterogeenisen luokan opettaminen on opetussuunnitelman läpäisevä teema, jota käsitellään integroidusti opintojaksoissa. Opetusharjoitteluissa perehdytään esteettömään opetukseen ja eriyttämiseen keinoina toteuttaa inklusiivista opetusta. Inklusiivisen / osallistavan kasvatuksen ja monikulttuurisen opetuksen sisällöt on soveltuvin osin nivelletty yhteen. Niiden tavoitteena on antaa käytännön työkaluja oppilaan oppimisprosessin ja osallistumisen tukemiseen heterogeenisessä opetusryhmässä sekä syventää ymmärrystä joustavista opiskelujärjestelyistä, eriyttämisestä ja yksilöllistämisestä. Opintojaksoilla on esimerkiksi seuraavia inklusiivisen / osallistavan kasvatuksen ja monikulttuurisuuden teemoja erityiskasvatuksen sosiologia ja monikulttuurinen koulu (KTKP103) inklusiivinen / osallistava kasvatus osana koulupedagogiikkaa, monikulttuurinen opetusryhmä (OKLP410) inklusiivisen / osallistavan kasvatuksen käytännöt (opetusharjoittelut OKLP515, OKLA515) oppilaan yksilöllisten edellytysten huomioon ottaminen (OKLA211); osallisuus ja vuorovaikutus ryhmässä (OKLA212) yhteistoiminnallinen koulu, moniammatillinen yhteistyö ja yksilölliset opetus-suunnitelmat (OKLA411); opetuksen eriyttäminen ja yksilöllistäminen (OKLA412) inklusiivinen / osallistava kasvatus ja monikulttuurisuus osana perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (POM11JO) ja muut POM-jaksot suomen kielen taidoiltaan heterogeenisen ryhmän opettaminen (POM11AI) inklusiivinen / osallistava kasvatus ja monikulttuurisuus osana omaa opetusfilosofiaa (OKLS110); syventävä opetusfilosofian tarkastelu (opetusharjoittelu OKLS540) eriyttäminen ja yksilöllistäminen (opetusharjoittelu OKLS530, OKLS540). inklusiivisen / osallistavan kasvatuksen ja monikulttuurisuuden teemat vaihtoehtoisissa kasvatustieteen syventävissä opinnoissa Arviointi Opintosuoritusten arviointi perustuu Jyväskylän yliopiston tutkintosääntöön. Opintosuoritukset arvioidaan numeerisella arvosteluasteikolla 0 5. Osa opinnoista (mm. kasvatustieteen pedagogiset perusopinnot, POM-kokonaisuus, laitoksen omat kieli- ja viestintäopinnot) arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty (hyväksytty = vähintään 3, hyvä). Numeerinen kokonaisluvuista koostuva arvosteluasteikko on seuraava: erinomainen 5, kiitettävä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2, välttävä 1, ei hyväksytty 0. Aineopintojen suoritustaso saadaan painotettuna keskiarvona seuraavista: 1) sisältöopinnot sekä 2) tutkimusmenetelmäopinnot ja kandidaatin tutkielma. Syventävien opintojen suoritustaso saadaan painotettuna keskiarvona seuraavista: sisältöopinnot ja tutkimusmenetelmäopinnot. Kasvatustieteen opintojen juonteet Tavoitteet ja juonteisiin kuuluvat pakolliset opintojaksot: 1. Kasvatuksen kulttuurinen perusta (kasvatusfilosofia, -historia ja -antropologia): opintojaksot KTKP110 (5 op), OKLS110 () Juonteen tavoite: Opiskelija - tunnistaa minkälaisia maailmankatsomuksellisia valintoja ja arvositoumuksia kasvatus edellyttää,
- erittelee oman toimintansa filosofisia sitoumuksia ja käy keskustelua filosofisten kasvatuskäsitysten oikeutuksesta. 2. Kehitys ja kasvuympäristöt (kasvatuspsykologia): opintojaksot KTKP102 (5 op), OKLA210 (7 op, sisältäen OKLA211 ja OKL212), OKLS210 () Juonteen tavoite: Opiskelija - tuntee psykologisen kehityksen ja muutoksen sekä oppimisen teoreettisen tarkastelun peruskäsitteet ja lähtökohdat (kehittyvä ja oppiva yksilö), - tunnistaa keskeisten kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavien yksilöllisten tekijöiden (esim. temperamentti- ja persoonallisuuspiirteet, motivaatio, tunnetaidot, itsetunto) ja oppimisympäristön piirteiden (luokan ilmapiiri, opettajan ohjausvuorovaikutus) merkityksen ja ymmärtää niiden kehityksellisiä mekanismeja (oppilaan kohtaaminen yksilönä), - tuntee keskeiset kouluikäisten oppimiseen, koulutyöskentelyyn ja hyvinvointiin liittyvät riskit ja ongelmat esim. motivaation ongelmat, oppimisvaikeudet, hyvinvoinnin, terveyden ja perhevuorovaikutuksen riskit ja osaa analysoida niihin liittyviä teoreettisia näkökulmia, - tuntee opettajan keinoja kehityksellisten riskien ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn sekä tunnetaitojen tukemiseen ja opiskelijalla on valmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön (oppilashuolto, yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa) ja hänellä on valmiuksia toimintaan oppimisyhteisön hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäjänä (kehitys kontekstissaan), - osaa analysoida omaa tunne- ja vuorovaikutusosaamistaan sekä osaa tunnistaa, ohjata ja arvioida ryhmäprosesseja (ryhmän ohjaaminen). 