TEOLLIS UUSLAITOSTEN TOIMIN.TAKERTOMUS

HELSNGN KAUPUNGN TLASTO 1957 V TEOLLS UUSLATOSTEN TOMN.TAKERTOMUS 42 HELSNGN KAUPUNGN TEOLLSUUSLATOSTEN LAUTAKUNNAN JULKASEMA

HELSNGN KAUPUNGN TLASTO V KAUP UNGN TEOLLSUUSLATOKSE.T 42 1957... - -- VUOSKERTOMUS JULKASSUT HELSNGN- KAUPUN G N TEOLLi-SUUSLATOSTEN LAUTAKUNTA

STATSTQUE DE LA VLLE -DE HELSNG-FORS V SERVCES NDUSTRELS MUNCPAUX 42 1957 RAPPORTS ANNUELS PUBLES PAR L'ADMNSTRATON DES SERVCES NDUSTRELS MUNCPAUX HELSNK 1958, TYÖVÄEN KRJAPANO

SSÄLLYSLUETTELO Siv. Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus... V Vesilaitos............................................................................................... 1 Kaasulaitos... ~... 25 Sähkölaitos...'.'.............. 45 TABLE DES MATERES Page Administration des services industries municipaux... V Service des eaux...:... 1 Usine a gaz..... 25 Usine d'electricite... 45

Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus vuodelta 1957. Teollisuuslaitosten lautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna diplomi-insinööri Ossi Kivelä puheenjohtajana, sosiaalijohtaja Yrjö Rantala varapuheenjohtajana sekä jäseninä toimitsija Martin Backman, teknikko Hannu Halme, diplomi-insinööri Kauko Hjelt, seppä Kalle Kaukonen, diplomiinsinööri Tor Nessling, diplomi-insinö,öri Simo Saari ja diplomi-insinööri Gunnar Smeds. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli apulaiskaupunginjohtaja Hjalmar Krogius. Lautakunnan sihteerinä toimi teollisuuslaitosten asiamies varatuomari Pentti Lehto 1. 9. 1957 -saakka, syyskuun aikana lainopin kandidaatti Olavi Sirkiä ja 1. 10. 1957 lähtien teollisuuslaitosten. asiamies varatuomari Kurt Söderholm. Lautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana 24 kertaa. Kokousten pöytäkirjat sisältävät 843 pykälää. Diariin on merkitty 1 303 saapunutta asiaa. Lähetettyjen kirjelmien lukumäärä oli 262. Lautakunta teki vuoden aikana muun muassa seuraavat lopulliset päätökset: 18. 1. 28: Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen vedenottamon rakennustöihin liittyvät Vantaanjoen perkaustyöt, pohjapadon rakennustyön sekä tulokanavan ja imukaivon louhintatyöt annettiin nsinööritoimisto Oy Vesi-Pekan suoritettavaksi urakkahintaan 26.300.000 mk. 18. 1. 29: Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen johtotunnelin louhintatyö annettiin Elovuori & Kumpp. Oy:n suoritettavaksi urakkahintaan 34.600.000 mk. 18. 1. 33: Hyväksyttiin tilattavaksi Oy Telko Ab:n kautta ja vastuulla 3.300 m 40" läpimittaisia Sagma Limited-nimisen englantilaisen toiminimen tarjoamia teräsputkia hintaan 406/10 d fob Middlesbrough metriltä. 18. 1. 53:. Vahvistettiin kymmeneksi miljoonaksi markaksi se ylin raja, johon teollisuuslaitosten toimitusjohtajien omalla vastuullaan yhdellä kertaa ostettavien koneiden ja kojeiden sekä raaka- ja tarveaineiden ynnä muiden.arvo tai määrä saa nousta. 15. 2. 123: Viikin-Herttoniemen vesijohtolinjan paaluvälin 1.447,7-1.~~0,1i louhintatyö ainettiin Louhintaliike Pyyhtiä & Kumpp:in suoritettavaksi 9.715.000 mk:n urakkahinnasta. 15. 2. 124: Viikin-Herttoniemen vesijohtolinjan kanavat yö paaluvälillä 1.690,5-2.300 annettiin Louhintaliike Pyyhtiä & Kumpp:lle suoritettavaksi 9.100.000 mk:n urakkahinnasta. 15. 2. 125: Pitkäkosken. vedenpuhdistuslaitoksen rakennustöihin liittyvät laitosrakennusten perustusten louhintatyöt annettiin Vesiteknillinen nsinööritoimisto Oy Veston suoritettavaksi tarjouksen mukaisin yksikköurakkahinnoin. 1. 3. 139: Pitkäkosken pa'inejohdon kanavat yön suorittaminen paaluvälillä 370----440 annettiin Oy Yleinen nsinööritoimiston tehtäväksi 10.900.000 mk:n urakkahinnasta. 1. 3. 145: Oikeutettiin 'sähkölaitos hankkimaan 150 tonnin nosturi Hanasaaren laituria varten Kone Oy:ltä hintaan 44.400.000 markkaa + lvv.

V 1. 3. 151: Merkittiin tiedoksi sähkölaitoksen ilmoitus suoritetusta yhteensä 40.000 tonnia käsittävien puolalaisten hiilierien ostamisesta Oy Atkinson Ab:lta ja Polttoaine Osuuskunnalta sekä oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Victor Ek Oy:ltä 40.000 tonnia amerikkalaista palahiiltä hintaan fob $ 11.60/1 016 kg, Hiilentuonti Oy:ltä 40.000 tonnia palahiiltä hintaan fob $ 11.55/1.016 kg sekä Polttoaine Osuuskunnalta n. 5.000 tonnia belgialaista palahiiltä hintaan fob Bfr 1.230/1.000 kg. 29. 3. 205: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas O;y:ltä 43.000 m erilaisia maakaapeleita yhteishintaan 59.244.500 mk netto liikevaihtoveroineen vapaasti Helsingissä. 29.3. 206: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan puutavara- ja polttoainetoimistolta yhteensä 3.850 kpl puupylväitä yhteishintaan 10.753.000 mk vapaasti Helsingin Kyllästyslaitos Oy:n raiteella Herttoniemessä.. 12.4. 244: Oikeutettiin sähkölatos tilaamaan elementtirakenteisten kaukolämpöjohtojen kanavat yöt toiminimitä Vesiteknillinen nsinööritoimisto Oy Vesto ja Rakennustoimisto A.Mannerhovi noin puoleksi kummaltakin kokonaishintaan n. 45.000.000 mk. 12.4. 245: Oikeutettiin sähkölaitos hankkimaan kaukolämpöjohtokanavaelementtejä paikalleenasennettuina Karjaan Sem~nttituo.tetehtaalta yhteisl;1intaan n. 28.873.250 mk. 12.4. 247: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Valmet Oy:ltä 8.000 kpl l-vaihe-kwh-mittareita Y 35, 220 V, 10 (30) A, 50 Hz, hintaan 3.990: -/kpl,.;. 28 %, lvvneen; vuosialennuksella. 12.4. 249: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan 80.000 tonnia puolalaista pikkuhiiltä alkavan laivauskauden aikana erikseen tapahtuvien edullisimpien rahtaustarjousten perusteella sekä muu ten yleisten Puolan hiilitoimituksissa noudatettavien maksu- ja toimitusehtojen mukaisesti. 26.4. 273: Oikeutettiin kaasulaitos ostamaan Englannista 15.000 tonnia Durham Washed Smalls hiiltä hintaan sh 145.- fob Newcastle, englantilaisten hiilenviejäin William Mathwin & Son Ltd':n ja/tai Bessler, Waechter, Glover & Co Ltd:n kautta. Kaasulaitos oikeutettiin samalla tekemään rahtaussopimus ko. erän tuontia varten halvimmalla saatavissa olevalla rahdilla. 26.4. 279: Hyväksyttiin sähkölaitoksen laatimat Hanasaaren voimalaitoksen luonnospiirustukset ja oikeutettiin samalla sähkölaitos sopimaan rakennusviraston talorakennusosaston kanssa piirustusten hyväksyttämisestä asianmukaisessa järjestyksessä. 26.4. 284: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan kaukolämmityspääjohdon haaroineen hitsausja asennustyöt sekä tukirakenteet Oy Tools Ab:lta kokonaishintaan 14.793.139 markkaa. 10.5. 301: Kanukalliontien vesijohtolinjan kanavat yö paaluvälillä 0--1.571 annettiin Pohjarakenne Oy:lle urakkahintaan 14.400.000 mk. 10. 5. 31O:0ikeutettiin kaasulaitos ostamaan 10.000 tonnia amerikkalaista koksaantuvaa kaasu hiiltä kahtena 5.000 tonnin eränä Oy Aimo Lindgren Ab:n kautta ja vastuulla toimitettavaksi touko-kesäkuussa 1957 fob-hintoihin USA $ 10:83 ja 10:84 tonnilta 'kumpaisetkin tonnihinnat vähennettynä USA $ 0.24 tonnilta rahtihyvityksenä. 10. 5. 311: Oikeutettiin kaasu laitos tilaamaan entisen konehuonerakennuksen kunnostaminen korjaamoksi rakennusliike Y. Torviselta urakkahintaan 28.000.000 mk. 10. 5. 322: Oikeutettiin sähkölaitos ostamaan vapaata sähköä hintaan 3 mk/kwh. 24. 5. 344: Pitkäkosken painejohdon kanavatyön suorittaminen paaluvälillä 280-370 annettiin Oy Yleinen nsinööritoimiston tehtäväksi 14.850.000 mk:n urakkahinnasta. 7. 6. 386: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Permutit AG:lta 50 t/h syöttövedenkäsittelylaitos tarjouspäivän perushintaan DM 438.300: - fob Pohjanmeren satama meripakkauksineen. 28.6..421: Lauttasaaren merenalitusjohdon vesirakennustöiden suorittaminen annettiin Oy Yleinen nsinööritoimistolle 11.700.000 mk:n urakkahinnasta. 28.6. 442: Oikeutettjin sähkölaitos tilaamaan Oy Asea Ab:lta 1 kpl paineöljyjäähdytettyjä kolmivaihemuuntajia TFT 10500 ulkoasennusta varten, 95 MV A, 1O,5/118±5 % kv, 50 Hz ilman öljyä hintaan Rkr 765.000: - fob Tukholma lisättynä mahdollisesti tilattavalla syöksyaaltokokeen hinnalla Rkr 15.500:-. 28.6. 445: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Valmet Oy:ltä 150 t siltanosturi hintaan noin 27.715.000 mk + lvv. 1. 8. 485: Lauttasaaren vesijohtotunnelien ja avokanavien louhinta- ja maatöiden suorittaminen annettiin Louhintaliike Pyyhtiä & Karppinen Oy:lle 33.850.000 mk:n urakkasummasta.

V 15.8. 523: Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen annettiin oy Constructor Ab:n tehtäväksi 336.000.000 mk:n urakkahinnasta. 15.8. 526: Myönnettiin kaasulaitokselle 2.500.000 markkaa Suvilahden voimalaitokseen tarvittavan putkijohdon asentamista varten kaasun käyttämiseksi Suvilahden kattiloissa. '. 3~ 9. 561: Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen lämmitys-ja ilnianvaihtolaitteiden hankintaja asennustyöt annettiin Vesijohtoliike Onninen Oy:n tehtäväksi 16.100.000 mk:n urakkahinnasta. 3.9. 563: Oikeutettiin kaasulaitos tilaamaan entisen kattilahuonerakennuksen kunnostaminen mittarikorjaamoksi sekä pesu- ja pukuhuonetiloiksi toiminimeltä A. E. Tamminen & Kumpp. urakkahintaan 12.850.000 mk. 3. 9. '567: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan KSB Export GmbH:lta syöttövesipumput varusteineen hintaan, 410.999 DM fob Saksan raja ja sähkömoottorit ilman asennusta Siemens Sähkö Oy:ltä hintaan 121.110 DM fob sekä kaikkien laitteiden asennus ja koekäyttö KSB:lta hintaan 30.000 DM. 27.9. 618: Hyväksyttiin kaasulaitoksen suorittama 5.000 tonnin saksali\.isen kivihiilen lisäerän ostaminen Polttoaine Osuuskunnalta keskihintaan DM 83:03fton fob - DM 0:50 alennus. Samalla oikeutettiin kaasu laitoksen toimitusjohtaja sopimaan jäljellä olevan noin 5.000 tonnin hiilierän kuljetuksesta Helsinkiin halvimmalla saatavissa olevalla rahdilla. 27.9. 619: Oikeutettiin kaasu laitos tilaamaan Kone Oy:ltä märkäsammutusvaunu hintaan mk 9.808.000: - + lvv. ' 27.9. 628: Hyväksyttiin sähkölaitoksen toimenpide 95 MVA blokkimuuntajan tilaamisesta, lautakunnan päätöksestä 28.6. 442 poiketen, Oy Strömberg Ab:lta hintaan öljyineen mk 57.000.000: - + lvv. 11. 10. 655: Hyväksyttiin tilattavaksi Oy Telko Ab:n kautta ja vastuulla 2.000 m 800 m~ läpimittaisia Sagma Limited-nimisen englantilaisen toiminimen tarjoamia teräsputkia hintaan sh 341f1 d fob Middlesbrough metriltä. 25. 10. 697: Oikeutettiin vesilaitos antamaan Pitkäkosken koneistuksen hankinnan toimittaminen aluminiumsulfaatin syöttökojeiden, aktiivihiilen syöttökojeen ja kloorikaasukojeiden osalta ulkolaisine lisätarvikkeineen Oy Yleiselle nsinööritoimistolle fob-hintaan mk 12.877.260: -, kalkinsyöttö- ja -sam~utuskojeiden, kalkkiveden valmistukseen liittyvien laitteiden ja selkeytysosaston hiutaloittamisaltaiden hämmentäjien osalta Oy Zeta Ab:lle fob-hintaan mk 15.122.793:-, kotimaisine lisälaitteineen hintaan mk 3.804.000: - sekä suodattimien osalta G. W. Berg & Co:lle ulkolaiset tarvikkeet fob-hintaan mk 16.422.844: ja kotimaset tarvikkeet hintaan mk 73.688.000: -. 25. 10. 699: Pitkäkosken painejohdon kanavat yön suorittaminen paaluväleillä 4.420-B.778,5 annettiin Vesiteknillinen nsinööritoimisto Oy Veston tehtäväksi urakkahintaan 33.400.000 mk. 8. 11. 744: Oikeutettiin sähkölaitos tekemään Ab de Lavals Ångturbinin toimittamaa höyryturbiinia koskeva lisäsopimus yhtiön kirjelmästä ilmenevien periaatteiden mukaisesti. Sähkölaitos oikeutettiin lisäksi ottamaan viimeiselle kauppahintaerälle pankkitakuu omalla kustannuksellaan. 22.11. 761: Oikeutettiin vesilaitos tilaamaan Oy Strömberg Ab:lta Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen kytkinaseman ja muuntamon hankinta- ja asennusurakka hintaan 33.914.000: -., 4. 12. 798: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Valmet Oy:ltä Hanasaaren voimalaitosta varten hiilenkuljettimet kokonaishintaan 33.175.000 mk ilman liikevaihtoveroa, valmiiksi asennettuna. 4. 12. 8.00: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan puutavara- ja polttoainetoimistolta yhteensä 4.720 kpl puupylväitä yhteishintaan15.305.250 mk vapaasti Helsingin, Kyllästyslaitos Oy:n raiteella Herttoniemessä. Kertömusvuoden aikana on kaupunginhallitukselle tehty muun muassa-seuraavat esitykset: 1. 2. 80: Pylväsmainostuksesta saatavista tuloista.. 1. 3. 141: Kaasujohdon asentamisesta Vellamonkatuun. 15. 3. '183: Koskiomistusten ostamisesta Kemi Oy:ltä. ' 29.3. 213: Venäläisen Petchora--hiilen myymisestä Oy J. 'W.. Enqvist Ab:lle.

V 12.4. 238: NS.kesäkaasun myymisestä Asunto-Osakeyhtiö Malminkatu 22:lle" ja Kivelän sairaalalle myytävän saman kaasulajin hinnan korottamisesta. 12.4. 243: Sähkolaitoksen asentajainkeskuksen rakentamisesta sekä asuntotontin varaamisesta sähkölaitoksen päivystävää sekä varastojen ja työpajojen henkilökuntaa varten. 12.4. 248: Kasarmitorin aseman 1500 kw tahtimoottorigeneraattorin poistamisesta käytöstä. 26.4. 274: Kaukolämmityshöyryjohdon ~akentamisesta Sörnäisten rantatielle. 26. 4. 276: Suvilahden voimalaitoksen kattiloiden n:ot 7, 8 ja 10 poistamisesta. 26.4. 277: Autori;l.diopuhelimien hankkimisesta sähkölaitokselle. 26.4. 280: Sörnäisten sataman vanhojen hiilinosturien romuttamisesta ja myynnistä. 24. 5. 349: Sähkölaitoksen käyttöomaisuusryhmien arvojen korottamisesta. 24.5. 350: Ennakkomaksun suorittamisesta matran Voima Oy:lle. 24.5: 352: Hanasaaren voimalaitoksen tontin muodostamisesta ja luovuttamisesta sekä lisäalueiden varaamisesta. 24.5. 353: Virkojen perustamisesta Hanasaaren voimalaitosta varten sekä eräiden Salmi-.saaren ja Suvilahden voimalaitosten virkojen järjestelystä. 7.6. 383: Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen luonnospiirustusten hyväksymisestä. 7.6. 385: Pitäjänmäen 110/20 kv muuntoaseman ensimmäisestä rakennusvaiheesta. 28.6. 420: Vesilaitoksen käyttöomaisuusryhmien arvoje,n korottamisesta. 28.6. 431: Salmisaaren voimalaitoksen laituriin kiinnitettävien laivojen kiinnitysmahdollisuuksien parantamisesta. 28.6. 443: Hämeentie 155:ssä.sijaitsevan muuntamo~ koj~iston myymisestä. 28. 6. 452: Päivystyksen yhdenmukaistamisesta ja uudelleen järjestelystä teollisuuslaitoksissa. 28.6. 453:.Korvauksen maksamisesta eräille teollisuuslaitosten palveluksessa oleville henkiiöille kotipuhelimen käyttämisestä virkateht~vissä... 28.6. 455: Toimistotilan ostamisesta sähkölaitokselle Fredrikink~tu 61:een rakennettavasta liiketalosta. 1. 8. 495: Kaasulaitoksen käyttöomaisuusryhmien arvojen korottamisesta. 15.8. 531: Kaasupolttimoiden sekä varo-. ja painelaitteiden l].ankkimisesta Suvilahden voimalaitokselle, kaasun käyttämiseksi Suvilahden voimalaitoksen polttoaineena... 3. 9. 566: Teollisuuslaitosten kassa- JO' tiliviraston uudelleenjärjestelystä' sekä uusien virkojen perustamisesta ko." virastoon. 3. 9. 576: Näyttelyhuoneiston varaamisesta kaasulaitokselle. 13.9. 602: Lauttasaaren uuden sillan paikasta Salmisaaren' voimalaitoksen kohdalla. 27. 9. 623: Kaasulaitoksen johtoportaan organisaation muuttamisesta.. 11, 10. 669: Eräiden sähkönmyyntitariffien avoajan laajentamisesta. '25. 10. 708: Kaasunmyyntitariffien korottamisesta. 25. 10. 712: Sähkönmyyntitariffien korottamisesta. 22. 11. 778: Sähkön myymisestä Turun kaupungin teknillisille laitoksille. Kertomusvuoden aikana on annettu muun muassa seuraavat lausunnot:. -- a) Kaupunginhalltukselie: 18. 1. 34: Veden myynnistä Espoon kunnan itäosiin rakennettavaa vesijohtoverkkoa varten. 18. 1. 52: Asunto Oy Vellamonkatu 14 anomuksesta sähköliesien asentamisoikeudesta Hermannissa rakennettavaan taloon. 15. 2. 107: Ebeneserkodin säätiön hallituksen anomuksesta, joka koskee vesijohtovuodon aiheuttamien vaurioiden korjaamista kaupungin kustannuksella säätiön omistamassa kiinteistössä Helsinginkatu 3--5. 15. 2.. 119: Helsirigin Kunnanteknikot ja Työnjohtajat r.y:n palkantarkistusesityksestä. 1. 3. 138: Lauttasaaren vesisäiliön vaihtoehtoisesta sijoituspaikasta Myllykalliolle tai Kotkavuorelle. 15.3. 170: Suomen Tapetti ja Väri Oy:n sekä Asunto Oy Harjukodin anomuksista Harjukadulla tapahtuneen vesijohtovuodon aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta:

X,. 12.4. 231:.Helsingin Puhelinyhdistyksen esityksestä, joka: koske.e radiopuhelinaseniien sijoittamista rakenteilla olevan lma,lan vesisäiliön yhteyteen., 26.4. 267: Centrallaget Enighetenin anomuksesta, joka koskee Alppilan vesisäiliön alustan v,uokraamista juustovarastoksi., 26. 4. 289: Paraisten Kalkkivuori Oy:n anomuksesta saada rakentaa lämpöjohto Käenkujan alitse. 10.5. 320: Lämpöjohtokanavan rakentamisesta Lumikintien"alitse.. 24. 5. 362: Lämpö- ja vesijohtojen sekä kaukolämmitysjohtojen rakentamisesta Pohjois- Haaga alueella sijaitsevalle puistoalueelle..',. 7. 6. 382: Oy Korsettiteollisuus Ab:n anomuksesta, joka koskee korvauksen myöntämistä katutyömaalla sattuneesta autovauriosta. 7.6. 384: Pitäjänmäen teollisuusalueen korttelissa TK 46032 sijaitsevan tontin N:o 4 siirtämisestä sähkölaitoksen hallintoon. 7.6. 391: Asunto-Oy Vellamonkatu 15 anomuksesta, joka koskee kaasuliesien asentamisehdon poistamista. 28. 6. 438: Helsingin sivistyksellistä rakennushuoltoa valvovan toimikunnan kirjeen johdosta, joka koskee Hallituskadun valaisinpylväitä. 1. 8. 488: Katujohtojen rakentamisesta Etelä-Kaarelan Kirjokalliontielle. 1. 8. 489: Paloheinäntiellä rakenteilla olevan vesijohdon jatkamisesta.. 1. 8. 504: Kaukolämmityshöyryjohdon rakentamisesta Sörnäisten rantatielle. 1. 8. 507: Kaupungin kiinteän omaisuuden tarkastajien toimintakertomuksesta vuodelta 1956. 1. 8. 508: Helsingin kaupungin irtaimen omaisuuden tarkastajien toimintakertomuksesta vuodelta 1956. 15.8. 536: Päivystystyön järjestelystä sekä kaupungin laitosten ja virastojen yhteisen vikaja radiopuhelinkeskuksen perustamisesta. 3.9. 574: Helsingin kaupungin vuositilintarkastajien kertomuksesta vuoden 1956 tilintarkastuksesta. 3.9. 575: Valt. Janne Hakulisen ym. aloitteesta, joka koskee komitean' asettamista selvittämään niitä puutteita, joita on ns. suunnittelevan työvoiman työ-, palkka- ym. olosuhteissa. 27.9. 634: Asunto-Oy Orioninkatu 9:n anomuksesta, joka koskee kaasuliesien asentamisehdon poistamista. 11. 10. 676: Asunto Oy Kannelmäen anomuksesta, joka koskee lämpöjohtokanavan sijoittamista katumaalle Kanneltie 10 kohdalle. 25. 1O. 696: Vesijohtojen rakentamisesta Viikinmäen pienteollisuusalueelle. 25. 10. 710: 110 kv johdon rakentamisesta välille Tammisto--Pitäjänmäki ja matran Voima Oy:lle vapautuvasta johtokadusta palautettavasta korvauksesta., 8.11. 738: Tohtori Arne Grahnin anomuksesta, joka koskee Hagalundin kartanon liittämistä Tapiolassa sijaitsevaan kaupungin vesijohtoverkkoon. 22. 11. 775: Vanhan kirkon puiston valaistuksesta. 4. 12. 804: Asuntotuotantokomitean anomuksesta, joka koskee yksityisen lämpö- ja vesijohdon sijoittamista puistokaistalle Herttoniemessä. 20. 12. 837: Uudenmaan lääninhallituksen antamasta 20 kv johtoa koskevasta pakkolunast uspäätöksestä. b) Palkkalautakunnalle: 15.3. 174: Kassa- ja tiliviraston eräiden toimistoapulaisten palkankorotusesityksestä. 12.4. 253: Helsingin kaupungin Teknillisten laitosten Virkailijain Yhdistys r.y:n esityksestä, joka koskee mittarinlukijain ja rahastajain palkkausta. 3. 9. 572: Kolmen teollisuuslaitosten kassa- ja tiliviraston tp. toimistoapulaisen viran lakkauttamisesta. 11. 10. 671: Sähkölaitoksen johtotarkastajien palkankorotusesityksestä. 11. 10. 673: Sä.hkölaitoksen konemestarien palkkaluokan korotusesityksestä.

x 4. 12. 805: Kuntien Teknilliset Toimihenkilöt r.y:n kirjelmästä, joka koskee teollisuuslaitostel palveluksessa olevien ja vuorot yötä suorittavien teknikkojen palkkausta. c) Kiinteistölautakunnalle: 29.3. 204: Sähkö- ja liikennelaitosten yhteiskäytössä olevien pylväiden vuokraamisesta mainoskäyttöön. ' 28.6. 441: Sähkölaitoksen puupylväiden käytöstä mainostukseen. 28. 6. 444: Pylväsmainoksista tulevien vuokrien perimisestä. d) nvestointitoimikunnalle: 15. 2. 120: nvestointitoimikunnan tiedustelusta.

Helsingin kaupungin vesilaitoksen toimintakertomus vuodelta 1957 Vesilaitoksen toiminta on kertomusvuonna edelleen kasvanut voimakkaasti. Pumppausvesimäärä, joka koko vuonna oli yhteensä 41,5 milj. m 3, on edelliseen vuoteen verrattuna lisääntynyt n. 3,5 %:lla. Raakavesilähteenä toimivan Vantaanjoen veden laadun jatkuva huonontuminen on vaikeuttanut vedenpuhdistusta, ja erikoisesti johtoveden maun ja hajun parantamisessa on esiintynyt hankaluuksia. Vantaanjoen vesistöalueella on jatkettu jo v. 1954 aloitettuja raakavesitutkimuksia. - Erittäin laajat uudisrakennustyöt ovat koskeneet lähinnä sekä vesisäiliötilavuuden että vedenpuhdistustehon lisäämistä ja syöttöjohtojen rakentamista, joista on lähemmin esitetty kohdassa 3. - Taloudellinen tulos on edelleen ollut hyvä. Huolimatta siitä, että 11. 11. 1953 tehdyn päätöksen mukaista veden myyntitaksaa ei ole korotettu, osoitti kertomusvuoden tulostase n. 54,6 milj. mkn ylijäämää.

