v U 0 S 1 K E R.T 0 M U S

Transkriptio

1 %" HELSINGIN. KAUPUNGIN TILASTO IV KAUPUNGIN TEOLLISUUSLAITOKSET v U 0 S K E R.T 0 M U S JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEOLLISUUSLAITOSTEN LAUTAKUNTA HELSINKI 95

2 STATI"STIQUE DE LA'VILLE DE HELSINGFORS IV SERVICE'S INDUSTRIELS MUNIClPAUX RAPPORTS ANNUELS PUBLIES PAR L'ADMINISTRATION DES SERVICES INDUSTRIELS MUNICIPAUX HE.LSINKI 95, TYÖVÄEN KIRJAPAINO

3 SISÄLLYSLUETTELO Siv. Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus... V VesiJaitos Kaasulaitos Sähkölaitos TABLE DES MA TIERES Page Administration des services industriels municipaux... V Service des eaux.... Usine a gaz Usine d'electricite

4 Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus vuodelta 950. Teollisuuslaitosten lautakunnan kokoonpano oli vuonna 950 seuraava: dipl. insinööri Sven Jalavisto puheenjohtajana ja sosiaalipäällikkö Yrjö Salo varapuheenjohtajana sekä teknikko Hannu Haline, seppä Kalle Kaukonen, teknikko Vilho Lehtoniemi, sosiaatipäällikkö Yrjö Rantala, dipl. insinööri Hjalmar Pehnnan, dipl. insinööri Eero Saari ja dipl. insinööri Erik vo.n Schantz jäeeninä. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli teknillinen apulaiskaupunginjohtaja, dipl. insinööri Ruben Granqvist. Lautakunnan sil:;tteerinä toimi teollisuuslaitosten asiamies, varatuomari Eino Uski. Lautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana 27 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 795 asiaa. Lähetettyjen kirjeiden lukumäärä oli 28. Teollisuuslaitosten lautakunta teki vuoden 950 aikana seuraavat lopulliset päätökset: : Lautakunta päätti hyväksyä Oy Telko Ab:n tekemän vuoden 950 aluminiumsulfaatin hankintaa koskevan tarjouksen sekä oikeuttaa vesilaitoksen toimitusjohtajan allekirjoittamaan lautakunnan asiamiehen vannentamana tarjoukseen perustuvan tilauksen 2,000 tonnin määrälle : Lautakunta päätti hyväksyä Ins. G. W. Berg & K:ni nimisen toiminimen antaman, valurautaisten vesijohtoputkien hankintaa koskevan tarjouksen sekä oikeuttaa vesilaitoksen toimitusjohtajan allekirjoittamaan lautakunnan asiamiehen vannentamana tarjoukseen perustuvan tilauksen 382 tonnin määrälle : Lautakunta päätti hyväksyä VesijohtoliikeHuberin galvanoitujen vesijohtoputkien varastohankintaa koskevan tarjouksen. "8.. 36: Lautakunta päätti oikeuttaa kaasulaitoksen tilaamaan toiminimeltä Simon Carves Ltd, Stockport, koneiston ja konstruktiopiirustukset kahta jäähdytystornia varten, joista toinen olisi teholtaan 68 ml ja toinen 68 ml tunnissa, yhteishintaan f. 7,930 ja mk 6,900 vapaasti Helsingissä sekä suorittamaan nämä kustannukset tililtä 2 Pl. IV. 9, kaasulaitoksen låajennus, sm : Lautakunta päätti vahvistaa kaksimiljoonaa (2,000,000) markkaa ylimmäksi ra jaksi v. 950, johon toimitusjohtajien omalla vastuullaan yhdellä kertaa ostettavien koneiden ja kojeiden sekä raaka~ ja tarveaineiden ym. arvo saa nousta : Lautakunta päätti oikeuttaa sähkölaitoksen tilaamaan liikkuvan merivesiseulan Valmetilta Rautpohjan tehtaan tarjousten N:o 605j49UP mukaisilla ehdoilla : Lautakunta päätti oikeuttaa kaasulaitoksen tekemään sopimuksen Oy Insinööritoimisto Alfred A. Palmbergin kanssa uuden kaasunpuhdistuslaitoksen rakennuksien perustustöiden suorittamisesta laskut yönä niiden yleisten ehtojen mukaisesti, joita on sovellettu saman toiminimen ja kaasulaitoksen välillä jo voimassaolevassa päivätyssä laskutyösopimuksessa. Samalla päätettiin osoittaa tarvittavat varat tililtä 2 Pl. IV. 9, kaasulaitoksen laajennus, sm : Lautakunta päätti muuttaa , pöytäkirjan 684 :n kohdalla tekemäänsä päätöstä siten, että yllämainittu hankinta tapahtuu hankkijan esittämien myyntiehtojen SE 50 mukaisesti.

5 VI.3. 64: Lautakunta päätti oikeuttaa sähkölaitoksen maksamaan EteläSuomen Voimaosakeyhtiolle ja perimään yhtiöltä energian kauttakuljetusmaksuja..950 lukien toistaiseksi EteläSuomen Voimaosakeyhtiön ehdotuksen mukaisesti : Lautakunta päätti oikeuttaa sähkölaitoksen tilaamaan kaksi katkaisijaa niihin' liittyvine osineen Alkas Osakeyhtiön välityksellä A. Reyrolle & Co. Ltd nimiseltä toiminimeltä tarjouksen N:o 9074/A sähkelisäyksineen ja liitteineen.ae. ja.fonn 530. mukaisilla ehdoilla : Lautakunta päätti samalla peruuttaen , pöytäkirjan 54 :n kohdalla tekemänsä päätöksen, oikeuttaa kaasulaitoksen hankkimaan 2 kpl siltanostureita A. G. Demag nimiseltä toiminimeltä Duisburgista yhteishintaan 62, a milj. mk fob Hampuri, jolloin alihankkijana on Oy Ahlström Warkauden konepaja, jonka hintaosuus on 45, 0 milj. mk. Ensimmäisen makuserän suorittamista varten A. G. Demagille päätettiin myöntää tililtä 2 Pl. IV. 02,580,000 mk ja Oy Ahlströmille samalta tililtä 5,000,000 mk : Lautakunta päätti oikeuttaa sähkölaitoksen de Jersey & Co. Ltd:in välityksellä tilaamaan The English Electric Company Ltd:ltä, Stafford, Salmisaaren voimalaitosta varten tehtaan 3 p:nä helmikuuta 950 päivätyn tarjouksen RTX.2083/IV. 88/TD/JB sekä sen liitteenä olevan erittelyn mukaiset höyrypuolen käytön valvontamittarit Salmisaaren voimalaitosta varten 2340 Englannin punnan hinnasta ja muuten 7 p:nä joulukuuta 947 tehtaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisin ehdoin sekämyöntää tarkoitusta varten tarvittavat varat tililtä 2 Pl.V : ~utakunta päätti Oikeuttaa kaasu ja sähkölaitokset tekemään As. Oy Tursolan ja As. Oy Kivelänkatu 7:n kanssa sopimukset sanottujen yhtiöiden omistamien Kivelänkatu 5 ja 7 tontteihin rajoittuvien kiinteistöjen päätyseinien käyttämisestä mainituille tonteille rakennettavaa kaasu ja sähkölaitosten kiinteistöä varten ehdolla, että korvaus kummassakin tapauksessa nousee korkeintaan 200,000 markkaan. Samalla päätettiin, että sopimuksista on ilmoitettava aikanaan lautakunnalle : Lautakunta päätti hyväksyä Industria Osakeyhtiön antaman, uuden korkeapainepumpun ja siihen tarvittavan sähkömoottorin hankintaa koskevan tarjouksen, jonka mukaisesti korkeapainepumpun hinta on vapaasti vaunussa Karhulan asemalla ilman päällystä ja liikevaihtoveroa,50,000 mk sekä sähkömoottorin perushinta 620,000 mk vapaasti tehtaalla ilman liikevaihtoveroa : Lautakunta päätti oikeuttaa sähkölaitoksen tilaamaan Suomen Kaapelitehdas OsakeyhtiöItä päivätyssä tarjouksessa N:o 6880 eritellyt kaapelit 38,45,970 mk:n yhteishintaan netto vapaasti Helsingissä liikevaihtoveroineen sekä myöntää tarkoitusta varten tarvittavat varat tililtä 2 Pl. V : Lautakunta päätti oikeuttaa sähkölaitoksen tilaamaan Suomen Kaapelitehtaalta päivätyn tarjouksen N:o 6829 mukaisesti 4000 m erilaisia kv:n kaapeleita Salmisaaren voimaaseman omakäyttöjakelua varten.4.5,75 mk:n yhteishinnasta netto vapaasti Helsingissä liikevaihtoveroineen sekä myöntää tarkoitusta varten varat tililtä 2 Pl. V : Lautakunta päätti hyväksyä Sähköliikkeiden Oy:n päivätyn tarjouksen N:o 225/50 2,040 kpl AEG:n lvaihe kwhmittareiden,malli J 6 0 A, 220 V hankinnasta 2,400 mk:n hinnasta kappaleelta pakkauksineen ja liikevaihtoveroineen heti vapaasti sähkölaitoksen varastossa ja myöntää tarkoitusta varten tililtä 2 Pl. V. 0, mittarien hankinta, sm., 4,896,000 mk : Lautakunta päätti muuttaa , pöytäkirjan 223 :n kohdalla tekemäänsä päätöstä siten, että Oy A. Ahlström Warkauden konepajan hintaosuus vähennetään 44,05 milj. mk:ksi ja vastaavasti lisätään A. G. Demagin osuutta yhteishinnan 62, 2 milj. mk:n pysyessä samana sekä vahvistaa yllämainitun maksuehtosuunnitelman. Samalla päätettiin, että hankkija on velvoitettava mikäli mahqollista vastaamaan takuun asettamisesta aiheutuvista kustannuksista : Lautakunta päätti oikeuttaa kaasulaitoksen hankkimaan kulutuskaudeksi 9505 n. 40,000 tonnia saksalaista Fettfein hiiltä ja 0,000 tonnia englantilaista koksihiiltä. Samalla päätettiin kehoittaa kaasulaitosta tekemään seuraavassa kokouksessa esitys, että jo tämän kevään toimitukseen hankittaisiin 0,000 tonnia Fettfein hiiltä : Lautakunta päätti oikeuttaa Sähkölaitoksen de Jersey & Co. Ltd:in välityksellä tilaamaan The English Electric Comfany Ltd: iltä, Stafford, Salmisaaren voimalaitosta varten

6 VII tehtaan 23 p:nä elokuuta 949 päivätyn tarjouksen N:o RTX 2083/LV.88/TD/JB sekä sen liitteenä olevien erittelyjen mukaiset turbogeneraattorin vamosat 8,34 Englannin punnan yhteishinnasta, vapaasti Englannin satamassa ja muuten 7 p:nä joulukuuta 947 tehtaan kanssa tehdyn turbogenemattorin hankintasopimuksen mukaisin ehdoin sekä myöntää tarvittavat varat tililtä 2 Pl. V. 2, Salmisaaren höyryvoimalaitos, lisämääräraha, sm : Lautakunta päätti hyväksyä Asunto Oy Kivelänkatu 3 ja Asunto Oy Tursola nimisten yhtiöiden kanssa tehdyt sopimusehdotukset niiden omistamien päätyseinien käyttöoikeudesta ja oikeuttaa sähkölaitoksen toimitusjohtajan j~ kaasulaitokseii. apulaisjohtajan laitosten asiamiehen varmentamana allekirjoittamaan sopimukset. Samalla päätettiin, että sopimusten mukaiset korvaukset suoritetaan yhtiöille päivystysasentajien mkennusta varten vamtuista määrämhoista jae~uina puoliksi kaasu ja sähkölaitosten kesken : Lautakunta päätti oikeuttaa sähkölaitoksen ostamaan Victor Ek Oy:ltä n. 2,000 tonnia kivihiilimurskaa hintaan mk 2,09 tonnilta eif Helsinki Sörnäinen tarjouksen mukaisin hinta ja valuuttavamuksin : Lautakunta päätti oikeuttaa kaasulaitoksen ostamaan Oy Telko nimiseltä toiminimeltä 2,500 tonnia westfalilaista koksihiiltä hintaan mk 3,46: 25 tonnilta eif Helsinki tarjouksen mukaisin hinta ja valuuttavamuksin sekä Oy Algol nimiseltä toiminimeltä 3,400 tonnia englantilaista koksihiiltä hintaan mk 3,75: tonnilta eif Helsinki samoin vamuksin. Lisäksi oikeutettiin kaasulaitos ostamaan, mikäli asianmukainen tuontilisenssi myönnetään, Oy Atkinson nimiseltä toiminimeltä 30,000 tonnia belgialaista koksihiiltä hintaan mk 3,425: 60 tonnilta eif Helsinki tarjouksen mukaisin hinta ja valuuttavamuksin : Lautakunta päätti evätä Soeiete LevmanB. Krebsin siltatarjouksen johdosta tekemän korvausvaatimuksen : Lautakunta päätti hyväksyä kaasulaitoksen Oy Algol Ab:lta tilaaman koksihiilen hinnan tarkistamisen : Lautakunta päätti oikeuttaa kaasulaitoksen ostamaan Oy Atkinson nimiseitä toiminimeltä 8,000 tonnia belgialaisia koksihiiliä hintaan mk 3,420 tonnilta vapaasti laivassa Sörnäisten satamassa tarjouksen mukaisin hinta ja valuuttavamuksin sekä 7,0008,000 tonnia englan~ilaisia koksihiiliä Oy Telkolta hintaan Sh 80/ per engl. to~ni fqb englantilainen satama vastaavaniaisin varauksin : Lautakunta päätti hyväksyä arkkitehtien A,. Hytösen ja R. V. Luukkosen esittämän 508,080 mk:n suuruisen laskun maksettavaksi Kivelänkatu N:o 57 uudismkennusta varten kvston myöntämistä määrärahoista siten, että tämä kustannus jaetaan puoliksi kaasu ja sähkölaitosten kesken : Lautakunta päätti khn , pöytäkirjan 6 :n kohdalla tehdyn päätöksen nojalla asettaa tonteille N:o 57 Kivelätlkadun varrella rakennettavan ns. päivystäjäin asuinrakennuksen mken~amistyön hoitamista varten toimikunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin vamtuomari Eino Uski sekä jäseniksi apulaisjohtaja R. Lindbohm, joka toimii myös komitean vampuheenjohtajana, ynnä asennusinsinööri R. Taxell ja tarkastusinsinööri N. Jernvall. Edelleen päätettiin, että mkennuskomitea on päätösvaltainen puheenjohtajan tai vampuheenjohtajan ja yhden jäsenen läsnäollessa, jos nämä ovat päätöksestä yksimieliset. Samalla lautakunta päätti kehoittaa rakennustoimikuntaa hankkimaan po. uudismkennusta,. varten pääumkkat~rjoukset toimikunnan lähemmin määrättäviltä tunnetuimmilta helsinkiläisiltä toiminimiltä : Lautakunta päätti.oikeuttaa kaasu ja sähkölaitokset tekemään yhdessä työsopimuksen mkennusmestari Toivo Ulaskan kanssa tonteille N:o 5 ja 7 Kivelänkadun varrella rakennettavan asuinmkennuksen mkennusvalvojan tehtävästä. Samalla päätettiin, että mkennusmestari Ulaskan paikkaamisesta aiheutuvat kustannukset suoritetaan kvston po. uudismkennusta varten myöntämistä työmäärämhoista, ollen kustannukset jaettava puoliksi kaasu ja sähkölaitosten kesken : Lautakunta päätti hyväksyä Oy VesijohtoliikeHuber Ab:n yllämainitun erikoisteräsputkien vamstohankintaa koskevan tarjouksen..

7 VIII : Lautakunta päätti hyväksyä Oy Urho Ab nimisen toiminimen 20,4.950 päivätyn tarjouksen 800 kpl katuvalaisimien hankinnasta, joista 300 kpl on mallia YI ja 500 kpl mallia Y2, yhteiseen hintaan mk 2,077,800 liikevaihtoveroineen vapaasti sähkölaitoksen varastossa, ollen hankkijalla oikeus tarkistaa hintaa mikäli virallisessa palkka ja hintatasossa tapahtuu muutoksia toimitusaikana, joka tapahtuu osatoimituksina hankkijan ja sähkölaitoksen sopimuksen mukaan : Lautakunta päätti oikeuttaa sähkölaitoksen tekemään 0 kv johdon Salmisaari Vanhakaupunki johtoköysien asennusta koskevan hankintasopimuksen ]ohtorakennus Oy:n kanssa mainitun toiminimen jättäihän tarjouksen mukaisin ehdoin : Lautakunta päätti oikeuttaa sähkölaitoksen ostamaan Oy Strömberg Ab:lta toimi nimen päivätyn tarjouksen perusteella 20 kplsoo kva:n, 40 kpl 250 kva:n ja 20 kpl. 00 kva:n muuntajia yhteiseen hintaan mk 25,70,000 liikevaihtoveroineen vapaasti tehtaalla päällyksineen ollen hankkijalla kuitenkin oikeus hinnan tarkistamiseen mikäli virallisessa palkkaja hintatasossa tapahtuu toimitusajan kuluessa muutoksia, sekä Oy Er~Po Ab:n välityksellä Masidef s.r.l:ltä päivätyn tarjouksen perusteella 5 kpl 500 kva:n ja 30 kpl 250 kva:n muuntajia yhteiseen hintaan mk 6,473,000 laskettuna S0 voimassa olleen punnan kurssin mukaan vapaasti täällä tulli ja vakuutusmaksuineen sekä liikevaihtoveroineen huomioonottaen, että mainitut maksut ja verot on ilinoitettu sitoumuksetta : Lautakunta päätti hylätä kaasulaitokseri esityksen sähkölaitoksen osallistumisesta Suvilahden viemärin rakentamisen vuoksi tapahtuneesta koksivaraston siirrosta aiheuttamiin kustannuksiin : Lautakunta päätti oikeuttaa kaasulaitosta tilaamaan uutta hiilivarastoaluettaan varten kolmipyöräkannatuksella olevat hiilikuljettimet Valtion Metallitehtaat nimiseltä toiminimeltä tehdyn tarjouksen mukaisesti yhteishintaan mk 7,390,000 valmiiksi asennettuina, jolloin etumaksuna tilausta tehtäessä suoritetaan /3, sen jälkeen /3 lähetettäessä ja /3 kokoonpanonvalmistuttua. Hintaan ei sisälly liikevaihtovero ja on se kytketty toukokuun 950 palkkatasoon ja muuttuu kotimarkkinateollisuuden tukkuhintaindeksin mukaisesti. Edelleen kaasulaitos oikeutettiin tilaamaan kuljettimia varten tar,:,ittavat kuljetushihnat Tammer Tehtailta Oy Grönblom Ab:n välityksellä hintaan mk 3,702,374 vapaasti tehtaalla heti toimitukseen. Edellämainitut määrärahat osoitettiin tililtä 2 Pl. IV. 0, kaasulaitoksen uuden kivihiilikentän nosturit ja siirtolaitteet, sm : Lautakunta päätti oikeuttaa kaasu ja sähkölaitokset yhdessä tekemään Normirakenne Oy nimisen toiminimen kanssa liitteen N:o 2 mukaisen pääurakkasopimuksen tontille N:o 5 Kivelänkadun varrella rakennettavan kaasu ja sähkölaitosten ns. päivystäjäin asuinrakennuksen rakentamista ehdolla, että urakoitsijan asetettava 5 milj. mk:n pankkitakuu on voimassa siihen saakka kunnes mainitun sopimuksen edellyttämät työt ovat täysin valmiit ja lopputarkastus on suoritettu. Pääurakasta aiheutuvat kustannukset on suoritettava talousarvioon tarkoitusta varten merkityistä määrärahoista huomioonottaen, että kustannukset jaetaan. tasan kaasu ja sähkölaitosten kesken : Lautakunta päätti oikeuttaa kaasulaitoksen hyväksymään SimonCarves Ltd:n kirjeessään ilmoittamat lisäkustannukset koksinjalostuslaitoksen osalta, yhteensä engl. puntaa 8,273 ja mk 5,268,000 sekä osoittaa tarvittavat varat tililtä 2 Pl. IV. 9, kaasu laitoksen laajennus, sm : Lautakunta päätti oikeuttaa kaasu ja sähkölaitokset yhdessä tekemään Insinööritoimisto Meriö & K:ni nimisen toiminimen kanssa liitteen N:o 2 mukaisen sopimuksen tontille N:o 5 Kivelänkadun varrella rakennettavan mainittujen laitosten päivystäjäin asuinrakennuksen sähkötöiden suorittamisesta ehdolla, että toiminimi asettaa 500,000 mk:n suuruisen pankkitakuun siihen saakka kunnes sopimuksen edellyttämät työt ovat täysin valmiina ja lopputarkastus on suoritettu sekä 250,000 mk:n suuruisen pankkitakuun sopimuksen edellyttämän takuuvuoden ajaksi, ollen nämä takuusitoumukset jätettävä rakennuttajille samalla. kun urakkasopimus allekirjoitetaan. Edelleen päätettiin kaasu ja sähkölaitokset oikeuttaa yhdessä tekemään Ke.skuslämpö Oy:n kanssa ohellisen liitteen N:o 3 mukaisen sopimuksen sanotun kiinteistön keskuslämmitys ja limanvaihtolaitteiden rakentamisesta sekä tilaamaan vesi ja viemärijohtotyöt vesilaitokselta

8 IX arviohintaan 6,300,000 mk ynnä oikeutettiin kaasu laitos suorittamaan sen käyttöön tulevan rakennuksen osan kaasujohtotyöt 30,000 mk:n hinnasta. Sa malla päätettiin, että kustannukset edellämainituista töistä on suoritettava talousarvioon po. uudisrakennusta varten merkityistä määrärahoista, ollen kustannukset jaettava tasan kaasu ja sähkölaitosten kesken : Lautakunta päätti myöntää AsuntoOsakeyhtiö Maskuntie 357 nimiselle yhtiölle oikeuden yhden yhteisen tarjoilujohdon rakentamiseen kaikkia kolmea tonttia varten sekä näin rakennettavan johdon käyttämiseen niin kauan kuin ko. kiinteistöt pysyvät saman omistajan hallinnassa : Lautakunta päätti myöntää Asunto Oy Saarenkeskus nimiselle yhtiölle oikeuden yhteisen tarjoilujohdon rakentamiseen Lauttasaaren korttelissa 3033 oleville tonteille, 2 ja 3 ja samanlaisen oikeuden samassa korttelissa oleville tonteille 4 ja 8 ehdolla, että tämä lupa on voimassa niin kauan kuin yhteistä tarjoilujohtoa käyttävät kiinteistöt pysyvät saman omistajan hallinnassa : Lautakunta päätti myöntää Asunto Oy Mänty tie nimiselle yhtiölle oikeuden tarjoilujohdon rakentamiseen omistamaansa kiinteistöön sillä tavoin, että samasta johdosta saavat vesijohtoveden kiinteistöihinsä myös Asunto Oy Mäntytie 3 ja Asunto Oy Mäntytie 5 ehdolla, että tämä lupa on voimassa niin kauan kuin anoja ei peruuta vastuusitoumustaan : Lautakunta päätti hyväksyä vesilaitoksen toimenpiteen, jonka mukaisesti laitos on pyytänyt Oy Vestoa ryhtymään toimenpiteisiin Kytäjoen yli johtavan ns. Lakkimäen sillan uudelleen rakentamiseksi : Lautakunta päätti myöntää Hämeenpenger Oy nimiselle yhtiölle oikeuden yhden yhteisen tarjoilujohdon rakentamiseen kaikkia kolmea tonttia N:o 37, 39 ja 4 varten korttelissa N:o 340 Hämeentien varrella, ja että tämä lupa on voimassa niin kauan kuin yhteistä tarjoilujohtoa käyttävät kiinteistöt ovat saman omistajan hallinnassa. 2:8. 474: Lautakunta päätti myöntää Asuntoosakeyhtiö Majavatie 9 nimiselle yhtiölle oikeuden yhden yhteisen tarjoilujohdon rakentamiseen molempia kiinteistöjä varten ehdolla, että tämä lupa on voimassa niin kauan kuin yhteistä tarjoilujohtoa käyttävät kiinteistöt ovat saman omistajan hallinnassa : Lautakunta päätti oikeutfaa sähkölaitoksen purkamaan ja romuttamaan Suvilahden höyryvoimaaseman kattilahuoneessa olevan loppuun kuluneen hakekuljettimen ja asentamaan sen tilalle laitoksella olevan hihnakuljettimen turpeen säätämistä varten tulipesään : Lautakunta päätti hyväksyä sähkölaitoksen toimenpiteen, jolla ]ohtorakennus Oy:n kanssa lautakunnan , pöytäkirjan 37 :n kohdalla tekemän päätöksen mukaisesti tehtävän johtoköysien asentamista koskevan hankintasopimuksen kokonaissumma on korotettu 3, g milj. mk:sta 5,2 milj. mk:ksi vastaavaniaisin indeksiehdoin kuin lautakunnan hyväksymä tarjous edellytti : Lautakunta päätti tehdä yllämainitun ehdotuksen mukaisen sopimuksen Paraisten Kalkkivuori Oy:n kanssa noin 20,000 tonnin suuruisen koksimurskamäärän myymisestä yhtiölle : Lautakunta päätti tehdä Lohjan Kalkkitehdas Oy:n kanssa sopimuksen noin 0,000 tonnin suuruisen koksimurskamäärän myymisestä yhtiölle samoilla ehdoilla kuin edellisen pykälän kohdalla on päätetty tehdä sopimus koksimurskan myymisestä Paraisten Kalkkivuori Oy:lle : Lautakunta päätti hyväksyä vesilaitoksen Oy Telkolta tekemän 000 tonnia aluminiumsulfaattiakäsittävän lisätilauksen hintaan fob Liverpool : Lautakunta päätti hyväksyä kaasu laitoksen toimenpiteen koksihiilen hankinnasta : Lautakunta päätti oikeuttaa kaasulaitoksen korottamaan laitoksen rakennuksien, koneiden ym. laitteiden palovakuutusarvot 20 %:lla eli siis nykyisestä 40,45,000 markasta yhteensä 68,54,200 markkaan.. Samalla lautakunta päätti kehoittaa teollisuuslaitoksia tutkimaan ovatko laitosten voimassaolevat palovakuutukset riittäviä ja antamaan asiasta aikanaan selostuksen lautaku nnalle.