3. Kouluyhteisö ja yhteiskunta (kasvatussosiologia): opintojaksot KTKP103 (5 op), OKLA411 (), OKLS310 () Juonteen tavoite: Opiskelija - oppii kasvatukseen ja koulutukseen liittyviä sosiaalisia ilmiöitä ja kasvatussosiologian teoreettisia perusteita mm. perhettä, lapsuutta, nuoruutta, aikuisuutta, koulua, opettajuutta, opetussuunnitelmaa, oppimateriaaleja ja koulutuspolitiikkaa käsittelevien teemojen kautta - oppii tarkastelemaan kouluyhteisön ja yhteiskunnan kasvatukselle ja koulutukselle asettamia ehtoja ja oppivan organisaation inklusiivista / osallistavaa luonnetta sekä monitahoista yhteistyötä ja verkostoitumista - oppii tarkastelemaan koulua yhteiskunnallisena, opettajan työtä määrittävänä instituutiona, jossa opettajalla on aktiivinen vaikuttajan rooli 4. Kasvun ja oppimisen ohjaaminen (oppimisen ohjaamisen teoriat ja pedagogiikka): opintojaksot OKLP410 (6 op), OKLA412 (6 op), OKLS410 (4 op) Juonteen tavoite: Opiskelija - suunnittelee opetuksensa oppiaineen hallinnan, oppilaantuntemuksen ja opetustavoitteiden pohjalta, - tunnistaa ja käyttää erilaisia ja vaihtelevia opetusmenetelmiä kehittääkseen oppilaiden kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisua ja suoriutumista, - käyttää yksilöllisiä ja ryhmätasoisia motivointikeinoja kehittääkseen oppimisympäristöä, joka kannustaa positiiviseen vuorovaikutukseen, aktiiviseen osallistumiseen ja sisäisen oppimismotivaation kehittymiseen, - ymmärtää miten oppilaat eroavat toisistaan oppimisen suhteen ja luo inklusiivisen oppimisyhteisön, jossa lähtökohdiltaan monenlaiset oppilaat oppivat ja osallistuvat tasavertaisesti, - käyttää tehokasta viestintää tukeakseen aktiivista opiskelua, yhteistyötä ja keskinäiseen tukeen perustuvaa vuorovaikutusta luokassa, - arvioi eri menetelmillä oppilaiden kehitystä eri alueilla, - tekee yhteistyötä koulun henkilökunnan, vanhempien ja koulun ulkopuolisen yhteisön kanssa tukeakseen oppilaiden oppimista ja hyvinvointia, - arvioi oman toimintansa vaikutuksia ja etsii keinoja ammatilliseen kasvuun.
10.2.2 Luokanopettajakoulutuksen opintokokonaisuuksien ajoitus OPINTOKOKONAISUUDET JA KK-TUTKINTO KM-TUTKINTO SISÄLTÖPO LUT Kasvatustieteen juonteet 1. LV 2. LV 3. LV 4. LV 5. LV Yhteensä Kasvatuksen kulttuurinen perusta (kasvatushis 5 op * + * 8 op + toria, - filosofia ja - antropologia ) Kehitys ja kasvuympäristöt (kasvatuspsykologia) 5 op 3op + 4 op + 15 op + Kouluyhteisö ja yhteiskunta 5 op + 11 op + (kasvatussosiologia) Kasvun ja oppimisen ohjaaminen (oppimisen ohjaamisen 6 op 6 op 4 op + 19 op + 3op teoriat ja pedagogiikk a) Ohjattu harjoittelu 4 op 6 op 8 op 8 op 26 op Tutkimusmenetelmäopinnot ja opinnäyte 15 op 10 op + 35 op 60 op + (metodipolk u) Yhteensä 136 op + 6 op Muut kokonaisuudet Viestintä- ja orientoivat opinnot, (viestintäpol ku) 11op 6 op 5 op 25 op Sivuaineopinnot 25 op 25 op 10 op 60 op Vapaasti valittavat opinnot ** KK-tutkinnossa 1 10 op*** 1 Perusopetuksessa opetettavien 60 op 60 op aineiden ja aihekokon. monialaiset opinnot Yhteensä 180 opintopistettä 120 opintopistettä 300 op Seuraavat kokonaisuudet integroituvat kaikkiin opintoihin: Osallistavan kasvatuksen polku Monikulttuurisuuden polku Portfoliopolku * Pakolliset opinnot on merkitty lihavoiduin opintopistemäärin ja vapaavalintaiset tavallisella fontilla. ** Vapaasti valittaviksi opinnoiksi käyvät kaikki yliopistotasoiset opintojaksot tai -kokonaisuudet *** Mikäli opiskelija tekee sivuaineopintoja yhteensä vain 50 op (ts. kaksi 25 opintopisteen laajuista sivuainekokonaisuutta aineopintotasoisen 60 opintopisteen kokonaisuuden sijaan), vapaavalintaisia opintoja tulee suorittaa 10 op lisää. 10.2.3 Opetuksessa käytettäviä perusteoksia ANTIKAINEN, A., RINNE, R. & KOSKI, L. 2000. Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY. (kasvatussosiologisen juonteen perusteos koko opintojen ajan)
