TEOLLIS UUSLAITOSTEN TOIMINTAKERTOMUS.

Transkriptio

1 960 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO V TEOLLS UUSLATOSTEN TOMNTAKERTOMUS. 4S HELSNGN KAUPUNGN TEOLLSUUSLATOSTEN LAUTAKUNNAN JULKASEMA

2 960 HELS N G N KAUPUNG N TLASTO V TEOLL SUU SLATO STEN TOMNTAKE RTOMUS 45 HELSNGN KAUPUNGN TEOLLSUUSLATOSTEN LAUTAKUNNAN JULKASEMA

3 SSÄLLYSLUETTELO Siv. Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus....! Vesilaitos... Kaasulaitos Sähkölaitos PAASPANO, HELSN Kl96

4 Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus vuodelta- 960 Teollisuuslaitosten lautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna puheenjohtajana diplomi-insinööri Ossi Kivelä saakka ja diplomi-insinööri Aare Leikola alkaen, varapuheenjohtajana sosiaalijohtaja Yrjö Rantala sekä jäseninä-diplomi-insinööri Kauko Hjelt, seppä Kalle Kaukonen, teknikko Vilho Korja, teknikko Jooseppi Kuusikoski, toimitsija Antti Mast saakka ja diplomi-insinööri Ossian Rinne alkaen, diplomi-insinööri Tor Nessling ja diplomi-insinööri Gunnar Smeds. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli teollisuus- ja rakennustointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Hjalmar Krogius. Lautakunnan sihteerinä toimi teollisuuslaitosten asiamies varatuomari Kurt Söderholm. Lautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana 33 kertaa. Kokousten pöytäkirjat sisältävät 45 pykälää. Diaariin on merkitty 489 saapunutta asiaa. Lähetettyjen kirjelmien lukumäärä oli 333. Lautakunta teki kertomusvuoden aikana muun muassa seuraavat lopulliset päätökset: 3.. 8: Myönnettiin Asunto-osakeyhtiö Lauttasaarentie 6 ja Asunto-osakeyhtiö Lauttakoto nimisille yhtiöille oikeus yhteisen talovesijohdon käyttämiseen : Vahvistettiin kymmeneksi miljoonaksi markaksi se ylin raja, johon teollisuuslaitosten toimitusjohtajien omalla vastuullaan yhdellä kertaa ostettavien koneiden ja kojeiden sekä raaka- ja tarveaineiden ynnä muiden arvo tai määrä saa nousta. " : Asetettiin jaosto valmistelemaan kaupunginhallitukselle annettavaa lausuntoa Wärtsilä-yhtymän Hanasaaren voimalaitoksen kattilahankintaa koskevasta kirjelmästä : Kehotettiin sähkölaitosta yhteistoiminnassa vesi- ja k~asulaitoksen kanssa kehittämään teollisuuslaitosten sekä laitosten kassa- ja tiliosaston välisiä vastuurajoja sellaisiksi kuin ne kaupunginhallituksen järjestelytoimiston tutkimuksessa ja esityksen perusteluissa on hahmoteltu sekä laatimaan kassa- ja tiliosastolle toimintasäännon sitten, kun uuden org"l-nisaation mukaiset toimistopäälliköiden virat on täytetty : Päätettiin, että kaasulaitoksen 00-vuotispäivänä vietetään kuluvan vuoden marraskuun 4. päivää : Oikeutettiin vesilaitos tekemään Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n kanssa lmalan vesisäiliön toillistotiloja koskeva vuokrasopimus : Myönnettiin Etelä-Kaarelassa Kalannintien varrella oleville tonteille N:o /3306 ja N:o 2/3306 oikeus yhteisen talovesijohdon käyttämiseen : Hyväksyttiin lisäyksineen ja tarkistuksineen vesilaitoksen sijoitusohjelma vuosille "lähetettäväksi kaupunginhallituksen investointitoimikunnalle.

5 V : Hyväksyttiin lisäyksineen ja tarkistuksineen kaasu laitoksen sijoitusohjelma vuosille lähetettäväksi kaupunginhallituksen investointitoimikunnalle : Hyväksyttiin lisäyksineen ja tarkistuksineen sähkölaitoksen sijoitusohjelma vuosille lähetettäväksi kaupunginhallituksen investointitoimikunnalle : Oikeutettiin sähkölaitos tekemään Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiön ka.nssa sopimus Helsingin kaupungin sähköosuuden siirrosta Mankalan voimalaitokselta Helsinkiin sähkölaitoksen sopimusehdotuksen mukaisesti. Kertomusvuoden aikana on tehty muun muassa seuraavat esitykset: a) Kau pu nginhalli tuks~ue 3.. 7: Tammisalon katuvesijohtojen rakennustöistä : Salmisaaren hiilikentän laahauskauhalaitteisiin kuuluvan vastapainovaunun ja -radan romuttamisesta : Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen laajennuksen pääpiirustusten hyväksymisestä : Kaasun myymisestä lämmitystarkoituksiin erikoissopimuksilla : Pitäjänmäen 0/20 kv sähköaseman 0 kv ulkokojeiston laajennusta koskevista piirustuksista : Puhelinkorvausten maksamisesta sähkölaitoksen päivystäville insinööreille, mestareille ja asentajille : Vesilaitoksen vedenkulutusmaksujen korottamisesta : Kasarmitorin sähköaseman uusimisesta ja 0 kv sähkönsiirtojärjestelmän laajentamisesta : Eräiden Etelä-Haagassa työttömyystöinä aloitettujen keskeneräisten vesijohtotöiden loppuunsaattamisesta : Sähkölaitoksen puhelinvaihteiden ja viestiverkostojen laajentamisesta : Kaasulaitoksen 00-vuotisjuhlajulkaisusta : Työllisyystöinä tehtävien kaukolämpöjohtotöiden suorittamisesta : Työllisyysvuoden keskeneräisten kaukolämpöjohtotöiden loppuunsaattamisesta : Suvilahden voimalaitoksen muuntoasemapuolella suoritettavien töiden loppuunsaattamisesta : Sähköasemien päivystyksen osittaisesta korvaamisesta varallaololla : Alueen varaamisesta Kampin sähköaseman laajentamista ja sähkölaitoksen hallintorakennusta varten : Herttoniemen sähköaseman omistussuhteita ja käyttöoikeuksia koskevan sopimuksen tekemisestä Etelä-Suomen Voimaosakeyhiiön kanssa : Eräiden sähkölaitoksen tilapäisten virkojen muuttamisesta vakinaisiksi : Teollisuuslaitosten varastoihin sidottujen kassavarojen määräämisestä : Helsingin kaupungin vedenottoa Hiidenvedestä Karjaanjoen vesistössä koskevan suunnitelman hyväksymisestä : Käenkuja 6 rakentamisesta asuntotuotantoon varatuilla määrärahoilla : Vuorimiehenkadun vesijohdon rakennustyön aloittamisesta työllisyystyönä : Tilapäisten kesäjohtojen ja -postien rakentamisesta liitosalueelle kuluvan kesäkauden ajaksi : Sähkölaitoksen muuntamon kojeiston myymisestä : Televisiokeskusantennin hankkimisesta Kivelänkatu 5-7 kiinteistöön : Kustannuslaskijan viran perustamisesta kaasulaitokseen : Toisen kaukolämpökeskuksen rakentamisesta Salmisaaren voimalaitokselle : Pysäköimisautomaattien hoidosta : Ylijäämäsähkön myynnistä Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiölle.

6 v : Maksamattomien kaasu-, sähkö- ja lämpölaskujen perimisjärjestelmän muuttamisesta : Teollisuuslaitosten varastonhoitajien palkkauksen tarkistamisesta : Castreninkadun vesijohdon uusimistyön jatkamisesta työllisyystyöilä : Kaasutehtaankadun alkupään rakentamisesta : Suvilahden voimalaitoksen turbogeneraattori N:o romuttamisesta : Tilapäisten insinöörin ja kemistin virkojen perustamisesta vesilaitokseen : Sähkölaitoksen kaksivuorotyötä tekevien sähkömestareiden työajasta : Sllvolan tekojärvisuunnitelmaan sisältyvien maapatojeh, Vantaanjoen yli rakennettavan sman ja. sillalta tekojärvialueelle johtavan tien pääpiirustusten hyväksymisestä : Vesilaitoksen jakelupäivystyksen varallaoloajan muuttamisesta SS?: Kaasulaitoksen varastoihin sidottujen kassavarojen määräämisestä : Sähkölaitoksen varastoihin sidottujen kassavarojen määräämisestä : Sähkölaitoksen käyttöomaisuuden 'arvon korottamisesta ~ Hanasaaren voimalaitoksen 50 tonnin satamanosturin siirtämisestä satamalautakunnan hallintoon. ' : Ulkokuhtalaisten kaupungin palvelukseen ottamisesta annettujen ohjeiden täy: dentämisestä Räktinnustoimikunnan asettamisesta Silvolan tekojärven rakennustyötä varten,... 97: Ylimääräisen poiston suorittamisesta kaasulaitoksen koksinkuljetus- ja käsittelylaitteiden osalta : Ve'silaitoksen eräiden insinöörin ja vastaavien virkojen palkkauksen tarkistamisesta ja uusien virkojen perustamisesta laitokseen : Kaasulaitoksen eräiden insinöörin ja vastaavien virkojen palkkaus- ja nimikejärjestelyistä : Liik:ennelaitokselle myytävän 600 V tasasähkön erikoishinnasta : Sähkölaitoksen eräiden insinöörin virkojen palkkojen järjestelystä ja laitoksen yli-insinöörin viran rumikke'en muuttamisesta : HaJ,lasaaren voimalaitostontin laajentamisesta : Maanvyörymäh aiheuttamista korjaustöistä Viikin päävesijohdossa Hernepellonkujan kohdalla Varihan Porvoontien varrella. b) Palkkalautakunnalle : Pitkäkosken v&!enpuhdistuslaitoksen kayttöpäivystyksen uuden korvausperusteen määräämisestä : Kaasu- ja sähkölåhoksen hallinnassa olevien asuntokiinteistöjen vuokrien tarkistuksesta. Kertomusvuoden aikana on ann,ehu muun muassa seuraavat lausunnot: a) Kaupunginhallitukselle 3.. 3: Kaarlo ]ussilanym. Vantaanjoen veden pilaantumista Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen alapuolella koskevasta kirjelmästä : Revisioviraston laatimasta sähkölaitoksen toimintaan kohdistetusta tilimoitteesta : Kuntien Teknilliset Toimihenkilöt ry:n käyttöpäivystäjien työn uudelleenjärjestelyä koskevasta kirjelmästä : Lojo Elektricitets Ab:n ja kiinteistölautakunnan välisen sopimuksen muutoksesta : Kuntien Konemestarit ry:n sähkölaitoksen vuorokonemestarien palkkausta koskevasta kirjelmästä, : Eräiden Herttoniemen huvila-asukkaiden vedensaannin parantamista koskevasta anomuksesta : Nukarin lastenkodin syväkaivoporaukseij. jatkamisesta : Yleisen vesipostin rakentamisesta Vartiokylän länsilaidassa Porvoontien varrella olevalle rintamamies-asutusalueelle.