9 x : Lau~kunta päätti oikeuttaa sähkölaitoksen ostamaan Victor Ek Oy:ltä n tonnia puolalaista kivihiilimu,rskaa cif 229 mk tonnilta ja muuten päivätyn tarjouksen :mukaisin ehdoin sekä T:mi Brynolf GrÖnm.arkilta n tonnia palahiiltä cif 2840 mk tonnilta ja :muuten päivätyn tarjouksen mukaisin ehdoin : Lautakunta päätti hyväksyä dipl. insinööri Kalevi Kiianlinnan esittämän yllä :mainitun palkkiolaskelman Kivelänkatu N:o 5:n rakennepiirustusten laatimisesta ja rakenteiden valvonnasta sekä oikeuttaa kaasu ja sähkölaitokset suorittamaan heti puoliksi kumpikin ins. Kiian 'linnalle tulevan palkkion ensimmäisen 00,000 markan suuruisen erän Kivelänkatu N:o 5 varten :myönnetyistä rakennusmäärärahoista. Edelleen päätettiin oikeuttaa mainitut laitokset suoritta :maan sanotuista' määrärahoista niinikään puoliksi kumpikin jäljelle jäävät kolme palkkioerää,sikäli kuin rakennuskomitea on todennut, että ne ovat maksettaviksi langenneet : Lautakunta päätti oikeuttaa kaasu laitoksen tilaamaan Gebriider Sulzer A.G:lta, Winterthurissa, kuivan koksinsammutuslaitteen hintaan engl. puntaa 20,746, joka maksetaan :heti kun tuontilisenssi on myönnetty pankkitakuuta vastaan ja oikeuttaa laitoksen toimitusjohtajan allekirjoittamaan toimitussopimuksen. Samalla päätettiin tarvittavat varat myöntää v:n 949 talousarvion tililtä 2 Pl. IV.5 ja v:n 950 talousarvion tililtä 2 Pl. IV : Lautakunta päätti hyväksyä kaasulaitoksen erään hiilenhankintaa koskevan toi :menpiteen : Lautakunta päätti tilata koksinkuljetuslaitteet A. Ahlström Oy:n Warkauden Tehtailta hintaan 32,000,000 mk valmiiksi asennettuina yhtiön tekemien 9.5., 29.8., ja ,päivättyjen tarjousten mukaisin ehdoin : Lautakunta päätti viettää kaasulaitoksen 90vuotispäivää järjestämällä kutsuvieraille päivällä kahvi ja esittelytilaisuuden kaasulaitoksella ja samana päivänä ohje :mallisen illanvieton kaupungintalolla kahvitarjoiluineen sekä myöntää käyttövaroistaan 7 Pl. II. 26 korkeintaan 75,000 mk juhlatilaisuuksien järjestämisestä aiheutuvien kulujen peittämiseksi : Lautakunta päätti hyväksyä ensisijaisesti Ins. G. W. Berg & K:ni nimisen toimi.nimen antaman valurautaisten vesijohtoputkien hankintaa koskevan tarjouksen n. 83,5 tonnin :määrälle mikäli asianmukainen tuontilisenssi myönnetään, mutta ellei sitä saada oikeutettiin 'vesilaitos hyväksymään halvin englantilainen tarjous, ollen tilaus tässäkin tapauksessa tehtävä,ehdolla, että tuontilisenssi myönnetään : Lautakunta päätti oikeutta'a kaasulaitoksen tilaamaan uuden bentsoliteht lan,koneistot Bamagyhtiöltä fob hintaan '$ 62,;300 ja muuten päivätyn tarjouksen sekä sitä täydentävien 4.9. ja päivättyjen tarjousten mukaisin ehdoin, ollen siitä aiheutuneet,kustannukset suoritettava tililtä 2 Pl. IV. 9, kaasulaitoksen laajennus, sm : Lautakunta päätti myöntää Asuntoosakeyhtiö Kelakonnulle oikeuden yhden :yhteisen tarjoilujohdon rakentamiseen Lauttasaaren korttelissa 3090 omistamilleen tonteille N:o 6 ja 7 sekä näin rakennettavan vesijohdon käyttämiseen niin kauan kuin mainitut kiinteistöt :pysyvät saman omistajan hallinnassa : Lautakunta päätti hyväksyä Ins. G. W. Berg & K:ni nimisen toiminimen tekemän päivätyn tarjouksen n. 8, tonnin suuruiselle määrälle valurautaisia kaasuputkia,hintaan 4,654,000 Rfr. fob laivaussatama ' 75: Kun kaasulaitosta varten SimonCarves Ltd nimiseltä toiminimeltä tilattujen,koneosien tullauksessa oli syntynyt eräitä vaikeuksia, päätettiin oikeuttaa kaasu laitoksen toimitusjohtaja tarjoamaan asiaa 'koskevien' neuvottelujen yhteydessä lounas, jossa olisi laitoksen po. asiassa käyttämän asiantuntijan lisäksi saapuvilla laitoksen kaksi edustajaa. Samalla päätettiin. kaasulaitoksen toimitusjohtaja oikeuttaa hyväksymään edellämainitusta tilaisuudesta aiheutuvan laskun maksettavaksi tililtä 7Pl. II : Lautakunta päätti oikeuttaa sähkölaitoksen lunastamaan EteläSuomen Voimaosakeyhtiöitä ns. Santahaminan johdon haaroineen ja muuntoasemineen yhteensä :3,400,000 markan hinnasta sekä oikeuttaa sähkölaitoksen toimitusjohtajan allekirjoittamaan asiaa koskevan kauppakir]an. Samalla myönnettiin tarkoitusta varten 3,230,000 mk liitosalueen sähkölaitosten lunastamista varten käytettävissä olevista vuosien 949 ja 950 talousarvioihin merki

10 XI tyistä siirtomäärärahoista ja lisäksi 70,000 mk lautakunnan käyttövaroista tililtä 2 Pl. V : Lautakunta päätti hyväksyä kaasulaitoksen toimenpiteen, jonka mukaisesti Oy Atkinson nimiseltä toiminimeltä on ostettu tämän vuoden kuluessa toimitettavaksi 5,000 tonnia belgialaista koksihiiltä hintaan fob Bfr. 576,732 tonnilta : 'Lautakunta päätti hyväksyä Oy Insinööritoimisto Alfred A. Palmbergin tekemän, päivätyn tarjouksen kaasunpuhdistuslaitoksen rakentamisesta urakaila mk 33, 5 milj:n hinnasta ja muuten niillä ehdoilla, jotka ilmenevät tarjoukseen liitetystä urakkasopimusehdotuksesta. Samalla päätettiin tarvittavat varat osoittaa v:n 949 tililtä 2 Pl. IV. 5, kaasulaitoksen laajennus, sm : Lautakunta päätti hyväksyä Helsingi? kaupungin halkotoimiston tarjouksen puupylväiden hankinnasta sähkölaitokselle hintaan 7,292,500 markkaa vapaasti rautatievaunussa VoikoskiMikkeli välisillä asemilla ja ehdolla, että halkotoimisto huolehtii pylväiden lähettämisestä edelleen Herttoniemessä olevalle Helsingin Kyllästyslaitos Oy:n raiteelle, ollen sähkölaitoksen kuitenkin suoritettava halkotoimistolle siitä aiheutuvat todelliset rahtikustannukset : Lautakunta päätti oikeuttaa sähkölaitoksen tilaamaan Kampin aseman kaksi tasasuuntaajakoneistoa Oy Strömberg Ab:lta hintaan Sv.Fr. 423,000 ja muuten päivätyssä tarjouksessa ja päivätyssä lisätarjouksessa mainituilla ehdoilla : Lautakunta päätti hyväksyä erikoisteräsputkien hankintaa Oy Vesijohtoliike Huber Ab:lta koskevan hinnankorotuksen ja muuttaa siltä osin , pöytäkirjan 358 :n kohdalla tekemäänsä päätöstä : Lautakunta päätti pysyttää voimassa , pöytäkirjan 223 :n kohdalla tekemänsä päätöksen kahden siltanosturin hankkimisesta A. G. Demag nimiseltä toiminimeltä yh, teishintaan 62,2 niilj. mal'kkaa, jolloin alihankkijana. on A. Ahlström Osakeyhtiön Warkauden Tehtaat. Samalla päätettiin muuttaa , pöytäkirjan 265 :n kohdalla tehtyä päätöstä siten, että alihankkijalie tulevan hintaosuuden suorittamista varten vahvistettiin yllämainitut uudet maksu,ehdot sekä että kaasulaitoksen toimitusjohtaja oikeutettiin allekirjoittamaan hankintasopimus A. G. Demagin kanssa ja alihankintasopimus A. Ahlström Osakeyhtiön Warkauden Tehtaitten kanssa huomioonottamalla, että A. G. Demag vastaa hankinnasta myös alihankkijan osalta. Sen johdosta, että nosturien ohjauskoppeja ja kiskorakennetta oli muutettu, mistä oli seurauksena, että nostureihin oli tehtävä rakenteellisia muutoksia, jotka ailieuttavat alihankkijalie lisäkustannuksia tarjouksen mukaan 90,000 mk, päätettiin tarkoitusta varten osoittaa kaasulaitoksen käytettäväksi tililtä 2 Pl. IV. 0 90,000 markkaa : Lautakunta päätti hyväksyä Oy Rauhaniemi Ab:n tekemän päivätyn tarjouksen Salmisaaren höyryvoimalaitoksen savupiipun rakentamisesta 0,620,000 markan hinnasta ja muuten tarjouksessa lähemmin mainituin ehdoin. Samalla päätettiin osoittaa tarvittavat varat Salmisaaren höyryvoimalaitosta varten myönnetyistä työmäärärahoista : Lautakunta päätti oikeuttaa sähkölaitoksen ostamaan ns. Santahaminan 20'kV johtoverkkoa varten tarvittavan sähkön lukitim EteläSuomen Voimaosakeyhtiöltä hintaan 3: 50 mkfkwh. Edelleen oikeutettiin sähkölaitos ostamaan sanotulta yhtiöltä sähköä..95 lukien toistaiseksi Vartiokylän, Kontulan, Puodinkylän kartanon ja Mellunkylän muuntamoilla mitattuna hintaan 8 mkfkwh : Lautakunta päätti oikeuttaa sähkölaitoksen tilaamaan Sähköliikkeiden Oy:ltä täydellisen varapyörijän Suvilahden aseman konetta N:o 5 varten hintaan US $ 5,850. ja muuten Sähköliikkeiden Oy:n pä~vätyn tarjouksen N:o 837/50 mukaisilla ehdoilla. Tarvittavat varat osoitettiin vuoden 95 talousarvioon merkittävistä sähkölaitoksen korjausmäärärahoista tililtä 7 Pl. III. 7 ja kehoitettiin sähkölaitos tekemään, jos se osoittautuu tarpeelliseksi, aikanaan esitys tälle tilille merkittävän määrärahan ylittämisestä : Lautakunta päätti oikeuttaa sähkölaitoksen ostamaan O.Y. Mankala A.B:lta. yhden bulldouserin varaosineen 3,850,000 markan hinnasta ja kolme hiilenkuljetinlaitetta eli ns.

11 XII dumperia 420,000 mark.an hinnasta kappaleelta sekä myöntää tarkoitusta varten tililtä 2 Pl. V. 2 yhteensä 5,00,000 markan suuruisen määrärahan.. Sen lisäksi teollisuuslaitosten lautakunta teki lopulliset päätökset allamainituista asiaryhmistä: Vesijohtourakoitsijaoikeuksien myöntämisestä, hylkäämisestä ja vastaavien johtajien hyväksy. misestä, 9 päätöstä: \ Sähköurakoitsijaoikeuksien myöntämisestä ja peruuttamisesta sekä vastaavien johtajien hyväksymisestä, 4 päätöstä: ; ; 42; 20, Teollisuuslaitosten tuotantokomiteain vaaleista, 3 päätöstä: ; 47; Henkilökuntaa koskevista asioista, 68 päätöstä: ]5.3. ] ]97 ] ] , ] Teollisuuslaitosten lautakunta teki kertomusvuonna esityksiä seuraavasti: a) Kaupunginhallitukselle: ]8.. 22: Luvan hankkimisesta Lauttasaaren syöttöjohtoon rakennettavan painettaiisäävän pumppuaseman sijoittamiseksi Marian sairaalan alueelle ]: Vesijohtolaitoksen tuotantokomitean esityksestä osakehuoneistojen varaamisesta kaupungin viranhaltijoita ja työntekijöitä varten kaupungin toimesta mahdollisesti rakennettavissa Aravataloissa.. ]8.. 35: Luvan hankkimisesta vesijohdon rakentamiseksi Ilmatieteellisen keskuslaitoksen hallintaan kuuluvalle valtion maalle Pasilassa : Kahden uuden vikapäivystysalueen perustamisesta ja autopäivystyksen täydentämisestä : Kaasulaitoksen Kihniössä olevan turvevaraston myymisestä Suo Oy:lle : Jäsenten nimeämisestä teknillisten laitosten aloitetoimikuntaan vuodeksi : Lykkäyksen anomisesta laitosten v:n 949 tilinpäätösten jättämistä varten : Kaasulaitoksen turvevarastojen arvon alentamisesta.

12 XIII.2. 88: Puretun kaasuuunin N:o 23 paikalle rakennettavan uuden uunin muuraukseen käytetyn uunimateriaalin kirjaamisesta : Kytäjärven säännöstelyä koskevan sopimuksen tekemisestä Kytäjän kartanon omistajien kanssa : Teknillisten laitosten puhelinvaihteen laajentamisesta : Sähkö ja kaasulaitosten päivystysasentafien asuinrakennukseen Kivelänkatu 5 ja 7 tulevien huoneistojen käytöstä' ja sen piirustusten hyväksymisestä : Kivelänkatu N:o 57 tonttien korkeustasojen muuttamisesta : Lauttasaaren syöttöjohtoon rakennettavan painettalisäävän pumppuaseman aikaisemmin päätetyn sijoituspaikan muuttamisesta : Kaasulaitoksen oikeuttamisesta ottainaan lukien käytäntöön seuraavat kaasunveloitusperusteet suurkuluttajia varten ryhmä I, 0002 m 3 /v, mk 5: /m 3 ryhmä II, yli 002 m 3 /v,perusmaksu 5,00: vuodessa ja mk 0: /ms : Käytettyjen 25 voltin sähkölamppujen myymisestä kaupungin virastoille ja laitoksille : Toukolan yleisen vesipostin poistamisesta : Täyttämistöiden suorittamisesta uuden hiilivarastoalueen järjestämistä varten kaasulaitokselle : Kaapelivaunun hankinnasta sähkölaitokselle : Kysymys rakennuslautakunnan asettamisesta tonteille N:o 5 ja 7 Kivelänkadun varrella rakennettavan ns. päivystäjäinasuinrakehnuksen rakentamista varten : Edullisimman suurjännitejärjest6lmän valitsemisesta eräitä iiitosalueita varten : Laitosten yhteisen" kassa ja" tiliviraston organisaatiosta : Oy Koksipuriste Ab:n ja kaasulaitoksen välisistä koksimurskan myyntiä koskevista neuvotteluista : Kytäjärven säännöstelyyn liittyvien rakennustöiden suorittamisesta : Kaasulaitoksen uuden koksivarastoalueen kunnostamisesta ja varastokuljettimien hankinnasta : Koksinmyyntisopimuksen tekemisestä Helsingin Hiilikauppiasyhdistyksenkanssa : Erään 20 kv johtokaistan pakkolunastamisesta Oulunkylässä : Helsingin kaupunginenergiaosuuden kuljettamisesta Mankalan vesivoimalaitokselta tänne : Koron suorittamisesta kaupungin Oy Mank?la Ab nimiseen yhtiöön sijoittamalle pääomalle sekä kaupungin osuutta vastaavien yhtiön voimalaitoksen käyttökustannusten maksamisesta : Kaupungin Oy Abborfors Ab nimiseen yhtiöön sijoittaman pääoman koron maksamisesta : Koksimurskan myyntiä Oy Koksipuriste Ab:lle koskevan päätöksen tarkistamisesta : Sähkönhankintasopimuksen uusimisesta Imatran Voima Osakeyhtiön kanssa : Vantaan säännöstelysuunnitelmaa koskeva katselmustoimitus. 8..: 684: Sähkölaitoksen liittymistaksan korottamisesta : Laitosten ja lautakunnan kanslian sanoma ja aikakauslehtien tilaamisesta vuodeksi : Helsingin Hiilikauppiaitten yhdistys r.y:n anomuksesta saada lainata sähkölaitokselta 000 tonnia "ns. pikkuhiiltä : Eräiden kaasulaitoksen uusiin kaasuuuneihin kuuluvien rakenilelmien palovakuuttamisesta : Laitosten kassojen aukioloaikojen pidentämisestä : Höyry johdon rakentamisesta Suvilahden voimalaitokselta Oy Lindström Ab:n pesulaan ja kaupungin teurastamoon.

13 XIV Allamainituista asiaryhmistä: Määrärahojen myöntämisestä, siirtämisestä, käyttämisestä ja ylittämisestä, 40 päätöstä: Henkilökunnan sivu toimia, virka, palkka, matka ym. kysymyksiä koskevista asioista, 43 päätöstä: b) Kaupunginhallituksen yleisjaostoile:.2. 84: johtosääntökomitean sihteerilie, tuomari Eino Uskille suoritettavasta palkkiosta : Sähkölaitoksen erään loppuunajetun henkilöauton myymisestä. c) Palkkalautakumialle henkilöasioita koskevista kysymyksistä, 20 päästöstä: Teollisuuslaitosten lautakunta antoi kertomusvuoden aikana lausuntoja allaolevan ryhmityksen mukaan seuraavasti: a) Kaupunginhallitukselle: : Valmetin Helsingin Telakan sähkölaitososaston anomuksesta 20 ~V voimansiirtojohdon rakentamiseksi Santahaminasta Suomenlinnaan..2. 8: Työtehotoimiston kirjelmästä, joka koskee yksityisten autojen käyttöä kaupungin ajoissa : johtosääntökomitean ehdotuksesta lautakunnan, lautakunnan kanslian ja laitosten uusiksi johtosäännöiksi : Satamalautakunnan kirjelmän johdosta, joka koskee mittarien sijoituspaikan merkitsemistä eräisiin satamalaitoksen vesilaskuihin : Kauppa ja teollisuusministeriön esittämästä, Otaniemen vesikysymystä ;koskevasta asiasta.

14 xv ]5.3. ]92: Keuruun kunnanhallituksen anomuksesta saada joko lainata tai ostaa vesijohtoputkia vesijohtolaitoksen varastosta. ] : Yleisten töiden lautakunnan laadituttamista luonnospiirustuksista ja kustannus arvioista Salmi saaren voimalaitoksen huoltorakennusta varten : Kaasulaitoksen toimitusjohtajan viran hakijoista : Insinööri J.. Boxströmin omistaman Oulunkylässä sijaitsevan tontin RN:o 4](a: myyntitarjouksesta kaupungille : Mittarinlukija J. A. Jäppisen sairaslomasta : Toimitusjohtaja T. W. Harjuvaaran KHO:lle tekemän valituksen johdosta, joka koskee Tuusulanjärven väliaikaista padottamista : Yleisten töiden lautakunnan esityksestä, joka koskee korvauksen suorittamista. Oy. Uusi Suomi nimiselle yhtiölle : Työtehotoimiston kirjelmästä, joka koskee työntutkimustoiminnan laajentamista. varsinaisiin teknillisiin työkohteisiin. ] : Suvilahden höyryvoimalaitoksen lisärakennuksen luonnospiirustuksista : Kaupungin tilintarkastajien.kertomuksesta vuoden 949 tilintarkastuksesta : Valtion Metallitehtaiden Helsingin telakan anomuksesta saada rakentaa sähkölaitos Santahaminaan : Otaniemen viemäröimis ja vesijohtosuunnitelmasta : Valtuutettujen T. Virkkusen ym. tekemästä talousarvion rakenteen muuttamista koskevasta aloitteesta ja selvityksen antamisesta laitosten käyttämättä jääneistä siirtomäärärahoista : Dosentti M. Hirvosen ja lääket. lis. B. Lindqvistin kirjelmästä, joka koskee teollisuuslaitosten henkilökunnan lääkärinhoidon järjestämistä : Revisiotoimiston aloitteesta, joka koskee kaasu ja sähkölaitosten ns. luottovakuutusten uudelleen järjestelyä : Suvilahden voimalaitoksen 'lisärakennusken pääpiirustuksista : Yleisten töiden lautakunnan esityksestä saada käyttää teollisuuslaitosten lautakunnan istuntohuonetta kokouksiaan varten : Työtehotoimiston esityksestä työntutkimushenkilökunnan palkkaamiseksi kaasuja sähkölaitoksiin. Vedensaamlin, kaasujohtojen ja katuvalaistuksen järjestämisestä, 26 päätöstä: ~9 8. t : O luo. 622 b) Palkkala utakunnalle: Virkojen perustamisesta ja henkilökunnan palkkaasioista, 6 päätöstä: ; ; ; ;.0. 63;

15 Kertomus Helsingin kaupungin vesilaitoksen toiminnasta vuonna 950. Kaupunginvaltuusto vahvisti laitokselle uuden johtosäännön, jossa mm. laitoksen aikaisempi nimi vesijohtolaitos muutettiin vesilaitokseksi. Laitoksen toiminta on kertomusvuonna jatkunut häiriöittä. Laitoksen viranhaltijakunnan suhteen mainittakoon, että sen 96 sääntöpaikkaisesta virasta oli avoinna sekä kertomusvuoden alussa että sen lopussa 5. Uusia viranhaltijoita otettiin 3, nimittäin yksi apulaiskoneenhoitaja, yksi kemikaalipäivystäjä ja toimistoinsinööri. Viimeksimainittuun virkaan valittu dipl. ins. ](auko Tammela ryhtyi hoitamaan virkaansa ~ Laitoksen palveluksesta siirtyi eläkkeelle 3 viranhaltijaa ja 3 työntekijää. Tilapäisiä viranhaltijoita oli laitoksella koko vuoden ajan 5. Laitoksen työntekijämäärä oli vuoden l<?pussa 6L Kertomusvuoden diaarin mukaan oli menneiden kirjeiden ja esitysten lukumäärä 627 ja saapuneiden 729. Edellisistä oli osoitettu teollisuuslaitosten lautakunnalle 77, kaupunginhallitukselle 30, palkkalautakunnalle 53 ja loput muille viranomaisille sekä yksityisille toiminimille ja henkilöille. "Laitoksen tuotantokomitea, johon kuuluu 3 työnantajan, 2 toimihenkilöiden ja 5 työntekijäin valitsemaa edustajaa, kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. Kertomusvuoden aikana suoritetuista töistä mainittakoon seuraavaa: Vanhankaupungin uusien suodattimien koneistustöitä jatkettiin edelleen. Annankadun ja Kallion kaupunginosan 600 mm läpimittaiset päävesijohdot saatiin käyttöön, mutta niihin liittyvät sivujohtotyöt siirtyivät seuraavalle vuodelle. Herttoniementien 400 mm läpimittaista päävesijohtoa jatkettiin edelleen 563 m pituudelta. Pasilankadun vesijohto jatkettiin Käpylän ja Haagan väliseen tunnelijohtoon saakka, jolla toimenpiteellä saatiin sopiva johtoyhteys 800 mm tunnelijohdosta Nordenskiöldinkadun syöttöjohtoon. ' Edellisten lisäksi suoritettiin vesijohtoverkon laajennuksia lähemmin sivuilla 68 mainitussa määrässä vanhan kaupunkialueen ohella pääasiallisesti Haagan, Munkkiniemen, Lauttasaaren ja Pitäjänmäen alueilla. Putkiverkon kokonaispituus oli vuoden alussa n km ja lopussa n a km.. Vantaanjoen vesimäärä vuoden runsaan sateisuuden vuoksi oli lukuunottamatta kuivahkoja kesäkuukausia vedemaannin suhteen edullinen. Vuoden kokonaissademäärä oli 734 mm. Joen vesimäärän pienin viikkokeskiarvo,,024 l/s, oli 6.8. ja 2.8. välisellä viikolla. Talviminimi, 2,765 l/s, oli 5.2. ja.2. välisenä aika. na. Vuoden 948 lopulla vireillepantua Vantaanjoen vesimäärän säännöstelyhanketta kos. keva vesioikeuslain mukainen katselmustoimitus kehittyi kertomusvuoden loppupuolella jo siihen vaiheeseen, että katselmuksen suorittajaksi määrätty toimitusinsinööri lähetti lokakuun alussa katselmusasiakirjat valtion vesistötoimikunnalle, joka aikanaan tulee antamaan päätöksensä asiassa. Jää lähti Vantaanjoesta Joki jäätyi joulupäivinä aiheuttaen 24. ja supon muodostumisen vuoksi vähäisiä käyttöhäiriöitä.

16 2 Käyttö Ja Jakelu. Vedenkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä eräät ilmastolliset tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta. Vedenkorkeu8 Van Helslngm kaupungin taassa padonkyn säbkölaltokselta ostettu nyksestä mitat Laitoksen koski energia, josta kulutuna, ml) voimalla kebltetty tettlln Ja Vanbankaupun Av Helsingfors elektrl VattenstAnd I Van gin laitoksella cltetsverk levererad Sadeda, mätt fran skl kulutettu energia, energl, varav f6r päiviä ) määrä. lämpö, 8ade Keakl KuukausI bordet, ml) kwb brukats mm C Neder MlI.nad Av verket med vat Vanban bl!rds Neder Medeltenkraft alstrad kaup. lal dagar ') bl!rd, tempera Pohjavesilaitoksilla, KeskI Suurin ocb I Gammelataden toksella, mm tur, C kwb arvo arvo fl!rbrukad energl, kwh kwh MedeltaJ Mu. Gammel grundvatstadsverket, tenverken, kwh kwh I Tammikuu... 0,0 +0,8 04,40 547,963 7,920 I 6 8, ( O,. II Helmikuu... 0,4 0,0 53,00 559,260 7, ,3 3,8 Maaliskuu... +0,02 +0,40 7,270 54,246 6, , v,4 IV Huhtikuu... +0,90 +,4 34, ,799 6, ,, + 4,8 V Toukokuu... +0,03 +0,46 58, ,849 7, ,, + 9,9 VI Kesäkuu... 0,2 0,06 59, ,662 4, ,3 + 4,6 VII Heinäkuu... 0,20 0,08 8, ,250 6, ,0 +5,7 VIII Elokuu... 0,5 0,04 5, ,84 6, ,7 +6,8 IX Syyskuu... 0,9 0,08 53,0 593,30 6, ,8 +2,3 X Lokakuu... +0,3 +0,87 62, ,549 7, ,3 + 6,9 XI Marraskuu... +0,30 +,6 64, ,99 7, ,4 + 2, XII Joulukuu... +0,68 +,05 62,400 46,359 7, ,v 0,7 I Koko vuosi Hela året... +0,09 +,4,203,50 6,365,350 8, ,8 + 5,8 I Vedenpuhdistus. Vedenpuhdistus on tapahtunut normaalisesti. Veden ominaisuuksien ja kasvaneen kulutuksen vuoksi on kemikaalien kulutus ollut verrattain suuri. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään liitteessä n:o 2. Vedenpumppuamlnen. Eri vesilaitoksista yhteensä pumputtu vesimäärä oli 27,96,460 m 3 Vanhankaupungin laitoksen painejohdoissa olevien vesimittarien epävarman näytön takia, on pumppuaminen Vanhastakaupungista määrätty, kuten aiemminkin, suodattimien antoisuuden perusteella. Eri pumpuilla Vanhastakaupungista nostetut pintavesimäärät, pohjavesilaitoksista pumputut vesimäärät sekä keskimääräinen, suurin ja pienin kokonaispumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena olivat seuraavat: ) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi säännöstelyn alaisia. De lägre vattenstånden regleras genom turbindriften. 2) Tähän on laskettu vain ne päivät, jolloin sademäärä on ollut vähintäin 0. mm. Endast dagar med minst 0. mm nederbörd äro medräknade.