Laitoksen henkilökunnan suhteen mainittakoon seuraavaa: Sääntöpalkkaisia virkoja täytettiin kertomusvuoden aikana 6, nimittäin käyttöpäällikön, apulaiskäyttöpäällikön ja ostopäällikön virat sekä 3 toimistoapulaisen virkaa. Ostopäällikön dipl. ins. Keloharjun erottua laitoksen palveluksesta, valitsi teollisuuslaitosten lautakunta avoimeksi tulleeseen virkaan dipl. ins. Simo Saaren. Laitolrsen palveluksesta siir- Henkilölruotaryhmä Vakinaiset viranhaltijat... Tilapäiset viranhaltijat... Työsopimussuhteessa olevat, kk-palkalla... Työntekijät... Kaikki yhteensä Vesilaitoksen pääkonttori toimi edelleen Malminrinne 6:ssa sijaitsevassa sählcölaitoksen 2 1. Henkilökunta ja pääkonttori tyi eläkkeelle 4 viranhaltijaa ja yksi työntekijä. Vuoden aikana poistui kuoleman kautta laitoksen palveluksesta konemestari Aarne var Wikström sekä työntekijät Karl Artur Hellman ja Evert Hietala. Henkilökunnan keskuudessa kertomusvuoden aikana tapahtuneet muutokset ilmenevät lähemmin seuraavasta henkilökunnan kokoonpanoa esittävästä asetelmasta:... :l Henkilökunnan muutokset :l "'~ [ ~ -0< gs :-e: :"&t.t<! _lo " ~J :-: ~l r '. 'a "''g..;; " " ~! ~g: ~ " ~~ 1 ~ 5:! ~.E il' ~i r ~l"" ~ " B. "..10 " 87 6-1 4 1 87 3 - - - - - 3 21-24 15 - - 30 192-88 55 1 2 222 303 6 112 71 5 3 342 2. Vesilaitostoiminta Raa.ka.veden hankinia Vedenpuhdistus omistamässa vuokrahuoneistossa. Vantaanjoen vesimäärä oli Kytä- ja Suolijärveen varastoidun veden juoksutuksesta ja osittain vuoden keskimääräistä runsaammasta sademäärästä johtuen raakaveden saannin suhteen edullinen. Vuoden pienin viikkokeskiarvona laskettu vesimäärä 1840 l/s oli 11.8. -17. 8. välisenä aikana. Talviminimi 45811/s oli vuoden alkupuoliskolla, maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Vuotuinen kokonaissademäärä oli 786,2 mm eli noin 122 % vuosien 1901-1957 sademäärien keskiarvosta. Jää lähti Vantaanjoesta 21. 4. Joki jäätyi 25-26.11. käyttöhäiriöitä aiheuttavaa suppoa muodostamatta. Vantaanjoen säännöstelystä 17. 12. 1955 annettuun vesistötoimikunnan päätökseen, joka vuonna 1956 alistettiin päätökseen kohdistettujen muutoshakemusten johdosta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, ei vuoden 1957 aikana saatu lopullista korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua. Vedenpuhdistus ja suodatus ovat tapahtuneet tiedot esitetään liitteessä N:o 2. kertomusvuonna häiriöittä. Yksityiskohtaiset Eri vesilaitoksista yhteensä pumputtu vesimäärä oli 41.638.270 m a. Vanhastakaupungista nostetut pintavesimäärät, pohjavesilaitoksista pumputut vesimäärät Vedenpnoomppuandnen sekä keskimääräinen, suurin ja pienin kokonaispumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena olivat seuraavat:

3 Vaohankaupungln Kokonaispumppuaminen laitos, vuorokaudessa, m" Gammelstadsverket, Yhteensä PohJavesi- Kakkaan Total uppfordring per pintavetta, ajtokaet, pumputtu; dygn, m" Kuukausi Turbllnl- Keskipako- Sammanlagt Grundvat- Total upp- Mlnad pumput, pumput, ytvatten, tenverlum, fodrini, Keski- Suurn Pienin Turbin- Centrlfugal- mäara mlara maarä pumpar, pumpar, m" m" ma MedeJtaJ Mu. Mln. m" m" 1 1 Tammikuu.. 23.190 3.452.480 3.475.670 14.620 3.490.290 112.590 122.160 83.150 Helmikuu... 13.280 3.144.570 3.157.850 10.990 3.168.840 113.173 124.640 77.180 111 Maaliskuu.., 11.500 3.513.110 3.524.610 14.940 3.539.550 113.179 129.720 82.340 V Huhtikuu... 250.960 3.188.350 3.439.310 11.950 3.451.260 115.042 135.300 74.266 V Toukokuu... 260.020 3.429.800 3.689.820 9.220 3.699.040 119.324 134.470 85.470 V Kesäkuu... 126.540 3.092.890 3.219.430 17.670 3.237.100 107.903 128.140 66.246 V Heinäkuu... 7.890 3.209.680 3.217.570 16.120 3.233.690 104.312 117.540 73.750 V Elokuu... 34.290 3.424.060 3.458.350 19.850 3.478.200 112.200 125.820 79.840 X Syyskuu... 254.130 3.405.800 3:659.930 18.960 3.678.890 122.630 134.690 93.760 X Lokakuu... 260.780 3.427.510 3.688.290 15.890 3.704.180 119.490 129.830 91.310 X Marraskuu... 226.280 3.247.370 3.473.650 17.120 3.490.770 116.360 126.410 85.180 X Joulukuu... 165.080 3.290.250 3.455.330 11.130 1 3.466.460 111.820 127.620 77.530 Koko vuosi \ Hela året... 1.633.940\39.825.870\41.459.810\ 178.460\41.638.270\ 114.080\ 135.300\ 66.240 Sähkönkulutus ym. Vedenkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä eräät ilmastolliset tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta: Vedenkorkeua Van Helsingin kaupungin taassa padonkyo sähkölaitokselta ostettu oyksestä mitat- Laitoksen koski energia, josta kulu tuna, ml) voimalla kehitetty tettiio ja Vanhankaupun Av Helsingfors e1.klri Vatteostlod ivan gin aitokseua citetsverk levererad Sade Sade- Keskida, mätt från ski kulutettu energia, energi, varav för- päiviä 1) määrä, lämpö, Kuukausi hordet, m') kwh brukats mm Co Neder Mlnad Av verket med vat Vanhan- Neder Medel- Pohjavesi. bördstenkraft alstrad kaup. ai- laitoksilla, dagar 1) börd, tempera Keski Suurin och Gammelstadeo toksella, mm tur, Co kwh arvo arvo förbrukad energi, kw kwh Mede1tal Mu. 1 Gammel grundvat stadsver tenverken, ket, kwh kwh 1 Tammikuu... --0.07 +0.23 115.560 978.740 6.020 14 46.6-1.6 Helmikuu... --0.16 --0.10 83.310 919.300 4.660 20 109.7-1.0 111 Maaliskuu... --0.11 --0.04 97.480 1.022.540 6.410 15. 49.1-5.4 V Huhtikuu... +0.06 +1.43 139.860 897.360 3.800 12 42.7 + 2.3 V Toukokuu... +0.56 + 1.35 129.020 997.570 4.030 13 42.5 + 8.8 V Kesäkuu... --0.01 +0.33 127.220 840.890 5.130 17.54.5 +13.0 V Heinäkuu... --0.17 ±O.oo 42.910 930.460 4.810 14 77.1 +18.9 V Elokuu... --0.17-0.09 53.120 998.490 5.970 20 79.7 +16.4 X Syyskuu... +0.46 +0.95 140.670 958.550 5.960 22 105.3 +10.6 X Lokakuu... +0.42 + 1.04 131.410 954.620 5.240 25 83.9 + 6.9 X Marraskuu... +0.22 +0.73 129.440 862.370 6.100 12 28.7 + 2.1 X Joulukuu... +0.18 +0.72 145.820 864.810 4.480 22 66.4-0.7 Koko vuosi \ Hela året... +0.151 + 1.'8\ 1.335.820\11.225.710\ 62.610\ 2061 786.21 + 5.8 1) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi säännöstelyn alaisia. - De lägre vattenstånden regleras genom turbindriften. - ") Tähän on laskettu vain ne päivät, jolloin sademäärä on ollut vähintään 0,1 mm, - Endalit dagar med minst 0,1 mm nederbörd äro medräknade.

4 Vedenkultitus Vesiiohtoverkkoon pumputtu vesimäärä.' Kaikki V~!!U:~J;l,j~~ltu mittarien kautta. Kulutetut vesimäärät olivat näiden.m.ukaan seuraavat (prosentit :pumputusta. kokonaisvesimäärästä):'. Yksityiskulutus 1-'-9 kaup.osa Keskusta, Kruunuhaka, Eira... 1 h961.144m 3. eli 28, 73 % 10-12 kaup.osa Kallio... 6,112.633» ~ 14,68 %. 19, 21, 22 kaup.osa Vallila," Henilanni...... 1.480.994»» 3,56 % 2~27 kaup.osa Käpylä, Kumpula, Toukola..... 1.647.366» 3,95 % 13-15, 18, 20 kaup.osa' Töölö, Hietalahti ym.... 7.019.914»»16,86 %. 16, 17 kaup.osa, Rtiskea~uo, :påsila... :.. 423.515 & 1,02 % 3f kaup.osa. Lauttasaari ;...:... 1.183.410» 2,84 % 30 kaup.osa Mup.kkiniemi; Kuusisaari y~...;...;:.. 940.303» 2,26 % Otaniemi, Tapiola...:... 373.391.» 0,90 % 2~ kaup.osa pohjois-haaga...:...::...665.784'& 1) 1,60 % 29 kaup.osa Haaga....262.658» 0.63 % 46 kil.up:osa Pitäjänmäki, Tali...:...:... 465.008»» 1,12 % 28 kaup.osa Oulunkylä... 155.072».» 0, S 7 % 28 kaup.osa. Maunula, Pirkkola... 541.822»» 1,30 % 34 kaup.osa Pakila... 52.734»» 0,13 % 42 kaup.osa Kulosaari... 96.254» 0,23 % 81 kaup~osa Herttoniemi länt. as. alue... 704.483»» 1,69 % 43 kaup.osa Herttoniemi teoll. alue... 759.874»» 1,82 % 43 kaup.osa Herttoniemi it. as. alue... 385.096»» 0,92 % 52 kaup.osa Suomenlinna... 135.655» 0,33 % 38, 39 kaup.osa Puistola, Malmi; Tapanila... 127.338 '»» 0,31 % Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaeltu... 117.462» 0,28 % ~~~~----~~~~--~~~--~ '. Yksityiskulutus 35.611.910 m 3 eli 85.53 % Ylein~n kulutus Kaup:ungin maksama kulutus...... 3.506.638 m 3 eli 8,42 % Laitoksen maksama kulutus... ;.;... 198.173» 0,47 % ~~~~--~~~~~~~~~~~~--~ Mittareilla mitattu yhteensä 39.316.721 m 8 eli 94,42 % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliöiden puhdistukseen,. tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia lffituja. rakennettaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä...,...;...;. Vesijohtoverkkoon,~umputtu yhteensä 2.321.549 m 8 eli 5,58 % 41.638.270 m a eliloo, 00 % Vu;o~a 1957 pumputtiin vesijohtoverkkoon... 41.638.270 m 8 &. 1956».»,..._... 40.080.970» Lisäys 'vuonna 1957...:... 1.557.300». K~'skikulutus vuorokaudessa... 114.080» Suurin kulutus vuorokaudessa 13.4...;...,... 135.300» Pienin"-. '_.1)-.. C",.». -22.6-;..:...;... 66.240» ; Vedenpuhdistusläitosten käyttämä vesimäärä Selkeyttämisaltaiden tyhjennys ja huuhtelu... 320.330 m 8 ' Suodattimien pesu ja huuhtelu (pintavesilaitokset)...,...::... 856.230 m 8 V ~denpuhdistuslaitoksilla kä yte~y yhtee~ä 1.176.560 m 3 }(okonaisvesimäärä Vettä puhdistettu kaikkiaan 42.814.830 m 8 eli keskimäärin 117.300 m 8 /vrk.

5 Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: Keskikulutus Vedenkulutus, ml henkeä kohu Vattenförbrukning, ml ~>~~ Maksavat vuorokau- 2<~ ;;" kuluttajat dessa, Medelförbruk- Detalande Mittarien mittaama kulutus p;" LPo~. Sa~B Ding per per- konsumenler Av mätara uppmätt förbrukning son ocb dygn, 1 Vu os; Ar Muu -~~ Kaupungin Laitoksen ~ old i kulutus Yhteensä Yksityis- maksama maksama ~o:! m kulutus kulutus kulutus övrig för- Summa ~~"a i f.~[~ [ 0 2~[><! ~li[e~ ~~,,[ - Cl r~ -.. ~" 'd Privat för- uppdebite- uppdebltebrukning ~[S'i' ~~r -il rade för- rade förbruk-.. ~ ~l ~U~H brukning Ding Stadens Verkets brukning... r:l" [.. 1900... 1.311.556-701.348 2.012.904 60,1 39,2 1.286-1905... 1.786.352-808.665 2.595.017-62,2 42,8 1.452-1910... 2.831.997 - - 1.423.943 4.255.940-80,6 53,6 1.650-1915... 4.963.329 541.703 19.625 857.956 6.382.613 86,66 99,6 77,4-2.106 146 1920... 5.361.152 470.717 40.809 790.671 6.663.349 88,13 93,2 75,0 2.159 162 1925... 6.898.416 623.307 49.562 766.737 8.338.022 90,80 108,9 90,1 2.445 190 1926... 7.372.483 621.748 50.808. 989.649 9.034.688 89,06 115,8 94,6 2.567 196 1927... 7.956.230 604.908 53.521 827.786 9.442.445 91,23 117,8 99,3 2.707 198 1928... 9.161.379 601.724 46.910 1.144.616 10.954.629 89,66 132,7 110,9 2.816 205 1929... 10.994.740 700.261 55.084 1.361.122 12.355.862 88,98 145,6 120,6 2.901 208 1930... 10.587.071 718.542 74.571 870.053 12.250.134 92,90 139,9 120,9 2.922 223 1931... 10.562.263 778.934 63.283 963.222 12.367.702 92,21 134,4 114,7 2.945 221 1932... 10.801.740 908.413 87.032 850.065 12.647.250 93,28 131,3 112,2 2.993 235 1933... 10.921.940 910.471 73.441 755.096 12.660.948 94,04 129,9 112,1 3.015 245 1934... 11.385.958 979.514 77.356 764.462 13.207.290 94,21 133,8 115,3 3.041 244 1935... 12.027.683 991.678 89.600 898.947 14.007.908 93,68 139,6 119,8 3.140 261 1936... 13.004.808 1.043.729 92.485 918.083 15.059.105 93,90 146,6 126,6 3.262 278 1937... 14.364.668 1.137.840 95.338 936.611 16.534.457 94,34 157,1 136,6 3.441 280 1938... 15.683.506 1.163.272 101.846 581.565 17.530.189 96,68 160,6 143,7 3.605 279 1 ) 1939... 16.400.018 1.194.836 93.784 443.562 18.132.200 97,66 160,1 144,8 3.917 1 ) 289 1940... 15.306.948 1.137.513 70.259 1.488.512 18.003.232 91,73 154,8 131,6 3.984 312 1'94'... 16.977.403 1.033.703 77.885 1.206.669 19.295.660 93,76 164,6 144,8 4.045 382 1942... 16.488.241 1.038.943 69.437 3.331.731 20.928.352 84,08 177,2 139,6 4.209 8 ) 326 8 ) 1943... 17.354.950 1.089.350 77:188 307.951 18.829.439 98,36 155,2 145,8 4.319 321 1944... 16.835.471 1.121.803 74.005 72.359 18.103.638 99,60 150,2 139,6 4.187 299 1945... 19.125.796 1.222.402 100.158 199.575 20.647.931 99,03 168,9 156,4-4.235 320 1946... 21.143.610 1.319.805 128.365 431.609 23.023.389 98,13 171,4. 157,4-4.757') 362 1947... 21.868.065 1.587.566 107.998 1.307.022 24.870.650 94,74 181,9 160,0 4.782 377 1948... 23.385.082 1.606.330 100.442 613.989 25.705.843 97,61 185,1 168.4-4.917 391 1949... 24.198.352 1.690.985 116.536 297.155 26.303.028 98,87 186,8 171,8 5.052 414 1950... 24.812.188 1.869.210 137.569 1.142.493 27.961.460 95,92 205,1~) 182,0 5.298 458 1951... 27.043.101 2.009.152 149.723 462.430 29.664.406 98,4.4 213,7 194,8 5.364 459 1952... 28.858.189 2.733.140 155.380 14.098 31.760.807 99,88 222,8 202,4-5.541 518 8 ) 1953... 29.747.360 2.493.120 157.050 320.640 32.718.170 99,02 226,7 206,1 5.720 535 1954... 34.374.931 2.908.233 171.628 641.489 35.016.420 98,17 239,7 214,3 5.970 571 1955... 33.539.819 3.137.350 191.266 105.105 36.972.540 99,72 248,2 225,2 6.241 584 11956... 35.782.391 1 3.341.641 199.013 757.925 40.080.970 98,11 260,0 232,1 6.537 586 1957... 35.611.910 3.506.6381 198.193 2.321.549 41.638.270 94,'2 - - 6.650 521-1) Joukko kioskeja on pidetty yhtenä kuluttajana. - ") Pohjavesilaitosten kuluttajat tulivat lisää. _ 8) Joukko kaupungin omistamia taloja Pirkkolassa siirtynyt yksityisten hallintaan. - ') Haagan kauppalan sekä Lauttasaaren ja Kulosaaren kuluttajat tulivat lisää. - 6) Henkikirjojen mukaisen keskiväki- 1 uvun mukaan. - 8) stutukset yms. otettu mukaan erillisinä vedenkäyttäjinä.

6 3. Uudisrakennustyöt ja teknilliset laitteet La.itosrakennusten. uudistöistä. Kertomusvuoden aikana suoritetuista huomattavimmista rakennustöistä mainittakoon seuraavaa: lmalan vesisäiliö. Edellisenä vuonna aloitettu lmalan vesisäiliön rakennustyö saatettiin loppuun kertomusvuoden aikana ja säiliö liitettiin vesijohtoverkkoon viikon koekuormituksen jälkeen elokuun 31. p:nä. Lopputarkastus pidettiin ja työ vastaanotettiin 15. 11. 1957 urakkasopimuksessa sovittuna määräpäivänä. Säiliörakennuksen pohjapinta-ala on 57 X 57 m ja kokonaistilavuus n. 79.000 m 3, josta 20.000 m 3 on varsinaista säiliötilaa. Maaston korkeus säiliön rakennuspaikalla on n. NN + 45 m ja säiliön ylimmän vedenpinnan korkeus NN + 68,50 m eli n. 12 m Alppilan säiliöiden ylävesipintaa ylempänä. Vesisyvyys on säiliössä 7,5 m. Säiliöosa on jaettu väliseinällä kahteen yhtäsuureen osastoon keskeytymättömän veden jakelun varmistamiseksi. Kummankin säiliöosan vesijohto, 525 600 mm, on varustettu mm. kauko-osoittavalla sähkömoottorikäyttöisellä sulkuventtiilillä. Koska säiliön vesipinta on edellämainitun verran Alppilan säiliöiden vesipintaa ylempänä, on veden nostamiseksi säiliöön rakennettu lmalan vuoren eteläpuolitse kulkevaan Käpylän-Haagan väliseen vesijohtotunneliin välipumppuasema, joka on tunneliin (170 m) asennetun 525 800 mm:n syöttöjohdon kautta yhteydessä säiliön vesijohtoihin. Pumppuasema on varustettu kahdella pumpulla (1 kpl 12.000 ljmin X 20 m ja 1 kpl 24.000 ljmin X 20 ml, jotka ovat kå.uko-ohjattuja Vanhankaupungin laitokselta käsin. lmalan säiliön syöttöpiiri, nk. korkeapainepiiri, käsittää nykyisin kaupungin läntiset asuntoalueet ja Taka-Töölön. Korkeapainepiiri saa myöhemmin vetensä Pitkäkosken laitokselta, minkä jälkeen piiriä tarpeen mukaan laajennetaan. Säiliön rakenteellisesta puolesta mainitta- koon seuraavaa: Rakennus on betonirunkorakenteinen. Pilarijako 5,811 X 5, 35m. -:n kerrosten välikatot ovat sieniholveja hl=25 cm, säiliötä kantava laatta sieniholvi hl= 55 cm. Teräsbetonisen säiliön seinä on pilareihin tuettu hoivikaarirakenne, minimivahvuus 17 cm. Säiliön pohjalaatan paksuus on 25-30 cm. Vesikatto on rakennettu ristiinraudoitettuna betonilaattakattona, jonka palkit toimivat vetotankoina tukien kaarien välisiä reunapilareita. Kattokaltevuus on n. 1 : 50. Säiliö lepää kantavan laatan (hl=55 cm) päällä bitumiliukukerroksen eroittamana ja täysin irrallisena. Betonivälikatot ja säiliö ovat poikkeuksellisesti ilman liikuntasaumoja huolimatta huomattavista äärimitoista = 57 X 57. Kutistumisjännitykset on eliminoitu valujärjestyksellä. Valu on suoritettu pohjan keskeltä ulospäin spiraalina valaen. Ulkoseinän tiilet ovat reikätiiliä; vahvuus -:ssa kerroksessa 1 Yz kiveä, hikipohjan ja säiliön muuraus 1/1 kiveä. Pilariverhoukset ovat paikoilleen asennetuista ja saumatuista betonielementeistä. Vesikaton rakenne: betonilaatan päällä vesieristys, suojalaatta betonista, Leea-sora, huopa, savi- ja multakerros. Työmenetelmät: Alustavat suunnitelmat laati Rastor Oy. Teräsbetoni Oy suoritti erittäin tarkat tutkimukset erikoiskoneista, työmenetelmistä ja työvoimasta. lmalan säiliön vesiteknillinen suunnittelu on suoritettu vesilaitoksen toimesta, arkkitehtipiirrokset on laatinut arkkitehtitoimisto K. R. Lindgren ja rakennepiirustukset nsinööritoimisto T. R. Vähäkallio. Rakennusurakoitsijana on toiminut Teräsbetoni Oy. Säiliön putkistoja sähköasennuksen on suorittanut vesilaitos. PUkäkosken vesilaitos. Vesilaitoksen vedenpuhdistustehon lisäämistä tarkoittavana toimenpiteenä päästiin kertomusvuoden alkupuolella aloittamaan laadittujen rakennussuunnitelmien mukaisesti uuden vedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen Vantaanjoen Pitkäkosken niskalle nykyisestä Vanhankaupungin laitoksesta n. 12 km jokea ylöspäin. Vedenpuhdistusmenetelmä on samantapainen kuin Vanhankaupungin laitoksella ja yleensä maassamme pintaveden puhdistuksessa normaajisti käytetty vedenkäsittelytapa (ns. täydellinen kemiallinen vedenpuhdistus), jota on täydennetty aktivoidun silikaatin syötöllä. Lisäksi on kuitenkin

7 mainittava, että Pitkäkosken selkeytysaltaiden vesiteknillinen rakenne poikkeaa Vanhankaupungin laitoksen vastaavasta rakenteesta oleellisesti siinä suhteessa, että edelliseen laitokseen tulee lisäksi hämmennysaltaat sekä selkeytysaltaisiin välipohja ja että laitos on jaettu yksikköihin asteettaisen laajentamisen ja käytön helpottamiseksi. Laitoksen tehoksi tulee ensi vaiheessa 800 l/s, joka otetaan käyttöön kahdessa osassa a 400 l/s, mutta suunnitelmassa on otettu huomioon mahdollisuus laitoksen laajentamiseksi portaittain teholle 2400 l/s. Laitoksen paikan tultua lopullisesti maaratyksi edellisenä vuonna suoritettujen maaperätutkimusten perusteella, voitiin laitoksen 1-rakennusvaiheen maa- ja louhintatyöt aloittaa heti vuoden alkupuolella. Louhintatöiden laajuudesta ja työaikataulun kireydestä johtuen katsottiin' sopivaksi jakaa työt useamman eri louhintaurakoitsijan kesken pyydettyjen urakkatarjousten perusteella seuraavasti: Korkeapainepumppuaseman, lämpäkanaalien, kemikaalio- ja toimistorakennusten, lämpökeskuksen sekä suodatin- ja selkeytysrakennusten perustusten louhinnat Vesiteknillinen insinööritoimisto Oy Vesto; vedenottamon perustu sten louhinta sekä jokiuoman perkaus ja padon rakentaminen Vesi-Pekka, Oy; raakavesijohto- ja viemäritunneli Rakennus- ja louhintaliike Elovuori ja Kumpp.. Oy Veston urakoimalouhintatyö todettiin loppuun saatetuksi ja vastaanotettiin syyskuun alkupäivinä ja muut edellä mainitut työt marraskuun aikana. Eri rakennusten ja rakenteiden paikoilta jouduttiin kalliornassoja poistamaan n. 38.000 m S sekä jokiuoman ruoppauksessa maamassoja n. 10.000 m a Massat käytettiin osittain tontin tasaukseen ja osittain teiden rakentamiseen. Valmistavana rakennustyönä mainittakoon lisäksi vedenottamon eturakenteiden betonityöt, jotka suoritti laskutyönä Teräsbetoni Oy. Varsinaisten huonerakennustöiden järjestelyyn saatettiin ryhtyä jo kesän aikana. Pyydettyjen urakkatarjousten perusteella annettiin rakennusurakka edullisimman tarjouksen tehneelle rakennusliike Constructor Oy:lle 20. 9. 1957 allekirjoitetulla sopimuksella ja työt aloitettiin välittömästi. Kertomusvuoden aikana suoritettiin etupäässä. eri rakenteiden betonitöitä, joita vuoden loppuun mennessä oli ehditty suorittaa seuraavasti: Selkeytys- ja suodatinosaston säiliörakenteitten alle tulevan pohjabetonin valu aloitettiin syyskuussa f957 (1 osa). Vedenottamon seinävalu alkoi 21. 10. 1957. Selkeytysosaston pohjalaatan ja säiliön ulkoseinien betonointi"oli 1:ltä osalta tehty 16. 11. 1957. Korkeapainepumppuaseman puhdasvesiallas oli betonoitu 23. 11. 1957. Suodatin osaston :n osan ulkoseinien betonointi oli päättynyt 3. 12. 1957 (reunakorkeuteen). Vedenottamo oli betonoitu tasolle NN + 20,60 m 4. 12. 1957. Toimistorakennuksen perustyöt oli betonoitu 21. 12. 1957.. Kertomusvuoden aikana pyydettyjen tarjousten perusteella tehtiin pääosaltaan myös koneistuksen hankintaa koskevat sopimukset. Vesijohtoverkon uudistöistä Vesijohtoverkon laajennustöitä suoritettiin sekä talousarviotöinä että työttömyystöinä varsinaisen kantakaupungin ohella pääasiallisesti Munkkiniemen, Lauttasaaren ja Haagan alueilla. Pitkäkosken 0 1000 mm:n painejohtoa rakennettiin vuoden aikana 2505 m. Muista huomattavimmista johtotöistä mainittakoon Viikin pääsyöttöjohdon jatkaminen, 0 800 mm:n johtoa 1170 m sekä 0 600 mm:n johtoa 1634 m. Viimeksi mainittua johtoa on rautatien alituksen sekä vaikeiden maastosuhteiden takia jouduttu asentamaan tunneliin 134 m:n pituudelta. Kanavatöitä on osittain annettu yksityisille urakoitsijoille etupäässä niillä esikaupunkialueilla, joilla viemäristön samanaikainen rakentaminen ei ole tullut kysymykseen. johtotöistä mainittakoon lisäksi Lauttasaaren salmeen asennettu 0400 mm:n merenalitusjohto. Putkiverkon kokonaispituus oli vuoden alussa 377,6 km ja vuoden lopussa 407,3 km. Erittely uudisrakennustöistä a) Menosäännön mukaisilla ia edelliseltä vuodelta siit'yetyillä määt'äyahoilla:

8 Vantaanjoen säännöstely vedensaannin lisäämiseksi vesilaitoksen tarpeisiin... ph-mittarien järjestäminen Vanhankaupungin laitokselle... Sähkölaitteiden täydentäminen Vanhankaupungin laitokselle... Vanhankaupungin laitoksen vanhojen pumppujen uusiminen... Uuden vedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen Pitkäkoskelle maastotutkimus ja suunnittelu......... 7.175.192: - vedenottamo... 39.981.900:- tunneli ja ulkoiset johdot (438 m 40" ja 416 m 24 H johtoa)... 84.580.403:- puhdistuslaitos... 139.713.564:- 6.927.804: - 365.469: - 235.222: - 3.392.527: - koneisto...,.. 23.092.024: - 294.543.083: - Uuden vesitomin rakentaminen lmalan vuorelle... 200.937.308:- Vesijohto Haukilahdenkatuun (168 m 6" johtoa)... 616.040: - Vesijohto Laivurinrinteeseen Annankadun päästä Pursimiehenkadulle (57 m 8" johtoa).... Vesijohto Yrjönkatuun Bulevardilta talon n:o 11 kohdalle.... Vesijohto Mastokatuun (175 m 8 H j9htoa).... Vesijohto Kunnalliskodintiehen Koskelantieltä Oidunkyläntielle (146 m 12" ja 51 m 6" johtoa).... Vesijohto Mun,kinpolkuun talojen 12-28 kohdalle (kanavatöitä)... Vesijohdot Herttoniemen. läntisen asuntoalueen pohjoisosaan (260 m 24" johtoa).... Vesijohdot Herttoniemen itäisen asuntoalueen pohjoisosaan (232 m 8" ja 150 m 6" johtoa)... Vesijohto Särkiniementiehen Perttulantieltä Nahkahousuntielle (347 m 8" johtoa)... Vesijohto Polttilankujaan Malmilla (maatöitä)... Vesijohto Sahaajankatuun (70 m 8" johtoa)...:.... Vesijohto Pikkupurontiehen, (96 m 6" johtoa)... Vesijohto Gran,feltintiehen (160 m 6" johtoa asennettu ja 160 m 4" 2.702.791: - 1.253.486: - 3.015.840: - 4.815.891: - 3.764.276: - 4.899.891: - 6.225.915: - 2.832.017: - 369.217: -' 1.863.732: - 364.709: - johtoa hylätty)... 1.339.502: - Vesijohto Tykkitieltä Menninkäisentietä Tapiolan keskukseen (519 m 12'" johtoa)............ 5.239.744: -' Vesijohto Takaniementiehen sokaaren ja Tiirasaarentien väliselle osalle (144 m 8", 546 m 6" ja 196 m 4 H.johtoa)... 663.760: - Viikin alueelta Herttoniemeen rakennettavan pääjohdon osat yö (433 m 32" 984 m 24# ja 21 m 12" johtoa rakennettu; 90 m 16" johtoa hylätty)... 68.826.497:- Vesijohdon rakentaminen Kulosaaren uuteen siltaan ja Kulosaaren puoleiseen siltapenkereeseen (216 m 16# ja 250 m 12" johtoa, rakennettu; 153 m 6" johtoa hylätty)... 6.043.835: - Painejohdon rakentaminen Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Haagan tun,nelijohtoon (1.658 m 40" 191 m 32" ja 161 m 10,. johtoa)... 114.608.137:- Pitkäkosken asuin-, talous- ja varastorakennukset.... 3.971.076: - Lauttasaaren Kotkavuorelle rakennettavan vesisäiliön ja siihen liittyvien pääjohtojen rakentaminen (127 m 24", 463 m 16" ja ja 153 m 12' johtoa)... 54.961.696:- Siirto 794.779.465:.-

9 Vesijohto Pohjois-Esplanaadikatuun Keskuskadulta Unioninkadulle (185 m 16" johtoa).... Vesijohto Lauttasaarenkatuun Mechelininkadulta Salmikadulle (392 m 24 8 ja 130 m 12 8 johtoa).... Vesijohto Kiviaidankatuun Melkonkadulta Vattuniemenkadulle (232 m 12'" ja 196 m 8" johtoa).... Vesijohto Kanukalliontiehen lkantieltä Pitäjänmäen teollisuusalueelle (1531 m 12" johtoa)..... Vesijohto Sörnäisten rantatiehen Pääskylänkadulta Hanasaareen (166 m 12" johtoa)... :.... Vesijohto Professorin ja Dosentintiehen (274 m 16" ja 196 m 8* johtoa).... Vesijohdot Pajamäen asuntoalueelle (726 m 8'" ja 171 m 6" johtoa) Vesijoh~ot Etelä-Kaarelan kerrostaloalueelle (1.275 m T. 682 m 8" ja 62 m 6" johtoa).... Vesijohto Suursuontiehen (398 m 8" johtoa).... Vesijohto Lumikintiehen (maatöitä).... Vesijohdot Pitäjänmäen pohjoiselle teollisuusalueelle (303 m 12" johtoa)... :.... Vesijohto Paloheinäntiehen (314 m 8 8 johtoa).... Vesijohto Pukinmäelle. Oulunkylästä Mikkolantieltä itään (1.573 m 8 " ja 102 m 6" johtoa).... Vesimittarien hankinta.... Kaluston hankinta... '.... Siirto 794.779.465: 8.026.680: - 14.631.432: - 3.888.016: - 23.957.648: - 5.044.592: - 7.142.090: - 9.693.440: - 30.000.000: - 5.002.459: - 658.651: - 5.392.182: - 4.945.007: - 17.610.962: - 7.845.615: - 4.362.330: - 942.980.569:- b) Kaupunginhallituksen käytettäväksi katuvesiiohtoien t'akentamiseen asemakaavalain mukaisesti t'akennettavien viemät'eiden kanssa: Vesijohto Kunnantiehen (80 m 6 8 johtoa)... Vesijohto Kadetintiehen (30 m 6" ja 47 m 5' johtoa)..., Vesijohto Talontiehen (56 m 6" johtoa)... Vesijohto Lielahdentiehen ja Taivaanvuohentiehen (154 m 6" johtoa)...:... Vesijohto Särkiniementiehen (28 m 6 11 johtoa)... Vesijohto Etelä Haagan kortteliin 29076 (64 m 6" johtoa)... Vesijohto Malmin Kauppatiehen (67 m 6 H johtoa)...'... Vesijohto Puistokaareen (105 m 6" johtoa)... Vesijohto Vanhaan viertotiehen (129 m 8" johtoa)... Vesijohto Tallbergin puistotiehen ja Tiirasaarentiehen (122 m 8 11 johtoa).... Vesijohto Haahkatiehen (132 m 6" johtoa)... Vesijohto kortteliin 28025 (34 m 4 8 johtoa)... Vesijohto Kaartintorpantiehen (193 m 6" johtoa)... c) Kaupunginhallituksen käyttövat'oilla: 418.564: - 760.000: - 887.852: - 3.460.660: - 535.799: - 982.286: - 494.149: - 650.000: - 665.364: - 2.687.467: - 1.920.933: - 118.813: - 1.988.299: - 15.570.186:- ------ Vesiposti Siltavoudintiehen... 216.655: - Vesijohto Näyttelijäntiehen (231 m 12" ja 155 m 8" sekä 15 m 6" johtoa)... 900.000: - Vesijohto Kylänevantiehen (42 m 6" johtoa)... 265.345:- ~Siirt~ -o-~1~.3~8~2.-::'0~00:-:- 958.550.755:-