BOGDAN, R. & BIKLEN, S. 2003. Qualitative research for education. 4. painos. Boston: Allyn & Bacon. (282 s.). (laadullisen tutkimuksen perusteos aine- ja syventävissä opinnoissa) ESKOLA, J. & SUORANTA, J. 1998 (tai uud. painos). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. (256 s.). (laadullisen tutkimuksen metodiikan perusteos koko opintojen ajan) GALL, M., GALL, W. & BORG, J. 2003. (tai uud. painos) Educational research. An introduction. 7. painos. Boston: Allyn & Bacon. (656 s.). (syventävien opintojen tutkimusmenetelmäopintojen perusteos) HAKKARAINEN, K., LONKA, K. & LIPPONEN, L. 2004. Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY. (tutkivan oppimisen perusteos) HIRSJÄRVI, S., REMES, P. & SAJAVAARA, P. 2002. (tai uudemmat painokset) Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. (430 s.). (tutkimusviestinnän perusteos koko opintojen ajan) LAHTINEN, M., LANKINEN, T., PENTTILÄ, A. & SULONEN, A. 2004. Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä. Helsinki: Tietosanoma Oy. (opetushallinnon perusteos) LAUDER, H., BROWN, P., DILLABOUGH, J-O. & HALSEY, A.H. 2006. Education, globalization & social change. Oxford: Oxford University Press. LEHTINEN, E., KUUSINEN, J. & VAURAS, M. 2007. Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY. (kasvatuspsykologisen juonteen perusopintojen perusteos) PETERSON, J. M. & HITTIE, M. 2003. Inclusive teaching. Creating effective schools for all learners. Boston: Allyn & Bacon. (osallistavan kasvatuksen perusteos koko opintojen ajan) RINNE, R., KIVIRAUMA, J. & LEHTINEN, E. 2000. Johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: WSOY. (yleisen kasvatustieteen perusteos koko opintojen ajan) SCHMUCK, R. & SCHMUCK, P. 2001. Group processes in the classroom. 8. painos. Boston: Mc Graw Hill. (kasvatuspsykologisen juonteen aineopintojen perusteos) SILJANDER, P. (toim.). 2000. Kasvatus ja sivistys. Helsinki: Gaudeamus. (kasvun ja oppimisen ohjaamisen juonteen perusteos koko opintojen ajan) WOOLFOLK, A. 2007. Educational Psychology. 10. painos. New York: Allyn & Bacon. (kasvun ja oppimisen ohjaamisen juonteen perusteos koko opintojen ajan) 1.3 KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 1.3.1 Viestintä- ja orientoivat opinnot KTKO101 JOHDATUS YLIOPISTO-OPISKELUUN JA HOPS 4 op Opintojakson suoritettuaan - opiskelijalla on kyky orientoitua yliopistoympäristöön ja omaan tieteenalaan (aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka, kasvatustiede tai varhaiskasvatustiede) - opiskelijalla on kyky integroitua yliopistoon ja sitoutua yliopisto-opintoihin - osaa laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) Oheiskirjallisuus: HARJULA, L. & HYTÖNEN, M-L. 2004. Harvinaisesta moninaiseksi. Jyväskylän yliopisto. JAKKU-SIHVONEN, R. 2005. Uudenlaisia maistereita: kasvatusalan koulutuksen kehittämislinjoja. Jyväskylä: PS-kustannus. YLIJOKI, O-H. 1998 (tai uudemmat). Akateemiset heimokulttuurit ja noviisien sosialisaatio. Tampere: Vastapaino. Suoritustavat: Arviointi: Vastuuyksikkö: Luennot, tutorryhmät, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen Hyväksytty - hylätty Kasvatustieteiden tiedekunta, opettajankoulutuslaitos, yliopiston kirjasto, yliopiston kielikeskus, tietohallintokeskus, opintotuki, ylioppilaskunta, ylioppilaiden terveydenhuolto, yliopistoliikunta
KTKO102 JOHDATUS TIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN - ymmärtää tieteellisen tutkimusprosessin luonteen erityisesti määrällisen tutkimuksen näkökulmasta Kirjallisuus: VALLI, R. 2001. Johdatus tilastolliseen tutkimukseen. Jyväskylä: PS-kustannus. Luennot, tentittävä kirjallisuus Edeltävät opinnot: OKLV210 Äidinkielen viestintä ja vuorovaikutusosaaminen 1 (opetusohjelmasta käy ilmi korvaava kurssi mikäli kurssia ei järjestetä) OKLV110 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA SEKÄ TIEDONHANKINTA 1 Arviointi: Vastuuyksikkö: - osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisesti omassa opiskelussaan ja opetuksessaan - osaa käyttää yliopiston tietoverkon palveluja - osaa perustyövälineohjelmistot - tuntee modernit oppimisympäristöt - osaa tiedonhaun perusteet sekä tietää kasvatustieteissä keskeiset tietokannat - pystyy arvioimaan tieto- ja viestintätekniikan sekä koulun suhdetta sekä sitä, miten opettaja voisi omassa työssään käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa. Luennot, demonstraatiot, itsenäinen työskentely, harjoitustyöt. Hyväksytty - hylätty Opettajankoulutuslaitos OKLV210 ÄIDINKIELEN VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN 1 Kirjallisuus: Integrointi: Arviointi: Vastuuyksikkö: 4 op - ymmärtää vuorovaikutuksen merkityksen opettajaksi kehittymisessä ja opettajan ammatissa - osaa havainnoida opetustilanteiden vuorovaikutusta - osaa analysoida viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitystä ja muotoja koulussa ja akateemisessa yhteisössä - tietää pedagogisten vuorovaikutussuhteiden rakentumisen ja kehittymisen periaatteita Luennot, pienryhmäopetus, tentti Luettava kirjallisuus ja artikkelit sovitaan opintojaksolla. opintojaksoihin KTKP110 Kasvatustieteen filosofiset ja historialliset perusteet, KTKP102 Kasvatustieteen psykologiset perusteet, OKLP410 Kasvun ja oppimisen ohjaaminen; OKLP515 Opetusharjoittelu 1, OKLV110 Tieto- ja viestintätekniikka sekä tiedonhankinta 1 Hyväksytty - hylätty Opettajankoulutuslaitos TOINEN KOTIMAINEN KIELI AKADEMISK SVENSKA / SKRIFTLIG (XRU0502), MUNTLIG (XRU0503) Sisältö: Tutkintoon vaadittava ruotsin kielen taito (laki 424/2003, asetus 481/2003). - arkipäivän viestintätilanteisiin ja alakohtaisiin teemoihin liittyvää harjoittelua pienryhmissä ja pareittain