17 3. Kokonalspumppuamlnen VanhankaupungIn vuorokaudessa, ml laitos, Gammelstadsverket, Yhteensä PohJave.l Kaikkiaan Total uppfordrlng per Kuukausi pintavettä, laitokset, pumputtu, dygn, m" Turbllnl Kesklpakols Sammanlagt Grundvat Total upp M!L n ad pumput, pumput, ytvatten, tenverken, fordrlng, KeSkl Suurin Pienin Turbln Centrltugal määrä määrä määrä pumpar,. pumpar, ml ml m S Medeltal[ Max; Mln. ms m S I Tammikuu 50,740 2,258,628 2,309,368,037 I 2,320,405 74,852 88,087 58,753 II Helmikuu ,39,75 2,39,75 0,456 2,50,207 76,793 88,374 58,59 III Maaliskuu.. 02,649 2,32,465 2,45,4 '9,24 2,424,238 78,20 92,884 54,897 IV Huhtikuu ,93 2,08,490 2,283,42 9,863 2,293,284 76,443 93,899 52,326 V Toukokuu ;. 76,390 2,255,757 2,432,47 0,507 2,442,654 78,795 97,066 5,69 VI Kesäkuu...,38 2,292,340 2,293,478 5,59 2,298,637 76,62 9,282 47,245 VII Heinäkuu ,075,407 2,075,407 9,653 2,085,060 67,260 79,290 50,770 VIII Elokuu ,389,574 2,389,574 0,94 2,399,768 77,42 89,405 52,882 IX Syyskuu... 2,870 2,298,525 2,3,395 0,80 2,32,575 77,386 89,404 56,672 X Lokakuu... 78,466 2,208,555 2,387,02,005 2,398,026 77,356 90,224 58,266 XI Marraskuu.. 200,308 2,203,247 2,403,555 0,909 2,44,464 80,482 9,592 6,205 XII Joulukuu ,65 2,37,305 2,402,470 0,672 2, ,843 93,443 52,368 Koko vuosi \ Hela året...,252,65726,590,04427,842,70 8,759 27,96,460 76,607 97,066 47,245 Vesimittarit. Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 83:a ja oli niitä vuoden lopu~sa 5,933 kpl. Läpimitat näkyvät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta mm Lukumäärä ,35, Näistä oli 9 kpl 50 mm, 70 kpl 75 mm ja 25 kpl 00 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäarä oli,888. Syyt vaihtoon olivat seuraavat: Vaihdettu säännöllisen vaihdon takia,509 kpl eli 25.4 % kaikista asetetuista mittareista isompiin tai pienempiin mittareihin... halutun kokeen takia % 0.% epävarman käynnin takia % pysähtymisen takia % vian takia osoittimissa tahi taulussa... 4 kpl eli 0.% vuodon takia % ~ jäätymisen takia % Poistettu lakkautetun käytön takia O. 7%. Yhteensä,888 kpl eli 3. 8% kaikista asetetuista mittareista Vedenkulutus Kaikki vesi on jaeltu mittarien kautta. Kulutetut vesimäärät olivat näiden mukaan seuraavat (prosentit pumputusta kokonaisvesimäärästä):

18 4 Yksityiskulutus. 9 kaupunginosissa...' m a eli % 02 ja 222 kaupunginosissa »» 22. R" % 38 ja 20 kaupunginosissa » 20. U6 % Käpylän~Toukolan alueilla » 3.27 % Käpylän pohjoispuoleisella alueella » 0.27 % Kulosaaressa ja Herttoniemessä ,2 % Munkkiniemessä ja Pitäjänmäellä ,345»» % Haagassa » 0.27 % Lauttasaaressa...:...;... 40, % Suomenlinnassa » 0.3 ä % Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaeltu » 0.38 %. Yksityiskulutus m~ eli % Yleinen kulutus. Kaupungin 'maksama kulutus m 3 eli 6,69 % Laitoksen oma' kulutus »» 0.49 % ~~ Mittarien mukaan m B eli 95.92% Putkiverkon huuhteluihin. vesisäiliöiden puhdistukseen. tuiipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia katuja rakennettaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä....42,493 m B eli 4.08 % Yhteensä 27.96,460 m B eli % Vuonna 950 kulutettiin....»949».... Lisäys vuonna ~.... Keskikulutus vuorokaudessa.... Suurin kulutus vuorokaudessa Pienin ,96,460 m a 26, ».658,432,) » 97,066» 47,245,

19 5 Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja. edellisiltä vuosilta: Vedenkulutus. ma MIttarlen mlttaama kulutus Vattentllrbruknlng. m a ~>.. ~ Ke.klkulutus henkeä kohti Maksavat..,<s::"" vuorokaucr... kuluttajat de8!&, <! a!l Medeltllrbruk Betalande 8:w;"pxQ'Q.~ konsumenter Av mätare uppmätt tllrbruknlng :s e. S' ;:s nlng per per V u 0 8 ~~gh Bon och dygn. I Ar Kaupungin Muu 8_"'8":=: maksama Laitoksen kulutus. Yhteensä gort:i!a= cr"l ~ "d ~ ""':. Yksityis "f:';e.~~ kulutus oma ku övrlg fllr Summa.. '!"" 8 <! 0 :. 0 5l'::.:. rd~ kulutus lutus t:i~qlpz5d ~[E.8.~~ E.a c.. ~ e~;5 ~~ Stadens bruknlng...,.,,,.. :I'~r:::, " ~:s cs ""~< EI~ Prlvat fllr EI.... c uppdeblte Verkets. C'tt,<!,t:I bruknlng!!.i:jiis i~; ~ i~; Cä EI " rade fllr egen tör 5' 0. '7 I I 7 I "'lllo ~<!~e~~ bruknlng bruknlng ~ 5" ' , ,329 54,703 9, ,382, l, , ,67 6,663, , , , , , ,649 9,034, i , ,908 53, ,442, , , , ,994, ,26 55,084.36, , , , , , , , ,43 87, ,065 2,647, , & , , ,54 77, , n ,683 99,678 89, ,947 4,007, ,808,043,729 92,485 98,083 5,059, ,364,668, , ,6 6,534, & , ,506.63, ,565 7, ) ,08,94, , ) ,53 70,259,488, , ,977,403, ,885,206, , ,488.24,038,943 69, ,73 20, ,2098) ) ,354,95D.089,350 77, ,829, a ;835.47'',2,803 74,005 72, , ,25,796,222, ,647, , ,43, , ,023, , 57., 4,757') ,587,566 07, & ,385, ,442 63, , , ,98,352, , , , , ,82,88,869,20 37,569, ,96, , ) Joukko kioskeja on pidetty yhtenä kuluttajana. D) Pohjavesilaitosten kuluttajat tulivat lisää. ') Joukko kaupungin omistamia taloja Pirkkolassa siirtynyt yksityisten hallintaan. ') Haagan kauppalan sekä Lauttasaaren ja Kulosaaren kuluttajat tulivat lisää.

20 6 II Vesijohdon laitokset. Laajennukset Ja arvonlisäykset. a) Vuoden menosäännän' määrärahoilla,' Vesimittarien hankinta... Työkoneiden, kaluston ja autojen hankinta... Autotallin järjestäminen vanhan vesisäiliön alaosaan... Talojohtoosaston asennuspajan muutostyö... Työpajarakennuksen muutostyö... Työpajarakennuksen lämpökeskuksen laajentaminen... Uuden korkeapainepumpun hankkiminen Vanhankaupungin pumppuasemalle (etumaksu)... Vanhankaupungin korkeapainepumppuaseman imukaivojen syven. täminen...:... Vanhankaupungin vedenottamon ja vedenpuhdistusaseman laajentaminen (tutkimus)... Vantaanjoen säännöstely vedensaannin lisäämiseksi vesilaitoksen tarpeisiin... Päävesijohto Annankatuun Kansakoulu ja Uudenmaankadun välille (534 m 24" ja 4 m 6# johtoa) sekä syöttöjohto Ratakatuun (0 m 2* johtoa tehty ja 0 m 4# hylätty)... Vesijohdon uusiminen Tarkk'ampujankadussa Laivurinrinteeltä Korkeavuorenkadulle päin (97 m 8" johtoa tehty ja 97 m 4 8 hylätty).... Vesijohdon uusiminen Pursimiehenkadussa Fredrikin ja Perämiehenkadun välillä (457 m 2" ja 2 m 8# johtoa tehty ja 458 m 6# hylätty)...:... Päävesijohto Harjutorin ja Adolfinkadun risteyksestä pitkin Torkkelin japorthaninkatua V:lle linjalle (490m 24 N ja 4 m 2*johtoa) ja syöttöjohto Franzeninkatuun Torkkelin ja Pengerkadun välille (66 m 2' johtoa)... ~ Pasilankadun vesijohdon yhdistäminen Käpylän ja Haagan väliseen uuteen tunnelijohtoon (385 m 8" johtoa)... Vesiposteja Sörnäisten satamalaiturille... Vesijohto Verkkosaaren satamaalueelle (220 m 5# johtoa)... Vesijohto satamalaitoksen telakalle Länsisatamassa Lastauttajankadulta Laivapojankadulle (40 m 5' johtoa)... Vesijohto Steniuksentiehen talon N:o 3 ja Pajapolun välille sekä vesiposti... Vesijohto Santavuorentiehen Krankantieltä Ilkantielle... Vesijohto Ilkantiehen Santavuorentieltä Poutuntielle (0 m 8" johtoa)... Vesijohto Poutuntiehen Ilkantieltä Krankantielle (292 m 5" johtoa) Vesijohto Poutuntiehen Krankantieltä Nuijamiestentielle päin (40 m 5' johtoa)... Vesijohto Krankantiehen Poutuntieltä Santavuorentielle (282 m 234,29: 2,409,532: 380,836:,502,97: 77,576: 400,000: 685,000: 446,260: 78,36: 0,478,320: 9,502,3:,393,955: 6,87,982: 7,923,930: 4,350,000: 327,4:,654,45: 626,288: 949,79: 630,330:,393,859: 3,432,70: 228,533: 5' johtoa)... 2,86,957: Vesijohto Simsiönkujaan (5 m 5# johtoa)... 42,809: Siirto 79,207,664:

21 7 Siirto 79,207,664: Vesijohto Nuijamiestentiehen Santavuorentieltä Poutuntielle päin (25 m ~ johtoa)....!.!.:... 49,877: Vesijohto Ilkantiehen Poutuntieltä luoteeseen päin(253 m 8"' johtoa) 2,9,257: Vesijohto Laaksotiehen Karjakartanontieltä Pengertielle (222 m 5" ja 2 m 4" johtoa)... 2,484,48: Painettalisäävän pumppuaseman rakentaminen Lauttasaaren syöttöjohtoon (osat yö) ,33,649: Vesijohto Lauttasaaren Helsingintiehen Klaarantien ja Otavan aukealie johtavan kujan välille (2 m 6" ja m 5" johtoa)... 2,774,028: Vesijohto Pitäjänmäen Kaivotiehen Puistotieltä Turun valtatielle päin (345 m 50' johtoa) ,074,545: Syöttövesijohdon jatkaminen Oulunkylässä Veräjämäeltä Toivolan koulukodin tienhaaraan (tutkimus)...,.. Syöttövesijohdon jatkaminen Konemestarinkadulta Kettutielle Herttoniemessä (563 m 6"' johtoa).."... Vesijohto Lokkalantiehen Munkkiniemessä (96 m 5'" johtoa)... Vesijohto Isokaareen Lauttasaaressa (293 m 8" johtoa)... Vesijohto Gunvorin ja Taivaanvuohentiehen Lauttasaaressa (92 m 6". ja m 4'" johtoa)... Vesiposti Ilmalaan vievän tien varteen...:... Vesijohto tonteille 2 ja 4 Rakuunantien varrella Munkkiniemessä (4 m 6# johtoa)... Vesip3sti Veräjämäentiehen...:... Vesijohto Gyldenintiehen Lauttasaarentieltä Lielahdentien pohjoispuolella olevalle puistoalueelle Lauttasaaressa (3 m 6'" johtoa) Vesijohdon uusiminen Kulosaaren Pajulahdentiessä Herttoniemen Bulevardilta SoutajankujaIle päin (75 m 6# johtoa tehty 75 m 6,60: 9,495,403: 70,345: 750,446: 74,462: 46,732: 60,689: 99,09: 34,092: 4"' hylätty)...,737,975: VesipostiSuursuonalueelle...:. 3,739: Vesijohto Läntiseen Rantatiehen EteläHesperiankadulta Kesäkadulle päin (45 m 6'" johtoa) ,000: ~ Vesijohto Munkkiniemestä Kuusi ja Lehtisaaren kautta Otaniemeen (293 m 2# johtoa)...,...,379,454: 06,662,089: b) Edelliseltä vuodelta siirretyillä määrärahoilla: Vesijohto ja satamaposteja Makasiininrantaan satamaradan itäpuolelle... Vanhankaupungin suodatinlaitoksen laajennustyön ensimmäinen rakennusvaihe... Vesimittarien hankinta... Työkoneiden ja autojen hankinta... Päävesijohto KoskelantieItä Mannerheimintien pohjoispäähän... Vesijohto Intiankatuun Toukolantieltä Kumpulantielle (88 m 8" johtoa)... Vesijohto Kumpulantiehen Sotkamonkujalta Koskelantielle (86 m 5" johtoa)... Vesijohto Munkkiniemen uuteen siltaan... Vesijohto Haapalahdentiehen Perustieltä pohjoiseen päin (296 m 0'" johtoa)... 64,000: 477,48: 3,536,587: 930,953: 2,700,27: 2,706,840: 259,24: 3,442: 3,545,055: Siirto 4,323,789:

22 8 Siirto 4,323,789: Vesijohto Santavuorentiehen Nuijamiestentieltä Krankantielle... 3,926: Vesijohto HerttoniemeI?tiehen Degeröntieltä Marjaniemeen päin...,074,597: Kolmen uuden kaksiosaisen suodattimen rakennl,lstyö Vanhankaupungin suodatinasemalla...,... 4,368,93: Vesijohtojen uudestijärjestely Viiskulman aukiolla (8 m 8" ja 8 m 2" tehty 8 m 6" ja 8 m 4'" hylätty)... 40,26: Vesijohto Oulunkylään johtavaan tiehen Askolantieltä Veräjämäentielle (273 m 8'" johtoa) ,22, 44: ~ 24,304,585: Helsingi'n kaupungin putkiverkko. Helsingfors stads törnät. ~."!<oo: 5' 4 ~'" 40" 32' 24'" 8 ~~ N 6* 2* 0 8" 6 ' 0 ~gs..., ~:::ä m m m m m m m m m m m S9 0;'0 ~, ~7 I ]ouluk. 3 p:nä ,689,029 7,24 4, 88 5,63 20,967 2,946 36,476 5,360 65,306,386 29,076,653 2,22 Lisäys , , , Vähennys Jouuk. 3 p:näl ,689,0298,484,885,672,5222,946 37,53950,95465,652\,622,437\,663\2, 60 Pirkkolan, Maunulan ia Pakilan putkiverkot. 'Britas, Monsas och Baggböle rörnät. 0" 8" 6* 5* 4 Yhteensä, m m m m m m. Sulku venttii lejä, kpl. Paloposteja, kpl. mk 30,966,674: Jouluk. 3 p:nä , 280 3, 684 2,66 7'36~ 668 3,26\ Lisäys ]ouluk. 3 p:näl ,280 3,684 2,66 7,3~3 668,3, Munkkiniemen ia Otani~men putkiverkko. Munksnäs och Otnäs rörnät. 2* I 0" 8* 6" 5" 4# Yhteensä, m m m m m m m I Sulku venttii lejä, kpl, Paloposteja, kpl. Jouuk. 3 p:nä , , 259,92\ ,04 \ Lisäys \ ,505 2 Jouluk. 3 p:näl ' 293,387, ,080 2,844 i, I

23 9 Talin ja Pitäiänmåen putkiverkko. Tali och Soc'kenbacka t'örnät..0" 8' 6 5" 4' Palo Sulkuposteja. venttii Yhteensä 'm m m m m m kpl. lejä. kpl. Jouluk. 3 p:nä : ~~~I Lisäys v ~I Jouluk. 3 p:nä/ /.449/ 3.540/ / 8.538/ Haagan putkiverkko. Haga' t'öt'nät. 2' 0' 8" 6' 5" 4 3" 2" Yhteensä. >;""8 'ti.~cj) "0 ~ e. J"'I:S ~ >;";; m m m, m m m m m m t"""';.9 "0... c!"'" 'i' I Jouluk. 3 p:nä ~ Lisäys Jouluk. 3 p:nä/ / 454/. 867/' 5:522/ 2.363/ / 0/, Ii et'ttoniemen putkzverkko, H et'tonäs :'öt'nät. 6" 2' 8", 6" 5" Palo Sulkuposteja. venttii Yhteensä. m m m m m m' kpl. lejä. kpl. Jouluk p:nä.569/ !)0 O~ Lisäys Jouluk. 3 p:näl , ; Lauttasaaren putkivet'kko. Drumsö t'örnät. 8" 6 5" Palo 4" Yhteensä. Sulkuposteja. venttiim m m' m m kpl. lejä. kpl. I Jouluk. 3 p:nä ~ Lisäys v ' 729 8' 5 Jouluk. 3 p:nä ~50.../ / [ 32[ 27 Kulosaaren putkivet'kko. Brändö rörnät.,... "0.~CfJ 6' 2'0 6'" 5' 4' 3' 2' >;"jl'tl 8g~ "o... e. J"'I:S ~ >;"... m m m m m m m p: I t"""!!.o "0 0: c J'" :)' I Jouluk. 3 p:nä , 74 Lisäys Vähennys , " , ~~r Jouluk. 3 p:nä [, I,006[ 530[,3,834[ [ [ 74

24 0 Malmin putki verkko. Malm rörnät. 5' m Paloposteja, kpl. Sulkuventtiilejä, kpl. Jouluk. 3 p:nä Lisäys Jouluk. 3 p:nä :.., P.utkive"kko yhteensä. Rö"nät tillsammans '949, vähennys 950, lisäys 950 ia ' 32* 24' 8" 2" 0' 8" 6' 5" 4" 3" 2' ag~ m m m m m m m m m m m m.pl. '!:"I 4,68 9,029 7,24 4,88 8,744 22,587 6,564 45,883 69,99 83,802 2, , , ,07,39, ,722 4,689,0298,484, 889,323,4356,86047,99070,50785,5402, ,336 'd.,~ en 0;'0': 'd ~ P>!"'"'.g.0" ",. I:l.:... rl P;: ~ 8:.: p> ' ~ II 2,76 2, ,22 2,705 Putkiverkoston keskiläpimitta on 286 mm ja' tilavuus 8,795 m 3. Eläintarhan vesisäiliöiden tilavuus on yhteensä n. 27,500 m 3 ja korkeimman vedenpinnan korkeus 56,3 m yli NN. Vesilaitoksen pääomaarvo. Pääomaarvo ,93,807,500: Uudisrakennukset vuonna ,966,674:,324,774,74: Kuoletukset... : ,246,974: Pääomaarvo ,279,527,200: jaettuna seuraavasti Vanhankaupungin putous sekä kiinteä pato... S:n varapato... Tiet ja tasoitukset laitoksen alueella Vanhassakaupun: gissa... Vanha pumppuhuone tiilistä... ~ kpl. pumppuja ynnä turbiinit 300,hv säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori... Konehuone ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu... AIvo 3(~ 49 7,890,000: 5,704,600: 7,655,000:. 789,000: 39,000: 8,000: Lisäykset Kuoletukset Arvo 3(2 50 : : 33,700: : 7,890,000: 5,570,900: 7,655,000: 789,000: 39,000: 8,000: 5,08,800: 292,600: 4,789,200: Turbogeneraattori kojeistoineen ja kattiloineen ,000: 730,000:,~ Siirto 28,007,400: : 27,58,00:

25 Siirto Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamolle... Hiilivaja ym... Konehuone ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuuluvat sij.iliöt ja kaivot kpl amerikkalaisia pikasuo~ dattimia ynnä johdot (745 m 2 suodatuspintaalaa)... Sähkömoottorit ja keskipakoispumput.... Sähkönmuuntajat, sähkökaapelit ja kojeisto... Uusi suodatinlaitos puhdasvesialtaineen... Pyöreät altaat Vanhankaupungin Siltasaarella... Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella... Kloorikaasukojeet Kivisilta Vantaanjoen yli... Putkijohdot, säätökaivot,. vedenottamo ja putkijohtosillat... Varastorakennukset Siltasaarella... Myllyrakennus... Kemistin asuinrakennus hirsistä... Toisen kemistin asuinrakeruius hirsistä... Asuinrakennus tiilistä... Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen... Asuinrakennus hirsistä (ent. myllärinrakennus)... Pesutupa ja sauna tiilistä... Väestönsuoja Siltasaarella... S:n saostuslaitoksen luona.. Vantaanjoen säännöstely... Vesisäiliö Eläintarhassa, nelikulmainen... Vesisäiliö Eläintarhassa,pyör.. Vartijan asuinrakennus. hirsistä Vartijan asuinrakennus tiilistä. Väestönsuoja vesisäiliön luona. Vesijohtotyöpaia tiilistä kortte Arvo 3/2 49 Lisäykset Kuoletukset Arvo 3/ ,007,400: : 426,300: 27,58,00: 737,000: 4,000: 2, : 446,260: 326,560:,28,000:,38,600: 685,000: 98,600:,478,200: 89,600: 50,94,300: 4,846,394: 2,347,294:,707,700: 46,200: 86,68,200: 23,000: ~,89,000: 7,78,500: 86,000: 27,000: 34,000: 63,OOO:~ 97,000: _0 236,000:, 53,985,400: 56,93;600: 3,000: 2,073,400: 774,400: 78,36: 5,972,56: : 23,000: 65,000: 7,500: 565,500: 4,000: 437,00: 23,000: " 9,000: 2,050,800:,826,200: 2,474,900: 0,478,320: : 47,00: 4,900: 246,20: 380,836:,985,936:,347,200: : 63,300: : 7,800: ~ 3,078,500: ',28,000:, :,288,600: 53,43,400:,56,500: 80,724,000:,826,000: 7,28,400: 86,000: ~ 27,000: 34,000: 63,000: 97,000: 236,000: 23,000: 9,000: : 2,003,700:,784,300: 2,707,00: 52,380,300: 54,846,400: 3,000: 2,00,00: 756,600: lissa n:o ,588,000: 2,69,773: : 700,373: 6.507,400: Siirto 309,089,400: 9,534,899: _. 4;653399: 33, :

26 2 Arvo 3/2 49 Lisäykset Kuoletukset Arvo 3/2 50. Siirto 309,089,400: 9, : 4,653,399: 33,970,900: ristikko 2,000:. : " 2,000: 228,400: 327,4: 87,74: 467,800:,79,900: ~ 564,059: 5,259:,592,700:. 866,494,200: 03,429,3: 28,290,5: 94,633,000: 4,404,200: 3,770,806: 928,806: 7,246,200:,438,600: 3,340,485: 6,285: 4,662,800: Ulkohrionerakennus hirsistä ja laudoista... Vesipostit satamissa... Vapaakaivot... Putkiverkot.... Vesimittarit...,... Kalustot, työkalut ia autot.... Munkkiniemen ja Talin putkiverkko.... Haagan putkiverkko... Munkkiniemen pumppu ja puhdistuslaitteet... Haagan pumppu ja puhdistuslaitteet... Talin pumppu ja puhdistuslaitteet... Vesimittarit (Munkkiniemi)... Haagan kauppalan putkiverkko Lauttasaaren: putkiverkko... Kulosaaren putkiverkko 2,339,600:. 96,200:,352,400: : 4,800: 263,200: : 208,300: 3,600: : 04,200: 65,800: ' 52,00: 47,600: : 23,700:,77,600: ~ : 45,700; 3,29.400: : 00,300:,642,600: : 73,700: 2,43,400:,237,600: ; 54,900: 27,400: 3,700: 23,900:,57,900: 3,9,00:,568,900: mk,93,807,500: 30,966,674: 45,246,974:,279,527,200: Taloudellinen tulos. Taksa. Kaupunginvaltuuston tekemän m 8 :ltä 4,00 m 8 :stä ylöspäin. Mainitut ykpäätöksen perusteella on veden yksikköhinta. sikköhinnat vastaavat n. 450 %:n korotusta ollut 2: mk kultakin mb:ltä, kulutuksen vahvistettuihin hintoihin. Laiollessa enintään,000 m B vuosineljänneksessä, toksen taksaan sisältyvät muut maksut, kuten vesimittarien vuokrat ym. ovat olleet : 50 mk kultakin m 8 :ltä.00 ja 2,000 m a välillä, : mk kultakin mb:ltä 2,00 ja 450 % ~orkeammat kuin mitä ne olivat v ,000 m' välillä sekä 0: 50 mk kultakin vahvistetussa taksassa. Yksityiskulutuksesta... 28,378,385: Satama posteis ta jaellusta vedestä...,077,50: Kaupungin kulutuksesta... 20,263,282: Vapaakaivoista ym. jaellusta vedestä... 33,998: Laitoksen omasta vedenkulutuksesta 227,26: 303,259,94: Siirto 303,259,94: Tulot. Siirto 303,259,94: Vesimittarien vuokrat, ,033,33: Bruttovoitto tehdyistä asennustöistä: Tulot,... 62,496,504: Menot... 48,965,28: Tulot ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista..... Tulot yleisten vesipostien ym.hoidosta ja kunnos 3,53,223: 58,905: Siirto 32,883,202:

27 3 sapidosta. Menot s:n s:n... Tulot satama'.. postien roidosta ja kun. nossapidosta Menot s':n s:t;t.. Siirto 32',883,202:,08,277: 880,284: 227;993: 69,877: 570,340: 2,537: Siirto 322,232,732.: Siirto 322,232,732: Maaalueiden vuokrat... 05,967:.'Tulot. viemärijohtojen. katsastuksista ja ehdotusten tarkastuksisu!.... : , 60:.:. Luontoisedut ,640: sekalaiset tulot ,033,979:...;..;... mk 324,63,478: Vedestä Mittarien vuokrista...,.. Tehdyistä asemiustöistä.;.... Mu~t tulot..... A. Hallinto. Tulot jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä.. penniä,084, &8C 8; ,399 8,888 Yhteensä,59,3u Osa lautakunn~n menoista... 53,84: Palkat... 2,45,806: Tarverahat: Kaluston kunnossapito... 38,587: Painatus ja sidonta 327,950: Puhelinmaksut... 84,423: Autokulut.... 6,554: Sekalaiset menot ,627: Mittaukset yms.... 6,506: ~~~~'~. mk 3,973,267: Menot. Jos tulot vesimittareista jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä oileille mittareille, on vuokra 848: 33 mk vuodessakuitakin mlttariita.. ': 2) V e den p u m p 'p u a m i n e n h a s t a k a u p u n g i s t a: Va'na) Turbiinipumput. Osa käyttöpä,älliköiden palkoista Konemestarit ja apulaiset... Mutitkäyttö ja hoitokustannukset... PUmppuaseman korjaus ja kun. mk 2,698,424: 250,000: 2,360,872: 6,669: nossapito.... 5,420:.,.. mk 2,622,96: B. Kassa ja tiliviyasto. Palkat... 0,800,485: Huoneistomen6t... : ,777: c. Käyttö. i) La b 0 ra tor i 0: mk,506,262: ~ Kahden kemistin sekä laboraat torien ym. pa,lkat... 2,392,240:.Bensiini, kemikaalit, tarveaineet ja muut menot , ~:.. La~oratorion toiminta on esitetty liitt. n:o 2. Kun turbiinipumpuilla on pumputtu,252,657 m a vetta, on tämä pumppuaminen maksanut 209,.392 penniä kuutiometriitä. b) Keskipakoispumput.. Pumput ovatsähkökäyttöisiä. Sähkövirta saadaan osaksi Vanhankaupungin koskivoinian käyttämästä generaattorista tai höyryturbiinigeneraattorista, mutta pääasiallisesti kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat 0l6et seuraavat: Osa käyttöpäälliköiden palkoista 746,543: Konemestarit ja apulaiset...,796,28: Öljy, tr.isseli, muut aineet sekä. _tuntityöt... ::.:... : :... :.. "... 95,322: ' Siirto 2,738,46:

