TEOLLISUUSLAITOSTEN TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 958 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO TEOLLSUUSLATOSTEN TOMNTAKERTOMUS 43 HELSNGN KAUPUNGN TEOLLSUUSLATOSTEN LA.JTAKUNNAN JULKAlS'EMA

2 958 HE LS NO N KAUPU NOl N TLASTO TE 0 L L SUU S LA TO STEN TO MlN T A K E -R TOM U S 43 HELSNGN KAUPUNGN TEOLLSUUSLATOSTEN LAUTAKUNNAN JULKASEMA

3 Työväen Kirjapaino Helsinki 959

4 SSÅLLYSLUETTELO Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus... Vesilaitos... Kaasulaitos ' Sähkqlaitos...'..: Siv. V

5 Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus vuodelta 958 Teollisuuslaitosten lautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna diplomi-insinööri Ossi Kivelä puheenjohtajana, sosiaalijohtaja Yrjö Rantala varapuheenjohtajana sekä jäseninä toimitsija Martin Backman, teknikko Hannu Halme, diplomi-insinööri Kauko Hjelt, seppä Kalle Kaukonen, diplomi-insinööri Armas Kulmala, 'diplomi-insinööri Tor Nessling ja diplomi-insinööri Gunnar Smeds. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli teollisuus- ja rakennustointa johtava apulaiskaupungi.ljohtaja Hjalmar Krogius. Lautakunnan sihteerinä toimi teollisuuslaitosten asiamies varatuomari Kurt Söderholm. Lautakunta kokoontui kt::rtomusvuoden aikana 32 kertaa. Kokousten pöytäkirjat sisältävät 023 pykälää,. Diaariin on merkitty 72 saapunutta asiaa. Lähetettyjen kirjelmien lukumäärä oli 325. Lautakunta teki vuoden aikana muun muassa seuraavat lopulliset päätökset: : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä m erilaisia maakaapeleita yhteishintaan 98328'000 mk netto liikevaihtoveroineen vapaasti Helsingissä : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä 5000 kg kuparilankaa ja kg kupariköysiä sekä kg Feral-köysiä yhteishintaan mk netto liikevaihtoveroineen vapaasti Helsingissä : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Oy Strömberg Ab:lta 50 kplll0 kv 600 A erottimia sekä tarvittavat käsiohjaimet yhteishintaan mk : Vahvistettiin kymmeneksi miljoonaksi markaksi se ylin raja, johon teollisuuslaitosten toimitusjohtajien omalla vastuullaan yhdellä kertaa ostettavien koneiden ja kojeiden sekä raaka- ja tarveaineiden ynnä muiden arvo tai määrä saa nousta : Oikeutettiin vesilaitos tilaamaan M. Koistisen Sähköliike Oy:tä Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen sisäjohtourakka hintaan mk : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Oy Kontino Ab:lta hitsattuja teräsputkia 6 metrin mittaisina 240 m NS 450 a 65.- DMfm, -5 %, -7 % ja m NS 300 a DMfm, -5 %, -7 % fob Pohjanmeren satama : Päätettiin matran Voima Oy:n kanssa,tehdä sopimus kaupungin Kemijoki Oy:ltä saaman sähköosuuden siirtämisestä Helsinkiin: 7.. 9: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Oy Mercantile Ab:lta Mannesmann-Seiffert Rohrbau GmbH:n tarjoamat putket ja armatuurit Hanasaaren voimalaitosta varten yhteishintaan DM sekä asennus kokonaishiitaan DM 263 OOO.-sekä Oy Transbaltic Ab:n kautta Askania Werke AG:ri tarjoamat reduktioasemat, höyrynjäähdyttimet, lämmönvaihtimen höyryn-

6 V säätöläpän ja säätölaitteet sekä reserviöljypumpun, valvontataulun ja mittaroinnin yhteishintaan DM fob Pohjanmeren satama : Oikeutettiin sähkölaitos ostamaan Kesko Oy:ltä Allis-Chalmers HD-2A telaketjutraktori hintaan markkaa : Päätettiin alentaa kaasulaitoksen koksin lajitelmien 4-6 hintaa "000 markalla eli markkaan/tonni lukien : Hyväksyttiin sähkölaitoksen toimenpide hitsattujen putkien hankkimisesta kaukolämmitysverlfkoa varten, lautakunnan päätöksestä poiketen, Oy Radiator Ab:lta : Päätettiin antaa Lauttasaaren vesisäiliön urakka Oy Yleinen nsinööritoimiston, tehtäväksi markan urakkahintaan : Oikeutettiin vesilaitos tilaamaan 2000 tonnia 7-8 % aluminiumsulfaattia Valtamer(Oy:n kautta ja vastuulla hintaan US$ 39: 40 tonnilta fob Rostock sekä Bang & Co Oy:n kautta ja vastuulla 000 tonnia hintaan Bfr tonni fob Antwerpen : lmalan~töölöntullin syöttöjohdon tunnelin rakentaminen paaluvälille sekä avokanavan kaivu paaluvälille annettiin kallionlouhinta- ja rakennusliike Elovuori & Kumpp. Oy:n suoritettavaksi urakkahintaan mk : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Oy Strömberg Ab:lta 20 MV A kolmivaihemuuntaja Kruununhaan kytkinlaitosta varten öljyineen hintaan mk vapaasti tehtaalla Vaasassa : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan vuonna 958 suoritettavat vesikaukolämpöverkon kaivu-, louhinta-, täyttö- ja kestopäällystystyöt sekä työpaikalla tehtävät betonityöt Oy Yleinen nsinööritoimistolta ja nsinööritoimisto Oy Vesi-Pekalta kokonaishintaan enintään mk tarjouksissa mainituin yksikköhinnoin ja toi~itusehdoin sekä siten, että edellinen saa vähintään noin puolet urakasta, huomioon ottaen, ettei lämmön jakaminen ajoissa vaaraannu : Oikeutettiin sähkölaitos hankkimaan vuonna 958 tarvittavat kaukolämpöjohtokanavaelementit paikalleenasennettuina Oy Sementtituote Ab:lta yhteishintaan enintään mk. " : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan vuonna 958 rakennettavien vesikaukolämpöjohtojen putkiasennustyöt johtojen NS 450 ja ~S 300 osalta Valmet Oy:ltä ja muiden johtojen osalta Kilpi & K:ni Oy:ltä yhteishintaan enintään mk : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suvilllohden 0 kv kytkinlaitoksen perustustyöt Silta ja Satama Oy:ltä hintaan mk : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä m erilaisia maakaapeleita yhteishintaan mk netto liikevaihtoveroineen vapaasti!lelsingissä : Oikeutettiin sähkölaitos tila(!,maanoy Strömberg Ab:lta 8 kpl500 kva muuntajia lajia KTMS 4277 K ± 2 X 2,5 %/400/23 V, 5q Hz hin.taan mk : -/kpl + lvv./. 4 % sekä 20 kpl300 kva muuntajia lajia KTMS 3856 K ± 2 X 2,5 %/400/23 V, 50 Hz hintaan mk : -/kpl + lvv./. 4 % : Oikeutettiin kaasulaitos ostamaannoin 3000 tonnin koe-erä englantilaista *Washed Unscreened Coking Coal» hiiltä ja noin tonnia englantilaista koksaantuvaa kaasuhiiltä Urpeth N:o 6:n alueelta, molemmat fob-hintaan sh lo/tonni sekä noin tonnia hollantilaista koksihiiltä ~Emma Vetfijnkoob fob-hintaan Hfl55:06/tonni. Samalla oikeutettiin kaasu laitos tekemään rahtaussopimukset halvimmalla saatavissa olevalla rahdilla : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Helsingin Puhelinyhdistykseitä 550/60 johdon DeTeWe-mallinen puhelinvaih<;le hintaan markkaa ja asennus laskut yönä arviohintaan markkaa : Merkittiin tiedoksi vesilaitoksen tili- ja laskutustoimiston uusi qrganisaatio : Hyväksyttiin kaasulaitoksen toimitusjqhtajan. suorittama :lollan.tilaisen hiilierän osto ja oikeutettiin kaasulaitos rahtaamaan noin tonnin laivalastillinen englantilaista hiiltä. 27: 6. 60: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Hanasaaren voimalaitokselle Oy Strömberg Ab:lta 2 kpl 0 MVA omakäyttömuuntajia perushintaan yhteensä markkaa + liikevaihtovero.

7 V : Annettiin Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen virka-asuntojen rakennustöiden urakointi Oy Constructor Ab:n tehtäväksi markan urakkahintaan : Hyväksyttiin kaasulaitoksen suorittama 300 tonnin englantilaisen hiilen osto Oy Aimo Lindgren Ab:lta fob-hintaan sh 0/-, rahti sh 2/5 sekä oikeutettiin kaasulaitos ostamaan tonnia hollantilaista Emma-hiiltä hintaan Hfl54.- per 000 kg halvimmalla tarjottavalla rahdilla sekä tonnia englantilaista hiiltä hintaan sh 0/- fob samoin halvimmalla tarjottavalla rahdilla : Oikeutettiin vesilaitos tilaamaan 000 tonnia 7-8 % aluminiumsulfaattia Bang & Co Oy:n kautta ja vastuulla hintaan Bfr 827.-/tonni/fob Antwerpen : Oikeutettiin kaasulaitos eroamaan Helsingin Hiilikauppiaitten Yhdistys r.y:n jäsenyydestä : Oikeutettiin vesilaitos tilaamaan Oy Kontino Ab:n kautta ja vastuulla 2000 metriä 600 mm läpimittaista teräsputkea hintaan Rkr 44: - metri/fob Tukholma : Oikeutettiin vesilaitos tilaamaan Oy Kontino Ab:n kautta ja vastuulla 2000 metriä 800 mm läpimittaisia teräsputkia hintaan Rkr 87:50 metri/fob Tukholma : Annettiin lmalan vesisäiliön -kerroksen toimisto- ja varastotilojen ja siihen liittyvien aputöiden urakointi Oy Teräsbetoni Ab:lle kokonaisurakkahintaan markkaa : Hyväksyttiin kaasulaitoksen toimitusjohtajan päättämä kaasulaitoksen hiilenosto Neuvostoliitosta : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä metriä erilaisia maakaapeleita yhteishintaan mk netto liikevaihtoveroineen vapaasti Helsingissä : Oikeutettiin sähkölaitos tekemään matran Voima Osakeyhtiön kanssa sähkösopimukseen N:o 385 liittyvä lisäsopimus, jolla po. sopimuksen voimassaoloaikaa jatkettiin saakka : Hylättiin Aktiebolaget de Lavals Angturbinin tekemä esitys erillisen sopimuksen tekemisestä Salmisaareen toimitetun turbogeneraattorin kunnostamiseksi : Oikeutettiin kaasu laitos myymään noin tonnin suuruinen koksierä Polttoaine Osuuskunnalle voimassa olevalla 20 %:n alennuksella ja myöntämään ajosäästöstä alennuksen samoin kuin kuormauksesta enintään 90 mk/kuorma.. Samalla oikeutettiin kaasu laitos myöntämään sosiaaliministeriön vahvistamasta koksin hinnasta vähintään 50 tonnia ostaville kuluttajille 20 %:n alennuksen lisäksi 2 %:n alennus : Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Oy Kontino Ab:lta hitsattuja teräsputkia 8 metrin mittaisina m NS 500 a 80:50 Rkr/m, 240 m NS 450 a 73:50 Rkr/m ja m NS 300 a 44: - Rkr/m fob Tukholma kiinteään hintaan. Kertomusvuoden aikana on kaupunginhallitukselle tehty muun muassa seuraavat esitykset: : Paraisten Kalkkivuori Oy:n laituriin johtavan uuden laivaväylän ruoppauskustannusten maksamisesta ja Hanasaaren voimalaitostontin luovutusarvoa koskevan kaupunginhallituksen pöytäkirjan 2454 :n kohdalla tekemän päätöksen muuttamisesta : Suvilahden turbogeneraattorien N:ot 2 ja 3 romuttamisesta : Vesilaitoksen suorittamia tarkastustehtäviä koskevan taksan uudistamisesta : Hiidenveden suunnitelman ja Pitkäkosken-Vanhankaupungin raakavesitunnelin tutkimustöiden suorittamisesta : Virkojen perustamisesta vesilaitoksen Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosta varten : Lauttasaaren vesisäiliön luonnospiirustusten hyväksymisestä : Kaasulaitoksen tehtaan alueella olevien autotallitilojen vuokraamisesta kaasulaitoksen viranhaltijoille ja työntekijöille sekä kaupungin muille laitoksille : Kaasulaitoksen 00-vuotishistoriikin laatimisesta : Kaasunpolttimoiden hankinnasta Suvilahden voimalaitokselle : Suvilahden 0 kv ulkokytkinlaitoksen piirustusten hyväksymisestä : Kivihiilen hankinnasta ja jakelusta kaupungin laitoksille.

8 V : Vesilaitoksen ostopäällikön viran muuttamisesta hankintapäällikön viraksi ja eräiden tilapäisten virkojen perustamisesta : Vesi- ja kaasulaitoksen käyttötalousarvioasetelman tarkistamisesta : Vesilaitoksen tili- ja laskutusasioiden hoitamisen uudelleen järjestelystä : lmalan vesisäiliön välikerrostilojen kunnostamisesta : Vesilaitoksen vedenkulutusmaksujen korottamisesta : Puhdasvesijohdon rakentamisesta Vanhankaupungin saostuslaitokselle : Ulkotyömestarin viran perustamisesta sähkölaitokselle ja sähkölaitoksen oikeuttamisesta suorittamaan kaivuutöitä kaduissa : Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen virka-asuntojen pääpiirustusten hyväksymisestä : Lisäalueen liittämisestä Sörnäisissä sijaitsevaan kaasulaitoksen hallinnassa olevaan tonttiin N:o : Sähkölaitoksen kaukolämmityspäivystyksen järjestelystä : Raitioteiden ja johdinautojen käyttämän 600 V tasasähkön erikoishinnasta : Laitosten viranhaltijain nimikkeiden muuttamisesta : lmalan vesisäiliön välitilojen piirustuksiin tehtävistä muutoksista ja tilojen vuokrauksesta : Kesäkaasun jakeluajan pidentämisestä : Polttoöljyn varastointimahdollisuuksien järjestämisestä Hanasaaren ja Suvilahden voimalaitoksia varten : Lisäenergian ostamisesta matran Voima Osakeyhtiötä ' 842: Kaapelien siirrosta Töölöntorin liikennejärjestelyn yhteydessä : Sähkönmyyntitariffien korottamisesta : Salmisaaren voimalaitoksen tonttikysymyksestä. Kertomusvuoden aikana on annettu muun muassa seuraavat lausunnot: a) Kaupunginhallitukselle: : Valt. K. Pettisen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee O~lunkylän ja Malmin alueiden viemäröinnin jouduttamista : Sopimuksen tekemisestä matran Voima Oy:n kanssa 0 kv voimansiirtojohdon rakentamisesta Tammiston muuntoasemalta Pitäjänmäelle. 3:'. 20: Valt. Juthasin ym. aloitteesta, joka koskee toimikunnan asettamista tutkimaan ja laatimaan suunnitelmaa Helsingin vesikysymyksen ratkaisemiseksi : Vallilan siirtolapuutarhan sähköverkon korjaamisesta : Kiinteistökirjanpitotoimikunnan mietinnöistä ja : lmalan vesisäiliön alla olevien tilojen varaamisesta arkistosuojia varten. 4. 2, 89: Herttoniemen kytkinlaitoksen pääpiirustuksista , 236: Marjaniemen Siirtolapuutarhayhdistys Ly:n anomuksesta, joka koskee avustuksen myöntämistä Marjaniemen siirtolapuutarhan sähköistämistä varten, 28. 2, 247: Valt. Y. Enteen ym. aloitteesta, joka koskee työttömyystöissä maksettavia palkkoja : Valt. Olavi Laineen ym. aloitteesta, joka koskee kaupungin laitoksissa voimassa olevien työntekijäin työsääntöjen uusimista : Suomen Marsalkan ratsastajapatsasvaltuuskunnan anomuksesta patsaanperustustöiden aiheuttamista johtojen järjestelytöistä, : Virkojen perustamisesta Hanasaaren voimalaitosta varten sekä eräiden. Salmisaaren ja Suvilahden voimalaitosten virkojen järjestelystä : Posti- ja lennätinlaitoksen anomuksesta, joka koskee kaukopuhelinkaapelin asentamista välille Helsingin postitalo-herttoniemen vahvistinasema : Helsingin yliopistollisen keskussairaalan rakennustoimikunnan anomuksesta, joka koskee luvan saantia putki- ja jalankulkutunnelin rakentamiselle Paciuksenkadun alitse.

9 X : Auroran sairaalassa ilmenneistä vedenjakeluhäiriöistä : Nikkilän sairaalan voimalaitoksen uusimisesta : Lauttasaaren siltatoimikunnan periaatesuunnitelmasta : Helsingin Puhelinyhdistyksen kaapelitunnelin rakentamisanomuksesta : Vallisaaren asukkaiden anomuksesta vesiolojensa parantamiseksi : Sotainvaliidien Veljesliiton anomuksesta, joka koskee vesijohdon rakentamista Kaskisaareen : Kiinteistökirjanpitotoimikunnan mietinnöstä : Palavan nesteen varastojen paloturvallisuuskomitean mietinnöstä ja ehdotuksesta Helsingin kaupungissa noudatettavaksi palavan nesteen varastoimissäännöksi : Hesperian puiston valaistuksesta : Helsingin kaupungin vuositilintarkastajien kertomuksesta vuodelta : Helsingin kaupungin kiinteän omaisuuden tarkastajien kertomuksesta vuodelta : Yhteyden järjestämisestä polttoaineita hankki vien elimien ja talorakennusosaston välille : Kiinteistölautakunnan ehdottamasta katu- ja viemärirakennusohjelmasta vuodelle : Ehdotuksesta Helsingin kaupungin hankintaohjeiksi : Lauttasaaren Säätiön anomuksesta Lauttasaaren vesisäiliön käyttämisestä näköala paikkana : Valt. Hopeavuoren ym. aloitteesta, joka koskee Kampin aluetta : Wärtsilä-yhtymä Oy:n Hanasaaren voimalaitoksen höyrykattilan hankintaa koskevasta kirjelmästä : Hanasaaren öljy- ja höyryjohtojen venttiilikeskuksen pääpiirustuksista : Helsingin Hiililmuppiaitten Yhdistys r.y:n kirjelmästä alennetulla hinnalla tapahtuneesta koksin myynnistä. b) Palkkalautakunnalle: : Teollisuuslaitosten kassa- ja tiliosaston eräiden palkkojen järjestelystä : Korvauksen maksamisesta eräille teollisuuslaitosten palveluksessa oleville henkilöille kotipuhelimen käyttämisestä virkatehtävissä : Kunnantyöntekijäin Keskusjärjestö r.y:n teollisuuslaitosten eräiden virkojen nimikkeitä koskevasta muutosesityksestä. c) Kiinteistöviraston talo-osastolle: : Mainoksen kiinnittämisestä sähköpylvääseen : Oy Ulkomainos Ab:n anomuksesta saada kiinnittää mainoksia valaisinpylväisiin. d) Toimistovirkojen pätevyysvaatimusluokkiin sijoittamista selvittäväle komitealle: : Toimistovirkojen sijoittamisesta pätevyysvaatimusluokkiin.

10 2 S SÄLLYSLU ETTE LO: Sivu johdanto... 4 t. Organisaatio ja henkilökunta. Organisaatio Henkilökunta Veslaitostoiminta. Raakaveden hankinta 2. Vedenpuhdistus Vedenpumppuaminen Sähkönkulutus ym Vedenkulutus ja vesijohtoverkkoon pumpattu vesimäärä Tariffi Uudisrakennustyöt ja teknilliset laitteet. Vantaanjoen säännöstely Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos Vesisäiliöiden uudisrakennustyöt Vesijohtoverkon uudisrakennustyöt Erittely uudisrakennustöistä Vesijohtoverkko ja vesisäiliöt Talojohtoliitokset ja vesimittarit Tarkastustoiminta Saniteettityöt Taloudellinen tulos Liite n:o. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen toiminnasta vuonna

11 3 K uva n :o. L mtttasaaren vesisäitiö

12 4 Vesilaitoksen toimintakertomus vuodelta 958 Vesilaitoksen toiminta kokonaisuudessaan on kertomus vuonna edelleen kasvanut voimakkaasti, joskin pumppausvesimäärä, joka koko vuonna oli yhteensä 42,3 milj. m 3, on edelliseen vuoteen verrattuna lisääntynyt suhteellisen vähän eli noin,7 %:lla. Raakavesilähteenä toimivan Vantaanjoen veden laadun jatkuva huonontuminen on vaikeuttanut vedenpuhdistusta, ja erikoisesti johtoveden maun ja hajun parantamisessa on esiintynyt hankaluuksia. Vantaanjoen vesistöalueella on jatkettu jo v. 954 aloitettuja normaaleja raakavesitutkimuksia, sekä suoritettu erikoistutkimuksia Vantaanjoen ja Keravanjoen alajuoksuilla. Erittäin laajat suunnittelu- ja uudisrakennustyöt ovat koskeneet lähinnä vederipuhdistustehon ja vesisäiliötilavuuden lisäämistä sekä syöttöjohtojen rakentamista ja lisä~si vielä raakaveden saannin turvaamista. Uudisrakennustöistä on lähemmin esitetty kohdassa 3. Taloudellinen tulos on edelleen ollut hyvä. Huolimatta siitä, että tehdyn päätöksen mukaista vedenmyyntitaksaa ei ole korotettu ja että kaupungille suoritettavat pääoman korko- ja kuoletusmenot ovat voimakkaasti kasvaneet, osoitti kertomusvuoden tulostase 3,6 milj. mk:n ylijäämää. Eino Kajaste.. Organisaatio ja henkilökunta.. Organisaatio Vesilaitoksen organisaatiossa toteutettiin toimintavuoden aikana uudelleen järjestelyjä, jotka perustuivat lautakunnan hyväksymään organisaatioehdotukseen ja jonka seurauksena kaupunginvaltuusto päätti perustaa uusia vakinaisia virkoja ja muuttaa entisiä uuteen organisaatioon soveltuviksi. Huomattavampana muutoksena mainittakoon ostopäällikön viran muuttaminen hankintapäällikön viraksi sekä sen siirtäminen 27. pl:sta

13 5 30. pl:aan. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselle tarvittavat uudet vakinaiset virat perustettiin vuoden 959:n alusta ja ne olivat seuraavat: yksi 32. pl:aan kuuluva käyttökemistin virka, yksi 9. pl:aan kuuluva laborantin virka, yksi 26. pl:aan kuuluva ylikonemestarin virka, yksi 25. pl:aan kuuluva sähkömestarin virka ja kymmenen 8. pl:aan kuuluvaa konemestarin virkaa. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti muuttaa Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen neljä 22. pl:aan kuuluvaa Pitkäkosken laitokseen siirrettävää konemestarin virkaa vuoromestarin viroiksi, sekä päätti siirtää nämä virat alkaen 24. pl:aan kuuluviksi. Samoin päätettiin muuttaa alkaen Vanhankau pungin vedenpuhdistuslaitoksen kaksi 7. pl:aan kuuluvaa, Pitkäkosken laitokseen siirrettävää koneenhoitajan virkaa 8. pl:aan kuuluviksi koneenhoitajan viroiksi. Muut vesilaitoksen uuteen organisaatioon perustuvat virat kaupunginhallitus päätti perustaa tilapäisinä virkoina vuoden 959 alusta lukien. Mainitut virat olivat seuraavat: yksi 34. pl:n käyttöinsinöörin virka Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselle, yksi 24. pl:n. mittarimestarin virka hankintatoimistoon, yksi 23. pl:n kamreerin virka pääkonttoriin sekä yksi 9. pl:n ostajan virka hankintatoimistoon.. 2. Henkilökunta Henkilökunnan palkkauksessa toteutettiin huhtikuun alusta 958 lukien 4 %:n indeksi-. korotus sekä kaupunginvaltuuston päättämä 2 Yz %:n tai vähintään mk:n.200: suuruinen tasokorotus lukien. Työntekijöille,. jotka kuuluivat työehtosopimuksen alaisuuteen, tuli 4 %:n indeksikorotus lukien. Eläkkeelle siirtyi henkilökunnasta vuoden 958 aikana seuraavat: Viranhaltijat Konemestari Drake Georg F Varastonhoitaja Flinck Fritiof... Toimistoapul. Schildt-Kyti Astrid Työntekijät Putkiasentaja Hytönen Nestor Putkiasentaja Kaukonen Yrjö.... Putkiasentaja Laine Väinö.... Hienomekanikko Nyberg Bruno.. Putkiasentaja Nieminen Bruno... Sorvaaja Putkonen Kustaa.... Putkiasentaja Taimen Otto..... Ollut palveluksessa 32 v. 3 v. 45 v. 22 v. 29 v. 23 v. 40 v. 2 v. 20 v. 3 v. Vuoden aikana poistuivat kuoleman kautta laitoksen palveluksesta putkiasentaja Edvard Kotivirta ja Yrjö Laine. Henkilökunnan keskuudessa kertomusvuoden aikana tapahtuneet muutokset ilmenevät lähemmin taulukosta n:o. Taulukko n:o. Henkilökunta, [ j Henkilökuntaryhmä "'~ ~S Henkilökunnan muutokset " ~... "Ei.E "".-.!i ~ S ~ ~ -... ".>i " ~." "'.- 3 ~ ]~ "'" o~.;;; "'oi '"... ",- U;'S i:.!l ;8 ;; e " :ä...: " '" : " f:tl i :<: '"....~..:.:: """ :;;; -'" ~ 5 ~ :c," &i :c " Vakinaiset viranhaltijat Tilapäiset viranhaltijat Työsopimussuhteessa olevat kuukausipalkkaiset Työntekijät ~ Yhteensäl

14 6 2. Vesilaitostoiminta 2.. Raa.ka.veden hankinta Vantaanjoen. vesimäärä oli keskimääräistä vähäisemmästä sademäärästä huoljmatta Kytäja Suolijärven säännöstellyn vedenjuoksun ansiosta raakaveden saannin suhteen edullinen. Vuoden pienin viikkokeskiarvona laskettu vesimäärä 735 lfs oli välisenä aikana. Talviminimi 2558 lfs oli vuoden loppupuoliskolla joulukuun toisella viikolla. Vuotuinen kokonaissademäärä oli 556,2 mm eli noin 89 % vuosien sademäärän keskiarvosta. Jää lähti Vantaanjoesta Joki jäätyi käyttöhäiriöitä aiheuttavaa suppoa muodostamatta Vedenpuhdistus Vedenpuhdistus on, kuten aikaisempinakin vuosina, tapahtunut yksinomaan Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella, yksityiskohtaiset tiedot käyvät ilmi liitteestä n:o. 2. S. Vedenpumppuaminen Eri vesilaitoksista yhteensä pumpattu vesimäärä oli m a. Vanhastakaupungista nostetut pintavesimäärät, pohjavesilaitoksista pumpatut vesimäärät sekä keskimääräinen, suurin ja pienin kokonaispumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena selviävät taulukosta n:o 2. Taulukko n:o 2. Vedenpumppuaminen. - Tabell nr 2. Vattcnuppfordring. Vanhankaupungin Kokonaispumppuaminen laitos vuorokaudessa, ml Gammelstadsverket Yhteensä Pohjavesi Kaikkiaan Total uppfordring per pintavettä, laitokset, pumputtu, dygn, m' Kuukausi Turbiini- Sammanlagt Grundvat- Total upp- Keskipakoc }f å n a d pumput, ytvatten, tenverken, fordring, pumput, Keski- Suurin Pienin Turbin- Centrifugal- määrä määrä määrä pumpar, pumpar, m' m' m' Medeltal Max. Min. m' m' Tammikuu Helmikuu Maaliskuu V Huhtikuu _ V Toukokuu V Kesäkuu V Heinäkuu _ V Elokuu X Syyskuu X Lokakuu._ X Marraskuu å66.8S X Joulukuu Koko vuosi! Hela året ! ! ! ! ! Sähkönkulutus yrn. Vedenkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä eräät ilmastolliset tiedot näkyvät taulukosta n:o 3_

15 7 Taulukko n :o 3. Tietoja Vantaa'/'ljoen vedenkorkeuksista, sähkänkulutuksesta ym. Tabell nr 3. Uppgijter om vattenstdnden i Vanda å, eljärbruktling mm.., 'Vedenkorkeus Vantaan- Laitoksen koski Helsingin kaupungin sähkölaijoessa padon kynnyksestä voimalla kehi- tokselta ostettu energia, josta mitattuna, ml) tetty ja Vanhan- kulutettiin Vattenständ i Vandaä, kaupungin tai Av Helsingfors elverk Sade- Keskimätt frlin skibordet, ml) toksella kulutettu levererad energi, varav förbrukats Sadelämpö, energia, päiviä ) määrä, Kuu k a u si kwh mm Co Neder- Mä nad Av eget vatten- börds- Neder- Medel- Vanbankaul'. Pohjavesi- dagar ') börd, tempekraftverk als-. Keski- Suurin laitoksella, laitoksilla, mm ratur, trad och i Gamarvo arvo kwh kwb C' melstaden för- Medeltal Max. brukad energi, Gammel- grundkwh stadsverket, vattenverken, kwb kwb Tammikuu.. --0,03 +0, ,9-6,8! Helmikuu ,0 --0, ,9-8,4! Maaliskuu.. --0,4 --0, ,8-6, V Huhtikuu... +0,34 +, ,9 +,3 V Toukokuu.. +0,47 +, ,8 + 7,7 V Kesäkuu... -0,3 +0, ,4 +3,4 V Heinäkuu... -0,7 --0, ,7 +5,6 V Elokuu ,2 +0, ,5 +5, X Syyskuu , -0, ,9 +,7 X Lokakuu ,06 +0, , + 7,3 X Marraskuu +0,08 +0, , + 4,3 X JOjllukuu ,03 +0, , - 4,6 Koko vuosi Hela året... -0,0 +,2Q ,6 + 4, Vedenkulutus ja vesijohtoverkkoon pumputtu vesimäärä Kaikki vesi on jaettu mittarien kautta. Kulutetut vesimäärät olivat näiden mukaan seuraavat: Yksityiskulutus -9 kaup.osa Keskusta, Kruunuhaka, Eira m 3 eli 28,00 % 0-2 kaup.osa Kallio » 5,76» 9,2,22 kaup.osa Vallila, Hermanni » 3,80» kaup.osa Käpylä, Kumpula, Toukola ,64» 3-5, 8, 0 kaup.osa Töölö, Hietalahti ym » 6,52» 6--7 kaup.osa Ruskeasuo, Pasila...: »,04» 3 kaup.osa Lauttasaari » 3,06» 30 kaup.osa Munkkiniemi, Kuusisaari, Lehtisaari, Munkkivuori....40l.004» 3,5» Otaniemi, Tapiola ,2» 29 kaup.osa Haaga » 0,79» 29 kaup.osa Pohjois-Haaga »,79» Kaarela...: » 0,07» 46 kaup.osa Pitäjänmäki, Tali »»,40» 28 kaup.osa Oulunkylä, Vanha-Käpylä ,4. 28 kaup.osa Maunula, Pirkkola »,42» ) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi säännöstelyn alaisia, - De lägre vattenstånden regleras genom turbindriften. K) Tähän on laskettu vain ne päivät, jolloin sademäärä on oll ut vähintään 0, mm. - Endast dagar med minst 0, mm ne4erbörd äro medräknade.

16 8 34 kaup.osa Pakila m 2 eli 0, % 42 kaup.osa Kulosaari...,..., ,20 ) * 8 kaup.osa Herttoniemi länt. as. alue, Vartiokylä ,56»»,78 43 kaup.osa Herttoniemi teoll.alue »» 2,0 * 43 kaup.osa Herttoniemi it.as.alue (Tammisalo) » 0,98» 52 kaup.osa Suomenlinna » 0,32 ) Puistola, Malmi, Heikinlaakso (Pukinmäki) ,34» Satamaposteista on kulutettu...: » 0,26» Pystyputkimittarit ,0» Yleinen kulutus Yksityiskulutus m a eli 88,07 % Kaupungin maksama kulutus m 3 eli 8,23 % Laitoksen oma kulutus » 0,64 ) Mittareillawitattu yhteensä m a eli 96,94 % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliöiden puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston yedentarpeisiin uusia katuja rakennettaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä m a eli 3,06 % Kulutettu mittarilukemakautena yhteensä m a eli 00,00 % Vesijohtoverkkoon pumputtu yhteensä... : m a Erotus kulutetun ja pumpatun vesimäärän välillä johtuu mittarilukemakauden vuotta pitemmästä ajasta. Vuonna 958 pumputtiin vesijohtoverkkoon....» 957 &».... Lisäys vuonna Keskikulutus vuorokaudessa.... Suurin kulutus vuorokaudessa Pienin» Vedenpuhdistuslaitosten käyttämä vesimäärä Selkeyttämisaltaiden tyhjennys ja huuhtelu.... Suodattimien pesn ja huuhtelu (pintavesilaitos).... Kokonaisvesimäärä Vedenpuhdistuslaitoksilla käytetty yht m a ) » 6.07» » » ma » m a Vettä {JuhdistettlJ kaikkiaan m a eli keskimäärin Vedenkulutukseen liittyvät tilastolliset tiedot käyvät ilmi taulukosta n:o m 3 Jvrk Tariffi Kertomusvuoden aikana noudatettiin kaupunginvaltuuston tekemän paatöksen mukaisia vedenmyyntitariffeja. Veden yksikköhinta 20 mk kultakin m 8 :ltä kulutuksen ollessa enintään 2.000m 3 vuosineljänneksessä, 9 mk kultakin m 8 :tä m 8 :n välillä sekä 8 mk kultakin m 8 :ltä 4.00 m 8 :stä ylöspäin. Mainitut yksikköhinnat vastaavat %:n korotusta laitokselle vahvistetun taksan hintoihin. Laitoksen taksaan sisältyy muut maksut, kuten vesimittarien vuokrat ym. olivat 800 % korkeammat kuin mitä ne olivat v. 936 vahvistetussa taksassa.

17 9 Taulukko n:o 4. Vedenkulutuksen tilastollisia tietoja. Tc,bell nr 4. Stc.tistiska uppgifter om vatten/örbrukningen. Keskikulutus Vedenkulutus, ml henkeä koh ti Vattenförbrukning, m a vuorokau- Maksavat.a=a!"C~ ;:~~.Q dessa, kuluttajat...,~ ~ > Medelförbruk- Betalande Mittarien mittaama kulutus 8 :a ~.. " ning per per- konsumenter Av mätare uppmätt förbrukning cg a e~g Vuosi!o :: son och dygn, l Ar Muu Kaupungin Laitoksen kulutus Yhteensä ' ~ fr:~ Yksityis- maksama maksama "..,,:g.* l.~ ~ en en;5 bc ~t"c '=cf~~~. kulutus kulutus kulutus Övrig för- Summa.~~~]~ brukning g~::] '~E-] U '3 _".0 ~ ~..-> 2 '~E~ Privat för- Stadens Verket,.~ z<'f..:.c"3~2 ~~.~] "~ ~ g ti..: brukning egenför- egenförbruk- =- :E ~"'~.o ~~ ~~]]]~ brukning ning 00>0 900._ _ , 39, _ ,2 42, _ _943 4_ ,6 53, _ ,56 99,6 77, _ ,3 93,2 75, _.. 6_ _ _022 90,80 08,9 90, ,05 5,8 94, ,23 7,8 99, _ _ ,55 32,7 0, _ l.l ,98 45,5 20, _ _ ,90 39,9 20, ,2 34,4 4, _ ,28 3,3 2,2 2_ _ ,04 29,9 2, _ _ ,2 33,8 5, ,58 39,5 9,8 3_ _ ,90 46,6 26,6 3_ _ _ ,34 57, 36, _ ,68 60,6 43, ) ,56 60, 44, ) ,73 54,8 3, ,75 64,6 44, ,08 77,2 39, ) ) ,36 55,2 45, ,60 50,2 39, ,03 68,9 56, ,3 7,4 57, ) ,74 8,9 60, ,6 85, 68, ,87 86,8 7, ,92 205,» 82, ,44 23,7 94, ,96 222,8 202, ) ,02 226,7 206, ,7 239,7 24, ,72 248, 225, , 260,0 234, ,42 267,7 229, , '" ) Joukko kioskeja on pidetty yhtenä kuluttajana. - 2) Pohjavesilaitosten kuluttajat tulivat lisää. - ) Joukko kaupungin omistamia taloja Pirkkolassa siirtynyt yksityisten hallintaan. -') Haagan kauppalan sekä Lauttasaaren ja Kulosaaren kuluttajat tulivat lisää. - 6) Henkikirjojen mukaisen keskiväkiluvun mukaan. - 8) stutukset yms. otettu mukaan erillisinä vedenkäyttäjinä.