7 V : Vuosilomasijaisten vähentämiskomitean mietinnöistä ja : Työttömyystöiden suunnittelukomitean kirjeestä määrärahojen varaamisesta keskeneräisten ja eräiden tärkeiden työttömyystyöohjelmaan otettujen töiden valmiiksi saattamiseksi sähkölaitoksen osalta : Edellä mainitusta työttömyystöiden suunnittelukomitean kirjeestä vesilaitosta koskevien töiden osalta : SähkölaitokSen kahden osastopäällikön viran täyttämisestä : Yhte\äisten tarkastusleimasimien käyttöönottamisesta.' : Kaupunginhallituksen järjestelytoimiston suorittamasta teollisuuslaitosten kassaja tiliosaston organisaatiota koskevasta tutkimuksesta : Sisäisistä henkilökuljetuksista : Arabian Pienteollisuustalo Oy:n anomuksesta saada myydä sähköä omistamastaan muuntamosta naapurikiinteistölle : Kaupunginreviisorin talousjohtajan viran perustamista teollisuuslaitoksille koskevasta aloitteesta : Kuntien Konemestarit ry:n sähkölaitoksen vuorokonemestarien vuosi lomia koskevasta kirjeestä : Wärtsilä-yhtymä Oy Hietalahden Telakan anomuksesta saada kaupunginvaltuuston suostumus suurjännitekaapelinsa sijaitsemiselle katumaalla : Asuntosäästäjät ry:n vesijohtotöiden suorittamista Tammisalossa koskevastaanomuksesta : Lassaksen Omakotiyhdistys ry:n anomuksesta Kaupintien päävesijohdon jatkamisesta Lassaksen omakotialueen kohdalle : Kiinteistölautakunnan laatimasta vuoden 96 katti- ja viemärirakennusohjelmasta : Helsingin maalaiskunnan anomuksesta saada lupa jäteveden puhdistuslaitoksen käyttämiseen Tikkurilassa : Vedenjakelukysymyksestä Laajasalon Hevossalmen alueella : Suunnittelevan työvoiman palkkausta ym. tutkivan komitean mietinnöstä : Tilapäisten kesävesipostien rakentamisesta Vartiokylän alueelle : Helsingin Pienkiinteistöyhdistysten Paikallisjärjestö ry:n kirjelmästä tilapäisistä vedenottopaikoista liitosalueelle : Vesijohtojen rakentamisesta eräisiin Etelä-Kaarelan katuihin : Palavan nesteen varastojen paloturvallisuuskomitea :n mietinnöstä : Kaupungin kiinteän omaisuuden tarkastajien kertomuksesta vuodelta : Helsingin Pienkiinteistöyhdistysten Paikallisjärjestö ry:n liitosalueen vesihuoltotöitä koskevasta anomuksesta : Vuositilintarkastajien kertomuksesta vuoden 959 tilintarkastuksesta : Etelä-Kaarelan vesijohtojen ja viemäreiden rakentamisesta : Malmin Seudun Kiinteistönomistajat ry:n eräiden Malmin vesijohtojen ja viemäreiden rakentamista koskevasta anomuksesta : Veden toimittamisesta Tapiolan keskustan kautta Westendiin ja Tapiolari länsipuolella sijaitsevalle Ylä-Mankkaan tilalle : Helsingin Vähittäiskauppiasyhdistys ry:n katutöiden suorittamista koskevasta kirjelmästä : Kaupunginhallituksen järjestelytoimiston aloitteesta laskulomakkeiden yhtenäistämiseksi kaupungin virastoissa ja laitoksissa : Oy Abborfors Ab:lle myönnetyn lainan koron alentamisesta : Lohja-Kotka Oy:n kirjelmästä vedenotosta Hiidenvedestä : Lauttasaaren Säätiön kirjelmästä Lauttasaaren katuvalaistuksesta : Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosta varten lunastettujen maa-alueiden siirtä misestä vesilaitoksen hallintoon.

8 V : Vesihuoltotoimikunnan esityksestä toimenpiteistä Vantaanjoen veden suojaamiseksi kaupungin omalla alueella : Valaistuksen lisäämisestä kaupungin eräillä alueilla. b) Palkkalautakunnalle : Kuntien Konemestarit ry:n sähkölaitoksen vuorokonemestarien palkkausta koskevasta kirjelmästä : Kuntien Konemestarit ry:n vesilaitoksen konemestarien palkkausta koskevasta kirjelmästä : Kuntien Teknilliset Toimihenkilöt ry:n säännöllistä kolmivuorotyötä suorittavien toimihenkilöiden työaikaa koskevasta kirjelmästä : Sähkölaitoksen entisen apulaisjohtajan Ragnar Lindbohmin eläkkeen tarkistuksesta : Teollisuuslaitosten kassa- ja tiliosaston entisen kamreerin Arne Ekmanin anomuk. sesta eläkkeensä tarkistamisesta : Kuntien Teknilliset Toimihenkilöt ry:n alempien teknillisten viranhaltijoiden palkkauksen tarkistusta koskevasta kirjelmästä.

9 S S Ä L L Y S J. U E T TEL 0: johdanto... 2 Sivu. Organisaatio ja henkilökunta. Organisaatio Henkilökunta...,...: ; Toiminta. Vedenhankinta 5 2. Vedentutkimus Vedenpuhdistus Vedenpumppuaminen...,' Vedenjakelu ja vuodot Veden kulutus ja vesijohtoverkkoon pumputtu vesimäärä Sähkönkulutus...: Tarkastustoiminta Saniteettityöt Tariffi... ' Teknilliset laitteet ja uudisrakennustyöt. Vedenhankinta Vedenpuhdistuslaitokset Säiliöt Vesijohtoverkko Talojohdot. vesimittarit ja yleiset vesipostit Taloudellinen tulos... "... 33

10 Vesilaitoksen toimintakertomus vuodelta 960 Vesilaitoksen toiminta on kertomusvuonna edelleen kasvanut voimakkaasti.' Vesijohtoverkkoon pumputtu vesimäärä, joka koko vuonna oli y~~eensä noin 50 milj.m 3, osoittaa lisäyksen olleen edelliseen vuoteenyerrattuna noin 9,6 %. Vedenkulutll:ksen kasvu on siten vuoden kuluessa muodostunut huomattavan suureksi. Vedenhankinnassa on kertomusvuosi ollut kokonaisuutena edeltäjäänsä edullisempi sekä veden määrän että sen laadun suhteen.,riittävän raakaveden saanti on kuitenkin nykyisin yhä enemmän riippuv:ainen Vantaanjoen vesistön säännöstelyn asianmukaisesta h<:>,idosta ja jatkuvasta tarkka~~sta sekä toimenpiteistä v~sistössä. Tutkimustoiminta on kertomusvuonna laajentunut oleellisesti. Erityisesti on kiinnitetty huomiota maku- ja hajuhäiriöiden syiden tutkimiseen ja poistamiseen. Pitkäkosken laitokselle saatiin vuoden lopullajaitt~et veden käsittelemiseksi klooridioksiidilla. Tämä lisäpuhdistusmenetelmä, joka muualla saavutettujen kokemusten mukaan auttaa etenkin fenolihäiriöiden torjumisessa, on ollut toistaiseksi kokeilukäyt?ssä. Pienemmässä mittakaavassa on tutkittu otsonin ja hidassuodatuksen käytön mahdollisuuksia. Ratkaisevia myönteisiä tuloksia haju- ja makuhäiriöiden poistamiseksi ei näillä menetelmillä ole saatu vaan tutkimuksia on edelleen jatkettava.'" Limnologisen tarkkailun perusteella havaittiin ajoissa useita voimakkaita planktonkasvustoja. Kesä-syyskuussa jouduttiin turvautumaan viisi kertaa kuparis~faatin syöttöön raakav'eden laadun parantamiseksi ja täten onnistuttiin estämään häiriöt, joita muutoin olisi esiintynyt johtovedessä. Vantaailjoen vesistöalueella on suoritettu jatkuvasti näytteiden hakua ja havaintojen tekoa. Tarkoituksena on ollut lähinnä pahoj~n paikallisten likaantumisien toteaminen ja niiden seuraaminen sekä likaajien selville saaminen. Täten voidaan myös pitempinä ajanjaksoina asiallisesti seurata raakaveden laatua ja sen muuttumista sekä tehdä ennusteita tulevaisuutta silmälläpitäen. Pyrkimyksenään saada aikaan pääkaupungin vesihuollon suhteen ratkaisuja, joiden toteuttaminen tyydyttäisi voimakkaasti lisääntyvän vedentarpeen, vesilaitos on edelleen kehitellyt laajamittaisia suunnitelmia.