Esitiedot: - oman alan ruotsinkieliseen sanastoon perehdyttäminen eri tietolähteiden avulla - oman suullisen alustuksen pitäminen ja kirjallisten esitysten laatiminen Lukiokurssi tai vastaavat tiedot (taitotaso B1). Mikäli olet epävarma riittääkö kielitaitosi akateemisen ruotsin kurssille, voit tehdä tasotestin ja siitä saamasi tuloksen mukaisesti osallistua joko suoraan Akademisk svenska -kurssille tai parantaa kielitaitoasi valmentavilla kursseilla (XRUX005, XRUX006 tai XRU0008). Tasotestistä löydät lisätietoa Kielikompassista > opetus > ruotsi > tasotesti. Kurssin suositeltava ajankohta 2. tai 3. opintovuotena. - osaa viestiä pääosin ymmärrettävästi omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä - hallitsee riittävän oman alan ja yleiskielen sanaston rutiininomaisesta tilanteesta suoriutumiseen. - löytää ja ymmärtää pääkohdat oman tieteenalansa tekstistä. - ymmärtää yleistä sekä alakohtaista puhuttua ruotsia. - osaa kirjoittaa yhtenäistä ja ymmärrettävää oman alansa tekstiä. - osaa pitää suullisen alustuksen oman alan aiheesta. - osaa ääntää ymmärrettävästi. - osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa ja on aloitteellinen. - osaa varmistaa ymmärtäneensä keskustelua ja pyytää täsmennystä sanottuun. - osaa hyödyntää kielellisiä ja sisällöllisiä apuvälineitä, kuten sanakirjoja, kielioppeja ja Internetiä Pari- ja pienryhmätyöskentely, kirjoitustehtävät, harjoitukset, itsenäistä työskentelyä mm. Kirjallisuus: Harjoitustehtävissä käytetään kasvatustieteellisiin aihepiireihin liittyviä artikkeleita sekä muuta kielenoppimiseen soveltuvaa materiaalia. Arviointi: Perustuu yleiseurooppalaisen viitekehyksen arviointiasteikkoon ja valtionhallinnon virkamiehiltä vaadittavaan tutkintoon. Kurssi arvioidaan arvosanoilla TT (viitekehyksen B1) ja HT (viitekehyksen B2-C1). Opiskelija pitää suullisen alustuksen omaan alaansa liittyvästä aiheesta, tekee kurssiin sisältyvät itseopiskelutehtävät ja suorittaa kirjallisen kokeen hyväksytysti. Oppimista seurataan ja arvioidaan jatkuvan näytön, alustuksen ja kirjallisten töiden avulla. Itse- ja vertaisarviointia tapahtuu parin kanssa ja ryhmässä. Vastuuyksikkö: Yliopiston kielikeskus VIERAS KIELI ESIM. XENK002 ACADEMIC READING & COMMUNICATION SKILLS Laajuus/Credits: Sisältö/Contents: This course is designed to develop academic reading, communication and presentation skills for academic and professional contexts relating to your own field and future profession. Effective strategies for critical reading and research reporting are also included. Tavoite/ Learning outcomes: By the end of the course you can - select and apply strategies in different reading, speaking and listening situations, distinguishing between formal and informal situations in academic and workplace contexts - work purposefully in groups, negotiating and building on the contributions of others to complete tasks - present information clearly and persuasively to others - locate and retrieve information in your field from a variety of resources (e.g. libraries catalogues, databases, Internet) - identify the purposes of texts, analysing and evaluating how writers structure and organise ideas to shape meaning for particular audiences and readers
- compare and summarise information from different texts and use it to form your own ideas, arguments and opinions - use dictionaries and online tools critically for developing your vocabulary and field-specific vocabulary - be aware of different cultural norms and communication styles that may lead to misunderstanding or conflict. Kontaktiopetus, pienryhmätyöskentely, harjoitukset, itsenäistä työskentelyä tulee kielikeskuksesta Kirjallisuus: Harjoitustehtävissä käytetään opetusalan kasvatustieteellistä tutkimuskirjallisuutta, joka on sovellettavissa opiskelijan pedagogisiin opintoihin. Arviointi/ Assessment: Vastuuyksikkö: Attendance and active participation, successful completion of assignments. Assessment is on a scale 0-5 Yliopiston kielikeskus 1.3.2 Kasvatustieteen