18 0 3. Uudisrakennustyöt ja teknilliset laitteet 3.. vantaanjoen säännösf.ely Vantaanjoen vesistön säännöstelystä antoi korkein hallinto"oikeus lopullisen,päätöksen. Eri anomuksesta myönsi vesistö,toimikunta luvan eräiden Vantaan 'joen vesistön säännöstelyyn liittyvien töiden suorittamiseen. Tämän luvan perusteella oli raakaveden saannin turvaamiseksi mahdollista,toteuttaa, Tuusulan- ja Hirvijärven säännöstelyyn liittyvät rakennustyöt. - Tuusulanjärven 'säännöstelypadon urakoi siihen liittyvine Tuusulanjoen uoman perkauksineen (pituus noin.2'00 m) Vesi-Pekka Oy sekä Hirvijärven säännöstelypadon K,enkiänjoen uoman perkauksineen (pituus noin 400 m) nsinööritoimisto Oy Vesto. Tuusulanjärven teoreettisesti suurimmaksi säännöstelyallastilavuudeksi saatiin 6,4 milj.m 8 ja vastaavasti Hirvijärven,4,5 milj. mao Pitkäkosken vedenpuhdistusa.itos Laitoksen rakennustöiden edistyminen Louhinta- ja perustöiden valmistuttua syksyllä 957 oli huoneenrakennustyöt, kemikalointirakennusta lu~uunottamatta, saatu käyntiin eri rakennuskohteiden osalta jo mainitun vuoden loppuun mennessä. - Kertomusvuoden aikana suoritettiin pääosa laitoksen rakennustöistä. V e den 0 t t a m 0 a voitiin koneistoasennus aloittaa toukokuussa ja muuntamon asennus kesäkuussa; elokuussa olivat huoneenrakennustyöt saatettu pääasiallisesti loppuun. Marraskuussa otettiin vedenott'amo koek:äyttöön, ja vuoden loppuun mennessä se oli täysin valmis. - Seuraavana rakennuskohteena valmistui ä m p ö k e s k u s ja sen yhteydessä oleva v a r a s tor a ken n u s: syyskuussa oli lämpökeskuksen kattila saatu koekäyttöön ja lokakuussa voitiin aloittaa osittainen lämmitys. - Miltei samanaikaisesti lämpökeskuksen kanssa olivat valmistuneet se k e y t Y s- j a suodatusrakennuksen osan (teho 400 l/s) huoneenrakennustyöt; varsinaiset putkiston asennustyöt oli aloitettu kesäkuussa ja koneiston asennukset olivat syyskuus 'sa kokonaisuudessaan käynnissä._ - T 0 i misto- ja laboratoriorakennus otettiin vesilaitoksen käyttöön marraskuussa. K"e m i k a r 0 i n t i r a ken n u k sen osal- "ta olivat huoneerirakennustyöt edistyneet syyskuuhun mennessä siihen vaiheeseen, että kemikalikojeiden asennustyöt voitiin aloittaa. Kertomusvuoden loppuun mennessä olivat laitteet pääasiallisesti valmiit vesiteknilliseen käyttöön otettaviksi. - Vedenottamolta tunnelia pitkin kulkevan r a a k a v e s i j 0 h don asennustyöt saatiin valmiiksi lokakuussa. Marraskuun 2. p:nä oli myös raakavesikouru valmis ja veden pumppaus vedenottamolta selkeytysaltaisiin päästiin aloittamaan. - K 0 r k e a p a i n e p u m p p u ase maja jäi k i k e m i k a loi n t i r a ken n u s olivat valmiit viimeistelytöitä lukuunottamatta vuoden loppuun mennessä. Joulukuussa saatiin myös korkeapaineaseman muuntamo käyttövalmiiseen kuntoon. - S e k e y t Y s- j asu 0 d a t u s r a ken n u k sen los a n huoneenrakennustyöt olivat vuoden vaihteessa viimeistelyvaiheessa. - Kai k k i v e den vai m i s t u s r a ken n u k s e s s a, jonka rakennustyöt aloitettiin ohjelmassa viimeisenä, oli kalkkiveden valmistusaltaiden betonityöt suoritetut vuoden päättyessä. - Henkilökunnan asu n tor a ken n u s t e n osalta työt aloitettiin heinäkuussa ja vuoden loppuun mennessä ne olivat edistyneet sisävalmistusasteelle. Kuva n:o 2. esittää Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen kemikalointirakennusta, lisäksi kuvassa näkyy toimistor:akennus ja osa suodatus- ja selkeytysrakennusta. VesiteknUllslstä laitteista ja rakenteista Raakaveden saannin järjestämiseksi on Vantaanjokea perattu noin 200 m:n matkalta sekä rakennettu Pitkäkosken niskalle teräsbetoninen pohjapato harjankorkeuden ollessa NN + 6,20 m. Pohjapadossa on kaksi settiparruilla suljettavaa uittoaukkoa (leveydet 2 m ja 4 m, syvyydet 0,7 ja 0,6 ml. "V e den 0 t t a m 0 n (6.800 ma), joka sijaitsee pohjapadon yläpuolella, alimpana osana on väliseinällä kahtia jaettu teräsbetoninen imukaivo; sen pohjan korkeus on NN + 2,5 m ja normaali vesitilavuus 573,0 ma. Vesi otetaan joesta imukaivoon neljän vedenottamon eteen rakennetun.lyhyen ja 2,5 m leveän kanavan kautta, joista kaksi on varustettu karkeavälpällä, teräsluukulla sekä

19 hienovälpällä, joka sijaitsee vedenottamorakennilksen sisällä. Kummankin hienovälpän vapaa pinta-ala on noin 7,2 m 2 säleitten vapaa välin ollessa 8 mm. Hienovälpät on varustettu auto 'nl'aattisesti toimivalla puhdistuslaitteella sekä 'sahkölämmityksellä suppovaaran vähentämiseksi. - Raakavesipumppuja, joiden manometrinen nosfokorkeus on 26 m, on :ssä vaiheessa. asenneftu yhteensä 5 kpl: 2 kpl a. 200 l/s ja 3 kpl a. 400 l/s. Pumput ovat vertikaalisia ja niiden käynnistys tapahtuu laitoksen keskusvalvo -mosta kauko-ohjauksella. Vedenottamo on varustettu liikkuvalla nosturilla (jänneväli 3,5 m, nostokyky 5 tonnia ja 4,5 m). Tarpeellinen sähkömuuntamo, teholtaan kva, sekä 'sälikökeskus ym. sijaitsevat vedenottamorakennuksessa; rakennuksen lämmitys tapahtuu sähköllä. V e s i jo h t mm kulkee vedenottamolta varsinaiselle vedenpuhdistuslaitokselle, kemikalointirakennuksen alkukemikaalien syöttökaivoon. Johto on asennettu osaksi avokanavaan, mutta suurimmaksi osaksi (420 m) tunneliin. Tunnelin (noin.00 m 8 ) normaali poikkipinta-ala on 20,5 m 2, pohjan korkeus kemikalointirakennuksen alla NN + 2,0 m ja pituuskaltevuus noin 5 0/00' Siihen on asennettu raakavesijohdon lisäksi puhdistuslaitoksen poistoviemäri mm, puhdasvesijohto o 00 mm sekä erinäisiä kaapeleita ym.,k e m i kai 0 i n t i r a ken n u k s e s s a (0.770 m~) on tilat kemikaalien syöttökojeita ja varastoja, syötlökaivoja, putkistoja yms. varten, - Rakennuksen varsinainen pohjataso on korkeudella NN + 3,00 ja +3,90 m, missä sijaitsevat kloorikaasu- ja rikkidioksidivarasto, vaa'at (2 kpl a kg) sekä kalkkiveden valmistusaltaiden pohja. - Kloorikaasun syöttökojeita on tasolla NN + 35,50 m 3 kpl, kunkin maksimiteho 9 kg/h: yksi koje on tarkoitett~ alkukloorin ja yksi jälkikloorin syöttöön, kolmas koje on edellisten varalle. Rikkidioksidin syöttökojeita automaattisine halutun klooriylijäämän määrän suuruuteen perustuville ohjauslaitteineen, maksimiteholtaan 4,7 kg/h, on kaksi, joista toinen varalle (syöttö jälkikemikalointialtaaseen ennen korkeapainepumppujen imukaivoa). Samaan huoneeseen asennetut automaattiset klooriylijäämän mittarit osoittavat klooriylijäämän sekä varsinaisessa jälkikemikalointialtaassa (ennen puhdasvesikaivoa) että dekloorauksen jälkeen (ennen imukaivoa) ja vielä verkkoon johtavassa pääsyöttöjohdossa. Puheenaolevassa kerroksessa sijaitsevat vielä '4 kpl vesilasin aktivaattoreita, kuva n:o 3, jotka syöttävät kloorilla aktivoidun vesilasin kunkin selkeytys- ja suodatusyksikön toiseen hämmennysaltaaseen. - Kerrostasolle NN + 35,50 m ulottuu myös kahden alkukemikaalien syöttökaivon yläosa; tässä rakennusvaiheessa on käytössä vain toinen syöttökaivo; syöttökaivo on varustettu pikasekoittajalla. Välittömästi syöttökaivoil alla raakavesijohdossa on erikoinen syöttökappale, jossa on kiinnitysmahdollisuus 'alum. suifaattiliuoksen, alkukloorin, reaktiokalkin (kalkkiveden ja kalkkimaidon), aktivoidun vesilasin ja aktiivihiilen syöttöjohdoille. Kerrostasolle NN + 38,50 m on sijoi 'tettu vesilasivarasto sekä kalkkivesialtaat, joita on 3 kpl. Kemikaalien kuivasyöttökojeet ovat tasolla NN + 42,50 m. Alum.sulfaatin syöttökojeita on 2 kpl ja ne ovat gravimetrisiä eli painon perusteella syöttäviä; kunkin teho on kg/h. Aktiivihiilen syöttökoje on teholtaan kg/h - Kalkki tuodaan laitokselle sammutlamattomana. Kalkin sammutus- ja syöttökojeet ovat gravimetrisiä kuivasyöttökojeita varustettuna jatkuvasti toimivalla kalkinsammutuslaitteella, kuva n:o 4. Varsinaisesti syöttää yksi koje kalkkivedenvalmistajaan, jossa muodostunut kalkkivesi puolestaan johdetaan jälkikemikalointialtaaseen; toinen koje syöttää reaktiokalkin syöttökaivoon; 'kolmas koje on edellisten varalle. Kaikkikin kojeet voivat tarpeen tullen syöttää kalkkiveden valmistajaan. - Sekä reaktiokalkki että neutralointi kalkki voidaan syöttää automaattisesti ph-mittarin ohjaamana: kummassakin tapauksessa on mahdollista saattaa ph-mittarit ohjaamaan joko kalkkiveden tai -maidon syöttöä. Kalkkivettä syötettäessä ph-mittari ohjaa pneumaattista sulkua, ja kalkkimaidon ollessa kysymyksessä se säätää suoraan kalkinsammutus- ja syöttökojetta. Kuivasyöttökojeiden yläpuolella ovat varastosiilot, joiden täyttötaso pölynpoistolaitteineen on tasolla NN + 52,50 m. Siiloja on 8 kpl a. noin 75 m 8. - Tavarahissi kemikaalien, kojeiden ym. kuljetusta varten kulkee välillä NN +32,50 m NN +52,50 m; hissikuilun vieressä on putki- ja kaapelikuilu. Tornimaiseen rakennusosaan liittyy matalampi ja leveämpi osa, jossa on. 4 kpl kalkkivedenvalmistajia. Ko. teräsbetonialtaiden yläreuna on korkeudessa NN +4,70 m, halkaisija 7,0 m, lieriömäisen

20 2 osan korkeus 4,8 m ja sen alla olevan kartion korkeus 6,0 m. - Kalkinsyöttö- ja sammutuskojeista tulee kalkkimaito altaiden väliseen tilaan sijoitettuun jakolaitteeseen, ja siitä edelleen kunkin altaan keskellä olevaan teräslieriöön o 300 mm; mainitussa teräslieriössä oleva potkuri tehostaa kalkkimaidon kulkua ja sen sekoittumista liuotusveteen. Teräslieriön ulkopuolella nousee kalkkimaitovesiseos ylös kirkastuen kalkkivedeksi, mikä palaa kuivasyöttökojeiden alla olevan kerroksen kalkkivesisäiliöihin. Kemikaalien syöttökaivosta lähtee kemikaloidun veden kouru, ensin»siltanao korkeapainepumppuasemalle asti ja siitä edelleen jälkikemikalointirakennuksen sivussa selkeytys- ja suodatusrakennukseen; kourun poikkipinta-ala,2 X,6 m 2. - Se l k e y t y s- j asu 0 d a t u s r a ken n u s ( m a ) jakautuu lamellimaisiin yksikköihin, kunkin teho 200 l/s. Selkeytyspuolen lattia- ja käytävätaso on korkeudessa NN + 35,00 m, vedenpinnan ylin korkeus altaissa on NN +34,86 m. Raakavesikourusta vesi menee kutakin %-yksikköä varten asennetun säätäjän kautta hämmennysaltaisiin, joita ensimmäisessä rivissä on 3 kpl ja joista keskimmäisestä vesi jakautuu toisen rivin kahteen isompaan hämmennysaltaaseen; hämmennysaltaiden pohja on korkeudessa NN +28,00 m; teoreettinen hämmennysaika on h. Hämmennysaltaiden ja selkeytysaltaiden välissä on kapea jakokuilu, mistä vesi menee välipohjalla ja pystyseinällä 4-osaiseksi jaettuun selkeytysaltaaseen, jonka teho on siis 00 l/s. - Altaan vaakasuora selkeytyspinta-ala on yhteensä 52 m 2, josta tulee pintakuormaksi noin 0, 7 m/h. Altaan pohjakorkeus alkupäässä on NN +28,60 m ja loppupäässä NN +29,50 m; välipohjan korkeudet ovat vastaavasti NN +3,70 m ja NN + 32, 0m; teoreettinen viipymä on noin 4 h. - Vesi kerätään allaslokeroiden loppupäässä kahteen päätekouruun, jotka yhtyvät palautuskouruun, mikä puolestaan tuo koko yksikön selkeytyneen veden (200 l/s) takaisin raakåvesikourun alitse suodatinyksikköön johtavaan pääjohtoon. Selkeytysaltaiden sulut ovat joko hydraulisia hoitopöydistä ohjattavia tai käsin hoidettavia. Hoitopöydissä on lisäksi selkeytysaltaisiin menevän vesimäärän osoitus ja yhteenlasku sekä sakkavesipumpun käynnistys- ja ohjauslaitteet. Kussakin yksikössä on 4 kpl2-osaisia suodattimia 44,0 m 2/kpl ryhmitettynä kahteen ri- viin. Suodatusnopeus on 4, m/h, pesun aikana 5,4 m/h. - Suodatinrivien välinen käytävätaso on korkeudessa NN +34,50 m; suodatinammeen yläreuna on korkeudessa NN +35,00 m, suutinpohja NN +3,70 m ja suodatinammeen pohja NN +3,00 m; suodatinputkiston käytävän pohja on korkeudessa NN +29,50 m. - Em. palautuskourusta lähtevästä ja suodattimille tulevasta selkeytyneen veden runkojohdosta haarautuvat suodattimien tulojohdot suodatinpuolikkaiden väliseen tulokouruun, mistä vesi menee jakokouruihin ja suodatinhiekan sekä suutinpohjan kautta menojohtoon, suodatinsäätäjään mm ja siitä suodatinyksikön suodatetun veden runkojohtoon. - Suodatinhiekan raekoko on 0 0,5...,2 mm ja vahvuus,00 m; suodatinhiekkaa kantavien kerrosten vahvuus on yhteensä 30 cm. Suutimet ovat posliinisia. Suodatinpohjat on koottu teräsbetonisista laatoista, joihin suut imien kannat on valettu kiinni, laattojen kiinnityslaitteet ovat ruostumatonta terästä. - Suodattimet puhdistetaan käyttämällä sekä pinta- että pohjahuuhtelua. Tarvittavat pumput, 2 kpl pohja-. huuhtelupumppuja a l/min X 5 m ja 2 kpl pintahuuhtelupumppuja a l/min X 50 m, ovat vertikaalipumppuja; pumput on sijoitettu siten, että niitä on kussakin suodattimien putkikäytävässä yksi. Pohjahuuhteluputkisto ja pintahuuhteluputkisto muodostavat kumpikin oman kokonaisuutensa mm. siten, että toiset pumput ovat varalla. Suodatinammeen pintahuuhtelun jakoputkisto kiinnikkeineen on kuparista. - Pumput on varustettu vesi määrän säätäjillä, jotka kuten pumputkin ohjataan suodattimien hoitopöydistä. Hoitopöydistä ohjataan myös suodattimien sulkujen käyttö; sulut ovat hydraulisia. - Hoitopöydissä on vielä seuraavat mittarit: suodatettu vesimäärä (osoitus ja yhteenlasku), suodatinvastus, pohjahuuhteluvastus, pohjahuuhteluvesimäärä (osoitus; yhteenlasku on erillään yhteisessä laskijalaitteessa), pintahuuhteluvesimäärä (vastaavasti) sekä pohja- ja pintahuuhtelupumppujen manometrit. - Säätäjät sekä selkeytys- että suodatuspuolella ovat ns. keskusvalvomo-ohjattuja: jonkin säätäjän ollessa suljettuna muut valvomopiirin säätäjät ottavat automaattisesti vastaavan lisäkuorman. Selkeytyksen säätäjät muodostavat oman keskusvalvomopiirinsä, samoin yhden yksikön suodatinsäätäjät. - Suodattimien alla on 2-osainen puhdasvesikaivo

21 3 (3.280 ma)., jonne vesi tulee jälkikemika.loinnin jälkeen. - Selkeytys- ja suodatusosien välissä, lamelleihin nähden poikkisuunnassa, sijaitsee putkikäytävä eli ns. pääkäytävä, jossa sijaitsee ylimpinä selkeytyneen veden yhdysjohto, sitten pohja- ja pintahuuhtelujohdot ja raakavesijohdot. Käytävän välitason alla on suodatetun veden kokoojajohdot sekä näiden alapuolella suodattimien ja selkeytysaltaiden viemärit. }älkikemikalointirakennus (3.400 ma) sijaitsee selkeytys- ja suodatusrakennuksen. lamellin suodatinosan vieressä. Sen lattiatasosta NN +3,00 m alaspäin sijaitsee sekoitusseinämillä varustettu. jälkikemikalointiallas (pohjan korkeus NN +27,0 m), johon suodatetun veden kokoojajohdot tulevat ja jonka alkupäähän syötetään neutralointikalkki ja loppukloori. Altaan loppupäästä otetaan näytevedet, jonka ph-arvon mukaan tapahtuu kalkkiveden automaattinen syöttö ja jonka klooriylijäämän (piirturin osoittaman arvon) perusteella ohjataan loppukloorin syöttö. Näin kemikaloitu vesi menee ko. altaasta ylisyöksyn ja kahden välijohdon kautta 2-osaiseen kiertoseinillä varustettuun puhdasvesikaivoon, joka on suodattimien alla. Puhdasvesikaivosta johtavat palautuskanavat (2 kpl, kumpikin,5xl,8 m a, pohjan korkeus NN +25,00 m) veden takaisin jälkikemikalointirakennukseen,.' missä kumpikin kanava laajenee sekoitusseinämällä varustetuksi 2. jälkikemikalointialtaaksi, jonka alkupäässä tapahtuu deklooraus rikkidioksidilla; altaan loppupäästä otettavan näyteveden klooriylijäämän ohjauksen perusteella dekloorataan vesi ennen korkeapainepumppujen imukaivoon tuloa. vesijohtoverkkoon pumpattavaksi käyttövedeksi. - }älkikemikalointirakennuksen suunnitelmissa on otettu huomioon, että emo. altaan jälkeen v~si voidaan johtaa myöhemmin rakerinettavaan kontaktialtaaseen tai veden esteettisten ominaisuuksien parantamista tarkoittavaan käsittelyyn;. sitä varten on jo valmiina mm. lisäsekoituskaivo sekä putkiston liittymiset emo altaaseen. - }älkikemikalointirakennuksessa on vielä tiloja varavoimakoneita varten sekä valvontahuone. Korkeapainepumppuasema ja muu n t a m 0 (7.250 ml) ovat jälkikemikalointirakennuksen jatkeena. Dekloorattu vesi tulee 2. sekoituskaivosta 2-osaiseen imukaivoon (.70 m 8 ), jonka pohja on korkeudessa noin NN + 25,5 m. Sen yläpuolella olevan pumppu- huoneen lattiataso on korkeudessa NN +3,00 Pumppuja, joiden manometrinen nostokorkeus on 60 m, on tässä vaiheessa asennettu 5 kpl (2 kpl a 200 l/s ja 3 kpl a 400 l/s). Pumput ovat horisonttaalisia, käsin käynnistettäviä ja varustettuja liukurengasmoottoreilla; pumppuhuoneen runkojohdot ovat mm, minkä kokoisina ne jatkuvat pumpatun veden mittareihin eli venturikaivoon saakka. - Puhdasvesitilat (imukaivo ja puhdasvesiallas sekä niiden väliset yhteyskanavat) on siten järjestetty, että toinen puoli ko. tiloista voidaan kytkeä irti käytöstä puhdistusta, korjausta yms. varten. Ko. tilojen tyhjennys ja viemäröinti tapahtuu yhteyskana-. vasta lähtevistä viemäreistä; jotka yhtyvät tunnelissa olevaan pääviemäriin. - Pumppuasemalla on pumppujen asennuksen ja korjauksen helpottamiseksi liikkuva nosturi (jänneväli 4,33 m, nostokyky 5,0 tonnia ja 6,0 ml; lisävarusteisiin kuuluvat edelleen vedenkorkeuden, vesimäärän ja vedenpaineen mittareita sekä erinäisiä sähkömittareita. - Pumppuhuoneen päässä,tasollann + 3,oom, sijaitsevat muun-. tamot (teho kva) pienjännitehalli, suurjännitehalli, sekä verstashuone ja valvontahuone, jotka ovat tasolla NN +34,50 m. L a b 0 r a tor i 0- j a toi m i s tor a k e n n u s (.950 ml) liittyy kemikalointirakennukseen kemikaalien sekoituskaivon kohdalla. Sen alakerrassa (taso NN +32,50 m) ovat laboratoriötilat, kemistin huone ym. Laboratoriokalus-. tosta mainittakoon erikoisesti spektrofotometri, värinmäärityslaite, automaattivaaka sekä bakteriologiselta puolelta idättämiskaappien ja autoklaavin yms. normaalikaluston lisäksi bakteerien laskulaite. Laboratoriokerroksessa on vielä sekä raakaveden että puhdistetun veden sameutta piirtävä laite. - Tasolla NN +35,50 m on toimisto- ym. tilojen lisäksi keskusvalvomo, josta kauko-ohjataan raakavesipumppujen käyttö ja jossa olevista mittareista seurataan vedenpuhdistusprosessin kulkua ja tulosta, kuva n:o 5. Valvontapöydässä ovat seuraavat osoittavat mittarit:. raakavedenmäärä ja ph, kemikaloidun veden ph, puhdistetun veden määrä ja ph, syöttöjohdon vedenpaine sekä laitoksen ottama sähköteho, loisteho ym, sähköpuolen mittareita. - Seinäpaneleissa sijaitsevat seuraavat mittarit: vedenottamon pumppuhallin lämpötila,. Vantaanjoen vedenkorkeus, raakaveden lämpö-i tila, vedenottamon imukaivon vedenkorkeus, raakavesimäärä, kemikaalien syöttömäärä, suo-

22 4 Kuva :0 2. Pilkäkoslien vedenpululisluslailolisen lemi/ul./ointir~henn/s. Vasemmalla äliyy loimislo rakennus seliä osa suodu./us- ja selkeytysrallenlus l(b. < uva n:o 3. Pitliäkoslie vedelpuhdislus/:..iloksen vesilmil a.lllivo-(btlorit.

23 5 K uva : 0 4. P itkäkosllel! vedenpuhdisluslaitoksen grc. vimelriset kalkin sammulus- ja syöllökojeel.!( ojeiden yläp uolella näkyy wlllllisiilojen suppil 0. Kuva 2:0 5. P itkäkosken vedenpuhdisluslaitoksen li esliusvalvom o.

24 6 Rakenteet datettu vesimäärä" suodattimien vastus, klooriylijäämä, puhdasvesikaivon vedenkorkeus, puhdasvesimäärä ja lmalan vesisäiliön vedenkorkeus. Lisäksi on seinäpaneleissa tärkeimmät sähkölaitteiden ja -kojeiden mittarit. Vedenpuhdistuslaitoksen rakennusteknillinen tilavuus (putkitunnelit poisluettuina) on yli ml, josta altaita ja säiliöitä noin ml Yle i s t ä. Kaikki vesisäiliöt ja altaat on valettu A-betonista K-300, seinävahvuudet em. Pohjapinnat on hierretty, mutta seinät on jätetty muotin jäljelle. - Puhdistuslaitoksen rakennukset ovat betonirunkorakenteisia, rakennebetoni B-K 200. Julkisivuissa on mahdollisuuksien mukaan käytetty Leea betonielementtejä. Ulkomuuraukset ovat yleensä Kabi-tiilestä Leea-tiilen ollessa seinän sisäpuolella lämpöeristyksenä. - Kaikki lattiat ovat betonia. Selkeytys- ja suodatusrakennuksessa, korkeapainepumppuasemalla, kanavissa ja varastossa sekä autotalleissa on lattiat puuhierretty. Muissa rakennuksissa on pinnat teräshierrettyjä. Laboratoriorakennuksessa ja asunnoissa on lattioilla Linoleum. Muualla on hierretty pinta tärkeimmissä kohdin maalattu Epirex'illä tai osittain laatoitettu. - Vesikattorakenteet on tehty paikalle valettuina, yleensä laattapalkkisysteeminä. Eristyksenä on tavallisesti Leea-soraa 2 em, päällä Leea-betonia 8 em pinta hierrettynä sekä aaltoeterniittilevyt, joiden avulla katto on tuuletettu; tämän päällä on raudoitettu suojabetoni ja eristyksenä bitu!-illa liimatut 3 mm bitumihuopa ja 2 kpl J ohns 'Manville huopaa. Kemikalointirakennuksen korkean osan katto ja raakaveden sisääntulohallin katto on suojattu galvanoidulla pellillä. Erä itä yk s i t Y i s k 0 h t i a. Vedenottamon imukaivon etuseinä vedenottokanavineen ja siipimuureineen tehtiin erillisenä laskutyöurakkana ennen varsinaisen vedenpuhdistuslaitostyön aloittamista; siihen käytettiin A betonia K-200. tse rakennus on runkorakenteinen, ulkomuuraus punatiilistä % kiveä. Nosturia varten rakennettiin runkorakenteen teräsbetonipilarien varaan teräsbetonipalkisto. - Kemikalointirakennuksen korkean rakennusosan seinät ovat elementeistä, ja matalan kalkkivedenvalmistamon Leea-tiilestä Kahi-tiiliver- houksella P/. kj. Kalkkivedenvalmistamon kaksi välitasoa'ovat ritilälevyistä (p= 500 kg). jotka on asennettu muototeräspalkkien varaan. Kemikalointirakennuksesta korkeapainepumppuasemalle johtavan»sillan» raakavesikourut samaten kuin kemikaalien sekoituskaivotkin ovat teräsbetonista 5 em seinävahvuuksin; kourut lepäävät teräsbetonilaatalla bitumisivelyn eroittamina alustastaan. Käytävän seinän runko on kyllästetystä puusta vuorivillaeristyksin, verhouksena ulkopuolella aaltoeterniitti; sisäpuolella sekä katossa että ikkunoiden päällä seinän yläosassa on sileä julkisivueterniitti. - Selkeytys- ja suodatusrakennuksen sivuseinät ovat Leea-elementeistä, päätyseinät %-kiven Kahi-tiilestä Leea-tiilieristyksin, katto pilareineen B-betonia K-250. Rakennus on katkaistu pituus- ja poikkisuunnassa 'yhdellä liikuntasaumalla. Rakennuksen alustana oleva kalliopinta on tasattu täytebetonilla K-lOO, jonka pinta on hierretty ja eristetty bitumisivelyllä sekä päälle levitetyllä tervapaperilla. Kunkin allasyksikön ulkoseinät ja pohja on betonoitu ilman työsaumaa; väliseinät tehtiin myöhemmin, jolloin joka saumåkohdassa käytettiin tiivistepeltinä 2 mm mustapeltilevyä hitsatuin jatkoksin. Jälkikemikalointirakennuksen monimutkainen allasrakennelma on kokonaan vesitiiviistä A-betonista K-300; seinät ovat joko Leea-elementtejä tai aaltoeterniittiä runkojen ollessa kyllästetystä puusta vuorivillaeristein. - Korkeapainepumppuaseman alla olevan kaksiosaisen imukaivon rakenteessa on varauduttu jatkamiseen myöhemp~ laajentamista silmälläpitäen. mukaivon katto, joka on samalla pumppuhuoneen lattiataso, on A-betonia K-300. Muuntajatilojen seinät ovat betonista, mutta 'muuten on rakennus betonirunkorakenteinen; päätyseinä on verhottu Kahitiilimuurauksella ja sivuseinänä ovat Leeaelementit. - Toimisto- ja laboratoriorakennuksen ulkoseinät on muurattu Kahi-tiilestä % kiveä Leea-ämpöeristyksin, välikatto on palkkien varaan valettu massiivilaatta. - Lämpökeskus-, huolto- ja varastorakennuksen vesikatto on massiivilaatta kehäpalkkien varassa. Savupiippu on teräsbetonista. - Sisustustöistä mainittakoon, että laitos- ja varastotilojen seinät ja katot on yleensä maalattu Semelitillä, lukuunottamatta selkeytyshallin kattoa; toimisto- ja laboratoriotilojen ja huoltolan seinät ja katot on maalattu Latexvärein.

25 7 Suunnittelu, rakentaminen, koneistohankinnat ja. -asennukset. Laitoksen yleissuunnittelun sekä vesiteknillisen suunnittelun on hoitanut vesilaitos, arkkitehtoonisen suunnittelun arkkitehti B. Saarnio, rakennesuunnittelun nsinööritoimisto T. Pöysälä ja lämpöteknillisen suunnittelun Asuntosäätiön lämpöteknillinen toimisto. - Vesistönjärjestelytyöt ja vedenottamon louhintatyöt urakoi Vesi-Pekka Oy ja tunnelin Kallionlouhintaliike Elovuori & Kumpp.; varsinaisen puhdistuslaitoksen perustan maanpoiston suoritti Pellonraivaus Oy ja louhintatyöt urakoi nsinööritoimisto Oy Vesto. - Huoneenrakennustyöt urakoi Oy Constructor Ab ja maalaustyöt Maalaus Oy, lämpökeskuksen laitteiden hankinnan ja asennuksen sekä lämpöjohtotyöt on suorittanut Onninen Oy. Laboratoriokalusteet ovat Ovila Oy:ltä. - Konehankkijoina ovat olleet G. W. Berg & Co. (suodattimien varusteet ja selkeytysaltaiden säätäjät), Oy Yleinen nsinööritoimisto (alum.sulfaatin, aktiivihiilen, aktivoidun vesilasin ja kaasumaisten kemikaalien syöttökojeet ja automatiikan), Oy Zeta Ab (kalkinsammutuskojeet, kalkkiveden valmistuslaitteet sekä niiden automatiikan ja hämmentäjät), A. Ahlström Oy Karhulan Tehtaat (pumput), Oy Exim Ab (vedenottamon siivilät ja puhdasvesikanavien luukut), Haapakosken Tehdas Oy (putkia ja sulkuja), Siemens Sähkö Oy (vesimäärä- ym. mittareita), Oy Strömberg Ab (sähköpuolen mittarit ja laitteet), vesilaitos (eräät sulut sekä kannatus-, kiinnitys- yms. laitteet) ja Kone Oy (hissit ja nosturit). - Kone- ja vesiteknillisiä asennustöitä ovat vesilaitoksen lisäksi suorittaneet Oy Yleinen nsinööritoimisto (hankkimansa laitteet), G. W. Berg & Co. (suodattimien pintahuuhteluputkisto ja pohjalaatat) ja Oy Zeta Ab (pääasentaja kalkinsyöttökojeita sekä hämmentäjiä asennettaessa). Sähköteknilliset asennustyöt ovat suorittaneet Oy Strömberg Ab, M. Koistisen Sähköliike ja Siemens Sähkö Oy sekä vesilaitos. - Sekä vesiteknillisten että huoneenrakennusteknillisten ja sähköteknillisten ym. töiden valvonnan on hoitanut vesilaitos Vesisäiliöiden uudisrakennustyöt Lauttasaaren veslsäillö Vesisäiliön Myllykalliota, paikaksi joka suunniteltiin aluksi sijaintinsa puolesta olisi ollut vesiteknillisesti edullisin. Asemakaavallisista syistä jouduttiin vesisäiliö kuitenkin rakentamaan Kotkavuoren maastoon, jolloin säiliön yhdysjohto rakennettiin läheisestä tunnelijohdosta. Säiliörakennus on tavallisuudesta poiketen suunniteltu ')sieneksi~ jonka,)hatussa,) vesisäiliö sijaitsee. Säiliön vesitilavuudeksi on saatu Lauttasaaren ja Salmisaaren vastainen vedentarve huomioon ottaen m a, mikä jakautuu kahteen sisäkkäiseen alapäästään suppenevaan rengasmaiseen osaan. Osasäiliöiden pohjan korkeus on NN + 50, 0 0 m, ja vedenpinnan ylin korkeus (ylivuodon korkeus) on NN +57,0 m. - Kumpaankin säiliöosaan johtava vesijohto varustetaan mm. kauko-ohjattavalla sähkömoottorikäyttöisellä sululla, jotka säiliön täyttyessä sulkevat automaattisesti vedentulon. Vesisäiliörakennus on teräsbetonista. Sen rakennustilavuus on kokonaisuudessaan noin 9500 m 3 itsesäiliön vesitilavuuden ollessa siis noin 4500 m a. Vesisäiliö on esijännitetty; esijännityssysteemi on Dyvidag, jossa teräsvahvuus on 0 26 mm ja laatu St 80/05. - Säiliörakennuksen jalan vahvuus on 8,7 m ja säiliöosan suurin halkaisija 42,0 m. Säiliörakennuksen korkeus kalliopinnasta on 34,0 m. Säiliötilan pohjan ja seinien vahvuudet ovat 25 cm. Vesikatto on laattapalkkisysteemiä. Säiliön verhouksena ovat elementit, joiden pituus on noin 4 m; lämpöeristyksenä on korkki. Jalka on eristetty Leca-betonilla. Vesisäiliön yleissuunnittelun ja vesiteknillisen suunnittelun hoiti vesilaitos, ar~kitehtoonisen suunnittelun rakennusviraston talorakennusosasto ja rakennussuunnittelun nsinööritoimisto P. Simula. Rakennustyöt urakoi Oy Yleinen nsinööritoimisto ja esijännitystyön A-Betoni Oy; vesiteknilliset työt hoiti vesilaitos, joka myös valvoi koko rakennustyön. - Urakkasopimus allekirjoitettiin ja vesikatto oli betonoitu Säiliön vesitiiveyskoe suoritettiin lokakuussa ja säiliö otettiin vesiteknilliseen käyttöön marraskuussa. Työt saatiin, eräitä viimeistelytöitä lukuunottamatta, kertomusvuoden aikana loppuun. Kuva n:o esittää Lauttasaaren vesisäiliötä. DmalA,D vesisäiliö Kertomusvuoden aikana aloitettiin lmalan vesisäiliörakennuksen :n ja :n kerroksen si-