28 4 Siirto 2,738,46: Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito...,04,086: Höyryturbiinilaitoksen kä yttökustannukset... 49,966: Helsingin kaupungin 5ähkölaitoksen lasku... 6,550,705: mk 20,379,903: Tästä vähennetään suodatinhiekan pesu kustannukset 53,858: S:n menot laitoksen valaistuksesta... 89,56: S:n kemiallisesta puhdistuksesta... 37,9: 480,538: mk 9,899,365: Käytetty sähkö on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu sähkö... 6,365,350 kwh Laitoksen koskivoimalla käyvän generaattorin kehittämä sähkö...,203,50 Yhteensä 7,568,500 kwh Sähköä on ~äytetty seuraavalla tavalla: V ede~pumppuamiseen saostusaltaisiin...,336,742 kwh Vedenpumppuamiseen kaupunkiin.... Suodatinhiekan pesuun..... Koko laitoksen valaistukseen.. Pikku moottoreihin.... 6,046,936 59,76 72,908 52,738 Yhteensä 7,568,500 kwh Kun sähkönkulutus suodatinhiekan pesuun, pikku moottoreiden käyttöön, koko laitoksen valaistukseen, ja erinäisiin muihin tarpeisiin. (84,822 kwh) on maksanut 480,538: markkaa, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen saostusaltaisiin. 3,602,584: Pumppuaminen kaupunkiin 6,296,78: mk 9,899,365: eli 6, 89 penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua 26,590,044 ml vettä ja 2,939 penniin kuutiometriltä saostusaltaisiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle 27,842,70 ml, joka kert<? musvuonna ylipäänsä on pumputtu Vanhastakaupungista kaupunkiin. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta. Vanhastakaupungista v. 950 oli 80,89 penniä kuutiometriitä, kun vuosikustannukset, sekä turbiini että keskipakopumppujen osalta eli yhteensä 22,522,326 mk, jaetaan Vanhas.takaupungista pumputulle vesimäärälle. 3) Suo d a t u s Van h a s s a k a u p u n g i s s a: Osa käyttöpäälliköiden palkoista Suodattimien hoitajat ,000:,60,798:...:... Suodatinhiekan pesun työ ja käyttökustannukset ,840: Vedenkulutus suodatinhiekan pesuun... 2,7: Suodattimien ja konehuoneessa olevien putkijohtojen korjaus ja kudilossapito...; ,468: mk 2,884,87: eli jaettuna Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vesimäärälle 0, 8 penniä kuutiometriltä. 4) K e m i a i n e n puh d i s t u s j a se k e y t y s: Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa käyttöpäälliköiden palkoista 250,000: Konemestarit ja apulaiset... 3,23,724: Kemikaalipäivystäjät... 2,659,29: Aputyöt, kuljetukset ja sekalaiset menot...,95,779: Vedenkulutus... 84,070: Aluminiumsulfaatti... 5,84,208: Sammuttamaton kalkki... 2,64,05: Kloori... 98,588: Aktiivihiili...,63,350: Sähkövoima... 37,9: Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito,839,234: ;;... mk 30,627,26:

29 5 Jos tämä kustannus jaetaan Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vesimäärälle, niin selkeytyskustannukset nousevat 0,00 penniin kuutiöm~triltä. 5) Muu t m eno t Van h a s s a k a u p u n g i s s a: Asuin sekä niihin kuuluvien talousrakennusten kunnossapito ja korjaus... 0' Laitosrakennusten ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus... Siltain, kuljetusratojen, aitojen ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus... Vedenkorkeudenosoittajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus... Tasoitukset ja istutukset... Vesi ja viemärijohtojen korjaus Puhtaanapito ulkona ja sisällä... Asuinrakennusten polttoaineet ja lämmitys... Selkeytyslaitoksen polttoaineet ja lämmitys... Siltasaaren laitoksen polttoaineet ja lämmitys... Vesi ja höyryturbiinilaitoksen ja muitten rakennusten polttoaineet ja lämmitys... Sähkövalaistuslaitteet... Sähkövalovirta... Vedenkulutus... Yövartiointi... Sekalaiset kustannukset... Veden varastoiminen Vantaan sadealueen järviin... Saostuslaitoksen tehon lisäämistä tarkoittavat järjestelyt ,399: 482,59: 47,806: 36,236: 449,459: 28,875:,805,6: 543,478: 80,080:.. 406,76: 28,693: 3,332: 8,20:. 2,382: 776,724: 39,697: 24,949:. 437,832: mk 6,79,593: 6) P 0 h j a v. e s i a i t 0 k s e t: Hoitajat.... Käyttökustannukset.... Korjaukset ja kunnossapito ,335: 267,94: 60,300: mk, 8,576: Kun pohjavettä on pumputtu kaikkiaan 8,759 m a, niin edellinen kustannus, jaettuna jokaiselle pumputulle pohjavesikuutiometrille, tekee 94, penniä. D. Putkiverkot ja vesisäiliöt. putkiverkkoinsinööri, palkka ,099: II putkiverkkoinsinööri, palkka. 694,03: Tarkastusinsinööri, palkka ,833: Toimistoinsinööri, palkka....50,300: Työnjohto... 3,492,277: Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu...,39,626:.:. Putkiverkon, palopostien ja vent. tiilien korjaus ja kunnossapito 3,085,020: Säiliön ja vartijanasunnon kun. nossapito... :... ~... ~67,542: Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun korjaus ja hoito...,279,225: Vesisäiliöiden ja vartijanasunnon lämmitys ja valaistus ,454: Vedenkulutus... 7,78: Sekalaiset kustannukset... 3,449: Pohjavesilaitosten putkiverkko jen korjaus ja kunnossapito... 95,986: = Liitosalueiden vesijohtojen korjaus ja kunnossapito...,770,452: mk 4,989,084:' tehden 24,3' pennin menon jokaiselta Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulta vesiku iltiometriltä. Vanhan kaupungin laitoksen käyttömenot nousevat 65,452,376 markkaan eli jokaiselta Vanhastakaupungista pumputulta vesikuutiometriitä 235,079 penniin. Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 2 vuotoa, joista Mannesmannputkissa.. Laitokselle on tuotu tarkastettavaksi 49 piirustusta yksityisten vesi ja viemärijohtojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta.

30 6 E. Mittari ja asennusosasto', työpaja ja varasto, Työpajan esimies, palkka.... TyÖnjohto, konttori ja varasto, apulaiset sekij. inventtaus..'... Mittarien vaihto, 'korjaus ja tar, kistus...:...:... Työpajarakennusten ja aitojen korjaus ja kunnossapito... Tontinja rakennusten puhtaanapito...:... Valaistus... Lämmitys ja polttoaineet.... Vedenkulutus... Yövartiointi ja sekalaiset menot 552,60: 4,454,668: 4,834,660:.,22,665: 632,762: 67,290: 34,45: 7,975: 650,769: mk 2,637,364: Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 203 liittymistä putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Läpimitta mm Luku~ärä kpl.,p. Yhteiset sekalaismenot. Poistot ja palautukset... ' Osuus kaupungin suorittamista eläkkeistä...,. Vuokrat..... Työkalujen ja kaluston hankinta Vakuutusmaksut... Työntekijäin erinäiset edut... Korot konttokuranttitilistä kau 4,747,590: 254,36: 799,045: 22,80: 0,833,082: pungin kassassa... 7,56,842:" Sekalaiset... 39,600: ~ mk 23,852,475: G. Kuoletukset ja korko.' Kuoletukset sekä korko pääomavelalle, kau 'punginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 927 'ja tammikuun 28 p:nä 93 tekemien päätök~ sien mukaan laskettuina, ovat seuraavat: Kuoletukset, siv ,246,974: '7 % korko'pääomavelalle... 83,566,525:,. mk 28,83,499: Jos yhdistellään edelläolevat menot sekä myös kustannukset, jaettuina jok,aiselle pum~ putulle pinta ja pohjavesikuutiometrille (27,96,460 maj, saadaan seuraava taulukko: ~enot sekä kustannus jokaiselta pumputulta veslkuutlometrltä~ A. Hallinto...:...'...,B. Kas!ja ja tilivirasto...:... C. K(iYltö ) laboratorio... 2,698,424: 2) vedenpumppuaminen Vanhassakaupungissa 22,522,326: 3) suodatus Vanl;la.ssakaupungissa... 2,884,87: 4) kemiallinen puhdistus ja selkeytys Vanhassakaupungissa... 30,627,26: 5) muut menot Vanhassakaupungissa... ' 6,79,593: 6) Pohjavesikustannukset (sekä jaettuina mk 3,973,267: ',506,262: ' Penniä vesikuutiometriitä ( ' ,96,460 mb:iie)...,8,576: 66,570,952: D. Putkiverkot ja vesisäiliöt...,...,... 4,989,b84: 53: 606 E: Mittari ja asennusosasto, työpaja ja varasto ;637,364: F. Yhteiset sekalaismenot... 23,852,475: ~~ mk' 33,529,404: G.Ku,oletukset j~korko,.,...:. 28,83,499: Yhteensä mk 262,342,903:

31 i7. Voltto ja tappiotili. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 2 ja 3 mk 324,63,478: Menot. Hallinto, käyttö ym. erittelyn mukaan siv ;..... Kuoletukset ja korko, siv :... : ,529,404: 28,83,499: : 262,342,903: Vuoden voitto... ;... :... 6,820,575:, mk. 324,63,478: Tila joulukuun 3 p:nä 950. Varat.. Pääoma arvo edelläolevan erittelyn mukaan...:...,279,527,200: Tarvikevarasto... 78,694,426: Kassa... 58,877: Saatavat... 85,287,235: Ennakkomenot.... 2,063,70: Pankkitilillä olevat vakuutusmaksut...,223,650: mk,456,954,558: Velat: Kaupunginrah,asto: pääomavelka...,279,527,200: Konttokuranttitili ,354,658:,373,88,858: _ Menojäämät.... 7,303,799: Liikevaihtovero ym. maksuja... 2,92,076: Talletetut vakuudet ,756,250:,395,33,983: Voitto... 6,820,575: mk,456,954,558: Menot ja tulot kirjanpäätöksessä vuonna 950 sekä muutamina aikaisempina vuosina on yhdistelty liitteeseen n:o. Helsingissä, huhtikuussa 95. R. W. Taivainen.

32 Liite n:o. Otteita vesilaitoksen vuosi kertomuksista. Utdrag ur vattenverkets 4rsberättelser. Menot Utglfter Pumputtu Laitoksen pää Uudlsrakenvesimäärä omaarvo '/. nukaet vuoden KuoletukBet ja korko') kuluessa Hallinto, käyttö y m. Yhteensä menoja Amorterlngar och Förvaltnlng, drlft etc. Vuosi Uppfordrad Verketa kapltal Nyanläggnln ränta') Summa utglfter Ar vauen värde den '/, gar under a.ret i mängd, p p p m8 :ltä ma:ltä ma:ltä mk mk mk p per p per p per ml mk mk ma m' inl & H ; ) " & S m & , lu " :78& U , & A a oBl U & & , ,, U CQo , , , , S " 948 ) , '922, , '" , , Vuosi Ar T u l 0 t n k 0 m s t er Nettovoitto }+ Nettovlnst VedenmyyntI Muut tulot Yhteensä tuloja Tappio VattenfHrsäljnlng övrlga Inkomster Summa Inkomster Förlust % pääomaarp p p vosta mk m 8 :ltä mk ma:ltä mk ma:ltä mk % &V Ii perma liperm8 pperm l kapl \ talvär det } as & " U & 930 ) & ou & &u & & & & && uI , BOl & & , \ & O.n " & ,25.9& && " & B & ) Vuoden 926 toisesta kirjanpäätöksestä alkaen kuoletukset on laskettu korotetun pääomaarvon mukaan ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. F.o.m. andra bokslutet år 926 äro amorteringarna uträknade pä detl förhöjda kapitalvärdet ocb räntan 7 %; därförinnan endast 5 % ränta. ) Pääomaarvo korotettu..948.

33 9 Liite n:o 2. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen toiminnasta vuonna 950. Kemiallinen vedenpuhdistus. Kertomusvuonna käsiteltiin vettä kemiallisesti 28,520,275 m S eli keskimäärin 78,38 m 8 vuorokaudessa. Suurin vuorokautinen vesimäärä eli 96,600 m 8 käsiteltiin.5. ja pienin 46,00 m Kun vuonna 949 käsiteltiin vettä kemiallisesti 26,680,407 m s, niin lisäys oli 6.90% sen oltua edellisenä vuonna. 85 %. Selkeyttämisaltaita tyhjennettiin ja huuhdottiin 9 kertaå. Tähän sekä muihin vähäisiin puhdistustoimiin kului kemiallisesti käsiteltyä vettä 44,00 m 8 Vedenkäsittelyyn käytettiin kemikaleja seuraavat määrät: Aluminiumisulfaattia 7/8%:na,927,924 kg Kalsiumioksidia 00%:na 48,022 kg.... Klooria 33,905 kg.... ~ktivihiiltä 2,980 kg.... Grammaa m 8 kohden määrin Keski E't V"h't UI en. alen Aluminiumsulfaattia kului m 8 kohden enemmän kuin tiettävästi milloinkaan aikaisemmin. Tämä jnhtui toisaalta siitä, että jokiveden humuspitoisuus pitkällisten sateiden vuoksi sekä alku että loppuvuodesta oli suuri, toisaalta siitä, että jokiveden alkaliniteetti sateettomari loppukesän aikana oli korkea. Myös vedenkulutuksen jatkuvasta lisääntymisestä johtuva selkeytymisajan lyheneminen aiheutti ajuminiumisulfaatin käytön enenemistä. Suodatus. Kertomusvuonna oli käytössä 4 pientä eli ns. Asuodatinta, joista jokaisen pintaala on ma, antoisuus 35.7 ms/h' ja suodatusnopeus' 6., mjh, sekä 4 suurta eli ns. Bsuodatinta, joista jokaisen pintaala on 32.6 m a, antoisuus m 8 /h ja suodatusnopeus 6.3 m/h. A ja B suodattimien lisäksi on aikaajoin ollut käytössä 2 uutta' kaksois eli ns. Csuodatinta, joista kumpaisenkin pintaala on m 2 Mittareiden puuttuessa on viimemainittujen antoisuus, suodatusnopeus ja pesuvesimäärä sekä näiden perusteella suoritetut laskelmat epätarkkoja. Kertomusvuonna suodatettiin vettä, pesu ja huuhtelu vesi mukaanluettu~a, 28,376,75 m S, mistä määrästä pesu ja huuhteluvettä oli 533,474 m 8 eli. 8 7%. Pesuveden suhteellinen määrä on suurempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli. 6.8%. T<imä johtuu mm. siitä. että veden kulutuksen lisääntyessä veden selkeytymisaika lyhenee, mistä syystä selkeytyminen, varsinkin veden ollessa kylmää, jää epätäydellisemmäksi ja suodattimien kuormitus vastaavasti kasvaa. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot esitetään taulukossa. Taulukko. Suodattimien käyttöaika yhteensä.... Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaanluettuna). Suodatettu vesimäärä suodatinta kohden tunnissa. Suodattimien pesujen luku.... Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä keskim. Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä suodatinpintaalan m a kohden.... Käyttöaika kahden pesun välillä.... Pesuaika kerrallaan, keskimäärin.... Pesuvesimäärä yhteensä.... Pesuvettä pesua kohden, keskimäärin.... Pesu vesimäärä prosenteissa suodatetusta' vesimäärästä.... Asuodattimet 34,720 h 4,70,479 m m S,454 3,240 m m 8 23 h 53' 0' 00". 02,358 m 8 70., m 8 2. (7 % Bsuodattimet Csuodattimet 0,293 h. 7,884 h 20,608,564 m S 2,995,534 m a m a m S 2, ,48 m 3,887 m 8 263,7 m 8 63., ml 4 h 4' 3 h 7' 9' 05# 0' 2 N 307,526 m 8 6,992 m a 26.6 m m a l.u % 2.0.7%

34 20 Suodattimien huuhtelujen luku.... Huuhteluaika kerrallaan,. keskimäärin.:.... Huuhteluvesimäärä (arvioitu)... Huuhteluvesimäärä (arvioitu) huuhtelua kohden, keskiinäärin... Asuodattimet 2,599 Bsuodattimet Csuodattimet,204 '8' 04# 7'# 37,392 m a 24,206 m a 4., ml '20. ml Kemiallisesti käsitellyn veden määrä jakaantui kertomusvuonna seuraavasti: Pumputtu verkostoon... 27,842,70 mieli 97.62% Selkeyttämisal taiden tyhjennys ja huuhtelu... 44,00 II 0.5% Suodattimien pesu ja huuhtelu ,474 >. 87% ~~ 28,520,275 ml eli 00.00% Laboratoriotyöskentely. Kertomusvuonna tutkittujen näytteiden luku käy ilmi seuraavasta yhdistelmästä: Vantaanvedenjajohtoveden kemiallisia analyysejä näytteestä Muitten vesien... ' Käyttötarkkailuun kuuluvia määrittämisiä.... 9,322 Veden bakteeripitoisuusden määrittämisiä...,854 Veden coli & aerogenesbakterien määrittämisiä Veden colibakterien määrittämisiä :... 6 Kemikalioanalyysejä ~. Yhteensä,326 näytettä Vantaanveden ja johtoveden tär.keimmät Iysikaaliskemialliset ominaisuudet kertomusvuonna Taulukko 2. sekä edellisinä viitenä vuotena on esitetty taulukossa 2. Valon läpälsy 00 P.erman Vapaata Vetylonl Värin voi mm läpi. ganaaun Lluennelta AlkaIlnl hllllhap väkevyys, Tehokasta KOkonals Vuosi makkuub, kulutus, 9uoloJa, teettu. poa. klooria. kovuus, Ljustrans Vätejon Ar mlsslon Färglnten Perman Lösta Alkallnltet. FrI kol koncentra Aktlv Total gen. 00 8ltet. ganatför salter, syra, Uon. klor. härdhet. mm. bruknlng. ml/l. % mg/i Pt mg/lkmno.. mg/l ntto HCI mg/l CO. ph mg/l CI do Vantaanvesi Vandavatten ; :.,..,.. 94L ) , , a Suurin , , PIenin ,.9 ]ohtovesi Ledningsvat ten > 90 I a ) I 4.5 i > n Suurin , , sn Pienin > O. Dl 3.5 ) Arvot ovat vuoden 947 alusta 0 mm vahvuisen vesikerroksen valonläpäiseväisyyksiä.

35 2 Vantaan veden vapaan hiilihapon ja kovuuden sekä johtoveden kovuuden arvot ovat keski. arvoja 2 analyysistä. Muut arvot ovat keskiarvoja päivittäisistä määrityksistä. Vantaanveden ia iohtoveden fysikaaliset ia kemialliset ominaisuudet, jotka on saatu kertomusvuonna tehdyistä 2 täydellisestä analy sistä, esitetään taulukossa 3 keski ja ääriarvoina. Taulukko 3. Vantaanvesi Keski! Suurin! arvo Pienin.Johtovesi Keski! SUUrin,,! Pienin arvo Lämpötila, + Co.... Valon läpäiseväisyys 0/ o:ssa 0 mm kerroksen läpi Värin voimakkuus, mg/l Pt.... Liuennutta happea, 0a' mg/l.... Kyllästysaste /o:ssa.... Sähkönjohtokyky, 0 6 x Johtokyvystä laskettu määrä liuenneita suoloja, mg/l.... Haihdutusjäännös 80 o :ssa mg/l..... Hehkutusjäännös, mg/l.... Hehkutushäviö, mg/l.... Permanganaatinkulutus, KMn 0" mg/l..... Albuminoidiammoniakkia, NH" mg/l.... Tehokasta klooria, Cl, mgfl.... pjihappoa, SiO a, mg/l......aiuminiumia, AI, mg/l.... Rautaa, Fe, mg/l.... Mangaania, Mn mg/l..... Kalsiumia, Ca, mg/l.... Magnesiumia, Mg, mg/l.... Ammoniumia, NH" mg/l..... Sulfaatteja, SO"mg/l.... Klorideja, ei, mg/l... ;... Nitraatteja, NO" mg/l..... Nitriitteja, NO a, mg/l..... Bikarbonaatteja, HCO a, mg/l.... Alkaliniteetti. ml/l n/ 0 HCl (metyylioranssi)..... Vapaata hiilihappoa, CO z mg/l.... Vetyioniväkevyys, ph.... Kokonaiskovuus saksal. asteissa.... Bikarbonaattikovuus saksal. asteissa..... Mineraalihappokovuus saksal. asteissa.... 8,0 85,8 75 0,7 87,8 7,0 87,8 5,8 loi,, 50" 67,8 0,44 27,8 7,8 3,3 0,07 " 4;9 0,3 2,8 9,8 4,8 0,08 29, 4,8 5,7 6,9 2,7,3,4 20,9 98, ,9 00,0 62,5 2,9 28,8 58,2 68,0 08,& O,H 56,7 7,8 7,8 0,08 4,6 6,2 0,86 7,8 6,4 0,5 0,06 59,8 9,7 9,9 7,5 3,2 2,7 2,4 0,2 70,8 75 8,0 77,3 67,4 50,5 9,8 73,4 40,2 37,2.0,38 3,4 2,8,3 0,05 6,6 3,5 0,07 8,4 5,4,0 0,0 7,3,3 3, 6,5,9 0,3 0" 8,0! 20'4! >99 2 5,4 3,7 94,4 00,0 8,7 22,8 36,2 33,3 0,8 3,8 6, 0,06 8,, 0,3 0,06 25,8 4,3 0;88 42,7 0,3 4,6 0,0 32,8 5,4 3,3 7,2 4,6,5 3, 59,8 66, 27,8 40,0 9, 0,07,3,5 0,20, O,OR 34, 5,4 0,7, 63,5 7,8 0,5 0,05 52,6 8,8 6,8 8, 6,0 2,, 5, 0,2 >99 o 8,8 83, 37,7 03,3 07,0 80,2 25,0 2,3 0,03 4,9 0,8 0,08 0,04 20,0 2,8 0,07 36,0 5,8,0 0 8, a 3,0 o 6,9 3,5 0,8,9 Vantaanveden ia iohtoveden bakteripitoisuus esitetään taulukossa 4 pesäkelukuina kertomusvuodelta kuukausi ja vuosikeskiarvoina sekä viideltä edeltäneeltä vuodelta vuosikeskiarvoina, minkä lisäksi siitä käy ilmi päivittäin todettujen bakteripitoisuuksien ääriarvot. Taulukossa 5 esitetään Vantaanveden ja johtoveden coliaerogenesbakterien todennäköinen luku ml:ssa viikottain tehtyjen määritysten keskija ääriarvoma.

36 22 Taulukko 4. Vuosi ja kuukausi. 950 Tammikuu.... Helmikuu... :.... Maaliskuu'.:.. ::....i... :... :. Huhtikuu...,..... Toukokuu'... :... ;.:.... Kesäkuu... ::.i Heinäkuu.... Elokuu... '.... Syyskuu.... Lokakuu...,.... Marraskuu....Joulukuu.... Koko vuosi... '... r " Van t a.a n v e S i I Suurin I Pienin I 2,93 8,700,300 4,06 8,200,800 0,200 46,000,400 9,840 48,000,500 2,035 5, ,600, 30 9,474 55,000 I 600 4, ,000,000 II 5,864 7, ,2 I 57,000 I 70 II Keskimäärä Keskimäärä Johtovesi I Suurin I Pienin , O., O., ,277 80, ,834 70, , ,000 70, , ,760 00, , O. a 2.0 Taulukko 5. Collaerogenes,ryhmfenbak teerefta. I Vantaan vesi, 'ml:ssa J obtovesi, 50 ml:ssa Keskimä.ä:rä Suurin Pienin I I I Keskimäärä Suurin Pienin I I I Sollarl Ranta.

37 Selostus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta 950. Vuosi 950 oli kaasulaitoksen 90. toimintavuosi. Tästä ajasta on kaasulaitos ollut 50 vuotta Helsingin kaupungii;t omistuksessa. Kuluneena vuonna on kaasulaitoksen toiminta sujunut häiriöittä. Syksyllä puhjenneet lakot, jotka kestivät lähes 2 kuukautta, vaikuttivat kuitenkin huomattavasti kaasun kulutukseen vähentäen sitä niiden aikana. Hiilen hinta oli alkuvuodesta laskusuunnassa, mutta kesäkuussa muuttuneen maailman poliittisen tilanteen johdosta hinta rupesi jyrkästi nousemaan ja hiilen saanti vaikeutui; jopa 25,000 tonnin ostettu kivihiilierä jäi toimittamatta. Hiilen rahti nousi samanaikaisesti noin kaksinkertaiseksi. Kaasulaitos tuotti vuoden aikana kivihiiliä 65, tonnia, josta määrästä oli Westfahlin koksihiiltä 46,229.2 tonnia ja englantilaista kaasuhiiltä 9, tonnia. Westfahlin hiili tuli Saksasta, Belgiasta ja Ranskasta. Tuontihiilen keskihinta vap. varastossa oli mk 3,680: 84. Kaasulaitos arvioi kivihiilen kulutuksen 83,000 tonniksi keskihintaan 3,350: mk/tn. Todellisuudessa oli kivihiilen kulutus 76,046.0 tonnia, josta määrästä oli n. 60% Westfahlin hiiliä. Käytetyn hiilen keskihinta oli 3,92: 67 mk/tn.. Vuoden aikana myytiin laitoksen käyttöön sopima tontl,lo hiiltä tonnia, yht. mk,492,030:. Metaanikaasua ostettiin Kyläsaaren ja Rajasaaren likaveden puhdistuslaitoksilta yhteensä 668, m 3 a. 0: 82/m 3 Talousarviossa oli edellytetty 600,000 m a a. 0: 80. Kaasun kulutus oli vuoden kuluessa 28,44,385.0 m 3, joten lisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli 99, m 3 eli 3.34%. Koksivarastot vuoden alussa olivat yhteensä 42,905.7 tonnia, josta määrästä murskaa oli 24,698.7 tonnia. Kireän polttoainetilanteen johdosta saatiin aikaan myyntisopimukset koko murskamäärälle ja toimitettiin sitä vuoden aikana ostajille yhteensä 7,256.7 tonnia. Vuoden aikana myytiin koksia kaikkiaan 59, tonnia keskihintaan mk 3,834: 7 tonnilta. Tämä keskihinta on pienempi verrattuna edellisen vuoden vastaavaan hintaan johtuen siitä, että halvan koksimurskan osuus koksin kokonaismyynnissä oli tavallista suurempi. Koksivarastot vuoden lopussa olivat yhteensä 29,275.2 tonnia, joten varastot pienenivät vuoden kuluessa 3,630.6 tonnilla. Vuoden kuluessa asennettiin putkijohtoja 3,08.4 m. Entisiä johtoja poistettiin m. Vuoden päättyessä oli putkiverkoston kokonaispituus 95,45. &8 m. Liittymisjohtojen kokonaispituus oli 26,28.92 m. Kaasunkäyttökojeita asennettiin 850 kpl, joten vuoden lopussa oli asennettuja kaasukojeita yhteensä 00,673 kpl. Kaasun perushinta oli koko vuoden ajan 5: /3/3:. mk/m 8 Kaasutariffi oli vuoden aikana seuraava: 300 m a kaasua n. 2 kk:n mittarinlukemakautena... : »»»2» ,000» ,00~,000» 2... yli 6,000»2 &... Kvston päätös : /m f 4: 85» 4: 70» 4: 55 4: 40 0 /43/2: Ryhmä : 0,002 mb/v.... Ryhmä II: yli,002 m 3 /v. perusmaksu 5,00 mk/v. ja.... Khn päätös '950 5: m3 0: t