11 3 Lisäveden ottamista Hiidenvedestä' tarkoittava alustava suuimitelma 'saatiin valmiiksi, ja tätä hanketta koskevat vesioikeuslain mukaiset alkukokoukset pidettiin syyskuussa. Raakaveden hankinnassa esiintyvien suunnitelmien ohella on vireillä puhdistuslaitosten tehon lisääminen ja vesijohtoverkon. laajentaminen., Kertomusvuonna aloitettiin kaksi laajaa uudisrakennustyötä, Pitkäkosken puhdistuslaitoksen laajennus ja Silvolan tekojärven rakentaminen. Edellinen on tarpeen puhdistustehon lisäämiseksi; työn valmistuttua nousee tämän puhdistuslaitoksen teho 50 %:lla eli tehoon 200 l/s. Tekojärvi rakennetaan puhdistuslaitokseen tulevan veden äkkinäisten 'muutosten eliminoimiseksi sekä veden laadun parantamiseksi. Samalla saadaan raakavedelle välitöntä varastotilaa, joka tehostaa ja helpottaa vedenhankinnan hoitamista. Edellä mainittujen uudisrakennustöiden lisäksi on suoritettu normaaleja jakeluverkkotöitä. Taloudellinen tulos oli hyvä. Ylijäämä oli 252,8 mmk (959 42,5 mmk). Edullinen tulos johtuu lähinnä odotettua runsaammasta vedenkulutuksen lisääntymisestä sekä tariffien hintojen korotuksesta ja tariffijärjestelmän muutoksesta. Kokonaiskustannukset ovat kertomusvuonna nousseet 3.3 % ( %) ja tuotot 20.0 % ( %).. Eino. Kdfaste~'. Organisaatio ja ~enkilökun~. Organisaatio Kertomusvuoden aikana on. vesilaitoksen organisaatio ollut kehityksen alaisena. Huolehtiessaan vesijohtoveden hankinnasta, jakelusta ja myynnistä on laitos viime aikoina joutunut yhä vaativimpien tehtävien eteen, joiden menestyksellinen suorittaminen on edellyttänyt oleellisi.a muutoksia laitoksen organisaatiossa. Teollisuuslaitosten lautakunta asetti 30~ keskuudestaan jaoston valmistele" maan mm. vesilaitok~erplude~ta organisaatiosta johtuvien eräiden virkojen perustamista ja muuttamista koskevia esityksiä. Jaoston suorittamien.valmistelujen pohjalta lautakunta teki esityksen vesilaitoksen eräiden virkojen palkkauksen tarkistamisesta ja uusien perustamisesta la:itokseen. ' Mainitun laajahkon esityksen käsittelyn viivästyessä kaupungin eri elimissä perusti kaupunginhallitus päätöksellään seuraavat vesilaitoksen,. uuden organisaation edellyttämät, erityi,sen kiiree<llis~!?ti saatavat tilapäiset virat: yhden 34 pl:aap. j~.y:q.den,,3~. pl:aan kuuluvan,ijlsinöörin,viran,. k;;tksi 32. pl:aan kuuluvaa kemistin virkaa ja yhden 3. pl:aan kuuluvan 'kemistin viran.

12 4 Vesilaitoksen uusi organisaatio on esitetty seuraavassa kaaviopiirroksessa ). Toimitusjohtaja Käyttöosasto J akeh,losasto "": Vedenhankintatoimisto Vedentutkimuetoimisto Laitossuunnittelutoimisto Puhdiatuslaitostoimisto Sähkötoimisto Verkonsuunnittelutoimisto Verkkotoimisto Sisäjohtotoimisto Tarkastustoimisto Järjestelytoimisto Tili- ja laskutustoimisto Hankinta.. ja konepajatoimisto Rakennustoimisto Organisaatiota on voitu soveltaa käytännössä käytlöosaston ja' muiden erillistoimistojen, paitsi järjestelytoimiston osalta. Huomattavimmista virkaannimittämisistä mainittakoon fi. tri Jouko Kenttämaan nimittäminen vesilaitoksen ylikemistin virkaan sekä dip. ins. Seppo Prihan paikkaaminen työsopimussuhteeseen rakennustoimiston päälliköksi..2 Henkilökunta Henkilökunnan pakkauksessa toteutettiin kaupunginvaltuuston tekemään päätökseen perustuva korotus, jonka mukaan palkat suoritettiin taannehtivasti lukien 3 %:lla korotettuna. Työntekijöille, jotka kuuluvat työehtosopimuksen alaisuuteen, suoritettiin vastaava korotus samasta ajankohdasta lukien. Eläkkeelle siirtyivät henkilökunnasta vuoden 960 aikana seuraavat henkilöt: Ollut. Kuukausipaikkaiset: palveluksessa Holmström, Sulo, mittarinlukija v. Landen, Axel A. kemikaalipäivystäjä v. Viikkopaikkaiset: Airisto, Verner Vilhelm, seppä Mattsson, Armas Akseli, työkaluviilaaja Uuranen, Kalle Viljam, putkiasentaja Virtanen, Hjalmar, putkiasentaja v. 0 v. 35v. 34 v. Vuoden aikana poistui kuoleman kautta laitoksen ylikemisti, fi. lisenssiaatti Sakari Ranta. Henkilökunnan keskuudessa kertomusvuoden aikana tapahtuneet muutokset ilmenevät lähemlnin taulukosta n:o. ) Myöhemmin tulisi perustettavaksi vielä erillinen vedenhankinnan esisuunnittelutoimisto.

13 5 Taulukko n:o. Henkilökunta. Henkilökuntaryhmä >0_.!!8 Henkilökunnan muutokset j ~ ~ :3., ] "...;.. ".E~ -'" l':'" ]' ~ ;a E- ~~ "ie-i oc._., :~ ii.. o~ >0", :ClJ...,: 2.~.!l.!l 'E..- ~8 ;;.~~ la e ~...: ~ :.; "il :.: " :;; -'" ; ~ il " ~ '.. " :: iil ::c Vakinaiset viranhaltijat Tilapäiset viranhaltijat Työsopimussuhteessa olevat kuukausipakkaiset Työntekijät Yhteensäl _ Toiminta 2. Vedenhankinta Hydrologinen katsaus Toimintavuoden alkaessa oli vesitilanne Vantaanjoen vesistössä verraten heikko; vedenkorkeudet järvissä olivat alhaalla ja virtaamat pieniä, mikä aiheutui edellisen syksyn kuivuudesta. Kevättulvaan saakka vesitilanne pysyi suurin piirtein ennallaan suuntauksen ollessa kuitenkin hitaasti aleneva. Vuoden alkukuukausina lumipeite lisääntyi huomattavasti ja järvien jäät vahvistuivat. Huhtikuussa lumipeite hävisi ja kuun alkupuolella tapahtui käänne noususuuntaan; jäänlähtö Vantaa).joessa päättyi Kevättulva muodostui keskimääräistä jonkin verran pienemmäksi. Tulvan jälkeen oli ominaista keväisen laskusuunnan tavallista aikaisempi alkaminen, ja kesäkuussa olivat vesivarat vuodenaikaan nähden pienet, jopa niin vähäiset, että tällöin oli turvauduttava säännöstelyaltaiden käyttöön, vaikka sademäärä oli suhteellisen suuri etenkin kuukauden loppupuolella. Loppukesällä vesitilanne parani lyhytaikaisten mutta runsaiden sateiden ansiosta, vaikka varsinainen syysnousu muodostui heikoksi. Marras-joulukuussa oli vedentulo keskimääräistä suurempi ja vesivarat lisääntyivät huomattavasti, sillä lumipeitteen muodostuminen sekä jäätyminen oli heikkoa aika-ajoin tapahtuneiden sulamisien takia. Sademäärä Vantaanjoen vesistöalueella oli toimintavuoden aikana normaalia noin 0 % suurempi, mutta vuotuisen virtaaman keskimääräinen arvo jäi siitä huolimatta noin 5 % pitkän ajanjakson keskimääräistä virtaamaa pienemmäksi ollen 3,0 ms/s. Tämä lienee johtunut vesimäärien varastoitumisesta vesistöön, melko suuresta haihtumisesta kesäkautena sekä edellisenä vuotena tyhjentyneiden pohjavesi-

14 6 varastojen täyttymisestä. Vantaanjoen pienin virtaama viikkokeskiarvona, 2, m 3 /s, esiintyi Suurin virta;lma kevättulvan aikana oli 33,0 m 8 /s; myös joulukuussa esiintyi niin korkea virtaaman arvo kuin 09,0 m 3 /s. - Sademäärä,ja haihtuminen kuukausittain sekä lumipeitteen vesiarvo Vantaanjoen vesistöalueella on esitetty kuvassa n:o. Vantaajoen säännöstely Kuluneen vuoden alkupuoliskolla jatkui siis edellisenä vuonna alkanut niukkavetinen kausi, kevättulvaa lukuunottamatta, aina kesäkuun opulle asti. Riittävän raakavesimäärän saannin varmistamiseksi oli allasvarastoihin turvauduttava jo kesäkuussa sekä heinäkuun alkupuolella. Heinäkuun loppupuolella tilanne parani ratkaisevasti silloin sattuneiden rankkasateiden ansiosta. Säännöstelytoimenpiteet kohdistuivatkin tämän jälkeen etupäässä lupaehdoissa määrättyjen minimijuoksutusten sekä säännösteltyjen järvien vedenpintojen ylärajojen noudattamiseen. Järvien vedenpintojen pitämiseksi ylärajan alapuolella' jouduttiin varsinkin loppuvuodesta juoksu ttamaansäännöstelypatojen kautta hyvinkin suuria vesimääriä. Joulukuun alussa juoksutetut vesimäärät vastasivat jopa kevättulvan aikana juoksutettavia vesimääriä. - Kuvassa n:o 2 on esitetty kaaviomaisesti Vantaanjoen vesimäärät ja vedenkäyttö kuukausittain sekä säännösteltyjen järvien varastotilavuuden muutokset. 200" 50 "" --- SADEHÄÄRÄ KUUKAUDEJJA ---_. YORAAllYCY SADEÄÄRÄ L UlflPElrrEEN YE/ARYO _ HA/HTUnlYEY YA.9fAJ'TA YCOEYPlffAJTA 200M MM r"-"-,..._."\,! ',.)i ~. \ \ / r---...; i i i.i,,) i! 50 r - i --- ~ -t i i \ \ ". KVUKA/lJ N Y Rl t-:'-"-j! i L,...,_ r--- ~--- f i } ~, 00M 50 " Yl m :r :zr J[ KUUKAUJ Kuva"n:o'. Vuoden 960 ilmatieteeuisiä at'voja 'Vantaanjoen vesistössä.