26 8 sustaminen käyttötiloiksi lähinnä vuokraustarkoituksia varten. Lämmitettävien tilojen lisääntymsen vuoksi asennettiin pannuhuoneeseen kaksi uutta keskuslämmityskattilaa. :n kerroksen sisustamatta olevat tilat kunnostettiin vuokraajien käyttötarkoituksiin sopiviksi autotalleiksi, studioiksi sekä korjaamo- ja varastosuojiksi. :n kerroksen tilatsisustettiin toimistotiloiksi niiltä osiltaan, jotka valo-olosuhteiden puolesta siihen soveltuivat. Kerroksen keskusta kunnostettiin sellaiseksi käyttötilaksi, jossa päivänvalo ei ole tarpeellinen. Toimintavuoden lopussa oli osa tiloista jo otettu käyttöön ja muut saatettu viimeistelyvaiheeseen. Arkkitehtoonisen suunnittelun on hoitanut arkkitehti K. R. Lindgren, rakennustyöt on suorittanut Teräsbetoni Oy ja sähköt yöt M. Koistisen Sähköliike. Lämpö- ja ilmastointiteknillisen suunnittelun on laatinut. Aspialan nsinööritoimisto. Lämpöjohtotyöt urakoi Suomen Hissi- ja Lämpöjohto Oy, ilmastointityöt suoritti Oy Mercantile Ab, hissit asensi ja toimitti Kone Oy sekä maalaustyöt suoritti Maalausliike Vilen & Syrjänen Vesijohtoverkon uudisrakennustyöt Vesijohtoverkon laajennustyöt jatkuivat toimintavuonna vilkkaana. Pitkäkosken-lmalan painejohdon.900 m:n pituinen loppuosuus, joka rakennettiin.000 mm:n läpimittaisena, saat iin valmiiksi kesäkuussa. lmalan ja Ruskeasuon ~älille rakennettiin o 800 mm:n johtoa 960 m, josta 400 m tunneliin (9, 0 m 2). Lauttasaaren 664 m:n pituisen vesijohtotunnelin (6,0 m 2) työt saatiin loppuunsuoritetuiksi ja tunneliin sekä siihen liittyviin avokanaviin asennettiin mm:n johtoa kaikkiaan.045 m. Varsinaisen jakeluverkon laajennustöitä suoritettiin sekä talousarviotyönä (28,6 milj. mk), että työttömyystyömäärärahojen (453,7 mij. mk) turvin yhteensä 735,2 Mmk:lla. Laajennustyöt keskittyivät kantakaupungin ohella etupäässä Lauttasaaren, Herttoniemen ja Pukinmäki-Malmi alueille. Liitosalueilla rakennettiin syöttöjohdot Vartiokylään, Marjaniemeen ja Tammisaloon. Uusien kerrostaloalueiden Etelä Kaarelan, Pajamäen ja Pohjois-Haaga :n vesijohdot rakennettiin valmiiksi Erittely uudisrakennustöistä a) Toimintavtoden pääoma talousarvion se~ä edellisiltä vuosilta siirretyillä määrära.lloilla: Vantaanjoen säännöstely vedensaannin lisäämiseksi vesilaitoksen tarpeisiin :- Sähkölaitteiden täydentäminen Vanhankaupungin laitoksella : - Vanhankaupungin laitoksen vanhojen pumppujen uusiminen.., : - Uuden vedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen Pitkäkoskelle maastotutkimus ja suunnittelu : - vedenottamo :- tunneli ja ulkoiset johdot : - vedenpuhdistuslaitos :- koneisto :- asunto-, varasto- ja talousrakennukset : :- Uuden vesitornin rakentaminen lmalan vuorelle :- Vesijohto Haukilahdenkatuun (09m8" ja 48m 4" johtoa) :- Vesijohto Kunnalliskodintiehen (348 m 8" ja 0 m 6" johtoa) : - Vesijohto Pikkupurontiehen (70 m 6" johtoa) : - Vesijohto Hopeasalmentiehen (75 m 6" ja 72 m 4" johtoa) : - Lauttasaaren Kotkavuorelle rakennettavan vesisäiliön ja siihen liittyvien pääjohtojen rakentaminen :- Vesijohto Pohjois-Esplanaadinkatuun Keskuskadulta Unioninkadulle (75 m 24" johtoa rakennettu ja 75 m 6" johtoa hylätty) :- Vesijohto Lauttasaarenkatuun Mechelininkadulta Salmikadulle (380 m 24" johtoa) : -

27 9 Vesijohto Kanukalliontiehen lkantieltä Pitäjänmäen teoilisuusalueelle (maatöitä)...:...:.... Vesijohto Sörnäisten rantatiehen Pääskylänkadulta Hanasaareen (350 m 2" ja 20 m 8" johtoa)... Vesijohdot Pajamäen asuntoalueelle (508 m 8" ja 42 m 6" johtoa) Vesijohto Suursuontiehen (50 m 8" johtoa)... Vesijohdot Pitäjänmäen pohjoiselle teollisuusalueelle (450 m 2" ja 260 m 6" johtoa)... Painejohdon rakentaminen Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Haagan tunnelijohtoon (.937 m 40" johtoa)... lmalan Töölön tunnelijohdon rakentaminen välillä lmala- Töölöntulli (980 m 32" johtoct)... Vesijohdot Etelä-Kaarelan kerrostaloalueelle (i io m 8" ja 280 m 6" johtoa)..._... Vesimittarien hankinta... Kaluston hankinta : : : : : : : : : : :- b) Kaupunginhallituksen katuvesijohtojen rakentamiseen myöntämillä käyttövaroilla asemak~valain mukaisesti rakennettavien viemäl'eiden kanssa: Vesijohto Lielahdentiehen ja Taivaanvuohentiehen (maatöitä) : ~ Vesijohto Tallbergin puistotiehen (2 m 6" johtoa) : - Vesijohto Lokkikujaan (68 m 6" ja 57 m 4" johtoa)... Vesijohto Brändönniementiehen (222 m 8" johtoa rakennettu ja 352 m 2" johtoa hylätty)... Nuottapolun vesijohdon uusiminen (30 m 4" johtoa)... Malmin Kaupalliset Oppilaitokset Oy:n vesijohto (38 m 6" johtoa) : : : : - Vanhankaupungin saostuslaitoksen vesijohto (409 m 8" johtoa) : - Muutostyö Suomen Marsalkan ratsastajapatsaan kohdalla olevassa vesijohdossa:.... Vesijohto Pitäjänkujaan (20 m 4" johtoa).... Suomenlinnan vesijohdon jatkaminen (88 m 8" johtoa) : : : : - c) Kaupunginha:llituksen käyttöval'oilla: Vesiposti Etumetsänt. ja Kivalterint. kulmaan.... Vesi posti Porvoont. ja Nallenmäent. kulmaan':.... Vesiposti Tinasepänt. ja Kannunvalajant. kulmaan.... Vesipostej a Etelä-Kaarelaan... : Vesijohto Kuusikkotiehen (43 m 8" johtoa)... :.... Vesiposti Kenttätien ja Kisailutien kulmaan Vesiposti Vanhaan Käpylään... \.... Vesiposti Elontielle ja Lähdepolulle... :.... Vesijohto Rudolf Steinerkouluun (29 m 6" johtoa).... Vesijohto Haagan torille (8 m 6" johtoa).... Vesiposti Viikin alueelle... :.... Vesijohto Sivu tiehen (0 m 6" johtoa).... Vesijohto Etelä-Rantatiehen (34 m 6" johtoa).... Vesiposteja Paloheinään... :.... Vesiposti Pakilan- ja Ylipalontieheri.. :... :... ~... ~ Vesiposteja Marjaniemeen..... V ~sijohto Mäkip~llontiehen (33 ~ 6" johtpa) : : : : : - 747:965: : : : : : : - i85.605: : : : : : - ink :90:-

28 20 d) Vesilaitoksen pääomalisäykset talousarvion ulkopuolella: Uusia puhelinosuuksia.... Puhelinosuuksien arvon koroitus.... Vuoden 957 työttömyystyöt: Tinasepäntien vesijohto.... Viikin vesijohto.... Meripuistotien vesijohto.... Malmin vesijohto.... Pitkäkosken vesijohto.... Tuusulantien vesijohto.... Kannunvalajantien ja Rajametsäntien vesijohto.... Kivalterintien vesijohto.... Roihuvuorentien vesijohto.... Vartiokylän vesijohto.... Näyttelijäntien vesijohto.... Lauttasaaren päävesijohto... ;.... Pukinmäen vesijohto.... Pohjoiskaaren vesijohto.... Hakolahdentien vesijohto.... Otavantien vesijohto.... Kauppaneuvoksentien vesijohto.... Raidekujan vesijohto.... Vesijohto Etelä-KaarelastaPakilaan... :.... Hemepellontien vesijohto.... Tammisalon vesijohto.... Kulosaaren sillan vesijo.hto.... Niittaajankadun vesijohto.... Herttoniemen vesijohto....,.... Kyläsaarentien vesijohto.... e) Työttömyystöinä suoritetut vesijohtotyöt ): Tattarisuon vesijohto, väli Malmin hautausmaa-tattarisuo (2.524 m 2* ja. 5 m 6* johtoa)... Vesijohto Tammisaloon (.089 m 8" johtoa)... ','... Vesijohto Kannunvalajantiehen (650 m 0* johtoa)... Vesijohto Tuusulantieltä Kivalterintielle (370 m 8* ja 30 m 4" johtoa)...,...:...,...,...,..."... Vesijohdot Herttoniemen eteläiselle teollisuusalueelle (20 m 2*, 82 m 8" ja 70 m 6* johtoa).,...,... Vesijohto Roihuvuorentiehen (360 m 2* johtoa)... Herttoniemen pääjohdon jatkaminen Vartiokylän kerrostaloalueelle (44 m 24*, 2.23 m 6*, 24 m 8* ja 8 m 6* johtoa)... Vesijohto Kivalterin- ja Teinintiehen (90 m 2 6 ja 420 m 6 6 johtoa)...,,..,...,..,...,..,.... Vesijohto Nurmijärventieltä Näyttelijäntielle (699 m 24 6 ja 90m 2* johtoa)...,...,..."...,...",... Vesijohto Pukinmäeltä Malmille (.558 m 2 6, 393 m 8 6 ja 565 m 6 6 johtoa..."...,...,...: : : : : : : : : : - 7,34.557: : : - 7, : - 9,265,9: ,632: : - 668,659: : : - 257,966: : : : : : : : - 289,234,695: : ,84: : : : : : : : : - mk : - ) e) ~ohdassa luetellut työt on suoritettu rakennusviraston ja satamarakennusosaston käytössä olevilla työttömyystöiden varoilla. lmoitetut kustannukset sisältävät vain vesilaitoksen veloittamat putkityökustannukset, eikä niitä ole viety vesilaitoksen pääoma-arvoon.

29 2 Lauttasaaren syöttöjohto (.045 m 24 8 ja 8 m 2" johtoa) Vesijohto Hakolahdenkatuun (380 m 8" johtoa)... Vesijohto Pohjoiskaareen (456 m 6 8 johtoa)... Vesijohto Otavantiehen (278 m 8 8 johtoa rakennettu ja 36 m 6" johtoa hylätty)... Vesijohto Katajaharjuntiehen (305 m 2 8 johtoa)... Vesijohto Nurmijärventieltä Pakilaan (.932 m 6" johtoa)... Vesijohto Saaren- ja Kyläsaarenkatuun (35 m 8" ja 6 m 6# johtoa).... Kulosaaren Eteläinen paikallistie (65 m 2" johtoa)... Vesijohto Lapinmäentiehen (787 m 32" ja 390 m 24" johtoa)... Vesijohto Hemepellonkujaan (229 m 6" johtoa)... Vesijohto Herttoniemen satama-alueelle (.9 m 2" johtoa)... Vesijohdot Lauttasaaren teollisuusalueelle (296 m 2",.382' m 8",.079 m 6 8 ja 53 m 4" johtoa)... Vesijohto Puistokaareen (230 m 8 8 johtoa)... Vesijohto Ramsaynrantaan (380 m 2 8 johtoa)... Vesijohto Professorintiehen (228 m 8# ja 5 m 6" johtoa)... Vesijohto Rakuunantiehen (245 m 6" johtoa)... Vesijohto Kiskontiehen (69 m 5" ja 59 m 4 8 johtoa)... Ruskeasuon päävesijohto (739 m 6 H ja 4 m 8" johtoa)... Vesijohto Hanasaareen (240 m 8" johtoa)... Vesijohto Marjaniemeen (.643 m 2" johtoa)... Vesijohto Niittylänpolkuun (370 m 6" johtoa)... Vesijohto Vihdintiehen (98 m 2" johtoa rakennettu ja 80 m 3" ja 0 m 2 8 johtoa hylätty)... Viidennenlinjan vesijohto (369 m 24" johtoa)... Viikin-Malmin vesijohto (.892 m 24" johtoa)... Vesijohto Lauttasaarenkatuun (403 m 24" johtoa)... Vesijohto Lokkikujaan (08 m 6" johtoa)... Ruskeasuon vesijohto Paciuksenkadulle (60 m 6" johtoa)... Vesijohto Paloheinäntiehen (2.080 m 8" johtoa).... Vesijohto sonnevantiehen (238 m 2 8 johtoa)... Vesijohto Sompasaareen (240 m 6 8 johtoa)... Vesijohto Pakilantiehen (294 m 2" johtoa)... Vesijohto Prinsessantiehen (202 m 6 H johtoa)... Vesijohto Särkikujaan (45 m 4" johtoa)... Vesijohto Parrukatuun (400 m 2" johtoa)... Vesijohto Salomonkatuun (482 m 2" johtoa)... Vesijohto Nilsiänkatuun (350 m 2 8 johtoa rakennettu ja 340 m 6 8 johtoa hylätty)... Vesijohto Laajalahdentiehen (2 m 6" johtoa)... Vesijohto Laivurinkatuun (82 m 24" johtoa)... Vesijohto Pitäjänmäentiehen (230 m 24" johtoa rakennettu ja 230 m 6" johtoa hylätty)... Kolmannen linjan vesijohto (47 m 32" johtoa)... Vesijohto Mikonkatu-Liisankatu (9 m 6 8 johtoa)...:... Vesijohto Pukinmäentiehen (64 m 8" johtoa)... Vesijohto Elontiehen (02 m 6" johtoa)... Vesijohto Kuikkarinteeseen (55 m 6" johtoa)...'...,. Vesijohto Tuusulantiehen (7 m 6" johtoa),... Vesijohto Tammisalon- ja Ruonasalmentiehen (39 m 8 6 johtoa) : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - mk :-

30 S. 6. Vesijohtoverkko ja vesisäiliöt Vesljohtoverkko Vedenjakelu on toimintavuonna tapahtunut ilman huomattavampia häiriöitä. Putkiverkossa oli kaikkiaan 45 vaikutukseltaan paikallista vuotoa, joista 5 oli teräsputkissa. Uusien vesisäiliöiden käyttöönotosta ja lisääntyneestä syöttöjohtojen rakentamisesta johtuen on tilapäisten välipumppuasemien käytöstä voitu luopua. Putkiverkon kokonaispituus oli vuoden alussa 407,4 km ja vuoden lopussa. 453,0 km. Putkiverkossa toimintavuoden aikana tapahtuneet muutokset käyvät ilmi taulukosta n:o 5. Putkiverkon rakenne pääsyöttöjohtojen ja painepiirien osalta toimintavuoden päättyessä käy ilmi kuvasta n:o 6. Säilöt Toimintavuonna oli käytössä Alppilan ja lmalan säiliöt, joiden lisäksi marraskuussa saatiin käyttöön Lauttasaaren säiliö. Tärkeimmät tiedot säiliöistä käyvät ilmi taulukosta n:o 6 Taulukko n:o 5. Putk Putkiverkkoalue - 40" 32" 24'" 8" 6" 2 6 0" Römätsdistrikt m m m m m m m [.. Lisäys 3.2.[.. Lisäys 3.2.[.. Lisäys 3.2.[.. Lisäys 3.2.[.. Lisäys 3.2.[.. Lisäys 3.2.[.. Lisäys 3.~ Kantakaupunki ' Stadskäman - " ~ Pirkkola, Maunula, Pa- -, - - kila ja Oulunkylä Britas, Månsas, Baggböle --; ~l och Aggelby Munkkiniemi, Otaniemii ja Tapiola - Munksnäs, Otnäs och Hagalund Tali ja Pitäjänmäki Tali och Sockenbacka Haaga ja Etelä-Kaarela 4.79 'r Hagao. Södra-Kårböle.937 ' Herttoniemi - -, ' Hertonäs Lauttasaari - Drumsö ' ' , Kulosaari - Brändö Pukinmäki, Malmi ja ~ Tattarisuo - Bocks backa, Malm och Tattar mossen Yhteensä [ Sammanlagt ~

31 23 / Taulukko ti:o 6. Vesisäiliöt. - Tabell nr 6. Vattenreserooare' Alppilan säiliöt lmala Lauttasaari Yhteensä Alphyddans lmala Drumsö Sammanlagt reservoarer e'kko - Tabell nr 5 Rörnätet. 8* 6" 5" 4* 3* 2' m m m m m m Vesitilavuus - Vattenvolym m a m a m a m S Rakennuksen koko tilavuus - Byggnadens totalvolym m S m a m S m B Ylin vedenkorkeus - Högsta vattenstånd... NN + 56,3 m NN + 68,5 m NN + 57, m Pohjan korkeus - Bottnens höjd NN + 50,7 m NN +6,0 m NN + 50,0 m Maanpinnan korkeus - Markytans höjd... NN + 40,8 m NN + 45,5 m NN + 27,0 m Sulkuvent- Yhteensä Paloposteja tiilejä - Av- Sammanlagt Brandposter stängningsm kpl - st ventiler kpl - st..lisäys Lisäys Lisäys Lisäys Lisäys 3.2.J.. Lisäys Lisäys Lisäys Lisäys l.l ' ' _ ~ , i~ ; , / ; ~ 4.547

32 24 P)()lSYOTTtJJOHDOT JA PANE PRT Palnepllrlen Vjal Puhdill/u8laifoll C Yesisäi/iö 0 Syölföjohfo rakenneltu ennen v.959 Rakenfeilla oe'-8 lycllföjohlo _._.._ PR Kuva n:o 6. Pääsyöttöjohdot ja painepiirit.

33 25 Talojohdot Vesijohtoverkkoon liitettiin kertomusvuonna Talojohtoliitokset ja vesimittarit taloihin johtavia vesijohtoja 369 kplläpimittojen vaihdellessa seuraavasti: Läpimitta mm:ssä Lukumäärät kpl Mittarit Käytössä olevien mittarien lukumäärä on vuoden kuluessa lisääntynyt 90:a ja niitä oli vuoden lopussa yhteensä kpl. Läpimitoiltaan ne jakautuvat seuraavasti: Aukon läpimitta mm:ssä... Lukumäärä kpl... (näistä oli Woltmanmittareita kpl) Mittarien vaihto ja käytöstä poistaminen Mittareita vaihdettiin kaikkiaan kpl. Vaihdot johtuivat seuraavista syistä: kpl. Normaali vaihto... Mittarikokojen muutos... Epävarma' käynti... Pysähtyminen Vika osoittimessa tai taulussa... Vuoto... Jäätyminen Poistettu lakkautetun käytön johdosta Yhteensä Tarkastustoiminta. Tarkastusosasto on tarkastanut ja hyväksynyt toimintavuonna 256 sarjaa uudisrakennuksia ja -rakennusryhmiä sekä vanhojen talojen putkistojen uusimisia koskevia vesijohto- ja viemäripiirustuksia. Kyseisiin piirustuksiin liittyvät asennustarkastukset on suoritettu rakennuspaikalla työn eri vaiheissa. Lisäksi on tarkastusosastolta pyydettäessä annettu lausuntoja erilaatuisista vesijohto- ja viemärialaa koskevista kysymyksistä Saniteettityöt Saniteettiosasto on suunnitellut ja asentanut kaupungin omistamiin ja rakenteilla oleviin kiinteistöihin vesi- ja viemärijohtoja. Suurimmista valmistuneista uudisrakennustöistä mainittakoon Malmin sairaalan laajennustyö se~ä Suomenkielinen työväenopisto. Kertomusvuoden lopussa työt jatkuivat sähkölaitoksen Hanasaaren voimalaitoksessa ja rakennusviraston Toukolan konepajassa sekä viimeistelytöiden osalta vesilaitoksen Pitkäkosken puhdistuslaitoksessa. Uudisrakennusten lisäksi on suoritettu useita vesi-, viemäri- ja lämpöjohtojen korjaus- sekä muutostöitä kaupungin omistuksessa olevissa kiinteistöissä.

34 26 4. TaloudeUinentulos, Vesilaitoksen taloudellinen tulos oli hyvä. Laitos pystyi toimima~~ voijtoatuottavasti kertomusvuonnakin, vaikka kustannusten nousu on ollut leimaa~antavana taloudelliselle toiminnalle. Vuosivoitto tosin laski 54.,6 Mmk:sta 3,6 Mmk:aan, joka johtuu etupäässä tuloja suuremmasta kustannusten kasvusta. Kokonaiskustannukset olivat kertomusvuonna nousseet.8,4 %, kun taas tuotot 4,8 %. Voimakkain kustannusten nousu on havaittavissa pääomakustanilusten osalla, jotka kertomusvuonna olivat: poisto 90,6 Mmk (957 60,4 Mmk), korko 272, Mmk (95725,6 Mmk). Oheisista kuvista n:o 7 ja 8 selviää tarkemmin vesilaitoksen taloudellinen kehitys viimeisten viiden vuoden ajalta, jolloin vedenmyyntitariffit ovat olleet muuttumattomat. Taulukko n:o 7 esi ttää vesilaitoksen käyttöomaisuuden arvonmuutokset 958. Taulukot n:o 8 ja 9 esittävät vertailevia tietoja laitoksen taloudellisesta tuloksesta vuosilta Varsinaiset kulut Tulosta&e Kulut:. Palkat Henkilösivukulut Veden hankinta ja raaka-aineet Korjaus- ym. tarvikkeet Kaluston hankinta Vuokrat Vakuutusmaksut ja verot Muut vieraat palvelukset Osuus lautakunnan ja sen känslian menoihin Osuus kassa- ja tilios. menoihin.... Tarverahat..., Käyttöomaisuuden poisto Käyttöomaisuuden korko Konttokuranttivelan korko Teollisuuslaitosten lautakunnan käyttövarat Kaupunginhallituksen käyttövarat.... Ylimääräiset kulut : : : : : : : : : : : : : : : : :-. Luottotappiot...; : - Tilivuoden voitto : mk :-

35 27 Tuotot: Varsinaiset tuotot. Veden myynti Yleisten vesipostien hoito Mittarien vuokrat Sivutoiminnan tuotot Sisäiset viennit : : : : : : - Ylimääräiset tuotot. Sekalaiset tuotot : P:aan siirretyt uudisrakenteiden välilliset kustannukset : : - mk :- Omaisuust&se Varsinainen omaisuus Vastaavaa: A Rahoitusomaisuus Rahaa postisiirtotilillä : - Saatavat: Veloitettuja vesimaksuja ym : - Ennakkoja hankkijoille : :- B Vaihto-omaisuus Raaka- ja tarveaineet '" : - C Käyttöomaisuus :- Talousarvion ulkopuolinen lisäys : - Uudisrakenteet : :- Poisto : :- Siirtyvät erät Varsinaisten menojen ennakot : - Pääomamenojen ennakot : - Uudisrakenteiden nostamattomat määrärahat : :- Ylimääräinen omaisuus Talletetut vier~at arvopaperit : - mk : - VastaUavaa : Vieras paaoma A Lyhytaikainen Tilivelat : - Kuluttajien takuumaksut : - Konttokuranttivelka kaupungin kassaan : :- "B Pitkäaikainen Pääomavelka kaupungille... : :- Siirtyvät erät Uudisrakenteiden nostamattomat määrärahat : - Oma pääoma Tilivuoden voitto : - mk : -

36 " HELS//'/6/i KAUP//,/6Y VES/LA/ TOKSEY KULUJEt KEHTYS JA JAKA/TU/Y.E/'/ ' - " " / PD/(o! /88.mil/ 7.4% 3.8 " 2/06mi(j. OOOmlj. 750mi/j.-: 600milj_ (("n60m"isu"don tor/to. 250mi/j._ 272,",/ /9~ 955 /956!J Yvonna ~S8 Dli.,.älJljf.ny mlj6"4 illoiminnan lilllul mk "'++.826'- kll/uj.n kokonai.. ummaan Kuva n:o 7. Kulujen kehitys

37 ELSGt KAUPt/t6 VESLATOKSEN TULOJE/' KEHTYS JA JAKAUTUtflNEt myynti?5.6 % OOOmil./_ --- ~ milj._ - - -t~~-- 500m/~i _ 2tJOmilj. _ tulot /3.'. " :'"J:==fC:o_i::::::~ Oma ltä'ltfij af % Sohalai~(Jt tulot 5.*% 2.9" 958(J Tulol $;",,,/o;minnarlo rl/~~"' m~naja "iihonlåmalfti Tulol $ivu!a,minna$!a ui!,(" m(lno/~la ",UUlnnotfynti Kuva n:o 8. Tulojen kehitys

38 30 Taulukko n:o 7. Käyttöomaisuuden arl/onmuutokset 958. ~rvo Arvo~isäYS.. Poisto mk mk. %' Poisto Arvo 3~ Tontit Asuin- ja hallintorakennukset Tehdasrakennukset , Tilapäiset rakennukset Tiet ja tasoitukset Putous ja kiinteä pato Varapato Vantaanjoen silta Vantaanjoen säännöstelyrakenteet Vesisäiliöt... : Väestönsuojat Putki verkko Vesipostit Eril. rakenteet, kaivot, sillat, johdot ym Koneistot ja laitteet Liikkuvat kuljettimet , Vesimittarit Puhelinosu udet.... : ! !! ! Taulukko n:o 8. Vertailevia tietoja laitoksen taloudellisesta tuloksesta vuosilta Tabell nr 8. Jäm/örande uppgi/ter om verkets ekonomi under åren Menot-Utgifter Pumputtu Laitoksen pää- U udisrakenvesimäärä oma-arvo. J. nukset vuoden Hallinto, käyttö ym. Kuoletukset ja korko ) Yhteensä kuluessa Förvaltning, drift ete. Amorteringar och Summa Vuosi ränta ) Ar Uppfordrad Verkets kapital- NyanJäggninvatten~ värde den.. gar under året mk mängd mk mk mk ml:ltä mk ml :lta mk mj:ltä m' mk mk mk per mk per mk per m' m' m' , , , , , , O,5ll , , ) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4ll , , , , , , , , , , , ) , , , , , , , , , ) , , , , , , ') , ,97S , , , , ,OS , ,9S ' ' / 7, ) , , , , , ,55

39 3 Taulukosta 9. Vertailevia tietoja laitoksen taloudellisesta tuloksesta vuosilta 95,., ' Tabell nr 9. ]ämförande uppgifter om verkets ekonomi under åren Vuosi Ar Tulot-nkomster Nettovoitto ) + Nettovinst Vedenmyynti Muut tulot Yhteensä Tappio \- Vattenförsäljning Ovriga inkomster Summa Förlust f -- mk mkm':ltä mk mk m~:ltä mk mkm':ltä 'mk mk m':ltä mk per m' mk per m S mkperm' mk per ml , , , , , , , , : , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , : , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,074.47' , , , , : , , , , , , , , , O,3U ,~ , , , (9 7, , , ~, , , , , , , '78, , , , , , , , ,un ,0\ , , , , , , , , , , ,660 +' , ' , , , , ,\ , , ) , , , , ~) Vuoden 926 toisesta.tilinpäätöksestä alkaen kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7%; siti\. ennen 5 % korko.. F.o.m. andra bokslutet år 926 äro amorteringarna uträknade på det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5 % ränta. - ") Pääoma-arvo korotettu Kapitalvärdet förhöjt ) Pääoma-arvon korko.. 95 alkaen 6 %. Räntan på kapitalvärdet f.o.m %. - 4) Pääoma-arvo korotettu Kapitalvärdet förhöjt ) Pääoma-arvo korotettu Kapitalvärdet förhöj-t 3. 2: ) Sivutoiminnan tulot käsitelty nettona. - nkomster av biver~apheten.tagna.i?om nettq.

40 32 Liite n:o L Selostus Vanhan kaupungin vedenpuhdistuslaitoksen toiminnasta vuonna 958 Kemiallinen vedenpohdistos Kertomusvuonna käsiteltiin vettä kemiallisesti 43.74,900 ml eli keskimäärin ml vuorokaudessa. Suurin vuorokautinen vesimäärä ml käsiteltiin 8.9. ja pienin m S 2l. 6. Kun vuonna 957 käsiteltiin vettä kemiallisesti m a niin lisäys on l. 3 % sen oltua edellisenä vuonna 3,6 %. Selkeytysaltaita tyhjennettiin ja huuhdeltiin 7 kertaa. Tähän sekä muihin vähäisempiin puhdistustoimiin kului kemiallisesti käsiteltyä vettä yhteensä 26l.500 m a. Vedenkäsittel yyn käytettiin kemikaalej a seuraavat määrät: Grammaa m 3 kohden Keski- Eniten Vähiten määrin Aluminium-Sulfaattia 7/8 %:n kg 7,4 02, 56, Kalsiumoksi<,iia 00.%:na kg...,... 7,9 26,0 2,6 Klooria kg...,a. 2,87,06 Aktiivihiiltä kg-...!,. 2,5 0,6 Vesilasia kg.... 6,4,7 Ammoniumsulfaattia kg...,2 0,2 Aktiivihiiltä käytettiin 248 päivänä, jolloin vedessä oli todettavissa fenolien, alkyloitujen aminien tai muiden vieraitten aineitten hajuja ja makuja. Ammoniumsulfaatilla.aktivoitua vesilasia. käytettiin 25 päivänä, jolloin veden lämpötila yleensä oli alle + 0 Co. Suodatus Kertomusvuonna oli käytössä 4 pientä eli ns. A-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 2,06 m 2, antoisuus 33,7 m 8 /h ja suodatusnopeus 6,3 m/h; 4 suurta eli ns. B-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 32,6 m 2, antoisuus 200,5 m 8 /h ja suodatusnopeus 6,2 m/h sekä 8 kaksois- eli ns. C-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 72,27 m 2, antoisuus n. 360 m 8 /h ja suodatusnopeus 5,0 m/h. Suodattimien antoisuudet ovat keskimääräisesti laskien todellisuudessa pienemmät, mutta oikaisua ei kuitenkaan ole voitu ottaa huomioon laskelmissa. Kertomusvuonna suodatettiin vettä, pesu- ja huuhtelu vesi mukaanluettuna, ml, mistä määrästä pesu- ja huuhteluvettä oli m 8 eli,87 % vastaavan arvon oltua edellisenä vuonna 2,02 %. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot esitetään taulukossc n:o. Kemiallisesti käsitellyn veden määrä jakaan tui kertomusvuonna seuraavasti: Pumputtu verkkoon ml eli 97,53% Selkeyttämisaltaiden tyhjennys ja huuhtelu... 26l.500 m 8 eli 0,6% Suodattimien pesu ja huuhtelu m 8 eli,86% Yhteensä m 3 eli 00,00% LaboratorlotyöskPDtely Vantaanjoen vesistöstä otettujen näytteiden tutkimustulokset on arkistoitu v:sta 954 alkaen kalenterivuosittain toisaalta näytteenottokohditupn, toisaalta ominaisuuksittain. Täten järjestetyn tilaston perusteella voidaan todeta, että Vantaanjoen vesistön veden koostumus vaihtelee varsin laajoissa rajoissa sekä

41 33 Taulukko n:o Suodattimien käyttöaika yhteensä... Suodatettu vesimäärä (pesu vesi mukaanluettuna)... Suodatettu vesimäärä suodatinta kohden tunnissa... Suodattimien pesujen luku... Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä keskim. Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä suodatinpinta-alan m" kohden... Käyttöaika kahden pesun välillä... Pesuaika kerrallaan, keskimäärin... Pesu vesimäärä yhteensä... Pesuvettä pesua kohden, keskimäärin... Pesuvesimäärä prosenteissa suodatetusta vesimäärästä... Suodattimien huuhtelujen luku... Huuhteluaika kerrallaan, keskimäärin... Huuhteluvesimäärä (arvioitu)... Huuhteluvesimäärä (arvioitu) huuhtelua kohden keskimäärin... A-suodattimet B-suodattimet, h 0.25 h m" mb 33,7 m"/h 200,5 m 8 /h ml 8.73 m 8 66,' ml 270,9 m 8 26 h 3' 43 h 28' 9' 58-9' 46' m a m 8 74,4 ml 20,5 ml 2,2 %,38 % ' 34# 9' 2' ml m 3 6,8 ml 25,3 ml C-suodattimet 5.73 h m" 30,8 mb'h m" 96, m 8 46 h 53' 5' 6' m" 36,9 m" 2,29 % 8 8' 2' m" 42,3 ml samana aikana eri näytteenottokohdissa että eri aikoina samassa näytteenottokohdassa. Koska tilastosta käy ilmi myös vesistön likaantumissuhteet, se muodostaa pohjan jatkuvan tutkimustyön tulosten käyttämiselle likaantumissuhteiden muutosten seuraamisessa. Muihin vesiin sisältyy mm. Hiidenvedestä yhdestä ja samasta kohdasta neljästä eri syvyydestä noin kolmen kuukauden väliajoin otetut vesinäytteet. Niiden tutkiminen osoittaa Hiidenveden vesirungon vyöhykkeisyyden kylmän veden aikana. Näitä tuloksia voitaneen käyttää hyväksi vedenottoa Hiidenvedestä suunniteltaessa. Kertomusvuonna tutkittujen näytteiden luku käy ilmi seuraavasta yhdistelmästä. Kemiallisia analyysejä: Ottamovedestä ja johtovedestä näytteestä Vantaanjoen vesistöalueen vesistä Muista vesistä... 7 Käytöntarkkailuun kuuluvia ysikaalis-kemiallisia mmrittämisiä:...: » Veden bakteerisuuden määrittämisiä: Käytön tarkkailuun kuuluvia Van taan joen vesistöalueen vesistä... Muista vesistä... Veden coli & aerogenesbakteerien määrittämisiä: Ottamovedestä ja johtovedestä... Vantaan joen vesistöalueen vesistä... Muista vesistä... T"cden coli-bakteerien' määrittämisiä: Ottamovedestä ja johtovedestä... Vantaanjoen vesistöalueen 228 näytteestä vesistä Muista vesistä Kemikalioanalyysejä:... 9 Fenolimäärityksiä: Yhteensä näytettä Fenolimääritykset on tehty osaksi Vantaan vesistöalueen vesistä, osaksi laitoksen raakavedestä ja johtovedestä. Fenolipitoisuus on yleensä ollut < 0,0 mg/l ja vain muutamassa harvassa tapauksessa > 0,025 mg/l, mikä näyttää olevan se vähimmäispitoisuus, jonka vedenkuluttajat voivat todeta.

42 34 Vantaanjoenveden ia johtoveden tärkeimmät fysikaaliset ja kemifllli~et ominaisuudet kerto- musvuonna sekä edellisinä viitenä vuotena on esitetty taulukossa n:o 2. Taulukko n:o 2 Vuosi ÅJ: Perman : Vapaata Vetyioni. Värin voi- ganaatin- Johtokyky, Alkalini hiilihap väkevyys; Tehokasta Kokonais- Sameus, makkuus, kulutus, teetti; poa, klooria, kovuus, VAteion Grumlighet Pärginten. Perman- Lednings Akalinitet, Pri.kol koncentra- Aktiv Total ZP X 0' sitet, ganatför- förmåga, m/ syra, tion, klor, hårdhet, brukning, mg/ Pt mg/kmno, x,. 0' n/,orcl mg/ CO. ph mg/l C do! Va n t a a ny e s i - Vandavå.tten , 0,8 4,7 6,4 7;0-2, ,7 08, 4,3 7,7 7,0-2, ,8 8,0 4,6 6,0 6,9-2,6,, ,8 7,7 3,9 9,0 6,8-2, ,3 06,8 3,8 6,8 6,9-2,5 i ,4 5,5 '5,4 7,0-2,3 Suurin Max. Pienin Min ' 83;8 95, , 66,0 ]ohtovesi - i : ,0 75, ,2 8,2 ' ,2 77,4 : ,3 84, ,2 80, ,4 97: Suurin Max ,8 255,9 " f Pienin Min 5 '0 9,8 4,6 9,8,8 7,6-3,4,6,0 6,5 -,7 Ledningsvatten 5,4 4,0 7, 0,09 4,4 5,4 4,4 7, 0,0 4,9 5,7 3,9 7,2 0, 4,6 5,5 3,3 7,2 0,, 5,4 5, 3,3 7, 0, 4,5 6,7 4,0 7,2 0,3 4,0 0,0 7,4 7,6 0,8 4,8 3,0,0 6,9 0,07 3,5 Vantaanveden vapaan hiilihapon ja kovuuden sekä j ohtoveden. kovuuden a.rvot ovat keski- arvoja 2 analyysista. Muut arvot ovat keskiarvoja päivittäisistä määrityksistä.