pedagogiset perusopinnot (OKLPEO 25 op) Perusopintojen teema ja tavoitteet: Orientoituminen kasvatusalan työhön ja toimintaympäristöihin (25 op). Perusopinnot suoritettuaan: - opiskelija hahmottaa pedagogisia ilmiöitä erilaisista kasvatustieteellisistä näkökulmista (kasvatusfilosofian, kasvatuksen historian, kasvatuspsykologian, kasvatussosiologian sekä kasvun ja oppimisen ohjaamisen perusteet ja keskeiset käsitteet) - opiskelija tunnistaa käsityksiään, tunteitaan ja toimintatapojaan pedagogisessa vuorovaikutuksessa (kriittinen reflektio) - opiskelijalla on alustavat valmiudet oppimisprosessin seuraamiseen ja tukemiseen (opetuskokonaisuuden suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi) Kasvatustieteen perusopinnot (25 op) jakautuvat tiedekunnan yhteisiin kasvatustieteen perusopintoihin (15 op) ja opettajankoulutuslaitoksen laitoskohtaisiin kasvatustieteen perusopintoihin (10 op). KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN YHTEISET KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT: Johdatus kasvattajan työhön (15 op): KTKP110 OP.) KASVATUSTIETEEN FILOSOFISET JA HISTORIALLISET PERUSTEET (PED. 5 op : - tunnistaa, minkälaisia maailmankatsomuksellisia valintoja ja arvositoumuksia kasvatus edellyttää - näkee yhtymäkohtia kasvatuksellisten käytäntöjen ja käsitteellisten edellytysten välillä Tiedekunnan yhteiset luennot, pienryhmätyöskentely ja kirjallisuuteen perehtyminen Kirjallisuus: PUOLIMATKA, T. 2010. Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat minuuden rakentamisen filosofia. Helsinki: Kirjayhtymä. ja RINNE, R. KIVIRAUMA J. & LEHTINEN, E. 2000 (tai uudemmat). Johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: WSOY. tai SILJANDER, P. 2002. Systemaattinen johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: Otava Arviointi: Hyväksytty-hylätty. Vastuuyksiköt: Kasvatustieteiden tiedekunta ja Opettajankoulutuslaitos
KTKP102 KASVATUSTIETEEN PSYKOLOGISET PERUSTEET (PED. OP.) 5 op osaa: - kuvailla kehitys- ja kasvatuspsykologian keskeiset käsitteet ja teoreettiset perusteet - selittää ihmisen oppimista motivationaalisena ja vuorovaikutuksellisena prosessina - tulkita ihmisen elämän tapahtumia laajemmassa kehityksellisessä perspektiivissä ja kykenee myös määrittelemään, mitä työssä oppimisella ja työhön liittyvällä identiteetillä tarkoitetaan. Tiedekunnan yhteiset luennot, pienryhmätyöskentely ja kirjallisuuteen perehtyminen Kirjallisuus: LEHTINEN, E. & KUUSINEN, J. 2001. Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY. tai LEHTINEN, E., KUUSINEN, J. & VAURAS, M. 2007. Kasvatuspsykologia. Luvut 1-8. Helsinki: WSOY. ja ETELÄPELTO, A., COLLIN, K. & SAARINEN, J. (toim.) 2007. Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY. tai NURMI, J-E., AHONEN, T., LYYTINEN, H., LYYTINEN, P., PULKKINEN, L. & RUOPPILA, I. 2006. Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY Arviointi: Hyväksytty-hylätty. Edeltävät opinnot: KTKP110 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden tiedekunta ja Opettajankoulutuslaitos KTKP103 KASVATUSTIETEEN SOSIOLOGISET PERUSTEET (PED. OP.) 5 op : - tietää keskeisiä kasvatussosiologian käsitteitä ja teoreettisia ajattelutapoja, - kykenee erittelemään erilaisia lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden ilmiöitä sekä antamaan niistä esimerkkejä sekä - osaa selittää ja tulkita perheen, koulun ja muiden kasvatusinstituutioiden merkitystä yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Tiedekunnan yhteiset luennot, pienryhmätyöskentely ja kirjallisuuteen perehtyminen Kirjallisuus: ANTIKAINEN, A., RINNE, R. & KOSKI, L. 2000 tai uudemmat. Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY. (luvut 1-2, 5-6, 8, 11) tai ANTIKAINEN, A. 1998. Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta. Helsinki: WSOY. ja ANTIKAINEN, A., RINNE, R. & KOSKI, L. 2000 (tai uudemmat). Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY. (luvut 3 4, 7, 9 10) tai SANKARI, A. & JYRKÄMÄ, J. (toim.) 2001. Lapsuudesta vanhuuteen iän sosiologiaa. Tampere: Gummerrus. TAI SUORANTA, J., KAUPPILA, J., REKOLA, H., SALO, P. & VANHALAKKA, M. 2008 (2. korjattu ja uudistettu painos). Aikuiskasvatuksen risteysasemalla. Johdatus aikuiskasvatukseen. Joensuun yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. Arviointi: Hyväksytty-hylätty. Edeltävät opinnot: KTKP110, KTKP102 Vastuuyksiköt: Kasvatustieteiden tiedekunta ja Opettajankoulutuslaitos LAITOSKOHTAISET KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT: Johdatus opettajan työhön (10 op) Laitoskohtaisen toteutuksen kotiryhmätyöskentely järjestetään yhteisissä ryhmissä erityisopettajaopiskelijoiden kanssa. Kotiryhmätyöskentelyn tavoitteena on kasvatusta ja opettajuutta koskevan esiymmärryksen avoin tutkiminen, mikä edellyttää kriittisen reflektion taitojen