38 26 Kaasurahakkeen hinta on ollut 25: mk. Yksi kaasurahake vastaa 2/3 ml kaasua. Talousarviossa oli laitoksen voitoksi oletettu 87,685 mk, mutta kun lisätalousarvio osoitti vajausta 30,600,000 mk, tuli kaasulaitoksen lopullinen talousarvio osoittamaan 30,42,35 mk:n vajausta. Todellisuudessa vuosi 950 tuotti kaasulaitokselle 5,284,873 mk:n ylijäämän. Laitoksen kirjediario v. 950 osoittaa, että laitokselta on lähetetty,557 kirjettä ja sille on saapunut,500 kirjettä. Sitä osaa saapuneesta postista, joka koskee ilmoituksia henkilöluvuista ym., ei käytännöllisistä syistä ole viety diarioon. Edellisen vuoden lokakuussa aloitetut uuden bentsolin erottamislaitteen asennustyöt saatiin loppuunsuoritetuiksi kertomusvuoden helmikuussa ja laite otettiin käyttöön maaliskuun p:nä. Laitteen on toimittanut hollantilainen t:mi N. V. NoritVereeniging ja se eroittaa bentsolin kaasusta aktiivihillen avulla. Siihen kuuluu 2 pesuria, bentsolin jäähdyttäjä ja säiliö, kaasun puhailin ja säätäjä ym. laitteet. Hankintaarvo on 9,699,054: mk. Samalla kun uusi bentsolin eroittamislaite pantiin käyntiin, pysäytettiin vanha öljypesulaite ja pesutornit muutettiin kaasun jäähdyttäjiksi. Vuoden 950 alussa oli laitoksella käynnissä 6 kpl hyväkuntoista viistokammiouunia. Tammikuun lopussa valmistui kokonaan uusittu seitsemäs viistokammiouuni. Koska pari vanhaa, :useampaan kertaan korjattua uunia oli edelleen käytössä ja kaasunkulutus ei mainittavasti lisääntynyt, voitiin viimeksi valmistuneen uunin käyntiinotto lykätä syksyyn. Syksyllä v. 949 valmistuneiden 3 kpl viistokammiouunien yläosan uusiminen oli tanskalaisen toimininien Edvards & Rasmussenin suoritettava urakalla ja lopputilitys ja sen molemminpuolinen hyväksyminen viipyivät, joten koko tämän korjauksen kustannukset, urakkasumma työstä, materiaali ja seitsemännen uunin korjauskulut jäivät vuodelle 950. Nämä tekivät yhteensä mk 47,686,892:. Kaasulaitoksen laajennustyötä (liite 8), uuden kaasulaitoksen rakentami,sta, jatkettiin vuoden aikana ripeästi ja valmistuikin uunirakennus siten, että tilapäinen katos varsinaisen tulenkestävän muuraustyön suojaksi voitiin rakentaa. Hiilenkäsittelyrakennusten valmistuessa aloitti engl. toiminimi SimonCarves Ltd koneiston asentamisen edellämainittuihin rakennuksiin. Savupiippu muurattiin perustukselleen, koksinseulonta ja säiliörakennus saatiin rakennet:ksi melkein valmiiksi. Generaattorirakennus, puhallinrakennus, märkäsammutuslaitteen perusta ja sammutusvesisäiliötomi rakennettiin valmiiksi ja sitäpaitsi tehtiin pienempiä perustuksia eri kuljetuslaitteita varten. Insinööritoimisto Alfred A. Palmbergin kanssa tehtiin sopimus kaasunpuhdistusrakennusten perustustöiden suorittamisesta laskut yönä ja tulikin tämä työ pääosiltaan valmiiksi vuoden kuluessa. Joulukuussa tehtiin saman toiminimen kanssa urakkasopimus kaasunpuhdistusrakennusten suorittamisesta, koska heidän tarjouksensa kilpailussa oli halvin. Rakennustöitä laitoksen uuden hiilisataman valmistamiseksi jatkoi.satamarakennusosasto vuoden kuluessa; mutta teknillisen työvoiman puutteessa työ edistyi hitaasti. Kuitenkin voitiin kesällä täyttää n. 20,000 m 2 laajuinen vesialue hiekkaimurilaivojen avulla, johon kului 90,000 m a hiekkaa. Sähkö ja kaasulaitoksien uusi viemärikanava valmistui vuoden kuluessa. Hiilikentän ja koksivarastoalueen koneistojen hankinnat saatiin lopultakin päätökseen. Toimittajina ovat: Valmet Oy, hiilikuljetin, Ahlström Oy, Varkauden Tehtaat ja Demag A. G. yhteistyössä 2 kpl siltanostureita kivihiilisatamaan sekä Ahlström Oy, Varkauden Tehtaat koksivarastokuljettimet. Koska raakaaineitten, vars;nkin rakennusteräksen, hankinta on maailmanmarkkinatilanteen muuttumisen johdosta vaikeutunut ja viipynee, tulee koneiston toimitus myöhästymään. Kaasulaitoksen laajennukseen qn käytetty varoja seuraavasti: v mk v ;... v ,446,48: 45,40,584: 79,83,724:. Yhteensä mk 48,040,789:

39 27 Englantilaisen toiminimen SimonCarves Ltd:n kanssa toukokuussa V" 948 tehty hankintasopimus perustuu joulukuun v. 947 hintatasoon. Indeksikorotukset vaikuttavat siis huomattavasti toimitushintaan. V:n 950 osalle tulleista indeksikorotuslaskuista on englantilaisten konetoimitusten kustannuslisä n. 0 %, tulenkestävien tiilien kustannuslisä. n. 5% ja kotimaisten rakennuskustannusten indeksilisä n. 00%, joissa korotuksissa sekä raakaaineet että työpaikat on otettu huomioon. Englantilaiset korotukset ovat siis verrattain kohtuulliset. Kotimaisten rakennus ja asennuskustannusten osalta nämä korotukset aikaansaavat huomattavan menoerän. Kaasulaitoksen 9Ovuotisjuhla vietettiin kahvitarjoiluineen kaasulaitoksen tehtaalla Sörnäisissä. Tilaisuuteen oli kutsuttu kaupunginvaltuutetut, kaupunginhallituksen ja teollisuuslaitosten lautakunnån jäsenet, eri laitosten päälliköt ja muita kaupungin virkailijoita sekä sanomalehtien edustajia. Teollisuuslaitosten lautakunnan puheenjohtaja, johto S. Jalavisto lausui ' vieraat tervetulleiksi ja toimitusjohtaja M. Häyrynen selosti laitoksen toimintaa kuluneitten 90 vuoden aikana sekä rakenteilla olevia suuria laajennus ja uudistustöitä. Kutsuvierailla oli vielä tämän jälkeen tilaisuus pätevien oppaiden johdolla tutustua laitokseen. Selostustilaisuudessa jaettiin kaupungin arkistonhoitaja R. Rosenin tekemä muistojulkaisu theisingin kaupungin kaasulaitos Illalla järjestettiin kaupungintalon kokoussalissa juhla kahvitarjoiluineen ja tansseineen kaasulaitoksen henkilökunnalle. Lyhyen ohjelman jälkeen ojennettiin kaupunkiliiton ansiomerkit 30 vuotisesta palveluksesta seuraaville: rouva Astrid Dahl, neidit Aino Lindfors ja Eva Melander sekä herrat Leo Adolf Forsten, Väinö Ilmari Heiman, Henrik Leonard Laine ja Mikko Severi Suvanto. Juhlassa oli läsnä lähes 400 henkeä. Triins. Olavi Tammenoksa, joka, oli laitoksen toimitusjohtajana v. 946 lukien, erosi kesäkuun p:nä. Uudeksi toimitusjohtajaksi valitsi kaupunginvaltuusto dipl. ins. Matti Häyrysen. Vuoden 950 päättyessä oli kaasulaitoksen palveluksessa 0 sääntöpalkkaista ja 27 tilapäisen työvoiman tileiltä palkattua eli siis yhteensä 37 viranhaltijaa sekä 372 viikkopaikkaista työntekijää. Vuoden kuluessa on kuollut tilapäinen kuukausipaikkainen ja viikkopalkkainen työntekijä~ Eläkkeelle on siirtynyt sääntöpaikkainen viranhaltija, nimittäin mittarlnlukija ja 9 työntekijää. Laitoksen palveluksesta on eronnut 3 sääntöpaikkaista viranhaltijaa, nimittäin toimitusjohtaja ja 2 toimistoapulaista, tilapäistä, nimittäin 7 toimistoapulaista, esimies, mittarinlukija ja 2 lähettiä sekä 35 viikkopaikkaista työntekijää. Tilivuoden kuluessa on laitoksen palvelukseen otettu sääntöpalkkainen, nimittäin toimitusjohtaja ja 4 tilapäisen työvoiman tileiltä palkattua, nimittäin 8 toimistoapulaista, 4 esimiestä ja 2 lähettiä sekä 25 viikkopaikkaista työntekijää. He~lökunnassatapahtuneet' muut~kset ilmenevät seuraa'!~:a: asetel:mas~:..5ääntöpalkkaisia: Viranhaltijat 'Otettu palvelukseen... '... '.... "Vakinaistettu tilapäisiä... :.... :Kuolleita... :Eläkkeelle siirtyneitä... :Eronneita...' : ,... 0 Tilapäisiä: ;... ' ~ettu palvelukseen Siirto 39 0

40 28 Siirto 39 0 Kuolleita Eläkkeelle siirtyneitä... ~...,... Eroriiieita...,...:,... Vakinaistettu sääntöpalkkaisiksi...:...: l :...:: Viranhaltijoita yht. 37 Työntekijät. l.l ' 394 Otettu työhön... :....'. 25 "49 Kuolleita... :... :... ~....".... Eläkkeelle siirtyneitä...,... :.... Eronneita.'.... Kuukau~ipalkalle siirtyneitä... ; Työntekijöitä yht. 372 Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan korotettiin kaikkien viranhaltijain palkat 2 palkkaluokalla l lukien. Kaupuriginvaltuuston tekemällä päätöksellä nimitettiin lukien 24. palkkaluokan apulaisvarastonhoitaja 24. palkkaluokan tavarakirjanpitäjäksi ja kaupunginvaltuuston päätöksellä 22.l. 950 korotettiin erään 8. palkkaluokassa olevan toimistoapulaisen palkka 20. palkkaluokkaan lukien. Toimitusjohtaja on nimittänyt lukien 8. palkkaluokan toimistoapulaisen 2. palkkaluokan myyjäksi. Kaupunginvaltuuston tekemällä päätöksellä on apulaisjohtajan aikaisempi palkkio poistettu ja hänen palkkaluokkansa korotettu yhdellä palkkaluokalla 48. palkkaluokkaan lukien. Kaasunvalmistus. Kivihiilikaasua valmistettiin 27,757,600 m a. Siihen käytettiin 76,046.0 tonnia kivihiiltä. Kaasunvalmistukseen käytetty kivihiili tuli maksamaan keskimäärin 3,9'2: 67 mk metritonnilta,000 kg:sta kaasutettuja kivihiiliä on kaasunsaanti ollut mao Sivutuotteiden valmistusta la myyntiä osoittava asetelma. Koksla /. Te~ Bentsolla / Ammoniakkia / 25 % Raakaa I Puhdlstettua Varasto vuoden alussa... kg 42,905, , 200 3, 745 7, 580 2,387 Valmistus... 6,747,05 2,65,08 232,053,580, ,65) kgl 04,652,75 2,906,28 235,798,598, ,038 Myyty... k. g \ 59, ,347,326/ 230,074 4,704\ 44,52 2 ) Käyt. raakain. ja omiin tarpeis. 6,3, ,553,855 5;346 kgl 75, ,348,28 230,78,568, ,858 Varasto vuoden lopussa... kgl 29,275, ,000 5,620 29,670 22,80 Tolo myydy~~',i~tuou.;,ta "''27,9,540,:'" 6,875,5: 2,890,72:,97,442: 3 ) Kesklmyyntihmta... 3,834:7 7:9 2:56 26:09 tonnilta kilolta kilolta kilolta ) Määrään sisältyy 34,095 kg raakabentsolin etutislettä, 5,083 kg jätehartsia ja 450 k'g jätelipeää. 2) Määrään sisältyy 29,503 kg raakabentsolin etutislettä, 5,783 kg jätehartsia ja 450 kg jätelipeää. 3) Määrään sisältyy tulo myydystä jätelipeästä.

41 29 Kaasunkulutus. Kaasua valmistettiin kivihiilestä kuten edellä on sanottu 27,757,600 ml. Siihen sekoitettiin Helsingin kaupungin rakennustoimistolta ostettua metaanikaasua 668, ml. Kun vuoden alussa oli kaasua kelloissa 45,300 m' ja vuoden päättyessä 57,500 ml, oli kulutukseen käytetty kaikkiaan 28,44,385.0' m l kaasua. Kaasunkulutus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 99,000. te ml eli 3. u%. Suurin kaasunkulutus vrk:ssa merkittiin 23.2., jo,loin se nousi 07,900 ml:iin. Vähin määrä kaasua, nimittäin 27,600 ml, kulutettiin Kulutus on jakaantunut seuraavalla tavalla: Yksityinen kulutus...' % 26,660, ml } Kaasulaitoksen oma kulutus... : % 83, Vuoto ja nesteytyminen %,570, ~~ Yhteensä 00.00% 28;4l4, ml. Yksityinen kaasunkulutus. Vuoden 950 kuluessa on kuluttajien käytössä oleva mittaristo lisääntynyt 36 kpl. Kaupungissa paikoilleen asetettujen kaasumittarien koko lukumäärä oli vuoden lopussa 72,339 kpl, joista 2,309. kpllaskumittareita ja 5,030 kpl rahakemittareita. Vuoden aikana on mittareita korjattu 8,282 kpl, joista laskumittareita 2,0 kpl ja rahakemittareita 6,8 kpl ja vaihdettu kpl, joista lasku mittareita kpl ja rahakemittareita kpl. Mittarien kautta on kaasua kaikkiaan myyty 26,660,475 m a, mistä määrästä 3,636,596 ml' laskumittareilla ja 3,023,879 ml rahakemittareilla... Kaasun perushinta samoin kuin kaasurahakkeen hinta pysyivät koko vuoden muuttumattomina. Suurkuluttajien kaasuhinta alennettiin. kuten sivulla on esitetty. Kaasumttarien vuokra. Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti poistettiin kaasu laitoksen liittymismaksuminimi..947 lukie~ ja korvattii~ mittarin vuokralla, jonka kansanhuoltoministerii;> on vahvistanut 7: 50 mk:ksi kuukaudelta. Kaasun vuoto ia nesteytyminen. Ilmoitusten ja tutkimusten perusteella havaittuja kaasuvuotoja on vuoden kuluessa korjattu 50 kpl. jotka ovat olleet liitoskohdissa syntyneen hataruuden aiheuttamia sekä 9 kpl putkimurtumia. Nesteytymisen ja vuotojen aiheuttama kaasutappio kuluneelta vuodelta oli,570,23.0' ml. Laajennuksia ja arvonlisäyksiä. Pääioktoverkko. Vuoden kuluessa on asennettu uusia johtoja: m mm Painejohto Hallitus ja Kaivokatuihin Vlr.ptk »»»»»... 8., 300 KustaaWaasantiehen Intiank.Iuoteeseen ».. t & » Painejohto Hämeentiehen Vallilan siirtolapuut. kohdalla : » Siirto,22. 7 ) Josta kaupungin koulut. sairaalat ja muut laitokset 270;67 ma.

42 30 Siirto Hämeentiehen, Intiank.etelään.... Tarkkaamp.katuun. Vkulmastatonttiin n:o t Koskelantiehen. IntiankadultaKustaaWaasantieIle.... ~dekujaan n:o 5. Valpurinkadultaetelään.... Konemestarinkatuun. Raidekujalta n:o 5Kirvesmiehenk.... Kirvesmiehenkatuun. Konemestarink.etelään.... Pallokentälle. Urheiluk. Stadionintorniin.... Kansakoulu katuun. Fredrikink.itään.... ja poistettu entisiä: TarkI:caamp. kadusta. Vkulmastatonttiin N:o t Fredrikinkadusta. Pursimiehenk.Merimiehenk. Ritarikadusta. KirkkokadultaRauhankadulle m, mm 200 V Ir.ptk. 200 t ISO 00 M.M.ptk. 50 Vlr.ptk. 50 M.M.ptk Vlr.ptk. 200 Vlr.ptk M.M.ptk. 75 Vlr.ptk. V:n 950 päättyessä oli pääjohtojen yhteenlaskettu pituus " m ja niiden keskimääräinen läpimitta mm.. Pääjohtoverkon arvonlisäys on mk : Liittymisjohdot. Liittymisjohtoja. joita vuoden alussa oli kpl. asennettiin vuoden kuluessa kaasunkulut.tajien lukuun 32 uutta ja poistettiin 2. joten vuoden lopussaliittymisjohtoja oli 2;657 kpl. yhteensä. 26,28. II m. Liittymisjohtojen arvonlisäys on mk : Kaasumittarit. 00 kpl rahakemitiareita... :... mk : Kalusto. Kuormaauto. 5 tonnin, hytti 6 hengelle... mk : Asuinrakennus. Päivystäjäin asuinrakennus Kivelänkatu 5 Rakennuskustannuksia... mk 8.607,043: Rakennukset vaakakammiouuneille kivihiilen käsittelylaitteelle. (karkea murskaaja. sekoitussäiliöt. kuljetushihnojen kannattajien perustukset ja syöttösäiliö) kaasugeneraattoreille ja jäähdyttäjille koksinkäsittelylaitteelle (kaatoluiska. kuljetinhihnansuojarakennus ja hihnakuljettimien perustukset) jäähdyttäjien. puhaltimien ja ammoniakinpesijöiden perustukset ja savupiippu... :... mk 2l :...:...

43 3 Uunit. Vaakakammiouuneille materiaali ja kalusto: 2 kpl koksiuunipattereille käs. yhteensä 22 kpl kammioita suuruudeltaan 9. tt X O. t I X m, 2 ton. hiiltä. kammiota kohden...,... mk 36,573,384::, Neljän viistokammiouunin peruskorjaus ,686,892: Koneet ja kojeet. mk 84,260,276:: 5 kpl kaasuhitsauslaitteita varasäiliöineen....;... mk 40,275: ~ P levy ja muotorautaleikkureita...:... 36,968:.; ilmapuristinkoneita... _ ,863: t sähköhitsauskoneita... t 253,57:...:... kalorimittareita.rekordo...:...» 27,943: COmittareita... 64,828: Vaakakammiouunien koneistot kuten ulostyöntäjä, hiilentäyttövaunu ja koksin vastaanottovaunut, kaasugeneraattorit ja muuntajat... 37,24,342: Hiilen ja koksinkäsittelylaitteet (hiilen ja koksin murskauslaitteet), koksin kuljetuslaitteet varastoalueelle ,245,423: Kojeet kaasugeneraattoreille ,270,054: o jäähdytys ja pesukojeita...» 4,508,394: o ekshaustoreita...» 882,273: Viistokammiouunien hiilen ja koksin kuljetuslaitteet...» 9,830,55: Bentsolin erottamislaitteita LurgiNorit aktiivihiilimenetelmä... 9,699,054: mk 09,28,729,:: Kuljetuslaitteet. Uuden kivihiilikentän nosturit ja siirtolaitteet (ennakkomaksut)... mk 27,54,047: Putkiiohdot. Sähkö ja kaasulaitoksien viemärin rakennuskustannukset... mk 7,888,06: Taloudellinen tulos. Arvonmuutokset. Kaasulaitoksen kirjattu pääomaarvo on vuoden kuluessa muuttunut seuraavasti: Arvonlisäys Poistot kuoletus Arvo u udisrakenteiden suunnitelman Arvo kautta mukaan Asuinrakennukset... 6,804,000 8,607, ,000 24,955,043 Tehdasrakennukset... 23,095,000 2,335,72,605, ,825,72 Uunit varusteineen... 95,526,078 84,260,276 6,879, ,907,354 Kaasusäiliöt....3,498,000 3,498,000 Koneet ja kojeet... 4,962,935 09,28,729,488,000 22,693,664 Kuljetuslaitteet ,000 27,54,047 28,482,047 5:n, siirrettävät... 83,790 62,000 75,790 Putkijohdot ,000 7,888,06 8,90,06 Pääjohtoverkko... 78,407,569 22,70,638 5,948,000 95,6,207 Liittymisjohdot...,695, ,57 275,000,866,040 Kaasumittarit... 5,567, ,384 2,376,000 3,667,63 Kalusto..! 2,354,72,053,050 38,000 3,089,762 Yhteensä mk 243,995,96 583,500,42 9,407, ,088,338

44 32 Tuotot Ja kulut v 950. Tuotot: Yksityistarpeeseen käytetty kaasu ,05,222: Vähennetään poistot... Yksityisten johtojen asentaminen.,... 33,269: 38,79,953: 7,002,708: c Tuotot sivutuotteista: Koksista.... Tervasta.... Ammoniakista.... Bentsolista.... Kuonasta ja kuonakoksista ,672,885: 8,394,286: 2,904,574:,05,847: 2,350,834: Tuotot mittarinvuokrasta... Tuotot turpeenmyynnistä... Asunnonvuokrat... Luontoisedut... Tulot poistetuista laskuista... 35: Myydystä romusta...,642,57: Asiakirjojen lunastusmaksuja : Ex:in. työtuottoja ,307,087: Perimispalkkioita... 5,63: Syöttövedestä ,86: Korkotuotot ,240:.., Kurssivoitto... 57,920: Korvaus haaksirikoista...,537,790: 282,428,426: 6,484,773: 52,600: 26,333: Käytetyn puhdistusmassan myynnistä...:... 28,07: 5,28,270: ~~~ mk 693,043,063: Kulut: Metaanikaasu.... Hiilet ja hiilityöt.... Uunien työ ja ainekustannukset..... Generaattorien lämmitys.. ~.... Kustannukset sivutuotteista.... Polttoaineet, öljyt sekä höyrykattila ja konekustannukset.... Kaasunpuhdistuksen työ ja ainekustannukset.... Kaasuvalaistus laitoksessa, sähkövoima ja valo Ym Vesimaksut.... Muut kustannukset..... Yliinsinöörin, käyttö, sivutuoteinsinöörien, laboratorio ja toimistohenkilökunnan palkat... :.... Käyttö ym. mestarien sekä tilapäisen teknillisen henkilökunnan palkat, yli työt ja päivystykset.... Korjaukset ja kunnossapito: Rakennusten.... Uunien ja niiden lisälaitteiden..... Kojeitten, koneiden ja kaasusäiliöiden..... Kaluston... :... Siirto 7,232,436: 307,308,608: 7,420,434: 55,903,994: 387,865,472: 22,2,873: 23,670,379: 5,654,990: 2,635,75: 2,707,883: 8,436,45: 75,37,29: 6,07,825: 9,653,56: 5,67,34:...:.. 2,743,76: 4,060,745: 6,440,076:,96,076: 24,440,073: 503,294,77:

45 33 Hallintokustann uksia: Siirto Pääkonttori: Palkkoja ja toimistokuluja...,.... Huoneistomenot..... Erilaisia kuluja: Konttokuranttitiiin korko kaupunginkassaan'.... Tontinvuokrat.... Osuus eläkkeisiin..... Lapsilisät ja kansaneläkemaksut.... Tapaturmavakuutusmaksut.... Palovakuutusmaksut.... Menoja kaupunginhallituksen käyttövaroista.... Tuotantokomitean toimihenkilöiden palkkioita ja luottamusmiesten palkat.... Työkalujen ja kaluston hankinta.... Yksityinen kaasunkulutus: ]akelukustannukset... :.... Asennusosasto ja myymälä: Teknillisen henkilökunnan palkat.. ; ,294,77: 2,828,755: 956,406: 22,785,6: 40,808,58:,23,75: 9,065,380: 6,677,750: 3,92,206: : 308,332: 49,766: 279,080: ' 54,40: 62,837,680:,444,494: 44,862,032: Myymälän ja varastohuoneitten kustannukset: Myymälä ja näyttelyhuoneiston, johtotyöpajan sekä varastohuoneitten huoneistomenot... : ,273: Sekalaisia kuluja ,67: Työ ja tarveainekustannukset sekä työkalujen ja tarpeiden 793,440: kunnossapito ym...:... 5,254,542: 7,492,476: Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle ,079,664: pääomavelan kuoletus... 9,407,000: 36,486,664: _ Vuoden 950 ylijäämä... 5,284,873: mk 693,043,063: Kaasunvalmistuksen keskimääräiset kustannukset. Selvän kuvan saamiseksi keskimääräisistä valmistuskustannuksista on edellä olevat meno ja tuloerät koottu alla olevaksi asetelmaksi, jossa on eri sarakkeeseen merkitty se määrä, jolla kukin erä vaikuttaa kustannuksiin tuloa tuottavan kaasun kuutiometriä kohden. (Kokonaiskulutus 26,660,475 ml). Kulut: Metaanikaasu.... Kivihiilet ja kivihiilityö.... Työkustannukset uunihuoneessa..... Koksi generaattorien lämmitykseen.... Kustannukset sivutuotteista :.... Yliinsinööri, käyttöinsinöörit, kemisti, laboraattorit ja käyttömestarit, palkat Siirto 7,232,436: 307,308,608: 7,420,434: 55,903,994: 22,2,873: 5,67,34: 425,748,686: 425,748,686; p:iä m 3 :tä 27.3, ,596.9,596, 9 ~

46 34 p:iä m 8 :ltä Tuotot: Siirto 425,748,686:.596. Koksista ,885: 928. Tervasta : ' 68. Ammoniakista : 0. et Bentsolista : 4.ee Muista sivutuotteista : 282,428,426: Jäljellä kuluja kaasunvalmistuksesta ,260: Muut kaasunvalmistuskustannukset... 5, : Yhteensä kuluja kaasunvalmistuksesta ,808: Korjaukset ja kunnossapito...;... Hallituskust. konttorivuokrineen... ~onttokur. tilin korko kaup. kassaan... Tonttivuokra... Osuus eläkkeisiin... Palo ja tapaturmavakuutusmaksut, sairashoito : : :,23.75: 9.065,380: ja hautausavustukset... 4, : Lapsilisät ja kansaneläkem : Sekalaisia kustannuksia : 0,062.94: & " 92. ao 729., ======~~==~=~~~ ,722: Tätä vastaavia tuottoja: Asunnonvuokrat lämpöineen ja kaasuineen '" : Sekalaisia tuottoja : : 8. ~======~ Kulut: Kaasukustannus: Koko valmistuskustannus 302, : Yksityinen kaasunkulutus. (26, ml) 26,660,475 m 8 kaasua.,34.6: ,487,584: Korko Kaasulaitoksen perustamisarviolle ,079,664: Pääomavelan kuoletus '... 9,407,000: 36,488,664: Valmistuskustannukset ynnä korko jakuoletus 338,976,248: Kuluja jakelusta... '44, : 383,838,280: " Tuotot: Myydystä kaasusta... 38i,79,953: Vajausta... mk 2,8,327:, ,27.u 68. Z 7,439.73, H Tulostase Joulukuun 3 päivänä 950. Tuotot: ](aasun myynti: Yksityinen kulutus ,23,352 Laitoksen oma kulutus....,837,870 Mittarivuokrat... 6,484, ,535,995 Siirto

47 Sivutuotteiden tuotto: Siirto Koksi...:... Terva...,... Ammoniakki...,... Bentsoli...'... Muut ,672, ,286 2,904,574,05,847 2,378,85 Voitot myynneistä ja töistä...'... Vuokratuotot... Luontoisetukorvaukset...:...:...,... ~kalaiset tuotot...;..., ,535, ,456,443 3,439,738 52,600 26,333 5,00,253 mk 679,8,362: Kulut: Hallintokulut... 4,65,007 Kassa ja tiliviraston kulut... /... ~... 30,276,069 34,927,076 Kaupallisen toimiston kulut...;... 5,007,999 Käyttö: Palkat...:... 5,67,34 Kaasunvalmistus ,534,475 Sivutuotteiden valmistus... 22,2,873 Korjaukset ja muut kustannukset...:... 34,020, ,438,39& Jakelu: Palkat..., ,704,656 Korjaukset ja muut kustannukset... 5,626,064 Poistot ja palautukset ,269 Opastus ja mainos ,3 26,066,2(} yhteiset sekalaiskulut: Osuus kaupungin suorittamiin eläkkeisiin ,065,380 Työntekijäin erinäiset edut... 25,3,872 Työkalujen ja kaluston hankinta ,602 Vuokrakulut ,236,~5 Vakuutusmaksut... : ,868 Käyttövarat.... Konttokuranttikorko.... Vuosi menot yhteensä.... Korotia kuoletukset: Korkoa pääomavelalle,.... Poistot kuoletussuunnitelman mukaan.... 7,079,664 9,407,000 36,380,397 4,256~ 40,808,58 638,039,825 36,486, ,526,489' Nettoylijäämä... 5,284,873 Omaisuustase Joulukuun 3 päivänä 950. mk 679,8,362 Vastaavaa: Rahaa kassassa... Saatavaa shekkitilillä , ,02 35,802~ Pankkeihin talletettlija takuumaksuja Saatavia: Velotettuja kaasulaskuja... 6,37,80 Sivutuote ja työlaskuja ym ,893:846 '726,303 lo9,03.02& Siirto 0, lo9, 3r