15 7 20U.' O/lllJ.l~.,!" i 442m o/.s,.. ~~!tjom:ti-!!/l6m~ -'8.8ml ~... _', /" ".,.. ~..". -''/ i /... - v'-, i....,. "\"J i!!j i i...'l..,..- ', i," i 5U.' i i i ~''l$ _..., -,,- ~ll!!!a...!!'~~. ~ '. j '.. J fl"!ä rtm?, -- Yl"OEYKJYTTti KtKAUoim ld'l'' --_. EY/f"JiKULUTUfTA YATAAYA ~.. YEOl"NK.A yttt/ KUUKAUOEfA ~'~._- YAlfTAANJOEY YE.fl,uRÄ KUUKAUOEfA,. ~ J"ÅAtllYljJtEL TY./EtY J,Ji;>YEH ?:!!"-#. YEJVARATO - 'Ll L6Y'l'~_ /..u!!!~ /.5'lmjt /.?mtf>.l4ml'.s.~/m-j(s --.2!!!f ~~8m#. f.mnth.. f.!!!!!!4. ~!.!. ~!l!!!fl.,!~'!!!-r - -- ~.L~ /.69mtf ls4m~ l.46mtf....,.. :... l'lj.'',l78mff. /.:Bmtt.6Jm-%. lumjt l.iumo/s.5lm~!<ljka.s J m Z 'lz lz' lz X D KUuKAuS, ' Kuva n:o 2. Vuoden 960 vedenkäyttö. Vantaanjoen virtaamat ja säännösteltyjen järvien vesivarasto. Soveltuviin kohtiin on merkitty piirroksessa esitetyt arvot myös laatuna m 8 /s. 2.2 Vedentutkimus Tutkimustoiminta on kohdistunut toisaalta koko Vantaanjoen vesistöalueeseen ja uusiin suunnitelmiin liittyviin järvialtaisiin sekä toi.. saalta uusiin kemiallisiin johtoveden laadun parannusmenetelmiin puhdistuslaitoksilla. Edelleen on laajenevassa määrin kiinnitetty huo.. miota kuluttajille jaettavan veden ominaisuuksiin: tutkimus on laajentunut käsittämään mm. sinkki- ja kuparipitoisuuden määritykset vesijohtovedestä. Raakavesllähteet Vesilaitoksen toimesta suoritettavaa limnologista tutkimusta on tehostettu erityisesti Vantaanjoen, mutta myös Hiidenveden vesistö.. alueen. järvien osalta. Tutkimuksia on tehty. tiheimmin veden laadun kannalta kriitillisinä vuodenaikoina lopputalvella ja kesällä. Kesällä suoritettiin lisäksi 7:n alueella sijaitsevan järven kaikuluotaus syvyyssuhteiden selvittämiseksi. - Limnologiset tutkimukset Vantaanjoessa on keskitetty palvelemaan planktontilanteen tarkkailua. Kesäkuun lopulla jouduttiin Vantaanjoessa Vanhankaupungin laitoksen yläpuolella tuhoamaan Synura uvella-siimaeliön kasvusto kuparisulfaatilla. Mainittu eliö aiheuttaa pienissäkin määrin karvaan sivumaun. Kuparisulfaattiin jouduttiin turvautumaan uudelleen Anabaena circimilis-sinilevän tuhoamiseksi heinä-elokuun aikana Kytäjoessa ja Tuusulanjoessa, sekä viimeksimainitussa paikassa uudelleen, elo-syyskuun vaihteessa. Veden laatuun haitallisesti vaikuttavien levien esiintyminen onkin v~e Vuosina saavuttanut huolestuttavat mittasuhteet. Varsinkin Tuusulanjärvi on tuottanut erityisiä vaikeuksia. Vantaanjoen koko vesistön tarkkailua on voimakkaasti lisätty maaliskuun alusta lähtien. Lähinnä veden fysikaalisten, kemiallisten ja esteettisten ominaisuuksien selvittämiseksi tarvittavien näytteiden haku ja havaintojen teko. on tapahtunut kaksi kertaa viikossa. Tarkoituksena on ollut paikallistaa vesistön pahimmat likaajat, tarkkailla satunnaisten voimakkaiden häiriöiden esiintymistä ja liikkumista joessa sekä seurata, miten kokonaistilanne veden laadun suhteen on kehittymässä. Tavanmukaisten fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien. ohella on määritetty myös vesinäytleiden hajun suhteellin~n voimakkuus. Nk. hajukynnysa)."vo

16 8 ilmaisee, kuinka monella osalla hajutonta vettä yksi osa näytettä. on laimennettava, jotta sen hajua ei enää havaittaisi. Haju~ynnysarvon perus!eella voidaan myös suunnilleen arvioida, kuinlgl" suuri vaikutus eri osavesistöjen likaantuneella vedellä voi olla juomaveden hajuun. Hajututkimuksissa on ilmennyt, että etenkin Vantaanjoen latvoilla ja useissa sivuhaaroissa on esiintynyt hyvin korkeita hajukynnyksiä, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee: Hyvinkää, Yhdistyneiden Villatehtaiden puro.... Palojoki, Martin alapuolella. Palojoki, Jokela.... Rajamäen tehtaan puro.... Luhtajoki, Pinni.... Vantaanjoki, Riihimäki.....Hyvinkää, Hyyppärän puro. Hajukynnys Keskiarvo Suurin Veden. laåduij.- patantaml~enetelmät :~'..ia. ma~. polsta.mlseksi ' Pitkäkosken laitoksella on toimintavuoden aikana kokeiltu otsonin, klooridioksidin ja hidassuodatuksen vaikutusta puhdistetun veden laatuun. Klooridioksidilla voidaan käsitellä laitoksen koko puhdistettu vesimäärä. Tämä käsittely on ulkomailla useissa tapauksissa todettu tehokkaaksi fenolien aiheuttamia häi~ riöitä eliminoitaessa. Klooridioksidi saatiin käyttöön joulukuussa, mutta raakaveden laadun pysyessä suhteellisen hyvänä ei ole vielä saatu täyttä selvyyttä sen mahdollisuuksista varsinaisissa häiriötilanteissa. Otsonointia ja hidassuodatusta on kokeiltu' pienessä mittakaavassa. Vaikka nämä menetelmät ovat jonkinverran parantaneet veden laatua, mitään ratkaisevaa parannusta ne eivät saa aikaan. Mahdollisuuksia meriveden käyttämiseksi jokiveden ohella tutkittiin myös alustavasti. Kuitenkin maistamiskokeet puhdistetulla vedellä, johon oli sekoitettu vain 0 % merivettä, antoivat huonon kuvan tällaisten seosten käyttömahdollisu uksista. Molemmille laitoksille, Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitokselle tosin vasta vuoden; Jopussa, on s~atu tilat ja, henkilökunta suoritta-! maan säännöllistä' haju-. ja makutarkkailua.; Paitsi" käyttötarkkailuiiä, hajun ja maun»mittaamisella,) on aivan keskeinen asema arvosteltaessa mainittujen, uusien veden laadun parantamismenetelmien tehoa ja merkitystä. Taulukko n:o 2. Vantaanjoen veden ja laitoksilta lähtevän veden tärkeimmät fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet 960 päivittäisten analyysien mukaan. keski Väri, mg/l Pt ) Permanganaatin kulutus mg/l... Alkaliniteetti mval... 64,5 0,46 Vapaata hiilihappoa C02, mg/l 9)... 6,0 ]äännösklooria, mg/l: - kokonais-.... Vantaanjoki (ottamo) Vanbakaupunki arvo suurin pienin ,5 0,78 0,5 - vapaa Aminoniakkia, mg/l 2) 0,72 2, 5 ph... 6,9 7,' Sameus, ZP X Fenolit, mg/l... 0,003. 0, , 0,09 2,6 0,9 6, ,000 k:~. 3 5, 0,69 2,5 0,4 0,79 7,' 38 0,008 ]obtovesi suurin pienin 3 24,3.,22' 6,5,29. 2,5 8,4 39 0,030 o 0,2 0,2 o 0,02 0,02 6,9 7 0,000 Pitkä koski.]obt:vesi suurin pienin k:.e-~ suurin pienin Vantaanjoki (ottamo) k:.!'~ ,4 0,56 7,5 0,43 7,0 3) ,7 29,5 0,93 0,2 9, 0 2,0 0,0 8,7 6,3 2,9 6 4,9 30,7 0,70,3 0,8 6,8 0,25 0,70 0, 0,37 0,03 0,5 8,0 9,6 3) o 7,7 0,90 o 0,0 o o 7,0 ) T~lokset eivät ole täysin vertailukelpoisia menetehnien erilaisuudesta johtuen. - ) Vanhankaupungin laitoksen osalta kuukausittain tehtyjen määritysten mukaan. - 3) Sameus mitataan Sigrist & Weiss piirturimittarilla.