10 Siirto Vesijohto Pohjoiskaareen (52 m 6 6 johtoa).... Vesijohto Viidenrajantiehen (92 m 6" johtoa).... Malminkadun vesijohdon uusiminen (50 m 8" johtoa).... Vesijohto Konalantiehen (40 m 4" johtoa).... Vesijohto Steniuksentiehen (69 m 6" johtoa).... Vesijohto Lehtikuusentiehen (61 m 6" johtoa).... Vesiposti Rajametsäntiehen.... Vesijohto Osuuskunnantiehen (63 m 6" johtoa).... Vesiposti Pukinmäelle.... Vesijohto Mittaajankatuun (102 m 5/1 johtoa).... Vesijohto Työkunnantiehen (53 m 4" johtoa).... Vesijohto Päivänsalontiehen (57 m 4/1 johtoa).... Vesijohto Sylikujaan (72 m 4" johtoa).... Vesiposti sonpellontiehen... :... Vesijohto Kylätiehen (31 m 6" johtoa).... Vesijohto Mäkipellontiehen (45 m 6" johtoa).... Alppilan pyöreän vesisäiliön ovi.... 1.382.000: - 958.550.775:- 538.299: - 353.744: - 1.600.000: - 182.478: - 390.910: - 516.880: - 138.885: - 264.082: - 253.437: - 1.414.664: - 173.361: - 166.805: - 184.062: - 108.363: - 189.543: - 189.496: - 549.858: - 8.596.867: - mk 967.147.622:- d) Vesilaitoksen pääomalisäykset talousarvion ulkopuolella: Puhelinosuuksien arvonkorotus......... 225.000: - Vuoden 1956 työttömyystyöt: Vesijohto Lautatarhankatuun... 6.562.771:- e) Työttömyystöinä suoritetut vesijohtotyöt : 1) mk 6.787.771: - Tattarisuon vesijohto, väli Malmin hautausmaa-tattarisuo (302 m 12", 1.410 m 8" ja 643 m 6'" sekä 55 m 4" johtoa).... Vesijohto Männikkötiehen ja Niittyläntiehen (345 m 8" johtoa)... Vesijohto Meripuistontiehen (714 m 12'" johtoa)...,.... Viikin vesijohdon jatkaminen (737 m 32",650 m 24" johtoa).... Pitkäkosken vesijohdon jatkaminen (847 m 40" johtoa).... Vesijohto Rajametsäntieltä-Kannunvalajantielle (330 m 12'" ja 120 m 8" johtoa).... Vesijohto Tuusulantieltä Kivalterintielle (:469 m 8'" johtoa).... Vesijohto Niittaajan ja Kaivolahdenkatuun (256 m 12'" johtoa)... Vesijohto RoihuVllorentiehen Lumikintieltä Porvoontielle (131 m 12" johtoa).... Herttoniemen pääjohdon jatkaminen Vartiokylän kerrostaloalueelle (446 m 16'" johtoa).... Vesijohto Pukinmäelle (261 m 8'" johtoa).... Lauttasaaren päävesijohdon jatkaminen Lielahdentieltä Tallbergin puistotielle (326 m 24'" johtoa).... Vesijohto Otavantiehen (30 m 8" johtoa).... Kulosaaren kerrostaloalueelle ym. vesijohtoja (250 m 12" johtoa) 23.869.569: - 2.274.020: - 9.386.098: - 32.112.850: - 27.141.328: - 3.992.798: - 2.503.886: - 2.304.856: - 1.173.196: - 15.580.888: - 2.310.726: - 3.651.465: - 152.592: - 1.061.658: - 127.515.930:- mk 127.515.930:- 1) e) kohdassa luetellut työt on suoritettu rakennusviraston ja satamarakennusosaston käytössä olevilla työttömyystöiden varoilla. lmoitetut kustannukset sisältävät vain vesilaitoksen veloittamat putkityökustannukset, eikä niitä ole viety vesilaitoksen pääoma-arvoon.

11 Vesijohtoverkko ja vesisäiliöt Kantakaupungin putkiverkko _- Stadskärnans rörnät 1)! 13~" 1 2!' 1 ~'!" 11; 11~' 1 8" 6' 1 5" 4' 1 ~~ ~i ~!OO m m m m af ~l ~~~ Jouluk. 1956... 31 p:nä 4.6819.02910.9954.188 1 16.460123.17312.946138.288154.53265.46010.113229.8651.7502.357 1 1 1 Lisäys 1957... - - 392-185 442-480 280 102-1.881 16 29 Jouluk. 31 p:näl 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1957... 4.681 9.029 11.3874.1886.64523.6152.94638.76854.81265.562 10.113231.7461.7662.386 Pirkkolan, Maunulan, Pakilan ja Oulunkylän putkiverkot - och Aggelby rörnät Britas, Mtlnsas, Baggböle 12"" 10"" 8"" 6" 5' 4" Yhteen- m m m m m m sä, m Palo- Sulkuposteja, venttiilejl kpl. kpl. Jouluk. 31 p:nä 1956 274 1.280 111.0821 2. 258 1 9.391 737 25.022 239 185 Lisäys 1957 1 330 1-1.646 155-1 110 1 2.241 1 21 1 23 Jouluk. 31 p:nä... 1 1957... 604 / 1.280 /12.728/ 2.413/ 9.391 1 847 1 27.263 1 260 / 208 Munkkzmemen, Otamemen 1a Tapiolan putktverkko Z) Hag~lund rörnät 2).... -Munksnas, Otnas och 24' 16" 12" 10" 8' 6' 5" 4' Yhteensä, m m m m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. Jouluk. 31-p:nä 1956 243 98016.06411.38718.85618.51512.50813.2061 31. 759 1 259 1 277 Lisäys 1957... 1 274 519-451 1.171 47 284 2.746 28/ 43 J ou f ~~7 _.. ~~... ~~~.~/ 24311.25416.583/1.387/9.30719.686/2.55513.4901 34.5051 2871 320. Talin ja Pitäjänmäen putkiverkko - Tali och Sockenbacka rörnät 12' 10" 8" 6" 5' 4" Yhteensä, m m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. Jouluk. 31 p:nä 1956... 98 1. 109 1 3. 732 1 4. 523 1 2.4 87 1 712 12. 661 1 105 108 Lisäys 1957... 3031 726 171 401 1.240 131 13 Jouluk. 31 p:nä 1957... 401/ 1.1091 4.4581 4.6941 2.4871 752/ 13.901/ 1181 121 1) Kulosaarensillan kaupunginpuoleiseen penkereeseen on asennettu satama.rakennusosaston varoilla 198 m 8'" johtoa. ') Asuntosäätiön laskuun asennettu Tapiolassa 125 m 8"',715 m 6" ja 161 m 4'" johtoa. Otaniemen hoitokunnan laskuun asennettu 130 m 8",233 m 6" ja 51 m 4" johtoa.

12 Haagan ja Etelä-Kaarelan putkivet'kko - Haga och Södt'a-Kåt'böle t'örnät 40' 32" 24"1 1 6" 12 6 10" 8" 6" 5" 4" 3 6 Palo Sulku 2" Yht. posleja ventm m m m m m - m m m m m m m kpl. tiilejä, kpl. Jouluk. 31 p:nä 1956... 1.8481-1-1-11.68711.976/3.39716.94312.43+.4141 180 110119.9891 171 180 Lisäys 1957... 2.943 191 8694634.136 161 1.192 464-34 1-10.453 631 130 Jouluk. 31 p:nä 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1. 1 1957... 4.791 1918694635.8232.1374.5897.4072.4341.448 1801 110130.4421 2341 310 Herttoniemen putkivet'kko - Het'tonäs t'örnät 32' 24" 16" 12" 8' 6 6 5' Yht, m m m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. Jouluk. 31 p:nä 1956... 3.019-2.693 1.505 5.155 9.848 6.041 28.261 239 240 Lisäys 1957... 1.170 1.894 446 658 302 246-4.716 26 35 Vähennys 1957... - - 90 - - - - 90 - - Jouluk. 31 p:nä 1 1957... 4.1891 1.8941 3.0491 2.1631 5.457110.0941 6.041132.8871 2651 275 Lauttasaaren putkiverkko - Drumsö t'örnät \ 12' 8" 6' 5' 4" Yhteensä, m m m m m m 1 Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. Jouluk. 31 p:nä 1956... 1. 571 783 1 4.4 20 1 4. 551 1 656 11. 981 1 llol 121 Lisäys 1957... 613 1.017 1 1961 1.826 16 5 Jouluk. 31 p:näl 1957... 1.5711 5.0331 5.5681 7831 8521 13.8071 1261 126 Kulosaaren putkiverkko -Brändö rörnät... 't 'ii'< ~;g ~ 16' 12' 8" 6' 5" 4' 3" 2" a m ><:.a-!!~ m m m m m m m m =1:>' ("D-? Ptg;;: ~Jl' 9 't : c: ~. Jouluk. 31 p:nä 2.248 686 431 1. 709 530 3.284 480 352 1 9. 720 88 1 1956... 216 250 1 160 - - - - 626 5~1 10 Lisäys 1957... - - 1531-160 - - 313\ =1 Vähennys 1957... - - - - - - -1 J ouluk. 31 p:nä 1 1957... 2.4641 9361' 4311 1.7161 5301 3.1241 4801 3521 10.0331 621 981 =/ Pukinmäen, Malmin ja Tattarisuon putkiverkko - Bocksbacka, Malm och Tattarmossans rörnät 12' 8' 6' 5' 4' Yhteensä, m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. Jouluk. 31 p:nä 1956...:... 37 7. 686 292 324 23 1 8. 362 74 99 1 Lisäys 1957... 3021 3.244 812 1-55 1 4.413 391 54 Jouluk. 31 p:nä 1 1957... 3391 10.9301 1.1041 3241 781 12.7751 1131 153

13 Putkiverkko yhteensä - Rörnät tillsammans 31. 12. 1956, vähennys 1957, lisäys 1957 ja 31. 12. 1957 40 6 32 6 24' 18" 16'" 12 6 10'" 8" 6'" 56 4'" 3'" 2'" m m m m m m m m m m m m m Yh- Palo- SulkuteensA. posteja. venttli- m kpl. leja.kpl. 1 3.00313.655 6.529112.048 11.238 4.188 12.381 35.095 8.698 83.047 93.171 89.958 20.145 660 462 377. 620 1 90 153 160-403 2.943 1.361 3.155 1.584 6.940 161 8.654 4.476 149 719-30.142 2281 342 9.472113.409114.39314.188113.875142.03518.859191.70 1197.494190.107120.7041 6601 4621407.3591 3.2311 3.997 Putkiverkon keskiläpimitta on 306 mm ja tilavuus 29.925 ma. - Alppilanmäen vesisäiliöiden tilavuus on yhteensä 27.500 m 3 ja korkeimman vedenpinnan korkeus NN + 56,3 ja lmalan vesisäiliön vastaavat luvut ovat: 20.000 m a ja NN + 68,5 m. - Tattarisuon pohjavesilaitoksen toiminta jatkui kertomusvuonna normaalisti. - Verkostopaineen koroittamiseksi eräillä esikaupunkialueilla oli vuoden aikana toiminnassa viisi välipumppuasemaa. Vesijohtoverkkoon liitettiin kertomusvuonna taloihin johtavia 5yöttöjohtoja 259 kpl läpi- Läpimitta.... Lukumäärä..... Talojohtoliitokset ja vesimitt&rit 40 93 mitan vaihdellessa lähemmin seuraavasti: 50 36 75 71 100 45 125 8 150 5 200 mm 1 kpl Käytännössä olevien mittarien luku on Vuoden kuluessa lisääntynyt 230:11a ja oli niitä vuoden lopussa 7.564 kpl. Läpimitat näkyvät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta.... 13 20 25 30 40 50 75 100 mm Lukumäärä... 1.147 1.292 641 822 1.626 1.310 677 49 Näistä oli 3 kpl. 50 mm, 72 kpl. 75 mm ja 42 kpl. 100 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli 2.029. Syyt vaihtoon olivat seuraavat: Vaihdettu säännöllisen vaihdon takia... 1.239 kpl eli 16,38 % kaikista asetetuista mittareista isompiin tai pienempiin mittareihin... :... 202 ~» 2,67 % halutun kokeen takia... epävarman käynnin takia... pysähtymisen takia... vian takia osoittimissa tahi 24» 93» 0,32 % 1,23 % taulussa... 19» 0,25 %» vuodon takia... 93» 1,23 %»» jäätymisen takia... 13» 0,17 %» Poistettu lakkautetun käytön takia... 346» 4,57 %» ~~----~~~~~~~~~~------~--~--~ Yhteensä 2.029 kpl eli 26,8ll % kaikista asetetuista mittareista Laitokselle on tuotu tarkastettavaksi 251 yksityisten vesi- ja viemärijohtojen rakenta- mista koskevaa suunnitelmaa.

14 4. Taloudellinen tulos Taksa Kaupunginvaltuuston 11. 11. 1953 tekemän päätöksen mukaan oli veden yksikköhinta 20 mk kultakin m 3 :ltä kulutuksen ollessa enintään 2.000 m 3 vuosineljänneksessä, 19 mk kultakin m 3 :ltä 2.001 ja 4.000 m 8 :n välillä sekä 18 mk kultakin m 3 :ltä 4.001 m 3 :stä ylöspäin. Mainitut yksikköhinnat vastaavat 809-847 %:n korotusta 29.4. 1936 laitokselle vahvistetun taksan hintoihin. - Laitoksen taksaan sisältyvät muut maksut, kuten vesimittarien vuokrat ym. olivat 800 % korkeammat kuin mitä ne olivat v. 1936 vahvistetussa taksassa. Pääoma-arvo Pääoma-arvo 1 1. 1. 1957 1 Arvo 31. 12. 57 1 korotus 2 ) Arv. lisäys Arv. lis. Poistot ilman uudis- talousarvi- ta. arvo 1 Arvo rakenteita 1 4% 31. 12. 1957. ) on mukaan ulkop. Tontit... 13.917.500 1-13.917.500 556.700 - ~ 14.474.200 Asuin- ja hallintorakennukset. 9.469.122 106.300 9.362.822 374.513 3.971.076-13.708.411 Tehdasrakennukset... 206.133.517 14.304.150 191.829.367 7.673.175 146.888.756-346.391.298 Tilapäiset rakennukset... - - - - - - - Tiet ja tasoitukset... 10.787.190-10.787.190 431.488 - - 11.218.678 Putous ja kiinteä pato... 7.890.000-7.890.000 315.600 - - 8.205.600 Varapato... 11.658.166 353.278 11.304.888 451.195 - - 11.757.083 Vantaanjoen silta... 3.489.155 174.458 3.314.697 132.588 - - 3.447.285 Vantaanjoen säännöstelyrakenteet... 47.238.651 1.035.850 46.202801 1.848.112 6.927.804-54.978.717 Vesisäiliöt... 386.093.854 11.886.856 374.206.998 14.968.280 171.820.696-566.995.974 Väestönsuojat... 9.285.046 422.000 8.863.046 354.522 - - 9.217.568 Putkiverkko... 2.758.194.272 118.601.817 2.639.592.455 105.583.698 441.914.584 6.562.771 3.193.653.508 Vesipostit... 5.239.298 947.721 4.291.577 171.663 2.058.117-6.521.357 Eril. rakenteet, kaivot, sillat, johdot ym.... 37.118.866 3.437.129 33.681.737 1.347.269 124.562.303-159.591.309 Koneistot ja laitteet... 37.896.975 2.460.173 35.436.802 1.417.472 50.796.341-87.650.615 Liikkuvat kuljettimet... 11.211.324 2.656.600 8.554.724 342.189 4.362.330-13.259.243 Vesimittarit... 27.101.832 4.027.272 23.074.560 922.982 7.845.615-31.843.157 Puhelinosuudet... 1.950.000-1.950.000 - - 225.000 2.175.000 mk3.584.674.7681 160.413.60413.424.261.1641136.892.4461967.147.6221 6.787.77114.535.089.003 Omaisuustase 31. 12. 1957 Vastaavaa: 1 Varsinainen omaisuus A Rahoitusomaisuus Rahaa postisiirtotilillä 11.962.913: - Tilisaatavia: Veloitettuja vesimaksuja ym... 81.789.426: - Ennakkoja hankk....... 33.121.095: - 114.910.521: _ 126.873.434: - -----------~~~~ B Vaihto-omaisuus Raaka- ja tarveaineet... 262.283.761: - C Käyttöomaisuus 1. 1. 1957... 3.584.674.768:- Siirto 3.584.674.768:- 389.157.195:- 1) Arvo 31. 12. 1957 ilman v. 1957 uudisrakenteita. Tästä arvosta on laskettu pääoma-arvon 4 %:n korotus. - 1) Pääoma-arvon 4 %:n ko!otus. Khn päätös 26.9. 1957,2569.

ls Siirto 3.584.674.768:- 389.157.195:- Lisäys: Ylimääräinen 4 % arvonkor.... 136.892.446:- Uudisrakenteet... 973.935.393: - 1.110.827.839:- Poisto.... 160.413.604: - 4.535.089.003:- Siirtyvät erät Varsinaisten menojen ennakot... 671.110: - Uudisrakenteiden nostamattomat määrärahat... 169.588.788: - 170.259.898: - Ylimääräinen omaisuus Pankkeihin talletetut takuu maksut... 16.871.988: - mk 5.111.378.084:- VastaUavaa : 1 Vieras pääoma A Lyhytaikainen Tilivelat... 60.640.458: - Kuluttajien takuumaksut... 17.409.560: - Konttokuranttivelka kaupungille... 274.023.219: - 352.073.237: - B Pitkäaikainen Pääomavelka kaupungille...:... 4.535.089.003:- Siirtyvät erät Siirtyvät määrärahat... 169.588.788:- Oma pääoma Tilivuoden voitto......... 54.627.056: - Tuost&se 31. 12. 1957 mk 5.111.378.084:- Kulut: 1 Varsinaiset kulut Palkat... 153.779.441: - Henkilösivukulut... 31.883.697: - Vedenhankinta ja raaka-aineet... 127.413.575: - Korjaus- ym. tarvikkeet... 26.948.937: - Kaluston hankinta... 3.793.611: - Vuokrat... 2.454.556: - Vakuutusmaksut ja verot... 681.527: - Muut vieraat palvelukset... 12.798.531: - Osuus lautakunnan ja sen kanslian menoihin... 935.301: - Osuus kassa- ja tiliviraston menoihin... 4.649.858: - Tarverahat... 3.499.145: - Käyttöomaisuuden poisto...-.--:... 160.413.604: - Käyttöomaisuuden korko... 215.565.023: - Konttokuranttivelan korko... 30.986.628: - Kaupunginhallituksen käyttövarat... 305.820: - 776.109,254: - -----~- Tilivuoden voitto...... 54.627.056: - -m-:k:---:8:-=3":"'0.-=73~6:-:.3:-:-1":"'0:-

16 Tuotot: 1 Varsinaiset tuotot Vedenmyynti... Yleisten vesipostien hoito... Mittarien vuokrat... Ylijäämä tilaustöistä.... Veden omakäyttö... Ylimääräiset tuotot Vuokratuotot... Sekalaiset tuotot... 750.092.900: - 6.980.802: - 11.056.655: - 57.803.085: - 1.538.953: - 827.472.395:- 1.187.550: - 2.076.365: - 3.263.915: - mk 830.736.310:- Vertailevia tietoja laitoksen taloudellisesta tuloksesta v. 1957 ja aikaisempina vuosina on esitetty liitteessä n:o 1. Helsingissä, kesäkuussa 1958. Eino Kajaste

17 Liite n:o 1. Otteita vesilaitoksen vuosikertomuksista - Utdrag ur vattenverketsårsberättelser Vuosi Menot-Utglfte~ Pumputtu Laitoksen pää- Uudisrakenvesimällrll oma arvo 1/1 nukset vuoden Hallinto, käyttö ym_ Kuoletukset ja korko t) kuluessa Förvaltning, drift ete. Amorteringar ocb r5nta ') Ar Uppfordrad Verkets kapltal- N yan1äggninvatten- värd. den '/1 gar under året p p m5ngd ml:ltl in8:1tä mk mk ml mk mk P per P per ma ma Yhteensä menoja Summa utgifter mk p m8:1tä pper ma 1915... 4.382.613 7.583.558-109.922 87 443.635 19 6,!l51 583.739177 9,14.6 1920... 6.663.349 7.405.705-1.295.628 55 2.600.455 29 39,026 551.03080 8,270 1925... 8.338.022 12.845.145 72 3.194.238 79 4.267.161 33 51,177 977.876 08 11,728 1930 1 ) 12.250.134 105.715.000-9.057.966 24 6.877.628 33 56,14.4. 11.373.916 24 92,84.6 1931... 12.367.702 112.358.382 50 6.011.734 60 7.030.607 68 56,84.7 11.888.003 90 96,121 1932... 12647.250 115.075.062 85 1.623.247 35 6.225.951 80 49,228 12.416.064 60 98,172 1933... 12.660.948 112.524.309 35 962.942 80 6.481.085 60 51,190 12.294.453 80 97,105 1934... 13.207.290 109.069.500-1.038.122 75 6.508.870 65 49,1l811 12.077.987 75 91,""9 1935... 14.007.908 106.375.781 30 1.408.443 65 7.395.324 95 52,79" 11.945.529 65 85,l77 1936... 15.059.105 104.160.774 20 9.321.369 45 7.877.698 15 52,312 11.778.797 85 78,217 1937... 16534.457 108.994.600-7.111.156 75 8.696.122 40 52,594. 12.285.278 75 74,301 1938... 17.530.189 111.998.125 35 24.445.705 75 9.808.644 10 55,953 12.515.999 85 71,397 1939... 18.132.200 133.443.976 15 14.475.676 05 11.721.633 20 64,6"5 14.672.093 65 80,917 1940... 18.003.232 142.623.400-23.305.714 65 13.923.187 60 77,337 15.786.073 95 87,685 1941... 19.295.660 160.826.500 9.753.522 50 16.660.121 90 86,34.1 16.970.410 80 87,94.9 1942... 20.928.352 165.005.900 10.187.280 85 21.391.993 30102,216 17.240.454 05 82,378 1943... 18.829.439 169.614.500 6.664.260 05 20.985.134 35 111,"'8 17.690.635 25 93,95l1 1944... 18.103.638 170.572.500 4.412.549 65 25.555.915 85 141,165 17.684.624 65 97,686 1945... 20.647.931 169.240.500 17.685.371 65 36.455.887 15176,560 18.027.329 65 87,308 1946... 23.023.389 180.745.377-54.029.963 50 56.194.012 50244,073 20.325.004 50 88,280 1947... 24.870.650 227.699.900-39.066.280 95 72.059.808-289,738 23.936.173 95 96,24.2 1948 D) 25.705.843 1.074.202.000-119.794.651 35 103.922.829 50404,276 114.771.691 35 446,'80 1949... 26.303.028 1.154.419.100-81.941.121-112.824.063-428,94.0 123.362.058-469,003 1950... 27.961.460 1.193.807.500-130.966.674-133.529.404-477,54.8 128.813.499-460,682 1951 8 ) 29.664.406 1.279.527.200-169.366.412-185.502.869-625,338 125.126.452 --:. 421,807 1952... 31.760.807 1.400.538.792-196.345.455-241.373.687-760,000 135.501.778-427,000 1953 4 ) 32.718.170 2.960.814.455 249.744.162-258.333.116-789,000 293.738.227-898,000 1954... 35.016.420 3.094.469.257-157.895.168-280.623.022-801,000 336.674.044-962,000 1955... 36.972.540 3.101.358.636-210.886.242-299.077.732-808,918336.763.253-910,84.7 1956... 140.080.970 3.161.563.143 571.566.479-332.112.6191-828,6041356.448.617-889,321 1957... 41.638.2703.584.674.768 973.935.393-369.143.999-886.550406.965.255-977,383 1 1.027.374 96 16,097 3.151.516 09 47,296 5.245.037 41 62,905 18.251.544 57 148,990 18.918.611 58 152,968 18.642.016 40 147,-1.00 18.775.539 40 148,295 18.586.858 40 140,731 19.340.854 60 138,071 19.656.496-130,529 20.981.401 15 126,895 22.324.643 95 127,360 26.393.726 85 145,662 29.709.261 55 165,jlll2 33.630.532 70 174,290 38.632.447 35 184,694 38.675.769 60 205,4.00 43.240.540 50 238,850 54.483.216 80 263,868 76.519.017-332,363 95.995.981 95 385,980 218.694.520 85 850,755 236.186.121 897,943 262.342.903-938,230 310.629.321 1047,14.5 376.875.465 1187,000 552.071.343-1687,000 617.297.066-1763,000 635.840.985-1719,766 688.561.236 1717,925 776.109.254 1863.933 1) Vuoden 1926 toisesta kirjanpäätöksestä alkaen kuoletukset on laskettu korotetun paaoma-arvon mukaan ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. F.o.m. andra bokslutet är 1926 äro amorteringarna uträknade pä det förhöjda kapital "ärdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5 % ränta. -.) Pääoma-arvo korotettu 1. 1. 1948. Kapitalvärdet förhöjt 1. 1. 1948. - 8) Pääoma-arvon korko 1. 1. 1951 alkaen 6 %. Räntan pä kapitalvärdet f.o.m. 1. 1. 19516 %. - ') Pääoma- 1"VO korotettu 31. 12. 1952. Kapitalvärdet förhöjt 31. 12. 1952.

18 Vuosi M Tulot-nkomster Nettovoitto ~ + Nettovinst Vedenmyynti Muut tulot Yhteensl tuloja Tappio Vattentörsäljning Ovriga inkomster Summa inkomster Förlust }- % pu.. p p p oma.. mk m:1t1l mk m:lta mk m:1ta mk arvosta p per ml p per ml p per ml % av kapital vardet 1915... 1.525.267 82 23,887 83.317159. 1.808 1.608.585 41 25,203 581.210 45 7,66 1920... 3.198.838 36 48,008 352.27743 5,287 3.551.115 79 53,288 399.599 70 5,~0 1925... 9.952.270 99 119,360 820.947 69 9,8'6 10.773.218 68 129,206 5.528.181 27 43,0~ 1930 1)... 20.811.804 95 169,890 1.111.291 54 9,072 21.923.096 49 178,962 3.671.551 92 3,4.7 1931... 20.911.592 80 169,082 1.069.942 03 8,761 21.981.534 83 177.738 3.062.923 25 2,78 1932... 23.884.582 10 188,862 1.070.453 90 8,'8' 24.955.036-197,316 6.313.019 60 5,'11 1933... 24.977.658 40 197,281 1.104.879 55 8,727 26.082.537 95 206,008 7.306.998 55 6,~9 1934... 26.044.010 45 197,196 1.168.681 30 8,8'8 27.212.691 75 206.0'8 8.625.833 35 7,91 1935... 27.578.003 75 196,876 1.320.116 90 9,'114. 28.898.120 65 206,1l98 9.557.266 05 8.98 1936... 29.630.127 10 196,769 1.243.315 65 8,268 30.873.442 75 205,016 11.216.946 75 10,77 1937... 32.275.352 45 195.l01 1.502.827 75 9,088 33.778.180 20 204,289 12.796.779 05 11,74. 1938... 35.130.024 10 200,897 1.601.842 60 9.186 36.731.639-209,633 14.406.995 05 12,86 1939... 38.010.140 30 209,628 1.845.746 25 10,179 39.855.886 55 219.807 13.462.159 70 10,08 1940... 33.715.113 80 187,l73 2.075.330 35 11,627 35.790.444 15 198,800 6.081.182 60 4,l6 1941... 38.021.065 75 197,0'6 1.733.034 20 8.881 39.754.099 95 206.026 6.123.567 25 3,81 1942... 37.067.461 90 177,116 2.036.395 40 9,780 39.103.856 60 186,8~6 471.409 25 0,29 1943..;... 39.060.939 45 207,4.4.6 1.477.779 50 7,84.8 40.538.718 95 215,119' + 1.862.949 35 1,10 1944... 37.934.683 45 209,64011 2.017.496 60 11,14' 39.952.180 05 220,686-3.288.360 45-1,98 1945... 43.398.988 30 210,186 2.932.301 10 14,1101 46.331.289 40 224,887-8.151.927 40-4,811 1946... 79.761.275 50 346.4.36 4,633.303 05 20,1114. 84.394.578 55 366,669 + 7.875.561 55 + 4,36 1947... 89.506.472 50 359,888 6.764.303 35 27,198 96.270.775 85 387,086 + 274.793 90 + O,ll1 1948... 181.951.119 10 707,8110 9.569.672 90 37,l17 191.520.792-745,0407-27.173.728 85-2,68 1949... 293.840.574 1117,136 12.503.821-47,637 306.344.395 1164,673 70.158.274 6,08 1950... 303.259.941 1084,66, 20.903.537-74,768 324.163.478 1159.322 + 61.820.575-5,18 1951... 330.060.028 1112,64.7 28.800.623-101,366 360.129.561-1214,013 49.500.240-3,87 1952... 407.769.206 1284.000 35.664.290 112.000 443.433.496 1396,000 + 66.558.031 + 4,76 1953... 559.838.796-1711,000 44.288.792-135,000 604.127.588-1846,000 + 52.056.245 - + 1,76 1954... 657.607.327-1878,000 57.001.318-163.000 714.608.645-2041,000 + 97.311.579 - + 3,14 1955... 709.227.061 1 1918,1l64 54.607.159/- 147,696 763.834.220-2065,960 + 127.993.235 - + 4,18 1956... 1746.051.722 1861,360 55.150.586-137,600 801.202.3081-1998,9601 + 112.641.072 - + 3,14 1957... 750.092.900 1801.'61 80.643.410-193.676 830.736.310-1995,127 + 54.627.056 + 1,1l0 1) Vuoden 1926 toisesta kirjanpäätöksestä alkaen kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7% sitä ennen 5% korko. F.o.m. andra bokslutet är 1926 äro amorteringarna uträknade pä det förhöjda kapitalvärdet och räiltan 7%; därförinnan endast 5% ränta..'.