kehittymistä. Lisäksi tavoitteena on tieteellisen otteen harjoitteleminen sekä kasvatustieteen ja sen historiallisen kehityksen pohtiminen. OKLP410 OPINTOJA) KASVUN JA OPPIMISEN OHJAAMINEN (OPETTAJAN PEDAGOGISIA 6 op - osaa kuvailla opettajuutta ja opettajan tarvitsemaa tietoa - tunnistaa kasvun ja oppimisen ohjaamisen perusasioita ja soveltaa niitä kouluopetukseen - soveltaa esteettömän opetuksen ja eriyttämisen keinoja inklusiivisen / osallistavan oppimisyhteisön luomiseen Luennot, kotiryhmät, tentittävä kirjallisuus Kirjallisuus: WOOLFOLK, A. 2007 tai 2010. Educational Psychology (10. tai 11. painos) luvut 1, 4-9 sekä seuraavista kolmesta teoksesta kaksi SALOVIITA, T. 2007. Työrauha luokkaan. Löydä omat toimintamallisi. Jyväskylä: PS-Kustannus; SALOVIITA, T. 2006. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus. Jyväskylä: PS-Kustannus; Kolmas teos ilmoitetaan myöhemmin opetusohjelmassa. Edeltävät opinnot: Rinnakkain opintojakson POM11JO Johdanto monialaisiin opintoihin kanssa Integrointi: opintojaksoon OKLP510 Orientoiva harjoittelu Arviointi: Hyväksytty - hylätty ja erityispedagogiikan yksikkö OKLP515 OPETUSHARJOITTELU 1 Itseymmärryksestä vuorovaikutukseen (opettajan pedagogisia opintoja) 4 op - osaa havainnoida luokkayhteisön toimintaa, oppimisympäristöä ja oppilaiden moninaisuutta sekä opetuksen että oppimisen näkökulmista - tunnistaa omia havainnointi- ja toimintatapojaan - tunnistaa ja kyseenalaistaa koulukulttuurin vakiintuneita käytänteitä ja itsestäänselvyyksiä sekä niiden suhdetta oppimiseen - osaa suunnitella ja toteuttaa lyhyitä oppimistilanteita - osaa asettaa itselleen kasvattajana ja opettajana realistisia kehittymisen tavoitteita Koulun arjen seuraamista sekä omien toimintatapojen, tunteiden ja uskomusten reflektiivistä analyysia Kirjallisuus: Kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa. Integrointi: Harjoittelua tukevat erityisesti kotiryhmätyöskentely ja siihen liittyvät opintojaksot KTKP110 Kasvatustieteen filosofiset ja historialliset perusteet, OKLP410 Kasvun ja oppimisen ohjaaminen, POM11JO Johdanto monialaisiin opintoihin ja OKLV210 Äidinkielen viestintä ja vuorovaikutusosaaminen 1. Arviointi: Hyväksytty - hylätty ja Normaalikoulu 1.3.3 Kasvatustieteen aineopinnot (OKL) (OKLKAO 35 op) Aineopintojen teema ja tavoite: Oppiminen ja sen ohjaaminen. Aineopinnot suoritettuaan - opiskelijalla on valmiuksia arvioida omaa pedagogista osaamistaan ja ymmärrystään ja asettaa itselleen henkilökohtaisia oppimistavoitteita
- opiskelija tunnistaa oppimiseen ja motivaatioon vaikuttavia oppijan ja oppimisympäristön keskeisiä piirteitä, riskejä ja tukemisen keinoja sekä yhteiskunnallisia opetuksen ja kasvatuksen rakenteellisia ehtoja - opiskelijalla on valmiudet yksilön ja ryhmän kohtaamiseen (mm. inklusiivisen / osallistavan kasvatuksen ja monikulttuurisuuden kysymykset), ryhmäprosessien arviointiin sekä kollegiaaliseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön - opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida oppimisprosesseja ja opetuskokonaisuuksia - opiskelija osaa tehdä pienimuotoisen kasvatustieteellisen tutkimuksen ja raportoida sen Luokanopettajakoulutuksen aineopinnot voi aloittaa siinä vaiheessa, kun aineopintojen osalta keskeiset perusopinnot on suoritettu. Aineopintoja järjestetään myös yhdessä erityisopettajaopiskelijoiden kanssa. OKLA210 KEHITTYVÄ YKSILÖ RYHMÄSSÄ 7 op, koostuu jaksoista OKLA211 Yksilölliset oppimisen edellytykset () ja OKLA212 Vuorovaikutusosaaminen ryhmässä ja verkostoissa (4 op) Tarkastellaan yksilöä ryhmän jäsenenä kehitys-, sosiaali-, kasvatus- ja terveyspsykologian näkökulmista. Integrointi: opintojaksoihin OKLA515 Opetusharjoittelu 2 sekä Kehitys ja kasvuympäristöt - juonteen muut opintojaksot (KTKP102, OKLS210) A. OKLA211 YKSILÖLLISET OPPIMISEN EDELLYTYKSET Kirjallisuus: - tunnistaa keskeisiä kehitykseen vaikuttavia oppijan yksilöllisiä tekijöitä (esim. temperamentti- ja persoonallisuuspiirteet, motivaatio, tunnetaidot, itsetunto) ja oppimisympäristön piirteitä (luokan ilmapiiri, opettajan ohjausvuorovaikutus) - tuntee keskeiset oppimiseen ja koulutyöskentelyyn liittyvät riskit ja ongelmat, esim. motivaation ongelmat, oppimisvaikeudet, hyvinvoinnin ja perhevuorovaikutuksen riskit - opiskelija osaa arvioida opettajan keinoja kehityksellisten riskien ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn sekä tunnetaitojen tukemiseen moniammatillisessa yhteistyössä Luennot, pienryhmäopetus, tentittävä kirjallisuus. Luennot ja kirjallisuus tentitään yhdessä. Valitaan yksi seuraavista: KELTIKANGAS-JÄRVINEN, L. 2006. Temperamentti ja koulumenestys. Helsinki: WSOY, WS Bookwell. s.60 178. tai SALMELA-ARO, K. & NURMI, J.