43 35 sistä, esitetään taulukossa n:o 3 keski- ja ääri arvoina. Vantaanjoenveden ja johtoveden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, jotka on saatu kertomusvuonna tehdyistä 2 täydellisestä analyy- Taulukko n:o 3 Vantaanvesi Keski- Suurin Pienin arvo Johtovesi Keski- Suurin Pienin arvo Lämpötila, + Co... Sameus, ZP X Värin voimakkuus, mg/l Pt... Liuennutta happea, 02, mg/l... Kyllästysaste %:ssa... Sähkönjohtokyky, 0 6 x 8... Johtokyvystä laskettu määrä liuenneita suoloja, mg/l... Haihdutusjäännös 80 o :ssa mg/... Hehkutusjäännös, mg/l... Hehkutushäviö, mg/l... Permanganaatinkulutus, KMn04, mg/... Albuminoidiammoniakkia, NH4, mg/... Klooria, C, mg/l... Piihappoa, Si02, mg/... Aluminiumia, A, mg/... Rautaa, Fe, mg/l... Mangaania, Mn, mg/l... Kalsiumia, Ca, mg/l... Magnesiumia, Mg, mg/l... Ammoniumia, NH4, mg/l... Sulfaatteja, S04, mg/l... Klorideja, C, mg/l... Nitraatteja, N03, mg/... Nitriittejä, N02, mg/l... Vetykarbonaatteja, HC03, mg/l... Alkaliniteetti, ml/n/ 0 HC (metyylioranssi)... Vapaata hiilihappoa, C02, mg/l... Vetyioniväkevyys, ph... Kokonaiskovuus saksal. asteissa do... Bikarbonaattikovuus saksal. asteissa do... Mineraalihappokovuus saksal. asteissa do... Fluorideja, F, mg/l... Fenoleja, C6H5.0H, mg/l... 6,2 8, 0,4 6,3 8,2 0, O l.l ,02 4,05 7,03 2,30 4,40 8,77 87,2 00,0 72,0 96,6 00,0 90,5 30,9 83,4 77,5 96,6 247,5 55,7 98,2 37,6 58, 47,5 85,6 6,8 50,8 272,6 3,6 4,8 92,8 4,8 03,0 224,8 70,6 03,7 37,6 85,8 47,8 57,8 39,2 38, 55,2 26,8 52,4 68,2 3,9 3,9 7,6,. 0,4 0,58 0,25 0,22 0,35 0, ,4 0,9 0,07 30,6 93, 5,2 8,9,7 5,7 8,3 2,7 3,7,4 2,6 0,6 2,9 7,5,6 0,0 0,20 0,03 0,07 0,5 0,05 0,05 0,06 0,00 9,7 3,5, 22,3 27,4 9,6 3,8 5,0,6 4,0 4,8 3,0 0,60,0 0,22 0,74,33 0,8 9, 6,3 4,9 38,3 50,3 29,6,9 5,9 7,4 2,9 7,4 7,6 4,7 8,0 2,4 4,7 8,0 2,4 0,042 0,6 0,005 0,005 0,00 0,000 34,7 59,8,0 4,9 62,2 9,6 5,7 9,8,8 6,9 0,2 3,2 5,4,5,0 4,0 7,9 0,6 7,0 7,0. 6,6 7,2 7,4 6,7 2,3 3,4,7 4,0 4,8 3,6,6 2,7 0,5,9 2,9 0,9 0,7,4 0,0 2, 2,8, ,4 0,2 0,0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vantaanjoenveden ia johtoveden bakteerisuus esitetään taulukossa n:o 4 pesäkelukuina m:ssa kertomusvuodelta kuukausi- ja vuosikeskiarvoina sekä viideltä edeltäneeltä vuodelta vuosikeskiarvoina, minkä lisäksi siitä käy ilmi päivittäin todettujen bakteerisuuksien ääriarvot: Taulukossa n:o 5 esitetään Vantaanjoenveden ja johtoveden coli-aerogenes-bakteerien todennäköinen luku viikoittain tehtyjen määritysten keski- ja ääriarvoina. Vuoden 956 alusta alkaen on näiden lisäksi määritetty kalvosuodatusmenetelmää käyttäen myös varsinaisten coli-bakteerien luku sekä Vantaanjoenvedessä että johtovedessä. Tulokset esitetään taulukossa n:o 6 viikottain tehtyjen määritysten keski- ja ääriarvoina.

44 36 Taulukko n:o 4 Vantaan vesi Vuosi ja kuukausi K~~.ki: Suurin Pienin rnaara 958 Tammikuu.... Helmikuu.... Maaliskuu.... Huhtikuu.... Toukokuu.... Kesäkuu.... Heinäkuu.... Elokuu.... Syyskuu.... Lokakuu.... Marraskuu.... Joulukuu.... Koko vuosi Keskimäärä 0,2 0, 0,0 0, 0,2 0,0 0,0 0,0 0,2 0, 0, 0, 0, Johtovesi Suurin Pienin ,8 0,4 0,2 0,2 0, 0, Taulukko n:o 5 Coli-aerogenes-ryhmien bakteereifa Vantaanvesi, rnl:ssa Keskimäärä Suurin Pienin Keski määrä Johtovesi, 50 rnl:ssa Suurin Pienin o o o Taulukko n:o 6 Coli-bakteereita Vantaanvesi, rnl:ssa Keskiarvo Suurin 4 80 Pienin Keskiarvo 0 0 Johtovesi, 500 rnl:ssa Suurin 0 Pienin 0

45 Kaasulaitoksen toimintakertomus vuodelta 958 Kertomusvuosi oli kaasulaitoksen 98:s toimintavuosi ja 58:s kaupungin omistuksessa. Kuten jo monena vuonna aikaisemmin, pysyi kaasun myynti jokseenkin tarkoin edellisen vuoden myyntilukujen tasalla. Pyrittäessä tästä huolimatta tehostamaan laitoksen koko tuotantokapasiteetin hyväksikäyttöä lyhennettiin hiilen kaasutusaikaa ja lisättiin tällä tavoin hiilen käyttöä lähes 5 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Kun tällöin saatiin entistä enemmän myös kaasua, käytettiin ylimäärä omassa prosessissa hiilen kuivatislaukseen eli siis kaasu-uunien lämmittämiseen. Kun hiilen tarjonta oli koko kertomusvuoden ajan kaikista tuottajamaista erittäin runsasta, kokeiltiin laitoksella useita uusia hiililaatuja mahdollisimman hyvän lämmityskoksin aikaansaamiseksi. Koska näissä ns. koksihiilissä oli yleensä jonkin verran vähemmän haihtuvia aineita ja niistä saatiin vastaavasti enemmän koksia, merkitsivät nämä toimenpiteet yhteensä siirtymistä melko täydelliseen koksilaitoskäyttöön. Vaikka kaasun myynti ei ole lisääntynyt juuri lainkaan, on koksin tuotantoa täten lisäämällä päästy laitoksen melkein täydelliseen hyväksikäyttöön, joka on se päämäärä, mihin kaasulaitoksen toimintaa on viime vuosien aikana ohjattu. Koska Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan tasapainottaminen alkoi kevättalvella 958 tuottaa vaikeuksia ja koska polttoaineet ovat tärkeimpiä Neuvostoliitosta ostettavia tuotteita, kauppa- ja teollisuusministeriö esitti, että kaasulaitos lisäisi hiilen ostojaan Neuvostoliitosta. Saatuaan tarjouksia uusista, entistä paremmista koksihiililaaduista laitos noudattikin valtiovallan toivomusta ja lisäsi hiilentuontinsa Neuvostoliitosta vuoden 958 aikana tonniin, mikä on n. 8 % enemmän kuin vuonna 957. Tämä merkitsi sitä, että Neuvostoliitosta ostetun hiilen osuus laitoksen koko hiilentuonnista oli kertomusvuonna yli 2/3, sen oltua v. 957 vähän yli %. Kauppa- ja teollisuusministeriön toivomuksen mukaisesti myös yksityiset hiililiikkeet lisäsivät koksin. ja antrasiitin ostojaan Neuvostoliitosta ja nousivat niiden maahan tuomat määrät yhteensä niin suuriksi, että ne yksinään, ilman kaasulaitoksen tuotantoakin, vastasivat näiden polttoaineiden vuositarvetta koko maassa. Tällaisen

46 38 tilanteen vallitessa ei ollut mahdollista saada aikaan kaasulaitoksen valmistaman koksin jälleenmyyntisopimusta helsinkiläisten koksiliikkeiden kanssa. Kun touko-elokuun aikana käydyt sopimusneuvottelut lopullisesti raukesivat elokuun lopussa, jolloin laitoksen koksivarasto lähenteli tonnin määrää, jäi kaasulaitoksen ainoaksi mahdollisuudeksi oman koksinmyynnin voimakas tehostaminen tilapäisesti huomattavasti alennettuun hintaan. Seurauksena olikin, että elokuun 27. p:stä alkaen vuoden loppuun mennessä laitos sai myydyksi n tonnia koksia eli n. 60 % vuoden kokonaismyynnistä, eikä koksivarasto tänä aikana enää mainittavasti kasvanut. Kaasulaitoksen koksinmyyntiä uhkasi vaikeuttaa lisäksi se, että valtio ryhtyi Neuvostoliitosta tapahtuvan koksi).tuonnin lisäämiseksi tukemaan hinnantasausvaroilla koksin ja antrasiitin maahantuontia ottamatta aluksi huomioon tämän toimenpiteen vaikutusta kotimaiseen koksintuotantoon. Joulukuussa 957, jolloin kauppasopimusneuvottelut pääosiltaan käytiin ja jolloin mm. kaasulaitos osti hiilensä vuodeksi 958, olivat tuontipolttoaineiden hinnat vielä suhteellisen korkeat. Toukokuuhun mennessä ne kuitenkin alenivat esim. koksin ja antrasiitin osalta 5 dollarilla tonnilta. Koska koksiliikkeet, jotka olivat aikaisemmin Neuvostoliitosta ostaneet koksieriä korkeampaan kiinteään hintaan, olivat senvuoksi joutumassa vaikeuksiin, valtio suoritti koksiliikkeille niistä eristä, jotka olivat vielä toimittamatta, tasausmaksuna 5 dollaria vastaava määrä tonnilta. Samalla määrättiin tuontikoksin ylimmäksi myyntihinnaksi mkjtn, sen oltua aikaisemmin 0,800 mkjtn. Tämän hinnantasausvaroilla toimeenpannun koksin maahantuojiin kohdistuvan tukitoimenpiteen johdosta anoi kaasulaitos vastaavaa hinnantasausta valmistamalleen koksille. Neuvottelujen tuloksena hinnantasausvaroista suoritettiinkin tasausmaksuna 2:35 dollaria vastaava määrä tonnilta kaasulaitoksen talvella ostamalle ja vielä tuomatta olleelle Petshora-hiilelle ja tonnia kalliimmasta hiilestä valmistettua koksia poistettiin markkinoilta eräänlaiseksi reserviksi yhden vuoden ajaksi. Viimeksi mainitusta koksierästä valtio suoritti saman hinnantasausmaksun, vastaten 5 dollaria tonnilta, kuin Neuvostoliitosta tuodulle koksille ja antrasiitille. Lisäksi valtio sitoutui suorittamaan kaasulaitokselle näin varastoidun koksin korkona ja muiden varastoimiskustannusten korvauksena 0 % sen alennetusta arvosta. Vuoden 958 talousarviossa oli kaasulaitoksen toiminnan arvioitu tuottavan tappiota 43,2 milj. mk. Tilinpää.töksen mukaan saatiin kuitenkin voittoa 0,67 milj. mk. Kokemus on osoittanut, että kivihiilen ja koksin hinnoissa tapahtuvia vaihteluja ei voida talousarviota laadittaessa kovinkaan tarkasti ennustaa - Y2 vuodeksi etukäteen. Pääasiassa hiilen hinnan alenemisesta johtuen saatiin v. 958 menosäästöjä talousarvioon verrattuna 67,5 milj. mk. Tulovajaukset olivat vastaavasti 23,7 milj. mk. Myyty kaasumäärä oli 3,6 milj. m 3, mikä merkitsee 0,4 % lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Kotitalouksiin asennettiin kpl uusia kaasuliesiä, niistä 934 kpl uusiin asuntoihin. Jälkimmäisestä luvusta on havaittavissa rakennustoiminnan hidastuminen kaasunjakelualueella, jos sitä verrataan edellisen vuoden vastaavaan lukuun, joka oli.309 kpl. Kaasulla lämmitettäviä keskuslämmityslaitteita asennettiin kertomusvuo-

47 39 den aikana 55 kpl. Vuoden lopussa oli erilaisten kaasukojeiden kokonaisluku kpl. Mitään suuria uudisrakennus töitä,ei kaasulaitos kertomusvuoden aikana suorittanut. Tässä suhteessa kohdistuivat työt pääasiassa laitoksen koko toiminnan keskittämiseen Sörnäisten tehdasalueelle. Niinpä saatettiin loppuun korjauspajarakennuksen viimeistelytyöt ja jakeluosaston Fredrikinkatu 54:ssä sijainneet työpajat ja varasto siirtyivät tehtaan alueelle toukokuussa. Mittarikorjaamo sai uudet suojat tähän tarkoitukseen kunnostetusta vanhasta kattilahuonerakennuksesta ja laitoksen moottoriajoneuvot voitiin sijoittaa vaakauunien työntökonesillan alle rakennettuihin autotalleihin. Kaasujohtoja asennettiin vuoden kuluessa metriä. Pääverkon pituus on tämän jälkeen metriä. Johtotöistä tärkein oli painejohdon asentaminen Herttoniemestä Vartiokylään, ns. Puotilan asutusalueelle. Kuten jo edellisen vuoden toimintakertomuksessa mainittiin, hyväksyi kaupunginvaltuusto yleisessä kustannustasossa tapahtuneen nousun takia kaasutariffien energiamaksuihin keskimäärin 3 %:n korotuksen. Sosiaaliministeriö ei kuitenkaan silloin vahvistanut korotettuja maksuja. Vasta kun säännöstelystä tältäkin osalta luovuttiin maaliskuun lopussa 958, otettiin hyväksytyt uudet tariffit käytäntöön, kaasu:" rahakkeiden osalta välittömästi ja laskumittareiden osalta ensimmäisestä tämän ajankohdan jälkeen suoritetusta mittarinlukemisesta alkaen. Kaasulaitoksen tilinpäätös on tehty samojen periaatteiden mukaan kuin edellisinäkin vuosina. Hiilivarastossa on käytetty normaalivarastomenetelmää tonnin suuruisen normaalivaraston arvoksi on kirjattu mk/tonni ja kun tästä normaalivarastosta puuttui vuoden lopussa tonnia, on sen jälleenhankintahinnaksi arvioitu mk/tonni. Koksivarastossa on lajitellun karkean koksin hinnaksi otettu mk/tn, lajittelemattoman koksin mk/tn, lajitelma n:o 2:n mk/tn ja murskan mk/tn. Nämä hinnat ovat suunnilleen samat kuin edellisessä tilinpäätöksessä käytetyt. Hiilivarasto oli vuoden alussa tonnia ja vuoden lopussa tonnia. Koksivaraston suuruus oli vuoden alussa tonnia ja vuoden lopussa tonnia ja sen kirjanpitoarvo oli tällöin mk. Aatu Pöntys

48 40. Organisaatio ja henkilökunta Kertomusvuoden aikana eiaitoksen organisaatioissa ole tapahtunut suuria muutoksia. Toimitusjohtajan määräyksestä on laitoksen kustannustutkija Kalevi Kiukkola toi ~n.inut kustannus- ja menetelmätutkimuksia hoitavan järjestely toimiston päällikkönä. Toimintavuoden aikana ovat henkilökunnasta siirtyneet eläkkeelle seuraavat henkilöt: viranhaltijat: " Ollut palveluksessa putkimestari Karl Blomqvist v. toimistoapul. Astrid Dahl v. toimistoapul. Märtha von N andelstadh 46 v. työsopimussuhteessa olevat kuukausipalkkalaiset : siivooja Anna Grönroos... 9 v. työntekijät: katujohtopesäkk. tyhj. Bertil Päivärinta v. kojeasentaja Matti Tuomilaakso v. työkaluviilaaja Nestor Mäenpää... 3 v. kojeasentaja Oiva Laiho.... putkiasentaja Armas Näkyvä..... kojeasentaja Edvard Toivola.... putkiasentaja Johan Leonard Blomqvist... :.... seuloja Ludvig Ekström.... koneenhoitaja Antti Käkönen.... siivooja Hilma Susila v. 30 v. 20 v. 20 v. 8 v. 8 v. 4 v. Henkilökunnasta kuoli vuoden 958 aikana: uunimies Aukusti Rytkönen... koneenhoitaja Tyyni lmari Oksanen nosturinkäyttäjä Onni Artturi Leino 7 v. 5 v. 2 v. Kaasulaitoksen palveluksessa olleiden viranhaltijoiden ja työsopimussuhteessa olleen henkilökunnan kokonaismäärä oli vuoden lopussa 485. Henkilökuntaa koskevat muutokset ilmenevät" taulukosta. Taulukko. Henkilökunta. Henkilökunnan muutokset Henkilökuntaryhmä Vakinaiset viranhaltijat... Tilapäiset viranhaltijat ja viransijaiset... Työsopimussuhteessa olevat kuukausipalkkaaiset Työntekijät Y-h-te-en-s-ärl ~ rl--l ~~--3-- r l--4-8s--

49 4 2. Teknilliset laitteet ja uudisrakennustoiminta 2. Rakennukset Kaasulaitoksen pääkonttori, kaupallinen toimisto, jakeluosaston teknillinen toimisto, kaasukojeiden näyttely ja myymälä sekä opetuskeittiö toimivat kertomusvuonna entisissä tiloissaan P. Roobertinkatu -3:ssa. Tuotanto-osasto konttoreineen, laboratorioineen ja korjauspajoineen sekä eräät osat kaupallisesta toimistosta toimivat kaasulaitoksen alueella Parrukadun varrella Sörnäisissä. Entisen kattilahuonerakennuksen muutostyöt valmistuivat kertomusvuoden keväällä, jolloin jakeluosaston mittarikorjaamo siirtyi kyseiseen rakennukseen, johon on myös sijoitettu työntekijöiden peseytymistiloja. Korjauspajarakennuksen viimeistelytyöt saatettiin myös loppuun, ja jakeluosaston Fredrikinkatu 54:ssä sijainneet työpajat ja varasto siirtyivät tehtaan alueelle toukokuussa. Kertomusvuonna otettiin käyttöön uudet, vaakauunien työntökonesillan alle rakennetut autotallit, joihin on sijoitettu jakeluosaston kolmea päivystysautoa lukuunottamatta laitoksen autot, traktorit ja kuormauskoneet. Ruokalarakennuksessa sijaitsevaa virkailijain ruokalaa laajennettiin. 2.2 Toota.Dt.<H.saston laitteet Edellisenä vuonna aloitettu m 3 :n kaasukellon peruskorjaus valmistui lokakuussa.. Koksinseulonnan tehostamiseksi laadittu ja suunnitelmia ryhdyttiin toteuttamaan joulukuussa, jolloin aloitettiin koksin jälkiseulomon rakennustyöt. Nykyisen seulontarakennuksen kylkeen asennetaan Vibro-täryseulat, joilla koksi jälkiseulotaan välittömästi ennen koksin kuormausta.. Syyskuussa otettiin käyttöön uusi, Kone Oy:n valmistama märkäsammutusvaunu. 2.3 Putkiverkko Kaasujohtotöistä tärkeimpiä oli painejohdon asentaminen Herttoniemestä Vartiokylään, ns. Puotilan asuntoalueelle. Koska aluejakokomitea piti Kh:lle antamassaan lausunnossa ilmeisenä, että kaupungin itäiset alueet määrätään kaasunjakelualueiksi, päästiin työ suorittamaan ennen aluejakokomitean työn valmistumista. Taulukko 2. Uudet ja uusitut putkiiohdot. Katu Herttoniemen- ja Porvoontiehen Linnanrakentajantieltä Sauramotiehen t }- - Roihuvuorentiehen Porvoontieltä Lumikintielle Hitsaajankatuun Suolakivenkadulta itään t- Kulosaaren Puistotiehen Hernepellontiehen Viikin tieltä luoteeseen.... Sahaajankatuun Porvoontieltä etelään... Urheilukatuun Nordenskiöldinkadulta Toivonkadulle... Mikonkatuun Hallituskadulta Kaisaniemenkadulle... Saarenkatuun Orioninkadulta itään... Etelärantatiehen ja Muukalaiskatuun Myllytieltä Vuorimiehenkadulle... -t Engelinaukioon Rehbinderintieltä Armfeltintielle... Laivurlnkatuun Viiskulmasta etelään... linjaan Porthaninkadulta luoteeseen... Prinsessantiehen Roihuvuorentieltä itään... ) MM = teräsputkea 2) Vr. = valurautaputkea Putken läpimitta mm 400MM) 400 Vr.") 300 MM 300Vr. 200 MM 50 MM 00 MM 300 MM 300 Vr. 300 MM 300 Vr. 50 MM 300 MM 50 MM 200 MM 200 MM 200 MM 200 Vlr. 200 MM 50 MM 50 Vr. 50 MM 50 MM 50 MM 50 MM 98, ~------~--~ Yhteensäl 8.094,5 J~hdon p.tuus m 98, 36,0 2.54,.636,8 888,2 33,2 30,3 267, 44,5 447,6 23,4 0,3 36,2 73,4 23,9 43,0 59,0 22,5 54,8 07,0 83,6 68,8 50,0 5,0 Johdon asennustyö, joka suoritettiin vesijohdon kanssa samaan kanavaan, saatiin loppuunsuoritetuksi elokuussa. Tarkempi erittely uusista ja uusituista putkijohdoista on taulukossa 2. Osa töistä suoritet-

50 42 tiin tavallisuudestapoikke.avasti talvella, koska putkikanavien kaivutyö' suoritettiin vaikean työllisyystilanteen takia työttömyystöinä. Putkiverkossa tapahtunut kehitys on esitetty taulukossa 3. Jakelujohtojen pituus oli vuoden lopussa m ja niiden keskiläpimitta 92,9 mm. Liittymisjohtojen pituus oli m. Taulukko 3. Putkiverkon laajuus. Jakelu johdot Vuoden alussa m Lisäys vuoden aikana » Poistettu vuoden aikana.203» Vuoden lopussa » Liittymis johdot kpl 66» 59 D Toiminta Kaasulaitos käytti tuotantoonsa vuoden 958 aikana tonnia hiiltä ja m 3 metaanikaasua. Hiilen käyttö kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 4,9 %:lla. Hiileen sitäpaitsi lisättiin 23 tonnia koksimurskaa. Kertomusvuoden aikana myytiin kuluttajille kaikkiaan m 3 kaasua, joka oli 0,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden aikana valmistettiin kaikkiaan tonnia koksia ja koksimurskaa, joten näiden tuotteiden valmistusmäärä oli 23,2 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Liitteessä on vertailtu viime vuosien teknillisiä tuloksia sekä kaasunvalmistuksen että kaasunkulutuksen kohdalta. 3. Hiili Kertomusvuonna tuotiin raaka-ainehiilestä suurin osa Neuvostoliitosta (68,3 %) sekä loput Englannista (2,8 %), USA:sta (,3 %) ja Hollannista (7, 6 %). Hiilen tuonti, käyttö ja myynti sekä vuoden alku- ja loppuvarastot on esitetty taulukossa Kaasun valmistus Kaupunkikaasu Kaupunkikaasun valmistustiedot on esitetty taulukossa S. Metaanikaasua ostettiin Kyläsaaren likaveden puhdistuslaitokselta yhteensä m a hintaan 8 mk/m 3 Kaupunkikaasun koostumus ja muita ominaisuuksia on esitetty liitteessä 2. Generaattorlkaasu Generaattorikaasua, jota käytettiin uunien lämmitykseen ja kaupunki kaasun lämpöarvon säätämiseen, valmistettiin m 3. Sen valmistukseen käytettiin yhteensä 2.53 tonnia koksia (lajitelmia n:o 2, 3 ja 4). Generaattorikaasua käytettiin kaupunkikaasun lämpöarvon säätämiseen m 3 ja uunien lämmitykseen mao Taulukko 4. Raaka-ainehiilen tuonti. käyttö ja varastotilanne. Varasto Tuotu Käytetty Myyty Varasto ) Normaalivarasto tn a mk/tn Yli varasto » t Hiiltä, tonnia Venä!. Keskihinta Englanti!. Amerikka!. Saksa!. Hollanti!. Yhteensä mk/tonni ) ) 3.29 ) Normaaivarasto." tn a mk/tn Alivarasto »»5.000

51 43 Taulukko 5. Kaupunkikaasun valmistus ja käyttö. Kokonaisvalmistus (sisältää m" generaattorikaasua ja m" metaanikaasua) m" Uunien lämmitykseen Pumpattu jakelu verkkoon (ylempi kalorimetrlnen lämpöarvo kcalfm") Varastonmuutos vuoden kuluessa Uonien ämmöntarve Uunien lämmitykseen käytettiin taulukon 6 osoittamat kaasu määrät. Kivihiilen kuivatislauksen lämmöntarve oli 653 kcalfkg hiiltä. Taulukko 6. Uunien lämmitys. Määrä Lämpömäärä Kaasu m' Tcal % Kaupunkik<l;asu Generaattonkaasu f Koksi Yhteensä!! 02.94! 00,00 Koksin valmistus ja myynti on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Koksin valmistus ja myynti vuonna 958. Varasto vuoden alussa.... Valmistus (kaikki lajitelmat yhteensä).... Myynti.... Oma kulutus (generaattorikaasun valmistus)..., Varasto vuoden lopussa tonnia Kertomusvuonna kaasulaitoksella oli suuria vaikeuksia valmistamansa koksin myynnissä. Lämpimän talven johdosta ja sen vuoksi, että helsinkiläiset koksiliikkeet eivät alkuvuoden aikana ottaneet niille varattuja koksieriä, laitoksen koksivarastot muodostuivat normaalia huomattavasti suuremmiksi. Lisäksi kauppapoliittisista syistä sovittiin keväällä 958 niin suurista koksin ja antrasiitin tuontimääristä, että koksiliikkeet eivät olleet kiinnostuneita myymään kaasulaitoksen koksia entisillä myyntiehdoilla. Kesällä 958 koksiliikkeiden ja kaasulaitoksen välillä käydyt neuvottelut eivät johtaneet tulokseen, joten kaasulaitoksen oli elokuun lopulla 958 ryhdyttävä myymään koksia suoraan kuluttajille huomattavasti alennettuun hintaan. Sosiaaliministeriön hinnantasaustoimikunnan tekemän päätöksen mukaan siirrettiin tonnia kaasulaitoksen koksia varmuusvarastoksi yhden vuoden ajaksi lukien. Kyseisen koksierän hinnantasauskorvauksen, joka vastasi 5 dollaria tonnilta, valtio maksoi vuoden 958 aikana, ja lisä}tsi valtio sitoutui suorittamaan kaasulaitokselle näin varastoidun koksin korkona ja muiden varastoimiskustannusten korvauksena 0 % koksin alennetusta arvosta. Koksilajitelmien koot ja perushinnat on esitetty taulukossa 8. Liitteessä 5 on esitetty koksinmyynnin kehitys vuodesta 926 alkaen. N:o l,ajitelma Taulukko 8. Koksilajitelmien koot ja perushinnat vuonna 958. Perushinta mk/tonni mm O~ lo ~

52 Terva Tervan valmistuksen ja myynnin esittää taulukko 9. Koko tervantuotanto myytiin kotimaahan. Tulo myydystä tervasta oli mk eli keskimäärin 0:9 mk/kg. Taulukko 9. Tervan valmistus ja myynti. Varasto vuoden alussa.... Valmistettu.... Myyty.... Varasto vuoden lopussa 3.5 Bentseeni kg & ~ Raakabentseeniä erotettiin kaasusta kg. Saatu raakabentseeni jalostettiin joko pesemättömiksi tai pestyiksi myynti tuotteiksi. Taulukko 0 osoittaa bentseenituotteiden valmistuksen ja myynnin. Päätuotetta, liuotinbentseeniä, myytiin kg, josta teollisuuteen ym. liuottimeksi kg ja.öljyliikkeille sekoitettavaksi bensiiniin kg. Bentseenitehdas on suorittanut myös asiakkaiden raaka-aineiden tislauksia tilaustyönä. Kaikkiaan tislattiin kg, pääasiassa bensiiniä. 3.6 KUOlla Koksikuonaa myytiin kg hintaan 500 mk/tonni. Kuonan oma kulutus oli kg Hiilen välitys Kaupunginhallituksen päätöksen ( , 500 ) perusteella siirtyi kaupungin laitosten lämmitykseen käytettävän kivihiilen hankinta ja jakelu puutavara- ja polttoainetoimistolta kaasulaitokselle heinäkuun päivästä alkaen. Kyseinen lämmityshiili hankittiin Puolasta. Hankitut ja myydyt hiilimäärät on esitetty taulukossa. Taulukko. Kaupungin laitoksille toimitettavan kivihiilen hankinta ja myynti HaDkiDta- Myynti Varasto Lajitelma määrä tn tn tn Cobbles Peas Yhteensäl Kaasunmyyntiiaiiffit Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleisessä kustannustasossa tapahtuneen nousun johdosta kaasutariffeihin noin -5 %:n suuruiset energiahintojen korotukset, perusmaksujen jäädessä ennalleen. Sosiaaliministeriön' vapautettua kaasun hintasäännöstelystä sovellettiin uusia tariffeja alkaen. Kaasun uudet hinnat olivat: mk/ml tariffi : kulutus m 3 /vuosi 9: - tariffi : kulutus ms/vuosi 3:- perusmaksu 5.00 mk/vuosi tariffi : kulutus yli m 3 /vuosi 0: - perusmaksu mk/vuosi Kertomusvuonna oli kesäkaasutariffi... 5: 60 Taulukko 0. Bentseenituotteiden valmistus ia myynti. RaakabeD tseeni kg Pesemättömät tuotteet kg Pestyt tuotteet kg Varasto vuoden alussa... Valmistettu...,... Myyty... Käytetty raaka-aineena... Käytetty omaan kulutukseen... Varasto vuoden lopussa_... Tulot myynnistä... Keskihinta mk 5:05/kg mk 36: 68/kg

53 45 Kaasurahakkeen hinta oli vuoden alussa 27: 50 mk ja. 4.,958 jälkeen 32 mk. Yksi rahake vastaa 2/ a m a kaasua. Kaasumittarin vuosivuokra on ollut mittarin koosta riippumatta 360 mk. Teollisuuslaitosten lautakunnan asettaman tariffikomitean mietintö valmistui Tariffikomitean lisäksi sai myöskin aluejakokomitea mietintönsä valmiiksi vuoden 958 aikana. nimittäin Komitea oli asetettu valmistelemaan kysymystä alueellisen yleissuunnitelman laatimisesta sähkön ja kaasun käytöstä kotitalouksissa ja teollisuudessa kaupunginosittain ja jakelupiireittäin. Komitea ehdotti Vantaan ja Kulosaaren siltojen itäpuolisia alueita kaasualueiksi. Kummankin mietinnön käsittely siirtyi vuoteen Kaasun myynti. ]akeluverkostoon pumpattu kaasu määrä jakautui eri kulutusryhmiin taulukon 2 osoittamalla tavalla. Kaasun myynti lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 0.4 %. Vuodoista ja mittauseroista. johtuneiden häviöiden prosen" tuaalinen osuus edelliseen vuoteen verrattuna on pysynyt muuttumattomana. Tariffiryhmässä, joka edustaa pääasiallisesti kotitalouskäyttöä. kaasunkulutus väheni kertomusyuonna 2,0 % edelliseen vuoteen verrattuna. kun taas teollisuus-ja muu suurkulutus (tariffit ja ) lisääntyi 3, %. Keskimääräinen kaasunkulutus taloutta kohti ilmeisesti vähenee johtuen mm. valmiina ostettujen ruokien käytön lisääntymisestä, mikä ilmiö on havaittu jo voimakkaammin muualla maailmassa. Liitteessä 5 on esitetty kaasunmyynnin kehitys vuodesta 926 alkaen. Taulukko 2. Kaasunkulutuksen jakautuminen Kulutusryhmä ml % Tariffi Tariffi Tariffi Kesäkaasutariffi Oma kulutus ,03 Vuodoista ja kosteuden vaihtelusta johtuvat mittauserot Ka.asukojeiden a.sennus yhteensä3~ Kaasukojeiden asennustöitä suoritettiin kertomusvuonna edelleenkin runsaasti. vaikka rakennustoiminnan lamakaudesta johtuen uudisrakennuksiin asennettujen liesien lukumäärä pieneni edelliseen vuoteen verrattuna. Uusia kaasuliesiä asennettiin kaikkiaan kpl (nettolisäys). joista uudisrakennuksiin 934 kpl. Uusia ravintolaliesiä asennettiin 3 kpl. lämminvesikojeita 45 kpl ja erilaisia teollisuuskojeita 25 kpl. Keskuslämmitys- ja muita niihin verrattavia kattiloita asennettiin 55 kpl. mikä osoittaa lisääntyvää kiinnostusta kaasulämmitystä kohtaan. Huomattava on myös asennettujen kaasukiukaiden lukumäärän kasvu 8 kpl:sta 2 kpl:een. Kaasukeittimien lukumäärässä tapahtui kertomusvuonna vähennystä.230kpl. Asennettujen kaasukojeiden määrä oli vuoden lopussa yhteensä kpl. mikä merkitsee edelliseen vuoteen verrattuna.36 kpl:n lisäystä. Tarkempi erittely erilaisten kaasukojeiden määristä esitetään liitteessä 3 ja kuluttajien sekä mittareiden lukumäärän kehityksestä liitteessä Taloudellinen tulos Kertomusvuoden taloudellinen tulos oli odotettua parempi. Tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 22,0 % ja kulut 9,6 %. Kertomusvuoden tilinpäätös osoitti 0,7 milj. mk:n ylijäämää. Taulukko 3 esittää laitoksen taloudellisen tuloksen kehityksen vuosina Paikoissa ja henkilösivukuluissa tapahtunut nousu johtuu' osaksi siitä, että kertomusvuonna sivutoiminnan palkat on ensi kertaa sisällytetty muihin palkkakuluihin. Omaisuustase päättyi 3.39 milj. mk:aan. Huomattavin muutos tapahtui vaihtoomaisuuden kohdalla, joka pääasiassa koksivaraston suurenemisesta johtuen kasvoi

54 46 250,4 milj. mk:lla eli 46,5 %. Käyttöomaisuus kasvoi 36,8 milj. mk:lla eli,7 %. Tarkka erittely käyttöomaisuuden arvonmuutoksista on taulukossa 4. Rahoitusomaisuus ja siirtyvät erät pienenivät yhteensä 98,7 milj. mk:lla eli 20,3 %. Liitteessä 4 on esitetty kaasun valmistusta, tuotteiden myyntiä sekä raaka-aine hiilen käyttöä koskeva vertailu vuodesta 948 alkaen. Taulukko 3. Taloudellinen tulos mk mk mk Käyttöomaisuuden arvo Bruttotuotot Vuosikulut (ilman pääomakuluja) Korot ja poistot Kokona.i~~?l~.t...: / Nettoyli]aama +/Va]aus mk Taulukko 4. Käyttöomaisuuden arvonmuutokset. Pääoma-arvo mk Arvon lisäys talousarvion mukaan mk Talousarvion ulkopuolinen arvonlisäys mk Poistot v. 958 mk Pääoma-arvo mk Tontit... Asuin- ja hallintorakennukset... Tehdasrakennukset... Tilapäi~.~t.~akennukset... KaasusäillOt... Putkijohdot tehdasalueella... Pääputkiverkko... Liittymisjohdot... Uunit... Uunien koneet ja varusteet... Kaasunpuhdistuksen koneet ja kojeet Kemiallisten sivutuotteiden laitteet Sähkökeskus ja verkosto Siltanosturit ja hiilenkäsittely : laitteet Koksinkuljetus- ja käsittelylaitteet Siirrettävät kuljettimet Kaasumittarit Työkoneet Laboratoriokojeet Puhelinosuudet Erityiset työt..._.._.._ Yhteensä mkl _._49_7_.4 6-i- ;- r-_4_.4_9_7._4_6

55 Vastaavaa:. Vat'sinainen omaisuus A. Rahoitusomaisuus Rahaa postisiirtotilillä Tilisaatavat: Veloitettuja kaasumaksuja... Sivutuote- ja työlaskuja. ennakkoja hankkijoille ym. 47 Omaisuustase B. Vaihto-omaisuus Varastot:' Raaka-ainehiili. normaalivarasto.... Raaka-ainehiili. alivarasto.... Välitettävä hiili.... Ta~eaineet.... Koksi'.... Kivihiiliterva.... Bentseenituotteet.... Kaasua ~äii9issä C. Käyttöomaisuus Lisäys Poisto Siit'tyvät 8t'ät Varsinaisten menojen ennakot.... Pääomamenojen ennakot.... Nostamattomat määrärahat.... mk mk !. Ylimääräinen omaisuus Talletetut vieraat arvopaperit Vastattavaa:!. V i8t'as pääoma A. Lyhytaikainen Tilivelat... Kuluttajien takuumaksi.it... ~. '...'... Kaasurahakkeiden ennäkkomyynti... ~.~... Konttokuranttivelka kaupungin kassaan.... B. Pitkäaikainen mk Pääomavelka kaupungille Siirtyvät et'ät Siirtyvät määrärahat !. Oma pääoma Tilivuoden voitto mk