19 Löte n:o 2. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen toiminnasta vuonna 1957 Kemiallinen vedenpuhdistos Kertomusvuonna käsiteltiin vettä kemiallisesti 42.636.370 m 3 eli keskimäärin 116.812 m 3 vuorokaudessa. Suurin vuorokautinen vesimäärä 132.000 m a käsiteltiin 11. 9. ja pienin 70.100 m 3 23.6. Kun vuonna 1956 käsiteltiin vettä kemiallisesti 41. 144.420 m 3 niin lisäys on 3, 6 % sen oltua edellisenä vuonna 9,0 %. Sel:keytysaltaita tyhjennettiin ja huuhdeltiin 18 kertaa. Tähäi. sekä muihin vähäisempiin puhdistustoimiin, kului kemiallisesti käsiteltyä vettä yhteensä 320.330 m 3. Vedenkäsittelyyn käytettiin kemikaaleja seuraavat määrät: Grammaa m a kohden Aluminiumsulfaattia Keski-Eniten Vähiten maann 17/18 %:n 3.227.256 kg 77,2 126,0 50,6 Kalsiumoksidia 100 %:na 860.235 kg... 20,6 31,8 13,1 Klooria 80752 kg...; 1,93 3,34 0,84 Aktiivihiiltä 33.150... 10,0 1,8 Vesilasia 101.587 kg... 6,7 0,7 Ammoniumsulfaattia 18.529 kg... 1,2 0,1 Aktiivihiiltä käytettiin 60 päivänä, jolloin vedessä oli todettavissa fenolien, alkyloitujen aminien tai muiden vieraiden aineitten hajuja ja makuja. Ammoniumsulfaatilla»aktivoitua vesilasia» käytettiin 235 päivänä, jolloin veden lämpötila yleensä oli alle + 10 Co. Verrattaessa v:n 1955 ja 1956 johtoveden sameuksia 1957 johtoveden sameuteen voidaan todeta, joskaan arvot eivät sellaisenaan ole toisiinsa nähden täysin vertailukelpoisia, että vesilasilisäys on tuskin ollenkaan pienentänyt johtoveden sameutta. Suodatus Kertomusvuonna oli käytössä 14 pientä eli ns. A-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 21,06 m 2, antoisuus 133,7 mafh ja suodatusnopeus 6,3 m/h; 14 suurta eli ns. B-suodatinta joista jokaisen pinta-ala on 32,16 ml, antoisuus 200,5 m 3 fh ja suodatusnopeus 6,51 m/h sekä 6 kaksois- eli ns. C-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 72,27 m B, antoisuus n. 360 m3/h normaalisella 5,0 mfh suodatusnopeudella. Suodattimien antoisuudet ovat keskimääräisesti laskien todellisuudessa pienemmät, mutta oikaisua ei kuitenkaan ole voitu ottaa huomioon laskelmissa. Kertomusvuonna suodatettiin vettä, pesu- ja huuhteluvesi mukaanluettuna, 42.316.040 m a, mistä määrästä pesu- ja huuhteluvettä oli 856.230 m a eli 2,02 % vastaavan arvon oltua edellisenä vuonna 2,43 %. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot esitetään taulukossa 1. ;raulokko 1 A-suodattimet Suodattimien käyttöaika yhteensä... 52.850 h Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaanluettuna). 7.066.045 m a Suodatettu vesimäärä suodatinta kohdentunnissa. 133.7 m3/h Suodattimien pesujen luku......... 2.217 Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä keskim. 3.187 m 3 Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä suodatinpinta-alan m l kohden..... Käyttöaika kahden pesun välillä.... Pesuaika kerrallaan, keskimäärin..... Pesu vesimäärä yhteensä.... Pesuvettä pesua kohden, keskimäärin.... Pesuvesimäärä prosenteissa suodatetusta vesimäärästä..... Suodattimien huuhtelujen luku..... 151,3m 3 16 h 35' 9' 59# 169.273 m a 76,4 m a 2,40 % 1.650 B-suodattimet C-suodattimet 97.136 h 51.915 h 19.475.768 m a 15.774.227 m 3 200.5 mafh 303.8 m 3 /h 2.460 1.093 7.916 m a 14.432 m a 246,1 m a 199,6 m a 39h 28' 47 h 29' 10' 211' 15' 8" 310.370 m a 345.245 m a 126,2 m a 315,9m 3 1,59 % 1,85 % 286 41

20 Huuhteluaika kerrallaan, keskimäärin... 7' 25" 6' 27" Huuhteluvesimäärä (arvioitu),... 23.1.32 m 8 6.846 m 3 1.364 m 3 Huuhteluvesimäärä (arvioitu) huuhtelua kohden keskimäärin...:... 14,1 m 3 17,7 m 8 Kemiallisesti käsitellyn veden määrä jakaantui kertomusvuonna seuraavasti: Pumputtu verkkoon 41.459.810 m 3 eli 97,24% Selkeyttämisaltaiden tyhjennys ja huuhtelu... 320.330 m 8 eli 0,75% Suodattimien pesu ja huuhtelu... 856.230 m 8 eli 2,01 % Yhteensä 42.636.370 m 3 eli 100,00% Laboratoriotyöskentely Vantaanjoen vesistöstä otettujen näytteiden tutkimustulokset on arkistoitu v:sta 1954 alkaen kalenterivuosittain toisaalta näytteenottokohdittain toisaalta ominaisuuksittain. Täten järjestetyn tilaston perusteella voidaan todeta, että Vantaanjoen vesistön veden koostumus vaihtelee varsin laajoissa rajoissa sekä samana aikana eri näytteenottokohdissa että eri aikoina samassa näytteenottokohdassa. Koska tilastosta käy ilmi myös vesistön likaantumissuhteet, se muodostaa pohjan ja~kuvan tutkimustyön tulosten käyttämiselle likaantumissuhteiden muutosten seuraamisessa. Muihin vesiin sisältyy mm. Hiidenvedestä neljästä eri kohdasta noin kolmen kuukauden väliajoin otetut vesinäytteet. Niiden tutkiminen osoittaa, että Hiidenveden vedenkin koostumus jonkin verran vaihtelee eri näytteenottokohdissa ja eri vuodenaikoina. Erityisesti on merkillepantava, että Vihdin kirkonkylän läheisyydessä Hiidenveden vesi on selvästi jätevesien saastuttamaa. Kertomusvuonna tutkittujen näytteiden luku käy ilmi seuraavasta yhdistelmästä: Kemiallisia analyysejä: Ottamovedestä ja johtovedestä... 24 näytteestä Vantaanjoen vesistöalueen vesistä... 276» Muistavesistä... 26 Käytöntarkkailuun kuuluvia fysikaalis-kemiallisia määritttämisiä... 8.975 Veden bakteerisuuden määrittämisiä: Käytön tarkkailuun kuuluvia 2.015 Vantaanjoen vesistöalueen vesistä........................ 276 Muista vesistä... 26 Veden coli & aerogenesbakteerien määrittämisiä : Ottamovedestä ja johtovedestä... 418 Vantaanjoen vesistöalueen vesistä... Muista vesistä... 138 26 Veden coli-bakteerien määrittämisiä: Ottamovedestä ja johtovedestä... 102 Vantaanjoen vesistöalueen vesistä........................ 690 Muista vesistä... 26 Kemikalioanalyysejä... 21 Yhteensä 13.039 näytettä

21 Vantaanjoenveden ja johtoveden tärkeimmät fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet kerto- musvuonna sekä edellisinä viitenä vuotena. on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2 Valon ä.. päisy 100 Perman- Vapaala. _Vetyionimm läpi, VArin voi-' ganaatin- Johtokyky, Akalni- hii1ihap- väkevyys, Tehokasta Kokon"ais- Vuosi Ljustrans,- makkuus, kulutus, teetti, poa, klooria. kovuus, mission Vllleion- Färginten- Perman- Lednings- Å gen. 100 Alkalinitet, Fr kol- koncentra- Aktiv Totat sitet, ganatför- förmåga, mm, ml/ syra, tion, klor, hårdhet, hrukning, %, mg/.p mg/kmnof ~181()11 n/.o HC mg/ Co.. ph mg/ C do Van t a a nv e 5 i - Van d a V a t t e n 1951... 85,0 140 52,7 125,3 5,7 5,8 _ 6,9-2,7 1952... 89,5 180 70,4. 112,8 4,8 6,1 6,9-2,5 1953,.. 89,1 190 77,1 110,8 4,1 6,4. 7,0-2,6 1954... 84,1 210 79,7 108,1 4,8 7,1 7,0-2,6 1955... 93,l 150 57,8 118,0 4,6,. 6,0 6,9-2,8 1956... 87,5 160. 62,8 117,7 3,9 9,0 6,.8-2,7 1957... 83,4 170 68,3 106,8 3,8 6,8. 6,0-2,5... SuuriD 97,0 450 122,6 164,1 7,2 10,5 7,1-3,0 '" Pienin 48.6 80 40,9 45,0 l,s 4,0 6,6 - ],8 J 0 h t 0 V e 5 i - L e (n i n g 5 V a t t e n 1951.._ 99 4 14,1 178,s 1952... 99 7 17,0 175,7 1953... 99 9 17,0 175,0 1954... 99 9 17,11 181,2 1955... 99 7. 13,11 177,4. 1956... 99 8 14.3. 184,9 1957... > 99 7 15,11 180,8 Suurin > 99 17 24,8 231,3 Pienin > 99 10,7 109,6 6,0 4,0'.. 7,1 0,01 4,"- 4,9 3,7.. 7,1 0,08 4,1 5,4. 4,0 7,'1 0,00 4" 5,,,- 4,,,-' 7,1 0,10 4,9 5,7 3,0' 7,2 0,11 4,8 5,5 3,3 7,2 0,11 5,4 5,1 3,8 7,1 0,11 4,6 8,11 7,1 7,7 0,10 6,0 2,6 0,7 6,7 0,07 3,,,- Vantaanveden vapaan hiilihapon ja kovuuden sekä johtoveden kovuuden arvot ovat keski- arvoja.12. ~nalyysista. Muut arvot ovat keski~ arvoja päivittäisistä määrityksistä.

22 sistä, esitetään taulukossa 3 keski- ja ääriar voina. Vantaanjoenveden ia johtoveden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, jotka on saatu kertomusvuonna tehdyistä 12 täydellisestä analy- Taulukko S Vantaanvesi K:v~- Suurin Pienin Johtovesi Keski- Suurin Pienin arvo Lämpötila, + Co.... Valon läpäiseväisyys %:ssa 10 mm kerroksen läpi Värin voimakkuus, mg/l Pt.... Liuennutta happea, 08' mg/l.... Kyllästysaste %:ssa.... Sähkönjohtokyky, 10'x 18.... Johtokyvystä laskettu määrä iuenneita suoloja, mg/l.... Haihdutu~t~än~.ös 180 o :ssa mg/l.... HehkutusJaannos, mg/l.... Hehkutushäviö, mg/l.... Permanganaatinkulutus, KMnO" mg/l... _ Albuminoidiammoniakkia, NH" mg/l.... Tehokasta klooria, C, mg/l.... Piihappoa, SiO a, mg/l.... Aluminiumia, Al, mg/l... ". Rautaa, Fe, mg/l..... Mangaania, Mn, mg/l.... Kalsiumia, Ca, mg/l.... Magnesiumia, Mg, mg/l.... Ammoniumia, NH" mg/l.... Sulfaatteja, SO" mg/l.... Klorideja, C, mg/l.... Nitraatteja, NO., mg/l.... Nitriittejä, NO.. mg/l.... Vetykarbonaatteja, HCO.. mg/l.... Alkaliniteetti, ml/n/10 HCl (metyylioranssi).... Vapaata hiilihappoa, CO.. mg/l.... Vetyioniväkevyys, ph.... Kokonaiskovuus saksa!. asteissa.... Bikarbonaattikovuus saksal. asteissa.... Mineraalihappokovuus saksa!. asteissa.... Sameus, ZP X 10&.... Fluorideja, F, mg/l.... 7,1 84,0 160 10,63 85,2 111,5 83,8 145,2 97,1 48,2 68,0 0,86 30,1 6,9 3,2 0,06 10,8 4,4 0,43 10,6 8,9 2.6-0,04 25,9 4,8 6,8 6,9 2,5 1,2 1,3 5.298 21,3 96,2 260 12,87 96,0 144,1 108,1 236.0 147,8 63,1 109,7 0,60 67,9 17,9 7,0 0,12 13,0 6,0 0,88 16,8 13,0 3,7 0,14 37,8 6,2 10,5 7,0 3,0 1,7 1,8 7,100 0,4 75,6 90 4,85 54,8 71,0 53,2 111.4 71,6 37,2 43,9 0,26 16,1 2,2 1,6 0,08 7,4 2,2 0,17 5,6 5,8 1,1 0,02 12,2 2,0 4,0 6,7 1.8 0,6 0,3 2.375 7,3 >99 7 11,96 97,0 184,0 138,0 135,7 99,7 35,9 15,8 0,16 0,12 8,7 0,7 0,10 0,06 26,0 3,9 0,42 40,1 10,0 2,6 0,007 32,9 5,4 3,7 7,2 4,6 1,6 2,9 113 0,14 22,0 >99 10 14,01 100,0 214,2 160,7 158,4 124,8 46,0 21,6 0,22 0,16 10,6 0,9 0,26 0,10 30,8 4,9 0,76 36,1 14,8 3,7 0,015 45,1 7,4 6,0 7,4 6,0 2,1 4,8 154 0,22 0,5 <99 o 7,65 87,6 151,6 113,6 110,8 81,2 29,2 12,2 0,09 0,08 5,8 0,3 O,OJ 0,03 20,11 2,0 0,14 63,0 9,0 1,1 0,005 20,7 3,4 1,4 7,0 3,4 0,6 1,7 69 0,08 Vantaanjoenveden ja johtoveden baktee"isuus esitetään taulukossa 4 pesäkelukuina m1:ssa kertomusvuodelta kuukausi- ja vuosikeskiarvoina sekä viideltä edeltäneeltä vuodelta vuosikeskiarvoina, minkä lisäksi siitä käy ilmi päivittäin todettujen bakteerisuuksien ääriarvot. Taulukossa 5 esitetään Vantaanjoenveden ja johtoveden coli-aerogenes-bakteerien todennäköinen luku viikoittain tehtyjen määritysten keski- ja ääriarvoina. Vuoden 1956 alusta alkaen on näiden lisäksi määritetty kalvosuodatusmenetelmää käyttäen myös varsinaisten coli-bakteerien luku sekä Vantaanjoenvedessä että johtovedessä. Tulokset esitetään taulukossa 6 viikottain tehtyjen määritysten keski- ja ääriarvoina.

23 Taulukko 4, Vuosi ja kuukausi Vantaan vesi ]ohtovesi!~~~ Suurin Pienin!~~ Suurin Pienin 1957 Tammikuu... 13.681 77.000 1.200 0.0 0 0 Helmikuu... 5.692 18.000 1.000 0.0 1 0 Maaliskuu... 9.481 41.000 1.500 0,1 1 0 Huhtikuu... 58.610 122.000 6.000 0,2 1 0 Toukokuu...,... 11.423 91.000 1.100 0,3 9 0 Kesäkuu... 5.210 19.000 900 0,0 1 0 Heinäkuu... 2.684 18.000 780 0,0 1 0 Elokuu...:... 7.461 32.000 1.100 0.1 1 0 Syyskuu... 17.417 70.000 3.800 0.8 0 Lokakuu... 11.313 45.000 2.300 1.1 1 0 Marraskuu... 9.023 27.000 4.100 0.2 2 0 Joulukuu... 32.829 220.000 5.400 0.2 3 0 Koko vuosi... 1 15.403 1 220.000 780 0,2 9 1 0 1951.......244 160.000 120 1,7 300 0 1952...,.. 1.5 92.000 200 0,8 60 0 1953... 12.549 125.000 600 0,4 34 0 1954... 19.348 400.000 400 0,2 10 0 1955... 7.918 140.000 100 0,2 12 0 1956... 14.139 250.000 130 0,1 4 0 Taulukko i Coli-aerogenes-ryhmien bakteereita Vantaanvesi, 1 ml:ssa Keskimäärä Suurin 220 920 Pienin Keskimäärä o ] ohtovesi, 50 ml:ssa Suurin 1 Pienin 0 o Vantaan vesi, 1 ml:ssa Keskiarvo Suurin 74 540 Taulukko 6 Coll-bakteereita Pienin Keskiarvo 5 0 ]ohtovesi, 500 ml:ssa Suurin Pienin 0 0 Sakari Ranta

Kaasulaitoksen toimintakertomus vuodelta 1957 Kertomusvuosi oli kaasulaitoksen 97. toimintavuosi ja 57.toimintavuosi kaupungin omistuksessa. Vuoden 1957 talousarviossa oli kaasulaitoksen toiminnan arvioitu tuottavan tappiota 68,7 milj. mk. Tilinpäätöksen mukaan oli tappio kuitenkin 186 milj. mk eli siis n. 117 milj. mk arvioitua suurempi. Tämä laskettua huonompi tulos johtui kokonaisuudessaan syyskuussa 1957 suoritetusta devalvaatiosta ja sen aiheuttamasta raakaaineiden, ennen kaikkea hiilen hinnan noususta. Jatkuvista anomuksista huolimatta sai' laitos :lännestä tuotavan koksaantuvan hiilen lisenssejä touko-syyskuun aikana vain kulutusta vastaavasti, joten koko talvivarasto, yli 77.000 tonnia, jouduttiin tuomaan devalvaation jälkeisillä hinnoilla, jotka vielä muutenkin olivat poikkeuksellisen korkeita. Tavallisesti voi kaasulaitos korvata hiilen hinnan noususta johtuvat lisämenot myydystä koksista saatavilla lisätuloilla, mutta tällä kerralla esti valtioneuvoston devalvoinnin yhteydessä toimeenpanema h.intasulku tämän kompensaation. Näinollen voidaan laskea, että kaasulaitokse~le aiheutui mainitulla tavalla lisämenoja n. 150 milj. mk. Myyty kaasumäärä oli 31,5 milj. m 3 eli 1,8 % suurempi kuin.edellisenä vuonna. Kotitalouksiin asennettiin 2.424 kpl uusia kaasuliesiä, niistä 1.309 kpl uusiin asuntoihin. Kaasulla lämmitettävien keskuslämmityslaitteiden. suosio on kasvamassa. Vuonna 1957 asennettiin kaikkiaan 37 kpl tällaisia kattiloita. Kertomusvuoden lopussa oli erilaisten kaasukojeiden kokonaisluku 106.867 kpl. Koksinmyynti oli vuonna 1957 yhteensä 77.951 tonnia ja edellisenä vuonna 94.896 tonnia. Suuremmista' uudisrakennustöistä mainittakoon seuraavaa: Edellisenä vuonna valmistunut uusi uuniryhmä, kpl vaakakammiouuneja, otettiin käyttöön 30. 1. 1957. Tehqasalueelle valmistui keskustyöpajarakennus, johon laitoksen eri työpajat tulevat sijoittu.maan. Tehdasalueen rakennusten keskuslämmitys Järjestelmät uusittiin siten, että entiset, erilliset laitteet korvattiin yhdellä keskusjärjestelmällä, joka ottaa tarvittavan lämmön raakakaasun jäähdyttäjissä vapautuvasta hukkalämmöstä. Kaasujohtoja asennettiin vuoden kuluessa 5.184 metriä. Pääverkon pituus on tämän jälkeen 217.696 metriä. Huomattavin johdo:1 asennustyö oli Herttoniemeen Vanhapkaupungin lahden ympäri kulkeva kiertojohto, joka säätäjineen kytkettiin verkkoon 28. 12. 1957. Liittymisjohtoja asennettiin 44 kpl ja entisiä poistettiin 8.kpl.

26 Liittyniisjohtojen lukumäärä oli vuoden lopussa 2.802 kpl ja kokonaispituus oli 29.145 metriä. Kaasulaitoksen tilinpäätös on tehty samojen periaatteiden mukaan kuin edellisinäkin vuosina. Hiilivarastossa on käytetty normaalivarastomenetelmää. Hiilen normaalivaraston, 75.000 tonnia, arvoksi on kirjattu 3.000 mk/tonni ja ylivaraston arvoksi on otettu 6.000 mk/tonni. Köksivarastossa on primakoksin hinnaksi otettu 6.000 mk/ tonni, lajittelemattoman koksin 5.000 mk/tonni, lajitelma n:o 2:n 3.000 mk/tonni ja murskan 1.000 mk/tonni. Nämä hinnat ovat jonkinverran korkeampia kuin ede llisessä tilinpäätöksessä käytetyt. Hiilivarasto qli vuoden alussa 65.640 tonnia ja vuoden lopussa 80.713 tonnia. Koksivaraston su~uus oli vuoden alussa 13.105 tonnia ja vuoden lopussa 32.829 tonnia ja sen kirjanpitoarvo oli tällöin 151-409.900 mk. Aatu pöntys. 1. Organisaatio ja henkilökunta Kaasulaitoksen käyttöinsinööriksi tuli 1. 1. 1'957 alkaen teollisuuslaitosten lautakunnan 28. 12. 1956 valitsemadipl.ins. Veikko Komi. Kaupunginhallituksen 29. 11. 1956 perustamat kustannustutkijan, kaasunmyynti-insinöörin, insilöörin, koksinmyyntiesimiehen ja kalustomestarin tilapäiset virat täytettiin tammimaaliskuun aikana. Laitoksen apulaisjohtajan virkaan valitsi kaupunginhallitus 10. 10. 1957 dipl. insinööri, kauppat. maisteri Torsti Antero Simolan, joka ryhtyi hoitamaan virkaansa 14. 10. 1957.. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 18. 12. 1957 muuttaa kaasu laitoksen johtopor" taan organisaatiota siten, että laitos jaetaan 1. 1. 1958 alkaen, kahteen rinnakkaiseen osastoon, jotka ovat kaasutehdas eli tuotanto-osasto ja toisaalta tuotteiden jakelua ja myyntiä hoitava jakelu- ja kaupallinen osasto. Tämän jaon mukaisesti muutettiin kaasulaitoksen apulaisjohtajan virka entisessä palkkaluokassa pysyttäen jakelupäällikön viraksi ja laitoksen 34. palkkaluokkaan kuuluva yli-ipsinöörin virka tuotantopäällikön viraksi sekä siirrettiin vii -, meksi mainittu virka 35. palkkaluokkaan edellämainitusta päivämäärästä alkaen. Kaasulaitoksen organisaatiokaavio tärkeimpine henkilönimineen on esitetty kuvassa 1. Toimintavuoden aikana ovat henkilökunnasta siirtyneet eläkkeelle seuraavat henkilöt: viranhaltijat: apulaisjoht. Gunnar Tobias Berg. putkimestari Kaarlo Kettunen.. varastokirjanpitäjä Einari Johannes Tigerstedt.... työntekijät: sekatyönt. Albert Jalmar Örterström... : sekatyönt. Yrjö lmari Salenius... sekatyönt. Seami Räisänen.... siivooja Sanna-Liisa Rusi...... mittariaseman päivystäjä Yrjö August Auvinen.... katujohtopesäkk. tyhjentäjä Hugo Vihtori Tuominen.... viilaaja Toivo Hugo Takala.... uuni mies Johan Alfred Eriksson... voitelija Kalle Mikael Jalonen.... Ollut palveluksessa 20 v. 33 v. 30 v. 15 v. 30 v. 14 v. 15' v. 26 v. 22 v. 13 v. 20 v. 31 v. Henkilökunnasta kuoli vuoden 1957 aikana kojeidenasentaja Nils Henrik Vilenius. Hän oli ollut kaasu laitoksen palveluksessa yli 23 vuotta. Kaasulaitoksen palveluksessa olleiden viranhaltijoiden ja työsopimussuhteessa olleen henkilökunnan kokonaismäärä oli vuoden lopussa 464. ' Henkilökuntaa koskevat muutokset ilmenevät taulukosta 1.

27",----1 ~------------------------~ Suunnitteluinsinööri Dip. ins. Suvanto 1----1 ~----------------------------~ 1---------,--1 L- Kustannustutkija Tekn. trio Kiukkola Työntu tkim usinsinööri Dipl. ins. Jansson ~ Putkiverkkoinsinööri Dipl. ins. Suhonen Asennusinsinööri ns. Taxell Kaasunmyynti - insinööri Dipl. ins. Jensen -1 ~----------------------------~ Kaupallinen toimisto Toim. piällikkö Mäenpää Koksinmyyntiesimies Metsänhoitaja uha Uuni - insinööri ns. Succo :0 E! o~ ::1 ~~~ ",- 0:0:1. o :~.P ~.B. ~'" ~ o:.s 2ö...;!-t::lP-.!-tA 1 K onepa j ai nsinööri Dipl. ins. Komi Hiili- ja koksi-insinööri Dipl. ins. Kekäläinen Sivutuote-ja tarkkailuins. Maist. Keisalo Kemisti Dipl. ins. Kjenberg ~_---.,.------1 l'

28 Henkilökunlaryhmä Taulukko 1. Henkilökunta. Henkilökunnan muutokset ~ 43'" "... >'" ::l,,~ ] ] ii ] "'«~:~ ]~ ~- 'a 'a.. >- Ö io; ::'!1. a 1l 0 111 ii1:~ ;.:: " ;.:: ~ ~ ~ :t: " 8.. ~....... - Vakinaiset viranhaltijat... 1 3-1 3-75 Tilapäiset viranhaltijat... - - 8 3 - - 14 Työsopimussuhteessa olevat... - 11 9 - - 19... - 71 61 9 1 356 Työntekijät - Kaikki yhteensä 1 3 90 74 12 1 464 2. TeknilUset laitteet ja uudisrakennustoiminta 2.1 Rakennukset Kaasulaitos toimi kerlomusvuoden aikana entisissä huonetiloissa: pääkonttori, kaupallinen toimisto, jakeluosaston teknillinen toimisto, kaasukojeiden näyttely, myymälä ja opetuskeittiö P. Roobertinkatu 1-3:ssa, tuotanto-osasto konttoreineen, laboratorioineen ja korjauspajoineen sekä eräät osat kaupallisesta toimistosta Sörnäisissä Parrukadun varrella ja jakeluosaston työpajat Fredrikinkatu 54:ssä. Huonetilojen keskittämisohjelmaan kuuluvia rakennustöitä jatkettiin koko kertomusvuoden ajan. Tehdasalueelle Sörnäisissä valmistui keskustyöpajarakennus, johon sisustustöiden päättyttyä tulevat sijoittumaan tuotanto-osaston korjauspaja sekä jakeluosaston putkiverkkopaja, sisäjohtopaja ja kaasukojepaja. Tehdasalueen rakennusten lämmitys uusittiin niin, että entisten, höyryllä tai kaasulla toimivien erillisjärjestelmien tilalle rakennettiin yksi järjestelmä, joka ottaa tarvittavan lämmön raakak"aasun jäähdytyksessä vapautuvasta, muuten hukkaan menevästä, raakakaasun lämpösisällöstä. 2.2 Tuotanto-osaston laitteet Uusi, 11 vaakakammiouunia käsittävä uuniryhmä (rakentaja Dr. C. Otto & Comp.), jonka lämmitys aloitettiin 19. 11. 1956, saatiin lopulliseen käyttökuntoon 30. 1. 1957. Uuneista valmistui ensimmäinen koksierä 31. 1. 1957. Huhtikuun kuluessa suoritettiin uuden uuni ryhmän takuu- ja vastaanottokokeet. Uudet uunit ovat rakenteeltaan aivan samanlaisia kuin entiset Simon-Carves Ltd:n rakentamat, vuonna 1952 valmistuneet vaakakammiouunit (22 kpl). Vuonna 1909 valmistuneen 20.000 m 3 :n kaasusäiliön täydelliseen uusintakorjaukseen ryh-. dyttiin huhtikuussa. Työn suorittaja oli länsisaksalainen erikoisliike Friedrich Kocks G.m.b. H. apunaan Metallitehdas A. Pesonen Oy. Työ ei valmistunut vuoden loppuun mennessä. Valmistuttuaan tulee korjattu säiliö vaikuttamaan edullisesti kaasunvalmistuslaitteiden toimintaan tasaamalla kulutuksen vaihteluita ja se toimii myös häiriöttömän kaasunjakelun varmentajana. Muut laitoksen kaasusäiliöt ovat: vuonna 1929 valmistunut 50.000 m 3 :n säiliö ja vuonna 1909 valmistunut 9.000 mb:n jakelusäiliö Runeberginkatu 4:ssä. 2.3 Jakeluosaston laitteet Putklverkko Tärkein putkenasennustyö oli Herttoniemen painejohdon jatkaminen Vartiokylän suuntaan. Tällä johdolla on tarkoitus tyydyttää Porvoon-

29 Taulukko 2. Katu Porvoon tiehen Viikin latokartanosta Herttoniemeen j'a Herttoniemestä itään....».... Kulosaaren puistotiehen siltapenkereestä itään.... Naurissalmen siltaan....»....... Roihuvuorentiehen Porvoontieltä.... Tehdastontteihin kaasutehtaalta Suvilahden voimalaitokselle.......... Mekaanikonkatuun Valurinkadulta koilliseen.... Punahilkantiehen.... Vellamonkatuun Violankadulta Uudet ia uusitut putkiiohdot 400 Vr.l) 1.537,3 400 MM") 20,9 300 Vr. 167,0 300 MM 23,2 200 Vlr. 390,5 200 MM 1.246,0 300 Vlr. 115,8 300 MM 67,8 200 Vr. 54,0 200 MM 38,0 300 Vlr. 203,0 250 Vr. 214,5 250 MM 12,0 200 MM 256,8 150 MM 415,6 Vegankadulle... 100 Vr. 213,0 Vegankatuun Orionin kadulta Vellamonkadulle... 100 Vlr. 65,0 Asentajankatuun Sahaajankadulta länteen... 100 Vlr. 90,0 Puistokaistaan Herttoniementieltä Kulosaaren kartanoon 80 Vlr. 54,5 1) Vlr. 2) MM ---+---+---'- Yhteensä 1 valurautaputkea teräsputkea 15.184,1 tien pohjoispuolelle tulevan suurehkon teollisuusalueen sekä johdon varrelle tulevien asuntoalueiden kaasuntarpeet. Vuoden lopulla valmistui Viikin kautta Herttoniemeen kulkeva rengasjohto ja tarvittava kaasunpaineen säätäjä. Verkkoon kytkeminen tapahtui joulukuun 28. päivänä. Tämä rengasjohto, joka nyt saatiin lopullisesti valmiiksi, varmistaa Herttoniemen ja muiden Vartiokylän suuntaan tulevien asuntoalueiden häiriöttömän kaasul,saannin. Muut putkenasennustyöt selviävät taulukosta 2. Osa töistä suoritettiin tavallisuudesta poikkeavasti talvella, koska putkikanavien kaivutyö suoritettiin vaikean työllisyystilanteen takia työttömyystöinä. Mekaanikonkadusta poistettiin 10 mettiä 150 mm:n teräsputkea. Putkiverkossa tapahtunut kehitys on ollut taulukon 3 osoittama. Taulukko 3. Putkiverkon laaiuus. Vuoden alussa... 212.522 m Lisäys vuoden aikana... 5.184» Poisto vuoden aikana... 10» Vuoden lopussa... 217.696» Keskiläpimitta vuoden lopussa... 189,0 mm Pituus vuoden lopussa... J akelu- Liittymis-! johdot johdot 2.766 kpl 44 &. 8 2.802» 29.145 m 3. Toiminta Kaasulaitos käytti tuotantoonsa vuoden kuluessa 141.698 tonnia hiiltä ja 175.500 m 3 metaanikaasua. Hiilen käyttö kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 22 %:lla. Kaasunjake1uverkkoon pumpattiin myyntiä varten kaikkiaan 31.479.038 m 3 kaasua, joka on 1,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna... Myyntiin kelpaavaa koksia valmistettiin kaikkiaan 98.441 tonnia ja,valmistus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 28,4 %:lla. Liitteessä 1 on vertailtu viime vuosien teknillisiä tuloksia sekä kaasunvalmistuksen että kaasunkulutuksen kohdalta. 3.1 Hiili Kertomusvuon,na tuotiin yli puolet hiilestä Neuvostoliitosta (54,5 %), loput Englannista (33,0 %), Saksasta (6,5 %) ja USA:sta (6,0 %). Hiilen tuonti ja käyttö sekä vuoden alku- ja loppuvarastot on esitetty taulukossa 4.