-E. (toim.) 2003. Mikä meitä liikuttaa. Jyväskylä: PS-kustannus. s. 54 169. tai METSÄPELTO, R-L & FELDT, T. 2009. Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus. Osista 2 ja 3 luvut 5-10, s. 93-193. tai NURMI, J.-E., AHONEN, T., LYYTINEN, H., LYYTINEN, P., PULKKINEN, L. & RUOPPILA, I. 2006. Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY. s. 18 156. tai VASTA, R., HAITH, M. N., & MILLER, S. A. 2003. Child psychology. The modern science. 4. painos. New York: Wiley. (Luvut 12, 13, 14, 16; yht. 120 s.). tai WOOLFOLK, A. 2007 tai 2010. Educational Psychology. 10. tai 11. painos. New York: Allyn & Bacon. (Luvut 2-3). Arviointi: 0-5
B. OKLA212 VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN RYHMÄSSÄ JA VERKOSTOISSA 4 op Opintojakson suoritettuaan - opiskelija osaa analysoida omaa tunne- ja vuorovaikutusosaamistaan - opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida ryhmäprosesseja ja yksilön toimintaa ryhmän jäsenenä sekä oppijan että opettajan näkökulmasta - opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen (oppilashuolto, yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa) - opiskelijalla on valmiuksia toimia oppimisyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä Luennot, pienryhmäopetus, kirjallinen tuotos Kirjallisuus: SCHMUCK, R. & SCHMUCK, P. 2001. Group processes in the classroom. 8. painos. Boston: McGraw Hill. (Luvut 3-7). SALMIVALLI, C. 2008. Kaverien kanssa. Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS-kustannus. LAINE, K. 2005. Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Helsinki: Otava. (Luvut 3-7). PETERSON, J. M. & HITTIE, M. 2003. Inclusive teaching. Creating effective schools for all learners. Boston: Allyn & Bacon. (534 s.). (Luku 11). KARILA, K., ALASUUTARI, M., HÄNNIKÄINEN, M., NUMMENMAA, A. R. & RASKU-PUTTONEN, H. (toim.) 2006. Kasvatusvuorovaikutus. Tampere: Vastapaino. KAUPPILA, R. 2006. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Jyväskylä: PSkustannus. Arviointi: 0-5 OKLA410 OPPIMISEN OHJAAMINEN JA OPPIVA ORGANISAATIO (opettajan pedagogisia opintoja) 9 op, koostuu jaksoista OKLA411 Oppiva ja osallistava organisaatio () ja OKLA412 Oppimisen ohjaamisen suunnittelu, toteutus ja arviointi (6 op) Tarkastellaan kasvatussosiologisesti, koulupedagogisesti sekä oppimisen ohjaamisen teorioiden ja pedagogiikan avulla opettajan työtä ja käyttötietoa. Opintojakso integroituu harjoitteluun. A. OKLA411 OPPIVA JA OSALLISTAVA ORGANISAATIO (opettajan pedagogisia opintoja) - tuntee varhaiskasvatuksen ja opetustoimen keskeisen lainsäädännön - osaa soveltaa lainsäädäntöä oman alansa keskeisiin kysymyksiin - tuntee oppivan ja inklusiivisen / osallistavan organisaation keskeiset periaatteet - tuntee moniammatillisen yhteistyön keskeiset toimintamallit - osaa nimetä oman alansa keskeiset yhteistyökumppanit ja organisaatiot - osaa jäsentää omaa asiantuntijuuttaan ja rooliaan moniammatillisessa yhteistyössä sekä perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä Luennot, seminaari, pienryhmätyöskentelyä ja itsenäistä työskentelyä. Luennot ja seminaarit suoritetaan yhdessä erityispedagogiikan opiskelijoiden kanssa (ERI233) Kirjallisuus: LAHTINEN, M., LANKINEN, T., PENTTILÄ, A. & SULONEN, A. 2004. Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä. Helsinki: Tietosanoma Oy. (soveltuvin osin)
Muuta luentojen yhteydessä jaettavaa kirjallisuutta. Edeltävät opinnot: Kasvatustieteen perusopinnot Integrointi: opintojaksoon OKLA515 Opetusharjoittelu 2 ja erityispedagogiikan yksikkö B. OKLA412 OPPIMISEN OHJAAMISEN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI (opettajan pedagogisia opintoja) Kirjallisuus: 6 op - suunnittelee opetuksensa oppiaineen hallinnan, oppilaantuntemuksen ja opetussuunnitelman pohjalta - ottaa opetuksen suunnittelussa huomioon oppilaiden yksilölliset erot - tunnistaa erilaisia ja vaihtelevia opetusmenetelmiä ja arvioi niiden käyttökelpoisuutta opetustavoitteiden suhteen - tunnistaa oppimista tukevan oppimisympäristön piirteitä - ottaa opetuksen suunnittelussa huomioon oppilaiden motivoitumista ja hyvinvointia tukevia asioita - tekee yhteistyötä koulun henkilökunnan, vanhempien ja koulun ulkopuolisen yhteisön kanssa tukeakseen oppilaiden oppimista ja hyvinvointia Luennot, kirjatentti sekä lukupiiri (Peterson & Hittie) 1. BRANDSFORD et al. (toim.) 2004. Miten opimme. Helsinki: WSOY tai HAKKARAINEN, LONKA & LIPPONEN 2005 Tutkiva oppiminen. Helsinki: WSOY. (6. painos / uudempi) 2. WOOLFOLK, A. 2007. Educational psychology. 