17 9 2.3 'Vedenpuhdistus Kerlomusvuoden aikana on vedenpuhdistusta suoritettu sekä Vanhankaupungin, että Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksella. Edellisen osuus oli noin 3/5 ja jälkimmäisen 2/5 vesijohtoverkkoon pumputusta vesimäärästä. Varsinaisia käyttöhäiriöitä itse puhdistuslaitoksilla niiden norinaalisessa toiminnassa ei esiintynyt, eikä vesijohtovedessä ollut erityisiä haju- ja makuhäiriöitä lukuunottamatta siinä alkukeväällä ilmennyttä lievää lääkemäistä makua. Laboratoriotyöskentely vedenpuhdlstustoiminnan tarkkallussa Vedenpuhdistusta on valvottu laboratorioissa jokivedestä, eri puhdistusvaiheista ja johtovedestä useasti päivässä otetuin näyttein. Näistä on tehty käytöntarkkailuun välittömästi liittyvät fysikaaliset, kemialliset ja bakteriologiset määritykset. joihin perustuvat kulloin- kin käytettyjen kemikaalien määrät. (Taulukko n:o 2). Yksityiskohtaisen kuvan jokiveden ja johtoveden kokoomuksesta ja ominaisuuksista anta' vat kuukausittain tehdyt analyysit. Tulokset näistä on taulukossa n:o 3 Kuluttajille 'tulevasta vedestä otetaan näytteet vesianalyysejä ja bakteriologista tarkkailua varten -2 kertaa kuukaudessa. Kummallakin laitoksella on noin lo-2 näytepistettä jakelualueella~ enimmäkseen kohdissa, joissa veden vaihtumisen voidaan olettaa olevan vähäisen. Vanhankaupungin laboratoriossa on lisäksi tutkittu Vantaanjoen ja Keravanjoen alajuoksulta otettuja jokivesinäytteitä. Erikoisesti on kiinnitetty huomiota fenolien esiintymiseen. Samoin Pitkäkosken käyttölaboratorio on joka toinen viikko tutkinut näytteet, jotka on otettu raakavesialtaasta ja Tolkkilan suvannosta. Näistä näytteistä on määritetty veden likaantumista osoittavat aineet. Taulukko n:o 3. Vantaanjoen veden ja laitoksilta lähtevän veden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet 960 kuukausittain tehtyjen analyysien mukaan. Vanhakaupunki Pitkäkoski,., v~ntaanjoki (ottamol,-jo_h_o_v_es_i.,-- V_a_'!_ta-,-a_nJ_.O_ki_(_o,tt_am_o k:v~- ~ suurin pienin ka-::~- suurin pienin k:::~. suurin pienin ka":v~' Jc:>htovesi suurin pienin Lämpötila, C... 7,7 Väri. mg/l Pt Johtokyky 0 8 X H Happea. 02 mg/l... 0,0 Hapen kyllästysaste %... 80,3 Haihdutusjäännös, mg/l... 79,8 Hehkutusjäännös, mg/l... 6, Hehkutushäviö. mg/l Permanganaatinkulutus, mg/l Albuminoidiammoniakkia. NH., mg/l Piihappoa. Si02, mg7 f;,-;; Alumiinia, A mg/l... Rautaa, Fe mg/l...:... Mangaania, 'Mn mg/l..'... Kokonaiskovuus saks. astetta, do... Kalsiumia, Ca mg/l... Magnesiumia, Mg mg/l '... Sulfaatteja,~S04 mg/l... Klorideja C mg/l..... Nitraatteja,:N03, mg/l,... Nitriitteja, N02, mg/l... Vetykarbon'aatteja; HC03 mg/l... Fluorideja, F mg/l... Fenoleja, mg/l... Kokonaistyppeä. NH4 mg/l ,9 7,2 3,7 0,09: 2,8.8 : 5,3. ' 2,9 3,8 0, ,003 22, , 98,4 355,4 290,0 78,8 07, ,8 25,9 2,0 0,20 3, ,5 7,9 8,4 0, 0.30 A5, 0,00 0, ,0 5, ,0 66,2 50,8 42,0 0,39 0,8,3,3 0,05 2,0, 8, 3.9, 5,3, 8,8,3 0,02 7,3 o ,;,8 95, ,0 48,8' 4, ,5,4 0,0 0,04 5, 28.8, 4,8! 47,8 5,3 3.4: O,O~9 2, ,7 4, ,2 62,0 0;75 2,2 2,8 0,28 0,06,,6,8 38,8 5,8 68, 24,2 8,0 0;03 0,7 o 87,0 8,0 84, 4,6 8,8 33.0,6 0, ,3 0,03 o 4, ,27,. 0,2,3 o 40, ,0 0,20-.' 0,2'6.,.0.0 0,007 0,06 0 8,3 88, 9,8 40,3 88,5 5, ,37 8,9 6.9, ,6 4, ,~ O,OH 35, ,2 9, , 85, , ,78 32, 3,9 2, , 3,5 4,8 5,3 22,8 20,0 : 0,0 : 0,80 52,5 0,03 3,s. 0,7 50 6,9 72,7 3, ,5 0, , 0,4 0,0, ,8 4, 3,0 0,3 o 7,3 o, 8,2 3, 2, , ,9 0,3 7, 2,2 0,04 0,03 5, 30,0 3,9 50,:, 23,2 4;3 0,006 43,2 " 0.3 0,008 0,9, ' 9,8 5 4, ,6 48,8 76, ' 0, ,8 0,09 0,05 6,0 38,0 4,8 73,7 36,0 0, ,8 0,25 0,0,7 0,9 o 8,8 85,7 39, , ,0 3,4 0,6 0,0 o 4, 23,7 3,0 36,6 7,0 0,8 o 3,4 0,06 o 0,4

18 0 Kuvassa n:o 3 on esitetty keskimääräinen,pesäkeluku 5-vuotiskausittain vuodesta 92 lähtien. Vantaanjoen saastuminen ilmenee l'elvänä' pesäkeluvun kasvussa viimeisinä 5:nä vuotena. Kuva n:o 4. Keskimääräinen pesäkeluku johtovedessä eri kuukau'sina 960. Ravintoalusta liivate-lihaliemi, lämpötila 20 C ja idätysaika 2 vrk. Kuva n:o 5. Keskimääräinen pesäkeluku Vantaanjoen vedessä eri kuukausina 960. Ravintoalusta liivate-lihaliemi, lämpötila 20 C ja idätysaika 2 vrk. Lisäyksenä kuviin 4 ja 5 on mainittava, että keskiarvona bakteerien pesäkeluvulle millilitrassa vettä, ravintoalustalla liivate-lihaliemi (20 C; 2 vrk) saatiin 960: Vanhakaupunki.....Pitkäkoski.... Jokivesi , Johtovesi 0,3,0 Taulukko n:a 4. Coli-bakteereita erotettuna kalvosuodatuksella ja idätettynä endo-agar alustalla 37 C:ssa. Keskiaivot viikoittain tehdyistä määrityksistä. Taulukko n:o 5. Coli-aerogenes ryhmien bakteereita (todennäköisin lukumäärä). dätys 2 vrk laktosipeptoni-lihaliemessä 37 C. Näytteet tutkitaan viikottain. (Pitkäkoskella johtovesi joka päivä). Oheisista taulukoista n:o 4 ja 5 ilmenevien bakteriologisten tarkkailu menetelmien lisäksi Pitkäkosken laboratoriossa määritetään pesäkeluku päivittäin käyttämällä ravint.oalustaa agarlihaliemi, idätettynä 37 C 2 vrk /5000 foooo V/Ml , ~" ' YUOJ Kuva n:o 3. jokiveden pesäkelukuien keskiarvot 5-vuotiskausittain '

19 ",. "".' --- tmnakqupunld f PiHtäkoTki./.S f.o.0 ~ M r r ~ Jr..Dr.Y!Z!' r ljl.lz. E Jl. ltjwjfj. on""" Kuva n:o 4. Keskimääräinen pesäkeluku johtovedessä eri kuukausina J/Qnhakaupunki Pi/-kökofki i 7fJ{)(JO..l.M ~ooo "0000,0000,0000 r----- '0000 f tJO()() L " r ttwffaul/ J J.Y Y 'l' 'le Hll Xl Jll ~ Kuva n:o 5. Keskimääräinen pesäkeluku Vantaanjoen vedessä eri kuukausina. ajooo

20 2 Taulukko n:o 4. Colibakteereita erotettuna kalvosuodatuksella ia idätettynä endo-agar alustalla 37 C:ssa../ Vantaanjoki, ml:ssa ]ohtovesi, 500 ml:ssa keskimäärin suurin pienin keskimäärin suurin pienin Vanhakaupunki Pitkäkoski Taulukko n:05. Coli~aerogenes ryhmien bakteereiden todennäköinen lukumäärä. Vanhakaupunki... j. Pitkäkoski... keskimäärin Van,taanjoki, ml:ssa ~ suurin pienin ]ohtovesi, 00 ml:ssa keskimäärin suurin pienin 35 0 < <2 0 Kemikaalien kulutus i Kemikaalien kul\ltus on ollut" kertomusvuon~ na suurempi kuin edellisenä vuonna, sillä run~ saille vesimäärille ominainen humuspitoisuuden kasvu -on 'aiheuttanut koagulanttina. käytetyn aluminisulfaatin ja puhdistetun veden alkalointiin käytetyn jälkikalkin kulutuksen suurenemisen. Yleisvesitilanteen edullisuudesta ja runsaista vesimääristä johtuen on raakavesi kui- tenkin esteettisessä suhteessa ollut keskimääräistä parempaa. Ammoniumsulfaatilla tai kloorilla aktivpitua vesilasia käytettiin yleensä veden lämpötilan ollessa alle + 0 C. Kemikaalien kulutuksen tilastollisia tietoja on. esitetty taulukossa n:o 6. Taulukko n:o 6. Kemikaalien kulutuksen tilastollisia tietoja. Käytetty kg keskimäärin Grammaa ma kohden eniten vähiten. Vanhakaupunki Aluminiumsulfaattia 7/8 %.... Kalsiumoksidia 00 %.... Klooria..... Aktiivihiiltä.... Vesilasia..... Ammoniumsulfaattia ,9 25,3 25,8 46,0 4,00,7 5,00 7,8 6,3 4,3,2 2,6 59,8 8,9,6,9 2,8 0,6 2 Pitkäkoski Aluminiumsulfaattia 7/8 %.... Kalsi umoksidia 00 %.... Klooria.... Aktiivihiiltä.... Vesilasia.... Rikkidioksidia.... Natriumkloriittia (koekäyttö).... i ,3 3,0 26,0 38,8 0,3 8,8 20,00 5,8 -l, ,3! 49 4,8 4,6 5,0 7,3 0,3 3. Tattarisuon pohjavesilaitos Kalsiumoksidia... -;....