56 48 Tulostase Kulut:. Varsinaiset kulut. Palkat Henkilösivukulut Hiili ja muut raaka-aineet Korjaus- ym. tarvikkeet Kaluston hankinta Vuokrat Vakuutusmaksut Muut vieraat palvelukset Osuus lautakunnan ja sen kanslian kustannuksiin Osuus kassa- ja tiliosaston menoihin..... Tarverahat Käyttöomaisuuden poisto Käyttöomaisuuden korko Konttokuranttivelan korko Khn ja teolkn käyttövarat... ;..... Tilivuoden voitto mk mk mk Tuotot:. Varsinaiset tuotot'. Kaasunmyyntituotot Koksinmyyntituotot Hiilenmyyntituotot Sivutuotteiden myyntituotot ' Sivutoiminnan tuotot Kaasun ja koksin omakäyttö Uudisrakenteiden ja omien valmisteiden välilliset kustannukset..... Ylimääräiset tuotot. Vuokratuotot Satunnaiset tuotot ~ mk

57 49 Liite. - Bilaga. Teknillisten tulosten vertailu - SammanstäUning av teknfaka resultat KasunvalmlBtuL - Gastlverkulng. Valmistettu hiilikaasua - Tillverkad kolgas... m 3 Ostettu metaanikaasua - nköpt metangas... & Kuivatislattu hiiltä - A vgasade ko... tn Täytetty kammioita vuodessa - Antalladdade kamrar per år... kpl-st. Keskim. täyt. kammo vrk:ssa - Antalladdade kamrar i medeltal per dygn... Suurin määrä täyt. kammo vrk:ssa - Högsta antalladdade kamrar per dygn... & Pienin määrä täyt. kammo vrk:ssa - Lägsta an~lladdade kamrar per dygn... t Kaasunsaanti.000 kg:sta hiiltä- Gasutbyte per.000 kg ko... m 8 Keskim. lämpöarvo 0 C, 760 mm - Medelvärmevärde 0 C, 760 mm... kcal!m 3 Keskim. lämpöarvo 5 C, 760 mm, märkä - Medelvärmevärde 5 C, 760 mm, våt... Suhteellinen tiheys - Relativ täthet... Koksinsaanti - Koksutbyte... tn Koksinsaanti.000 kg:sta hiiliä - Koksutbyte per.000 kg ko... kg Koksia käytetty generaattoreihin - Koks förbrukad i generatorema... tn Kaupunkikaasua uunien lämmittämiseen - Stadsgas för undereldning... m 8 Tervansaanti - Tjärutbyte... tn Tervansaanti.000 kg:sta hiiltä- Tjärutbyte per.000 kg ko... kg Bentseenin saanti: raakabentseeniä - Bensenutbyte: råbensen tn Bentseenin saanti.000 m 8 :stä kaasua - Bensenutbyte per.000 m a gas... kg 9M , ,4' , , , , , , , , , , , ; ,3 5: , ,63 ] , , , , , ,09

58 '50 Kaasunkulutus. - Gasförb~ng Kaasua yksityiskulutukseen - Gas för privat förbrukning Kaasulaitoksen kulutus - Gasverkets förbrukning Vuoto ja nesteytyminen - Läckage och kondensation...» KaaSunkulutus - Gasförbrukning» Kaasulaitoksen oma kulutus - Gasverkets egen förbrukning... %,92 2,20,79,03 Vuoto ja nesteytyminen - Läckage och kondensation... 5,76 7,32 5,76 5,99 Suurin kaasunkulutus viikossa - Högsta gasförbrukning per vecka ( ) ( ) ( ) Suurin kaasunkulutus vrk:ssa - Högsta gasförbrukning per dygn» Pienin kaasunkulutus vrk:ssa - Lägsta gasförbrukning per dygn» Suurin kaasunkulutus tunnissa Högsta gasförbrukn. per timme Asennettujen kaasumittarien luku - Antal gasmätare, uppsatta i stad... kpl-st. Kaasunkulutus mittaria kohti - Gasförbrukning per mätare (9.2.56) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Liite 2. - Bila.ga 2. Ka.upunklkaasun koostumus v Stadsgasell8 8&lJlU8ii.ttning 958. Seososa - Komponent Keskiarvo Medelvärde Suurin arvo Högsta värde Pienin arvo Lägsta värde Hiilidioksidi - Koldioxid... 2,0 % 'Raskaat hiilivedyt - Tunga kolväten...:.... 2,0» Happi - Syre.... 0,8 Hiilimonoksidi - Kolmonoxid... 0,9 Vety.- Väte... 50,0» Metaani - Metan... 2,5» Typpi - Kväve... 3,0» Suhteellinen tiheys - Relativ täthet... 0,437 Kaasun ylempi lämpöarvo - Gasens övre värmevärde 0 C/760 mm Hg kcal/m 8. '5 C/760 mm Hg ,2 % 2,6» 0,8 ) 3,7» 54,4 24,3 8,4» 0, kcal/m a 4473,2 %,3» 0,2 9,» 4,2 20,2 ) 9,5» 0, kcal/m 3 466

59 5 Liite 3. - Bilaga 3. Kaasukojeita kuluttajilla vuoden päättyessä. - Gasapparater hos konsumenterna vid årets slut. Kaasuliesiä - Gasspisar... kpl-st Ravintolaliesiä - Restaurangspisar... ~ Kaasukeittimiä - Gaskokare Lämminvesikojeita - Varmvattenberedare Paistinuuneja - Stekugnar...» Lämpökaappeja - Värmeskåp...» Lämpökaminoita - Värmekaminer ]äähdytyskaappeja - Kylskäp...» Pesupatoja - Tvättgrytor Saunankiukaita - Bastuugnar Silityskoneita - Pressmaskiner Silitysraudan kuumentajia - Strykjämsvärmare Käherrysraudan kuumentajia - Frisertängsvärmare Kaasumankeleita - Gasmanglar Kattiloita - Pannor: keskuslämmitys - centralvärme keskuslämminvesi - centralvarmvatten muita - övriga Elintarviketeollisuuden kojeita - Apparater för livsmedelsindustrien Muun teollisuuden kojeita - Apparater för annan industri...» ~~ kpl-st '7 958

60 Liite 4. - Bilaga 4. Yalmstusmäärät ja myyntituotot. - Produktionsmängder och försäljnlngtointäkter. Vuosi År Koko kaasunvalmistus Total gasproduktion m' Myydyt ja omaan kulutukseen käytetyt koksit ja sivu tuotteet, tonnia Tuotot myydystä Försålda och iör eget behov använda koks och bi- Myyty kaasusta ja mit produkter, ton Tuotot koksista kaasumäärä tarivuokrista ja sivutuotteista Ammo- Edlaisia Försåld ntäkter av iör- niakki Bentseeni- sivu- ntäkter av koks gasmängd såld gas och Koksi Terva 25 % tuotteet tuotteita och biprodukter. mätarhyror m' Koks Tjära Ammo- Bensen- Diverse mk mk niak produkter bipro- 25 % dukter tonnia ton Kuivatislaltu hiili A vgasade koi mk C ~ : ; : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : (7' : : : : : : : : : : : -

61 Liite 5. - BiJaga ////,...,:J YAASUNYYNT CAS TORSJU..JNNqCN KOKSNYYNT KOVS0RSALJNNCEN r '- r r- r- r r-- t-- t-- r ~- f- r _. -- _. r- ~- -. -' r r- - f i- - -

62 Liite 6. - BilClg.z 6. Luku o Luku Antal Anlal l<uluhajien lulw f- AntaJ ~onsumqnter f ~+- LaSRumiHarella Rålmlngsmåtare Raha~em;Hare,'fa Polle Hmåta re r-r- t-t-r-t- r r l- i-- r r- r- f f- r- f f- - ",00 DDt-.. r- loooo.,.- ~ ~...,.. ; ~ ~ ~ ~ ~ ~ w ~ ~ ~ " ~ ~ ~ ~ co ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ co ~ ~

63 SSÄLLYSLUETTELO: Yleiskatsaus 3. Organisaatio Ja henkliikunta L Organisaatio...: Henkilökunta Teknilliset laitteet ja uudisrakennustoiminta..., Voimalaitokset... 8 L Sähköasemat jakelumuuntamot Sähköverkosto Lämpöverkosto Ulkovalaistus ja liikenteenohjausvalot Toiminta...; L Sähkön ja lämmön hankinta Sähkön myynti Lämmön myynti Häiriöt ja vikapäivystystoiminta...: Muu toiminta Taloudellinen tulos Kassa- Ja tlosaston toimintakertomus vuodelta

64 Sähkölåitoksen toimintakertomus vuodelta 958 Kertomusvuoden alkaessa oli vesivoimatilanne maassamme erittäin hyvä, sillä säännöstelyaltaat olivat vuoden 957 jälkipuoliskon runsaiden sateiden vuoksi likimain täynnä. Kevättalvi oli runsasluminen ja alkukesä sateinen, joten tulvakauteen mennessä vain osittain tyhjentyneet säännöstelyaltaat täyttyivät nopeasti. Elokuussa alkoi koko syyskauden kestänyt kuiva jakso, jonka vuoksi jo varsin aikaisin syksyllä oli ryhdyttävä käyttämään säännöstelyaltaiden vesivarastoja. Huolimatta siitä, että maassa alettiin jo loka-marraskuussa osittain turvautua lauhdutushöyryvoimaan,. väheni säännöstelyaltaiden energiavarasto vuoden loppuun mennessä noin puoleen niiden täydestä arvosta.. Sähkön hintasäännöstelyn loputtua matran Voima Oy:n sähkönhan" kintasopimuksen mukainen sähkön hintakerroin nousi arvosta,26, johon se oli säännöstelyn viime vaiheessa ollut jäädytettynä, sopimuksen edellyttämään arvoon,39. Kesään mennessä laski kuitenkin hiilen hinta maailman markkinoilla vallinneen liikatarjonnan vuoksi sillä seurauksella, että sähkön hintakerroin laski alkaen loppuvuodeksi takaisin säännöstelyn aikaiselle tasolle. Helsingin sähköntarve voitiin vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana tyydyttää vesisähköllä, mutta viimeisen neljänneksen aikana oli omien vesiosuuksien ja sopimussähkön lisäksi tarvittava sähkö kehitettävä omilla höyryvoimalaitoksilla. Vuoden aikana kehitettiin lauhdesähköä 52,0 GWh; josta myytiin sähkönhankkijoille 0,7 GWh ja käytettiin Helsingissä 5,3 GWh, joka on 9,6 % kaupungin kokonaiskulutuksesta samana aikana. Vuonna 957 alkanut laskusuhdanne jatkui kertomusvuonna työttöitiyysvaikeuksineen ja tuotantorajoituksineen, jotka puolestaan rajoittivat sähkönmyynnin kasvua teollisuuskuluttajille, kun sitä vastoin julkisten tarpeiden ja yksityistalouksien sähkönkäytön lisäys oli samaa suuruusluokkaa kuin aikaisemminkin. Kaupungissa käytettyenergiamäärä, sähkölaitoksen omakäyttö ja jakeluhäviöt mukaanluettuina, nousi vuoden 957 arvosta (54,3 GWh) vuonna 958 (543,6 GWh) 29,3 GWh:lla, mikä merkitsee 5,7 %:n kasvua, kun vastaava kasvu oli vuonna 957 noin 9 % ja vuonna 956 noin 2 %. Kun laitoksen omakäyttö ja jakeluhäviöt oleellisesti pienenivät, oli kasvu varsinaisille kuluttajille myydyn energian osalta 7,2 % vastaavan kasvuprosentin oltua edellisenä vuonna 9,0 %. Suurin pätötehohuippu oli kertomusvuonna 3 MW, joka on 2,3 % suurempi kuin vuoden MW. Lämmön kysyntä jatkui sen sijaan vilkkaana. Lämpöenergiaa toimitettiin lämmönjakeluverkostoihin kertomusvuoden aikana 7,7 Tcal, joka merkitsi noin 75 %:n kasvua vuoteen 957 ver-

65 60 rattuna. Suuri kasvu johtui paitsi lämpökuluttajien lukumäärän lisäyksestä myös siitä että kulunut vuosi oli ensimmäinen, jolloin vesikaukolämpöä toimitettiin koko vuoden ajan. Uudisrakennustoiminta oli kertomusvuonna ennätyksellisen vilkasta. Keskeisellä sijalla oli edelleen Hanasaaren höyryvoimalaitoksen rakentaminen. Salmisaaren voimalaitoksella ei vieläkään saatu käyttöön kauan odotettua toista konetta, sillä oli pakko todeta de Lavalin toimittama turbogeneraattori epäonnistuneeksi. Asiasta kaupungin ja de Lavalin välille syntyn~en riidan ratkaisemiseksi åsetettiin välimiesoikeus. Vallilan sähköaseman ja Suvilahden uuden kytkinlaitoksen rakentamista jatkettiin ja Herttoniemen sähköaseman rakentaminen aloitettiin. Lisäksi saatiin Pitäjänmäen sähköaseman ensimmäinen rakennusvaihe valmiiksi. Kaukolämmitysverkon rakentaminen jatkui vilkkaana, mutta sähköverkon rakentamisessa oli osittain lamakaudesta ja osittain aikaisempina vuosina suoritetuista jännitteenkorotuksista johtuen huomattavissa lievää vähennystä. Sähkölaitos sai vuoden lopulla haltuunsa Vanhassakaupungissa sijaitsevan Yhdistyneet Villatehtaat Oy:n kiinteistön, jossa aloitettiin muutostyöt laitoksen varastointi- ja työpajatoiminnan keskittämiseksi sinne. Sen. sijaan toimistotilantarvekysymys on edelleenkin vailla kokonaisratkaisua, jonka puitteissa mahdollisimman monet laitoksen toimintayksiköt voitaisiin koota samaan toimipaikkaan. Myöskään ei ole onnistuttu saamaan mitään parannusta siihen tilanahtauteen, jossa hallintorakennuksessa sijaitsevat sähkölaitoksen toimintayksiköt sekä kassa- ja tiliosasto joutuvat toimimaan. Mainittakoon, että kertomusvuonna oli sähkölaitoksella vuokrattua toimistotilaa yksityisissä liiketaloissa 545 m 2, kun samaan aikaan sähkölaitoksen omissa kiinteistöissä oli muille kaupungin laitoksille vuokrattua toimistotilaa 59 ml!. Sähkölaitoksen investointeihin käytettiin kertomusvuonna 3266,0 Mmk, josta summasta tuli noin puolet eli 582,6 Mmk voimalaitosten sekä Kemi Oy:ltä ostettujen koskiosuuksien osalle. Sähkö asemien rakentamiseen sijoitettiin 55,9 Mmk, kaukolämpöverkkoon 204,6 Mmk, sähköverkkoon, kuluttajalaitteisiin ja kalustoon 800,2 Mmk sekä Yhdistyneet Villatehtaat Oy:ltä hankitun kiinteistön ostamiseen ja korjaamiseen 26,7 Mmk. Sähkölaitoksen käyttöomaisuuden poistot olivat kertomusvuonna 632,4 Mmk, joten nettoinvestoinniksi jää 2633,6 Mmk. Vuoden 957 syksyllä suoritettu devalvaatio vaikutti sähkölaitoksen sijoitusmenojen määrärahantarpeeseen melkoisesti. Esimerkiksi Hanasaaren voimalaitokselle tulevat koneistot ja ~aitteet ovat suurimmaksi osaksi tilatut ulkomailta. Devalvaation välitön vaikutus Hanasaaren voimalaitoksen määrärahantarpeeseen olikin noin 504 Mmk. Osa tästä summasta tulee kuitenkin vaikuttamaan vasta vuoden 959 puolella. Sähkölaitoksen kokonaisliikevaihto oli kertomusvuonna 4948,6 Mmk eli 9,6 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Kun todelliset menot olivat 4433,7 Mmk eli vain 8, % vuoden 957 arvoa suuremmat, muodostui kertomusvuoden taloudellinen tulos hyväksi. Tähän vaikutti ennen kaikkea se, että kustannusten kohdalla saavutettiin melkoisia säästöjä. Kaikkiaan säästyi laitoksen varsinaisten menojen talousarvion määrärahoista 0,6 %. Tästä noin 75 % johtui alkuvuoden hyvästä vesitilanteesta ja loppuvuoden halvasta hiilen ja 03tetun sähköenergian hinnasta. Myös suorite-

66 6 tuilla organisatoorisilla uudelleenjärjestelyillä, työnsuunnittelun ja kustannuslaskennan tehostamisella sekä harjoitetulla säästäväisyydellä oli osuutensa säästöjen syntymiseen. Nettoylijäämä oli 569,7 Mmk (vuonna ]95740,5 Mmk). Kun otetaan huomioon, että sähkölaitos on lisäksi maksanut kustannustason nousua vastaavasti korotetusta käyttöomaisuudestaan 6 %:n koron (674,7 Mmk), on todettava, että sähkölaitos on tuottanut kaupungin siihen sijoittamalle ]] 246 Mmk:n pääomalle ], %:n reaalisen koron. Unto Rytkönen.. Orga.nisaatio ja henkilökunta.. ORGANSAATO Sähkölaitos on organisaatiossaan jaettu kahteen osastoon, uudisrakennus- ja käyttöosastoon sekä kolmeen erilliseen toimistoon, hankinta-, tariffi- ja järjestelytoimistoon. Sähkölaitoksen toimitusjohtajalle on sitä paitsi alistettu Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten yhteinen kassa- ja tiliosasto. Sähkölaitoksen organisaatiokaavio on esitetty toimintakertomuksen liitteenä. Kaavioon on merkitty toimitusjohtajan sekä osasto- ja toimistopäälliköiden nimet. Kertomusvuoden aikana tapahtuneet tärkeimmät henkilöorganisaation muutokset kohdistuivat käyttöosastoon. Käyttöosaston päällikkö, laitoksen apulaisjohtaja, dipl.ins. Ragnar Lindbohm siirtyi eläkkeelle Apulaisjohtajan tehtäviä hoitaa mainitusta päivämäärästä lukien dipl.ins. Eino Toiviainen, joka toimii edelleen uudisrakennusosaston päällikkönä. Käyttöosaston päällikön tehtäviä hoitaa lukien dipl.ins. Kari Bergholm, joka hoitaa edelleen myös osan voimalaitostoimiston päälliköri tehtävistä. Voimalaitostoimiston päällikölle kuuluneet hallinnolliset tehtävät on siirretty voimalaitosten päälliköiden hoidettaviksi.. 2. HENKLöKUNTA Toimihenkilöiden palkkauksessa toteutettiin lukien 4 %:n indeksikorotus sekä kaupunginvaltuuston päättämä 2 Yz %:n kuitenkin vähintäin.200 mk:n tasokorotus lukien. Vaihtuvuusprosentti koko henkilökunnan keskuudessa olikertomusvuonna '.noin 7 % (vuonna 957 noin 23 %). Vastaava luku insinöörien kohdalla oli noin 6 % (vuonna 957 noin 2 %), tekmkoiden kohdalla, % (vuonna 957 6,8 %) ja työntekijöiden kohdalla noin 23 % (vuonna 957 noin 28 %). Eläkkeelle siirtyi henkilökunnasta vuoden 958 aikana: Viranhaltijat: Apulaisjohtaja Ragnar Fredrik Verner Lindbohm.... Sähköyliasentaja Väinö johannes. 'jalkanen... :,.;..... Talonmies-lämmittäjä johan jaakko Paavola.... johtotarkastaja Yrjö Armas Sinilampi.... :.... Toimistoapulainen Martta Saima Vesterinen..... Työntekijät: Sähkökone- ja kojeasentaja Otto var Edelberg..... Sähköasentaja Voitto Armas Hartell Sähköasentaja Viljo Lakka... Sähköasentaja Erkki Sakari Pihakaski.... Sähköasentaja Leopold Wilhelm Rökman.... Sähköasentaja Villiam Valdemar Salminen.... Sähköasentaja Taimo Hjalmar Alfred Stenman..... Ollut palveluksessa 40 v. 3 v. 39 v. 3 v. 36 v. 28 v. 28 v. 3 v. 29 v. 35 v. 32 v. 37 v. Toimihenkilöiden kuoli sairauden johdosta kertomusvuoden aikana: aputyöntekijä Oiva.. Edvin jänkä, lämmittäjä Aarne johannes Lind-

67 62 berg, varastomies Anton Ensio Luoto, kattilahuoneapulainen Juho Henrik N upponen, panostaja Otto Johannes Oinio, esimies Aarne Olavi Rantanen ja autonkuljettaja Emil Johannes Vainikka. Sähkölaitoksen palveluksessa Qlevien viranhaltijoiden sekä työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan kokonaismäärä vuoden lopussa oli 233. Henkilökuntaa koskevat muutokset ilmenevät taulukosta. Taulukko. Henkilökunta. Sähkö- laitos nimitti Teoll. lautak. nimitti Eronneet Eläk- Henkilöitä Vuosi- Kuolkeelle palveluksessa henkilöitä ) leet siirtyneet i Viranhaltijat... nsinöörit... '.'... 4 Teknikot Muu tekn. henkilökunta Toimistohenkilökunta... - Työs~pi~~ssuhteessa olevat nsmöont Teknikot Muu tekn. henkilökunta - 2 Toimistohenkilökunta Työntekijät Kaikki yhteensä Teknilliset laitteet ja uudisrakennustoimi ota Sähkölaitoksen uudisrakennustoiminta muodostui kertomusvuonna kokonaisuutena ottaen poikkeuksellisen vilkkaaksi. Tämä johtui ennen kaikkea voimalaitosten ja sähköasemien kohdalla samanaikaisesti käym~issä olleista huomattavista uudisrakennustöistä. Näiden töiden kasaantumista kuvaa se, että kertomusvuoden syksyllä voitiin lyhyen ajan sisällä viettää kolmet merkittävät harjannostajaiset, nimittäin Vallilassa, Hanasaaressa ja Herttoniemessä. Tällainen töiden ruuhkaantuminen on aiheutunut siitä, että Vallilan ja Herttoniemen sähköasemien rakennustyöt on voitu aloittaa vasta useita vuosia myöhemmin kuin oli suunniteltu. Viivästyminen on johtunut määrärahojen ja suunnittelutyövoiman puutteesta sekä eräistä muista sähkölaitoksesta riippumattomista syistä. Sähkölaitoksen investoinnit ylittivät kertomusvuonna ensimmäisen kerran 3 miljardin markan rajan. Edellinen investointihuippu vastasi kertomusvuoden kustannustasoon muutettuna noin 2, miljardin markan määrää ja se saavutettiin vuonna 953. Voimalaitosten uudisrakennustoiminnassa oli kertomusvuonna edelleen keskeisellä sijalla Hanasaaren voimalaitoksen rakentaminen. Siinä päästiinkin srtuimitelmien mukaisesti niin pitkälle, että koneistojen asennustyöt voi~iin aloittaa. Myös Suvilahden ) Vuosilienkilöiden lukumäärä = laitoksen: palveluksessa olleiden henkilöiden palveluksessaoloajan summa vuosissa kyseisen v.uoden aikana... f..

68 .63 j" r' i i i i ) \ i., \. '7 \,/{ i " " \... \ ~ a \ _._._._ " i..~ i ~~ ~ i ~. i ~ i ~ i... " ',,_. ' "n.. ",., " ',..., '...' 0 e tai 0W '."', i.,;', ilo kv as.ma,lm Vllim.lllilo" lma jok' Stmll,_ _._.- ZZO kl' johfo. vifrus 0kl' johfo, lma ilo kv johfll, "ienls JO *" johto,oma ~ ";.; ": -: 0 ja 20 kv syöll6ajueiden roj. ;! -,','"':' Kuv'a.Pääsä hkösiirloverkosla.,

69 64 voimalaitoksen muuntoasemapuolella oli käynnissä huomattavia uudisrakennustöitä. Salmisaaren voimalaitoksella ei vieläkään saatu käyttöön kauan odotettua toista koneistoa, sillä sähkölaitoksen oli pakko todeta de Lavalin toimittama turbogeneraattori epäonnistuneeksi ja ryhdyttävä purkamaan kauppaa.. Uusien sähköasemien kohdalla kertomusvuosi merkitsi siirtymistä suunnitteluvaiheesta toteuttamisvaiheeseen. Vallilan ja Herttoniemen asemilla saatiinkin rakennusteknilliset työt jo varsin pitkälle, mutta kojeistustöitä ei vielä päästy aloittamaan. Sen sijaan Pitäjänmäen asemalla, jonka ensimmäiseen rakennusvaiheeseen ei vielä sisälly lop~sen kytkinlaitosrakennuksen rakentamista, saatiin ensimmäisen päämuuntajan käyttöönottoa varten tarpeelliset rakennus- ja asennustyöt suurin piirtein valmiiksi. Vanhoilla sähköasemilla suoritetuista töistä olivat huomattavimmat Meilahden aseman jännitteenkorotuksen 5 kv:sta 0 kv:iin loppuunsaattaminen sekä Kampin aseman uuden 20 MVA:n päämuuntajan käyttöönottoon liittyneet työt. Pääsähkönsiirtoverkostossa, joka on kaaviollisesti esitetty kuvassa, ei kertomusvuonna tapahtunut muutoksia. Kuvan selitysten täydennykseksi mainittakoon, että sähkölaitos omistaa matran Voima Oy:n Vanhankaupungin asemalla päämuuntajat ja osan kytkinlaitoksista. Herttoniemen nykyisen sähköaseman, jossa ei kuitenkaan ole päämuuntajia, omistaa Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiö. Sähkölaitoksen rakenteilla oleva Herttoniemen asema sijaitsee edellä mainitun yhtiön omistaman aseman vieressä ja tulee osittain käyttämään hyväksi sen laitteita. Sähköverkoston uudisrakennustoiminnassa oli havaittavissa lievää hiljenemistä. Tämä johtui osittain rakennustoiminnassa vallinneesta laskukaudesta ja osittain siitä, että suurjännitteen korotus on alkanut jo vaikuttaa vähentävästi suurjänliteverkkojen investointitarpeeseen. Toisaalta on merkillepantavaa maakaapelien käytön lisääntyminen avojohtojen kustannuksella, mikä johtuu kerrostaloalueiden yleistymisestä esikaupungeissa. Kaukolämpöverkon investoinnit muodostuivat jonkin verran suuremmiksi kuin vuonna 957. Lämminvesikaukolämpöverkkoon liitettiin runsaasti uusia kuluttajia ja kaukolämmön kysyntä oli kertomusvuonna yleensä hyvä. Ulkovalaistuksessa jatkettiin kaupungista ulos johtavien pääteiden valaisemista natriumlamptiilla. Asunto- ja liikekadu.illa siirryttiin yhä suuremmassa määrin hehkulam:puista värikorjattuihin elohopeahöyrylamppuihin. Monilla kantakaupungin kaduilla siirryttiin samalla kaksiriviseen ripustukseen, minkä vuoksi niiden valaistus huomattavasti parani. Kertomusvuodenaikana suoritettiin uudisrakennusosastolla useita yleisluontoisia tutkimuksia, jotka koskivat mm. äänitaajuusohjausta, sähkölaitoksen käytön keskittämistä, oikosulkutehokysymyksiä, sähköaseman tarpeellisuutta Telakanpuistikon tienoilla, 0 kv:n vetkon laajennussuunnitelmia jne. 2.. VOMALATOKSET Vesivoimalaitokset Helsingin kaupunki on osakkaana kaikkiaan neljässä voimayhtiössä. Nämä ovat Kemijoki Oy, Oy Mankala Ab, Oy Abborfors Ab ja Etelä Suomen Voimaosakeyhtiö. Kolmen ensiksi mainitun yhtiön omistamien vesivoimalaitosten energiantuotannosta sähkölaitos saa kaupungin vesiosuuksia vastaavan osan, kun taas viimeksi

70 65 mainittu huolehtii Oy MankalaAb:nja Oy Abborfors Ab:n energiaosuuksien siirrosta voimalaitoksilta Helsinkiin. Kemijoki Oy omistaa pääosan Kemijoen vesistön vesivoimasta. Kertomusvuoden aikana oli valmiina Petäjäskosken ja rakenteilla Pirttikosken ja Valajaskosken voimalaitokset. Helsingin kaupunki omistaa yhtiön vesiosuuksista noin 5 %. Muut vesiosuuksien omistajat ovat Suomen valtio, matran Voima Osakeyhtiö, Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Veitsiluoto Oy, Oy Tampella Ab ja Koskirakennus Oy. Helsingin keskivesimäärää vastaava energiaosuus oli kertomusvuonna 26 GWh. Oy Mankala Ab omistaa Mankalan voimalaitoksen Kymijoen yläjuoksulla. Helsingin kaupunki omistaa yhtiön osakkeista noin 63 %. Muut osakkaat.ovat Oy Tampella Ab, Kotkan kaupunki ja Enso-Gutzeit Oy. Helsingin keskivesimäärää vastaava energiaosuus on 80 GWh/v. Oy Abborfors Ab omistaa Ahvenkosken voimalaitoksen Kymijoen läntisimmässä suuhaarassa. Helsingin kaupunki omistaa yhtiön osakkeista noin 3 %. Muut osakkaat ovat Enso Gutzeit Oy, Oy Tampella Ab ja Kotkan kaupunki. Helsingin keskivesimäärää vastaava energiaosuus on 2 GWh/v.. Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiö omistaa mm: 0 kv:n johdot, jotka yhdistävät Mankalan ja Ahvenkosken voimalaitokset sähkölaitoksen 0 kv:n verkkoon. Helsingin kaupunki omistaa yhtiön osakkeista noin 27 %. Muut osakkaat ovat Oy Tampella Ab, Enso-Gutzeit Oy ja Kotkan kaupunki. Lämpövolmalaitokset Ran 88 88ftDl voimalaitos -Voimalaitoksen rakennusteknilliset työt saatiin pääkohdiltaan loppuun suoritetuksi. Hiilibunkkeriosasto valmistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kattilaosaston runkorakenne, 50 t:n satamanosturin perustus ja jäähdytysveden puhdistuslaitos toisella neljänneksellä sekä turbiiniosaston runkorakenne, turbogeneraattorin perustus, koko voimalaitoksen teräskattotuolit, vesi- ja viemärikanavat ja pistoraide kolmannella neljänneksellä. Vuoden loppupuolella valmistuivat ensimmäisen kattilan savupiippu, suurin osa koneistojen perustuksista sekä -satamanosturin edessä oleva laiturin osa. Voimalaitoksen julkisivujen viimeistely saatiin niin ikään suurimmaksi osaksi loppuun suoritetuksi. Pohjatutkimus laiturin jatketta varten suoritettiin ja ruoppaustyöt saatiin alulle. Hiilikentän ensimmäisen vaiheen täyttäminen suoritettiin loppuun. Voimalaitoksen valmistumisen tiukka aikataulu pakotti aloittamaan koneistojen asennustyöt jo kesällä, vaikka rakennustyöt olivatkin tänöin vielä pahasti kesken. Turbiiniosaston 50 t:n asennusnosturi, joka. oli tilattu Valmet Oy:ltä, saatiin käyttöön lokakuussa ja KoneOy:ltä tilattu 50 t:n satamanosturi valmistui marraskuussa. Kohlenscheidungs-Gesellschaft (KSG) yhteistyössä A. Ahlström Oy:n kanssa aloitti kattilaasennuksen elokuun alussa ja se on jatkunut ohjelman mukaisesti. Vuoden loppuun mennessä valmistuivat kattilan kannatusrakenne kokonaisuudessaan, ilman- ja vedenesilämmittimet peltikanavia lukuunottamatta sekä huomattava osa tulipesän putkien asennuksista.. AEG aloitti turbogeneraattorin ja siihen liittyvien laitteiden asennuksen syyskesällä. Jäähdytysveden puhdistuslaitos pumppuineen ja putkijohtoineen valmistui käytännöllisesti katsoen vuoden loppuun mennessä. Samlsaaren voimalaitos Voimalaitoksen sosiaalisia tiloja parannettiin vuoden aikana siten, että voimalaitosrakennuksen 8. kerroksessa ollut väliaikainen miesten pukuhuone muutettiin ajanmukalseksi pukuhuoneeksi ja saunaksi. Näihin tiloihin voidaan sijoittaa nyt noin 60 miestä. son Pässin eteläpuolella aloitettiin hiilikentän laajennus. Suunnitelman mukaan saadaan täten täytemaalla lisätilaa noin 0,9 ha. Kattila- ja tut'biinilaitos Vuoden alkupuolella oli uudisrakennustoiminta Salmisaaressa keskittynyt de Lavalin turbogeneraattorin kokeiluihin. Koneistossa. ilmeni jatkuvasti mitä erilaisimpia vikoja. Maalis- ja huhtikuussa suoritettiin generaattorille kolmasti staattorin eristyskoe. Kun käämitys ei millään kerralla kestänyt koejännitettä. vei valmistaja lopuksi koko -generaattorin tehtaalleen korjattava.ksi. Kun lisäksi turbiinin lämmönkulutus Ekonon -suorittamissa vastaanottokokeissa oli ylittänyt sovitun hylkäysrajan.

71 Volm.aila.tOkset ~ Taulukko 2. Voimalaitosten koneistot Salnisaari.... ~. Jännitteet Kpl. Teho'.. Teho Kpl ',:- Muuntajat: MVA - kv MVA " / / /0 5 c / /0,38/0, ,5 0/0,38/0, S2 3 0, ,25 /,38/,22 Suvilahti Jännitteet kv /30. 30/5 30/5 30/5 5/,38/0,22 5/,22/,27..,. Lämpö-. Kattilat: Teho Paine Käyt- Numero Valmistaja tila töönotto- Numero Valmistaja t/h aty De vuo'si,..... KaukolämpÖkeskus: Teho Kiertovesi Käyt- Numero '-'.. Valmistaja Gcal/h t/h De töönotto- Numero Valmistaja " vuosi Teho Lämpötila Paine t/h aty De Käyttöönottovuosi.'.' B&W Yarrow 2 ~ & 3» » 4» » 5» 6» 9 B&W ' '" Turbogeneraattotit: ; Numero Valmistaja Teho Paine MW aty Lämpö- Käyttila töönotto- Numero Valmistaja De vuosi Teho Paine MW aty Lämpötila De Käyttöönottovuosi, ~.'..,.' EngL El ' 953 Metrovickers 2 ) Laval ) Stal 3 ) AEG 4» 5 t.'- ". :"'-l ".....,!:. \... l.'. " ~7 ~.,;-.,' ROM ) Vain generaattori jäljellä, ) Kaupan purkaminen välimiesoikeudessa. ' Teho Kiertovesi Gcal/h t/h De ' Käyttöönottovuosi

72 67 Kuva 2. Hanasaaren voimalaitos. katsoi sähkölaitos välttämättömäksi ryhtyä purkamaan kauppaa. Kaupan purkamista varten asetettu välimiesoikeus ei kuitenkaan vielä kertomusvuonna ehtinyt antaa päätöstään asiasta. Kaukolämmityslaitteet Kaukolämpökeskus oli käytössä koko vuoden. Sen säätö- ja mittauslaitteissa ilmeni kuitenkin eräitä puutteita, minkä vuoksi vastaanottokokeita ei vielä voitu suorittaa. J oulukuussa vaurioituivat lisäksi kaukolä mpökeskukseen kuuluvat höyrynjäähdyttimet. N iiden lopullinen korjaus voidaan suorittaa vasta seuraava na kesänä. Sähkölaitteet 30/5 kv, 5 MVA:n muuntaja-. käämittiin 0 kv:lle ja asennettiin paikoilleen. 0 kv:n ulkokentälle asennettiin toiselle muuntajalle uusi Siemensin 0 kv:n vähäöljykatkaisija. Edelleen aloitettiin 30 kv:n kiskodifferentiaalija lähtevien kaapelien konduktanssireleiden johdotus. Nämä releistykset saadaan käyttöön vuoden 959 alkupuolella. Suvilahden voimalaitos Voimalaitosrakennuksessa tehtiin ennalsla korjaus- ja muutostöitä kattilahuoneessa, kattilahuoneen saunassa sekä turbiinisalissa.