30 Taulukko 4. Hiilen käyttö, myynti, tuonti ja varastotilanne. 1 Hiiltä tonnia 1 Hinta Venäl. Englanti!. Amerikka!. Saksa!. Yhteensä mk/tonni Varasto 1. 1. 1957... 27.074 26.111 7.195 4.660 65.640 3.000 Tuotu... :... 85.760 51.748 9.468 10.295 157.271 6.014 Käytetty ja myyty... 79.290 1 41.585 16.663 4.660. 142.198 1 ) 5.983 Varasto 31. 12. 1957... 34.144 36.274-10.295 80.713 2) 3.212, 1) Käytetty 141.698 tonnia a. 5.976 mk/tonni Myyty (venäl.) 500» a. 7.746» 2) Normaalivarasto 75.000 tonnia a. 3.000 mk/tonni Ylivarasto 5.713 a. 6.000 Taulukko 5. Kaupunkikaasun vldmistus ja käyttö. Kokonaisvalmistus (sisältää 8.768.400 m 3 generaattorikaasua, ja 175.500 m 3 metaanikaasua)...;... 54.462.400 m a Oma kulutus: uunien lämmitys... ~.... 20.423.100 m 3 muu kulutus... 609.372» 21.032.472» Pumpattu jakeluverkkoon (ylempi kalorimetrinen lämpöarvo 4.307 kcal/m 3 )............................. 33.438.728 Varaston muutos vuoden kuluessa -8.800» 3.2 Kaasun valmistus KaupuuklkaalJu Kaupunkikaasun valmistustiedot selviävät seuraavasta asetelmasta (taulukko 5). Metaanikaasua ostettiin Kyläsaaren likaveden puhdistuslaitokselta yhteensä 175.500 m 3 hintaan 8 mk/ms. Kaupunkikaasun kokoomus ja muita ominaisuuksia esitetään liitteessä 2. Generaattorikaasu Generaattorikaasua, jota käytettiin uunien lämmitykseen ja kaupunkikaasun lämpöarvon säätämiseen, valmistettiin 20.213.800 m a. Valmistukseen käytettiin 5.376 tonnia koksia (lajitelmia n:o 2 ja 3). Kaupunkikaasun lämpöarvon säätämiseen käytettiin 8.768.400 m a ja uuni en lämmitykseen 11.445.400 m a. 3.3 Uunien lämmöntarve Uunien lämmitykseen käytettiin taulukon 6 osoittamat kaasumäärät. Kivihiilen kuivatislauksen lämmöntarve oli 647 kcal/kg hiiltä. 3.4 Koksi Koksin valmistus ja myynti on esitetty taulttkossa 7. Koksin valmistusmäärä tyydytti 16 % koko maan lämmityskoksin ja antrasiitin tarpeesta ja 27 % Helsingin ja sen lähiympäristön tarpeesta. Taulukko 6. Uunien lämmitys. luasu Kaupunkikaasu... 120.423.1001 79,161 86,~8 Generaattorikaasu... 11.445.400 12,69 13,72 ------+-------+-~-+--~ Yhteensäl 91,761100,00 Taulukko 7. Koksin valmistus ja myynti. Varasto vuoden alussa.... Valmistus (kaikki lajitelmat yhteensä).... Myyty...,.... Oma kulutus (generaattorikaasun valmistus) Varasto vuoden lopussa.... 13.105 tonnia 103.057 77.951 5.382 32.829 Siitä huolimatta, että valtioneuvosto päätti jo kertomusvuoden keväällä rajoittaa kiinteiden polttoaineiden tuontia, saivat hiililiikkeet runsaasti koksintuontilupia. Seurauksena oli se,. että hiililiikkeet eivät vuoden lopulla noutaneet kaasulaitokselta tilaamiaan koksieriä. Paitsi runsas koksin ylitarjonta, vaikutti koksinme-

31 nekkiä pienentävästi nonnaalia lämpimämpi sää ja rahan niukkuus, joka pakoitti varsinkin omakotitalojen omistajat säästämään polttoaineissa. Kaikista vaikeuksista huolimatta nousi kaasulaitoksen koksin myynti suoraan kuluttajille. Koksin koot ja perushinnat varastossa olivat seuraavat (taulukko 8). Keskimäärin saatiin myydystä karkeasta koksista 9.020 mk/tonni (perushinta). Taulukko 8. Koksin koot ja perushinnat vuonna 1957. Lajitelma Per u s h i n t a mk/tonni n:o mm 11. 1.57120. 1.571 1. 9.57118.11.57 6 90-120 5 60-90 4 40,--- 60 8.500 9.400 9.300 11.000 3 20-40 2 1 10-20 1 6.0001 6.500 6.4001 7.600 0 0-10 3.5001 4.000 3.8001 4.500 3.5 Terva Tervan valmistuksen ja myynnin esittää taulukko 9. Tervaa myytiin kotimaahan Taulukko 9. Tervan valmistus ja myynti. Varasto vuoden alussa Valmistus.... Myyty.... Oma kulutus.... Varasto vuoden lopussa.... 470.000 kg 4.865.910» 4.253.410»1 1.082.500» 3.565.565 kg ja vietiin ulkomaille 687.845 kg. Tulo myydystä tervasta oli 32.032.606 mk eli keskimäärin 7: 53 mk/kg. 3.6 Bentseenl Raakabentseeniä eroitettiin kaasusta 794.200 kg, mikä on huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä johtuu siitä, että bentseenin talteenottolaitteissa suoritettujen peru se korjausten aikana laitteet toimivat hyvin alhaisella teholla. Raakabentseenin myynti ja oma kulutus. olivat yhteensä 154 kg, joten käytännöllisesti katsoen kaikki jalostettiin joko pesemättömiksi tai pestyiksi myyntituotteiksi. Seuraava taulukko 10 osoittaa bentseenituotteiden valmistuksen ja myynnin. Päätuotetta, liuotinbentseeniä, myytiin 434,671 kg, josta teollisuuteen ym.liuottimeksi 175.965 kg ja öljyliikkeille sekoitettavaksi bensiiniin 258.706 kg eli 60 %. Bentseenitehdas on suorittanut myös asiakkaiden raaka-aineiden tislauksia tilaustyönä. Kaikkiaan tislattiin 359.583 kg, pääasiassa bensiiniä. 3.7 KUODa Koksikuonaa myytiin 850.620 kg hintaan 500 mk/tonni. 3.8 Kaasunmyyntit&riffit Teollisuuslaitosten lilutakunnan 1. 6. 1956 nimittämän tariffikomitean mietintö ei valmistunut vielä kertomusvuoden aikana, joten myyntitariffit pysyivät muuttumattomina ja olivat seuraavat: Taulukko 10. Bentseenituotteiden valmistus ja myynti. Raaka- bentseeni kg Pesemättö- mät tuotteet kg Pestyt tuotteet kg Varasto vuoden alussa... 37.000 70.000 44.101 Valmistus... 794.200 768.897 590.030 Myyty... 49 77.408 562.908 Käytetty raaka-aineeksi ja omaan kulutukseen 783.151 678.989 _ 4.230 Varasto vuoden lopussa... 48.000 -. 82.500 66.993 1.448 mk 1.552.009 mk /22.507.288 mk ~~~~~:~~.i~~~.. :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: / 29:60 mk/kg 20: 00 mk/kg 39: 90 mk/kg

32 tariffi 1: kulutus 0--1.002 ms/vuosl.... tariffi : kulutus 1.002-500.000 m 3 /vuosi, perusmaksu 5.010 mk/vuosi tariffi 111: kulutus yli 500.000 ms/vuosi, perusmaksu 1.255.000 mk/vuosi kesäkaasutariffi: sopimuksen mukaan. Kertomusvuonna kesäkaasutariffi oli mk/mb 16: 50 11: 50 9:- 5: 00 Kaa&urahakkeen hinta on ollut 27: 50 mk. Yksi rahake vastaa 1 1/ 3 m 3 kaasua. Kaasumittarin vuosivuokra on ollut mittarin koosta riippumatta 360 mk. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 27. 11. 1957 yleisessä kustannustasossa tapahtuneen nousun takia kaasutariffeihin prosentuaaliset korotukset.. Sosiaaliministeriö ei kuitenkaan vahvistanut korotettuja hintoja vielä kertomusvuoden aikana. 8.9 Kaasun myynti ]akeluverkkoon pumpattu kaasu määrä, 33.438.728 m 3, jakaantui eri kulutusryhmiin seuraavasti (taulukko 11). Myyty kaasumäärä kasvoi kertomusvuonna 1,3 % verrattuna edelliseen vuoteen. Kertomusvuoden aikana kaasun vuodosta ja mittauseroista johtuva häviö oli huomattavasti pienempi kuin edellisenä vuonna. Eniten kulutettiin kaasua (131.900 m B) jouukuun 23. päivänä, joka on vuoden tavanomai- ~en huippukulutuspäivä. Pienin kulutus oli heinäkuun 21. päivänä, jolloin se oli 34.300 m 8 Taulukko 11. Kaasunkulutuksen iakautuminen. Tariffi 1.. :... 16.544.684 m 3 Tariffi... 12.404.542 Tariffi 111... 2.321.311» Kesäkaasutariffi... 208.501» Vuodoista ja kosteuden vaihteluista johtuvat 49,5 % 37,1 % 6,9 % 0,6 % mittauserot... 1.959.690» 5,9 % Yhteensä... 33.438.728» 1100,0 % Graafiseen esitykseen (liite 5) on koottu kaasunkulutusta ja -käyttöä koskevia tietoja. vuodesta 1914 alkaen. 8.10 Kaas~ojeiden asennu8 Kaasukojeiden asennus oli vilkkaampaa kuin koskaan ennen sodan jälkeisinä vuosina. Niinpä kaasuliesien lukumäärä kasvoi 2424 kpl, josta uudisrakennusten osuus oli 1309 kpl. Uusia ravintolaliesiä asennettiin 11 kpl, keskuslämmitys-, keskuslämminvesi- ja muita kattiloita 37 kpl (samalla poistettu 4) sekä lämminvesikojeita 135 kpl (poistettu 1). Huomioonottaen kaasukeittimien lukumäärässä tapahtuneen vähennyksen, 1.039 kpl, kasvoi kaasukojeiden kokonaisluku 1.726 kpl ja oli vuoden lopus~a 106.867 kpl. Tarkempi erittely erilaisten kaasukojeiden määristä esitetään liitteessä 3 ja kuluttajien sekä mittareiden lukumäärän kehitys liitteessä 6. 4. Taloudellinen tulos Kertomusvuoden taloudellinen tulos oli huomattavasti heikompi kuin talousarviossa odotettiin. Tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 10,3 % ja kulut 22,7 %,. joten vuoden 19~6 ylijäämästä 23,3 milj. mk~sta taloudellinen tulos putosi 186 milj. mk:n vajaukseen vuonna 1957. Huomattavimmat kulujen nousut tapahtuivat tuotannon raaka-aineissa 42,8 % sekä pakoissa ja henkilösivukustannu~sissa 9,7 % (devalvaation vaikutusta hintoihin selostetaan lähemmin vuosikertomuksen esipuheessa). Tulojen puolella on huomattavissa vähäistä nousua kaasunmyyntitulojen kohdalla, koksin myyntitulot nousivat 14,8 %, sivutuotetulot laskivat 7,9 %, ylijäämä tilaustöistä laski 24,4. % ja sekalaiset tulot laskivat 69 %. Liitteessä 4 ja taulukossa 12 esitetään vertailu aikaisempien vuosien valmistusmääriin,. myyntituloihin ja vuosikuluihin.

33 Omaisuustase päättyi 3.316,/\ Mmk:n eli 31,6 % suurempaan summaan kuin edellisenä vuonna. Huomattavin muutos tapahtui vaihto-omaisuuden kohdalla, joka kasvoi 45,5 %. Käyttöomaisuus kasvoi 15,8 % eli 286,9 Mmk. Tästä aiheutui suurin osa siitä, että Sörnäisissä Parrukadun varrella sijaitsevalle kaasulaitoksen tehdasalueelle määrättiin arvoksi 258,7 Mmk ja tämä arvo lisättiin laitoksen käyttöomaisuuteen vuoden lopussa. Muut käyttöomaimuden arvonmuutokset selviävät taulukosta 13. Laitoksen omaisuus- ja tulostaseet ovat seuraavat: Taulukko 12. Taloudellinen tulos 1954-1957 1954 mk 1955 mk 1956 mk 1957 mk Käyttöomaisuuden arvo 31. 12.... 1 1 1.814.814.540 1.806.528.161 1.817.713.698 2.104.566.487 Bruttotuotot...;... 1.327.717.051 1.131.109.924 1.499.533.961 1.653.311.911 Vuosikulut (ilman pääomakuluja)... 1.226.308.538 1.001.409.079 1.209.883.606 1.583.772.711 Korot ja poistot... 242.126.142 242.675.562 266.374.025 255.628.252 Kokonaiskulut... 1.468.434.680 1.244.084.641 1.476.257.631 1.839.400.963 Nettoylijäämä +/Vajaus-... 1-140.717.629-112.974.717 + 23.276.3301-186.089.052 Taulukko 13. Käyttöomaisuuden arvonmuutokset Arvo 1. 1. 1957 Arvon lisäys Talousa~on talousarvion ulkopuolset mukaan, mk arvonmuutokset,mk Poistot 1957 mk Arvo 31. 12. 1957 mk Tontit... Asuin- ja hallintorakennukset... Tehdasrakennukset.... Tilapäi~.~t.. ~akennukset... KaasusaillOt... Putkijohdot tehdasaluee1la... Pääputkiverkko... Liittymisjohdot... Uunit... Uunien koneet ja varusteet... Kaasunpuhdistuksen koneet ja 'kojeet...;... Kemiall. sivutuott. laitteet.... Sähkökeskus ja verkosto... Siltanost. ja hiilenkäs. laitteet.. 'Koksiitkulj. ja käsitt. laitteet... Liikkuvat kuljettimet.... Kaasumittarit... Puhelinosuudet.... Työkoneet.... Laboratoripkojeet.... 6.987.000 71.552.684 325.017.237 840.000 38.250.000 5.721.846 161.013.593 5.670.840 265.423.996 76.332.055 192.649.829 69.279.838 22.664.498 323.748.312 204.760.094 15.446.264 29.355.612 3.000.000 11.817.713.6981 7:376.657-2.075.888 7.749.566 1.335.828 4.441.559 13.294.355 4.956.0501 + 1.719.731, + 356.157 159.680.2191 273.738.0001 791.50(\ 15.079.64(\ 120.000 2.250.000 1.269.180 13.122.050 512.600 28.924.317 8.640.763 26.079.267 4.140.375 1.390.410 19.608.750 18.795.840 2.825.700 3.015.048 265.725.000 70.896.480 327.850.404 720.000 47.458.455 11.766.292 199.754.602 6.594.903 281.905.987 67.691.292 171.871.331 65.139.463 29.023.654 304.139.562 187.300.082 17.062.123 39.634.919 3.000.000 6.675.781 356.157 146.565.43012.104.566.487

34 Omaisuustase 31. 12. 1957 Vastaavaa: 1. Varsinainen omaisuus mk mk A. Rahoitusomaisuus Rahaa postisiirtotilillä.... 7.440.604 Saatavat: Veloitettuja kaasumaksuja... Sivutuote- ja työlaskuja, ennakkoja hankkijoille ym... 32.420.867 209.298.752 241.719.619 B. Vaihto-omaisuus Varastot:'. Hiili (normaalivarasto 75.000 tn a 3.000 mk)..... Tarveaineet.... Koksi.... Kivihiiliterva.... Bentseenituotteet.... Kaasua säiliöissä C. Käyttöomaisuus 1.1. 1957.... Lisäys.... Poisto.... 259.278.000 124.178.594 151.409.900 2.165.000 987.465 45.200 538.064.159 1.817.713.698 433.418.219 146.565.430 2.104.566.487. Siirtyvät erät Varsinaisten menojen ennakot... 1.866.895 Nostamattomat määrärahat.... 235.996.782. Ylimääräinen omaisuus Talletetut vieraat arvopaperit 786.533 V. Tappio. Tilivuoden tappio... 186.089.052 mk 3.316.530.131 Vastatfavaa: 1. Vieras pääoma A. Lyhytaikainen Tilivelat...:.... Kuluttajien takuumaksut... Kaasurahakkeiden ennakkomyynti... Konttokuranttivelka kaupungin kassaan... B. Pitkäaikainen 13.359.789 813.630 90.741.168 871.052.275 975.966.862 Pääomavelka kaupungille... 2.104.566.487. Siirtyvät erät. Siirtyvät mi\.i'\.räraha,t...,..,...,...,..,.. "..,."...,... 235.996.782 mk 3.316.530.13]

35 Tulostase 31. 12. 1957 Kulut: 1. Varsinaiset kulut 1. Palkat... 2. Henkilösivukulut...:... 3. Hiili ja muut raaka-aineet.... 4. Korjaus- ym. tarvikkeet... 5. Kaluston hankinta.... 6. Vuokrat... 7. Vakuutusmaksut ja verot.... 8. Muut vieraat palvelukset...... :... 9. Osuus lautakunnan ja sen kanslian menoihin... 10. Osuus kassa- ja tiliviraston menoihin... 11. Tarverahat... 12. Käyttöomaisuuden poisto... 13. Käyttöomaisuuden korko...:... 14. Konttokuranttivelan korko... 15. Teollisuuslaitosten lautakunnan käyttövarat... 16. Kaupunginhallituksen käyttövarat.... Ylimääräiset kulut Tuotot:. mk 251.840.787 48.953.557 1.120.759.335 49.449.639 1.994.525 19.721.271 661.341 23.961.569 935.303. 44.948.611 7.980.079 146.565.430 109.. 062.822. 11.917.934 15.000 527.512.1.839.294.715 1. Luottotappiot.... 106.248 ------- mk 1.839.400.963 1. Varsinaiset tuotot 1. Kaasunmyyntituotot.... 2. Koksinmyyntituotot.... 3. Sivutuotteiden myyntituotot.... 4. Ylijäämä tilaustöistä ja myynnistä..... 5. Kaasun ja koksin omakäyttö...... Ylimääräiset tuotot 1. Vuokratuotot.... 2. Satunnaiset tuotot 469.934.913 849.835.583 56.920.548 33.517.223 230.432.908 3.918.062 8.752.668 1.640.641.181 12.670.730. Tappio Tilivuoden tappio... ~... 186.089.052 mk 1.839.400.963

36 Liite 1. - Bilaga 1. Teknillisten tulosten vertailu - Sammanstlllnlng av tekniska resultat Kaasunvalmistus. - Gastlllverkning. Valmistettu hiilikaasua - Tillverkad kolgas... m 8 Ostettu metaanikaasua - nköpt metangas... Kuivatislattu hiili~ - Avgasade ko...... tn Kammiovuorokausia - Kammardygn... kpl-st. Keskim. täyt. kammo vrk:ssa - Antalladdade kamrar i medeltal per dygn... ~ Suurin määrä täyt. kammo vrk:ssa - Högsta antalladdade kamrar per dygn... Pienin määrä täyt. kammo vrk:ssa - Lägsta antal laddade kamrar per dygn...,) Kaasunsaanti 1.000 kg:sta hiiliä- Gasutbyte per 1.000 kg ko... m 8 Keskirp.. lämpöarvo 0 C, 760 mm - Medelvärmevärde O C, 760 mm... kcal Keskim. lämpöarvo 15 C, 760 mm, märkä - Medelvärmevärde 15 C, 760 mm, våt... ~ Suhteellinen tiheys - Relativ täthet... Koksinsaanti - Koksutbyte... tn Koksinsaanti 1.000 kg:sta hiiliä- Koksutbyte per 1.000 kg ko... kg Koksia käytetty generaattoreihin - Koks förbrukad i generatorerna:... tn Kaupunkikaasua uunien lämmittämiseen - Stadsgas för undereldning... m 3 Tervaa - Tjärutbyte... kg Tervaa 1.000 kg:sta hiiltä - Tjärutb. per 1.000 kg ko... Bentseenin saanti:raakabentseeniä - Bensenutbyte: råbensen... & Bentseenin saanti 1.000 m 8 :stä kaasua - Bensenutbyte per 1.000 m 8 gas... & 1954 47.057.970 218.700 131.985 12.254 54 12 356,5 4.618 4.304 0,U9 100.447 761,1 11.332 12.394.570 4.674.540 35,42 590.855 18,52 1955 39.656.020 190.500 105.235 8.268 29 13 383,0 4.619 4.305 0,4114 77.363 747,2 11.376 6.011.250 4.023.501 38,86 687.020 20,57 1956 43.040.310 193.500 112.416 9.013 24,6 30 14 382,8 4.629 4.314 0,460 85.984 764,9 11.068 8.881.110 3.860.571 35,03 908.800 22,00 1957 54.286.900 175.500 141.698 11.204 30,7 44 15 383,1 4.621 4.307 0,461 103.057 727,3 5.376 20.423.100 4.865.910 34,34 794.200 14,63

37 Kaasunkulutus. _ Gastörbruknlng. Kaasua yksityiskulutukseen - Gas för privat förbrukning... 31.326.407 31.065.809 31.073.251 31.479.038 Kaasulaitoksen kulutus - Gasverkets förbrukning... 636.930 645.268 754.088 609.372 Vuoto ja nesteytyminen - Läckage och kondensation... 2.628.863 1.933.693 2.514.661 1.959.690. Kaasunkulutus - Gasförbrukning. 34.592.200 33.644.770 34.342.000 34.048.100 Kaasulaitoksen oma kulutus - Gasverkets egen förbrukning... % Vuoto ja nesteytyminen - Läckage och kondensation... Suurin kaasunkulutus viikossa - Högsta gasförbrukning per vecka Suurin kaasunkulutus vrk:ssa - Högsta gasförbr. per dygn.... Pienin kaasunkul. vrk:ssa - Lägsta gasförbr. per dygn'... :.. m a Suurin kaasunku. tunn. - Högsta gasförbrukning per timme... 0 Asennettujen kaasumittarien luku- Antal gasmätare, uppsatta i stad. kpl-st. Kaasunkulutus mittaria kohti - Gasförbrukning per mätare... m a 1,84 1.92 2,110 1,79 7,60 5,75 7,32 5,76 764.848 753.739 797.270 778.700 (6-12.2.56) (10-16.2.57) 141.300 140.230 36.800 31.720 9.900 9.200 72.840 72.163 440 439 122.470 (9.2.56) 30.890 (23.6.56) 10.000 72.290 440 131.900 (23. 12. 57) 34.300 (21. 7. 57) 8.600 72.191 444 Liite 2. - Bilaga 2. KaupuoJdkaa.sUD koostumus v. 1957. - Stadsgasens sammansättnlng 1957. Seososa - Komponent Pienin arvo Medelvärde Högsta värde Lägsta värde Keskiarvo Suurin arvo Hiilidioxidi - Koldioxid... 2,39 % 3,0 % 1,6 % Raskaat hiilivedyt - Tunga kolväten... 2,21» 2,6» 0,9 t Happi - Syre... 0,66» 1,4» 0,8» Hiilimonoksidi Kolmonoxid... 11,64» 15,6» 9,6» Vety - Väte... 47,u & 52,1» 41,8» Metaani - Metan... 21,91» 23,6» 20,4» Typpi - Kväve... 13,92» 18,0» 9,6» Suhteellinen tiheys - Relativ täthet... 0,461 0,620 0,406 Kaasun ylempi lämpöarvo - Gasens övre. värmevärde 0 C/760 mm Hg... 4621 kcal/m 4750 kcal/m 8 4505 kcal/m l 15 C/760 mm Hg... 4307» 4425 & 4200

38 Liite 3. - Bilaga 3. Kaasukojeita kuluttajilla vuoden päättyessä. Gasapparater bos konsumenterna vld lrets sl ut. Kaasuliesiä - Gasspisar... Kpl-st. 1954 41.888 1955 42.761 1956 44.675 1957 47.099 RaYintolaliesiä - Restaurangspisar... 136 152 166 177 Kaasukeittimiä - Gaskokare... 35.682 35.140 34.040 33.001 Lämminvesikojeita - Varmvattenapparater...» 8.615 8.715 8.796 8.930 Paistinuuneja - Stekugnar... 2.787 2.790 2.807 2.806 Lämpökaappeja - Värmeskåp.... 516 518 519 519. Lämpökaminoita - Värmekaminer... 228 236 246 248 ]äähdytyskaappeja - Kylskåp.... 248 254 255 255 Pesupatoja - Tvättgrytor... 571 575 584 594 Silityskoneita - Pressmaskiner.... 80 80 80 82 Silitysraudan kuumentajia - Strykjärnsvärmare 744 745 745 745 Käherrysraudan kuumentaj. - Frisertångsvärm.. 851 851 868 868 Kaasumankeleita - Gasmanglar... 31 32 32 33 Kattiloita ---: Pannor: keskuslämmitys - centralvärme... 37 64 113 144 keskuslämminvesi - centralvarmvatten.... 3 4 7 8 muita - övriga... 2022 23 23 Elintarviketeollisuuden, kojeita - Apparater för livsmedelsindustrin.... 719 778 804 849 Muun teollisuuden kojeita - Apparater för a.nnan industri... 9.932 10.126 10.381 10.485 ------------------------------------ Kpl-st. 103.098 103.843 105.141 106.867

":' L'iite4. - Bilaga 4. Valmistusmäärät ja myyntitulot - Produktionsmängder och jörsäljningsinkomster. Vuosi År.' Kaasunva! mistus, Gasproduk tien, ml Myydyt ja omaan kulutukseen käytetyt koksit ja sivu tuotteet, kg Kuivatislattu hiiliä Tulot myydystä Tulot koksista kaasusta Förs!lda och tör eget hehov använda koks och biprodukter i kg ja sivutuotteista A vgasade koi Ammo Erilaisia nkomst tör nkomst tör tör niakki sivutuet- Koksi Terva Bentseeni koks och såld gas 25 % teita biprodukter Amrno- Diverse ton mk mk Koks Tjära Bensen niak bipro- mk 25% dukter 1947 23.212.000 1948 25:241.000 1949 26.788.100 1950 27.757.600 1951 31.449.727 1952 46.086.284 1953 47.732.650 1954 47.057.970 1955 39.656.020 1956 43.030.310 1957 54.462.400 196.477.351:50 47.124.000 2.034.120 216.746 165.336 5.133.632 218.577.717:50 62.338 177.465.161:45 268.425.002:- 42.089.000 2.695.720 208.409 194.881 3.434.350 234.696.435:50 71.828 212.672.581:60 385.354.375:- 58.757.000 2.559.200 211.482 i65.851 3.847.510 240.248.817:- 72.556 244.013.518:- 381.929.222:- 75.377.515 2.348.281 230.178 434.506 5.610.310 282.428.426:- 76.046 298.227.972:- 441.532.515:- 90.340.660 2.411.941 248.554 576.872 5.929.050 544.165.943:- 88.718 425.675.072:- 614.705.643:- 63.068.717 4.212.159 261.247 573.892 2.482.666 964.771.809:- 131.493 660.804.544:- 630.721.466:- 149.800.496 5.174594 319.036 507.061 1.952.980 1050.943.228:- 132.710 615.625.140:- 720.923.339:- 84.606.630 4.889.340 331.525 641.223 2.337.660 581.434.609:- 131.985 464.895.946:- 557.509.387:- 77.096.480 2.753.501 255.139 529.124 1.621.257 543.028.300:- 105.235 413.869.261:-- 546.354.015:- 105.973.020 5.210.571 70.381 773.092 1.263.000 877.215.314:- 116.117 596.957.497:- 659.355.761:- 83.333.400 4.253410-644.598 850.620 947.768.191;- 141.698 846.832.797;- c.> Cl>

Liite 5. - Bilaga 5. 40 270 260 Kaasunkulutus Gasförbruk ning:en 250 1914-1960 H-~++++++++~~~--Hr-:t-t--t- H-i ~O 240 ~ <ivih i iiiloaasua l J StenRolsgas 230 220 210 200 190 ~ P uu~aa~ua ~ Träll.!!S Vesi kaasua Vattengas O Asul.06.sluAU nvånarea,.,tal 180 ~~~~~~~~~~4rl~H-~+ ~~ :f.~-i 45 40 170 ~++~~~-+++~~-rrrt+~~~ 160 ~~~~~~~~~++++++~ ~ 150 ~++++~~-rh-~rr+t++~~-h ' 30 140 ~++++~,,-rh-t 130 ~~~~~~~~~~~~f ~ t ~ 120 ~~~~~~~~t ~ + ~ 1 25 11 0 ~~~~~~~+- 100 ~++++++++++++~ '20 90 ~++++++++++++4~ 80 ~++++++++++++~ 70 ~~~~~ld-t~ 60 t-+-~+-+-+-+-+-t--t... t,. 50 H---t-t":: + 40 --~~'~~ 30~~~ 20 Ra~ 10 ~~~~ Asu!!!. nv. 600000 500000 400000 jqoooo 200000 1QOooO