48 36 'Varastoja:!{ivihiiliä.... Polttoturpeita.... Tarveaineita.... Koksia.... Kivihiilitervaa... :.... Ammoniakkia.... Bentsolia... ' 95,838,252 40,45,889 6,363,360 2,790,000 39, ,800 Kaasua säiliöissä...,.... Siirto 35,984,42 9,553, ,000 0,09,3 Vastattavaa : Tiliv!'llkoja... 7,605,000 Kuluttajien takuumaksuja...,049,888 Kaasurahakkeiden ennakkomyynti ,98,506 Konttokuranttivelka. kaupunginrahastoon.... Siirtyviä määrärahoja... Siirtyviä korkoja.... Pääomavelka kaupungille ,995,96 :Pääomaan siirrettyjä uudisrakenteita ,500,42 72,573,394 76,459,747 02,576,600.,925, ,495,338 Poistot kuoletussuunnitelman mukaan... 9,407, ,088,338 Vuoden 950 voitto ,284,873 mk,66,908,80 ToimintatuloI tlllnpäät6sten mukaan Pääomaarvo jouluk. 3 p ,088, ,995,96 9,030,35.Bruttotuotot..., ,8,362 64,832,09 52,884,490 Vuosikulut (ilinan pääomamenoja) ,039, ,94,7 54,89,795 Korot ja kuoletukset... 36,486,664 32,993,09 37,95,050 Kokonaiskulut ,526, ,87, ,40,845 Nettoylijäämä... 5,284,873 32,644,27 'Vajaus... 30,256,355 Kulut; Vuoden 950 tilinpäätöksen suplstelma. 'Varsinaiset kulut ,526,489: 'Pääomakulut ,268,4: V:lta949 siirtyneistä määrärahoista käytetty ,586,04: 'Ylijäämä v ,284,873: mk,357,665,787: Tuotot: 'Varsinaiset tuotot 679,8,362: 'Säästö v. 950 siirtomäärärahoissa ,000,000: Uudistyöt v ,500,42: :Siirtomäärärahat... 9,354,283: Helsingissä toukokuussa liitettä. mk,357,665,787: Matti Häyrynen. toimitusjohtaja

49 . 37 Liite. BilGgG. Teknillisten tulosten vertailu. Sammanstillnlng av teknlskä resultat. Kaasunvalmistus. Gastillverkning Kivihiilikaasua StenkoIsgas ml 27,757,600 26,788,00 25,24,000 23,22,000 Ostettu metaanikaasua Inköpt metangas..., 668,985 72, , ,974 Kaasutettu kivihiiliä Avgasade stenkoi... kg 76,046,000 72,556,500 7,828,000 62,337,960 Kaasutettu turvehiiliä A vgasade torvkoi... :::kaasutettu turvetta Avgasad torv. ~ 309,430,90,000,60,000 Kammiovuorokausia Kammardygn kplst..38,094 0,26 9,59 Suurin maara täyt. kammioita vrk:ssa Högsta antal Iaddade kamrar per dygn... Pienin määrä täyt. kammioita vrk:ssa Lägsta antal Iaddade kamrar per dygn Kaasunsaanti,000 kg:sta hiiliä Gasutbyte per,000 kg koi Ii 35. Ii 358. Keskim. kaioriluku, 0 0 CeIs. 760 mm Medelkalorital, 0 0 Cels. 760 mm kcal. 4,608 4,479 4,244 Keskim. kaloriluku 5 Cels. 760 mm, märkä MedeIkaloritaI, 5 Cels. 760 mm, våt... ~ 4,338 4,38 Koksinsaanti Koksutbyte... l<g 6,747,05 62,376,362 59,47,295 52,065,630 Koksinsaanti,000 kg:sta kivihiiliä Koksutbyte per,000 kg stenkoi... Koksia käytetty generaattoreihin Koks förbrukad i gener<!torerna... Koksia käytetty generaattoreihin 8. 5,930, ,728, ,. 7,82, ,628,800,000 hiilikg:a. kohti Koks tör generatorerna per,000 kg koi... Kivihiilitervaa Stenkolstjär utbyte Kivihiilitervaa,000 kg:sta kivih. StenkoIstjär utbyte per,000 kg koi Ammoniakinsaanti 00 % NHs Ammoniakutbyte 00 % NHl Ammoniakinsaanti,000 kg:sta hii liä Ammoniakutbyte per,000 kg koi... Bentsolin saanti: Bensolutbyte: Raakabentsolia RåbemoI Ii 2,65, ,03. II Ii 0., II 604, T 2,483, ,444. =~ , ,477, ,252.lii , f 2,366, ,37.7a 0.86; 22,223

50 Puhdistettua bentsolia Renad bem:ol... kg 39,023 50,626 37,687 Jätehartsia AvfaUshartz... 5,083 5,779 6,605 Bentsolin saanti,000 m I:stä kaasua: Bensolutbyte per,000. m 8 gas: Raakabentsolia c'råbemol " 8.b Puhdistettua bentsolia Renad bensoi _ Jätehartsia Avfallshartz " ,427 5, O. II Kaasunkulutus. GaslörbrJlkning. Kaasua yksityiskulutukseen Gas för privat förbrukning... Kaasulaitoksen kulutus Gasverkets förbrukning... Vuoto ja nesteytyminen Läckage och kondensation... 26,660,475 83,787,570,23 Kaasunkulutus : Gasförbrukning 28,44,385 Kaasulaitoksen oma kulutus Gasverkets egen förbrukning... % 0,66 Vuoto ja nesteytyminen Läckage och koiidensation... _ u Suurin kaasunkulutus viikossa Högsta gasförbrukning per vecka m S 672,900 Suurin 'kaasun kulutus vuorokaudessa Högsta gasförbrukning per dygn ,900 Pienin kaasunkulutus vuorokaudessa Lägsta gasförbrukning per dygn ,600 5uurin kaasunkulutus tunnissa Högsta gasförbrukning per timme 9,300 Kaasunkulutus asukasta kohti kulutusalueilla Gas{ölbrukning per invånare å förbrukningsomtåden Asennettujcn kaasumittarienluku Antal gasmätare, uppsatta i staden kplst. 72,339 Kaasunkulutus mittaria kohti Gasförbrukning per mätare... m! ,899,247 24,237, ,488 24,407,393, ,645 27, !782, O. ( ,00,700 3,600 30,500 32,00 8,700 8, ,978 7, ,660,598 24,654 2,990,748) 23,776,000 O.n 57,000 05,300 26,300 8, ) Vuoto ja nesteytymisluku on harbauttava sen vuoksi, että rahakemittareiden luennassa oli siirrytty viidestä lukemajaksosta kolmeen lukemajaksoon vuodessa. Tästä johtuen tuli osa tuloista. 9. jälkeen tapahtuneesta kaasunkulutuksesta vasta seuraavan tilivuoden hyväksi. Siffran,för läckage och konndensation är missvisande. beroende pä att avläsningsperioderna för pollettmätare reduce, rats frän tidigare fem till tre per är. Till följd härav kom en del av inkomsten frän efter den. 9. skedd gasförbrukning först det följande räkenskapsäret till godo,

51 Ui', 2. BilGgG 2. Kaalukojelta kuluttajilla vuoden piiutyessä. 39 Gasapparater hos konlumenterna' vld Arets Ilut Kaasuliesiä ~ Gasspislar... Kplst. 40,452 40,036 39,729 39,459. Ravintolaliesiä Restaurangspislar....' Kaasukeittimiä.: Gaskokare...,, 36,35 36,373 36,250 36,087 Lämminvesikojeita Varmvattenapparater..., '. 8,253 8,204 8,75 8,62 Paistinuuneja Stekugnar..., 2,777 2,770 2,765 2,764 Lämpökaappeja Värmeskåp...:...,..., Lämpökaminoita Värmekaminer t, jäähdytyskaappeja Kylskåp... ' t, Pesupatoja Tvättgrytor... :..., t Silityskoneita Pressmaskiner..., t ' Silitysraudan kuumentajia Strykjämsvärmare...,, } Käherrysraudan kuumentajia Frisertångsvärmare...,, Kaasumankeleita Gasmanglar..., t Elintarviketeollisuuden kojeita Apparater för livs medelsindustrin..., Muun teollisuuden kojeita Apparater för annan industri... t, 8,979 8,67 8,275 7,909 I.lit.,. BilGgG 3. Kplst. 00,673 99,823 98,885 98,052 Myydyt ja Omaan kulutw. käytetyt sivutuotteet, kg Kaaau~ettuja klvlblllll FöraAlda och tllr eget bebdv anvl.nda blprodukter I kg Tulot slvutuot Avguade etenkol. Jtaa.sunVal Tulot mn4yst& tel.ta Vuosi mutua, ml kaasuna Ammo ErUaula År Guproduk Inkomet fiir Turvekok nlakkl slvutuot Inkomet fllr bltlon I ml KX>kaI. Id. Terva. 25 0;. Benuoll. teit&. produkter 'rii. fiii'ii44 gu KX>u. Tjl.rL Ammo Bensol. Dlverae mk TorvkokL TIIn Dak blpromk 25 'lio. dukter. mk 928 7,446,200 2,252,482: 7 38,93,74.909,069 36,734 2,454 3,780,50: 60 5,466 0,060,573: 7' ,858,200 25,063,303: 49 47,26,732 2,280,48 39,72 90,70 6,522,826: 60 60,622 2,069,828: ,752,800 26,493,84: 78 38,478,580,74,864 25,07 57,974 86,280 5,527,434: 75 63,99 2,762,706: 7; I 93 22,354,800 26,89,29: 68 47,663,450 2,947,70 3,703 34,26,274,460, 4,500,663: 5 62,022 0,439,566: ,322,800 28,006,974: 4 56,8,705,560,70 04,266 77,925,695,80 4,26,696: 20 65,897,385,683, ,926,750 26,950,436: 69 52,800;70 2,397,275 22, , ,890 4,840,594: 5 63,427,276,686: ,29,00 26,089,303: 26 52,035,650 2,372,635 78, ,207 5,949,85: 4( 67,603,733,76: ~ ,598,600 26,900,076: 80 54,754,490 2,03,505 27, ,902 2,027,360 7,55,920: 5( 69,050 2,282,362: ,66,000 26,88,70: 75 57,72,290 2,307,803 72, ,042 ;855,920 8,209,00: 05 67,86 2,232,942: ,889,963 26,767,27: 0 63,365,240, 2,269,474 25, ,276 3,7,770 25,446,243: ( 73,060 5,487,86: S ,456,600 29,42,87: 0 58,26,540 2,704, ,268 2,255,870 29,59,454: 3( 78,307 2,487,27: I ,332,784 27,48,366: 70 64,94,540 2,837,495 96,357 30,87 2,989,650 29,588,635: 5 75,392 23,666,749:! ,448,700 30,43,436: 45 57,506,430 2,920, , ,99 672,250 6,84,59: 45,84,930 49,242,92: ~ 94 34,837,400 46,928,684: 85 74,447,950 2,50, ,3 38,063 2,08,300 72,673,074: 3~ 99,637 67,699,006: ,5,600 45,877,760: 25 00,325,625 2,470,63 223,95 65,90 568,900 74,236,897: 9S 95,948 74,84,2: ,394,600 7,393,074: 0 69,24,40 2,573,67 24,624 27,365 5,948,540 79,200,08: 3e, 00,006 84,456,89: ,28,500 65,445,975: 30 74,706,240,96, ,466 ~I,787 6,46a,347 57,88,820: 4C 8,868 67,838,022: ,769,600 3,70,8: 05 7,50,847,0,434,78,339 90,937,876 7,443,000 67,242,838: ao 58,766 66,987,369: ~ J946 20,848,700 87,660,642: 65 4,972,000,479~60,80, ,499 54,785 3,23,509 20,774,864: : 57,482 43,043,452: I ,22,000 96,477,35: 50 47,24,000 2,034,20 26,746 65,336 5,33,632 28,577,77: 50 62,338 77,465,6: ,24, ,425,002: 42,089,000 2,695, ,409 94,88 3,434, ,696,435: 50 7,828 22,672,58: ,738,00(85,354,375: 58,757,000 2,559,200 2,482 65,85 3,847,50 240,248,87: 72, ,03,58: ,757,60038,929,222: 75,377,55 2,348,28 230,78 434,506 5,60,30 282,428,426: 76, ,227,972:

52 40 Liit. 4. : Bilaga ~... Bruttoylljll.ll.mll Ylljäämil PlI.II.omaarvo Bruttoylljll.ll.mä + tai vajaus Ylijäämä tai vajaus vuoden alussa tai vajaus % :saa pll.ll. överakott } + ~~ :88& pää. omaarvosta Vuonna.A.r Kapitalvllrde omaarvosta Bruttollverskott + Bruttollverskot Vajaus ~ överokottet vd Areu bllrjan eiler brlst tet eiler brla BrI.t ( eiler brlsten mk mk ten % av ka mk I % av kaplpltalvllrdet talvtlrdet ,678,54: 0 + 3,49,768: ,680,2~9: ,933,776: 36 +4,634,26: ,766,660: ,570,893: 'S ,837: ,736,370: ,69,944: ,73,753: ,053,729: ,848,435: ,283,309: ,934,929: ,46,26: + 6,626,375: ,469,452: ,304,93: ,592,585: ,072,350: :... 65,556,636: 69 +6,763,43: ,42,64: 59 8.s ,08,393: ,252,23: ,250,785: ,698,533: ,66,466: ,74,067: G ,998,28: ,284,756: ,040,085: 25 9.s ,246,726: ,02,227: ,627,639: a ,234,745: 20 2, : s +,664,449: ,452,548: ,783,34: ,398,366: ,. 49,933,445: 55 4,924,375: 9. 4,437,234: 0 :? ,72,404: 60 2,253,674: 8'i 4.6,838,565: ,92,558: 45 6,48,908: ,99,330: ,820,890: 05 8,356,004: ,660,766: ,569,352: 0 +34,726,322: ,350,675: ,330,429: ,03,408: ,762,633: :... 47,753,794: 2 + 7, : ,256,355: ,030,35: ,637,380: ,644,27: ,995,96: +42,26,305: ,284,873:, 2.8 I I LIIt.. Bilaga 6. Kaasun perushinnan Jakautuminen eri menoryhmille. Grundprlsets för gasen fördelnlng pa de särskllda utglftsgrupperna Hl50 aasun vamistuskustannukset. Gasens tillverkningskostnader... p II 94. " , I kelu ja asennuskustannukset vähennettyinä erinäisillä tuloilla. Distributionsoeh installationskostnaderna etter avdrag av diverse inkomster... t & " äomaarvon korko ja kuoletus. Ränta oeh amortering II. kapitalvärdet... t ' ~ttoylijäärnä.nettoöversk. t 0.6t u 26.oc u jaus. Brist... t lot kaasunkulutuksesta. Inkomst av gasförbruknin I gen , co 462. f!.a8usta saadut ylitulot. Överpris på gasförbrukningen... t I oö 039., ~nlukset kaasun perullhin ~asta. Rabatter II. gasens ~ndpris SI ). 76~) tI rulhinta. Grun4pris /33.38 ) / /5.,,8)/ /233. ) / )/ / / )/ ) Kun kokonaiskulutuksesta, 25,470,883 ml, joka ei sisällä laitoksen omaa kulutusta, vähennetään

53 4 katu ja satamavalaistuksen kulutus, 660,95 ml, jää jäljelle yksityiskulutus, 24,80,688 mao Tllm~ kaasumäärä jakaantuu silloisen vanhan ja uuden perushinnan osalle seuraavasti: Subtraherar man. frän totalförbrukningen, 25,470,883 ml, eikr. verkets egen förbrukning, den gasmängd, som åtgått tiu iatu och hamnbelysningen, 660,95 m S, k\'arstår privatförbrukning 24,80,688 ml. Denna mängd gn fllrdelar sig i förhållanrle tili det dåvarande gamla och det nya gaspriset på följande sätt: 20,607,07 ml a. 4,203,67,, 24,8lO,688 m S a P 50.00, P = 26,789,22: 0 mk = 6,305,506: 50 = 33,094,628: 60 mk Tällöin saadaan perushinnan keskiarvoksi 33.3 g penniä. Som ett medelgrundpris erhålles sålullda penni. ) Kaasunkäytön säännöstelyn yhteydessä veloitetun ylikulutetun kaasun ns. ehkllisyhinta on. vaikuttanut alennuksiin supistavasti. Det i samband med gasreglementeringen debiterade överförbru kade gasens sk. spärrpris har verkat reducerande på rabatterna.. '. ) Kun kokonaiskulutuksesta, 3,34,426 ml, joka ei sisällä laitoksen omaa kulutusta, vähennetään katuvalaistuksen kulutus, 72,682 ml, jää jäljelle yksityiskulutus, 3,24,744 ml. Tämä kaasumäärä jakaantuu vanhan ja uuden perushinnan osalle seuraavasti: Subtraherar man från totalförbrukningen, 3,34,426 ml, exkl. verkets egen förbrukning, den gasmängd, som åtgått tili gatubelysningei, 72,682 ml, kvarstlr privatförbrukning, 3,24,744 ml. Denna mängd gas fördelar sig i förhållande tili det gamla och nya gaspriset på följande sätt: 30,434,83 ml a P = 45,652,246: mk 806,93, a t =,694,57: 30 3,24,744 ml a.5.65 p = 47,346,763: 30 mk TIIlIöin saadaan perushinnan keskiarvoksi 5. II penniä. Som ett medelgrundpris erhålles sahmri&, 5.8 penni.. " ') Kaasun kokonaiskulutus ilman laitoksen omaa kulutusta 27,848,347 ml jakaantuu' vanhan ja uuden perushinnan osalle seuraavasti: Totalförbrukning av gas exklusive verkets egen förbrukninc. 27,848,:47 ml fördelar sig i förhållande tili det g!mla ocb nya gaspriset på följande sätt:., 2:J.949,004 ml a p = 50,292,90R: 40 mk 3,899,343, a , = 4,622,536: 25 27'~848,347 ml å 233. P = 64,95,444: 65 mk Tällöin saadaan pcrushinnan keskiarvoksi 233. penniä. Som ett medelgrundpris erhålles 6Alunda 233. penni..,.,." ) Kaasun kokonaiskulutus ilman laitoksen omaa kulutusta 22,032,72 ml jakaantuu vuoden kulues~a voimassa olleiden eri perushintojen' 6salle seuraavasti: Totalförbrukning av gas exklusive verkets egen rörbr<lkning 22,032,72 ml fördelar sig i förhäuande till de särskilda under året gällande grundpriscn på följanrle sätt:. 3,62,343 ml II P = 5,080,036: 25 mk 7,454,587,.' 570,00, = 42,49,45: 9'0 956,79 ".900.0'0, == 8,6,9: 22,032,72 ml a 463,7 p = 02,82,30: 5 mk Tällöin saadaan perushinnan. keskiarvoksi 463., I penniä....:.. Som 'L'tt medelgrundpris erhålles sålunda 463.,. penni. 6) Kaasun kokonaiskulutus (lukuunottamatta laitoksen omaa kulutusta), 24,237,378 m S, jakaantuu vuoden kuluessa voimassa olleiden eri perushintojen osalle seuraavasti: Totalförbrukning av gas (exklusive verkets egen förbrukning), 24,237,378 m S, fördelar sig i förhållande tili de särskilda under året gällande grundprisen på följande sätt: 2,467,503 m 3 a p = 2,207,527: mk,6'i5,875»»,200.00» = 39,750,500: i24,000»» ;500.00» =,860,000: 24,237,378 m a a., p = 253,88,027: mk Tällöin saadaan perushinnan keskiarvoksi, penniä,, penni. Som ett medelgrundpris erhålles sålunda

54 Liite 6. Bilaga K'aasunRulutus Ga~örbruRning:en ". ~ k'ivlhllli... u. "tv ~ 6t"" ~ Puulrfaasua ~ Tr.lli' V.. I!I'Ioaas.... vat+enwas O l..caljv 80~~~~~~~~~~~HHH~I~~F~~~ ~~ ~~~HHHH~~44~ ~~~~~~~HH~44~35 70rr~++++++~~~~~~HHH~~~~~ ~~~ 60~~~~~~~~~~~~~+» 50rr ~~~~HHHH" 40rr~ ~~~~HHH~I~~ 30~~~~HH~~~~++ri~ 20~rr~HH~~~~'~+~tl;~~~~ fo It'Hf H~"'±:::: 00 tilh++++++h~ HHHHH 0 90~~~~~~~~~ 80ItHHIH~++++~~ ,,++:;. 60 ~~t+!+i+'''+'' +++II+IIl... Imi. f++l+h+++~ IlH,':: 40 +:..",... f++lf+.+l+++i 00000

55 43 Liite 7. Bilaga 7. ~ Antoi :.. Luku Antal e D Kuluttajien luku Antal konsumenter f I Laskumittareita Räkningsmätare f f I Rl!lhakemittareita Pollettmätare r r f SOOOO e I r foooo 0000 > r L r t... C'I..,..:tIO~tOOcn... ('\(.,,4"') ~t ~ ~ ~ ~

56 I I I Q

57 Sähkölaitoksen toimintaselostus v Henkilökuntaasioita. Kvsto vahvisti sähkölaitoksen uuden johtosäännön, jonka mukaan eräitä ylimpiä virkoja lukuunottamatta teollisuuslaitosten lautakunta nimittää avoimiin virkoihin sääntö. paikkaiset viranhaltijat. Tilapäisen henkilökunnan ottaa sitävastoin laitoksen toimitusjohtaja. Salmisaaren höyryvoimaasemalle ja Meilahden uudelle asemalle tarvittavaa henkilökuntaa varten päätti kaupunginvaltuusto pitämässään kokouksessa perustaa lukien, seuraavat uudet virat: ylikonemestarin virka 39. palkkaluokassa, ylisähkömestarin virka 39. palkkaluokassa, 6 sähkömestarin virkaa 34. palkkaluokassa, 2 asemapäivystäjän virkaa 3. palkkaluokassa. Edelleen päätti kvsto kokouksessaan teollisuuslaitoksiin suunnitellun organisaatiomuutoksen toteuttamiseksi, että sähkölaitoksen toimitusjohtajan alaiseksi tulevaan teollisuuslaitosten yhteiseen kassa ja tilivirastoon perustetaan..95 lukien seuraavat virat: kassa ja tiliviraston päällikkönä toimivan kamreerin virka 43. palkkaluokassa, laskutustoimiston päällikön virka 36 palkkaluokassa. pääkirjanpitäjän virka 34. palkkaluokassa, palkkakonttorin päällikön virka 33. palkkaluokassa, pääkassanhoitajan virka 27. palkkaluokassa, 3 kirjanpitäjän virkaa 27. palkkaluokassa, palkanmaksujen kassanhoitajan virka 24. palkkaluokassa. Laitoksen toiminn;tn jatkuvasta laajenemisesta aiheutuvia suunnittelutöitä varten päätti kvsto pitämässään kokouksessa, että sähkölaitokselle perustetaan emo uusien virkojen lisäksi..95 lukien kaksi kojeistosuunnittelijan virkaa 33. palkkaluokassa. Kvsto päätti hyväksyä kokouksessaan kaupunginhallituksen esityksen, että teollisuuslaitosten kassa ja tiliviraston kamreerin virkaan nimitetään sähkölaitoksen kamreeri Aarne Ekman. Samassa kokouksessa nimitettiin myös muu..950 toimintansa aloittavan kassa ja tiliviraston emo uusiin virkoihin tarvittava henkilöstö virkoja avoimiksi julistamatta. Teollisuuslaitosten lautakunta nimitti pitämässään kokouksessa sähkölaitoksen vakinaiseen toimistoinsinöö:r;in virkaan dip!. ins. Aarre Unto Olavi Kilpisen lukien sekä kokouksessaan katuvalaistusinsinöörin virkaan lukien dip!. ins. Reino Ilmari Sarvanteen. Avoinna olleeseen laboratorioinsinöörin virkaan nimitti lautakunta ko, kouksessaan Pentti Oiva Aatos Saarnion lukien. Laitoksen toimitusjohtaja nimitti ylimääräisen toimistoinsinöörin virkaan lukien dip!. ins. Toivo Matias

58 46 Argillanderin. Edellämainittujen lisäksi muut henkilökunnassa tapahtuneet muutokset ja virkavapaudet sekä sairaslomat käyvät ilmi alempana olevasta tilastosta. Sekä viranhaltijain että työntekijäin palkkauksessa tapahtui vuoden 950 aikana eräitä. muutoksia. Kvston tekemän päätöksen mukaan kaupungin sääntöpaikkaiset virat siirrettiin lukien kahta palkkaluokkaa korkeampiin palkkaluokkiin. Jo aikaisemmin oli palkkalautakunta päättänyt kokouksessaan Kaupunkiliiton palkkaasiainneuvoston suosituksesta lukien myöntää aikapalkalla työskenteleville kaupungin työntekijöille 7 Y2%:n kuoppakorotuksen. Lisäksi pan tiin toimeen heinäkuussa taannehtivasti lukien khn mietinnössä N:o 7 ehdotettu viranhaltijain palkkojen perustarkistus;. jonka kvsto hyväksyi kokouksessaan Suomen työnantajain keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä solmitun ns. Fsopimuksen mukainen, kaikille työntekijöille tuleva 5 %:n palkkatason koroitus toteutettiin niinikään taannehtivasti lukien. Fsopimuksen yhteydessä sidottiin työntekijäm palkat uudelleen elinkustannusindeksiin ja ensimmäinen indeksikorotus tuli voimaan lähinnä alkaneen tiliviikon alusta. Viranhaltijoille myönnettiin vastaava korotus elokuun ensimmäisestä päivästä alkaen. Taul. Henkilökunnan muu a'= Myönnetyt virka vapaudet ja lomat tokset &l... Tekn. lait. lautak. Toimitusjoht. Henkilökuntaryhmä ~[ co ~ :J' :J' g> (J) '"d g> g> (); ~ ~. tt c.:> ~. tr ~ _r+.~. ~.... tr;r tr gr :;' ~~. ';' s:: Pl' ~ ::j' ~::j' _... ::l i~ ~'"d <~<r+~~(;5~~r::;~~~ ~'Pl I:S =.,g.,g' '"d0'"do,g' '"d0'"d 0 tt;:;. tt.g. co co... co Pl co ~.'" co «;<. ~. <. S. S. ~. ~. ~ ~ r'" r+ S;~ r+ CIl'P 0 ~. Pl Pl ~ ~ ~ I ~.~ Sääntöpaikkaiset viranhait.../ 0 ~ 8 j 27+) = j ~I Tilapäiset viranhaltijat Yhteensä! J 0! 8! 8/ /39/ :/ J S/ SI 30 9 Työntekijät... :.)293 8 )233 S S39 ) ~! 3) Kaikki yhteensä sl 8s8 2 sl Uudlstyöt Ja laajennukset. 2. Koneistot ja johtoverkko. A; Konelstot. Salmisaaren höyryvoimaaseman rakentaminen jatkui. Kone ja kattilahuonerakennuksen ja hiililaiturin rakentamista sekä hiilikentän tasoittamista jatkettiin. Huoltorakennuksen perustustyöt aloitettiin. 5 kv kojeisto otettiin väliaikaiseen 'käyttöön lokakuun 30 p:nä. Kampin asemalta alettiin silloin syöttää 5 k V jännitteellä tätä asemaa ja täältä edelleen Lauttasaarta. Suvilahden höyry voimaasemalla valmistui syöttöveden käsittelylaitos, joka otettiin käyttöön. Asemalle tilattu 35/5 kv 5 MVA muuntaja vastaanotettiin, mutta sen asennus ja käyttöön ottaminen siirtyi seuraavaan vuoteen. Lentotuhkan keräyslaitteet asennettiin kahdelle kattilalle. Meilahden 35/5 kv aseman rakentamista jatkettiin. 35 kv ja 5 kv kojeistojen asennustyöt aloitettiin. 5 kv kojeisto otettiin väliaikaiseen käyttöön marraskuun 30 päivänä. Töölön asemalta alettiin silloin syöttää tätä asemaa 5 kv jännitteellä ja täältä edelleen Munkkiniemeä. Vanhankaupungin aseman 0 kv ja 35 kv kojeistojen lisäysten asennustyöt aloitettiin. Nämä työt suorittaa Imatran Voima Oy. Asemalle tilatuista laitteista vastaanotettiin toinen 35/5 kv 0 MVA muuntaja ja 5 kv panssaroitu kojeisto, mutta niiden asennus ja käyttöön ottaminen siirtyi seuraavaan vuoteen. Kampin aseman ohjaamoon tilattiin päätau ) Palkkalautakunnan suostumuksella. _ ') Esimiehen ottama. _ 3) Esimiehen myöntämä.