73 68 Kattila- ja tu'biinilaitos Turbogeneraattori N:o 3:n turbiini ja apukoneisto purettiin ja myytiin. Generaattorille asennettiin aksiaalilaakeri, joten sitä voidaan käyttää vielä moottorina kompensoitaessa. Kaasulaitoksen ylijäämäkaasun polttamista varten asennettiin kattilaan n:o 6 kaksi kaasunpoltinta a 500 Nm 8 fh. Laitteita ei kuitenkaan vielä voitu ottaa käyttöön, koska loppuvuoden suuren kuormituksen takia ei ollut mahdollisuutta tarkistusten ja koekäyttöjen suorittamiseen. Myös uudet öljynpolttolaitteet saapuivat. Pumppukeskus ja osa putkistosta saatiin valmiiksi, mutta itse polttimoiden asennus siirtyi vuoteen 959. Syöttövesiputkisto uusittiin kokonaisuudessaan ja ulospuhallusputkisto osittain. Sähkölaitteet 0 kv:n kytkinlaitoksen ensimmäinen rakennusvaihe, joka käsittää neljä kennoa, valmistui ja otettiin käyttöön. Toisen rakennusvaiheen (kolme kennoa) perustukset saatiin myös valmiiksi ja sen teräsrakenteet tilattiin Valmet Oy:ltä. 30 kv:n kojeiston uusimistyö saatiin päätökseen. Omakäyttöakusto uusittiin kokonaan ja otettiin hankitun vakiojännitetasasuuntaajan avulla puskukäyttöön. 0 kv:n kytkinlaitoksen rakennustyöt päättyivät ja kojeistustyö aloitettiin. Suvilahden voimalaitoksen valvomo päätettiin muuttaa siten, että se entisten tehtäviensä lisäksi tulee hoitamaan seuraavat ohjaukset ja valvonnat: - Hanasaaren voimalaitoksen generaattorien tahdistus, säätö ja valvonta, Suvilahden voimalaitoksen uusien 0 ja 0 kv:n kytkidlaitosten ohjaus. Muutosta koskevat suunnitelmat valmistuivat pääosiltaan. Muutostyöt pantiin alulle joulukuussa. 0 kv:n kojeiston ohjausta varten tilattiin Siemens-Schuckertwerke AG:n valmistamat impulssimenetelmällä toimivat kaukoohjauslaitteet. Taulukossa 2 on esitetty voimalaitosten koneistot SAHKöASEMAT Uudisrakennusosaston suorittamassa, 30 kv:n sähköasemia koskevassa tutkimuksessa, joka saatiin päätökseen kertomusvuonna, tultiin siihen tulokseen, että Meilahden ja Kasarmitorin 30/0 kv:n sähköasemat on 960-luvulla laajennettava 0/30/0 kv:n asemiksi. 0 kv:o asemat Herttonleml Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusviraston talorakennusosaston laatimat pääpiirustukset Tontin paalutus ja täyttö suoritettiin kesä- ja heinäkuussa, jonka jälkeen aloitettiin varsinaiset 20 kv:n kojeistorakennuksen rakennustyöt. Marraskuuhun mennessä saatiin 20 kv:n kojeistorakennus vesikattoon. Urakoitsijana on toiminut toiminimi Viisas & Limo. Tontille tulevan pistoraiteen ja tontilla olevan raiteen rakennustyöt aloitettiin marraskuussa. 0 kv:n kytkinlaitoksen teräsrakenteet tilattiin Valmet Oy:ltä ja ne saatiin pystytetyksi vuoden lopulla. 0 kv:n erottimet tilattiin Oy Strömberg Ab:ltä sekä virtamuuntajat ja venttiilisuojat Oy Asea Ab:ltä. 20 kv:n kojeet aikaisemmin hankittuja katkaisijoita lukuunottamatta tilattiin Oy Strömberg Ab:ltä. Pltii,Jänmäkl 0 kv:n kytkinlaitoksen kolme kennoa käsittävän ensimmäisen rakennusvaiheen työt aloitettiin kertomusvuoden alussa. Tasoitus- ja louhintatyöt tehtiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Betonit)röt, kuten teräsrakenteiden perustukset, muuntajan ja katkaisijan perustukset sekä ohjauskaapelikanavat valmistuivat lokakuussa. Teräsrakenteet saatiin pystytetyksi syyskuun loppuun mennessä Wärtsiläyhtymä Oy:n Kone ja Sillan toimesta. Erottimet tilattiin Oy Strömberg Ab:ltä sekä virtamuuntajat ja venttiilisuojat Oy Asea Ab:ltä. 0/20 kv, 30 MV A:n päämuuntajan ja 0 kv:n kojeiston asennustyöt saatiin johdotustöitä lukuunottamatta päätökseen vuoden loppuun mennessä. Vihdintien 20 kv:n kytkemön laajennukseen liittyvät asennustyöt tehtiin syyskesällä.

74 69 Kuva 3. Pitäjänmäen sähllöaseman 0 kv:n kojeisto. Vanhakaupunki Vuoden a lussa saatiin valmiiksi 20 kv:n kenno»arabia 2,), joka otettiin käyttöön kesällä. 30 kv:o asema.t Kamppi Kesäkuussa irroitettiin 30/5 kv, 0 lvva:n päämuuntaja ja lähetettiin käämittäväksi 30/ 0 kv:n muuntosuhteelle. Tilalle asennettiin Oy Strömberg Ab:n toimittama 30jlO(5) kv, 20 lvva:n muuntaja, joka otettiin käyttöön lokakuussa 5 kv:n jännitteelle kytkettynä. Uuden muuntajan vuoksi oli tehtävä muutoksia ja lisäyksiä 30 ja 5 kv:n kojeistoissa sekä valvomos- 5 :'.. Samassa yhteydessä varustettiin kaikki päämuuntajat automaattisilla jännitteensäätäjillä. Aikaisemmin hankitut 30 kv:n reakta nssikelat otettiin asemalla käyttöön. Vuoden lopulla aloitettiin myös konduktanssireleiden asennustyö 30 kv:n kojeistoon. Suunnite lma t vuoden 959 ulldisrakennustöiksi, joihin kuuluvat mm. päämuuntajien lv2 ja lv3 asentaminen ja jännitteenkorotuksen 5 kv:sta 0 kv:iin vaatimat työt, saatiin päätökseen vuoden lopulla. Tarvittavat lisälaitteet tilattiin. Kasarm.itori Asemalle asennettiin uusi, suljettua Spg-mallia oleva 220 V, 240 Ah:n ohjausakusto. Laitt eet otettiin käyttöön v uoden lopulla, minkä jälkeen vanha, loppullnkäytetty ohjausakusto purettiin. J oulukuussa aloitettiin 0000 Ah:n pääakuston n:o 3 purkaminen. Suunnittelutyö vanhojen kojeiden purkamiseksi ja aseman uusimiseksi sekä laajentamiseksi 0/30/0 kv:n asemaksi aloitettiin. Kruununhaka Oy Strömberg Ab:ltä tilattiin 30/ 0(5) kv,

75 70 ".. 2JD \ HD/2J N ffjftjtt 2. JO/tD cv tnojol. JO/6 N Uojot f r-"l- ~ ~ D o ~ r - u-r- ~.. f.-j r "40 Kuva 4. Muuntaiatehoien kehitys vuodesta 930. J Taulukko 3. Sähkö asemien 0/20 kv:n asemat 30/0 ja Vanhakaupunki K. Kasarmiamppl tori Kruununhaka Koneisto Jännite kv kp ~~X Teho Teho Teho kpl MV A kpl MV A.kpl MV A Muuntaja Tasasuuntaaja....»..... Yksiankkurimuuttaja....» Moottorigeneraattori....».... Kaskaadimuuttaja.... )).... Tasaajakone... 0/30 30/0 30/5 30/5 20/5' 20/5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,25 0,26 0,25 0,25 2XO, , ,26 3 MW MW MW 2 2,4 2,2 0,6 2 0,75 2 0,5,5 0,5 4 O,oul

76 ft! 2f o ~ _-po-~ ~ f. 6JD V tososuuntaojot 2- fodv pylriwit.. ".. --.t 26(}Y vsauuntaojot +. 2fOY pyliriwit l«mee ~ ,.r.j -' - _ L._.""...;.. _, _._._.-._._._.- _.~._._. '-'-'-'.: ~- L_ L.._+.. (-z : --._.-. ~ s,, : Kuva 5. Tasasuuntaajatehojen kehitys vuodesta koneistot /5 kv:n a~emat 20/5 kv:n asemat Tasasuuntaamot Yhteensä Mäkelänkatu Meilahti Töölö Koskela Muut Eurantie Kallio k Teho k Teho kpll Teho k Teho \ k Teho k \ Teho kp Teho P MVA P MVA MVA P MVA P MVA P MVA MVA MVA 60, ,0 02, ,0 MW MW MW MW MW MW 2,2 2,2 2,8 2,2 20,0 2 6,7G 2,8 0,26 0,6.- 3,8 2,75 0,03 0,35 6,36 0,084

77 72 Kuva 6. Kampin sähköasema. 20 MVA:n päämuuntaja sekä Ml" Oerlikonilta kaksi kappaletta 30 kv, 000 MVA:n vähäöljykatkaisijoita. Suunnitelmat muuntajan ja katkaisijoiden sekä niihin liittyvien la itteiden asentamiseksi saatiin valmiiksi v uoden loppuun mennessä. 600 V:n kojeiston asennustyöt a loitettiin, mutta niiden valmistuminen siirtyi vuoteen 959. Kruununhaan vanha lle asema lle asennettiin Siemensin 600 V:n 000 k\\":n tasasuuntaaja, joka saatiin käyttöön loka kuussa. Lauttasaari Aseman tonttikysymystä ja sen tulevien tilojen käyttöä koskevia tutkimuksia suoritettiin edelleen. Meilahti Asema lta irroitettiin 30/5 kv, 0 i\ VA:n päämuunta ja Ml ja lähetettiin käämittäväksi 30flO k\-: n muuntosuhteelle. jännitteenkorotus 5 k\":sta 0 kv:in saatiin päätökseen loppukesällä. Korotuksen yhteydessä täydennettiin 0 kv:n kojeistossa releistystä. Toinen 600 V, 650 k\' A:n tasasuuntaajamuuntaja käämitetiiin 0 kv:lle soveltuvaksi ja se saatiin käyttöön loka kuussa. Myös 600 V, 623 k \. A:n tasasu untaaja muuntaja lähetettiin käämittäväksi 0 kv:lle. Käämimisen jälkeen se asennetaan K a mpin asemalle. \ "uoden lopull a a loitettiin 0 kv:n kojeita ja tähän jännitteeseen liitty \"ien muuntajien sijoitusta koskevien su unnitelmien laatiminen.

78 73 Töölö Keväällä asennettiin käyttökuntoon VllSl uutta 5 kv:n kennoa. Loppuvuodesta tehtiin suunnitelmat 5 kv:n kojeiston uudistamisesta jännitteenkorotusta varten. Rakennus- ja kojeistotyöt tapahtuvat vuonna 959. VaDUa Uuden aseman varsinaiset rakennustyöt aloitettiin tammikuussa. Ne suorittaa rakennusviraston talorakennusosasto. Syyskuuhun mennessä saatiin maanpäällinen rakennus vesikattoon. Sekä kallion sisään tulevien tilojen että maanpäällisen rakennuksen lopullinen valmistuminen siirtyi vuoteen t:n siltanosturi asennettiin paikoilleen lokakuussa Kone Oy:n toimesta. Pääosa 30 ja 0 kv:n kojeista aikaisemmin hankittuja paineilmakatkaisijoita lukuunottamatta tilattiin Oy Strömberg Ab:ltä. Kertomusvuoden aikana aadittiiri hankintaohjelmat ja saatiin tarjoukset päämuuntajien jäähdytysputkiston, CO.-sammutuslaitteiden, paineilmakeskuksen lisälaitteiden sekä 220 V, 60 Ah:n akuston hankkimista varten. Rakenteeltaan suljettua Spg~mallia oleva akusto tilattiin joulukuussa. 20 kv:o asemat Siltamäen 20/5 kv:n muuntoasema, jossa oli yksi 2 MV A:n muuntaja, poistettiin käytöstä. 20/5 kv:n asemat ovat Koskelan asemaa lukuunottamatta tilapäisluontoisia ja näitä oli käytössä kertomusvuoden päättyessä enää kaksi, toinen Traktoritien varrella Malmilla, jossa on 2 MV A:n muuntaja, ja toinen Linnanrakentajantien varrella Herttoniemessä, jossa on MV A:n muuntaja. Taulukossa 3 on esitetty sähkölaitoksen omistamat käyttökunnossa olevat sähköasemien koneistot Kuvasta 4 näkyy asennettujen 0/20, 30/0 ja 30/5 kv:n muuntajien tehot eri vuosina sekä vastaavasti Kuvasta 6 asennettujen tasasähkökoneiden tehot. 2. S. JAKELUMUUNTAMOT Muuntamoiden rakennustoiminta keskittyi pääasiassa 20 kv:n alueelle, minne rakennettiin 4 pysyvää muuntamoa: Pajamäkeen ja Vanhaisiin kumpaankin neljä, Munkkivuoreen ja Herttoniemeen kumpaankin kaksi sekä Tapani- laan ja Lassilaan kumpaankin yksi. Näistä oli muurattuja tornimuuntamoita seitsemän, kellarimuuntamoita kaksi ja muurattuja kaapelimuuntamoita viisi. Näiden lisäksi pystytettiin 20 kv:n alueelle 0 puista tomimuuntamoa ja kaksi puista kaapelimuuntamoa sekä purettiin yksi kellarimuuntamo, kaksi peltistä kaapelimuuntamoa ja 9 puista tornimuuntamoa. 0 kv:n alueelle rakennettiin kaksi muurattua kaapelimuuntamoa, molemmat Lauttasaareen, sekä kojeistettiin kaksi kellarimuuntamoa. Lisäksi pystytettiin viisi peltistä kaapelimuuntamoa ja kolme puista tornimuuntamoa sekä purettiin yksi kellarimuuntamo, kolme petistä ja kaksi puista kaapelimuuntamoa, yksi peltinen ja neljä puista tornimuuntamoa. Yhteensä rakennettiin kertomusvuoden aikana siis 38 muuntamoa ja purettiin 33. Lisäksi on kolme kellarlmuuntamoa myyty suurjännitekuluttajille. Uusia suurjännitekuluttajia liitettiin kertomusvuonna 5 kv;n verkkoon kuusi, 0 kv:n verkkoon yksi ja 20 kv:n verkkoon kuusi sekä poistettiin 5 kv:n verkosta yksi kuluttaja. ]ännitteenkorotusta 5 kv:sta 0 kv:iin jatkettiin Kampin' eteläpuolella olevalla alueella Hernesaareen saakka sekä Meilahden aseman syötössä olevalla Tukholmankadun pohjoispuolella sijaitsevalla alueella sekä Ruskeasuolla. Muutos käsitti 39 sähkölaitoksen muuntamoa sekä suurjännitekuluttajaa. ]ännitteenkorotusta 5 kv:sta 20 kv:iin suoritettiin Annalan, Kumpulan' ja Toukolan alueella sekä Malmilla, Tapanilassa ja Herttoniemessä. Tässä yhteydessä siirrettiin 20 kv:lle viisi suurjännitekuluttajaa.. Eri verkkoihin liitettyjen sähkölaitoksen muuntamoiden ja suurjännitekuluttajien lukumäärät ilmenevät taulukosta 4 sekä vastaavat muuntajatehot taulukosta 5. Poikkeuksellisen pieni lisäys omien muuntamoiden kokonaismäärässä johtuu edelleenkin entisellä Malmin sähkölaitoksen alueella suoritetuista purkamistöistä sekä muuntamoiden myynnistä suurjännitekuluttajille. Kuvassa 7 on esitetty jakelumuuntajatehojen kehitys. Siitä voidaan havaita 20 kv:n jakelun voimakas kehitys vuodesta 950 lähtien sekä 5/0 kv:n suurjännitteenkorotuksen nopea edistyminen vuodesta 956 lähtien. Selvästi on myös nähtävissä suurjännitekulutuksen yleistyminen.

79 M'A 400 " 5lcV muunfamof 2 "0 cv lcV -e- D Omat 6 5 Kuluttajien -e- ~ Kaikki -e- 200 (6. " 2 J.. 4.5) 74 ~ f 5 OD 3 2 o " Kuva 7. ]akelumuuntajatehojen kehitys vuodesta 930. Kertomusvuonna suunniteltiin muurattu 20 kv:n kaapelimuuntamo m 20/58, joita rakennettiin jo viisi kappaletta. Muuntamo on suunniteltu 700 kv A:n muuntajakokoa silmällä pitäen, kuten muutkin pysyvät muuntamot. Myös suunniteltiin puinen 20 kv:n kaapelimuuntamo p 20/58 väliaikaiseksi muuntamoksi, tämäkin 700 kva:n muuntajakokoa varten. Viimeksi mainittuja rakennettiin kaksi kappaletta. Muuntajien yleisin koko 20 kv:n muuntamoissa on 200 kva sekä 5 kv~n.ja 0 kv:n-. muuntamoissa kva. Jännitteenkorotuksessa 5kV:sta 0 kv:iin käytettiin etupäässä uudelleenkäämittyjä muuntajia. Uudet muuntajat 0 kv:n aluetta varten on tilattu pelkästään. 0 kv:n ensiöjännitteelle. Muuntajakennoissa ryhdyttiin käyttämään vähäöljykatkaisijoita entisten öljykatkaisijoiden sijasta. Uusi pienjännitejakokeskus suunniteltiin ja otettiin käyttöön uusissa muuntamoissa. Taulukko 4. ]akelumuuntamoiden ja suurjännitekuluttajien lukumäärät sekä vuonna 958 tapahtuneet muutokset. Muuntajan ensiöjännite ~ ~~::::::::::::: Sähkölaitoksen jakelumuuntamot ja kytkemöt Suurjännitekuluttajat 3) Yhteensä 225 ) (-53) 78 (--'--'2). 303 ('-65).90 ) (+39) 29 (+) 9 (+50) 20 (+5) 42 (+) 243 (+26) Yhteensä 56 (+ ) 49 (+0) 665 (+) ) Seitsemän e>makäyttömuuntamoa poistettu tilastosta. - ) Yksi omakäyttömuuntamo poistettu tilastosta. - 3) Suurjännitekuluttajien lukumäärä on laskettu pääostopisteiden mukaan.

80 75 ]{uvrt V:n tornimuullamo. Taululllw 5. jakelwn/.wnfmnoirlen m u untajatehot Muuntajateho MVA:na Omat muuntamot Suurjä nnitekuluttajien muunta mot 3) K a ikki muuntamot T oisiojännite 380/220V Muu t oisiojännite Yhteensä Ensiöjä nnite 5 kv 85, i ) 2, 6 T oisiojä nnite 380/220V 53, 5 8,8 Muu t oisiojännite 6,6,6 Yhteensä 70, T oisiojännite 380/220v39, 2 ---,47, 0 Muu t oisiojännite 9,2,6 Yhteensä 58, 4 Ensiöj ännite E nsiöjä nnite 0 kv 20 kv Yhteensä 28,2 2) 49, 0 62,9 2, 6 88,3 28,2 49, 0 65, 5 ~ ,7 96, 0 0, 3 38, 5 30,4 3 -,0 3 -, , 7 258,9 0,3 4, 58) ,0 ' ) 3 omakäyttönluuntajaa (yht. 6 MVA) poistettu tilastosta. - 2) Kaksi omakäyttömuuntajaa (yht. 0,5 MVA) poistettu tilastost a. _ 3) Suurjä nnitekuluttajien muuntajatehoksi on otettu va in ostojännitteescen iitettyjen muuntajien teho.

81 7(i KUV{l 9. 0 kv:n iohdon pylvään pystytys/yötä Herltoniemessä.

82 SÄHKöVERKOSTO 0 kv:n yerkko Johdon Tammisto-Pitä j änmäkirakentainisesta tehtiin sopimus matran Voima Oy:n kanssa siten, että matran VoimaOy:njohto tulee sähkölaitoksen johdon kanssa yhteisille pylväille Tammistosta Malminkartanoon saakka, jossa se yhtyy Virkkalan johtoon. Johtoväli Maltriinkartano - Pitäjänmäki rakennetaan myös ":kaksoisjohtona, 'mutta jää se kokonaan sähkölaitoksen omaisuudeksi ja varustetaan aluksi vain toisen puolen johtoköysillä. Perustustyöt pääsivät osaksi alkuun, mutta työt täytyi keskeyttää johtoaukean pakkolunastuksessa esiintyneiden vaikeuksien vuoksi, joten johdon valmistuminen lykkäytyi vuoteen 959. Suvilahden ja Hanasaaren voimalaitosten välille aserinettavia 0 kv:n kaapeleita varten rakennettiin Suvilahden no kv:n ulkokytkinlaitoksen ja uuden 0 kv:n kytkinlaitoksen väliselle osalle betoninen, katettu kanava "suojaamaan-kaapeleita hiilikenttäliikenteen aiheuttamilta rasituksilta. 80 kv:nverkko 30 kv:n verkossa ei" kertomusvuon~a tapahtunut muutoksia. " 20 kv:n verkko Pitäjänmäen suunnalla rakennettiin huomattavimmin avojohtoa vain Vanhaisten alueella ja Pohjois-Haagassa sekä kaapeljyhteyksiä Pajamäessä ja Vanhaisissa. Vanhankaupungin ja Malmin suunnalla rakennetuista avojohtoyhteyksistä ovat mainittavimmat uusi runkojohto Tammisto-Puistola, johtohaara Suutarilantien johdosta Rintamasotilaantielle, Kirkonkyläntien ja Karhusuontien johdot Tapanilassa, Käskynhaltijantien johto Patolassa ja runkojohto Koskelan asemalta Toukolaan. Kaapeloinneista oli merkittävin runkojohto Vanhastakaupungista Hämeentietä pitkin Toukolaan sekä työt Tapanilan asemaseudun teollisuusalueella. Herttoniemen suunnan avojohdoista mainittakoon johto Malmin ampumaradalta Myllypurolle ja Kaivolahdenkadun johto Herttoniemen satamassa sekä kaapeloinneista Sorvaajankadun ja Puusepänkadun työt. Edellisten,lisäksi suoritettiin kaikilla alueilla jakelumuuntamoiden ja suurjännitekuluttajien liittämisiä sekä rakennettiin lyhyehköjä yhteyksiä. Uusien teiden rakentamisen vuoksi jouduttiin suorittamaan useita huomattavia johtojen siirtoja. Malmin sähkölaitoksen johdon Tammisto-Siltamäki käyttöoikeudesta luovuttiin ja johto Siltamäki-Ala-Tikkurila purettiin. 20 kv:n avojohtoihin on kertomusvuonna käytetty melkein yksinomaan feralköysiä, runkojohdoilla,75,3/4, mm l (Loviisa) sekä haaroissa 53,5/8,9 mm l (Raven). Vastaavissa tapauksissa käytettyjen kuparijohtimien poikkipinnat ovat 50 ja mm l. Johtoihin on käytetty yksinomaan kyllästettyjä puupylväitä. Orret ovat olleet terästä. Maakaapeleissa, jotka ovat 3-vaippaisia, ovat johdinpoikkipinnat 20 ja 50 mm l. 0 kv:nverkko Uudistöistä mainittakoon kaapeliyhteys Lönnrotinkadun sillalta Telakanpuistikkoon, mikä tehtiin jännitteenkorotusta silmällä pitäen. Jätkäsaaressa ja Ruskeasuolla täydennettiin kaapeliverkkoa, samoin Puistokaarella Lauttasaaressa. J ännitteenkorotuksessa siirrettiin Hietalahden ja Hernesaaren alueella, Taka-Töölössä Tukholmankadun pohjoispuolisella alueella sekä Ruskeasuolla 5 kv:n verkosta 0 kv:n verkkoon 23,3 km kaapeleita ja 2,0 km avojohtoa. Suurjännitteen korotuksesta laadittiin yleissuunnitelma, jonka mukaan sen tulisi olla toteutettu koko 0 kv:n alueella vuonna kv:n verkko Kampin ja Kasarmitorin asemien välistä verkkoa täydennettiin uusilla kaapeleilla, joita asennettiin Kalevan- ja Annankaduille. Töölön asemalta rakennettiin yhteydet Töölönkatua pitkin Etelä-Hesperiankadulle sekä Runeberginkatua pitkin Messuhallille vuoden 959 jännitteenkorotusta silmällä "pitäen. Kaapeliyhteyksiä lisättiin ja täydennettiin myös Alppikadulla, Aleksis Kiven kadulla, Pohj. Esplanaadikadulla, Hermannissa ja Kulosaaren eteläisellä paikallistiellä. Suvilahden voimalaitoksen uuden 0 kv:n kytkinla~toksen liittämistä verkkoon tarkoittavat työt aloitettiin Helsingin- ja Vilhovuorenkaduilla.

83 78. Paitsi jännitteenkorotuksessa 0 kv:iin väheni 5 kv:n verkko myös 20 kv:n jännitteenkorotuksessa, jossa 5 kv:n avojohtoja purettiin ja kaapeleita hylättiin erikoisesti Toukolan ja Annalan alueilla sekä Malmilla ja Tapanilassa, Herttoniemessä purettiin satamaa syöttänyt 5 kv:n johto sekä Siltakyässä Siltamäen Suutarilantien johto. 5 ja 0 kv:n verkoissa käytetyt kaapelit ovat -vaippaisia 0 kv:n kaapeleita ja ovat uusien asemalta lähtevien kaapeleiden johdinpoikkipinnat 85 mm 2 sekä muualla verkossa olevien ja vanhempien kaapeleiden johdinpoikkipinnat 95 tai 50 mm'. 600 V:n verkko Kampin asemalta vuonna 956 Annankatua pitkin tuotua 500 mm 2 :n kaapeliparia jatkettiin Kalevankatua pitkin Mannerheimintien raitiolinjaan saakka ja otettiin käyttöön. Samoin jatkettiin Kallion asemalta vuonna 956 Helsinginkadulle tuotua 400 mm 2 :nkaapeliparia Kirstinkadun kulmaan, jossa se yhdistettiin Helsinginkadun raitiolinjaan ja otettiin käyttöön. Töölön aseman edustalla suoritettiin kaapelien järjestelyjä. Runeberginkadun ja Ruusulankadun kulmaan sekä Runeberginkadun ja Mannerheimintien kulmaan tuotiin uudet 500 mm 2 :n kaapeliparit, joista viimeksi mainittu korvasi entisen ohuemman, jota vuorostaan jatkettiin edelleen syöttämään Eläintarhantien raitiolinjaa.. Käpylässä Koskelan asemalta Pohjolanaukiolle menevän syöttöjohdon loppupää muutettiin 500 mm 2:n kaapeleiksi ja jäljelle jäävää avojohto-osaa vahvistettiin. Pienjänniteverkko Vaihtosähkökaapeliverkkoa vahvistettiin ja lisättiin useimpien suurjännitekaapelitöiden yhteydessä. Erillisiä huomattavampia pienjännitekaapelointeja suoritettiin 0 kv:n alueella Hermannissa, Kalliossa Kallion kirkon ja Helsinginkadun välisellä alueella, Harjussa Aleksis Kiven kadulla ja Munkkiniemessä Rakuunantiellä sekä 20 kv:n alueella Etelä-Haagassa Vanhalla Viertotiellä ja Pohjois-Haagassa da Aalbergintien ja Näyttelijäntien välillä, Herttoniemessä Siilitien ja Viikintien välisellä alueella sekä Pajamäessä, Vanhaisissa ja Munkkivuorella. Avojohtoverkkoa vahvistettiin ja järjesteltiin Tapanilassa! Malmilla, Puistolassa, Länsi Pakilassa, Paloheinässä, Torpparinmäessä ja Maununnevan alueella. Puhelin- ja valvontaverkot Töölönkadulla suqritettujen suurjännitetöiden yhteydessä valmistui kolme puhelin (2 X 4 X, min ll ) ja kolme valvontakaapeliyhteyttä (~2 X 4 x 0, 8 mm ll ) Kampin ja Töölön asemien välille sekä Töölön aseman ja Kivelänkatu 5:ssä sijaitsevan päivystyskeskuksen välille kolme valvontakaapelia (2X4xO,8 mm ll ) ja yksi puhelinkaapeli (25 X 4 X 0, 9 mm ll ). Suvilahden voimalaitoksen ja Herttoniemen aseman välisiä puhelin- ja valvontakaapeleita jatkettiin Kulosaaren sillan yli Brändöntien ja eteläisen paikallistien kulmaan jatkettavaksi siitä edelleen Naurissalmen suuntaan. Vanhankaupungin sillalta jatkettiin Vanhankaupungin asemalta tulevia puhelin- ja valvontakaapeleita Hämeentietä pitkin Toukolan konepajalle saakka jatkettaviksi edelleen Suvilahden voimalaitokselle. Munkkiniemestä Pitäjänmäen asemalle asennettiin riippukaapeli LK 5 X 4 X 0, 8 mm ll, jolloin Pitäjänmäen ja Meilahden aseman välille saatiin puhelin- ja valvontayhteys aikaisemmin rakennetun Munkkiniemen muuntamoiden valvontaverkon välityksellä. Muuntamoiden valvontaverkkoa täydennettiin suurjännitekaapelitöiden yhteydessä tarpeen mukaan. Tämä verkko on rakennettu kv:n 2 X 4 X 0,8 mm ll kaapeleita käyttäen. Taulukko 6 esittää eri sähköverkkojen laajuuden ja kokoonpanon vuoden lopussa ja taulukko 7 niissä vuoden kuluessa tapahtuneet muutokset. Näistäkin näkyy selvästi suurjännitteenkorotuksen vaikutus 5 ja 0 kv:n verkkoihin sekä pienjännitteenkorotuksen päättyminen. Sen sijaan 2 X 25 V:n tasasähköverkkoa ei vieläkään vastaavan jakelun vähäisyydestä huolimatta ole voitu sanottavasti poistaa käytöstä hajajakelun vuoksi. Kuva 5 esittää sähköverkkojen kehitystä. Vuonna 946 suoritetun alueliitoksen jälkeen alkoi voimakas uudisrakennuskausi, joka kuvastuu myös verkkojen kehityksessä. Avojohtoverkko kasvoi aluksi huomattavasti nopeammin kuin kaapeliverkko, mutta viime vuosina on kaapeliverkko kasvun nopeudessa tavoittanut jopa ohittanutkin sen. Myös suurjänniteverkon suhteellinen osuus on pienentynyt viime aikoina, mikä johtuu suur-

84 79 jännitteenkorotuksesta. Taulukoss~ 8 nähdään liittymisjohtojen lukumäärät ja lajit. Merkille pantavaa on siinä avoliittymisjohtojen pieni lisäys muihin verrattuna. Taulukko 8. Liittymisjohdot vuonna 958. Jännite ja sähkölaji Lukumäärät vuoden lopussa ja muutokset vuoden aikana Maakaapeli Avojohto Riippukaapeli Yhteensä Pienjännite, vaihtosähkö... 5 Q33 (+422) ~ tasasähkö (-79)» Suurjännite, km DDD ')» 0 f ~ yhteensä 6565 (+343) 5kV (-4) 0 kv (+0) 20 kv (+0) r _ '-'-'~ o 'JO yhteensä 37 (+6) Yhteensäl 6702 (+349) Suurj6nnitejohdot Pienjiinnitevaihfo6iihk6johdot Tasosilhk6}Ohdot Koopelit Avojolldot U+2.' a 6' 94 (+86) 3233 (+430) 25 (-7) 6 (-2) 9537 (+ 69) 3239 (+428) (-) - (+) - (0) - 3 (0) (+69) 3239 (+428) k- V',,~'? ,, ".-...'..." J.,,' t-"..."...._. ~ _ _... ~ ~.-' "".._...:-:.,:u-=':_ _..._ ' ~ ~ HO 960 Kuva 0. Sähköve"koston kehitys vuodesta (+938) 664 (-98) 934 (+840) 78 (-5) 29 (+) 43 (+0) 50 (+6) 949 (+846) /: ~, ", " " r--- 5., ~~,/

85 80 Verkko Taulukko 6. Sähköverkosto ]ohtopituus km:nä päävoimansiir- 0 kv:n alueen 20 kv:n alueen toa ja valvontaa verkot verkot palvelevat verkot Yhteensä Kaapelia - -""-, - -- lo kv Avojohtoa 42, , Yhteensä 42, , Kaapelia 48, ,0 Yhteensä 48,0-48,0 30 kv Avojohtoa Kaapelia - - 2,2 2,2 20 kv Avojohtoa , 66, Yhteensä ,3 87,3 Kaapelia - 60,9-60,9 0 kv Avojohtoa -,8 -,8 Yhteensä - 72,7-72,7 Kaapelia - 223,4 2, 244,5 5 kv Avojohtoa - 5,2 4,9 20, Yhteensä - 228,6 36,0 264,6 Kaapelia - 70, ,7,3 380/220 V Avojohtoa - 20,9 76, 882,0 Yhteensä - 822,3 068,4 890,7 Kaapelia /27 V Avojohtoa Yhteensä Kaapelia - 25,3,9 27,2 600 V Avojohtoa - - 0,5 0,5 Yhteensä - 25,3 2,4 27,7 Kaapelia - 64,0-64 '0 Yhteensä - 7,6-7,6 2X 25 V Avojohtoa - 7,6-7,6 Puhelin ja Kaapelia 89, , viesti Avojohtoa Yhteensä 89, , Kaikki Kaapelia 237, 75,0 35,5 763,6 yhteensä Avojohtoa 42, 45,5 942,6 30,2 Yhteensä 279,2 320,5 294, 2893,8 Liikennevalolaitteiden kaapelit (yhteensä 5,82 km) sisältyvät 0 kv:n alueen 380/220 V:n kaapeliverkkoon. ] ohtopituuksia laskettaessa on pienjännitevaihtosähköavojohdot redusoitu 4-johtimisiksi, 2 X 25 V:n tasasähköjohdot 3-johtimisiksi ja 600 V:n tasasähköjohdot 2-johtimisiksi johdoiksi.