Liite 6. - Bilaga 6. 41 Lu~u 1 111111111 Luku Antal D Anlal k'uluhajien lubu 100000 -- A n+al Ronsumenter 1001110 -- Las~umiHareHa RåRningsmåtare 90000 t--- Raha~emiHareita 90000 Polle Hmåtare 80000 80000 --r- f--- r- 70000 r- 7DOOO r- - 60000 60000 - - r- r-.50000... 50000 r- - - 40000 40000 r- 30000 r- 30000 20000 201100 \10000 10000 ~ ~.. " ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~. ~...... i!..... 1ft D... ~ ~ i ~ li

SSÄLL YSL UETTELO: Y1elskaisaus... 3 1. Organisaatio ja henkilökunta... 4 1. Organisaatio...:... 4 2. Henkilökunta... 4 2. Teknilliset laitteet ja uudisrakennustoiminta... 5 1. Voimalaitokset... 8 2. Sähköasemat... 11 3. Muuntamot... 13 4. Sähköverkosto... 13 5. Lämpöverkosto... 18 6. Ulkovalaistus ja liikenteenohjausvaot... 22 3. Toiminta............ 26 1. Sähkön ja lämmön hankinta...,... 27. 2. Sähkönmyynti... 29 3. Lämmönmyynti...... '35 4. Häiriöt ja vikapäivystystoiminta...!.36 5. Muu toiminta... '37 4. Taloudellinen tulos................................................. 39 Kassa ja tlviraston toimintakertomus vuodelta 1957... ~... 43

Sähkölaitoksen toimintakertomus vuodelta. 1957 Vuoden 1957 alkupuolella olivat vedenkorkeudet maamme suurissa keskusjärvissä melkoisesti normaalia matalammat. Talven runsas lumipeite suli kuitenkin edullisten sääolosuhteiden vallitessa, ja tämä paransi vesitilannetta kevään kuluessa. Kesän"ja syksyn sateisuus saivat lopuksi aikaan sen, että järvien vesivarastot olivat vuoden koko' loppupuolen suuret ja vesivoimatilanne maassa hyvä... Helsinkiin voitiin hankkia näin ollen suhteellisen runsaasti vesisähköä. Omissa höyryvoimalaitoksissa kehitettiin vuoden 1957 kuluessa noin 99,3 GWh. Tästä myytiin sähkönhankkijoille 21,2 GWh ja käytettiin Helsingissä 78,1 GWh, joka on noin 15,2 % kaupungin ko~onaiskulutuksesta samana aikana. Kaupungissa käytetyn sähkön määrä nousi vuodesta 1956 (471,5 GWh) vuoteen 1957 (514,3 GWh) noin 42,8 GWh, mikä merkitsee suunnilleen 9 '% kasvua. Suurin kuormitushuippu vuonna 1957 oli 128 MW" mikä on 9,4 % suurempi kuin vuoden 1956 117 MW. Sähkön kulutuksen kasvu ja huipputehon nousu olivat pienemmät kuin viime vuosina yleensä. 11. 4. 1957 Helsingin kaupunki osti Kemi Oy:ltä yhteensä 27,4 MW keskivesitehoa" vastaavat koskiosuudet Kemijoesta. Kaupunki luovuttaa nämä koskiosuudet Kemijoki Oy:lle ja saa niitä vastaavan määrän Kemijoki Oy:n osakkeita, jotka oikeuttavat kaupungin ostamaan yhtiön voimalaitoksissa kehitettävästä sähköstä luovuttamiinsa' koskiosuuksiin suhteellisen osan.. Hanasaaren höyryvoimalaitoksen rakennustyöt alkoivat kesällä. Myös muu uudisrakennustoiminta on jatkunut vilkkaana;' sähkönsiirtoverkostoa laajennettiin ja täydennettiin edelleen kaikilta osiitaan. Lämminvesikaukolämmitys aloitettiin 14.8. 1957 Salmisaaren voimalaitokselta käsin.. Sähkölaitos on suorittanut jatkuvasti monipuolista. tutkimustoimintaa. Kerto-' muskatiden kuluessa suoritettiin teollisuuslaitosten lautakunnan asettaman sähkön ja kåasun tariffikomiteah työhön liittyen suuritöinen kuormtuskäyräanalyysi, joka antoi entistä huomattavasti tarkemmat tiedot eri kuluttajaryhmien osuudesta iaitoksen kuormitukseen. Vuoden 1957 alussa valmistui myös sähkölaitoksen sijoitussuunnite--

48 ma vuosiksi 1958... 1963. Tämän suunnitelman perustana olivat huolelliset tutkimukset tehon- ja energiantarpeen kehityksestä kaupungissa aina vuoteen 1970 saakka. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään tehontarpeen jakaantuminen tulevaisuudessa kaupungin eri osien kesken huippukuormituksen aikana. Vuoden 1957 syyspuolella sähkölaitos sai uusia toimistotiloja käyttöönsä. Ruoholahdenkatu 8:ssa ja Kaisaniemenkatu lo:ssä sijaitsevista liiketaloista vuokrattiin yhteensä noin 545 m 2 lisätoimistotilaa. Kertomusvuoden alussa vallinnut tilanahtaus saatiin poistetuksi, vaikka laitoksen toimintayksiköt tällä tavalla joutuivatkin entistä enemmän hajalleen kaupungin eri puolille. Sähkölaitoksen tilantarvekysymys jäi kuitenkin edelleen odottamaan kokonaisratkaisua, jonka puitteissa mahdollisimman monet laitoksen toimintayksiköt voitaisiin koota samaan toimintapaikkaan. Vaihtuvuus sähkölaitoksen insinöörikunnan keskuudessa on edelleen ollut varsin suuri. nsinöörien vaihtuvuusprosentti vuonna 1957 oli 21 % vastaavan luvun ollessa vuonna 1956 jopa 34 %. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että teknikoiden vaihtuvuusprosentit olivat vastaavasti vuonna 1957-1, % ja vuonna 1956 11 %. Todettava on, että t~ollisuusyritykset yleensä pitävät tarkoituksenmukaisena pyrkiä säilyttämään nimenomaan korkeimmin kvalifioidun henkilökuntansa keskuudessa vaihtuvuuden mahdollisimman pienenä, koska juuri tästä joukosta poislähteneen henkilön nopea korvaaminen riittävän koulutuksen ja kokemuksen omaavalla uudella henkilöllä tuottaa suuria vaikeuksia. Sähkölaitoksen pyrkimykset harjoittaa sellaista henkilöpolitiikkaa, joka pienentäisi vaihtuvuutta insinöörikunnan keskuudessa, eivät ole johtaneet käytännöllisiin tuloksiin. Taloudellinen tulos kertomusvuonna oli hyvä. Nettoylijäämä oli 410,5 Mmk (vuonna 1956 179,7 Mmk). Unto Rytkönen 1. Organisaatio ja henkilökunta 1. 1. ORGANSAATO Sähkölaitos on organisaatiossaan jaettu kahteen osastoon, uudisrakennus- ja käyttöosastoon sekä kolmeen erilliseen toimistoon, hankinta-, tariffi- ja järjestelytoimistoon. Sähkölaitoksen toimitusjohtajalle on sitä paitsi alistettu Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten yhteinen kassa- ja tilivirasto. Sähkölaitoksen organisaatiokaavio tärkeimpine henkilönimineen on esitetty toimintakertomuksen liitteenä. Kertomusvuoden aikana tapahtuneet tärkeimmät henkilöorganisaation muutokset kohdistuivat uudisrakennusosaston tutkimustoimistoon sekä käyttöosaston voimalaitostoimistoon. Tutkimustoimiston päällikkö, dipl.ins. Tapio Eurola erosi sähkölaitoksen palveluksesta 15.7. 1957 ja voimalaitostoimiston päälliköksi nimitettiin 1. 6. 1957 lukien dipl. ins. Kari Bergholm. 1.2. HENKLöKUNTA Henkilökunnan palkkauksessa toteutettiin kaupunginvaltuuston 6.3. 1957 tekemän päätöksen mukaisesti palkkataulukon muutos, joka merkitsi noin 3,6 % tasokorotusta peruspakoissa ja noin 5,5 % tasokorotusta loppupakoissa, taannehtivasti 1. 1. 1957 lukien. Vaihtuvuusprosentti koko henkilökunnan keskuudessa oli kertomusvuonna 23 % (vuonna 1956 22 %). Vastaava luku insinöörien kohdalla oli 21 % (vuonna 1956 34 %), teknikoiden kohdalla 6,8 % (vuonna 1956 11 %) ja työntekijöiden kohdalla 28 % (vuonna 1956 26 %).

49 Eläkkeelle siirtyi henkilökunnasta vuoden 1957 aikana: Viranhaltijat: Sähköyliasentaja Severus Halme Hinnoittelija ngrid rene Landen Toimistoapulainen Evi Kristina J osefina von Schantz.... Piirtäjä Elna Eufrosyne Simolinna Työntekijät: Siivooja Tyyne lmonen.... Vartija Ehure Edvin Kalmela.... Puuseppä Johan Emil Monni.... Puuseppä Eljas Rikhard Ruutiainen.... Sähköasentaja Ahto Antero Tassberg.... Sähköasentaja Antti Tikkanen Taulukko 1. Henkilökunta. Viranhaltijat... nsinöörit... Teknikot... Muu tekn. henkilökunta... Toi.p1istohenkilökunta... Työsopimussuhteessa olevat... Ollut palveluksessa... :t:: 8 'a.;.l ol'... ::s :l "0 G>!-< 6 4 1 3 38 v. 46 v. 26 v. 30 v. 14 v. 26 v. 27 v. 11 v. 21 v. 30 v....."!:: 8. ;::;..;.<:l.2- ei '0!-< 1 Vartija Niilo Johannes Tuominen Kuljetuslaitteiden hoitaja Viktor Uosukainen... :.... Aputyöntekijä,Tyyne Amanda Aberg.... 30 v.- 17 v. 36 v. Henkilökunnast~ kuoli sairauden johdosta vuoden 1957 aikana: piirtäjä Hilja Maria Lahtinen, sähköyliasentaja Toivo Atos Vi lenius, rusnaaja Ahti Kalervo Fagerlund, vartija Lenni Keiri, traktorinkuljettaja Viljo Mainio Lahtinen ja vartija Emil Brynolf Lindstedt. Vai~ kealaatuisia työtapaturmia ei kertomusvuoden aikana sattunut. - Sähkölaitoksen palveluksessa olevien viranhaltijoiden sekä työsopimussuhteessa olevan hen kilökunnan kokonaismäärä vuoden lopussa oli 1.209. Henkilökuntaa koskevat muutokset ilmenevät taulukosta 1.... G> G> =... r... G>.!:i G> G> 'm ~ = ~ 0 0... 0; ::s ;:.::: ~ ~ '" ~ 'ol ~ ~r-. ~.E~,ol -;;; ~-.... p..~ '0 r-. :"::.11:1,ol ~O>......; =- 'o~ G> = <n = ~cd ~en :9 en G> G> ::s ::t: '" ::> 256 254 1 29 29 3 140 139 39 38 2 48 48 78 62 nsinöörit... 11 4 19 14 Teknikot...... 24 9 36 31 Muu teknill. henkilökunta... 4 2 8 6 Toimistohenkilökunta... 16 9 15 11 Työntekijät... 3_3_0 2_3_1 9 4 875 920 _ Kaikki yhteensä... 14 386 259 12 6 1209 1236 2. Teknilliset laitteet ja uudisrakennustoiminta Sähkölaitoksen uudisrakennustoimi~ta jatkui kertomusvuonna edelleen vilkkaana. Höyryvoimalaitosten kohdalla keskittyi suunnittelu- ja rakennustoiminta ensi sijassa Hanasaaren voima laitokseen, jonka rakennustyöt aloitettiin kesällä. Työt ovat edistyneet suunnitelmien mukaisesti. Vuoden loppuun mennessä oli myös saatu 1) Vuosihenkilöiden lukumäärä = laitoksen palveluksessa olleiden henkilöiden palveluksessaoloajan summa vuosissa kyseisen vuoden aikana;"

50 tilatuksi ~uurin osa Hanasaaren 1. rakennusvaiheeseen kuuluvista koneista ja laitteista Salmisaaren voimalaitoksen 2. turbogeneraattori saapui perusteellisen korjauksen jälkeen uudelleen voimalaitokselle, mutta siinä ilmeni edelleenkin sellaisia puutteita ja vikoja, että sen lopullinen kä yttöönotto siirtyi seuraavaan vuoteen. Suvilahden voimalaitoksen huolto- ja kytkinlaitosrakennus saatiin vuoden loppuun mennessä käytännöllisesti katsoen valmiiksi. Uusien sähköasemien suunnittelutyöt jatkuivat koko vuoden. Vallilan asemalla lo~ittiin kallion sisään tujevat tilat ja Pitäjänmäen asemalla valmistui väliaikaisen 20 kv kytkinlaitosrakennuksen laajennustyö. Koskelan välimuuntoaseman 20 kv kytkinlaitos valmistui ja otettiin käyttöön. Meilahden asemalla toteutettiin ensimmäinen vaihe jännitteenkorotuksesta 5 kv:sta 10 kv:iin. Pääsähkönsiirtoverkostossa, jonka rakenne kertomusvuoden päättyessä käy ilmi kuvasta 1, tapahtui sikäli muutoksia, että vanhankaupungin ja Mäkelänkadun välinen 30 kv yhteys opurettiin ja toinen Mäkelänkadun ja Suvilahden välisistä 30 kv kaapeleista otettiin väliaikaisesti 5 kv käyttöön. Purettu 30 kv avojohto Vanhakaupunki Mäkelänkatu oli rakennettu v. 1928 sähkölaitoksen ryhtyessä ostamaan vesisähköä matran voimalaitokselta. Tämän johdon välityksellä siirrettiin vuoteen 1951 saakka kaikki matran Voima Oy:ltä hankittu sähkö Vanhankaupungin asemalta kaupungille. Kuvaan 1 on myös merkitty sähkönhankkijoiden omistamat Helsingin sähkönsiirtojärjestelmään kuuluvat johdot ja asemat. matran Voima Oy:n omistamalla Vanhankaupungin asemalla ovat kaikki päämuuntajat ja osa kytkinlaitoksista sähkölaitoksen omistuksessa ja niiden huone- ym. tilat on saatu vuokralle. Saman yhtiön Tammiston 220/110/20 kv muuntoasema palvelee sähkölaitoksen esikaupunkijakelua toimien toisena 20 kv syöttöasemana. Etelä-Suomen Voima osakeyhtiön omistamalla Herttoniemen muuntoasemalla on loja 20 kv kytkinlaitokset, mutta ei muuntajia näiden jännitteiden välillä. Herttoniemen asema ei siis voi toimia esikaupunkialueen syöttöasemana, mutta sen 20 kv kytkinlaitos palvelee kuitenkin tärkeänä jakoasemana sähkölaitoksen 20 kv verkossa. Sähkölaitoksen Herttoniemen asema tulee rakennettavaksi välittömästi Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiön aseman viereen. Esikaupunkien 20 kv verkko laajeni edelleen voimakkaasti. Haagan ja Pitäjänmäen vanhat 5 kv verkot poistettiin kokonaan käytöstä ja niiden.avojohto-osat purettiin. Samoin Malmi-Tapanilan alueelta purettiin huomattava osa vanhaa 5 kv avo )ohtoverkkoa 20 kv:iin siirtymisen vuoksi. Uusia 20 kv muuntamoita rakennettiin jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuonna. Kantakaupungissa täydennettiin 5 kv verkkoa. Keväällä korotettiin Ruoholahden ja Länsisataman alueiden suurjänniteverkossa jännite 5 kv:sta 10 kv:iin. Syyskesällä suoritettiin vastaava jännitteenkorotus Munkkiniemessä. Suurjännitteen korotus aiheutti muutostöitä erityisesti sähkölaitoksen ja suurjännitekuluttajien muuntamoissa. Pienjänniteverkon uudisrakennustöissä oli painopiste esikaupunkien uusilla asuntoalueilla. Etu-Töölön lämminvesikaukolämpöverkon rakentamista jatkettiin. Lämminyesikaukolämmitys aloitettiin 14. 8. 1957, jolloin ensimmäinen kuluttaja ryhtyi ottainaan lämpöä. Myös höyrykaukolämpöverkkoa laajennettiin.

,-, 220 ai "0 cv ast!m(/, v/4ras -------- o '-' Voimalaitos, lmo o 30 ky asema, 111110 1111111 220 kv vieras ilo /cy vieras flo ky lmo JO' fy tnna Aluerojo 20kVa/ue -- -,-, 'Tommino '1t' \\ " -------- fokvalue Kuva 1. PääsähklJnsiirloverkosto.

52 Ulkovalaistuksesta mainittakoon Kulosaaren uuden sillan ja sen liittymisteiden natriumlamppuvalaistuksen valmistuminen. Kaupungista ulos johtavat päätiet onkin tarkoitus vastedes valaista natriumlampuilla. Vilkkaammilla asunto- ja liikekaduilla taas siirrytään värikorjattuihin elohopeahöyrylamppuihin. 2. 1. VOMALA'rOKSET Vesivobnalaitokset i Helsingin kaupunki on osakkaana Oy,Mankala Ab:ssa ja Oy Abborfors Ab:ssa. Vesienergiaosuuksien siirrosta Helsinkiin on.sovittu Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiön kanssa. Oy Mankala Ab omistaa vesivoimalaitoksen Kymijoen yläjuoksulla Arrajärven ja Kirkkojärven välillä. ]ärvialtaiden vesipintojen vaihtelumahdollisuus sallii osittaisen vuorokausisäännöstelyn, mutta ei viikkosäännöstelyä. 9 kk vesimäärä 163 majs Keskivesimäärä 240 & Rakennettu 366 & Putouskorkeus nim. 8, 1 m. Pääkoneistot 3 kpl, yht. 25 MW, 45 MV A. Keskivesimäärää vastaava vuotuinen energia 125 GWh. Osakkaat: Helsingin kaupunki, Tampella, Kotkan kaupunki ja Enso-Gutzeit Oy. Osakepääoma 200 Mmk jaettuna 200 000 osakkeeseen. Helsingin kaupunki omistaa 126 730 osaketta. Oy Abborfors Ab omistaa vesivoimalaitoksen Kymijoen läntisimmässä suuhaarassa Suomenlahden rannalla. 'Mahdollisuus vuorokausisäännöstelyyn on olemassa. 9 kk vesimäärä 70 m 8 Js Keskivesimäärä 102,6 & llakennettu 250» Putouskorkeus nim. 11 m.. Pääkoneistot 2 kpl, yht. 24 MW, 32 MV A. Keskivesimäärää vastaava vuotuinen energia 87 GWh. Osakkaat: Enso-Gutzeit Oy, Tampella, Helsingin ja Kotkan kaupungit. Osakepää9ma 30 Mmk jaettuna 30 000 osakkeeseen. Helsingin kaupunki omistaa 4010 osaketta. Kaupunginvaltuuston 10.4.1957 tekemän päätöksen perusteella osti Helsingin kaupunki 11. 4.1957 Kemi Oy:ltä yhteensä 27.. " MW keskivesitehoa vastaavat koskiosuudet Kemijoesta. Kaupunki tulee luovuttamaan nama koskiosuudet Kemijoki Oy:lle siten, että se saa koskiosuuksia vastaavan määrän Kemijoki Oy:n osakkeita. Kaupunki tulee Kemijoki Oy:n osakkaana olemaan oikeutettu ostamaan yhtiön voimalaitoksissa kulloinkin kehitettävästä sähköstä luovuttamiinsa koskiosuuksiin suhteellisen osan. Yhtiön osakkaaksi liittymisestä aiheutuvat muodollisuudet ja käytännölliset järjestelyt vaativat kuitenkin niin paljon aikaa, että koskiosuuksien luovuttaminen ja sähköntoimituksen aloittaminen siirtyvät seuraavaan vuoteen. Lämpövoimalaitokset Hanaaaaren. voimalaitos Voimalaitoksen yleissuunnittelussa päästiin heti vuoden alussa niin pitkälle; että rakennusviraston talonrakennusosasto voi ryhtyä laatimaan voimalaitosrakennuksen luonnospiirustuksia. Näiden pohjalla tehdyt pää.piirustukset maistraatti hyväksyi toukokuussa. Alustaviin rakennustöihin päästiin näin ollen käsiksi alkukesästä. Ensimmäisenä vaiheena suoritettiin paikalla olleen kallion louhinta, tontintasaustyöt, välppärakennuksen pohjan ruoppaus sekä jäähdytysvesikanavien louhinta. Samanaikaisesti suoritettiin myös ruoppaus raskaiden kappaleiden nostoa varten rakennettavan satamanosturin perustusten kohdalla. Voimalaitoksen ensimmäistä rakennusvaihetta varten tarvittavan tontin hyväksyi kaupunginhallitus 12.9. 1957. Tontin vesialueen täyttämiseen kuljetettiin imuruoppaajilla n. 45 000 m 8 hiekkaa. Voimalaitosrakennuksen rakentaminen aloi. tettiin syyskuussa, ja työt ovat edistyneet laaditun ohjelman mukaisesti. Vuoden loppuun mennessä oli hiilibunkkeriosastosta ja kattilahuoneesta runkorakenne valettu päähoitotasoon + 12,60 saakka ja turbiiniosaston perustukset tulivat valmiiksi tasoon + 2,00 saakka. ] äähdytysvesikanavat saatiin voimalaitoksen sisäpuolella jokseenkin valmiiksi. Satamanosturin perustus paalutettiin ja rakenilustyöt aloitettiin.

53 Voimalaitoksen yksityiskohtien suunnittelu jatkui koko vuoden. Vuoden loppuun mennessä oli hankintaohjelmat lähetetty käytännöllisesti kåtsoen kaikista tarvittavista koneista ja laitteista. Suurin osa tilauksista tehtiin kertomusvuoden aikana. Näistä mainittakoon seuraavat: - Höyrykattilan, jonka teknilliset arvot ovat: 250 t[h, 143 aty', 535 C/535 Q C, toimittaa Kohlenscheidungs-gesellschaft m.b.h. (KSG) yhteistoiminnassa A. Ahlström Oy:n kanssa. - 150 t satamanosturin toimittaa Kone Oy sekä turbiinisalin 150 t siltanosturin Valmet Oy. - Hanasaaren ja Suvilahden voimalaitosten välisen 110 kv kaapelin toimittaa Siemens Schuckertwerke AG. - Generaattorin 95 MV A, 101110 kv nostomuuntajan toimittaa Oy Strömberg Ab. - 2 X 50 t[h vedenkäsittelylaitoksen toimittaa Permutit AG. - 2 kpl syöttövesipumppuja 300 tfh 1 kpl 150 t/h sekä pumpputurbiinin toimittaa Klein-Schanzlin und Becker AG (KSB) 2400 kw:n ja 1200 kw:n sähkömoottorit toimittaa Siemens Schuckertwerke AG. - Kaukolämpökeskuksen 16 t ja välppähuoneen 3 t siltanosturit toimittaa Kone Oy. Sam1saaren volmalaltos Kattila- ja turbiinilaitos Uudisrakennustoiminta, Salmisaaren voimalaitoksella keskittyi de Laval-turbogeneraattorin asennustöihin ja sillä suoritettuihin vastaanottokokeisiin. Pienemmistä töistä mainittakoon Alkolle vedettyyn höyryjohtoon liittyvän paineenalennuskeskuksen sekä kattilan N:o 4 tulipesän veden automaattisen säätölaitteen asennustyöt. Turbogeneraattorin N:o 2 (de Laval) varsinainen asennus päättyi 31. 7. 1957 ja hankkija ilmoitti koneen olevan valmiin koekäyttöön 1. 8. 1957 Koekäyttö su9ritettiin sitten 1. - 28. 8. 1957, jona aikana ei itse turbogeneraattorissa todettu mainittavia puutteellisuuksia, mutta. kylläkin apukoneissa ja -laitteissa. Vastaanottotarkastus suoritettiin tehdyn sopimuksen mukaan kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäiseen osaan sisältyi rakenteellinen tarkastus ja toiseen höyrynkulutuksen tarkistus. Puolueettomana tarkastajana toimi Ekono. Rakenteellista tarkastusta varten avattiin kone koekäytön jälkeen. Sisäpuolinen tarkastus suoritettiin 13.9. 1957 jolloin ei todettu oleellisia vikoja. Ekono suoritti vielä 7.-12.10.1957 koesarjan, jonka tarkoituksena oli saada vahvistus sähkölaitoksen taholta elokuun koekäytön perusteella tehtyihin huomautuksiin ja jonka yhteydessä suoritettiin myös normien edellyttämät kokeet ja mittaukset generaattorilla, lu-' kuunottamatta oikosulkukoetta ja sen jälkeen tehtäviä mittauksia, jotka de Lavalin pyynnöstä lykättiin kevääksi 1958. Lausunnossaan Ekono 'totesi joukon puutteellisuuksia, joiden korjaamisesta neuvoteltiin de Lavaiin edustajien kanssa. KorjaamineJl viivästyi eräiltä osiltaan, ja toisaalta myöhemmin ilmenneet viat aiheuttivat sim, ettei konetta vielä kertomusvuonna voitu ottaa jatkuvaan käyttöön. Höyrynkulutuksen tarkistus suoritettiin 17. - 19. 12. 1957 mutta sen tuloksia ei vielä vuodenvaihteeseen mennessä ennätetty saada. Kaukolämmityslqitteet Kaukolämpökeskuksen varsinainen asennus päättyi toukokuussa. Käyntiinpano, jonka yhteydessä vielä suoritettiin joukko sähköasennuksia, jouduttiin suorittamaan heinäkuussa, siis lämpökuorman kannalta varsin vaikeissa olosuhteissa. Kaukolämmitys alkoi 14.8.1957 kattilahöyryllä, jonka paine ja lämpötila on alennettava lämmö~vaihtimille sopiviin arvoihin. Vastaanottokoetta ei kaukolämpökeskuksella vielä kertomusvuonna suoritettu, koska sen automaattisäätöä ei saatu toimimaan tyydyttävästi kaikissa olosuhteissa. Suvilahden voimalaitos Suvilahden ja Hanasaaren voimalaitosten yhteisiä tarpeita varten s~unniteltujen huolto- ja kytkinlaitosrakennuksen Ja kalustosuojarakennuksen rakennustyöt aloitettiin keväällä. Erittäin vaikeista pohjaolosuhteista huolimatta työt edistyivät niin hyvin, että huolto-kytkinlaitosrakennus saatiin osittaiseen käyttöön jo vuoden vaihteessa ja kalustosuojarakennuskin saatiin melkein valmiiksi. Polttoöljyn varastointimahdollisuudet paranivat huomattavasti, sillä 400 t päiväsäiliö valmistui ja otettiin käyttöön. Myös Shellin varastoalueen ja voimalaitoksen välinen öljyjohto

- -.. Laitteet ~ Taulukko 2. voimalaitosten koneistot 31. 12. 1()$'t. Su vilahti Teho Kpl Jännitteet Teho Muuntajat: MVA kv Kpl MVA Kattilat: 1 1 2 40 110/34 2 40 2 19 33/5,5 2 40 1 15 33/5,4 2 15 2. 14 33/5,' 2 15 2 1 5, \1 5/0, 4/0, S S 1 6 1 3 0,6 5,26/0,22/0,12'1 1 0,6 2 0,26 Numero Valmistaja Teho Paine t/h aty Lämpö- Käyttila töönotto Numero Valmistaja C vuosi 1 Salmisaari 1 Lämpö- tila C Teho tjh Jännitteet kv 110/33 33/5 33/5 10/5 OjO,38/0,lll 10/0,38/0,22 10/0,38/0,22 Paine aty Käyttöönottovuosi 1 Yarrpw 35 26 400 1931 B&W 2 35 26 420 1939 2 t 3 t 35 26 400 1931 3 4 35 26 420 1939 4 t 5 t 35 26 420 1947 6 t 35 26 420 1947 9 t 18 15 350 1944 Turbogeneraattorit: Teho Paine Numero Valmistaja MW aty Lämpö- Käyttila töönotto- Numero Valmistaja C vuosi 110 64 510 110 64 510 110 64 510 110 64 510 Teho- MW Paine aty Lämpötila C 1953 1953 1955 1955. Käyttöönottovuosi C "" 1 Metrovickers 10 13 360 1929 1 Engl. El. 21) Stal 5 13 350 1917 2 B ) Laval 3 AEG 5 13 350 1917 4,. 10 13 350 1924 5 30 25 400 1940 30 64 510 30 64 510 1953 Kaukolämpöke3kus Teho Kiertovesi Käyt- Numero Valmistaja Gcal/h t/h oc töönotto Numero Valmistaja vuosi Teho Kierto vesi Gcal/h t/h C Käyttöönottovuo~i 1 1 1 1 ROM 1 75 1 1661 7115 1 1957 1) Ei siipiä B) Vastaanottokokeet kesken