59 luo Asemalle asennettiin 380/220 V 500 kva muuntaja, joka syöttää korkeampaa jakelujännitettä lähiympäristöön. Töölön aseman 35 kv kojeiston kytkentämahdollisuuksien parantamiseksi tätä 'kojeistoa täydennettiin ja samalla kaikki öljyerottimet vaihdettiin tehokatkaisijoiksi. Asemilla on lisäksi suoritettu erinäisiä muita sähkölaitteiden lisäys ja järjestelytöitä sekä rakenteellisia muutoksia ja täydennyksiä. Asemien konelstot. Kertomusvuoden lopussa oli asemilla käytettävissä seuraavat koneet ja laitteet: Suvilahden höyryvolmaasema. 0 höyrykattilaa, yhteinen höyrytyskyky 270 tjh. Näistä oli 6 kattilaa a 35 t/h, 23 aty Yarrowrakenteisia ja 4 kattilaa a 5 tjh, 3 aty B & Wrakenteisia. Yarrowkattilat olivat sekä hiilillä että öljyllä läihmitettäviä, B & Wkattiloista lämmitettiin kahta hiilillä, yhtä öljyllä ja yhtä puuhakkeella. 4 höyryturbogeneraattoria, yhteensä 55 MW, joista yksi 30 MW, kaksi 0 MW ja yksi 5 MW. pyörivä vaihesiirtokompensaattori 5 MVA 8 muuntajaa, yhteensä 6.5 MW, joista sähkölaitoksen omistamia oli kaksi a 4 MVA 35/5 kv, kaksi a MV A 5200/380/220 V, kolme ao.5 MV A, 5200/220/27 V. ja kaukovoiman vastaanottomuuntajia oli yksi (Kolsinki Oy:n) 30 MVA 20/35 kv. 2 maasulkuvirtojen sammutuslaitetta, joista toinen 90 A Petersen kela 35 k V verkkoa varten ja toinen 60 A sammutusmuuntaja 5 kv verkkoa varten. 2 moottorigeneraattoria a 60 kw, ohjausvirtaakusto 66 kennoa, varautumiskyky 540 Ah/3h. KasarmItorin asema. 3 kpl 250 V moottorigeneraattoria, joista yksi 500 kw, kaksi a. 500 kw, 4 kpl 250 V kaskaadimuuttajaa a. 000 kw, 5 kpl yksiankkurimuuttajaa, joista kaksi a 000kW 250 V, kaksi a. 500 kw ja yksi 750 kw 600 V, yksi tasasuuntaaja 2200 kw 600 V, yksi tasaaja 54 kv.25 V. 6 muuntajaa joista yksi 500 kva ja yksi 250 kva 5200/220/27 V, 3 muuntajaa a 8250 kva 35/5,2 kv, yksi 30 A sammutusmuuntaja 5 kv verkkoa varten. 5 akustoa joista yksi 44 kennoa 4968 Ah/3h. yksi 44 kennoa 7560 Ah/3h, yksi 54 kennoa 0044 Ah/3h,yksi ohjausvirtaakusto 5 kennoa 08 Ah/3h, yksi puhelinakusto 2 X 3 kennoa 62 Ah/3h. Kallion asema. 2 kpl 250 V moottorigeneraattoria joista yksi 500 kw, yksi 800 kw, kaksi 250 V kaskaadimuuttajaa joista yksi 350 kw, ja yksi 000 kw, 3 kpl yksiankkurimuuttajaa joista kaksi a 500 kw 250 V ja yksi 000 kw 600 V, yksi tasasuuntaaja 2200 kw 600 V, yksi tasaaja 5 kw 25 V. Yksi muuntaja 00 kva 5200/220/27 V. Kaksi akustoa, joista yksi 42 kennoa 302 Ah/3h, yksi ohjausvirtaakusto 20 kennoa 54 Ah/3h. Töölön asema. 2 kpl 250 V moottorigeneraattoria joista yksi 250 kw, yksi 2000 kw, kaksi 250 V kaskaadimuuttajaa joista yksi 500 kw ja yksi 000 kw, kaksi 250 V yksiankkurimuuttajaa a 500 kw, yksi tasasuuntaaja 2200 kw 600 V. Yksi tasaaja 30 kw 25 V. 7 muuntajaa, joista kaksi a 275 kva ja yksi 500 kva 5200/220/27 V, kolme a 8000 kva 35/5.2 kv ja yksi 30 A sammutusmuuntaja 5 k V verkkoa varten. Kaksi akustoa, joista yksi 46 kennoa 4320 Ah/3h ja yksi ohjausvirtaakusto 24 kennoa 54 Ah/3h. Kampin asema. 2 kpl 250 V moottorigeneraattoria a. 300 kw, kolme tasasuuntaajaa joista kaksi a 200 kw 250 V, yksi 480 kw 600 V. 6 muuntajaa, joista kaksi a 500 kva 5200/ 220/27 V, yksi 250 kva 5200/380/220 V, kaksi 8250 kva ja yksi 0000 kva 35/5.2 kv. sekä yksi 28 kva 220/27. V. Yksi ohjausvirtaakusto 20 kennoa 54 Ah/3h. ~ruununhaan asema. 3 kpl 250 V moottorigeneraattoria, joista yksi 350 kw, yksi 300 kw, yksi 250 kw, sekä yksi tasasuuntaaja 000 kw 250 V. Kolme muuntajaa, joista yksi 30 kva 5200/220/27 V, yksi 500 kva 5200/380/220 V, sekä yksi 23 kva 380/220 V. Yksi ohjausvirtaakusto 30 kennoa 54 Ah/3h

60 48 Meilahden asema (vanha). 2 kpl yksiankkurimuuttajaa a 70 kw 600 V, yksi tasasuuntaaja 480 kw 600 V. Yksi muuntaja 00 kva 5200/220/27 V. Yksi ohjausvirtaakusto 2kennoa 27 Ah/3h. Vallilan asema. Yksi tasasuuntaaja 960 kw 600 V. 3 kpl muuntajaa, joista yksi 250 kva 5200/ 220/27 V, yksi.500 kva 5200/380/220 V, yksi 3000 kva 35/5.2 kv. Yksi ohjausvirtaakusto 32 kennoa 54 Ah/3h Uudlstyöt ja laajennukset. 0 kv johto. Salmisaaren ja Suvilahden asemia yhdistävän 0 kv johdon rakentamista jatkettiin edelleenkin Salmisaaren ja Vanhankaupungin välisellä johtoosalla. johtopylväitä, jotka ovat teräsrakenteisia, tulee tälle noin 4 km pituiselle johtoosalle yhteensä 55 kpl, joista kertomusvuoden aikana pystytettiin "53 kpl. ]ohtoköydet asennettiin valmiiksipitäjänmäenja Vanhankaupungin väliselle noin 6 km pituiselle johtoosalle. johdon rakennustyö viivästyi huomattavasti metallialan lakon takia. 35 k V verkko. Uudelle Meilahden alaasemalle tehtiin maakaapeliyhteys Töölön asemalta 2 X (3 X 50) mm 2 (n. 2,700 m) verkko, puhelin ja viestikaapeleineen. Samoin varmistettiin Lauttasaaren syöttö kaapeliparilla 2 X (3 X 95) mm l. Molemmat kaapeliparit otettiin heti käyttöön 5 kv:n jännitteisinä. 20 k V verkko. Vanhankaupungin ja Herttoniemen välinen 20 kv ilmajohto valmistui, vaikkakaan sitä ei voitu ottaa käyttöön Vanhankaupungin aseman keskeneräisyyden takia. johdolla VanhakaupunkiPaloheinä pystytettiin suurin osa johtopylväistä, mutta kun kuparipulan takia johtoköysiä ei saatu, oli työt keskeytettävä. 5 kv verkko. Kaapeliverkossa yhdistettiin Munkkiniemi kahdella kaapelilia 3 X 95 mm 2 Helsingin syöttöön, koska tehon syöttö Pitäjänmäeltä ei enää riittänyt. Tähän käytettiin alkuosalta Meilahden asemalle vedettyjä uusia 30 kv:n kaapeleita. Samoin laskettiin kaapelit Imatran Voima Oy:n asemalta Vanhaakaupunkia ja Käpylää varten. Käpylässä laajennettiin verkkoa tämän B Johtoverkko. tehon vastaanottoa varten. Uimastadionin_ muuntamo yhdistettiin Stadionilla olevaan asemaan. jakoverkkotöiden yhteydessä suoritettiin lisäksi suuria 5 kv:n verkon laajennuksia. Ilmajohtoverkossa suoritettiin vain vähäisempiä täydennyksiä pääasiassa liitosalueella. Muuntamot. Seuraavat muuntamot rakennettiin ja yhdistettiin verkkoon: N:o 49 Pohjolankatu 2 (uusittu) 05 Uimastadion ~ 84 Reijolankatu (uusittu) 97 Korkeavuorenkatu 2 Haapalahdentie II 236 EtuMetsä 256 Iso Kaari Auroorankatu 289 Elimäenkatu Raisiontie 308 Mannerheimintie 9 30 Paciuksenkatu» 3 Tallberginkatu» 32 Huovitie, 33 Tannerintie 34 EteläKaarela 35 Vuorikatu 4 36 Laivapojankatu» 38 Krankantie» 39 Ilmarinkatu Lääkärinkatu 323 Haapalahdentie 324 Pohjolankatu 326 Mannerheimintie » HKS:n hiilivarasto 333 Mannerheimintie 75, 334» Tienhaaran kattohuopatehdas, 336 Puhelinyhdistys 344 Agroksen alue II 345 Vesilinnanmäki

61 49 N:o 346 Saarenkatu 347 Työpajankatu 348 Forsbyn varastoalue Taulukosta IV sivulla 7 ilmenee kaikkien sähkölaitoksen omien sekä suurjännitekuluttajien ja piensähkölaitosten muuntajien tehot ja jännitteet. Muuntamoitten lukumäärä' oli yhteensä 42 kpl ja niitten yhteenlaskettu teho oli kva. Pieniännitevaihtovirtaverkko. jakoverkkoa ajateltiin täydentää ohjelman mukaisesti etupäässä EtuTöölön tasavirtaalueella, mutta syntynyt lakko keskeytti työt puolivälissä. Samoin aiheutui suuria vaikeuksia uusien talojen liittämisessä :verkkoon. Kuitenkin voitiin osittain rakentaa uusia verkkoja Maunulan, Reijolan ja Herttoniemen asuntoalueille. Lisäksi suoritettiin verkon täydentämistä virtalajin vaihdon ja jännitteenkorotuksen yhteydessä eri puolilla kaupunkia. Uusien muuntamoiden liittäminen verkkoon aiheutti myös osittain suuriakin laajennustöitä verkossa. Kuparipula, joka kohdistui ankarimmin kirkasjohtomateriaaliin, vaikeutti suuresti laajennustöitä ilmajohtoverkossa. Pienempiä laajennuksia suoritettiin kuitenkin eri puolilla liitosaluetta, kuten Viikin alueella Mellunkylässä, Paloheinässä. sekä Torpparinmäen ja Talin Lassaksen asuntoalueilla.. Verkkoa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan järjestelmällisesti vahvistamaan pylväiden uusimisen yhteydessä. Huomattavimpia tällaisia vahvistustöitä suoritettiin mm. Pakilassa, Puistolassa, Vartiokylässä ja Tammisalossa. Verkkoien lunastaminen. Vuoden 950 päättyessä lunastettiin Etelä Suomen Voimaosakeyhtiöitä Herttoniemen muuntoasemalta Santahaminaan johtava 20 kv ilmajohto siihen liittyvine johtohaaroineen ja muuntamoineen. Tämän kautta siirtyivät Tammisalon, Vådön ja Hålvikin muuntamot sähkölaitoksen haltuun. Lunastettu johdinkuparimäärä on otettu huomioon jo v. 950 kuparitilastossa. Johtoverkoston laaiuus ioulukuun 3 päivänä 960. Sivuilla 85 esitetyistä taulukoista V XII käyvät ilmi johtoverkostoa koskevat seikat. johtoverkoston yhteenlaskettu kuparipaino oli vuoden päättyessä 2,475;253 kg vastaten 43,693 kg lisäystä v Verkostos~a oli vuoden päättyessä 0,948 talojohtoa vastaten 63 talojohdon lisäystä v Katu valaistus. Vuoden 950 kuluessa on katuvalaistuslamppujen lukumäärä lisääntynyt 039 kpl:lla (ed. vuonna 768 kpl), vastaten 209,8 kw:n nousua liittymisarvossa (ed. vuonna 55,4 kw). Huomattavimmin lisääntyi lamppujen lukumäärä itäisellä liitosalueella, jossa kaupungista johtavat päätiet valaistiin eräiltä osiltaan sekä laajennettiin tievalaistusta mm. Herttoniemen ja Tammisalon alueilla. Kantakaupungissa ryhdyttiin toteuttamaan laajaa satamavalaistussuunnitelmaa, mikä työ edelleen jatkuu. Kantakaupungissa suoritetuista katuvalaistustöistä mainittakoon vielä Mannerheimintien loppupään :valaistuksen uusiminen sekä Käpylässä Pohjolankadun ja. Koskelantien loppupäiden katuvalaistuksen asentaminen. Läntisellä liitos" alueella oli tärkein työ Strömbergintien vaiaiseminen. Kaikilla kaupungin alueilla' lisättiin lamppujen lukumäärää huolto ja korjaustöiden yhteydessä. Muutokset lamppujen lukumäärissä ja liittymisarvoissa sekä tilanne. vuoden päättyessä ilmenevät taulukosta II. VIrranmuutostoiminta. Virtalajin vaihtoa 2 X 25 voltin tasavirralta. 3 x 380/220 voltin vaihtovirralle on kertomusvuonna suoritettu etupäässä seuraavissa kaupunginosissa: Keskikaupunki, Kaivopuisto Eira, Kasarmikadun alue ja EtuTöölö. jännitteenkorotus 3 X 220/27 voltin vaihtovirralta 3 x 380/220 voltin vaihtovirralle on keskittynyt etupäässä Keskikaupunkiin, Käpylään, Lauttasaareen ja liitosalueille,. joilla mm, Pirkkola kokonaisuudessaan jännitekorotettiin. Koko virranmuutostoiminnan yksityiskohdat ilmenevät taulukosta III.

62 Taul. III. Virtalajinvaihto Virtalajinvaihto Jännitteenkorotus Yhteensä muutettu tv 2x 25 V tv 2x 25 V vv 3 X 220/27 V 380/220 V vv3x220/27v vv 3 X 380/220 V vv 3 X 380/220 V vaihtovirralle Kaupungin alue Talojen Liittyniä Talojen Liittymä Talojen Liittymä Talojen Liittymälukum. teho lukum. teho lukum. teho lukum. teho I kpl kw kpl kw kpl kw kpl J>W Keskikaupunki , ,303 KaivopuistoEira Kasarmink. alue Katajanokka I Kruunuhaka EtuTöölö ,740 KeskiTöölö Meilahti... ~I Lapinlahti Kallio Vallila Käpylä...; Pasila Lauttasaari Liitosalue Yht , , ,084 ti o Taul. II. I Vaihtovirtaverkko I Tasavirtaverkko Yhteensä Lukumäärä I Liittymisarvo W Lukumäärä I Liittymisarvo W Lukumäärä I Liittymisarvo W Katuvalaistus Keskikaupunki...,665 (+ ) 324,575 (+ 26,700),75 (+0) 268,20 (+4,40) 2,840 (+ 2) 592,785 (+ 3,0) Töölö...,32 (+ 69) 244,050 (+ 27,00) 35 (25) 86,900 (3,550),672 (+ 44) 330,950 (+ 23,550) Kallio... 2,769 (+ 8) 39,205 (+ 4,000) 400 (+ ) 88,950 (+2,050) 3,69 (+ 9) 480,55 (+ 43,050) Länt. liitosalue '",74 (+ 48) 30,800 (+ 5,300),74 (+ 48) 30,800 (+ 5,300) Pohj. t ( 93) 60,000 (+ 6,755) 732 ( 93) 60,000 (+ 6,755) It. t...,395 (+ 800) 46,365 (+ 90,035),395 (+ 800) 46,365 (+ 90,035) Yhteensä (+,053,, ),) )] ) )] J Sulku merkeissä olevat luvut ilmaisevat muutokset vuoden 950 aikana.

63 H e.ls. kaup. sähkölaitoksen omat. suuri ännitekuluttaiien sekä piens ähkölaitoksien muuntamot Jännitteet Taul.V. kpl. ensiö{toisio V Teho KVA 20.?~0{~805,250{~OO 5,250{380 5,250{220 I Yhteensä Hela. kaupungin sähkölaitoksen omat IIlUuntamot 4 20,OOO{380 / 250 / / 250 I 5,250{ I ,250/380.~ 35,660 35, ,250/220 32,390 32,390 5,250{380 5,250{ ,250/ '250/ '250{220 = = ,250/380 \ 5, 365 0,33 5,250/220 = =\ 4,768 \. \ \ \ \ 6 5,250 (jakoasema) Yhteensä ,375 4,275 37,508 80,408 Suurjännite kuluttajien 5,250/500,200,200 muuntamot. 4 5,250/380 4,650 4, ,250{220. 5,00 5,00. 7 \ 4 5,250/500 5,250/220. = 5,250/380 \ 5,250{220 7, 825 = = =,285 3,900 \ 9,0 540 \ 4,440 I Yhteensä 49 9,025 8,550 6,835 24,40 H.K.S:n hoidossa olevat sj. 5 5,250/380,340,340 kulutt. muuntamot 4 5,250{220 =\ Yhteensä 9, ,290 PiensähkölaitOk:set 5,250/ ,250{380 5,750 5, ,250/220 4,750 4,750 5,250/380 5,250/500,250, 795 5,250{220./ 6 3,05 5,250/500 \. 200 \ 5,250/380 =\,250 =,450 \ 5,250/380 5,250{220 = = I,420 Yhteensä 3 i,920 / 9,465 5,506 6,89 6 5,250{220 2,765 2,765 H.K.S:n hoidossa olevat piensähkölaitoksien muun. 2 5,250/500 / 3,650 / tamot / 5,250/220 =/ =/ 65 3,75 5,250{380 5,250/220 = = Yhteensä I 9 I / / 3, / 2,880 / Tähän taulukkoon sisältyvät myös pienjänniteverkkoa syöttävät alaasemien, muuntajat.

64 52 Taul. V Tilanne 3x 85 mm s 35,000 V IJOUUk. 3 p:nä kaapelia Asennettu Yhteensäl Poistettu Jouluk. 3 p:nä ,000 V IJOlllllk. 3 p:nä... ~ ilmajohtoja Asennettu...: / 20,000 V kaapelia 20,000 V ilmajohtoja 5,000 V kaapelia 5,000 V ilmajohtoja Yhteensäl Poistettu =/ Jouluk. 3 p:nä Jouluk. 3 p.:nä Asennettu Yhteensäl Poistettu Jouluk. 3 p:nä Jouluk. 3 p:nä Asennettu Yhteensäl Poistettu Jouluk. 3 p:nä Jouluk. 3 p:nä ,283 Asennettu Yhteensäl 4,02 Poistettu Jouluk. 3 p:nä ,02 Jouluk. 3 p:nä Asennettu Poistettu ;... ~~~e:::: Joulllk. 3 p:nä Taulu. VIII Tilanne Viestiverkko, Helsinki iiitosalueineen PuhelInjohdot Maa I IIma I Yhteensä I Kupari kaapelia kaapelia m paino kg 3x 50 mm l / 0,092 5,666 5, ,625 2,625 2,625 Suuriänniteverkko 3X 20 mm s =/. / I / = Vieslikaapelil Yht. I Kupari. m paino kg =/ = I / I I / I I I 3x95 mm 2 20,66,2 2,737 2,737 30,285 4,964 45,249 45,249 I Jouluk. 3 p:nä 9497,848 2,96 20,809\ 4,07 Asennettu ,776 7,776 3,530 Yhteensäl 25,624 2,96 28,585 7,637 Poistettu... '" 950 Jouluk. 3 p:nä ,624 2,96 28,585 7,637 67!3852,90 3,544 2,900 80,929_ 5,090 80,929 5,090

65 53 H elsi'n'ki liitosalueineen 3x70 3x50 f 3x35 3x25 3x 6 3x 0 3x6 Yhteensä Kuparipaino mm' mm B mm l mm mm l mm mm l m 'kg,= 30,708 92,842 '= = = = = = 6,787 25,540 37' 495 8,382 = = = = = = 37,495 8,382 2,625 0,495 = = = = = = = 2' 625 0,495 = = = = = = = 2,625 0,495 = = = = = = = = = = = =/ = =/ '= 2,030 7,250 34,583 3, /, = 3,768,266 2,030 / 7,250 / 34 = 5, /, ~,665 2,5 = 2,030 7, , ,665 2,5 =/ 39, 694 6,857\ 3,287/ 5,07E!,/ 3,794/,0 / 203, , ,763 4,70 =/ 40, 32 6,857/ 3,430 5, ',0 24,40 427,244 40,32 6,857 3,430 5,076 3,794,0 24,40 427, ,486 0,728 2,648 53,082 5, , = '486 0,728 2' ' 653 5,890 79,038, 43, =, ,486 0,200 2,648 53,653 I 4,95 I 77,535 I 42,8

66 54 Pienj ännitekolmivaihekaapeli Taul. VI ~X35 6 mm' 3x380/220 V 3x 220/27 V J ouluk. 3 p:nä / / Asennettu Poistettu... ~~:e~~~~! 5.7~! 56.7~! 5.5~! 9.7~! Jouluk. 3 p:nä ,740 Jouluk. 3 p:nä Asennettu Yhteensä! 3.87/ 94.80! 9.99! 5.30! Poistettu Jouluk. 3 p:nä Pienjännitekolmivaiheilmaiohtoverkko ja Taul. VII Ilmajohtoja 3x380/220 V Ilmajohtoja 3x220/27 V Kaapelia 2 x 25 ja 500 V Ojohdinkaapelia 2x 25 V Ilmajohtoja 2x 25 Y. Jouluk. 3 p:nä = =. = ' Asennettu ~+~~+~I Yhteensä! = =! =! =' =! Poistettu...'_.._.._.. 9_5...;0+ ~++++ Jouluk. 3 p:nä Jouluk. 3 p:nä = = = = =.094 Asennettu ~+~~~~.094 Yhteensä! = =! = =! = Poistettu...'_.._.._.. 9_5...; i Jouluk. 3 p:nä Jouluk. 3 p:nä Asennettu... ',;....;....;..;.. 42 Yhteensä! Poistettu...'_.._._ ! / Jouluk. 3 p:nä ;;..:..95:...;0+ + ~+ ++_ _. 9_ Jouluk. 3 p:nä = / = Asennettu ~ ~+~~~+~~ Yhteensä! =.850il / Poistettu...'_.._.._.._9_5_ : Jouluk. 3 p:nä ,236 Jouluk. 3 p:nä = = = = = 729 Asennettu...,;....;....;....;..;;.9;;.5:...; Poistettu... Yhteensä! 950 =\ = = =/ =/ ~~+~~~r Jouluk. 3 p:nä Koko verkon yhteinen kuparipaino = kg; lisäys v kg. Taulukkoon VlI sisältyvät kaikki raitiotiekaapelit: 400 mm l.388 m=4.935 kg; 300 mm l.746m= 32;647 kg; 240 mmb.282 m= kg; 20 mm l m=7.250 kg; yhteensä m=69.32kg;

67 55 verkko. Helsinki liitosalueineen Yh Kuparl 3X25 + I'XI8 + 4XI0 3XI6 3Xlo LYliYk'l LYIJYk'l LY;JYk I 6 mm' 0 mm' mm'. mm' mm' txi0 'XII 2X6 teensä paino mm l mm l mml m kg I 7, , ,675 4 = , = , , ,975 5, , ,489 = ,2 3, 327 7, , tl = 5, ,329 3,327 7, , , tasavirtaverkko. Helsinki liitosalueineen S Yhteensll Kuparipaino mm' mm' mm' mm' mm' mm' mm' mm' mm' m kg / , = , , = ,97 9, , ,03689,935289, ,303,033/ 8.830/ 9.335[ 80, , \ 49,8 74 4,037, , ,33 3, , , 2~27,354328, \ 52,656, , , ,762 77, ,225 09, ,930 80, , ,982/ 2,000 3, = = = o.9~ 93, , ;52 = = = ,954 93, = \ 72, \ 34.83\ \ \ = , ~ 28\ 6, , \ 7,062 = 335\ 28 6, \ 4.24\ 46; = \ 6.599/ , ,996 sekä ilmajohdot: 50 mm l 462 m=60 kg; 2 X 70 mm l.35 m=,637 kg; 2 X 60 mm l 335 m=357 kg; yhteensä 2.2 m=2,6o kg.

68 56 Pienjännitekolmivaiheka'apelivel'kon Taul. X Al u e 3x 50 3 X 20' 3 x mm B mm l mm B 3x mm 2 3x25 +6 mm B 3x380/220 V 3X220/27 V Kantakaupuriki... 5,738 48,004 4,839 8, ,6 Länt. liitosalue... 5, , Pohj ,734 Itäinen... 3, (5,738) (56,782) (5,584) (9,740) (84) (0,404) Kantakaupunki... 2,07 74,528 6,932,23 2,756 3,384 Länt. liitosalue ,094,627 2,30,894 Pohj. ~ I Itäinen (2,887) (83,650) (8,649) (3,958) (5,329) (2,98~) Pienjännitekolmivaiheilmajohtovel'kon ja Taulu XI Al ue 500 mm! I 240 mm l mm B mm B mm B mm B Ilmajohtoja 3x380/220 V Kantakaupunki.... Länt. liitosalue.... Pohj Itäinen.... Ilmajohtoja 3x220/27 V Kantakaupunki.... Länt. liitosalue..... Pohj Itäinen.....,094 Kaapelia 2x V Ojohilinkaapelia 2 X 25 V ~ Ilma johtoja 2x 25 V Kantakaupunki... \ Län~. liitosalue... \ p~.~j....,..... Itamen t.... Kantakaupunki... Länt. liitosalue...\ Pohj. t... Itäinen... Kantakaupunki..... Länt. liitosalue...,.. Pohj Itäinen ,343\ 47,69 54,485 27,632 I,850 2,520 5,785 29,667 2,70 8,

69 57 erittely alueittain X 6 I 4 X 0 I 3 X 6 I 3 X 0 I LYijYk LYijYk LyijYk Yhteensä I Kuparipaino + 0 mm D mm l mm l 4 X 0 4 X 6 2 X 6 mm l mm l. mml mm 8 m , ,59 247, ,454 24, I ,067 2, ,747,630 8,858 5,63 (449) (,05) (7,74) (433) (2,289) (,630) (,898) (289,975) 2,72 5, , ,37 27,90 458, ,788 2, ,605 23,332 5, , ,96,455 (3,327) (7,698) (703) (6,457) (969), (2,60) (298,23) (5,758) kg. tasavirtaverkon erittely alueittain I 95 I 70 I 50 I I I I 0 6 Yhteensä I Kuparipaino mml I mm l mm 3 mml mm l mm l mm B mm l mml m kg I I I 53 2, ,365 8,69 43,27 2,936 7,253 4,499 8, ,028/ 5,695 2,707 20,409 3,025 7,2 74,05, ,388 29,890 29,940 96,442 46,028 33,680 30,97 3,788 8,926 8,273 30,820 96,35 58, ,55 57,04 60,383,033 8,782 6,006 53,92 62,599 30,266 49,445 66,597 37,390 46,404 86,348 22,756,292 5,909 24,965 36,067 22,777 90,47 203,035 28,683 8,458 22,242 2,2 36,388 6,656 62,652 48,508 2,23 4, ,275 6,325 3,460 4,358 24,388 4,776 80,954 93,733 4,524 52,982 2,000 3,055 40,85 66, ,426 22,365 72,02,358 34,83 'Z44 22 '73,830 06, ,599 2,379,974 I 9, I 4, ,996 I I

70 Suurjänniteverkon erittely alueittain Taul. IX! Alue!3XI85!aX l60 IIX 20 I SX96! 3X70! 3X50 I ax35 I 3X25 [ax6!ax0 mm l mm' mm' mm' mm l mm' mm' mm' mm' mm! 35,000 V Kantakaupunki... 5,758 20,66 kaapelia Länt. liitosalue...,2 Pohj...., Itäinen... Kantakaupunki... 35,000 V 2,625 Länt. iiitosaiue... Pohj.... Itäinen... ilmajohtoja 20,000 V kaapelia V ilmajohtoja 5,000 V kaapelia 5,000 V ilmajohtoja Kantakaupunki... Länt. liitosalue... Pohj.... Itäinen... Kantakaupunki... Länt. liitosalue... Pohj.... Itäinen... 2,030 7, , Kantakaupunki... 4,02 37,023 38,299 5,82 2,963 3,27 2,650 Länt. liitosalue... 7,484,536, , Pohj Itäinen Kantakaupunki ,555 6, ,883 Länt. lii tosaiue...,93 3,278 2,480 7,20,350 Pohj.... 0,625 3,565 Itäinen ,935 3X6 [ Yh Kuparimm leensl paino m kg 36,374 5,542,2 2,840 2,625 0,495...,... 5,665 2,5,0 204,366:439,025 2,90 23, ,087 2,487 30,588 9,266 26,249 5,00 4,90 5,473 6,508 3,07 en 00...