10. tai 11. painos. Boston: Allyn & Bacon. Luvut 10 13. 3. PETERSON, J.M. & HITTIE, M.M. 2003. Inclusive teaching. Boston: Allyn & Bacon. Luvut 1 13. Muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. Edeltävät opinnot: Kasvatustieteen perusopinnot, OKLA210 Kehittyvä yksilö ryhmässä Integrointi: opintojaksoon OKLA515 Opetusharjoittelu 2 ja erityispedagogiikan yksikkö OKLA515 OPETUSHARJOITTELU 2 Suunnittelu opetuksen ja oppimisen perustana (opettajan pedagogisia opintoja) 6 op - osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida yksittäisiä oppimistilanteita laajempia kokonaisuuksia - ymmärtää opetuksen suunnittelun prosessina, jossa tarkastellaan ja tulkitaan opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita eri näkökulmista - osaa huomioida opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa oppilaiden oppimisedellytykset, kokemukset sekä intressit - hahmottaa opetukselle erilaisia tavoite- ja toteutusvaihtoehtoja sekä kykenee tekemään näistä vaihtoehdoista perustellun valinnan Aloitusluento, opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi, ohjauksiin osallistuminen, pedagogisten valintojen kirjallinen perustelu Kirjallisuus: WOOLFOLK, A. 2007. Educational Psychology. Luvut 12 ja 13 (s. 442-519) soveltuvin osin. Edeltävät opinnot: Kasvatustieteen pedagogiset perusopinnot, POM-opinnot Integrointi: Arviointi: Vastuuyksikkö: opintojaksoihin OKLA210 Kehittyvä yksilö ryhmässä, OKLA410 Oppimisen ohjaaminen ja oppiva organisaatio, POM-opinnot Hyväksytty hylätty Opettajankoulutuslaitos ja Normaalikoulu
OKLA610 TUTKIMUSMETODIIKKA JA -VIESTINTÄ 5 op osaa - kuvailla laadullisen ja määrällisen tutkimuksen tieteenfilosofiset lähtökohdat, ominaispiirteet ja tutkimusprosessin etenemisen perusperiaatteet - käyttää haastattelua ja havainnointia aineistonkeruumenetelminä - luokitella, teemoitella ja tyypitellä laadullista aineistoa - vertailla laadullisten tutkimuksen raporttien metodikuvauksia ja erilaisia lähestymistapoja - koota tutkimusaineiston kyselylomakkeella ja käyttää kuvailevia tilastollisia menetelmiä a) Luento, pienryhmäopetus, kirjallisuus tai b) Vaihtoehtoisesti kasvatustieteiden laitoksen kurssi KTKA010 Laadulliset tutkimusmenetelmät, 5 op (ks. suoritustapa ja kirjallisuus erikseen) sekä kurssin KTKA020 Määrälliset tutkimusmenetelmät luento-osuus sovituin osin ja niitä koskeva tentti (ks. suoritustapa opetusohjelmasta). Kirjallisuus: TUOMI, J. & SARAJÄRVI, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. PATTON, M. 2002 (3. painos) Qualitative evaluation and research methods. Thousand Oaks, CA: Sage. Edeltävät opinnot: Kasvatustieteen perusopinnot Integrointi: opintojaksoon OKLA620 Kandidaatintutkielma Arviointi: 0 5 OKLA620 KANDIDAATINTUTKIELMA 10 op - osaa laatia tutkimussuunnitelman: hän tunnistaa tutkimusprosessin vaiheet ja osaa rakentaa johdonmukaisen suunnitelman tutkimuksen toteuttamisesta - osaa asettaa tutkittavissaan olevan mielekkään tutkimusongelman - osaa kerätä tutkimusaineiston ja analysoida sitä tarkoituksenmukaisella tavalla - osaa raportoida tutkimuksensa tulokset tiedeyhteisön hyväksymien periaatteiden mukaisesti - osaa perustella tekemiään valintoja ja arvioida muiden tekemiä valintoja tieteellisessä keskustelussa Kirjallisuus: Kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin opetusohjelmassa Edeltävät opinnot: OKLA610 Tutkimusmetodiikka ja -viestintä Arviointi: 0-5 OKLA621 Kieliasu: KYPSYYSNÄYTE 0 op Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkielmansa alaan ja hallitsevansa koulusivistyskielensä. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa sellaista tieteellis-ammatillista kypsyyttä, jota tarvitaan oman tieteenalan asiantuntijatehtävissä. Kandidaattivaiheen kypsyysnäytteen tekstilaji on essee. Kypsyysnäytteellä opiskelijan odotetaan osoittavan, että hän hallitsee tekstilajille ominaisen perusrakenteen (otsikointi, johdanto, varsinainen käsittely ja lopetus) ja tekstilajin mukaisen tyylin. Lisäksi tekstin odotetaan olevan viimeisteltyä: se on oikeakielistä, kielenhuollon normien mukaista ja selkeällä käsialalla kirjoitettua.