55 valmistui Englantilaiskallion sillan ja voimalaitoksen väliseltä osalta. Kattila- ia tu1'biinilaitos Turbiineille N:o 4 ja 5 asennettiin uudet vedenerotinsäiliöt. ~attiloihin N:o 1 ja 3 asennettiin uudet arinat ja kattiloille N:o 1, 3 ja 5 valmistettiin uudet hiilitorvet. Vuoden aikana purettiin kattila N:o 8 ja kattilat N:o 7 ja 10 myytiin puretta Y;iksi. Sähkölaitteet 30 kv kojeiston uusimista jatkettiin ja 5 kv puolella suoritettiin kaapelisiirtoja sekä korvattiin 7 vanhaa öljyerotinta uusilla kuivilla erottimilla. Huolto- ja kytkinlaitosrakennuksessa aloitettiin 10 kv kojeiston asennustyöt. Sen rautatelineistö saatiin valmiiksi vuoden loppuun mennessä. 110 kv kytkinlaitoksen rautarakenteiden hankintaohjelma valmistui ja pohjatutkimus suoritettiin. Kytkinlaito!!ta varten tilattiin Siemens Schuckertwerke 4G:ltä 7 kpl ns. paisuntakatkaisijoita. Taulukossa 2.on esitetty voimalaitosten koneistot 31. 12. 1957. 2. 2. SAHKöASEMAT Uusien muuntajien hankintaan ja jännitteenkorotukseen 5 kv:sta 10 kv:iin liittyvä,asemien muuntajien vaihto-ohjelmat tarkistettiin. Vaihto-ohjelman mukaiset uudelleenkäämittämistä koskevat tilaukset vuosien 1958-59 osalta lähetettiin Oy Strömberg Ab:lle. Loppuvuodesta pantiin alulle tutkim~s.siitä, missä järjestyksessä jll. milloin 30/10 kv ja 30/5 kv asemat on laajennettava.110/30/10 kv asemiksi. 30 kv asemat Kamppl 30 kv kojeistossa täydennettiin kokoomakis~ojärjestelmää siten, että etukiskoihin asennettiin ryhmäerotin ja takakiskoihin ryhmäkatkaisija. Öljykatkaisijoiden vaihto uusiin teholtaan 450 MV A katkaisijoihin saatiin suoritetuksi loppuun. 5 kv kojeistossa ll.sennettiin kuntoon kaksi :)cennoa kaapeleiden Arkadia 1 ja 2 liittämistä,; varten.. Omakäyttöjärjestelmää uusittaessa asennettiin avorakenteinen pääjakokeskus sekä koteloitu jakokeskus. Samalla uusittiin eräitä aseman sisäisiä 10 kv kaapeleita. Uusi ohjaustarkoituksia palveleva akusto asennettiin ja otettiin käyttöön, minkä jälkeen vanha pienempitehoinen akusto purettiin. xas&rmltorl Asennustöitä 30 kv kojeiston uusimiseksi ja laajentamiseksi jatkettiin ja ne saatiin suoritetuksi loppuun heinäkuussa. Asemalle hankittiin uusi ohjausakusto, joka on rakenteeltaan suljettua Spg-mallia. Sen asennustyöt siirtyivät kuitenkin seuraavaan vuoteen. Marraskuussa poistettiinkäyti;>stä ja purettiin 250 V, 1500 kw moottorigeneraattori. KruunUDbaka 30 kv kojeiston asennustyöt saatiin päätökseen keväällä. Asemalta irroitettiin toinen. 30/10 & 5 kv, 10 MVA muuntaja (M 1) ja siirrettiin Meilahteen. Sen tilalle siirrettiin Mäkelänkadun asemalta 30/5 kv, 3 MV A muuntaja. Vuoden ~oppupuolella tehtiin hankintasuunnitelmat 30/10 & 5 kv, 20 MVA muuntajaa sekä 4 kpl 30 kv, 1000 MV Akatkaisijoita varten.' Suunnitelmat 600 V, 1000 kw tasasuuntaajan asentamisesta Kruununhaan vanhalle asemalle valmistuivat ja sitä varten tarvittavat lisälaitteet tilattiin. Lauttas-.rl Aseman tonttikysymystä selvitettiin edelleen ja tällöin tutkittiin alustavasti myös sijoitusmahdollisuuksia korttelin N:o 31026 tontille N:o 4. Helahtl Kruununhaan asemalta siirretty 30/10 & 5 kv, 10 MV A muuntaja saatiin 10 kv:ia syöttävänä käyttöön elokuussa,. Toinen asemalla aikaisemmin olleista 10 MV A muuntajista (M 2) kytkettiin 10kV:lle ja otettiin käyttöön syyskuul:!sa. Samalla varustettiin muuntajahuoneet irroitettavilla' paloseinillä. Mainittuun muuntajan siirtoon ja. 5 kv:sta 10 kv:iin tapahtuneeseen jännitteenkorotuksen ensimmäiseen vaiheeseen liittyen tehtiin

56 kesällä kojeistotöitä sekä 30 kv ja 5 kv kojeistoissa että valvomossa. Syyskuussa saatiin 10 kv:lle käyttöön aseman omaa muuntamoa, toista 600 V, 1650 kv A tasasuuntaajaa (N:o 4) sekä Munkkiniemeä ja Meilahden huvila-aluetta syöttävät kennot. Keväällä täydennettiin ja otettiin käyttöön 5 kv kenno»ruskeasuo». Vuonna 1958 tapahtuvaa jännitteenkorotuksen toista vaihetta varten laadittiwat suunnitelmat a.loitettiin vuoden lopulla. Töölö Asemalta irroitettiin 30/5 kv, 8 MV A muuntaja ja kuljetettiin Oy Strömberg Ab:lle korjattavaksi sekä kytkettäväksi 20/5 kv muuntosuhteelle. Tämän muuntajan tilalle siirrettiin Vanhastakaupungista 30/5 kv, 10 MV A muuntaja, joka otettiin käyttöön elokuussa. 600 V, 2200 kw tasasuuntaajaan asennettiin uusi jäähdyttäjä. Vallila Senjälkeen kun rakennusviraston talorakennusosastolla v. 1956 tehtyjen luonnospiirustusten perusteella laaditut pääpiirustukset oli hy" väksytty maistraatissa, aloitettiin kallion sisään tulevien tilojen louhintatyöt. Ne saatiin lop" puunsuoritetuksi lokakuun alkuun mennessä. Varsinaisia huonerakennustöitä ei kertomus Vuonna kuitenkaan vielä päästy aloittamaan. Aseman yksityiskohtainen suunnittelu työ jatkui sen sijaan koko vuoden. Alkuvuodesta tilattiin 50 t siltanosturi, joka on varustettu lisäksi 5 t apunostimella. 30 kv ja 10 kv kojeista pyydettiin tarjoukset, mutta suurin osa tilauksista siirtyi seuraavaan vuoteen. MF Oerlikonilta tilattiin 3 MW tasasuuntaajien jäähdytysjärjestelmän muutoksesta luonnollisesta pakkokiertoiseksi aiheutuneet muutostyöt. Marraskuussa saapuivat ASEA:lta tilatut 30/10 kv, 15 MV A muuntajat. Mäkelänkatu 30/5 kv, 3 MVA muuntaja irroitettiin ja vietiin Kruununhaan asemalle. Toinen 30 kv kaapeleista Suvilahti-Mäkelänkatu kytkettiin Mäkelänkatua varten 5 kv reservisyöttöön. 110 kv asemat Herttonieml Rakennusviraston talorakennusos3.sto sai valmiiksi Herttoniemen aseman luonnospiirustukset vuoden lopulla ja aloitti pää- ja työpiirustusten laadinnan. Tarvittavien rakennuslupien hankkiminen siirtyi seuraavaan vuoteen. Asemaa varten tilattiin Oy Strömberg Ab:lta 110/20 kv, 30 MVA päämuuntaja, samoin MF Oerlikonilta 4 kpl 110 kv vähäöljykatkaisijoita, joiden oikosulkuteho on 3 700 MV A. 110 kv erottimista, virtamuuntajista ja venttiilisuojista saatiin tarjoukset ja) 10 kv kytkinlaitoksen rautarakenteita varten laadittiin hankintasuunnitelma. - 20 kv kytkinlaitosrakennukseen tulevista kojeista katkaisijoita lukuunottamatta tehtiin hankintasuunnitelma vuoden lopulla. Pltäjänmäkl Asemaa varten tilattiin Oy Strömberg Ab:lta 110/20 kv, 30 MV A päämuuntaja sekä 110 kv kytkinlaitosta varten vähäöljykatkaisija MF Oerlikonilta. Rautarakenteet tilattiin Wärtsiläyhtymän Oy Kone ja Sillalta. Kesällä tehdyn hankintasuunnitelman mukaan pyydettyjä erottimien, venttiilisuojien ja virtamuuntajien tarjouksia käsiteltiin loppuvuodesta. Vihdintien jakoaseman laajennukseen kuuluvat rakennustyöt valmistuivat ja 20 kv kojeet tilattiin. Vanhakaupunki 30 kv kytkinlaitoksen muuttaminen 20 kv jännitteelle sekä vastaavat valvomon muutostyöt saatiin valmiiksi. Entisen Suvilahti Vanhakaupunki välisen 30 kv johdon kenno otettiin 20 kv jännitteellä käyttöön elokuussa Koskela,a syöttävänä. Vuoden lopulla asennettiin valmiiksi 20 kv kenno uutta Vihdintien jakoasemalle suuntautuvaa johtoa varten. Töölöstä irroitettu 30/5 kv, 8 MV A muuntaja otettiin 20/5 kv muuntosuhteelle kytkettynä käyttöön Vanhassakaupungissa tammikuussa. 20 kv asemat Töölöstä irroitettu 30/5 kv, 8 MV A muuntaja kuljetettiin Oy Strömberg Ab:lta 20/5 kv muuntosuhteelle kytkettynä Koskelaan, jossa se saa-

57 tiin käyttöön elokuussa. Tällöin otettiin. myös käyttöön keväällä valmistunut 20 kv kytkinlaitos, joka käsittää 4 kennoa. Käytöstä poistettiin Herttoniemessä Etelä Suomen VOmaosakeyhtiön asemalla ollut sähkölaitoksen 20/5 kv, 2 MVA muuntaja. Samoin purettiin Oulunkylässä sijainnut tilapäinen Veräjämäen 20/5 kv ulkomuuntamo. Tasasuuntaamot Kertomusvuonna on jatkettu tasasuuntaajia koskevia tutkimuksia. Näistä mainittakoon tutkimus raitiotieliikenteen sähköntarpeesta sekä tutkimus taloudellisesti edullisimmasta tasasuuntaajan yksikkökoosta. Kallio Asemalla siirryttiin keväällä 380/220 V omakäyttöjännitteeseen. Syksyllä valmistuivat 5000/380/220 V muuntamon rakennustyöt. Taulukossa 3 on esitetty sähkölaitoksen omistamat käyttökunnossa olevat sähköasemien koneistot 31. 12. 1957. Kuvasta 2 näkyy asennettujen 110/20 kv, 30/10 kv ja 30/5 kv muuntajien tehot eri vuosina sekä vastaavasti.kuvasta 3 asennettujen tasasuuntaajien ja pyörivien koneitten tehot. 2. S. MUUNTAMOT Muuntamoiden rakennustoiminta kohdistui pääasiassa 20 kv alueelle, jonne rakennettiin 17 pysyvää muuntamoa: Munkkivuoreen ja Tapanilaan kumpaankin 5, Herttoniemeen ja Haagaan kumpaankin 2 sekä Malmille, Pukinmäkeen ja Räpylään kuhunkin 1. Näistä oli 12 muurattua tornimuuntamoa, 4 muurattua kaapelimuuntamoa ja 1 kellarimuuntamo. Näiden lisäksi pystytettiin 20 kv alueelle 20 puista tornimuuntamoa ja 2 puista kaapelimuuntamoa. 20 kvalueella purettiin 4 muurattua ja 1 puinen kaapelimuuntamo, 5 kellarimuuntamoa ja 23 puista tornimuuntamoa. 10 kv alueelle rakennettiin 3 muurattu< kaapelimuuntamoa sekä kojeistettiin 4 kellarimuuntamoa. Lisäksi pystytettiin 2 peltistä kaapelimuuntamoa ja 2 puista tornimuuntamoa. 10 kv alueella purettiin 2 muurattua, 3 puista ja 1 peltinen kaapelimuuntamo, 5 kellarimuuntamoa ja 5 puista tornimuuntamoa. Jännitteenkorotusta 5 kv:sta 10 kv:iin jatkettiin Salmisaaresta itään olevalla a1~eella ja Munkkiniemessä. Muutos käsitti 28 sähkölaitoksen muuntamoa ja 9 suurjännitekuluttajaa. Uusia suurjännitekuluttajia liitettiin kertomusvuonna 5 kv verkkoon 9, 10 kv verkkoon 2 ja 20 kv verkkoon 4. Lisäksi siirrettiin 5 kv:lta 10 kv:lle emo 9 kuluttajaa, 5 kv:lta 20 kv:lle 3 kuluttajaa sekä poistettiin 5 kv verkosta 11 kuluttajaa. Eri verkkoihin liitettyjen sähkölaitoksen muuntamoiden ja suurjännitekuluttajien lukumäärät ilmenevät taulukosta 4 sekä vastaavat muuntajatehot taulukosta 5. Kuluttajien muuntajatehoiksi on otettu vain suoraan ostojännitteeseen liitettyjen muuntajien yhteisteho. Vähennys omien muuntamoiden ja poikkeuksellisen pieni lisäys kuluttajien muuntamoiden kokonaislukumäädssä johtuu siitä laajasta purkamisesta, mitä on suoritettu Pitäjänmäen sekä Pukinmäen, Malmin ja Tapanilan 5 kv verkoissao Kuvassa 4 on esitetty muuntajatehojen kehitys vuodesta 1930 lähtien. Siitä voidaan havaita 20 kv jännitteen käyttöönotto vuonna. 1950 ja sen nopea kehitys, mikä johtuu esikau-. punkien vilkkaasta rakentamisesta, sekä 10 kv jännitteen käyttöönotto vuonna 1956, jolloin jännitteenkorotus 5 kv:sta 10 kv:iin alkoi. Kertomusvuonna suunniteltiin uusi 20 kv tiilinen tornimuuntamotyyppi. Pysyvät muun-. tamot rakennetaan nykyisin 700 kv A muuntajakokoa silmälläpitäen. Muuntajien yleisin suuruus toistaiseksi 20 kv verkossa on 200 kva sekä 5 kv ja 10 kv verkoissa 250 kva. Siirtymistä suurempiin muuntajakokoihin on jatkuvasti havaittavissa. Uudet muuntajat 10 kv aluetta varten on tilattu jännitteenkorottamista silmälläpitäen joko ensiökäämien sarjarinnakkaiskytkentämahdollisuudella tai pelkästään 10 kv ensiökäämein. Osa jännitteenkorotuksessa vapautuvista 5 kv muuntajista 'On käämitetty uudelleen 10 kv:lle. 2.4. SlUKöVERKOSTO 110 kv verkko Kaksoisjohdon Suvilahti-Herttoniemi paatepylväs uusittiin Herttoniemen aseman edustalla ja johto siirrettiin Naurissalmen luona uudelle pylväälle. Johdon Tammisto - Pitkäkoski - Malminkartano - Pitäjänmäki rakentamista koskevat

HVA 200 58 -- ---- 1. 110/20 kv muuntajat 2. 30110 kv muuntajat f~ 3. 30/5 kv muimtajat f...j "3 --1 D U ~ r -. ~ u--r- r-- ~ "JO tito 19ft}' '960 Kuva 2. Muuntajatehojen kehitys vuodesta 1930. J. Z Taulukko 3. Sähköasemien koneistoi 110/20 kv asemat 30/10 kv ja Vanhakaupunki K amppl. tori haka.. Kasarmi- Kruunun" Koneisto Jännite kpl Teho a MVA Teho Teho Teho MVA MVA. MVA kpl a kpl a kpl a Muuntaja.:... :.... 110/20 kv 30/10 kv 30/5 kv 20/5 kv 2 30,0 8,0 1 10,0 10,0 2 8,25 3 8,25 3,0 Tasasuuntaaja............. &..... Yksiankkurimuuttaja............ Moottorigeneraattori..... Kaskadimuuttaja....».... Tasaaja... 1 600 V» 250 V 600 V» 250 V 250 V» 250 V 125 V. MW MW MW 2 2,4 2,2 1 0,6 1,2 1 0,75 2 0,5.2 1,0 1 1,5 0,38. 1 0,5 4 1,0 0,054

59 fw 26 20 16 10 6 o ---------- ~---------"--":'-..J.... 10;-... -f---------- 4. 600 V amruuntgajat 2. fdj V py"ivät kon.et 1--'3. 260V rlsllsuuntaajat.. 260V py6riväf leoneet J.--~-----t----l.r-t----L --------- f--, 31. 12. 1957. 19110 ---------4 ~-1_-. L_ -[ -! -----"1._-- ------ 1160 Kuva 3. Tasasuuntaamotehojen kehitys vuodesta' 1930. 4-2.3 30/5 kv asemat 20/5 kv asemat Tasasuuntaamot Meilahti Mäkelän- Töölö Koskela Muut Eurantie Kallio katu kp~ 1 T~O l' ~~l r T~hO 1 kpl T~hO 'TehO -'-~Teha 'kpl'l T~O ~l- Te~o- Yhteensä. -- --_..._- - kpl a. kpl a. MVA MVA MVA MVA MVA MVA MVA MW,-- 60,0 2 10,0 20,0 1 10,0 1 8,0 2 10,0 102,26 1 8,0 2 2,0 1 f,o 21,0 MW MW MW MW 2 1,2 1 2.2 2 1,8 1 0,96 1 2.2 2 0,48 19,92 1,2 1 1,0 2,76 2 0,5 2 0,5 4,00 1 2,0 1 1,8.. 1 0,25 1 0,5 6,93 1 1.. 0 1 1,0 -- ", 1 0.. 35 6,35' 1 0,030 O,o'U

60 neuvottelut saatettiin loppuun matran Voima Oy:n kanssa, sopimuksen allekirjoittaminen siirtyi kuitenkin seuraavan vuoden puolelle. Taulukko 4. Muuntamoiden ja suurjännitekuluttajien lukumäärät 31. 12. 1957 ja muutokset v. 1957. Muuntajan Sähkölaitoksen Suurjlnnite Yhteensä ensiöjännite muuntamot kuluttajat 1) 5 kv 282 (---63) 90 (-14) 372 (-77) 10 kv 52 (+26) 18 (+11) 70 (+37) 20 kv 186 (+35) 33 (+ 7) 219 (+42) Yhteensä 520 (- 2) 141 (+ 4) 661 (+ 2) 30 kv verkko Kampin ja Kasarmitorin asemien välille edellisenä vuonna asennetuista 30 kv 3 X 150 mm D kaapeleista saatiin toinenkin käyttökuntoon. Vanhankaupungin ja Mäkelänkadun asemien välisestä johdosta siirrettiin sen Vanhan,kaupungin puoleisessa päässä oleva kaapeli (3 X 150 mm S) syöttämään Koskelan asemaa 20 kv:lla. Muu osa johdosta, eli avojohto Koskelan aseman lähistöltä Mäkelänkadulle, purettiin. Toinen 30 kv kaapeleista Suvilahti-Mäkelänkatu" otettiin reservikäyttöön 5 kv:lla. 20 kv verkko Pitäjänmäen suunnalla rakennetuista avojohtoyhteyksistä olivat huomattavimpia johto Kaarelasta Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselle, Munkkivuoren, Talin puhdistamon ja Pajamäen johdot, johdot Vihdintien jakoasemalta Marttilan ja Reimarlan asuntoalueille, joilla 5 kv jakelu lopetettiin sekä johto Vihdintien vartta Konalan teollisuusalueelle. Kaapelointeja suoritettiin vain Munkkivuoren, asuntoalueella ja Pitäjänmäen eteläisellä teollisuusalueella. Vanhankaupungin ja Malmin suunnalla suoritetuista avojohtotöistä mainittakoon uusi runkojohto Vanhankaupungin asemalta Oulunkylään sekä Suutarilantien johto. Valmistuneista kaapeliyhteyksistä ovat huomattavimmat väleillätraktoritie - Kauppatie Malmilla ja Malminraitti - Tehtaantie - Palokunnantie Tapanilassa. Herttoniemen asunto- ja teollisuusalueille rakennettiin muutamia avojohto- ja kaapeliyhteyksiä. Sahaajankadun muuntamon valmistuttua liitettiin tähän tilapäisesti Santahaminan, Tammisalon ja Prinssintien johdot, siksi kunnes Herttoniemen aseman 20 kv kytkinlaitos laajenee. Mainittujen töiden lisäksi suoritettiin johtojen siirtoja ja pienehköjä johtotöitä muuntamoiden liittämisien yhteydessä. 20 kv:n avojohtoihin on kertomusvuonna käytetty melkein yksinomaan feralköysiä, runkojohdoilla 90,6 mm S (.:oviisa) sekä haaroissa 62,4 mm! (Raven). Vastaavat kuparijohtimien Taulukko 5. Muuntamoiden muuntafatehot 31.12. 1957 Muuntajateho MVA Ensiöjännite Ensiöjännite Ensiöjännite Yhteensä" 5 kv 10 kv 20 kv D) Omat muun- Toisiojännite 380/220V 102,8 17,0 41,9 161,7 tamot Muu toisiojännite 4,8 - - 4,8 Yhteensä 107,6 17,0 41,9 166,8 3) Kuluttajien Toisiojännite 380/220V 61,8 8,1 12,8 82,7 muuntamot Muu toisiojännite 21,3 8,5 8,3 38,1 Yhteensä 83,1 16,6 21,1 "120,8 Kaikki muunta- Toisiojännite 380/220V 164,6 25,1 54,7 244,4 mot Muu toisiojännite 26,1 8,5 8,3 42,9 Yhteensä 190,7 33,6 63,0 287,3 1) Suurjännitekuluttajien lukumäärä on laskettu pääostopisteiden mukaan. ') Sähkölaitoksen 20/5 kv välimuuntajat eivät sisälly tilastoon. 8) Suurjännitekuluttajat on laskettu ostojännitteeseen liitetyn muuntajatehon mukaan.

fva 400 '1 2. J..~oo 4. 6 6 200 5lcV muuntamot 'fokv -.- 20kV -.- Omat Kuluttajien Kail<l<i -.- (6.- '1. +2 +J.14.+5) 61 1- ---+----------~----------+-------- 6.,... 100 5. 3 o '930 f940 1960 Kuva 4. Muuntamotehoien kehitys vuodesta 1930. 2. poikkipinnat olivat aikaisemmin 50 mm i 'ja 35... 16 mm 2 Käytettyjen maakaapelien johdinpoikkipinnat olivat 120 mm i ja 50 mm i. 10 kv verkko 10 kv:n verkko lisääntyi pääasiassa suoritetun jännitteenkorotuksen johdosta. 5 kv verkosta siirtyi 10 kv jännitteelle Salmisaaren itäpuolella olevalla alueella sekä Munkkinie~essä ja Meilahdessa yhteensä 28 omaa muuntamoa ja 9 ~~ti~jännitekuluttaj'aa sekä 24,8 km)ohtoverkkoa, josta on 21;3 km kaapeliverkkoa. Suoritetuista laajennustöistä lisäksi mainittakoon kaapeloinnit Puistokaarella, Taivaanvuohentiellä ja Melkonkadulla Lauttasaaressa sekä Saukonkadulla Länsisatamassa. 5 kv verkko 5 kv:n verkkotöistä olivat huomattavimpia' kaapeloinnit Kampin asemalta Autotalole, Meilahden asemalta Raisiontielle, Kruununhaan asemalta Katajanokalle sekä kaapeleiq,en siirto Kruununhaan: vanhasta kytkinlaitoksesta uuteen. Edelleen mainittakoon kaapelointi Elimäenkadun muuntamolta,vr:n Pasilan 'konepajalle sekä Toisella linjalla Kalliossa ja Suvilahden asemalla ja sen ympäristössä suoritetut kaapelit yöt. Viimemainittuihin kuuluivat mm. kaapeliverkon järjestelyt Sörnäisten rantatiellä OTK:n ja Kone ja Sillan jakoasemien liittämisen yhteydessä sekä yhteydet Suvilal).cien asemalta Teurastamolle, Kulosaaren sillan asemalle ja täältä edelleen Sörnäisten satamaan. Verkossa käytetyt kaapelit ovat l-vaippaisia 10 kv kaapeleita ja niiden johdinpoikkipinnat ovat uusissa. asemalta lähtevissä kaapeleissa 185 mm B sekä muualla' verkossa ja vanhemmissa kaapeleissa 95 tai 50 mm i. 5 kv 'verkko väheni jännitteen korotuksen kautta sekä myös siten; että 20 kvalueella purettiin 5 kv:n avojohtoverkkoa Marttilassa, Rei:' marlassa, Pukinmäellä, Malmilla, Tapanilassa ja Herttoniemessä. Lisäksi poistettiin käytöstä eräitä vanhoja kaapeleita Suvilahden aseman' ympäristössä. 600 V verkko 600 V verkon.asennustyöt rajoittuivat siihen,.: että Kampit:t asemalta Runeberginka!lun ja

62 Salomoninkadun kulmaan sail.lrka asennettiin 300 mm l kaapelipari johdinautolinjan syöttöä varten. Lisäksi otettiin käyttöön Eirassa johdinautolinjan syöttöä varten vanha tasasähköverkon syöttökaapeli (300 mm D) Kasarmitorin asemalta Viiskulmaan. ~enjä~teverkko Vaihtosähkökaapeliverkkoa vahvistettiin ja lisättiin yleensä kaikkien suurjännitekaapelitöiden yhteydessä. Erillisiä tai huomattavampia pienjännitekaapelointeja suoritettiin mm. Tehtaankadun, Neitsytpolun ja Puistokadun muodostamassa kolmiossa Kaivopuistossa, Satamaja Laivastokaduilla Katajanokalla, Marian- ja Kirkkokadulla sekä Oiko- ja Kirjatyöntekijäinkadulla Kruununhaassa ja Toisella linjalla Kalliossa. Nämä työt johtuivat sähkölajinvaihdosta. Muista pienjännitekaapeloinneista mainittakoon 10kV alueella Hermannissa sekä 20 kv alueella Munkkivuoressa, Pohjois-Haaga :ssa, H,erttoniemessä Siilitiellä, Hiihtäjäntiellä ja Roihuvuoren alueen pohjoisosassa sekä Maunulassa Koivikko- ja Kuusikkoteillä suoritetut kaapelit yöt. Avojohtoverkon uudistöistä mainittakoon Kalliossa sähkölajinvaihdon yhteydessä rakennettu verkko sekä Myllypuron omakotialueen verkko. Uusimis- ja vahvistustöistä olivat huomattavimmat Paloheinässä, Malmilla, Tapanilas-. sa ja Vartiokylässä suoritetut työt. Pienjännitekaapelijakoverkon johtimien normaalipoikkipinta on 3 X 120+70 mm D ja katuvalokaapelien 3 X 10 mm D Avojohtojakoverkossa on käytetty jokseenkin poikkeuksetta kuparijohtimia, popdtipinta 10... 70 mm D Puhelin- ja valvontaverkot Mariankadulla suoritettujen kaapelitöiden yhteydessä asennettiin Kruununhaan asemalta Kasarmitorin asemalle suuntautuvaa puhelinkaapelia 25 X 4 X 0,9 mm'" Aleksanterinkadulle' saakka; Suvilahdesta vietiin Kulosaaren sillan asemalle puhelinkaapeli 12 X 4 X 1,2. mm'" sekä 2 valvontakaapelia 12 X 4 X 0, 8. mm'" jatkettaviksi edelleen Kulosaareen ja sieltä Naurissalmen suuntaan. Muuntamoiden valvontaverkkoa,.täyd~nn~ttiin suurjännitekaapel~töiden yhteydessä tarpeen mukaan. Tämä verkko on rakennettu 1 kv, 12 X 4 X 0, 8 mm'" kaapeleilla. Taulukko 6 esittää käytössä olevan sähköverkoston kokoonpanon vuoden lopussa ja taulukko 7 siinä vuoden aikana tapahtuneet muutokset. Taulukosta 8 nähdään taas eri laatuisten liittymisjohtojen lukumäärät vuoden päättyessä ja niissä vuoden aikana tapahtuneet muutokset. Kahdesta ensinmainitusta taulukosta havaitaan, että 220/127 V vaihtosähkökaapeliverkko on kokonaan tullut muutetuksi 380/220 V:lle. 2 X 125 V tasasähköverkko on myös hieman pienentynyt, mutta ei kuitenkaan vastaavasti kuin kulutus, koska verkkoon o~ jäänyt toistaiseksi mm. tasasähköhissejä, jonka vuoksi vastaavia verkonosia ei vielä ole voitu poistaa käytöstä. Kuva 5 esittää sähköverkoston kehitystä. Siitä käy selville v. 1946 suoritetun alueliitoksen jälkeen tapahtunut avojohtojen yleistyminen, mikä johtuu esikaupunkien väljemmistä asemakaavoista. Tämä kehitys on kuitenkin jo pysähtynyt, koska uudet asumalähiöt joudutaan suurelta osalta kaapeloimaan. Suurjänniteverkkojen osuus on pienenemään päin, johon on vaikuttanut erikoisesti suurjännitteen korotus 10 ja 20 kv:iin, mikä on lisännyt vastaavasti verkon siirtokykyä. 2.5. LAMPöVERKOSro Vuoden lopussa oli lämminvesiverkossa 27 kuluttajaa, joiden liittymisarvojen summa oli 10,' Gcaljh ja lämmitetty rakennustilavuus yhteensä n. 750000 mao Höyryverkossa oli yhteensä 11 kuluttajaa, joiden liittymisarvojen summa oli 35 tjh eli n. 22 Gcaljh. Viimeksimainituista oli liitetty Salmisaaren voimalaitokseen yksi (Alko, 1,5 tjh eli 0, 9 Gcaljh) ja loput Suvilahden voimalaitokseen. Höyrynkuluttajat ovat pääasiassa teollisuuslaitoksia. Niiden lämmitetty rakennustilavuus on yhteensä n. 310000 m a Alkoa ja kaasutaitosta lukuunottamatta, joista kaasulaitos on vain osaksi sähkölaitoksen varassa. Kertomusvuonna rakennettiin vesikaukolämpöverkossa loppuun edellisenä vuoten~ kesken 'eräiseksi jääneet putkijohdot NS 150 Salmisaari -Alko ja NS 450 Salmisaaresta Leppäsuonka 'dulle. Lisäksi rakennettiin vm. johdon jatkeeksi Kivelän Sairaalaan suuntautuva putkijohto NS 300 reittiä Runeberginkatu-Arkadiankatu lmarlnkatu - Oksasen katu - Välskärin katu sekä haarajohtoja kortteleihin, 170, 410, 411, 412 b, 413, 418, 420, 428, 429 ja 438\ Höyry-

63 kaukolämpöverkkoa täydennettiin rakentamalla johto NS 100 Vilhovuorenkatuun. Lämminvesiverkossa oli putkijohtoa voimalaitosten ulkopuolella 4 760 m (NS 450... NS 40) ja höyryverkossa 1 750 m, (NS 200... NS 50.) josta Salmisaaren verkossa 80 m. Kertomusvuonna alkoi lämminvesikaukolämmitys Salmisaaren voimalaitokselta 14~ 8. 1957. 'Taulukko 8. Liittymisjohdot v. 1957. Jännite ja sähkölaji Pienjännite, vaihtosähkö... t tasasähkö... yhteensä... Suurjännite, 5 kv... 10 kv... t 20 kv... t yhteensä... Yhteensä... 1 km! 2100 2000.,~oo 1000-1 1. Suurjännitejohdot 2. PienjlJnniteWlihto.ähköjohdot 1 TasaslJhkiJjohdot ~. Kaapelit 5 A"ojohdot. 1 lf." 2. +3. a 11.+6.) Lukumäärät vuoden lopussa ja muutokset vuoden aikana Maakaapeli 4611 (+433) 1611 ~- 60),6222 +373) 91 ~- ll) 18 + ll) 22 (+ 7) 131 (+ 7) 6353 (+380) -- --. - 1 Avojohto Riippukaapeli Yhteensä 9325: (+ 169) 2803 (+224) 1 16739 (+826) '143 ~- 19) 8(- 4) 1762 (- 83) 9468 +150) 2811 (+220) 18501 (+743) 2 (+ 2) - 93 (- 9). - - 18 (+ ll)... ll( 0) - 33 (+ 7) 13 (+ 2) - 144 (+ 9) 9481 (+'152) 1 2811 (+220) 18645 (+752)...---------......'",...'"... '"".'--'. 1....... 5DO... ---------- -. - J ",.,,"..............'"... \.._.1.':..-.-... ~.:::.:.:::.2 ~ ~...-=":~.-...-...-..:",,'=":- ---1-------... o... ----------...... ---------... ---------- 3. --' 10...... '.'0 1960 " 1160-1 i! /: V/ pl/ 1.-'" -. -....,_-5. V'" ~... '",....1 -_... ;/...--- ",,,,,,,,,,, Kuya 5. Verkon kehitys vuodesta 1930.!