71 59 Talojohdot. Taul. XII Vaihtovirtatalojohdot Tasavirtatalojohdot Alu e Maakaapeli Ilmajohto Lyijykaapeli Maakapeli Ilmajohto Lyijykaapeli Kantakaupunki: Keskikaupunki (+ 50) 4 ( 3) 62 (+ 43),38 ( 0 39 ( 5) 7 (+ 7) Länt. kantakaup (+ 55) 56 (+5) 6 (+ 4) 334 (+ 2) 3 ( 2) (+ ) It. kantakaupunki. 586 (+ 6) 835 (+ ) 762 (+ 7) 225 ( ) 44 (± 0) 9 (± 0) Kantakaupunki yht.,837 (+ 2),32 (+II3) 840(+ 64),940 ( 9) 86 ( 36) 7 (+ 8) Liitosalue : Länt. liitosalue: Lauttasaari (+ 6) 237 ( 2) 25 (+ 7) Munkkiniemi (+ 6) 55 ( ) 2 (+ 3) Haaga... 2 (± 0) 302 (+ 4) 62 (+ 7) Pitäjänmäki (+ 5) 35 (+ II) 9 (+ 9) Länt. liitosalue yht. 230 (+ 7) 629 (+ 22) 7 (+ 26) Pohjoinen liitosalue: Oulunkylä... 8 (+ 0) 597 (+ 5) 8 (+ 5) Maunula (+ 4) 27 (+ ) 96 (+ ) ~akia... _ 8.(+ ) 73 (+ 33) 4 (+.7) Tuomarinkylä (+ 0) 3 (+ 2) Pohj. liitosalue yht. 6 (+ 5),662 (+ 40) 3 (+ 5) Itäinen liitosalue: Viikinkylä... 2(+ 2) 8 (+ 8) 2 (+ 2) Alppikylä (+ ) 2 (± 0) Puistola... (± 0) 49 ( 36) 56 (+ 48) Kulosaari (+ 2) 34 ( 4) 35 (+ 5) Laajasalo... I 374 (+ 8) 4 (+ ) Jollas (+ 3) 6 (+ 3) Tammisalo... 2 (± 0) 2 ( 4) 0(+ 5) Herttoniemi (+ ) 45 (+ 3) 23 (+ 8) Vartiokylä... ~ 498 (+ ) 5 (+ 2) Mellunkylä... II6 (+ 4) 8 (+ 4) It. liitosalue yht. 70 (+ 5),95 ( 6) 8 (+ II 8) Yhdistelmä: Kantakaupunki...,837 (+ 2),32 (+II3) 840 (+ 64),940 ( 9) 86 ( 36) 7 (+ 8) Länt. liitosalue (+ 7) 629 (+ 22) II7 (+ 26) Pohj. & It. & ::::::::: 70 (+ 5),95 ( 6) 8 (+ II 8) Koko kaup. alue yht.2,98 (+58)5,338 (+269),269 (+223),940 ( 9) 86 ( 36) 7 (+ 8) 6 (+ 5),662 (+40) 3 (+45) Kokonaissumma 0,948 kpl (+63) Sulku merkeissä olevat luvut ilmaisevat muutokset vuoden 950 aikana.

72 60 Liittymisarvojen muu Taul. XIII Liittymisarvojen muutokset v. 950 Kulnttajia Yksityiset tarpeet ) Lamppuja Moottoreita Kojeita Yht. ;; kw. ~ 'C ~ ~ 'C Kpl. kw. KpJ. kw. KpJ. kw. :i ~ :i Uusia liittymisiä... 5, ,026,95/ 3,763/ 8,923/8,569 6,95 3,33 73,008 5,33 4,807 42,00 3,428 9,995 57,408 50,004 ;;,04433,775,4\ 6,200I 26,095 Vähennys v , , / 2,799/ 7.725/ 5.995/ , , , , ,465 3,77 Lisäys v , , '57536,79 9,676 2,483 35,777 Liittymisarvo ,633 88,545,9535,26 33,044 63,082207,79558, ,65 Liittymisarvo ,528,48349, ,4760, ,874 Lisäys %...,.4/'57 " ,3 2/ 4.86/ , 682 ) Tähän sisältyi aikaisemmin myös suurteollisuuden arvot. nyt siirretty sarakkeeseen oteolisuus~. Taul. XIV Mittarilliset kuluttajat v Lukumäärä Lisäys Mittarilliset kuluttajat / 50 8/ 50 Lukumäärä % Valaistustariffi A... 90, I Sekatariffi B , ,87 Voimatariffi C , Kotitaloustariffi EF ,205 2, Tehotariffi HbHc Yötariffi N Pienjänniteerikoist. Sp. pp Suurkulutustariffi SS Kaupunkilaitos tar. K , Sek. sarja. tarkistus ja varamittarit ,633 3,265 I.632 l.u Taul. XV Mittarittomat kuluttajat v Lukumäärä Lisäys Mittarittomat kuluttajat llt 50 8/ 50 Lukumäärä % Vuosisopimuskuluttajia... 33/ Radiokojeita ~+~ u

73 6 tokset v Teollisuus Lamppuja Moottoreita Kojeita Kpl. kw. Kpl. kw. Kpl. kw. Yhi. kw. 73,008 5,33 4,80742,00 3,428 9,99557,408 Yht. kw. I Yleiset tar peet. kw. 3,429 27,884 3,33 20 ~., I ö.. 0 c,.; ::: ei "., c ei c i I ~ e '" = a:: : a:: ~a:: I ~... ~ ;;j c >: B., ä! ~ S '" :0 B c....s:l >< m :0... '".c, ~.. rn. 3,523. [. 2, ,248 4, 530,48 5,887 5,297 0,272 5,569 5,569 70,762 4,9552,55937,9892,8988,5775,52,8687,625, ,954 8,3962,692' 8,385/30,83,7602,344/35,29 7,442/236,427/307,870,534/5,63636,438/3,64/364,642 I~+~+~I~T~I~+~+~I 89,58/7,647/20,944/68,72/4,6580,9286,740 69,574/254,039323,64,744/5,63636,438/3,64/380,596 I~+~+~I~T~I~+~+~I /84.08/49. 78/t25.88/64.88/365.u/ ~/ / / / 4.38 Sähkölaitoksen Johtoverkkoon IIItetyt sähkö keittiöt Liesiä taloissa Yksityisiä Suurkeittiöt Koulut, kahvi Taul. XVI. Talojal Liesiä liesiä > 5 kw lat ym.< 5kW Yhteensä kpl I kpl I kw kpl I kw kpl I kw kpl I kw kpl I kw [ Helsinki (vars. alue) 234 6,242 24,395., 835\3, ' ,229 33,28.2 Haaga Herttoniemi II7:, Kulosaari Laajasalo Lauttasaari... 37,59 6, ,69 6,950.7 Munkkiniemi... 42,208 5, ,290 5,563.6 Oulunkylä , ,., Pakila B Pitäjänmäki , Puistola Tammeund Vartiokylä... ',40.' ,07336,365,3,285,330,7 875, ,0,45347, ,057 3,734.0,0734, , e 9,274 4,393.8 Lisäys v ,06 4, ,79 5,878.3

74 3. Laitoksen toiminta. A. Energiankehitys. Höyryvolmaasemalla kehitetty Ja vastaanotettu energia. Energian hankinta ,5,000 kwh Keskikuormitus... 23,875 kw Suurin kuormitushuippu sattui ,000 ~ Suurimman kuormitushuipun käyttöaika... 3,606 tuntia Suurin kuormitushuippu yön aikana sattui ,... 20,000 kw Pienin kuormitushuippu sattui ,000 Pienin kuormitushuippu arkipdivänä sattui ,000 Vuoden pienin kuormitus sattui :... 4,000 Kuormituskerroin (keskikuormitusjhuippukuormitus) ,42 Suurin vuorokautinen energianhankinta sattui 5.2: ,500 kwh Pienin vuorokautinen energianhankinta sattui ,000 Pienin vuorokautinen energianhankinta arkipäivänä sattui S,500 Höyryvoimalaitoksen toiminta. Höyryvoimaa kehitettiin 304 päivänä yhteensä.... Höyryvoiman keskikuormitus käyttöaikana.... Suurin kehitetty kuormitus sattui Höyryvoimalaitoksen suurimman kuorman käyttöaika.... Suurin vuorokautinen energian kehitys sattui Hiiliä poltettiin... :.... Polttoöljyä poltettiin... '... ;.... Halkoja poltettiin.... Haketta poltettiin..... Turvetta poltettiin.... Höyryenergiaa kehitetty.... Käytetty kompei).sointiin.... KäYtetty omiin tarpeisiin.... Vesienergia. Osuus Ahvenkoskelta... 0,409,600 kwh Mankalasta... 28,892,900 ESVOy:ltä Suvilahdessa... : Herttoniemessä.....» liitosalueella ,430,240 2,246, ,980 IVOy:ltä tilattua energiaa... 0,602,55 yöllä lämmitykseen ,485. ylim. vesienergiaa... 6,603,000 4,00 tuntia 6,846 kw 39,000 * 704 tuntia 404,000 kwh 27,36 ton.,99 & 73 m 3,582» 27 ton. 27,452,200 kwh 2,587,400 3,72,620 39,302,500 kwh 27,560,052 8,975,000 Siirto 85,837,552 kwh

75 63 Malmin Sähkölaitos Oy:ltä Pitäjänmäellä... t Heikinlaaksossa...» Puistolassa...» Tammistossa... tievalaistukseen... Siirto 85,837,552 kwh 4,870,70 kwh. 92, , , ,483 6,045,378 Vesienergiaa on saatu yhteensä... 9,882,930 kwh Myyty ESVOy:lle... 6,000 kwh Palautettu Kaapelitehtaalle...:... 66, ,020 kwh Käytetty omassa verkossa... 9,25,90 Vesienergiaa käytetty ja palautettu yhteensä... 9,882,930 kwh Höyryenergia. Kehitetty omalla höyryvoimalaitoksella....» vesilaitoksella.... Ostettu IVOy:ltä....» eri blokkiasemilta.... Saatu Kaapelitehtaalta ,452,200 kwh 2,000» 64,000» 7, ,040». 28,238,004 kwh Höyryenergiaa yhteensä... 28,238,004 kwh Myyty IVOy:lle... 22,000 kwh Käytetty omassa verkossa... 28,026,004 28,238,004 kwh Kokonalsenergla. Vesienergiaa saatu yhteensä... :... :. 9,882,930 kwh Höyryenergiaa kehitetty ja saatu yhteensä... 28,238,004» 220,20,934 kwh Annettu vesienergiaa ,020 kwh höyryenergiaa... 22,000» 879,020 kwh ~====~~=~~~ Käytetty itse yhteensä (netto)...:... 29,24,94 kwh Energian Jakautuminen. Tasavirtaverkon ja raitiotien osalle... Vaihtovirtaverkon osalle... Voimalaitoksen oman käytön osalle... Mittarien mukaan käytetty energiaa... Muuntamis, muuttamis ja johtohäviöt,43 %... Alaasemien tasavirrankehitys. 5,883,70 kwh 6,598,84 5,760,020 89,064,656 24,47,238 Taul. XVII Kasarmi Kruunun Kampin. Töölön Kallion Yhteensä 2 X 25 V tasavirrankehitys torin asema haan asema asema asema asema kwh alaasasemilla kwh kwh kwh kwh kwh I Vaihtovirta muuttajiiie... 9,973,600 3,82,080,6,550 6,23,340 5,204,860 36,203,430 Jaettu tasavirtaa... 7,562,900 3,067,50,468,230 5,658,000 4,65,340 :J2,37,980 Suurin vuorok. kulutus... 85,700 5, ,900 23,970 Sattumispäivä Suurin tasavirtakuorma... 6,030 kw,00 kw 729 kw 2,260 kw,990 kw Sattumispäi vä

76 64. Taul. XVIII Kasarmi Kampin Töölön Kallion Meilahden torin Raitiotietasavirran kehitys asema asema asema asema asema alaasemilla kwh kwh kwh kwh kwh Kulutettu vaihtovirta... 5,000,920 46,700 4,754',900 3,802,550 I 630,050 Kehitetty tasavirta _... 4,764, ,900 4,493,600 3,565, ,200 Suurin vuorok. kulutus... 2,220 4,600 8,500 7,800 2,400 Sattumispäivä Suurin raitiotiekuorma...' 2,220 kw 600 kw,490kw 2,400 kw 360 kw Sattum.ispäiväI 7.. useita , 4. jatkuva Vallilan asema kwh,077, 60 96,200 5, kw 2.. Sähkönkulutus HelsingissÄ v. 950, PIenkulutus. Valaistustariffi... A kwh 32,22,494 Seka... B,56,730 Voima» c " 9,583,526 Kotitalous F.. 8,88,89 Teho G.. 3,533,779 Kaksois... N 99,39 Avo ja sulkuaikatar... ppk 26,648 Erikoistariffi... Sps 67,990 84,879,377 YhteenSä kw,h 5,682,280 4,725,280 Pienjännite Suurkulutus Spl,237,324» Sp2» 7,795,738 Suurjännite Ssl 8,36,540 Ss2 3,505, Ss3 24,250,050 Avo ja sulkuaikatar...:... Spk Ssk 474,889 76,890 Sss ' 27,240 65,684,396 50,563,773 Kaupungin oma kulutus KB kwh KS Kppk KK KR Seka tariffi... Suurkulutus... '..... Avo ja sulkuaikatar... ".... Katuvalaistus..... Raitiotiekulutus... ~.... 4,090,64 3,25, ,900 4,525,860 4,725,280 36,8,(6,883 Yhteensä veloitettu... 87,40,656 Laitoksen oma kulutus... 7,44,020 Kulutus yhteensä kwh... ~...,94,824,676 C. PIenjännitevirran yleiset sähkötariffit. Vuonna 950 olivat voimassa seuraavat kaupunginvaltuuston vahvistamat ValaistustarIffi. A) : 50 mk kwh:lta (kilowattitunnilta) valaistukseen pienjännite~,rran yleiset sähkötariffit: kulutetusta virrasta.. Helsingin kaupungin sähkölaitoksen pienjännitevirran jakelua varten ovat voimassa seuraavat yleiset tariffit: VolmatarlHI. C) 8: 0 mk kwh:lta sähkövoimakoneiden käyttöön tai muihin ammatillisiin tarkoituk' I

77 65 siin, kuten elokuvakoneisiin, näyttämötarpeisiin, valokuvaukseen, kopioimiseen, valosairashoitoon yms., ei kuitenkaan varsinaiseen valaistukseen kulutetusta virrasta. Tämä tariffi edellyttää sähkölaitoksen määräämää kuukautista vähimmäiskulutusta. SekatarIffI. B) 9: 80 mk kwh:lta voimaan ja valaistukseen yhteisesti kulutetusta virrasta. Tämän tariffin sähkölaitos voi harkintansa perusteella myöntää pääasiassa ammatillisiin tarkoituksiin, esim. työpajoissa, liikehuoneistoissa, toimistoissa, ravitsemisliikkeissä yms. käytettävälie sekä talokiinteistöjen kuluttamalle virralle, milloin voimankulutus muodostaa suurimman osan kokonaiskulutuksesta. Kotltaloustarlffl. EF) Virran hinta veloitetaan sekä perusmaksun (E) että kulutusmaksun (F) muodossa. Perusmaksu määrätään huoneiston suuruuden perusteella seuraavasti: huone tai keittiö :.mk vuod.» ja keittiö tai 2 huono...,450: ) 2 huonetta ja keittiö 2,05:» 3»» 2,820:» Jokaisesta seuraavasta huoneesta veloitetaan 805: mk vuodessa. Huonelukuun sisältyvät kaikki varsinaiset asuinhuoneet ja keittiöt. Tulkintatapaukset ratkaisee sähkölaitos. Perusmaksu peritään erinä kulutusmaksujen yhteydessä. Kulutusmaksu on 3: 50 mk kwh:lta. Kotitaloustariffi myönnetään yleensä vain. kotitalouskulutukseen. Mikäli kuluttajat, kuten lääkärit, räätälit, suutarit, terveydenhoitajat yms. omassa asunnossaan käyttävät sähkövirtaa ansiotarkoituksiin, niin saadaan tämä kulutus liittää kotitaloustariffimittau kseen. H) Virran hinta veloitetaan osaksi tehomaksuna (H) (vuosikilowattimaksuna), joka riippuu kuluttajan suurimmasta hetkellisestä sähkötehontarpee!)ta (huipputehosta) 8,280: mk vuodessa kultakin tilatulta tai allamainitulla tavalla mitatulta kilowatilta, kuitenkin vähintään 5 kilowatilta sekä sen lisäksi kulutusmaksuna (G) 3: 50 mk kwh:lta. Tarvittavan teho määrän suuruudesta ja kulutuksen laadusta riippuen asennetaan kuluttajan valinnan mukaan joko: Hbtariffissa, rajatehomittari, joka paitsi kokonaiskulutusta vielä erikseen mittaa tilatun tehorajan yläpuolella kulutetu) virran, josta talvikuukausina (lokamaaliskuu) veloitetaan lisämaksuna : 50 mk kwh:lta (tämä tariffi myönnetään vain poikkeustapauksissa sähkölaitoksen harkinnan perusteella), tai Hctariffissa, huipputehomittari, jonka mukaan vuositehomaksu (H) veloitetaan talvikuukausina (lokamaaliskuu) mitattujen kahden suurimman tehohuipun keskiarvon perusteella. Tehotariffimittauksissa käytetyistä erikoismittarilaitteista veloitetaan vuokra ja mittausmaksu, jonka suuruus riippuu IIl:ittarilaitteen laadusta ja suuruudesta. yötarlffl. N) Normaalisen valaistus, voima tai sekatariffin yhteydessä kaksoistariffin perusteella, yöaikana kulutetusta virrasta 4: mk kwh:lta kuitenkin vähintään 00 kwh:lta kuukautta kohti. Tämä tariffi myönnetään vain pääasiassa sellaiseen yöaikana tapahtuvaan kulutukseen joka voidaan päiväajaksi kytkeä pois. Sähkölaitos. voi harkintansa mukaan toimittaa, yötariffia soveltaen, virtaa muinakin sellaisina aikoina, jolloin sähköenergiaa on runsaasti saatavissa. 2. MIttarinvuokrat. D) Kaikista mittareista, lukuunottamatta tehotariffin kohdalla mainittuja erikoismittarilaitteita, joista kannetaan eri maksut, veloitetaan seuraavat kuukausivuokrat: TehotariffI. A tariffi B ". C» EF 4 mk/kk

78 66 D. SuurkuluttajatariffIt. Vuonna 950 olivat voimas~a seuraavat kaupunginvaltuuston vahvistamat hinnat. Pätöteho Loisteho Rajateho Kulutus Mittari Tariffi maksu maksu maksu maksu vuokra mk/v. kw mk/kvar I mk/v. kw mkfkwh mk Suurjännite 3vaiheenergia. Sstariffit. I Ss 6,240: I 3:20 600: I I Ss 2 6,240: 204:,032:. I I 2:90 600: Ss 3 I 204:,032: 6,240: e: 9O I 600: I 5: 20 ) I Pienjännite 3vaihe energia. Sptariffit. Pienjänniteenergiasta suoritetaan lisäksi tehontarpeen suuruudesta riippuen erillinen muuntokorvaus Sp 6,240: 3:20 300: Sp 2 6,240: 204:,032: 2:90 300: Sp 3 6,240: I 300: 20".032' f90 5: 20 ) 2:90 Sp k 200: I 9: 20 D) I I 4. Taloudellinen tulos. A. Arvonmuutoks.et. Sähkölaitoksen kirjattu pääomaarvo on vuoden kuluessa muuttunut seuraavasti: Ar Arvonlisäys Poistot kuoletus Arvo.. ~~50 uudis~~~:eiden su,:~:~,:an Tontit.. ~...,669,59 8,300,000 9,969,59 HaJlintorakennukset...,684,538 9,307, ,00 30,627,78 Asemarakennukset... 48,20,62 34,000,086 3,99,503 78,282,95 Höyrykattilalaitos ,553,74 2,720, ,833,347 Turbogeneraattorit... 25,946,70 4,595,07 2,35,603 Pääaseman ohjauslaitteet... 4,430,29 62,962 3,87,67 Alaasemien ohjauslaitteet... 24,464,579. 6,466,989 7,866,676 33,064,892 Akkumulaattorit... 2,266,339 62,500 2,203,839 Kaapeliverkko' ,753,70. 33,502,646 22,362, ,893,723 Ilmajohtoverkko'... 80,593,584 35,308,769 5,037,044 0,865,309 Muuntajat ,328,334 84,783,8 6,808, ,302,557 Talojohdot... 8,954,054 2,000, ,893 0,233,6 Katuvalaistuslaitteet... 50,053,962 2,098,945 3,540,59 67,62,748 Mittarit... 38,476,740 6,380,40 3,382,692 5,474,458 Yhteensä mk,787,377,542 65,48,703 00,994,549 2,337,53,696 ) Lisämaksu tehorajan yläpuolella talvikuukausina kulutetusta energiasta. ) Päivänaikana kulutetusta energiasta.

79 67 B. Tulostase Joulukuun 3 pälvänli 950. Tuo t 0 t: Sähkövirran myynti: Yksityinen kulutus...;... Raitiotie ja johdinautovirta... Kaupungin laitosten kulutus... ~...:... Katu ja satamavalaistus...,... Mittarivuokrat...,098,554,30 64,94,20 73,84,070 3,25,086 8,387,624,258,02,29 Voitot myynneistä ja töistä: Ylijäämä suoritetuista töistä ja myydyistä tarvikkeista... Ylijäämää näyttelyn myynnistä... Kaasulaitoksen osuus niittarinlukuun, laskujen jakoon ja rahas 3,57, ,936 3,900,38 tukseen... 2,237,607 Korvaus valaistuksen hoidosta ja pääomamenoista : kantakaupungin kaduilla ja aukioilla.... liitosalueella... ~.... satamaalueella.... 7,366,693 2,970,688,74,482 K u u t: Hallintokulut... ;.... Kassa ja tiliviraston kulut... :.... Hankintatoimiston kulut Käyttö: Palkat.... Energianhankinta ja käyttötarvikkeet.... Korjaukset ja muut kustannukset.... Jakelu: Palkat.... Korjaukset ja muut kustannukset.... Poistot ja palautukset... :.... Neuvonta ja kuluttajapalvelu.... Virtalajin ja jännitteen vaihto.... Yhteiset sekalaismenot: Osuus kaupungin suorittamiin eläkkeisiin.... Työntekijäin erinäiset edut.... Työkalujen ja kaluston hankinta.... Vuokramenot.... Vakuutusmaksut ja verot...,.... Palkkojen järjestely.... Hälyytyssireenien hoito... :.. :.... 2,990,598 42,929,972 45,79, ,92,659 34,445,59 47,290,749 44,473, ,55,469,56 2,4,020 2,972,052 27,833,39 6,5,76 2,244,345. 2,689,772 8,500,000 06,524 Katu ja satamavalaistuksen hoito... Höyrynmyynnistä aiheutuneet polttoainekulut... mk,36,504,775 55,920,570 9,795,55 565,58,55 05,679,370 60,46,593 5,007,927 5,260,344 Siirto 827,283,870

80 68 Siirto 827,283,870 Käyttövarat..., ,469,45 Konttokuranttikorko... 7,258,06 Vuosimenot yhteensä... Korot ia kuoletukset: Korkoa pääomavelalle... 25,536,428 Poistot kuoletussuunnitelman mukaan... 00,994,549 Nettoylijäämä c. Omalsuuståse joulukuun 3 päivänä 950. Vas taav aa: Rahaa kassassa.... Saatavaa shekkitililtä.... mk 4,465,6,93 Pankkeihin talletettuja takuumaksuja... Saatavia: Velotettuja virlamaksuja... 25,442,76 Suoritettuja töitä ja ennakkoja hankkijoille... 04,32,282 Varastoja: Tarveaineita... 85,843,508 Kivihiiliä... 40,64,590 Polttoöljyä , ,0,39 226,530,977,072,542, ,962,407,36,504,775,66,378 4,482, ,764,043 V a s t a t t a v a a: Tilivelkoja.... Kuluttajien takuumaksuja.... Sähkörahakkeiden ennakkomyynti.... Konttokuranttivelka kaupunginrahastoon.,.... Siirtyviä määrärahoja.... Pääomavelka kaupungille ,787,377,542 Pääomaan siirrettyjä uudisrakenteita... 65,48,703. 2,438,526,245 Poistot kuoletussuunnitelman mukaan... 00,994,549 Vuoden 950 voitto.... D.. Toimintatulos tilinpäätösten mukaan. Pääomaarvo joulukuun 3. pnä..... Bruttotulot.... Vuosimenot (ilman pääomamenoja).... Korot ja kuoletukset.... Kokonaismenot.... Nettoylijäämä ,337,53,696,36,504, ,0,39 226,530,977 ',072,542, ,962,407,787,377,542,57,583, ,996,3 5,760,602 89,756,93 265,826,58 mk 3,205,202,438 37,675,569 6,065,98 3,590,769 70,797,04 405,579,785. 2,337,53, ,962,407 mk. 3,205,202, ,47,337, ,949, ,52,378 38,332, ,853,378 79,096,64 Unto Rytkönen.

81 69 ' I ~~.,., t i.~ I!'J.. ~ t r ~ 'E Iili ~ IE II 2'~,,. Er g g Ö).~.~.~ niili U \t:. :t: g ~ c:: c:j\ c: ~ QI;) g ~ ".. ~..t...q II). ~IIIIlIII Q IIIiIISl ~ ~ I I I ~ ~ ~.lc II: :t I I ~ 0 0.~ j,..~ ~.~ i.::... ::, ~ ~ ~ ~ IUil [::::=J ~ i.t::: = ~ I ~C) C) ~oa i ~ ~