86 8 Taulukko 7, Sähkäverkoston muutokset vuonna 958, johtopituus km:nä Verkko, päävoimansiir- 0 kv:n alueen 20 kv:n alueen toa ja valvontaa verkot verkot palvelevat verkot Kaapelia 0 kv Avojohtoa / - - Yhteensä Yhteensä Kaapelia kv Avojohtoa Yhteensä Kaapelia - - 5,8 5,8 20 kv Avojohtoa - - 4,9 4,9' Yhteensä - - 0,7 0,7 " Kaapelia - 28,8-28,8 0 kv Avojohtoa - 2, - 2, Yhteensä - 30,9-30,9 Kaapelia - - 9, -2,9-22,0 5 kv Avojohtoa - -3,8 ~,6-0,4 Yhteensä , -9,5-32,4 Kaapelia - 28,3 4,0 69,3 380/220 V Avojohtoa - -2,2 23,7 2,5 Yhteensä - 26, 64,7 90,8 Kaapelia /27 V Avojohtoa - -4,2-2,6-6,7 Yhteensä - -4,2-2,5-6,7 Kaapelia -,3 -,3 600 V Avojohtoa ,5-0,5 Yhteensä -.3-0,5 0,8 Kaapelia - -3,5 - -3,5 2X 25 V Avojohtoa - -,6 - -,6 Yhteensä - --5, - --5, Puhelin ja Kaapelia 7, ,9 viesti Avojohtoa Yhteensä 7, ,9 Kaapelia 7,9 35,8 43,9,97,6 Kaikki Avojohtoa - -9,7 9,0 9,3 yhteensä Yhteensä 7,9 26, 62,9 06,9

87 AMPHVERKOSTO Kertomusvuoden lopussa oli vesikaukolämpöverkossa 0 kuluttajaa, joiden liittymisarvojen summa oli 32,9 Gcal/h (38,3 MW) ja rakennustilavuus yhteensä noin ml. Ko. rakennuksissa asuu noin 250 henkilöä, lisäksi on otettava huomioon teollisuus-, liikeyms. huoneissa päivittäin työskentelevät henkilöt. Höyrykaukolämmitykseen oli liitetty yhteensä. 4 kuluttajaa, joiden.liittymisarvojen. summa oli 32,3 tfh höyryä eli noin 20,6 Gcalfh (24,0 MW). Näistä kuluttajista oli liitetty Salmisaaren voimalaitokseen yksi (Alko,5 tfh eli 0.9 Gcal/h) ja loput Suvilahden voimalaitokseen. Höyrynkuluttajat ovat yhtä lukuunottamatta teollisuuslaitoksia. Niiden yhteenlaskettu rakennustilavuus lukuunottamatta Alkoa ja kaasulaitosta on noin m a, mihin sisältyy myös eräitä jäähdytettäviä tiloja. Alkon rakennustilavuus sisältyy vesikaukolämmityksen rakennustilavuuteen. Kaasulaitos on nykyään vain osaksi sähkölaitoksen höyryn varassa. Kertomusvuonna rakennettiin mm. seuraavat vesikaukolämmitysjohdot: NS 450 Pohj. Rautatiekatu, jonka pituus on noin 60 m, NS 300 Etel. Rautatiekatu - Annankatu - Simonkatu ja Pohj. Rautatiekatu, jonka pituus yhteensä on noin 730 m ja NS 200 Lapinlahdenkatu, Tunturikatu, Museokatu ja Välskärinkatu, jonka pituus yhteensä on noin 990 m. NS 50 ja sitä pienempiä haarajohtoja rakennettiin kortteleihin 64, 68, 69a, 54, 55, 56, 62,68,69, 25a, 405, 408, 409, 40, 4, 47, Putkijohtojen suuruus 48,420,424,425,427,43,436,437,439,442, 449 ja 48 (vm. NS 200). Höyrykaukolämpöverkkoa täydennettiin haarajohdoilla kortteleihin 28 ja 284. Höyry- ja öljy johtoa Suvilahti - Hanasaari, josta haarautuu höyry johto kortteleihin 288 ja 289 (OTK, KK ja Elanto), ryhdyttiin rakentamaan. Tämä johto rakennetaan avojohtona teräspylväiden ja -siltojen varaan. Vuoden loppuun mennessä oli kannatuspylväiden perustukset paalutettu ja pääosa betonivaluista suoritettu. Kertomusvuoden lopussa oli vesikaukolämpöverkossa putkijohtoa kaksi putkea rinnakkain voimalaitosten ulkopuolella yhteensä 0,98 km. lisäys vuodesta 957 oli 6,22 km. Tämän johtomäärän jakautumisen eri nimellissuuruuksiin ja sen jakautumisen maahan, rakennusten sisälle ja ilmaan (avojohdoiksi) sijoitettuihin putkijohtoihin esittää taulukko 9. Vesikaukolämpöverkon putkien kokonaispaino on noin 635 t, vesitilavuus noin 050 ml ja putkien yhteenlaskettu ulkopinta noin 5400 m 2 Höyrykaukolämpöverkkojen kokonaispituus oli vuoden lopussa,95 km (höyryputkea,95 km NS NS 50, lauhdeputkea,60 km NS NS 25), lisäys vuoden aikana oli 0.20 km. Salmisaaren höyry johdon osalle tulee kokonaispituudesta 0, 08 km. Taulukossa 9 on esitetty myös höyry j ohtoj en jakautuminen. Osa Suvi- lahden höyryjohdoista on ilman lauhdeputkea (lauhdetta ei palauteta). Höyryputkien kokonaispaino on noin 25 t, höyrytilavuus noin 25 ml ja ulkopinta noin 750 m 2. Taulukko 9. Vesi- ja häyrykaukolämpäverkon putkijohdot Vesikaukolämpöverkossa Putkijohtojen pituus m:nä Maassa Rakennuksissa Avojohtona Yhteensä NS » » D ~ » » D » » Höyrykaukolämpöverkossa NS NS [ Yhteensä

88 83 Kuva. K~!los aa.ren silta?! vala.islus ULKOV ALASTUS JA LKENTEENOHJAUSVALOT Kantakaupungin a lueella jatkettiin yleissuunnitelman toteuttamista etupäässä huoltotöiden yhteydessä. Niinpä huomattava osa Töölön katuvalaistuksesta vaihdettiin värikorjatuille elohopealampuille, samoin keskustassa Esplanaadikadun, Unioninkadun ja Kaisaniemenkadun välisellä alueella, Bulevardilla, Tehtaankadull a, Ruoholahden- ja tämerenkaduilla, Hämeentien ja Sörnäisten rantatien välisillä kaduilla sekä Vaasankadun seutuvilla. Muista ulkovala istustöistä mainittakoon T öölön torin ja Vanhan kirkkopuiston valaistukset. Vanhassa lurkkopuistossa käytettiin vanhanmallisia koristeellis ia valurautapylväitä ja valaisimet rakennettiin kaupunginmuseossa olevien vanhojen yhtyjen mukaan. Pääliikenneyäylien varustaminen natriumlampuilla jatkui. Noin 3 km:n pituinen tievalaistus valmistui Nurmijärventiellä, jolla natriumvalaistus ulottu u nyt Pohjois--aagasta aina kaupungin rajalle. Osa Sörnäisten rantatietä sekä Herttoniementie Naurissalmelta Siilit ielle saivat natriumvalaistuksen. Esikaupunkialueella uusittiin Pohjois-Haagan ja Roihuvuoren valaistukset. Pajamäessä ja Vanha isissa aloitettiin u lkova laistustyöt, joiden valmistuminen siirtyi kuit nkin vuodelle 959. Esikaupunkien omakotialueilla suoritettiin valaistuksen täydentämistä töiden painopisteen ollessa l\lalmin ja Tapanilan seuduilla. Kertomusvuoden aika na s uoritettiin kokeiluja valaistuilla liikennemerkeillä. Ensimmäinen tällainen asennettiin Tilkanmäkeen. K uva 2 esittää ulkovalaistuksen kehitystä. Taulukosta 0 käy ilmi ulkovalaistuksen liitty-

89 84 idi kp 5000 ~r , ,--~~--~~~---'~--~~ f Lamppujm lu~~ii'" U,,,} 2 UlkDrG/aistusliittymll ek"} ~ 2mnW~ ~ ~ ~--~ 3«W ~ooo~ ~~----~ ~------~lt~~--~ 2000 mooo~ ~ ~~-.~ ~, 000 0, o~'----'--'~""""' ---'----'--'----'-_-'-'-~-'-- "--.L.-,----,'----.l_----L--'-----'- -'--'-~ mo W} "960,'960 Kuva 2. Ulkovdaistuksen kehitys vuodesta 930. Taulukko 0. Ulkovalaistusliittymä ia tapahtuneet muutokset vuonna 958. Lamppulaji Teho W - Katuvalaistus Yhteensä Satama- 0 kv:n alue 20 kv:n alue valaistus kpl kpl kpl kpl kw Hehkulamput (+38)998 (+35) 32 (- 20) 487 (+496) 49 (+ 50) (-294) 935 (-395) 50 (+ 25) 3966 (-664) 793 (-33) (-4) 78 (- 88) 28 (+ 48) 48 (-54) 444 (- 46) (-42) (- 8) 778 (- 60) 389 (- 80) (- 4) ( 0) 39 (- 4) 39 (- 4) (+ 5) 9 (+ 5) 4 (+ 8) muut 8 (- ) (- ) ( 0) Yhteensäl 7058 (-74)02 (-348) 609 (+ 40)7878 (- 482) 2929 (-205) Sekavalolamput (-68) (- 68)/ - (- 27) (- 23) (+ 23) - (- 6) Yhteensäl (-9) (- 9) - (- 33) Värikorjatut (+ 26) - (-0) (- 75) 2 (- 7) elohopealamput (+990) 2080 (+64) 227 (+ 29) 3989 (+ 633) 546 (+223) ~ +683) 6 (+ 6) (+ 699) 206 (+ 85) ) (+ 7) 36 (+ 82) 32 (+ 34) Yhteensäl 2637 (+764) 2096 (+529) 374 (+ 46) 507 (+2339) 886 (+435) Natriumlamput 65 3 ( 0) ( 0) - ( 0) (+ 4) 23 (+82) (+ 323) 75 (+ 53) Yhteensäl 230 (+4) 23 (+82) (+ 323) 75 (+ 53) ~i;s:~~~~::an~~ 2'x 49 0 (+ 2) (+ 2) ( 0) QQ~<;: {...L 7~~?<;:~R {...L 7? QR" {...L RA?''A.<;:A {...LQQ\ "RQ {...L?<;O\

90 85 mäteho kertomusvuoden päättyessä sekä sen aikana tapahtuneet muutokset. Huolimatta valaistuksen huomattavasta parantamisesta on keskimääräinen tehontarve lamppua kohti edellisestä vuodesta hieman pienentynyt, mikä johtuu siirtymisestä purkauslamppujen käyt- töön. Taulukko on nyt laadittu ensimmalsen kerran käyttämällä jakoa 0 ja 20 kv:n alueisiin, mikä jako jossain määrin poikkeaa aikai-' semmin käytetystä jaosta kantakaupungin ja esikaupunkien alueihin. 8. Toiminta Sähkön kulutus lisääntyi vuoteen 957 verrattuna vain vajaat 6 %. Kun kasvu vuonna 957 oli noin 9 % ja vuonna 956 noin 2 %, voidaan todeta, että lamakaudesta huolimatta sähkön kulutus on edelleen kasvanut, joskin jatkuvasti hidastuen. Käyttötilanne oli koko vuoden hyvä: vesisähköä oli saatavissa niin edullisesti, että omien voimalaitosten kehittämän lauhde-energian osuudeksi jäi alle 0 % kaupungin kokonaiskulutuksesta. Sähkörimyyntitariffit nousivat lukien eri maksujen osalta %. Liittymismaksut pysyivät sen sijaan muuttumattomina. Kuluttajalukumäärä nousi hiljentyneen rakennustoiminnan johdosta vain noin % vuoteen 957 verrattuna. Sama tekijä on aiheuttanut vähennystä myös tarkastustoiminnassa. Lämmön myynti Salmisaaren voimalaitokselta on edistynyt hyvin. Suvilahdesta tapahtuva myynti mukaanluettuna kasvoi lämmön myynti yhteensä noin 75 % vuoteen 957 verrattuna. S.. SÄHKöN JA LAMMöN HANKNTA Katsaus yleiseen enel'giatilanteeseen Kertomusyuosi alkoi hyvän vesitilanteen merkeissä, kunnes kuiva loppukesä ja syksy muuttivat tilanteen. Niinpä vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana oli saatavissa vesisähköä kaupungin koko kulutusta vastaava määrä, kun taas viimeisellä neljänneksellä omilla voimalaitoksilla kehitettiin omien vesiosuuksien ja sopimussähkön lisäksi tarvittu energia. Kivihiilen hintataso laski vuoden kuluessa ja tarjonta oli runsas, mutta vähäisestä käytöstä johtuen riitti varastojen täydentämiseen muutamien koe-erien lisäksi kaasulaitoksen ja hiililiikkeiden seulontajätteen osto. Sähkön kokonaishankinta oli kertomusvuonna 544, s GWh, josta 492,3 GWh eli noin 90 % oli vesisähköä ja 52,0 GWh eli noin 0 % lauhdesähköä. Sähkön hankintasopimukset matran Voima Osakeyhtiön kanssa vuonna 956 solmittu ja vuoden 957 toimintakertomuksessa selostettu sähkönhankintasopimus oli voimassa kertomusvuoden loppuun. 6. ja sovittiin mainitun sopimuksen voimassaoloajan pidentämisestä saakka. Lisäksi solmittiin matran Voima Osakeyhtiön kanssa samanaikaisesti lisäsopimus, jonka puit-. teissa sopimuspuolet sitoutuivat välisenä aikana toimittamaan toisilleen ylimääräistä energiaa sovittuun enimmäishintaan. Pääsopimuksen puitteissa hankittiin noin 60 % kokonaissähkönhankinnasta. matran Voima Osakeyhtiö ei kertomusvuoden aikana vesirajoitusehdon perusteella supistanut tilaustehoa. Hintakertoimen arvo oli tammikuussa,27, mutta nousi sähkön hintasäännöstelyn päättymisen johdosta lukien l,s9:ään lukien se taas laski,4o:stä,26:een polttoaineiden hinnan laskun johdosta. Lisäsopimuk-

91 86 sen puitteissa ei tapahtunut toimituksia" sen sijaan ostettiin matran Voima Osakeyhtiötä sopimusten ulkopuolella sähköä noin 8 % kokonaishankinnasta. Omien voimalaitosten toiminta Salmlsaaren volmalaltos Voimalaitos kehitti kertomusvuonna 7,9 % sähkölaitoksen kokonaisenergianhankinnasta. Vuoden' kolmena ensimmäisenä neljänneksenä oli voimalaitoksen käyttö keskittynyt etupäässä kompensoiritiin ja lämmön myyntiin. Pääasiallinen pätöenergian' kehitys tapahtui vuoden viimeisellä neljänneksellä. Turbogeneraattori n:o vastasi käytännöllisesti katsoen kaikesta voimalaitoksen pätö- ja loisenergian tuotannosta. Turbogeneraattori n:o 2:lla kehitettiin vuoden kahtena'ensimmäisenä kuukautena kokeilujen yhteydessä lauhdutusenergiaa 623 MWh ja vastapaine-energiaa 95 MWh. Koska tätä de Lavain valmistamaa konetta kaikista yrityksistä huolimatta ei saatu käyttökuntoon ja mm. sen generaattori -vielä oli vietävä uudelleen käämittäväksi, ryhtyi sähkölaitos purkamaan kauppaa. Vesikaukolämmitys on ollut toiminnassa koko vuoden. Koska de Lavain väliottokonetta ei ole voitu käyttää, on lämmitys suortettu reduktioasemien kautta kattilahöyryllä. Kaikki neljä kattilaa ovat vuorollaan olleet käytössä. Vuonna 957 aloitettu kattiloiden märkäsäilöntälaitteiden asennus suoritettiin loppuun. Kattilahuoneen yläosan valaistus uusittiin ja kaikki kattilat varustettiin savukaasujen lämpötilahälyttimillä. Voimalaitoksen sataman käyttö oli varsin pientä. Omaa tarvetta varten purettiin kaksi laivaa, yhteensä t. Vieraita laivoja kävi satamassa kuusi ja niistä purettiin tai lastattiin 622 t. Seuraavat luvut kuvaavat voimalaitoksen käyttöä kertomusvuonna. Pätötehohuippu MW Pätöenergian kehitysaika 34 päivänä yhteensä... 9 h Pätöenergiaa kehitetty MWh Edellisestä vastapaine-energiaa (yhteensä kolmena päivänä) 95 MWh Suurin vuorokautinen pätöenergian kehitys MWh Loistehohuippu Loisenergian j{ehitysaika 228 päivänä yhteensä h, josta puhtaassa kompensointikä ytössä.... pätötehokäytön ohella.... Loisenergiaa kehitetty.... Suurin vuorokautinen loisenergian kehitys Lämpöä toimitettu lämmönjakeluverkkoon.... (tästä kokeilujen yhteydessä 0,6 Tcal vastapainelämpönä) Poltettu kivihiiltä.... i!-ntrasiittiä ja koksimurskaa 'kiinteitä polttoaineita yhteensä.... öljyä...,... Sähköenergiaa käytetty omaan kulutukseen.... kompensointiin... ~ Raakavettä käsitelty.... Suvilahden voimalaltos 46MVAr 059 h 9 h MVArh 542 MVArh 62,0 Tcal 3452 t 6636 t 4 57 t 397 t MWh 362 MWh ma Voimalaitos kehitti kertomusvuonna,6 % sähkölaitoksen kokonaisenergianhankinnasta. Pätöenergian kehitys tapahtui pääasiallisesti marras- joulukuulla. Kesällä seisoivat voimalaitoksen kaikki turbogeneraattorit kolmen kuukauden ajan. Alkuvuodesta ja syksyllä koneet pyörivät yksinomaan kompensoinnin takia. 30 MW:n kone N:o 5 avattiin kesäkuussa korkeapaineosan uusien tiivistäjien ja Curtispyörän ensimmäisen johtosiipiryhmän asentamisen takia. Tällöin havaittiin turbiinissa eräitä vikoja, joiden väliaikainen poistaminen huononsi koneen hyötysuhdetta tehtyjen mittausten mukaan noin 0%. Tästä johtuen sähkön kehitykseen käytetty lämpömäärä on kertomusvuonna ollut normaalia suurempi. Kertomusvuoden kuluessa hankittiin eri hiililiikkeiltä suoraan voimalaitoksen kentälle autoilla ajettuna antrasiiuiä' ja kivihiilimurskaa yhteensä 9528 t. Lisäksi hankittiin polttoöljyä 2033 t. Seuraavat luvut kuvaavat voimalaitoksen käyttöä' kertomusvuonna. Pätötehohuippul MW Pätöenergian kehitysaika57' päivänä yhteensä h

92 87 Pätö(mergi~a kehitetty... Suurin vuorokautinen pätöenergian kehitys Loistehohuippu Loisenergian kehitysaika 27 päivänä yhteensä 933 h, josta puhtaasti kompensointikäykäytössä... pätötehokäytön ohella... Loisenergiaa kehitetty... Suurin vuorokautinen loisenergian kehitys Lämpöä toimitettu lämmönjakeluverkkoon... Lämpöä ostettu... Poltettu kivihiiltä... antrasiittiä ym.... kiinteitä polttoaineita yhteensä... öljyä... Sähköenergiaa käytetty omaan kulutukseen... kompensointiin 'MWh 324MWh 52 MVAr 335 h 598h 470 MVArh 384MVArh 55,6 Tcal 3,4 Tcal 6798 t 2752 t 9550 t 870 t 2407 MWh 060 MWh Raakavettä käsitelty ma Sähkön hankinta Pätötehohuippu kasvoi vuoteen 957 verrattuna noin 2 % ja loistehohuippu noin 3 %. Sähköenergian kokonaishankinta lisääntyi vuoteen 957 verrattuna vain,6 % Kuvasta 4 ilmenee sähkön hankinnan kehitys vuodesta 930 lukien ja kuvasta 3 sen jakautuminen vuonna 958. Seuraavassa esitetään luettelona muutamia kertomusvuoden sähkön hankintaa koskevia lukuja. Pätötehohuippu klo S MW Loistehohuippu klo MVAr Sähköenergian kokonaishankinta 544,3 GWh Sähköenergian kokonaiskulutus 543,6» Vastaava huippu tehon käyttöaika 4 50» Pienin pätöteho klo MW Suurin vuorokautinen kokonaisenergian hankinta MWh Suurin vuorokautinen sähkön tarve Pienin vuorokautinen kokonaisenergian hankinta & Kemian laboratorio Kertomusvuoden toukokuussa saatiin Salmisaaren laboratoriossa polttoaine- ja kuonatutkimukset käyntiin. Voimalaitoksen käytön valvontaa varten on analysoitu päivittäin jokaisen kattilan polttoaineesta ja kuonasta otetut keskiarvonäytteet. Lisäksi on analysoitu sähkölaitokselle saapuneista polttoaine-eristä otetut näytteet. Vuoden aikana on tehty yhteensä 380 polttoaineanalyysiä ja' 690 kuona-analyysiä. Päivittäisten polttoaine-, kuona- ja vesianalyysien lisäksi tehdystä tutkimustyöstä voidaan mainita Hanasaaren voimalaitoksen vedenkäsittelyyn liittyvä tutkimus, joka koskee humusaineitten poistamista raakavetenä käytettävästä Helsingin kaupungin vesijohtovedestä. Edelleen on tutkittu eri hiililaatujen tuhkansulamisominaisuuksia, analysoitu kattiloiden sisäpuolisia ja tulipintojeii puoleisia kerrostumia sekä tehty aineenkoetustöitä. Veden analyysimenetelmiä on tutkittu erikoisesti Hanasaaren voimalaitoksen syöttö- ja lisäveden analysoimista silmällä pitäen., Lämmön hankinta. Lämmön kokonaishankinta (378 Tcal) pieneni vuoteen 957 verrattuna noin 24 %. Tämä johtuu siitä, että pätöenergian kehitykseen tarvittiin noin 50 % vähemmän lämpöä kuin vuotena 957. Taulukko antaa kokonaiskuvan' lämmön hankinnasta kertomusvuonna SlUKöN MYYNT Sähkön käytön jakautuminen ilmenee taulukosta 2. Hyvän energiatilanteen ansiosta myynti sähkönhankkijoille jäi erittäin pieneksi. Varsinaisille kuluttajille tapahtunut myynti, yhteensä 498,2 GWh, kasvoi 7,2 %, mikä luku osoittaa oleellista kasvun hidastumista. Myynnin kehittymistä sekä jakautumista tariffeittain ja kuluttajaryhmittäin tarkastellaan jäljempänä. Laitoksen omakäytön ja häviöiden suhteellinen OSUU$, yhteensä 8, 4 % kokonaiskulutuksesta, pieneni oleellisesti vuoden 957 arvosta 9,6 %.

93 ... ~~ ~....,. ClÖ ~c::;.5; )'-0. äi" 2i ~S '0\0 ~\O '0... ~~ ' oe> s:::". Omat matran Voima 0f' ffes;lsuudet 5 J 6rh (U. Y. "'.0 Grh(2l'".J ie' '0... ""'ei ~..,... ~~.... ~ lot... ~ "'ta Ooci... j':: t::i ~~ -.. OCllt '-' i Omat hljvr!"llmtloltrjlcsn 52.0 h (,5XJ il ~ i ~...~ 'D a Q:) fi ~'- o~ ~ -!?\!. + i Co) ~: /(okonaishanklnta 5+4..J (00. %) /(lkllnalskulutus 5+.' (JOO %) J'nfiffOrsinais/lle kuluttajille tgs.2glh(9f.'r.) ljljntl 54hcJnhonkkijllllle 0.GWh ro.,,,}... t~ 'tc) ~rri'.!i!~ ia :!:::.,...,~ ~... 't )... ~. ~ t-..,.: ~~.!!~ i ~a ": ~~ i~ ~~ ~'" ::Jt-.- ~..,... )'<:>.a ~... ~,...:~.~.5; ~~! ~ 3" e:oo ~... "'t E:~~ 'N C)....,~ ~a ::::+ 0"; t!!~ Kuva 3. i ~ ~ Sähkön hankinnan ia myynnin iakautuminen vuonna 958.

94 89 Taulukko. Voimalaitosten polttoaineen käyttö vuonna 958. Lämpöä kulutettu Kattilalai- Laitos Rakennusten Pätöenergian Kompen- Yhteensä = Lämmön lämmityköihin, varalla- polttoainetta seen poltettu toksen hävikehitykseen sointiin myyntiin oloon ym. Salmisaari Tcal 05,3 2,2 62,0 5, 68,9 243,5 % 43,2 0,9 25,5 2, 28,3 00,0 Suvilahti Tcal 3Q,5 5,7 52,2 3,8 4,8 34,0 %. 22,7 4,3 39,0 2,8 3,2 00,0 Yhteensä Tcal 35,8 7,9 4,2 8,9 0,7 377,5 % 35,9 2, 30,3 2,4 29,3 00,0 Kuva 3 esittää yleiskatsauksellisesti sähkön hankinnan ja myynnin jakautumista ja kuva 5 kokonaiskulutuksen kehitystä. GWh Taulukko 2. Sähkön käytön fakautuminen. GWhl OJa Myynti sähkönhankkijoille... 0,7 0, & vaihtosähköna kuluttajille 469,4 86,2 & tasasähkönä kuluttajille.. 6,0,,) raitioteille ja johdinautoille... 22,8 4,2 Laitoksen omakäyttö...,9 2,2 Häviöt... 33,5 6,2 Sähkön käyttö yhteensä 544,3 00, r ~ 600 ~ _ _ ~ _ _r ~ 500 ~ ~ _ _ ~ ~~~~~~ ~O ~------_ _ _ ~~-- ~~~~~-~ 00 o '930 fho 960 Kuva 4. Sähkön hankinnan kehitys vuodesta 930.

95 90 6/J0 f. Kokontlislculutus 2- Hulppupät6feho,... ~, - Ml 60 JOO 00 2X 5D '00 -- D 0 '930 j i ~,...,...,..., ,... J,...- -,... - J r-- i-- Kuva 5. Sähkön kulutuksen kehitys vuodesta 930. Sähkönmyyntitariffit Kuluttaja voi valita tariffin, jolla hän sähköä ostaa seuraavassa esitettyjen soveltamisperiaatteiden mukaan. Kuitenkin, mikäli kuluttajan käyttämän vuotuisen sähköenergian ja vastaavan tehonoton suhde tai tehonoton ajankohta huomattavasti poikkeavat tavanomaisesta arvostaan, pidättää sähkölaitos itselleen oikeuden harkitsemissaan tapauksissa määrätä veloitusperusteeksi kyseiset seikat huomioonottavan tariffin. Pienkulutustariffit Vala.istustari/fi (A -tarijji) ia sekatari/ji (B-tari/ji) Sähkön hinta peritään kulutetun sähköenergian määrään perustuvana kulutusmaksuna (mk/kwh; tariffin ja kulutusmaksun lyhennysmerkkinä on A ja vastaavasti B). Valaistustariffia sovelletaan pääasiallisesti valaistukseen tai sitä vastaavaan tarkoitukseen käytetyn sähkön myynnissä. Sekatariffia sovelletaan sähkön myynmssa valaistukseen ja moottorikäyttöön, edellyttäen,. että moottorikäyttö muodostaa vähintään puolet kokonaiskulutuksesta, samoinkuin sähkön myynnissä muihinkin sellaisiin lähinnä ammatillisiin tarkoituksiin, jotka vastaavat luonteeltaan mainitunlaista sekakäyttöä. Edellytyksenä tämän tariffin soveltamiseen on lisäksi, että kuluttajan ottama teho ei ylitä 0 kw. Yleistarijji (EF-tarijji) Sähkön hinta peritään kulutusmaksuna (mk/ kwh; F) kulutetusta sähköenergiasta ja vuotuisena perusmaksuna (mk/v ty; E) kuluttajan tariffiyksikkömäärän noj alla. Tariffiyksiköiden (ty) lukumäärä lasketaan soveltaen Suomen Sähkölaitosyhdistyksen julkaisussa»sähkön jakelun normaalitariffit» esitettyjä tariffiyksikkölaskennan perusteita eräin vähäisin täydennyksin. Yleistariffia sovelletaan sähkön myynnissä koteihin sekä niiden yhteydessä harjoitettuun elinkeinotoimintaan.

96 9 Tehotaritli (He-tariffi) Sähkön hinta peritään kulutusmaksuna (mk/ kwh; G) kulutetun energian perusteella ja kuluttajan laskutettavasta huipputehosta riippuvana vuotuisena tehomaksuna (mk/kw; H). Laskutettava huipputeho määrätään talvikuukausina (tammi-... maaliskuu ja loka-... joulukuu) mitattujen kahden suurimman 5 minuutin huipputehon keskiarvona. Laskutus suoritetaan vähintään 5 kw:lta. Avo- ja sulkuaikataritli (Ppk-taritli) Sähkön hinta peritään kulutusmaksuna (mk/ kwh), jonka suuruus riippuu ajankohdasta, jona sähköenergiaa käytetään. Avoaikana, se tarkoittaa talvikuukausina (tammi-... maaliskuu ja loka-... joulukuu) yöllä klo sekä kesäkuukausina rajoittamattomana aikana, kulutetusta sähköenergiasta peritään alempi, ns. avoaikakulutusmaksu. Sulkuaikana, se tarkoittaa muuna kuin avoaikana kulutetusta energiasta peritään korkeampi, ns.sulkuaikakulutusmaksu. Tämä tariffi on tarkoitettu sellaiseen kulutukseen, joka voidaan yleensä kytkeä talvella palvan ajaksi pois. Edellytyksenä tariffin soveltamiseen on, että vuotuinen kulutus avoaikana on vähintään kwh. 8uurkulutwJta.riffit Suurkulutustaritlit Sp. Sp 2, Ss ja Ss 2 Sähkön hinta peritään näissä tariffeissa kulutusmaksuna (mk/kwh; SG) kulutetun energian perusteella sekä laskutettavasta pätö- ja loistehosta riippuvana vuotuisena- pätötehomaksuna (mk/v kw; SH) ja vuotuisena loistehomaksuna (mk/v kvar; SLH). Loistehomaksun suhteen huomautettakoon, että se on alhaisempi, jos laskutettava loisteho on pienempi kuin puolet laskutettavasta pätötehosta, ja korkeampi, jos loisteho ylittää mainitun arvon. Mikäli kuluttaja ostaa sähköenergiansa pienjännitteisenä, veloitetaan kuluttajalta edellisten lisäksi vielä muu:o.tokorvausmaksu. LaSkutettava pätöteho määrätään talvikuukausina mitattujen kahden suurimman 5 minuutin huipputehon keskiarvona. Näitä tariffeja sovelletaan kuluttajan suurimmasta pätötehohuipusta ja ostojännitteestä riippuen seuraavasti: (40) kw, pienjännite kw,» (40) kw, suurjännite kw,.... Sp Sp 2 Ss Ss 2 Suurkulutustaritli Sp 3 ja Ss 3 Nämä tariffit eroavat edellisessä kohdassa esitetyistä sikäli, että pätötehomaksu peritään tilatun pätötehon perusteella, ja että sähköenergiasta, joka käytetään tilatun tehon ylittävälä teholla talvikuukausina, veloitetaan normaalin kulutusmaksun lisäksi ylikulutusmaksu (mk/kwh; S). Laskutusperusteena olevasta tilaustehosta kuluttaja sopii sähkölaitoksen kanssa. Tilatun tehon tulee olla vähintään 75 % edellisen vuoden suurimmasta 5 minuutin pätötehohuipusta. Sp 3-tariffia sovelletaan pienjännitteellä tapahtuvassa sähkön myynnissä edellyttäen, että kuluttajan 5 minuutin pätötehohuippu on vähintään 450 kw. Ss 3-tariffia sovelletaan vastaavasti suurjännitteellä. Avo- ja sulkuaikataritli. (Spk-taritli) Edellytyksenä tariffin soveltamiseen on, että vuotuinen kulutus avoaikana on vähintään kwh. Muissa suhteissa pätee se, mitä edellä on esitetty vastaavan pienkulutustariffin (Ppk) soveltamisesta. Myyntlhinnat Kertomusvuoden alussa sovellettiin vuodesta 954 lähtien voimassaolleita hintoja, jotka on esitetty mm. vuoden 957 toimintakertomuksessa. Kertomusvuoden helmikuun alusta lähtien sovellettiin seuraavia, kaupunginvaltuuston vahvistamia hintoja ja mittaus -laitteiden vuokria: Pienkulutustaritlit Valaistustariffi (A) Sekatariffi (B).... Yleistariffi (EF) kulutusmaksu.... perusmaksu.... Tehotariffi (He) kulutusmaksu.... pätötehomaksu.... Avo- ja sulkuaikatariffi (Ppk).... 8mk/kWh 5mk/kWh 6: 50mk/kWh 600 mk/v ty 5mk/kWh mk/v kw 5:-/30 mk/kwh

97 92 Suurkulutustarilfit Sp, Ss kulutusmaksu... 4:40 mk/kwh pätötehomaksu mk/v kw loistehomaksu :-/3240 mk/v kv Ar Sp 2, Ss 2 kulutusmaksu... 4 mk/kwh pätötehomaksu mk/v kw loistehomaksu :-/3 240 mk/v kv Ar Avo- ja sulku aikatariffi (Spk).... 4:-/30 mk/kwh Muuntokof'Vaus taritfeissa Sp mk/v laskutett. pätöteho kw 40000» » » » » ~ * »» » » t » ».» » » D» » t»» » D » Mittauslaitteiden vuokrat A-tariffissa B- EF-» Hc- D PPk-»... Sp-tariffeissa... Ss-... Spk-tariffissa 30 mk/kk 70» sisältyy perusmaksuun 00/200 mk/kk 00 mk/kk 450» * Taulukko 3. Sähkön myynnin iakautuminen taritfeittain. Tariffi GWh % Pienkulutus ,8 46,8. Valaistustariffi. (A)... 33,9 Seka-» (B)... 47,5 Yeis- D (EF)...,4 Teho-» (He)... 37,6 Muut pienkulutustariffit... - Suurkulutus... 23,6 46,6 Pienjännitesuurkulutustariffi (Sp ) 32,4 (Sp 2) 2,9 t (Sp 3) 2,3 Suurjännitesuurkulutustariffi (Ss ) 0,.» (Ss 2) 76,6 (Ss 3) 82,3 Muut suurkulutustariffit... 5,6 Ukovaaistus... 3,2 2,6 Raitiotiet ja johdinautot... 22,8 4,8 Sä~:~~~~.~. ~.~~~~~j.~~.. ~~~ 498,2/ 00,0 Sähkön myynnin jakautuminen Taulukot 3 ja 4 esittävät sähköenergian myynnin ja kuluttajalukumäärien jakautumista tariffeittain. Nämä luvut osoittavat kuluttajien varsin runsasta siirtymistä valaistustariffista yleistariffiin ja sekatariffista tehotariffiin. Rakennustoiminnan hiqastumisen vuoksi kuluttajalukumäärä lisääntyi ainoastaan, %, mikä vastaa vajaata kolmannesta normaalista lisääntymisestä. Taulukko 4. Sähkönkuluttajien jakautuminen tarilleittain. Tariffi Lukumäärä Muutos \ \ kpl \ % Valaistustariffi ti 458-0,4 Sekatariffi ,8 Yleistariffi ,0 Tehotariffit ,2 Muut pienkul u tustariffit ,0 Pienj ännitesu urkulutustariffit ,8 Suurjännitesuurkulutustariffit ,6 Muut suurkulutustariffit ,7 Yhteensä... \ \ ,

98 93 Taulukko 5 esittää myynnn jakautumista kuluttajaryhmittäin. Käytetyistä nimikkeistä teollisuus sisältää sellaiset yksityiset teollisuuslaitokset, jotka ostavat sähkönsä suurkulutustariffeilla. Pienemmät teollisuuslaitokset on sisällytetty ammatin- ia liikkeenharjoittaiiin, jotka näiden lisäksi sisältävät käsityöpajat, kaupat, myymälät, toimistot, hotellit, ravintolat, teatterit, kokouspaikat, tavara- ja liiketalot, kiinteistöt ja muut näihin verrattavat. Liikenne sisältää liikennelaitoksen tasa- (22,8 GWh) ja vaihtosähkökulutuksen. Ulkovalaistus vastaa katu- ja satamavalaistusta. Kaasu- ja saniteettilaitoksiin kuuluu kaasulaitoksen ohella vesi- ja puhdistuslaitokset. Valtiolliset laitokset ia virastot sisältävät myös seurakunnalliset laitokset ja ulkovaltojen edustukset. Yksityistaloudet sisältävät varsinaisten kotien sähkön käytön lisäksi myös niiden yhteydessä tapahtuvan ammatinja liikkeenharjoitusta vastaavan kulutuksen. Kertomusvuoden kuluessa tapahtunut myynninlisäys oli eri ryhmien kohdalla seuraava: teollisuus 3,7 %, ammatin- ja liikkeenharjoitus 6,4 %, liikenne,6 %, ulkovalaistus 9, %, muut julkiset tarpeet 8,2 %, yksityistaloudet 2,3 % ja jakeluyhtiöt noin 6 %. Näiden muutoslukujen vertaaminen edellisien vuosien vastaaviin osoitta;;t, että kertomusvuoden taloudellisen kriisin aiheuttama sähkön kulutuksen kasvun hidastuminen on kohdistunut pääasiallisesti teollisuuteen. Julkisten tarpeiden ja yksityistalouksien sähkön kulutus on kehittynyt normaalisti. Neuvouta Neuvontatyö tapahtui kertomusvuotena tavanomaisin työmuodoin. Kuluttajille jaettiin ilmaiseksi Sähköviestiä ja Elbladetia yhteensä vuosikertaa. Taulukko 5. Sähkön myynnin jakautuminen kuluttaiaryhmittäin. Kuluttajaryhmä GWh % Teollisuus ja liike-elämä... 27,2 54,5 Teollisuus... 35,4 Ammatin- ja liikkeenharjoittajat... 35,8 Julkiset tarpeet... 96,7 9,4 Liikenne... 25,6 Ulkovalaistus... 3,2 Kaasu-ja saniteettilaitokset 2,3 Muut kunnalliset laitokset ja virastot... 4,0 Valtiolliset laitokset ja virastot... 2,7 Yksityistaloudet... 25,2 25, Jakeluyhtiöt... 5,,0 Sähkönmyynti yhteensä ,2 00, LlOMöN MYYNT Lämpöä myytiin kertomusvuotena vesi- ja höyrykaukolämmityksen yhteydessä sekä kaasulaitokselle toimitetun syöttöveden mukana_ Myynnin jakautuminen käy ilmi taulukosta 6. Lämmöri myynti kokonaisuutena kasvoi vuoteen 957 verrattuna noin 75 % ja Salmisaaren vesikaukolämmityksen osalta noin 490 %. Suuri kasvu johtui paitsi vesikaukolämmityksen kuluttajamäärän kasvusta myös siitä, että käyttövuosi 957 oli Salmisaaren osalta vielä vajaa. Vesikaukolämmitys ohitti kertomusvuonna myynnissä höyrykaukolämmityksen ja samalla. ohitti Salmisaari lämmön myynnissä Suvilahden. Myydystä lämmöstä oli kertomusvuonna. vielä noin 99, % suoraan kattiloista otettavaa lämpöä, toisin sanoen priimaenergiaa. Yksityiskohtaisempia tietoja lämmön myynnistä on annettu taulukossa 7. ~ Taulukko 6. Lämmönmyynnin iakautuminen. Salmisaari Tcal Suvilahti Tcal Yhteensä Tcal % Vesikaukolämmitys.... Höyrykaukolämmitys.... Syöttöveden myynti..... Lämmönmyynti yhteensä... [ 5,3,4 52,7 44,7 3,7 48,4 5,3 46, 3,7. 0,. 50,7 45,6 3,7 00,0

99 94 LämmönmyyntitBriffit Kertomusvuoden aikana sovellettiin seuraavia lämmönmyyntitariffeja. ~öyrynmyyntitarlfflt Perusmaksu Perusmaksu määräytyy tilatun höyry tehon Qmax t/h mukaan seuraavasti: vuosina liitetyille kuluttajille Kulutusmaksu 200 mk/geal. Kulutusmaksu on sidottu polttoaineen lämmön hintaan vapaasti Suvilahden kattilahuoneessa ja nousee 75 mk/geal jokaista alkavaa 50 mk/geal kohti, jolla edellä mainittu lämmön hinta ylittää 800 mk/geal. Mittarinvuokra Qmax) mk/kk ja mk/kk höyrymittarista ja jälkeen liitetyille kuluttajille mk/kk lauhdemittarista. ( Qmax) mk/kk, kun Qmax on Mittarinvuokra on sidottu edellä mainittuun ,25 t/h, indeksiin ja nousee 25 % jokaista alkavaa 500 ( Qmax) mk/kk, kun Qmax on pistettä kohti, jolla indeksi ylittää pisteluvun 0, ,8 t/h, ( Qmax) mk/kk, kun Qmax on yli 0,8 t/h. Maksu kulutetusta lauhteesta Perusmaksu on sidottu kotimarkkinatavarain 45 mk/mb. yleisindeksiin ja nousee /70 jokaista alkavaa Maksu on sidottu edellä mainittuun indeksiin 25 pistettä kohti, jolla indeksi ylittää pisteluvun ja nousee 5 mk/m B jokaista alkavaa 200 pistettä 750. kohti, jolla indeksi ylittää pisteluvun 800. Taulukko 7. Lämmön, höyryn, lauhteen ia syöttöveden myynti vuonna 958. Salmisaari Suvilahti vesikau- Alkolle höyrykau- höyry syöttövesi yhteensä kolämpö- höyry verkko kaasulaitokselle kolämpöverkko Lämpö annettu voimalaitoksita 60,6 Tcal,' Tcal 40,9 Tcal 5,4 Tcal 3,7 Tcal 2,0 Tcal Lämpöä myyty... 5,3 Tcal,4 Tcal 39,3 Tcal 5,4 Tcal 3,7 Tcal 0, Tcal Putkiverkkojen häviöt... 9,3 Tcal 0,0 Tcal,6 Tcal - - 0,9 Tcal Putkiverkkojen suhteelliset häviöt... 5,3 % n.o% 3,9 % - - 9,7 % Höyryä annettu voimalaitoksita t t 7990 t t Höyryä myyty t 650 t 7990 t t Lauhdetta palautettu t t Ot t Lauhdetta myyty t t 7990 t t Lauhdehäviöt ) 6670 t t Syöttövettä myyty t t Suurin hetkellinen kuormitushuippu... 23,6 Gcal/h 2,0 t/h 26,0 t/h 9, t/h - - Huipun esiintymispäivä Huipun käyttö aika h 46 h 2409h 878h - - Suurin vuorokautinen määrä Gcal 6,8 t 329 t 50 t 222 t - esiintymispäivä Kuluttajien luku vuoden lopussa 0 () 2-23 Liittymisarvoj en summa höyrynä... -,5 t/h 25,8 t/h 5,0 t/h - 32,3 t/h Liittymisarvojen summa lämpönä... 32,9 Gcal/h 0,9 Gcal/h 6,3 Gcal/h 3,4 Gcal/h - 53,5 Gcal/h ) Lauhdeputkien korjausten ja uusimisen aikana laskettu viemäriin.