64 Taulukko 6. Sähköverkosto 31. 12. 1957. ]ohtopituus km Päävoimansiirtoa ja valvontaa palvelevat verkot -10 kvalueen 20 kvalueen verkot verkot Yhteensa. - - - 1- Kaapelia 110 kv Avojohtoa 42,1 - - 42,1 Yhteensä 42,1 - - 42,1 Kaapelia 48,0 - - 48,0! 35 kv Avojohtoa - - - -! Yhteensä. 48,0 - - 48,0, : 1 1 Kaapelia - - 15,' 15,0&! 20 kv Avojohtoa - - 161,9 161,2 Yhteensä. - - 176,6 176,6 Kaapelia - 32,1-32,1 10 kv Avojohtoa - 9,7-9,7 Yhteensä - 41,8-41,8, Kaapelia - 242,ft ~4,Q, 266,5 5 kv Avojohtoa - 9,0 ~1,5 30,5 Yhteensä. - 251,5 45,5 297,0 Kaapelia - 673,1 266,3 939,' 380/220 V Avojohtoa - 123,1 737,'" 860,5 Yhteensä. - 796,2 1.003,7 1.799,9 Kaapelia - - - - 220/127 V Avojohtoa - 4,2 2,6 6,7 Yhteensä. - 4,2 2,ft 6,7 Kaapelia - 24,0 1,9 25,9 600 V Avojohtoa - - 1,0 1,0 Yhteensä. - 24,0 2,9 26,9 Kaapelia 1-167,5-167,ft 2X 125 V Avojohtoa - 9,2-9,2 Yhteensä. 1-176,7-176,7 Puhelin Kaapelia 171,2 1- - 171,2 ja Avojohtoa - - - - valvonta Yhteensä. 171,21 - - 171,2 ~ Kaapelia 219,2 1.139,2 307,6 1.666,0 Kaikki Avojohtoa 42,1 155,2 923,6 1.120,9.. 1 verkot Yhteensä. 261,3 1.294,,0& 1.231,2 2.786,9 Liikennevalolaitteiden kaapelit (yht. 5405 m; &02 kg). sisältyvä.t "10 kv alueen 380/220 V kaapeliverkkoon. ]ohtopituuksia laskettaessa on pienijä.nnitevaihtosä.llköavojohdot redusoitu 4-johtimisiksi, 2X 125 V tasasähköjohdot 3-johtimisiksi ja 600 V tasasä.hköjohdot 2-johtimisiksi johdoiksi.

65 - Taulukko 7. Sähkäverkoston muutokset v. 1967. Johtopituus km Päävoiman siirtoa ja valvontaa palvelevat verkot 10 kv alueen 20 kv alueen verkot verkot Yhteensä, Kaapelia - - - - 110 kv Avojohtoa - - - - Yhteensä - - - - Kaapelia 0,3 - - 0,3 35 kv Avojohtoa -2,8 - - -2,8 Yhteensä -2,8 - - -2,8 Kaapelia. - - 5,7 5,7 20 kv Avojohtoa - - 16,8 16,8 Yhteensä - - 22,6 22,11 Kaapelia - 21,8-21,3 10 kv Avojohtoa - 3,5-3,6 Yhteensä - 24,8-24,8 Kaapelia - -13,9-2,0-15,9 5 kv. Avojohtoa - -15,1 --52,6 --67,8 Yhteensä - -29,0 --54,6 --83,5 Kaapelia - 122,6 57,0 179,6 380/220 V Avojohtoa - 10,1 49,8 59,7 Yhteensä - 132,8 106,8 239,11 Kaapelia - --51,9 ~,8 --61,6 220/127 V Avojohtoa - -22,0-2,8-24,6 Yhteensä - -73,9-12,2-86,i Kaapelia - 1,6-1,6 600 V Avojohtoa - - -1,. -1,4 Yhteensä - 1,6-1,. 0,_ Kaapelia - -1,9 - -1,9 2 X 125 V ' Avojohtoa - -2,0 - -2,0 Yhteensä - -3,9 - -3,8 Puhelin Kaapelia 10,' - - 10,4 ja Avojohtoa - - - - valvonta Yhteensä 10,4 - - 10,' Kaapelia 10,7 77,7 51,1 139,6 Kaikki Avojohtoa -2,6-25,6 9,9-18,2 yhteensä Yhteensä 8,1 52,2 61,0 121,3

66 di kp 6000 ~'r--------,--------,--------,--------.---------~------~ t. LGmppujan lukumäärä Clrpll 2. tlllrora/a;stusliittymli C klt'} 1. ~"~r--------+--------+--------1------~4---------~~~--~ 2. i '.1000 15000 r-------~-----+-----t-----+_--.m,_~- l 2000 '~r-----+-~---~----~----~~~~-~----~... o..o--~~~~--~~~~--~~~~--~~~~~~~~~~~~~~ 1f30 1960 Kuva 6. Ulkovalaistuksen kehitys vuodesta 1930. ~nsin;j.mäiseksi ryhtyi ottamaan lämpöi;i. Hotellija Ravintolakoulu Perhonkatu :ssä. Höyrynmyynti Alkoholiliikkeen Tallberginkadun tehdasrakennukseen alkoi 20. 6. 1957. 2.6. LTLKOV ALASTUS JA LUKENTEEN OHJAUSVALOT Teollisuuslaitosten lautakunta hyväksyi kokouksessaan 29. 3. 1957 esikaupunkialueen katuvalaistuksen yleissuunnitelman, jonka mukaan kaupunkiin johtavat päätiet valaistaan natriumlampuilla ja asuntoalueiden kadut värikorjatuilla elohopealampuilla tai hehkulampuilla. Samanaikaisesti laadittiin kantakaupun-. kia varten vastaavanlainen yleissuunnitelma, jonka mukaan pääkaduilla käytetään värikorjattuja elohopealamppuja yhdessä tai kahdessa rivissä riippuen kadun leveydestä ja syrjäkaduilla behkulamppuja. Kuluneen vuoden työt suoritettiinkin jo näiden yleissuunnitelmien mukaan. Kulosaaren sillalle ja Nurmijärventien eteläpäähän asennettiin natriumlamppuvalaistukset. Esikaupunkialueen töistä, joissa käytettiin värikorjattuja elohopealamppuja, mainittakoon Munkkivuoren ja Lauttasaarentien katuvalaistukset. Kantakaupungin alueella mm. Katajanokan, Etu-Töölön, Mannerheimintien eteläpään ja Mechelininkadun eteläpään valaistuksessa siirryttiin värikorjattuihin elohopealamppuihin. Lisäksi parannettiin huoltotöiden yhteydessä valaistusta mm. Sturenkadulla, Helsinginkadulla ja Nordenskiöldinkadulla. Katajanokalla valmistui satamavalaistuksen ensimmäinen vai "he, joka käsitti" yhdeksän "mastoa."-. Tilkanmäessä otettiin käytäntöön uudet liikenteenohjausvalot. Kuva 6 esittää ulkovalaistuksen kehitystä. Taulukosta 9 käy ilmi ulkovalaistuksen liittymäteho kertomusvuoden päättyessä sekä vuoden aikana tapahtuneet muutokset.

G7 Kuva 7. Hanasaaren voimalaitoksen pienoismalli. 111'lllD Kuva 8. Meilahden sähköasema.

68 Kuva 9. 110 k V johto. Kuva 10. 10 k V muuntamo.

69 Kuva 11. Kaukolämpöjohto NS 300 rakenteilla Runeberginkadulla 1957. 1 -- Kuva 12. Sähkölaitoksen osasto L VT-näyttelyssä 1957. Kuva esittää liaulwlämpöjohtoja ja lämmön jalwlieskuksen laitteita.

70 Taulukko 9. Ulkovalaistusliittymä 31. 12. 1957. Lamppulaji Teho W Kantakaup. Katuvalaistus Esikaupungit Satamavalaistus Yhteensä ru=~~ru=~~~m~~ru=~_~~~~ 31.12.57 v.1957 31.12.57 v. 1957 3\.12.57 v.1957 31. 12.57 v. 1957 31.12.57 v. 1957 ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ Hehkulamput Sekavalolamput Värikorjatut elohopealamput Natriumlamput 100 200 300 500 1000 15QO muut 160 250 1 89 137 265 419 1776 + 7 9063 + 587 152-25 10991 + 569 1099 [ + 57 3175 +108 1330 + 165 125-25 4630 + 248 926 + 50 1389 + 167 166-2 80-3 1635 + 162 491 + 49 857-38 - - 81 + 35 938-3 469-2 16-7 - - 127 + 40 143 + 33 143 + 33 - - - - _4\ ± 0 4 ± 0 6 ± 0 19 ± 0 - - - 19 ± 0 ± 0 - - lo - 15 - - lo - 151 9-1 692 +370 1466 + 324 198 + 77 2356 + 771 323 + 106 77 + 77 - - - - 77 + 771 20 + 20 104 +103 - - 130 + 68 234 + 171 98 + 72 Loisteputket Yht. 31. 12. 1957 3. Toiminta Sähkönkulutus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 9 %:lla. Koska varsinainen kulutuksen kasvunopeus vuonna 1956 oli n. 12 %, on kasvunopeus näin ollen pienentynyt edellisestä vuodesta n. 3 %:lla. Tähän on saattanut vaikuttaa maassa vallinnut yleinen rahapula. Vesisähköä oli käytettävissä melkoisesti runsaammin kuin edellisenä vuotena. Lauhdesähköä käytettiinkin omalla jakelualueella. vain 15,2 % koko tarpeesta vastaavan luvun oltua vuonna 1956 22,5 %. Kaukolämmön toimittaminen Salmisaaren voimalaitokselta aloitettiin 14.8. 1957. Sähkönmyyntitariffit ja liittymismaksut pysyivät kertomusvuoden kuluessa muuttumattomina. Kuluttajalukumäärä lisääntyi 3,8 % vastaavan luvun ollessa edellisenä vuotena 8,1 %. Sähkölajinvaihtotoiminnan ansiosta pieneni pienjännitetasasähkön kulutus 39,6% edelliseen vuoteen verrattuna. Vaihtotoiminnasta on jäljellä enää tasasähköhissien ja niihin verrattavien jäljelle jääneiden laitteiden vaihtaminen. Liittymistarkastusten luku on supistunee,n rakennu!?toiminnan johdosta voimakkaasti vähentynyt vuoden loppupuolella.

71 3.1. SlUKöN JA LAMMöN HA~A KatsauS' yleiseen energiatila.nteeseen Kertomusvuoden ~lussa jatkui edellisen vuoden vedenniu:kkuus, kunnes toukokuun kevättulvat sekä sateinen kesä ratkaisevasti muuttivat tilanteen. Niinpä alkuvuodesta omilla voimalaitoksilla kehitettiin sähköä jopa kantaverkkoon myytäväksi, kun sen sijaan loppuvuoden.aikana oli yleensä vesisähköä saatavissa koko.kaupungin kulutusta vastaava määrä. Sähkön kokonaishankinta oli v. 1957 535,5 'GWh, josta 436,0 GWh eli 81.24% oli vesisähköä, 99,3 GWh eli 18,u% lauhdesähköä ja 0,2 GWh eli 0,04 % vastapainesähköä. Kokonaishankinnasta myytiin sähkönhankkijoille 21. GWh (noin 4 %) ja Helsingissä käytettiin 'omakäyttö ja häviöt mukaanluettuina 514,3 GWh (noin 96 %). Höyrynmyynti oli 72,3 kt (v. 1956 n. 74,9 kt) ja vesikaukolämmön myynti 8, 7 Tcal. Sähkön hankinta.sopimukset Sähkölaitoksella on sähkönhankintasopimus matran Voima Osakeyhtiön kanssa. Toukokuussa 1956 solmitun sopimuksen mukaisesti toimitti mainittu yhtiö tehoa 40 MW 30. 9. 1957 saakka ja 55 MW 1. 10.1957... 31. 12. 1958 sekä 12 MVAr loistehoa. matran Voima Osakeyhtiöllä on oikeus rajoittaa tehon antoa veden vähyyden tai konerikon sattuessa. Sähkön luovutus tapahtuu pääasiassa Vanhankaupungin muuntamon 110 kv:n kokoomakiskoilla. Sopimuksen mukaan muuttuu sähkön hinta elinkustannusindeksin, rakennusindeksin sekä Ekonon laskeman polttoaineen hinnan muutosten mukaisesti verrattuna v. 1951 indekseihin ja hintoihin. Perushinnat olivat seuraavat: - Tilaushinta 7.533,6 mkfkw vuodessa riippumatta siitä, missä määrin tilaustehoa käytettiin. - Kulutushinta sopimusenergiasta. 1,57 mk/ kwh. - Loistehonhinta 143 mkfkvar kuukaudessa. Laskutettavaksi loistehoksi merkitään mitattu suurin 1 tunnin keskiloisteho vähennettynä 4 500 kilovarilla ynnä kilovarimää- rällä, jonka lukuarvo on neljäsosa saman kuukauden tilaustehon lukuarvosta. Hintakertoimen arvo oli hintasäännöstelyn vuoksi 1. 1. - 28.2.19571,27 ja 1. 3. - 31. 12. 1957 1,28. Tilausteho oli vedenvähyyden johdosta 1. 1. - 16. 5. 1957 rajoitettu arvoon 32 MW.. matran Voima Osakeyhtiö ja Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiö toimittavat energiatilanteen salliessa ylimääräistä sähköa., jota oli saatavissa toukokuusta lähtien ja jonka hinta oli 6. 7. 1957 saakka 3 mkfkwh sekä siitä lähtien 2 mkfkwh. Lisäksi ostettiin pieniä määriä ylimääräistä sähköä niiltä kuluttajilta, joilla on omat voimalaitokset. Omien voimalaitosten toiminta Suviahden voimalaitos Voimalaitos kehitti v. 1957 6,7 % sähkölaitoksen kokonaisenergianhankinnasta. Pääasiallinen pätöenergian kehitys tapahtui vuoden ensimmäisellä kolmanneksella. Loppuvuosi oli vain kompensointi- ja kaukolämpökäyttöä. Vuoden kuluessa tehtiin laitoksen vesipuo~ lella huomattavia muutoksia. Lisäveden pehmennyssuodattimiin vaihdettiin uusi kationinvaihtomassa, jolloin pehmennyskyky nousi yli kaksinkertaiseksi entiseen verrattuna. Jäähdytysveden käsittelyssä käytettävät kloori- ja kuparisulfaattilaitteet uusittiin niinikään. Kiinteistön lämmitys muutettiin höyryjärjestelmästä syöttövedellä toimivaksi. Turbiiniöljyjen puhdistamista varten asennettiin kaikille koneille yhteinen separoimislaitos. Kaasulaitoksen satamassa purettiin voimalaitosta varten kivihiiltä 16 laivanlastia yht. 43083 t. Hiili ajettiin sieltä autoilla voimalaitoksen kentälle. Suoraan kentälle ajettuna hankittiin lisäksi antrasiittia ym. yht. 7759 t. Vuoden aikana käytetty polttoöljy saatiin Essota putkijohtoa pitkin. Seuraavat luvut kuvaavat voimalaitoksen käyttöä 1957. Pätötehohuippu 17. 1. 1957 Pätöenergian kehitysaika 131. päivänä yht.... Pätöenergiaa kehitetty.... Suurin vuorokautinen pätöenergian kehitys 10.1.1957 41 MW 1597 h 34526 MWh/v 615 MWh/vrk

72 Loisenergiaa kehitetty 304 päivänä yhteensä 3 633 h, josta puhtaasti kompensointikäytössä.... pätötehokäytön ohella.... Lämpöä toimitettu lämmönjakeluverkkoon.... Poltettu kivihiiltä.... antrasiittia ym..... öljyä.... Sähköenergiaa käytetty omaan kulutukseen.... kompensointiin.... Raakavettä käsitelty.... Samlsaaren voimalaitos 2006h 1627 h 50,2 Tcalfv 30449 tfv 5332 tfv 2290 tfv 3737 MWhfv 1002MWhfv 129410 m 3 /v Voimalaitos kehitti v. 1957 12,6 % sähkölaitoksen kokonaisenergianhankinnasta. Vuoden jälkipuoliskolla oli pätöenergian kehityksen tarve hyvästä vesitilanteesta johtuen varsin vähäistä. Voimalaitoksen tehtävät keskittyivät tällöin ylläpitotehtävien ohella de Lavalturbogeneraattorin vastaanottokokeisiin ja kaukolämpäkeskuksen käyttöönottoon. Turbogeneraattori 1 kehitti alkuvuoden pätöenergiaa ja loppuvuoden pääasiallisesti puhdasta loisenergiaa toimien moitteettomasti. Turbogeneraattori :lla kehitettiin koeajojen yhteydessä pätöenergiaa yhteensä 3 309 MWh. Tämän koneen vastaanottokokeet ovat vielä osittain kesken, eikä sitä ole voitu ottaa normaaliin käyttöön. Kattiloiden maalaus suoritettiin loppu un. Jokainen kattila oli vuorollaan käytössä. Kattila 4 varustettiin automaattisella tulipesän vedon säätölaitteella, josta saatiin hyviä kokemuksia. Kattiloiden märkäsäilöntää varten on paisuntasäiliö putkistoineen valmistumassa. Vesikaukolämmitys Töölöön aloitettiin 14. 8. 1957, josta lähtien se on toiminut käytännöllisesti katsoen keskeytyksettä. Lämmitys on tapahtunut pääasiassa reduktioasemien kautta kattilahöyryllä. Höyryn jakelu Alkoon aloitettiin kesäkuussa. Voimalaitoksen satamassa purettiin omaa tarvetta varten 27 laivasta polttoainetta yhteensä 76 338 t. Vieraitten lukuun lastattiin tai purettiin 28 laivaa, yhteensä 24 744 t. 13. 5. 1957 vietettiin voimalaitoksella perheenpäivää, jolloin voimalaitoksen palveluksessa olevien omaisilla oli tilaisuus tutust~a voimalaitokseen ja työolosuhteisiin siellä. Noin 100 henkilöä saapuikin voimalaitokselle ja yleisesti tunnustettiin tämänlaatuisen toiminnan olevan omiaan lähentämään koteja ja työpaikkaa toisiinsa. Seuraavat luvut kuvaavat voimalaitoksen käyttöä 1957. Pätötehohuippu 19. 12. 1957 Pätöenergian kehitysaika 212 päivänä yht... Pätöenergiaa kehitetty... Edellisestä vastapaine-energiaa (yhteensä 7 päivänä). Suurin vuorokautinen pätöe~ergian kehitys (tammihelmikuussa 38 päivänä).. Loisenergiaa kehitetty 329 päivänä 4 788 h, josta puhtaasti kompensointikäytössä... pätötehokäytönohella... Lämpöä toimitettu lämmönjakeluverkkoon... (josta koekäyttöjen yhteydessä 1,9 Tcal vastapainelämpönä) Poltettu kivihiiltä... antrasiittiä ja koksia... öljyä.... Sähköenergiaa käytetty omaan kulutukseen... kompensointiin.... Raakavettä käsitelty.... Kemian laboratorio 34 MW 3082h 64750MWh/v 210MWh/v 720MWhfvrk 1706 h 3082h 13,4 Tcal/v 41016 t/v 3190 t/v 1 130 t/v 3384 MWh/v 1832 MWh/v 20670 m 3 /v Salmisaaren voimalaitoksella on kemian laboratoriolle varatuista tiloista osa kunnostettu ja otettu käyttöön. Kemian laboratorio toimii paitsi Salmisaaren voimalaitoksen käyttölaboratoriona myöskin tutkimuslaboratoriona, jossa suoritetaan toimialaan kuuluvaa tutkimustyötä sähkölaitoksen eri toimintayksiköille.

73 Taulukko 10: Voimalaitosten polttoaineen käyttö v.1957. Laitos PJ.töenergian Kompenkehitykseen sointiin Tcal/v 189,1 6,7 Salmisaari 72,3 2,5 % Tcal/v! 108,. 8,7 Suvilahti 46,2 3,7 ' % Tcal/v 297;5 15,. i Yhteensä 59,8 3,1 ~ %. Lämpöä kulutettu Lämmön myyntiin Rakennusten läm- mitykseen Kattilalaitoksen häviöi- hin, varallaoloon ym. 15,3 6,7 44,2 5,9 2,5 16,8 50,2 21,3 3,6 64,1 1,5 27,3 65,5 10,3 108,3 13,2 2,1 21,8 Yhteensä = polttoaineita poltettu 262 100 235 100 497 100 Lämmön hankinta Lämmön kokonaishankinta (497 Tcal) pieneni edelliseen Vuoteen verrattuna 29 %. Tämä johtuu siitä, että pätöenergian kehitykseen tarvittiin 35 % vähemmän lämpöä kuin edellisenä vuotena. Taulukko 10 antaa kokonaiskuvan lämmön hankinnasta v. 1957. Sähkön hankinta Pätötehohuippu kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, 9 % ja loistehohuippu 3 %. Sähköenergian kokonaishankinta lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna vain 0,6 %. Kuvasta 13 ilmenee sähkön hankinnan kehitys vuodesta 1930 lukien ja kuvasta 15 sen jakautuminen 1957. Seuraavassa esitetään luettelona muutamia sähkön hankintaa kuvaavia lukuja. Pätötehohuippu 17. 12. 1957 klo 9-10... 128 MW Loistehohuipp1,l 20. 12. 1957 klo 9-10... 73 MVAr Sähköenergian kokonaishankinta...:...:,...' 535,5 GWh/v Sähköenergian 'kokonaiskillutus... 514,3 GWh/v Vastaava :huipputehon :käyttöaika...,... 4010 h. Pienin pätöteh9 22. 6. 1957 klo 4-5... 11 MW 'Suurin vuorokautinen kokonaisenergianhankinta 5. 2. 1957'...'... 2296 MWh/vrk Suurin vuorokautinen sähköntarve 12. 12. 1957... 2043 MWh/vrk Pienin vuorokautinen kokonaisenergianhankinta 22. 6.. 1957...::... 523 MWh/vrk 3. 2. SlUKöNMYYNT Sähkön käyttö jakautui toimintavuotena seuraavasti: GWh % Myynti sähkönhankkijoille... 21,2 4,0 & vaihtosähkönä kuluttajille... 434,6 81,2» tasasähkönä kuluttajille 8,1 1,5 raitioteille ja johdinautoille... 22,1 4,1 Laitoksen omakäyttö... 14,4 2,7 Häviöt... 35,1 6,5 Sähkön käyttö yhteensä... 535,5 100,0 Sähkön kokonaiskäyttö 535,5 GWh ylittää n. 0,6 % edellisen vucden vastaavan arvon. Tämä.pieni kasvu johtuu parantuneesta energiatilanteesta, jonka ansiosta myyntimme' sähkönhankkijoille jäi noin kolmannekseen v. 1956 määrästä. Kokonaiskulutus sähkölaitoksen verkossa nousi arvoon 514,3 GWh, mikä vastaa 9,1 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Kuva 14 esittää k?k<ina~skq.lutuksen kehitystä.

GWh 74 700r--------,~~----_.~~----_.--------_,----~--_r--------~ ~ r---------+---------+-~------~--------~--------~--------~ 500 r---------r---------+---------+---------~--------~~~~--~ ~ r_--------~--------+---------+---------+_--------~~~~--~ ~ ~--------+_--------~--------~----------+_--~~~~~_b_b--~ ~Dr_------~--------_+--------_r_F=r_r_r~~~~~~;_;_;_~ 100 D ffml t'6f)j Kuva 13. Sähkönhanhinnan kehitys vuodesta 1930 (sisältää myös myynnin valtaverkkoon). Gth/r 700 1. Kokonoi_uluhu 2. HulppupitMeho ~ f. ~ tl, lt '60.JOO tdd 2J, 0 ".JO -~ --.rj i ~ -~ r--~.. - t- ~ - - J J 1940 1110 Kuva 14. Sähkönkulutuksen kehitys vuodesta 1930. r-- - r- r-- 2.

75 Laitoksen omakäytön ja häviöiden suhteellinen os:uus, yhteensä 9,6 %, säilyi ennallaan. Varsinaisille kuluttajille tapahtuneen myynnin jakautumista tariffeittain ja k~luttajaryhmittäin tarkastellaan jäljempänä. Kuva Ui esittää yleiskatsauksellisesti sähkön hankinnan ja myynnin jakautumista. Sähkönmyyntitariffit Kuluttaja voi valita tariffin, jolla hän sähköä ostaa seuraavassa esitettyjen soveltamisperiaatteiden mukaan." Kuitenkin, mikäli kuluttajan käyttämän vuotuisen sähköenergian ja vastaavan tehonoton suhde tai tehonoton ajankohta huomattavasti poikkeavat tavanomaisesta arvostaan, pidättää sähkölaitos itselleen oikeuden harkitsemissaan tapauksissa määrätä veloitusperusteeksi kyseiset seikat huomioonottavan tariffin. Plenkulutustarlfflt Valai.stustariffi (A tariffi) ja sekatariffi (B-tariffi ) Sähkön hinta peritään kulutetun sähköenergian määrään perustuvana kulutusmaksuna (mkfkwh; tariffin ja kulutusmaksun lyhennysmerkkinä on A ja vastaavasti B). Valaistustariffia sovelletaan pääasiallisesti valaistukseen tai sitä vastaavaan tarkoitukseen käytetyn sähkön myynnissä. ' Sekatariffia sovelletaan sähkönmyynnissä valaistukseen ja moottorikäyttöön, edellyttäen, että moottorikäyttö muodostaa vähintään puolet kokonaiskulutuksesta, samoinkuin sähkön myynnissä muihinkin sellaisiin lähinnä ammatillisiin tarkoituksiin, jotka vastaavat luo~teeltaan mainitunlaista sekakäyttöä. Edellytyksenä tämän tariffin soveltamiseen on lisäksi, että kuluttajan ottama teho ei ylitä 10 kw. Yleistariffi (EF-tariffi) Sähkön hinta peritään kulutusmaksuna (mk/kwh; F) kulutetusta sähköenergiasta ja vuotuisena perusmaksuna (mk/v ty; E) kuluttajan tariffiyksikkömäärän nojalla. Tariffiyksiköiden (ty) lukumäärä lasketaan sovelta~n Suomen Sähkölaitosyhdistyksen julkaisussa»sähkön jakelun normaalitariffib esitettyjä tariffiyksikkölaskennan perusteita eräin vähäisin täydennyksin. Yleistariffia sovelletaan sähkön myynmssa koteihin sekä niiden yhteydessä harjoitettuun elinkeinotoimintaan. Tehotariffi (He-tariffi) Sähkön hinta peritään kulutusmaksuna (mk/ kwh; G) kulutetun energian perusteella ja kuluttajan laskutettavasta huipputehosta riippuvana vuotuisena tehomaksuna (mkfkw; H). Laskutettava huipputeho määrätään talvikuukausma (tammi-... maaliskuu ja loka-... joulukuu) mitattujen kahden suurimman 15 min. huipputehon keskiarvona. Laskutus suoritetaan vähintään 5 kw:lta. Avo- ja sulkuaikatariffi (Ppk-tariffi) Sähkön hinta peritään kulutusmaksuna (mk! kwh), jonka suuruus riippuu ajankohdasta, jona sähköenergia käytetään. Avoaikana, so. talvikuukausina (tammi-... maaliskuu ja loka-... joulukuu) yöllä klo 22.00... 6.30 sekä kesäkuukausina rajoittamattomana aikana, kulutetusta. sähköenergiasta peritään alempi, ns. avoaikakulutusmaksu. Sulku aikana, so: muuna kuin avoaikana kulutetusta energiasta peritään korkeampi, ns. sulkuaikakulutusmaksu. Tämä tariffi on tarkoitettu sellaiseen kulutukseen, joka voidaan yleensä kytkeä talvella päivän ajaksi pois. Edellytyksenä tariffin soveltami!!!len on, että vuotuinen kulutus avoaikana on väpintään 2400 kwh. SuurkulutuBtarfft Suurkulutustariffit Sp 1, Sp 2. Ss 1 ja Ss2 Sä4kön hinta peritään näissä tariffeissa kulutusm~ksuna (mkfkwh; SG) kulutetun energian perusteella sekä laskutettavasta pätö- ja loistehosta riippuvana vuotuisena pätötehomaksuna (mk/v kw, SH) ja vuotuisena loistehomaksuna (mk/v kvar; SLH). Loistehomaksun suhteen huomattakoon, että se on alhaisempi, jos lasklltettava loisteho on pienempi kuin puolet laskutettavasta pätötehosta, ja korkeampi, jos loisteho ylittää mainitun arvon. Mikäli kulut-. taja ostaa sähköenergiånsa pienjännitteisenä, veloitetaan kuluttajalta edellisten lisäksi vielä muuntokorvausmaksu (mk/v; M), jonka suuruus riippuu laskutettavasta pätötehosta. Laskutettava pätöteho määrätään talvikuukausina mitattujen kahden suurimman 15 min. huipputehon keskiarvona.

76 Jmotron Voimo Oy 315,4 GWh (612%) Omot vesiosuudet 104, fgwh (20.3 %) Omat höljr!lvolm%itok~et '''2 GWh (f9,3%) Kokonaishonkinfa 535,5 GWh (104,1'/.),.. Omakö'ltlö 1". HWh (2. 9 '/.) Höviöt 35,1 GWh (68'/.) Myynti varsinaisille ku/vtfoji/le 464.8 GWh (90.3%) - Myynti söhkönhonkkijoille 21.2 GWh (~.f%) ~ ~ '" :.:::.c:: ~ ~ Qj (!) ~... t;., ~~ ~~ '" ~., "".,.. :t~ 0'0' "'"" ~~ "tl... -~ ~ "...:: "." ~.~.~~' ~'" 0'-' ~ '". () 1\) ~~.<:::.!:: ~~ '--, ~~ 1:;;:: ~ ~ 't " ~~....,...- '", ~ ::::... <> "" ; ~""... ~~ ~'<'>... 'q;:~~ ~ ~." ",..,"" '" "'~.~ (.!) ::::... Q<;:; ~~ K uva 15. Sähkönhankinnan ja myynnin jakautuminen v. 1957.