21 3 Suodatus Suqdattimien toiminta kummallakin puhdistuslaitoksella on sujunut normaalisti kuten edellisinäkin vuosina.. Va.nhakaupunki Kertomusvuonna oli käytössä 4 pientä eli ns. A-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala oli 2,06 m B, antoisuus 33,7 m 8 fh ja suodatusnopeus 6,3 mfh; 4 suurta eli ns. B-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 32,6 m 3, antoisuus 200,6 m'fh ja suodatusnopeus 6,2 mfh sekä 8 ka:ksois- eli us. C-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 67,66 m B, antoisuus 334,3 m 8 fh ja suodatusnopeus 4,9 mfh. A-suod. B-suod. c-suod.. Suodattimien käyttöaika yhteensä h h h Suodatettu vesimäärä...: m m m 8 Suodatettu vesimäärä suodatinta. kohden tunnissa 33,7 m 8 fh 200,6 m 8 fh 334,3 m 8 fh Suodattimien pesujen luku... 8 kpl 55 kpl 050 kpl Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä, keskimäärin m S 7204 m' 5796 m 8 Käyttöaika kahden pesun välillä h 24 min 35 h 56 min 4.7 h 24 min Pesu aika kerrallaan.,... ~... 0 min 0 min 2,6 min Pesu vesimäärä yhteensä m m S m S Pesuvettä pesua kohti... 90,6 m 8 3, m 3 253,6 m 3 Pesuvesimäärä prosenteissa suodatetusta vesimäärästä 2,30%,82%,60% 2. Pitkäkoski Suodatukseen on käytetty kaikkia laitoksen kuuttatoista 2-osaista suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 43,6 m 3 Suodatetusta vesimäärästä ja käyttöajasta laskien saadaan suodattimien antoisuudeksi 82,9 m 8 fh ja suodatusnopeudeksi 4,2 mfh. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot käyvät ilmi seuraavasta yhdistelmästä: Suodattimien käyttöaika yhteensä.... Suodatettu vesimäärä (pesu vesi mukaan luettuna).... Suodatettu vesimäärä suodatinta kohden tunnissa.... Suodattimien pesujen luku.... Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä keskimäärin.... Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä suodatinpinta-alan m 8 kohden.... Käyttöaika kahden pesun välillä.... Pesuvesimäärä yhteensä.... Pesuvettä pesua kohden keskimäärin.... Pesuvesimäärä prosentteina suodatetusta vesimäärästä h m' 82,9 m 8 fh , m 8 24,2 m 8 57,3 h m' 89 m S ',8 %

22 4 Kemlallisesti käsitelty vesimäärä Kemiallisesti käsitellyn veden määrä jakaantui kertomusvuonna kummankin laitoksen osalle seuraavasti:. Vanhakaupunki : Pumputtu verkkoon m 3 eli 97,52 % Selkeytysaltaitlen tyhjennys ja pesu ~ 0,73» Suodattimien pesu ~,75,» ~ Yhteensä m a eli 00,00 % 2. Pitkäkoski : Pumputtu verkkoon m 3 eli 9555 % Selkeytysaltaiden tyhjennys ja pes~ » 2,48» Suodattimien pesu ,7t!» P~hdasvesikaivojen pesu- ja korja,ustyhjen~ys ,2» ~~~ Yhteensä m 3 eli 00,00 % 3. Tattarisuo: Pumputtu verkkoon m 3 (sis. Vanhankaupungin verkkoon pumputtuun vesimäärään) 2.4 Vedenpumppuaminen Kertomusvuonna on vedenpumppllaminen ollut edelleen jaettuna kolmen jakelualueen osalle. Pitkäkosken laitos on pumpunnut lmalan vesisäiliöön ja Vanhankaupungin laitos Alppilan vesisäiliöihin. Pitkäkosken jakelualueeseen ovat kuuluneet pohjoiset ja luoteiset esikaupunkialueet, osia Töölöstä sekä Tapiola, ja Otaniemi. Vanhankaupungin jakelualueeseen on kuulunut muu osa!:aupunkia paitsi Pukinmäki, osittain Oulunkylä sekä niiden k?illispuoliset alueet, jotka ovat saaneet veden Tattarisuon pohjavesilaitoksesta. Kesäkuun 6. päivästä alkaen laajennettiin Pitkäkosken jakelualuetta lisäämällä siihen osia Töölöstä. Lisäksi on vettä Pitkäkosken alueelta syötetty Alppilan vesisäiliöiden piirin paineolojen parantamiseksi. Tarvittaessa on taas puolestaan Vanhankaupungin laitoksen vettä. pumputtu lmalan vesisäiliön piiriin. Yhteensä ovat eri "laitokset pumpunneet vettä verkostoon m 3 Pumputut vesimäärät sekä keskimääräinen, suurin ja pienin kokonaispumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena selviävät taulukosta n:o 7. Taulukko n:o 7. Vedenpumppuaminen - Tabell n:r. 7. VattenUPPlordring Kokonaispumppuaminen Vanhan-, vuorokaudessa, kaupungin Pitkäkoske:l Yhteensä Pohjavesi- Kaikkiaan laitos laitos pintavettä laitokset pwnputtu Total uppfordring. Kuukausi per dygn " Gammel- Långior:.- Sammanlagt Grundvat- Tota} upp- m8 Månad s tadsverket verket ytvatten tenverken fo..".uing Ke.ki- l' Suurin Pienin määr.i määrä määrä L3 n. n,!l' m B Me:leltal Max. Min. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu ,392 ~ V Huhtikuu ff V Toukokuu.. 279' ' V Kesäkuu i V Heinäkuu ' 3" V Elokuu ,, X Syyskuu... 2'40035Q 9} X ;okakuu ' Xl' Marraskuu ' X Joulukuu ' Koko' vuosi ' Hela året ,

23 5 2.5 Vedenjakelu ja vuodot Vedenjakelu on toimintavuonna tapahtunut ilman huomattavia häiriöitä lukuunottamatta lokakuun lopulla Viikin jätevesipuhdistamon rakennustyömaan kohdalla sattuneen maanvyörymän aiheuttamia seurauksia. Tällöin 80 metrin pituinen osa i! 800 mm läpimittaista pääsyöttöjohtoa siirtyi liikkuvan maamassan mukana pois paikaltaan. Tilapäisjohdon rakennustyön aikana tapahtui veden syöttö Herttoniemeen Kulosaaren kautta ja osaksi Tattarisuon pohjavesilaitoksesta. - Verkossa oli edellämainitun lisäksi kaikkiaan 68 vaikutukseltaan 'paik~llista vuotoa, joista 8 oli teräsputkissa. Vuodot 'jakeluverkossa Taulukossa n:o 8 esitetään yhte'enveto johtoverkossa sauuneista vuodoista viideri vuoden aikana. Vuodot tajojohdoissa Katujohdosta kiinteistöille johtavissa talojoli.doissa esiintyi kaikkiaan 39 vuotoa. Vuotojen jakaantuminen erilaatuisten johtojen osalle käy ilmi taulukosta n:o 9, jossa lisäksi on vastaavat tiedot vuosilta Taulukko n:o 8 Jakeluverkon vuodot Putken läpimitta \ Valu. Valu Valu- Valu- Valu- Teräs [rauta [ Yht. Teräs [rauta [ Yh,t. Teräs rauta [ Yht. Teräs [rauta [ Yht. Teräs [rauta Yht ~... l' " ' , ' Yhteensä ' l' 5 40 [ 45 [ [ Verkon pituus m:ssä Vuotoja kpl/km... 0,42 0,2 0,099 0,55 0,36 Taulukko n:o 9. Talojohtovuodot Johtoruateria.li V:alurautaputki Te~~sput~...: ;..YJyputki Kupariputki... 4 ) - Vuotoja yht. kpl Talojohtoja yht. kpl , Vuotoja kpl/00 kpl... taloj.... 0,96 r 0,43 '," 0,6 0,52 0,47 ) jäätymistapauksia l'

24 6 2.6 Veden kulutus ja vesijohtoverkkoon pumputtu vesimäärä. Kaikki vesi on jaettu mittarien kautta. Kulutetut vesimäärät olivat näiden mukaan seuraavat: (prosentit laskettu pumputusta kokonaisvesimäärästä) Yksityiskulutus , ':"" S kaup.osa Keskusta, Kruununhaka, Eira. Katajanokka m a eli 26,39 % kaup.osa Kallio. Sörnäinen »» 5.65 t kaup.osa Vallila. Hermanni »» 3.27» kaup.osa Käpylä. Kumpula, Toukola. Koskela ~» 4,5 " kaup.osa Töölö. Meilahti, Hietalahti ) 4.42» kaup.osa Ruskeasuo. Pasila » 0.92» kaup.osa Lauttasaari » ) 3,46» kaup.osa Munkkiniemi. Kuusisaari. Lehtisaari » 2,00» Pohjois-Munkkiniemi t.33 Otaniemi. Tapiola »».58» kaup.osa Etelä-Haaga »».83» Pohjois-Haaga ».80» kaup.osa Etelä-Kaarela » 0.67» kaup.osa Pitäjänmäki. Tali »,65» Pajamäki » 0.43» kaup.osa-0ulunkylä »» 0.47» Maunula, Pirkkola D.8» kaup.osa Pakila » O. 8» kaup.osa PUlstola, Pukinmäki, Malmi, Tapanila »» 0.40» kaup.osa Kulosaari..."~ 9066» 0 39"» kaup.osa Herttoniemi. länt. asuntoalue » 2.,20» Herttoniemi, teoll » 2,2» Herttoniemi, itäinen », 7» kaup.osa Tammisalo » 0,04» kaup.osa Puotila » 0.05» Marjaniemi. Vartiokylä » ) 0.02» kaup.osa Laajasalo ) kaup.osa Tuomarinkylä... 88» kaup.osasuomenlinna »» 0,30» Satamapostit »» 0,25 D Pystyputkimittarit » 0.0» Yksityiskulutus m 8 eli % Yleinen kulutus Kaupungin maksama kulutus... 4"44680 m 8 eli 8,83 % Vesilaitoksen maksama kulutus »» 0.42» ~--- Yleinen kulutus m 3 eli 9,25 % Putkiverkon huuhteluihin. vesisäiliöiden puhdistukseen. tulipalojen sammutukseen. rakennusviraston tarpeisiin uusia katuja rakenn.~~essa.lputkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytossa m 8 eli 2,92 % Vesijohtoverkkoon pumputtu yhteensä, m 8 eli %