100 95,ärnmlnvesikaukolämmltyksen tariffi Perusmaksu Perusmaksu määräytyy tilaustehon f/> Mcal/h mukaan seuraavasti: ( f/»mk/v, kun f/> on Mcaljh, ( f/» mk/v, kunf/> on Mcal/h,. ( f/» mk/v, kun f/> on yli 500 Mcaljh Perusmaksu on sidottu tukkuhintaindeksiin siten, että ennen lämmöntoimituksien aloittamista se nousee 5 % jokaista alkavaa 90 pistettä kohti, jolla indeksi ylittää pisteluvun 845, mutta on sen jälkeen kiinteä sopimuskauden kerrallaan. Kulutusmaksu Kulutusmaksu on,6 kertaa Salmisaaren voimalaitoksen käyttämän polttoaineen lämmön c & f-hinta pyöristettynä ylöspäin lähimpään 50:ä jaolliseen lukuun. MittarinvuokYa kcal-mittarit NS NS 80 vuokra NS NS 50 ~ 5000 mk/v, mk/v. Maksu hukkaan menneestä kaukolämmitysvedestä 50 mk/ms sekä kulutusmaksun mukainen maksu veden sisältämästä lämpöenergiasta. Liittymismaksu Höyry- ja lämminvesikaukolämmityskuluttajat maksavat sopimusta tehtäessä liittymismaksun, joka periaatteessa korvaa sähkölaitoksen rakentaman ja sähkölaitoksen omaisuudeksi jäävän kuluttajan tonttialueella olevan talojohdon laitteineen. Liittymismaksun suuruudesta sovitaan jokaisessa tapauksessa erikseen HÄRiöT JA VKAP ÄVYSTYS TOMNTA Sähköverkosto Sähkön jakelussa on tapahtunut oman verkoston alueella sattuneiden häiriöiden aiheuttamia keskeytyksiä suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 957. Suurimmista keskeytyksistä mainittakoon sattunut 30 kv:n kaapelivaurio, joka aiheutti häiriötä sähkön jakelussa kaupun- gin keskustassa 56 minuutin ajan. Sähkön hankkijoiden verkostoissa tapahtuneista häiriöistä aiheutti vain yksi, joka sattui 2. 3., keskeytyksen Helsingissä. Tällöin oli koko kaupunki sähköttä 27 minuuttia ja Kampin syöttöalue 9~ minuuttia. Tämän yhden häiriön kvah-määrä on lähes yhtä suuri kuin vuoden 957 yhdeksän vastaavan häiriön kvah-määrä yhteensä. Taulukko 8 sisältää suurjänniteverkkoihin vaikuttaneet häiriökeskeytykset. Jännitteen tai taajuuden hetkellistä pienentymistä ei ole merkitty häiriöksi. Tahalliset työkeskeytykset on pyritty sijoittamaan sellaiseen aikaan, jolloin keskeytys vähiten häiritsee kuluttajien sähkön käyttöä. Muuntajien nimellistehojen perusteella laskettu kv Ah-määrä ei ota tätä huomioon. Häiriöiden selvittämiseksi on laitoksen yhdeksällä asemalla jatkuva päivystys ja sen lisäksi on vikapäivystysjärjestelmä, jonka toimintaan osallistuvat päivätyönsä lisäksi 9 insinööriä, 8 mestaria, 6 autonkuljettajaa ja 48 asentajaa. Kuluttajien vikailmoitusten vastaanottamiseksi on vikatoimistossa jatkuvasti vuorot yössä toimistopäivystäjä. Lämpöverkosto Lämmön jakelu jatkui käytännöllisesti katsoen keskeytyksettä koko kertomusvuoden sekä Suvilahden että Salmisaaren voimalaitoksilta. Suvilahden höyryn jakelussa oli kahtena sunnuntaina pienen kuorman aikana muutaman tunnin keskeytys korjaus- ja huoltotöiden takia. Salmisaaren vesikaukolämmityksessä oli yhteensä 32 tunnin keskeytys, jonka aikana uusia haarajohtoja liitettiin verkkoon. Tämän lisäksi oli 23. lo. samasta syystä kolme kuluttajaa koskenut seitsemän tunnin keskeytys ja kuluttajaa koskenut kahdeksan tunnin keskeytys. Salmisaaren voimalaitoksella jouduttiin käyttö- ja huoltotöiden takia lämmitys keskeyttämään varsinkin syksypuolella useita kertoja, mutta keskeytykset eivät millään kerralla kestäneet yli kaksi tuntia. Kaukolämpökeskuksen höyrynjäähdyttimissä ilmeni samoin syksyllä vikoja, jotka korjattiin aluksi tilapäisesti. Käyttökeskeytyksiä ei näistä aiheutunut. Kaukolämpö jouduttiin vastoin alkuperäistä tarkoitusta käytännöllisesti katsoen jatkuvasti ottamaan suoraan kattiloista paineenalennusasemien ja edellä mainittujen

101 96 Taulukko 8. Käyttöhäiriöiden ja keskeytysten lukumäärät vuonna KeskeytykSen aiheuttajan sijainti Lukumäärä Keskeytyksen syy vuoden Kestoisuus aikana kvah Avojohdot Ukkonen Muut sääolosuhteet Huolimaton puunkaato Muu ulkonainen häiriönteko Rakenne-, työ- ja hoitoviat " Kaapelijohdot päätteineen Ukkonen...,... Ulkoinen häiriönteko.... Rakenne-, työ- ja hoitoviat Muuntoasemat Ukkonen Muut sääolosuhteet Ulkoinen häiriönteko Rakenne:, työ- ja hoitoviat Keskeytyksen syy tuntematon Yhteensä Sähkön myyjän verkko Ennakolta ilmoittamattomat keskeytykset...! Tahalliset keskeytykset Kytkentä-, korjaus- ja kunnossapitotyöt omassal verkossa höyrynjäähdyttimien kautta, kun de Lavalilta -tilattua väliottolauhdutusturbiinia ei saatu käyttökuntoon. Kuluttajien lämmönjakokeskuksissa olevat laitteet eivät aiheuttaneet käyttökeskeytyksiä. Kertomusvuoden syksyllä lii -tettyjen talojen säätö- yrn. laitteissa esiintyi aluksi erilaisia häiriöitä, jotka saatiin kuitenkin poistetuiksi. Vuonna 957 liitetyissä taloissa -ei häiriöitä enää paria erikoistapausta lukuun- -ottamatta ollut. Yksi levyradiaattorin repeä- -minen sattui erään suoraankytketyn talon ensimmäisessä kerroksessa. Tästä ei aiheutunut mainittavaa vahinkoa. Kaukolämmityksen vikapäivystystoiminta, jota aluksi hoiti epävirallisesti, mutta kuitenkin jatkuvasti syksystä 957 alkaen kaukolämmityksen käyttöinsinööri ja toinen käyttömestari, saatiin vakinaiselle kannalle sen jälkeen kun kaupunginhallitus oli 6. n. 958 tehnyt siitä -perustamispäätöksen. Kaukolämmitysvikapäivystys on yhdistetty insinööri- ja mestaripäivys -tys, johon kertomusvuoden lopussa osallistui neljä insinööriä ja kaksi konemestaria. s. 5. MUU TOMNTA Säh'kölajin muutos- ja jännitteenkorotustoiminta Kertomusvuonna vaihdettiin sähkölajia' 2 X 25 V:n tasasähköstä 380/220 V:n vaihtosähköön yksittäisissä taloissa kaupungin eri alueilla,0 MW:n liittymäteho ja lisäksi aikaisemmin vaihdettujen talojen»jälkisiivouksessa» 0,2 MW:n liittymäteho. Sähkölajin muutostoiminnan kokonaistulos oli siis,2 MW:n liittyrnäteho (vuonna 957: 4,3 MW). Vaihtosähkön jännitteenkorotusta 220/27 V:n jännitteestä 380/220 V:n jännitteeseen suoritettiin pääasiassa Kallion ja Hakaniemen alueilla sekä Toukolassa. ]ännitteenkorotustoiminnan kokonaistulos oli 2,4 MW:n liittymäteho (vuonna 957: 8,5 MW). 2 X 25 V:n tasasähkönkulutus oli kertomusvuonna 6,0 GWh (vuonna 957: 8, GWh), joten sen kulutus väheni vuoden 957 kulutukseen verrattuna 28,5 % (vuonna.957: 39,6 %). Tasasähkön kuormitushuippu oli,5 MW (vuonna 957: 2, MW), joten se laski

102 97 28,5 % (vuonna 957: 30,0 %). Tasasähkönkulutuksen varsinainen»jälkisiivoust pää.see vauhtiin vuoden 959 alussa. Tasasähkönjakelu saataneen käytännöllisesti katsoen lopetetuksi vuosien vaihteessa, sen sijaan, että aikaisemmin suunniteltiin sen lopettamista vuotta myöhemmin. Tarkastustoiminta Urakoitsijoiden tarkastusilmoitusten perusteella on asennus- ja valoputkilaitteiden lopputarkastuksia suoritettu yhteensä 980 kappaletta. Vähennys vuoteen 957 verrattuna kappaletta. Lisäksi on suoritettu sähkönmuutokseen ym. korjaustoimenpiteisiin liittyviä tarkastuksia. Vanhojen valoputkilaitteiden kausitarkastuksia on suoritettu 54 kappaletta. Tarkastustoiminnan väheneminen on aiheutunut rakennustoiminnan hiljenemisestä. Mittariasennnstoiminta Mittariasentamo on kertomusvuoden aikana suorittanut kulutusmittareiden asentamisia, vaihtoja sekä poistamisia. Uusiin kulutuskohteisiin asennettiin yhteensä mittaria. Sähkölajinvaihdon ja jännitteenkorotuksen yhteydessä vaihdettiin ja asennettiin yhteensä 390 mittaria. Tariffinmuutosten ja kulutuksen suurenemisen johdosta aiheutuvia mittarinvaihtoja suoritettiin yhteens~ 566 kappaletta. Kuluttajien muutoista johtuvia mittareiden lukemisia, sulkemisia ja avauksia suoritettiin yhteensä 5026 kappaletta. Viimeksi mainittuun lukuun sisältyy myös kaasumittareille suoritetut vastaavat toimenpiteet. Mittariasentamo ja pienkojekorjaamo on huoltanut kaupungin omien kiinteistöjen pienkojeita sekä hoitanut sähkönannon tilapäiskäyttöihin, esimerkiksi filmauksia ja jäänsulatuksia varten. Sisäjohtosuunnittelu- ja asennnstoiminta Sisäjohtosuunnittelu- ja asennusjaokset ovat suunnitelleet, asentaneet ja valvoneet kaupungin omistamissa ja rakenteilla olevissa kiinteistöissä sähköjohtotöitä. Asennustöistä mainittakoon Hanasaaren höyryvoimalaitos, Vallilan ja Herttoniemen kytkinlaitokset, Teurastamon syväjäädytysosasto. Sähkölajinmuutos-ja saneeraustyöt ovat käsittäneet Auroran sairaalaan V-osaston, Toukolan ja Koskelan puistotaiot, Kallion paloaseman ja Aleksanterinkatu 27. Työmaiden tilapäisasennukset ovat vieneet noin 30 % jaoksen työtunneista.. Edellisten lisäksi on suoritettu seuraavien kiinteistöjen asennusten suunnittelu työt: Siilitie 9 A, B, C ja Siilitie A, B, C, Kanneltie 8, Oulunkylän, Vartiokylän ja Suomenlinnan kansakoulut, suomen- ja ruotsinkieliset työväenopistot, kaupungin juurikasvarasto, Nummelan parantola, Nikkilän sairaalan varavoimalaitos ja saneeraustyöt sekä Toivolan oppilaskoti. Lisäksi on suoritettu kustannusarvioiden laatimisia sekä pienehköjä asennus- ja asiantuntijatöitä kaupungin eri laitoksille. Sähkölaboratorio Mittaritarkistamoon saatiin kertomusvuoden aikana uusi automaattisilla tarkennuslaitteilla varustettu 3-vaiheinen tarkistuspöytä. Suunnitelmat l-vaihemittareiden tarkistuksen järjestelystä on saatu suoritetuksi ja tarvittavat laitteet on tilattu. Tariffimittauksia varten saatiin neljä huippupiirturia. Sähkölaboratoriossa on kertomusvuoden aikana suoritettu mittarien ja releiden huoltoa, kaapeleiden ja releiden koestuksia sekä tutkimus- ja tarkastusmittauksia voimalaitoksilla, sähköasemilla ja -verkostossa. Laboratoriossa valmistettiin kalorimittarien 'tarkistuslaite ja näiden mittarien tarkistustoiminta yhteistoiminnassa kaukolämpötoimiston kanssa on aloitettu. Kertomusvuoden aikana suoritettiin sähkölaboratoriossa seuraavia töitä: 3-vaihe-erikoismittarien tarkistuksia. 686 kpl 3-vaihe kwh-mittarien tarkistuksia.. 098» 3-vaihe kwh-mittarien jännitteenkorotuksia t l-vaihe kwh-mittarien tarkistuksia » l-vaihe kwh-mittarien jännitteenkorotuksia » Tasavirtakulutusmitt. tarkistuksia ~ Kytkinkellojen korjauksia... 98» Pysäköimisautomaattien korjauksia.. 69» Katuvalokellojen korjauksia... 49» Osoittavien mittarien huoltotöitä Mittarimuuntajien tarkistuksia » Kaukolämpömittarien tarkistuksia... 23» Releiden tarkistuksia verkossa » Releiden korjauksia » Maadoitusmittauksia » Öljytutkimuksia t Eristyskokeita... 82»

103 98 Puhelin- ja radiolaitteet Sähkölaitoksen osuuspuhelimien määrä kertomusvuoden lopussa oli 48. Nämä jakautuivat seuraavasti: Keskusjohtoja... '47 kpl Kotipuhelimia... 65, Toimipaikkapuhelimia...'.. 36, Vaihteita oli käytössä kuusi kappaletta, joista pääkonttorin vaihde oli oma ja muut Helsingin Puhelinyhdistykseltä vuoki"attuja. Numeroita oli käytössä yhteensä 370. Sähkölaitoksen sisäinen puhelinliikenne päätettiin järjestää hoidettavaksi vikakeskuksen lisäksi vain yhden vaihteen avulla, joka vaihde sijoitettaisiin pääkonttorin yhteyteen. Sitä varten louhittiin tarpeelliset tilat kallioon pihan alle. Louhintatyöt aloitettiin keväällä ja rakennustyöt saatiin suoritetuiksi vuoden loppuun mennessä. Uusi vaihde tilattiin Myöskin radiopuhelinjärjestemä uusittiin. Tukiasemia hankittiin kaksi kappaletta, joissa kummassakin oli kaksi kanavaa, yksi yhteinen kutsukanava ja molemmat muut radiopuheluja varten. Lähettimet sijoitettiin pääpaloaseman torniin ja vastaanottimet lmalan vesitorniin. Kauko-ohjaus suoritetaan Kivelänkadun vikakeskuksesta. Liikkuvia asemia hankittiin 25 kappaletta, joista 20 saatiin vuoden aikana asennetuiksi autoihin. Radioliikenne uusilla laitteilla alkoi lokakuussa. Sisäinen rationalisointitoiminta Järjestelytoimisto on kertomusvuoden kuluessa suorittanut useita laitoksen sisäisen toiminnan rationalisoimiseen liittyviä tutkimuksia. Tutkimukset ovat kohdistuneet pääasiassa erilaisiin konttoritoimintojen rutiineihin, joista mainittakoon esimerkiksi työ- ja varastomääräinten käsittely, kuluttajatoimintaan liittyvät rutiinit, hankintatoimiston rutiinit sekä työ~ kalukirjanpidon järjestely. Osa mainituista tutkimuksista jatkuu niiden laajuuden vuoksi vielä seuraavalle toimintavuodelle. 4. Taloudellinen tulos Kertomusvuoden taloudellinen tulos oli hyvä. Tilinpäätös osoittaa 569,7 Mmk:n ylijäämää edellisen vuoden ylijäämän oltua 40,5 Mmk. Ylijäämän kasvuksi tulee siten 38,8 %. Kokonaisliikevaihto oli 4948,8 Mmk, joten kasvu' edellisestä vuodesta oli 9,6 %. Kertomusvuoden hyvän taloudellisen tuloksen muodostumiseen ovat pääasiallisesti vaikuttaneet kustannuspuolella syntyneet säästöt. Kaikkiaan säästyi varsinaisten menojen talousarvion määrärahoista 527,8 Mmk eli 0,6 %. Polttoaineiden hintojen alenemisen vuoksi oli vesienergiasta maksettu hinta suhteellisen alhainen. Myös omilla höyryvoimalaitoksilla kehitetty sähkö tuli erityisesti polttoaineiden hinnanlaskusta johtuen arvioitua halvemmaksi. Taulukko 9 esittää sähkölaitoksen taloudellisen tuloksen kehitystä vuodesta 954 vuoteen 958. Kertomusvuonna tapahtuneet käyttöomaisuuden arvonmuutokset on esitetty taulukossa 20. Kuva 6 esittää graafisesti kulujen ja tuottojen jakautumista kertomusvuonna.

104 99 Taulukko 20. KäyttiJomaisuuden aroonmuutokset vuonna 958. Avo Mmk Arvon lisäys Mmk Poisto Mmk Poisto % Arvo Mmk Tontit ,2 44,7 698,9 Asuin- ja hallintorakennukset... 86,8 2,9 83,9 Tehdasrakennukset ,6 773, 9 86, 3, ,4 Tilapäiset rakennukset... 5, 3, 3, 0,0 5, Satamat... 78,8,9 2,2 2,6 88,5 Kaapeliverkko ,0 320, 23,4 3, ,7 Avojohtoverkko , 82,7 43, 5,0 678,7 Ulkovalaistuslaitteet ,6 35,9 4,4 5,0 75, Kaukolämmitysverkko ,7 204,6 5,9 4,0 572,4 Kattilalaitos ,5 447,7 4, 5,0 869, Turbiinit ja turbogeneraattorit ,9 238,0 39,3 5,0 776,5 Muuntajat ,8 93,5 5,0 5,0 85,3 Tasasuuntaajat... 79,5 2, 5,9 5,0 85,7 Kytkinlaitokset ,0 290, 54,6 5,0 039,5 Nosturit... 64,9 2,6 4,5 5,0 73,0 Liikkuvat kuljettimet... 35,9 5,5 7,8 4,7 43,6 Mittarit ,0 62,6 25, 5,0 386,5 Työkoneet... 7,4 9,0,8 6,7 34,6 Laboratoriokojeet...,8 9,2,9 0,0 9, Puhelinosuudet... 0,8 4,0 4,8 Erityiset työt...:... 4,3 42,5 8,3 20,0 75,5 Koskiosuudet... 96,0 242,3 338,3 ----~~----~~-----,----~+---~- 245,7 3266,0 632,4 3879,3 Taulukko 9. Taloudellinen tulos vuosina Mmk Mmk Mmk Mmk Mmk Käyttöomaisuuden arvo ,0 8358,7 02,0 ) 245, ,3 Bruttotuotot ,2 335,2 367,6 4555,6 5307,8 Vuosikulut (ilman pääomakuluja) ,2 97,2 2522,3 2960,3 3349,4 Korot ja poistot ,3 879,3 969,6 84,8 388,7 Kokonaiskulut ,5 2850,6 349,9 445, 4738, Nettoylijäämä... 34,8 500,6 79,7 40,5 569,7 ) Lukuun sisältyy taannehtiva välillisten kustannusten puuttumisen johdosta aiheutuva arvon korotus Mmk.322, Khn päätös

105 00 OMASUUSTASE V~8taavaa: Varsinainen omaisuus A. Rahoitusomaisuus Rahaa kassassa...:... shekkitilillä... postisiirtotilillä.,... Saatavat veloitettuja sähkömaksuja... :.... työlaskuja, ennakkoja hankkijoille ym B. Vaihto-omaisuus Raaka- ja tarveaineet kivihiili (kiinteä varasto t).... polttoöljy.... tarveaineet.... C. Käyttöomaisuus lisäys.... poisto.... Siirtyvät erät VaJ;"sinaisten menojen ennakot.... Pääomamenojen ennakot.... Nostamattomia määrärahoja.... Ylimääräinen omaisuus Pankkeihin talletettuja takuumaksuja Mmk 0,2 4, 28,5 42,8 36,7 380,4 697, 64,3 44,0 55,2 209,5 245,7 3266,0 632, 3879,2,6 24,8 65,6 74,9 9,0 Mmk 6589, Mmk,3 5,0 28,6 29,8 398,7 954,6 35,3 493,~ 0 2, 70,3 576,8 Mmk 34,8 690,6 483,5 245,6 300,3 4,6 4769,2 Vastattavaa: Vieras pääoma A. Lyhytaikainen Tilivelat... Kuluttajien takuumaksut... sähkörahakkeiden myynti... konttokuranttivelka kaupungin kassaan.... B. Pitkäaikainen Pääomavelka kaupungille.... A,vostuserät Arvonjärjestelyerät Kivihiilen aivarasto... Arvonjärjestelyä... Siirtyvät erät Siirtyvät määrärahat.... V Oma pääoma Tilivuoden voitto ,4 22,6 5,8 698, S 6, 3879,2 298,3 0, ~ 408,8 65,7 569,7 Mmk 6589,6 335,2 8,2 0,8 940,7 304,9 245,6 449, ,9 300,3 40,6 Mmk 4769,2

106 0 TUWSTASE Kulut: V Qrsinaiset kulut Palkat... 2 Henkilösivukulut...;... 3 Sähkön hankinta ja raaka-aineet... 4 Korjaus- ym. tarvikkeet...:... 5 Kaluston hankinta... 6 Vuokrat... 7 Vakuutusmaksut ja verot... 8 Muut vieraat palvelukset... 9 Osuus lautakunnan ja sen kanslian menoihin....0 Osuus kassa- ja tiliosaston menoihin... Tarverahat... 2 Käyttöomaisuuden poisto... 3 Käyttöomaisuuden korko... 4 Konttokuranttivelan korko... 5 Käyttövarat... Ylimääräiset kulut Luottotappiot Mmk 702,0 05,6 97,7 257,6 8,7 37,5,3 05,7, 3,6 27,7 632,4 674,7 8,6,5 4732, ,5 957' Mmk 648,6 9,9 883,4 259,5 4,9 28,4 9,9 07,2 0,9 05,4 2,6 576,8 608,0 5,8,4399,4 ---,4 Tilivuoden voitto ,7 Mmk 5307,8 40,5 Mmk 48,3 Varsinaiset tuotot Tuotot: Sähkön myynti... : Ulkovalaistuksen hoito Lämmön ja tislatun veden myynti Tilaustyöt ja tarvikemyynti ,0 37,7 86,8 99,5 4895,0 4028,3 35, 24,8 8, ,7 Ylimääräiset tuotot Vuokratuotot Satunnaiset tuotot.... Sisäiset viennit Sähkön omakäyttö Uudisrakenteiden ja omien valmisteiden välilliset kustannukset ,8 22,8 53,6 54,7 304,5 359,2 Mmk 5307,8 6,8 27,3 44, --- 4,8 255,7 297,5 Mmk 48,3

107 Kulut } ' Mmk 'Sähkön hankinto jo raaka - aineet Palkat Kar:/ous- ym tarvikkeet Vieraat palvelukset Osuus lautak. jo kassa- ja tilios. kuluihin POistot Korot Muut varsinaiset kulut Ylimåoröiset kulut Tilivuoden voilto 97,7 702, ,7 '* ,,3 fj 2.3 5, Mmk Tuotot Mmk muynfi yleistarilfei/la myynli teho -ja plenku/ufustarilleilla Söhkön myynti ulkoval., 600 V jo ener9ianh, (J/kovalaistuksen hoito Lämmön, höyryn jo veden myynti Tilaustyöt ja.tarvikemyynti Ylimäöröiset tuotot Uudisrakenteiden völilliset kustannukset Sqhkön omokö't!ö 27,7 397,0 24'.8 37, ' , 6 304, Mmh 5307,8 Kuva 6. Kulujen ja tuottojen jakautuminen' vuonna 958. ) Kuluihin sisältyy uudisrakenteiden välilliset kuskustannet,

108 03 J(UV(f. 7. K(tssa- ja titiosaston reikäkorttilleskuksen koneistoa. Kassa- ja tiliosaston toimintakertomus vuodelta 958 Sähkölaitoksen toimitusjohtajan alaisena toimiva teollisuuslaitosten kassa- ja tiliosasto muodostaa oman kuudelle kustannuspaikalle jaetun laskennallisen kokonaisuuden. Sen kustannuk et siirretään osuuksin a vesi-, kaasu- ja sähkölaitosten kannettaviksi. Sähkölaitos teki vuonna 957 ehdotuksen kassa- ja tiliosaston organisaatioksi. Tässä ehdotuksessa oli kiinnitetty huomio erityisesti sen ilmeisen puutteen poistamiseen, että osaston vanhassa organisaatiossa ei ollut käytännöllisesti katsoen mitään väliporrasta osaston päällikön ja työn varsinaisen suoritusportaan välillä. K ertomusvuonna kassa- ja t iliosastoon perustettiinkin yksi ehdotetuista toimistopäälliköiden viroista nimittäin kirjanpitotoimiston päällikön virka, mutta muilta osin asia on vielä käsittelyvaiheessa. Eräs suurimmista puutteista kassa- ja tijiosaston organisaatiossa oli näin poistettu. Unto R ytkönen.

109 04. HENKLöKUNTA Kaupunginvaltuusto päätti perustaa kassa- ja tiliosastoon 29 pl:n toimistopäällikön viran, johon teollisuuslaitosten lautakunta nimitti ekon. Åke Valdemar Nilssonin lukien. Asiakastoimiston esimiehen virkaan nimitettiin pvm yleisesik. majuri Lauri Nikolai Hanen. Eläkkeelle siirtyivät kertomusvuoden aikana seuraavat henkilöt: Rahakevarastonhoitaja Gertrud Cecilia Blomqvist.... Toimistoapulainen Signe Aleksandra Erho.... Laskujenjakaja Olga Maria Försti... Toimistoapulainen Hedvig Linnea Landen.... Mittarinlukija Emil Algot Lindqvist Ollut palveluksessa 27 v. 22» 2» 46 $ 32» Kassa- ja tiliosaston palveluksessa olevien viranhaltijoiden sekä työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan kokonaismäärä vuoden lopussa oli 89. Henkilökuntaa koskevat mutokset ilmenevät taulukosta 2. TEKNLLSET LATEET Reikäkorttikeskuksessa oli toimintavuoden lopussa seuraava konekanta: 2 Electric Punch m/oll, 2 Card Punch m/024 (saatiin ). 2 Printing Card Punch m/026 (saatiin ), 2 Alphabetical Duplicating Punch m/3. 3 Numerical Verifier m/55, :3 Card Sorting Machine m/082, nterpreter m/552, 2 Reproducing Punch; toinen m/54 Ms, toinen m/59 MS, 2 Collator m/077, Electronic Caculating Punch m/ , 3 Accounting Machine m/403 A 0; yhdessä Bill-Feed ja kahdessa Dual-Feed Carriage (kolmas kone saatiin ). Koksilaskutuksen laajentumisen vuoksi hankittiin kirjanpitotoimistoon neljäs Olivetti Audit kone. S. TOMNTA Vuonna 957 suoritettujen toimistotilajärjestelyjen johdost.a kassa- ja tiliosasto voi kertomusvuonna työskennellä entistä paremmissa olosuhteissa, vaikkakin työskentelytilat vielä ovat liian ahtaat. Kirjanpidon ja kustannuslaskennan edelleen tehostamista silmällä pitäen suunniteltiin osastolle uuden kirjanpitokoneen hankkimista, jonka avulla voitaisiin laskentatoiminnassa tehokkaammin käyttää hyväksi reikäkorttikeskuksen konetehoa. Kertomusvuonna oli suunnittelun ja tutkimuksen alaisena niin ikään kustannuslaskentaraportoinnin ulottaminen myös alempiin organisaatioportaisiin. Tällä tehostettaisiin taloudellisuustarkkailua eri vastuuportaissa. Kertomusvuoden alusta siirrettiin sähkölaitoksen työnumerolaskenta sähkölaitoksesta kassa- ja tiliosastoon, joka järjesti sen kirjanpitokoneella hoidettavaksi. 4. TALOUDELLNEN TOMNTA Taulttkoista2 ja 3 ilmenevät kassa- ja tiliosaston kustannusten jakaantuminen kustannuspaikoille sekä eri laitosten osuudet osaston kokonaiskustannuksiin.

110 05 Taulukko. Henkilökunta.....f.l 0., ;::l....:s "'al ::;--... ~ en >,cd ::s 0 C;;.~..!! B! P-.aci '0 ui ä ~ '"., ::g~ cd a... :::l.-... ~.~.,., ~.0.,.:s B.,.!!l ~e-i cd.:. :::l :9 ::g....:. 0 ~... ~OO., ::s ~ m ;:t: a j!-<.:. ~ ;:t: =C;; >... ',cd ::s., ::s ~. Viranhaltijat Työsopimussuhteessa olevat Yhteensä cd ~ Taulukko 2. Kustannusten jakaantuminen kustannuspaikoille. Kustannuspaikka Mmk % Mmk % Hallinto... 2,~ 7,2 3,4 8,6 Laskentatoimi ,0,6 9,3 2,6 Palkkojen laskeminen ja maksaminen... 2,6 7,3,' 7,4 Veloitus ja kannanta... 84,6 49, 74,7 48,2 Asiakaspalvelu...:. 7,2 0,0 7,0,0 Reikäkorttityöt... 25,3 4,8 9, 2,8 Yhteensä ,0 00,0 54,9 00,0 Taulukko 3. Laitos Kustannusten jakaantuminen eri laitoksille. Vesilaitos.... Kaasulaitos.... Sähkölaitos % 957 Mmk Mmk % 0,3 6,0 4,6 3,0 48,2 28,0 44,9 29,0 3,6 66,0 05,' 68,0 Yhteensä... :... 72,0 00,0 54,9 00,0 ) Vuosihenkilöiden lukumäärä = osaston palveluksessa olleiden henkilöiden palveluksessaoloajan summa vuosissa kyseisen vuoden aikana.

111 HELSNGN KAUPUNGN SÄHKÖLATOKSEN ORGANSAATO TOMlTUSJOHT.A.JA Dlpl. 08. U. Rytkönen (Tolmltusjoht&jalle on alistettu myös teol\lsuusl&tosten k&8s&- ja. tlosasto) UUDSRAKENNUSOBABTO Uudlsrakennuspääll. Dipl. lns. E. Toivainen (Samalla vt. apul&sjohlaja) TUTKMUS- KAUKO- ASEMEN- VERKON- TSTO LJlMMTYB- SUUNN.- SUUNN.- TBTO TBTO TBTO Dipl. ns. H. Blhvola Dlpl. ns. Dipl. ins. Dipl. ins. U. Kilpnen V. mmonen P. Saarnio TYö TSTO Dipl. ns. U. Pakkala HANKNTA TSTO Dipl. ns. K. Hellevuo Y KJ Dl E. Kaapell- ja Uudlsraken- Kaukolämm\- Voimalaitosten avojohtoverknustolmlntaan tybsuunnltlelu ja aähkhase- kojen, muun- Wltyvll.t tut- ja käytth mlen suunnll- tam. ja ulkokmukset lelu vai. suunnlllelu Työn suunnltlelu, thiden suorllus, ver- ron käytti! Ostot, vara&' tot, korjaus- pajat, kuljetukset YhtJ pälvy. köla t

112 Liite. KJl.YTTÖOSASTO Vt. käyttöpää. Dlpl. ns. K. Bergholm r----: S VOMA.- SÄHHö- SSÄJOHTo- SÄHKöN- TARFF- JÄRJESTELYö- LATOS- ASEMA.- TSTO MUUTOS- TSTO TSTO TSTO TSTO TSTO ns. Dlpl.lns. Dlpl.lns. s. Dlpl. ins. Dlpl.lns. N. Jemv&ll Dlpl.lns. A. Puromäkl V. Hautoja lo K. Bergholm J. Larho E. Tllus '--- r---- fvttö, Salmlsaaren ja Sähkllasemlen Lllttymlstark., Jännitteen TarltfltutkL- Hatlonallsh- Suvilahden käyttö ja mittarlen &Sen- korotus ja mukbet, kulu- sontllutkl volmalaltosten ldid- ylläpito nus, slsäjohto- virtalajn tul<sen tark- mukset, koukäyttll ja Buunn. ja vaihto kalu, neu- lutus, kirjasto ylläpito asennukset vont& r----

113