25 7 Mittareilla mitattu yhteensä koko pumputusta vesimäärästä m a eli 97,08 % Vuonna 959 pumpuuiin vesijohtoverkkoon m a Lisäys vuonna » Keskikulutus vuorokaudessa » Suurin kulutus vuorokaudessa Pienin kulutus vuorokaudessa VedenpuhdlstuBla.tosten kulutus Vedeilpuhdistuslaitosten käyttämä vesimäärä: Pitkäkoski: Selkeyttämisaltaiden tyhjennys ja huuhtelu m 8 Suodattimien pesu.... Puhdasvesikaivojen pesu- ja korjaustyhjennys » 43000» 9760 m a Vanhakaupunki: Selkeytysaltaiden tyhjennys ja pesu m a Suodattimien pesu » m a m 3 Vettä kemiallisesti käsitelty kaikkiaan m a Keskimäärin m 8 /vrk Vedenkulututukseen liittyvät tilastolliset tiedot käyvät ilmi taulukosta n:o 0, ja kuva n:o 6 esittää graafisesti vedenkulutuksen kehityksen vuodesta 930 lähtien. 2.7 Sähkönkulutus. viemärisuunnitelmia. K yseisiin piirustuksiin liittyvät asennustarkastukset on suoritettu rakennuspaikalla työn eri vaiheissa. - Lisäksi on tarkastustoimistolta pyydettäessä annettu lausuntoja erilaatuisissa vesijohto- ja viemärialaa ~oskevissa kysymyksissä. Eri puhdistuslaitoksissa käytetty energia sekä Helsingin kaupungin sähkölaitokselta 2.9 Saniteettityöt ostetun sähköenergian että Vanhankaupungin laitoksella kehitetyn energian määrät - on. Saniteettitoimisto on suunnitellut ja asentanut kaupungin omistamiin ja rakenteilla oleviin esitetty taulukossa n:o. kiinteistöihin vesi- ja viemärijohtoja. Kertomusvuoden lopulla työt jatkuivat huomattavimpien 2.8 Tarkastustoiminta työkohteiden osalta mm. seuraavissa suureh- Tarkastustoimisto on tarkastanut ja hyväksy- koissa uudisrakennujc;issa: Koskelan sairaskodin nyt toimintavuonna39q sarjaa uudisrakennuk- ;keskusrakennuksessa ja.tuberkuloosisairaalan sia tai -rakenn~sryhmiä sekä vanhojen talojen toimistorakennukse~sa. putkistojen uusimisia koskevia vesijohto- ja Rakennustöiden lisäksi oj;!. suoritettu useita

26 8 vesi-, vieman- ja lämpöjohtojen korjaus- ja muutostöitä kaupungin omistamissa kiinteis-, töissä, joista mainittakoon Marian sairaalan rakennukset n:o 3 ja 4 sekä kiinteistöviraston rakennukset Katariinankatu ja 3. Asennustoiminnan ohella on toimistossa tut 7 kittu eril<tisia vesi- ja viemärijohtoverkkoon liitettäväksi aiottuja laitteita ja tarvikkeita sekä annettu niistä tarkastuslausuntoja ja -todistuksia. Taulukko n:o 0. Vedenkulutuksen tilastollisia tietoja. Tabell nf' 0. Statistiska uppgiftef' om vattenfäf'bf'ukningen. Vedenkulutus, m S Vattenörbrukning, m' Maksavat kuluttajat Keskikulutus Betalande henkeä kohti konsumenter V U os i Kaupungin Vesijohtoverk vuorokaudessa, 5) Ar Yksityis- maksama koon pumputtu l kulutus kulutus yhteensä Pumpat i vat Medelförhruk-.'",9,0' ~ Privat för- Stadens ;g '" brukning El bo" egen.för-. tenlednings- ning per per-,.. -- ') brukning nätet sam- SOn oeh dygn, 5) ;;0 " " El ""_ 0 " '" > ') manlagt ;.-!l '" 8'- ~9~ , , , , ,2 2" , , , , , , ) '836 8' , 3972) / , , , ) 3263) , , , ,4 4'7574) ' , 'l~!~'" 948: , , 949; : , , , ,8 ' ) , , , , , , , , i " ) Joukko kioskeja on pidetty yhtenä kuluttajana. - ) Pohjavesilaitosten kuluttajat tulivat lisää. - 8) Joukko kaupungin omistamia taloja Pirkkolassa siirtynyt yksityisten hallintaan. - 4) Haagan kauppalan sekä Lauttasaaren ja Kulosaaren kuluttajat tulivat lisää. - 5) Henkikirjojen mukaisen keskiväkiluvun mukaan. - 8) stutukset yms. otettu mukaan erillisinä vedenkäyttäjinä. - ') Kulutusarvot mittarilukemakalldelta. '..

27 9 'OLlJ{ MUlf 30U 20UM p!!!llij]t VEDENKULUTUS VUODEllA (HLJ.HSj VEDENKULUTUS HENKEÄ KOHT VUOROKAUDEllA (tjasxvrk) ~ A ~/,'V ",'" '----" V --'.' ""'-:---/ --' -----~..., ~ V / /./ -,.... '" "," '!" ~/~ ""--".~ zoo'krrk. OO%UTk. VliOSl 9'0 9'5 fs l f9~0 9 :5 960 VUOS Kuva n:o 6. Helsingin kaupungin vedenkulutuksen kehitys. Vedenkulutus henkeä kohti vuorokaudessa on laskettu henkikirjojen mukaisen keskiväkiluvun mukaan... " Kuukausi Månad Taulukko n:o - Sähkönkulutus - Tabell nr. Elförbrukning. ' Helsingin kaupungin sähkölaitokselta ostettu energia Yanhankaupungin laitoksella koski voimalla 'kehitetty energia l A v Helsingfors elektricitetsverk levererad energi Gammelstaden med Vattenkraft alstrad energi Vanhankaupungin Pitkäkosken Pohjavesi lai toksella laitoksella Jai toksilla. Mekaaninen Sähköenergia kwh kwh kwh energia kwh kwh Gammelstads Långfors grundvatten- Elektrlcitets yerket verket verken Mekanisk energ i energi kwh kwh, kwh '. kwh kwh. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu, V Huhtikuu V Toukokuu V Kesäkuu V Heinäkuu V Elokuu X Syyskuu X Lokakuu X, : Marraskuu... '." ~ X Joulukuu l:3" Koko vuosi - Hela åretl :459.: ,

28 Tariffi Kertomusvuoden kahden ensimmäisen lukemaneljänneksen aikana noudatettiin kaupunginvaltuuston tekllmänl'l!ji.töksen.mukaisia vedenkulutusmaks~ja, jolloin: veden hinta oli 25 mk kultakin m 3 :tä kulutuksen ollessa enintään 2000 m 3 vuosineljänneksessä, 24 mk kultakin m 3 :ltä 200 ja 4000 m 8 :n välillä sekä 23 mk kultakin m 3 :ltä 400 m 8 :stä ylöspäin. Muut tariffiin liittyvät maksut, kuten mm. vesimittareiden vuokrat, olivat l-kertaiset ' vahvistettuihin maksuihin verrattuna. Kahden ensimmäisen lukemaneljänneksen mittariep lukemisen jälkeen sovellettiin kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaista vedenkulutusmaksua, joka oli kaikille kuluttajille 30 mk m 3 :ltä kulutuksen suuruudesta riippumatta. Muut tariffiin liittyvät maksut muutettiin samasta ajankohdasta lukien seuraaviksi: Pienin vedenkulutuksesta perittävä maksu, joka peritään taksan 4 :n 2 momentin mukaisesti hallinto- ym. kustannusten korvauksena vuosineljänneksessä.... Vesimittarien vuokrat vuosineljänneksessä: Vuokra mittarista, jonka antokyky on 3-5 m 8 tunnissa (läpimitta 3-20 mm) ,»»( 25-30») »» (» 40-50»).... '50» ,) »».... Maistraatin tarkastusta varten määräämän asian tuntevan henkilön palkkio taksan 5 :n 3 momentin mukaan.... Korvaus taksan 5 :n 5 momentin edellyttämästä tarkastuksesta, siihen luettuna mittarin paikoiltaan ottaminen, kuljetus ja uuden mittarin sijaanpano, tarkastettaessa mittaria, jonka antokyky on 3-20 m 8 tunnissa.... ja 30 m 3 tai sitä suurempi tunnissa..... mihin lisäksi tulee maistraatin määräämän asiantuntevan henkilön palkkio, jos hänet on kuluttajan toivomuksesta paikalle kutsuttu. Taksan 7 :n 2 momentin mukaisesti kustakin liittymisestä, mikä katujohtoon tehdään ilman vesimittaria toimivien palopostien syöttämiseksi, suorittaa kuluttaja vesilaitokselle kalenterivuodelta tai sen osalta maksua.... sekä kustakin ilman vesimittaria toimivan palohanan liittämisestä katujohtoon kalenterivuodelta tai sen osalta.... Taksan 7 :n 4 momentin mukaisesti, jos palopostiin tai palohanaan tarvittava vesi kulkee vesimittarista, ja kuluttaja tämän johdosta vaatii, että mittarin tulee olla suurempi kuin tavallista kulutusta varten on tarpeen, tulee hänen suorittaa paitsi suurempaa mittarinvuokraa, kalenterivuodelta tai sen osalta lisämaksuna.... kun mittarin antokyky on enintään 0 m 8 tunnissa, mutta mittarin antokyvyn ollessa suurempi.... Taksan 2 :n 5 momentin mukaisesti, milloin vesilaitos kuluttajan vian tai laiminlyönnin tähden sulkee vesijohdon, on kuluttaja velvollinen vesijohdon sulkemisesta ja avaamisesta suorittamaan... ;..... mk Siinä tapauksessa, että kuluttajaa varten ei ole tarkoituksenmukaista asentaa kiinteästi vesimittaria, myydään vesi tilapäisesti asennettavan pystyputkimittarin kautta, jolloin normaalin vedenkulutusmaksun lisäksi peritään mittarinvuokra kaksinkertaisena.

29 2 3. Teknilliset laitteet ja uudisrakennustyöt 3. Vedenhankinta Vantaanjoen säännöstely. Säännöstelyn toteuttamiseen kuuluvana viimeisenä työkohteena edellisen vuoden lopulla aloitetut Valkjärven säännöstelyyn liittyvät työt saatiin kertomusvuoden aikana eräitä viimeistelytöitä lukuunottamatta loppuun suoritetuiksi. Kertomusvuoden aikana tehtiin Valkjärven ja Hautalankosken teräsbetoniset säännöstelypadot, loppuosa Valkjärven maapadosta ja ruopattiin uoma säännöstelypadolta järvelle. Tämän työn suoritti nsinööritoimisto Oy Vesto. Vesilaitoksen hoidossa olevat Vantaanjoen vesistön säännöstelypadot käyvät selville taulukosta n:o 2. Tuusulanjärven osalta säännöstelypäätöksessä määritetty säännöstelyn yläraja ei ole osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi, vaan on saatujen kokemuksien nojalla liian alhaalla. Vesilaitos on laatinut suunnitelman, jonka mukaan päätöstä tältä osin muutettaisiin. Asiaa koskeva katselmus on pantu vireille. Tuusulanjärven kesärajan nostamista silmälläpitäen on kertomusvuoden aikana suoritettu loppuun järven ranta-alueiden kartoitus ja vaakitus sekä rantarakenteiden tutkiminen. - Ranta-alueita on kartoitettu ja vaakittu kaikkiaan noin 90 ha (rantaviivaa noin 22 km) ja rantarakenteita tutkittu noin 300 kpl. Tutkimustyön on suorittanut nsinööritoimisto Maa ja Vesi Oy. Taulukko n:o 2. Vesilaitoksen hoidossa olevat Vantaanjoen vesistön säännöstelypadot. Patoaukkojen Sijaintip.ikka Padon laatu Padon Patoa ukkojen lukumäärä Pi:US leveys Harjan Kynnysja. laatu m korkeus korkeus. Tuusulanjärvi setti- ja luukku- 5,0 2 kpl settiaukkoja 2 X 2,05 38,50 37,47 pato kplluukkuaukkoja,75 38,50 35,97 2' Kytäjärvi settipato + ll,5 2 kpl settiaukkoja 2 X 2,04 80,70 77,33 maapato 600,0 3. Suolijärvi settipato 7,0 4 kpl settiaukkoja 0,89 ja 88, ,92+0,75+0,96 88,25 84,60 4. Hirvijärvi luukkupato 3,0 kplluukkuaukkoja 2,0 04, Valkjärvi luukku pato + ll,o 2 kplluukkuaukkoja 2 X 2,0 35,30 3,80 maapato 230,0 6. Hautalankoski settipato 2,0 2 kpl settiaukkoja 2 X 2,8 34,45 32,20 7. Pitkäkoski pohjapato, jossa 3,0 2 kpl settiaukkoja 2,0 6,08-6,7 5,~0 settiaukot 4,0 5,60 8. Vanhakaupunki ylisyöksypato 25, , Vanhakaupunki neulapato 22, ,40 4,00 (varapato)

30 22 Hiidenveden 8uunnitelma Koska Vantaanjoki, mistä kaupunki nykyisin saa raakaveden, jo läheisessä tulevaisuudessa voi vähävetisen kauden sattuessa. käydä vesimääriltään riittämättömäksi turvaamaan vedensaannin, vesilaitos on laatinut suunnitelman lisäveden tuomiseksi Vantaanjokeen. Suunnitelman mukaan lisävesi otetaan Karjaanjoen vesistöön kuuluvasta Hiidenvedestä, josta se' johdetaan kalliotunnelissa Vantaanjokeen laskevan Lepsämänjoen sivuhaaraan Härkälänjokeen. Hankkeen vesiteknillisen suunnitelman pääpiirteet ovat: vedenotto Hiidenvedestä ja pumppaus (25 m) tunnelia (6 m 2,,2 km) myöten Härkälänjokeen juoksutus Härkälänjoen ja Lepsämänjoen kautta Vantaanjokeen sekä edelleen puhdistuslaitoksille Hiidenv~den säännöstely sen lasku-uomaan rakennetulla padolla sekä Hiidenveteen laskevien järvien, Kerityn, Puneli'l,n ja Sakaran säännöstely.. Hanketta koskevan alustavan suunnitelman kaupunginvaltuusto hyväksyi Kertomusvuonna on suoritettu Hiidenveden suunnitelmaan liittyviä laajoja tutkimuksia Hiidenveden sekä se;n latvajärvien Kerityn, Punelian ja Sakaran säännöstelyä silmälläpitäen. Tutkimustyöt, jotka on suorittanut nsinööritoimisto Maa ja Vesi Oy, aloitettiin Työ on käsittänyt emo järvien rantaalueiden kartoituksen ja vaakituksen, rantarakenteiden (huviloiden, rantasaunojen, kaivojen, laitureiden jne.) luetteloimisen ja niille säännöstelystä johtuvien vahinkojen arvioimisen, sääimöstelypatojen paikkojen alustavat tutkimukset ja Hiidenveden uittoväylien syvyystutkimukset. Lisäksi on suoritettu Hiidenveden lasku-uomassa Karnaistenkosken ja Hossansalmen titkiminen ruoppausta silrilälläpitäen sekä Kerityn, Punelian ja: Sakaran syvyystiltkimukset. - Ranta-alueita on kartoitettu ja vaakittu yhteensä noin 950 ha, mistä Hiidenveden osuus on noin 600 ha (rantaviivaa noin 60 km) sekä Kerityn, Punelian ja Sakaran osuus noin 350 ha (rantaviivaa noin 70 km). Järvien syvyyssuliteiden selvittämiseksi on kaikuluotauslinjoja ajettu noin 00 km ja uittoväylien syvyyden selvittämiseksi noin 36 km. Rantarakenteita on hietteloitu ja tutkittu yhteensä noin 2 00 kpl, joista Hiidenvedellä on noin 500 kpl 'ja latvajärvillä noin 600 kpl. Järvien säännöstelyä varten rakennettavien viiden säännöstelypadon osalta on suoritettu patopaikkojen alustavat maaperätutkimukset. - Kuluneen vuoden aikana on edellämainittuihin tutkimustöihin kuuluvat maastotyöt (lukuunottamatta latvajärvien rantarakenteille koituvan vahingon arviointia) suoritettu loppuun ja niihin liittyvistä konttori- ja puhtaaksipiirtämistöistä on tehty noin 75 %. Hiidenveden- Salmijärven tunnelilinjalla on kertomusvuonna täydennetty aikaisempia tutkimuksia suorittamalla maaputki- ja timanttikairauksia tunnelilinjan länsipuoliskossa kaikkiaan 8 pisteessä, maaputkikairausta 234 reikämetriä ja timanttikairausta 68 reikämetriä. Tutkimukset on suorittanut kiinteistöviraston maaperätutkimusjaos; - Vedenoton keskittäminen Pitkäkoskelle Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen raakavedenoton siirtäminen tapahtumaan nykyistä ylempää Vantaanjoest~ on tullut aiheelli~ seksi, sillä joen alajuoksu pahoin likaantuneen Keravanjoen laskukohdan alapuolella on tarkoitukseen jo nykyään varsin sopimaton, ja tilanne muodostuu toimenpiteistä huolimatta yhä epäedullisej:lj:laksi. Vantaanjoen päähaara Pitkäkosken kohdalla on säilynyt alempaan jok:iosaal: verrattuna puhtaampana. Vesilaitos on suunnitellut siirtää myös Vanhankaupungin laitoksen vedenoton tapahtumaan Pitkäkoskella. Samalla olisivat Silvolan tekojärven antamat mahdollisuudet hyväksikäytettävissä molempien vedenpuhdistuslaitosten toiminnassa, ja myös Vanhankaupungin laitos tulisi tehokkaasti liitetyksi vedenhankinnassa esiintyviin suunnitelmiin. Kyseinen raakavedenoton keskittäminen Pitkäkoskelle on edullisimmin toteutettavissa rakentamalla gravitaatiojohtona toimiva k<:!-lliotunneli Pitkäkosken vedenottamon luota Vanhankaupungin laitoksen kemikalointi- ja selkeytysrakennukselle saakka. Tunnelilinjalla on kertoj:lusvuonna suorite~tu tarpeellisia täydennystutkimuksia. Kiinteistöviraston maaperätutkimusjaos on tehnyt linj,an eteläpäässä maaputki- ja timanttikairauksia yhteensä eri pisteessä,maaputkikairauksia: 74 reikämetriä ja timanttikairauksia 85 i"eikämetriä. Tunnelilinjan Pitkäkosken puoleise!isa päässä Oulujoki Osakeyhtiön Betoni- ja geoteknillinen toimisto on puolestaan suorittanut seis-. misen kallionpinnan luotaukseil noin 800 metrin matkalla...

31 23 Silvolan tekojärvi Suu n n i tel m a n pää k 0 h t i a. Koska vedenpuhdistuslaitokset ottavat raakavetensä suoraan Vantaanjoesta, esiintyy vedenpuhdistuksessa usein suuria vaikeuksia jokiveden laadun äkillisesti ja suuresti vaihdellessa. Toisaalta jokiveden laatu on pitkinäkin kausina pysyväisesti sangen heikkoa, joten täysin moitteetonta vesijohtovettä, mitä tulee makuun ja hajuun, ei normaaleilla vedenpuhdistusmenetelmillä pystytä kaikissa olosuhteissa aikaansaamaan. "Raakaveden laadusta aiheutuvien vaikeuksien vähentämiseksi on suunniteltu rakennettavaksi tekojärvi Pitkäkosken laitoksen läheisyyteen Silvolaan. Vesi pumputaan Pitkäkosken vedenottamoita tekojärveen tunnelia pitkin, ja veden tulo altaaseen' tapahtuu kolmeen eri kohtaan rakennetusta tornista sopivien virtaussuhteiden aikaansaamiseksi. Veden otto voidaan suorittaa altaan eteläpäästä tai vaihtoehtoisesti keskeltä tai kummastakin. Vedenottotornit, JOssa vesi saadaan halutulta syvyydeltä, yhdistetään tunnelilla puhdistuslaitoksen nykyiseen raakavesijohtoon vedenottamon luona. Veden tulo puhdistuslaitokselle tapahtuu erääseen altaan vedenkorkeuteen saakka omalla paineella.. Tekojärvialtaan. kokonaistilavuus on nom 5 milj. m 3, sen pinta-ala ylimmällä ved~nkorkeudella NN + 42,00 m on noin 0,5 km 2 ja veden suurin syvyys noin 6 m. Normaalisessa käytössä vedenpinnan vaihdellessa korkeu;ksien NN + 42,00 m ja NN.+ 38,00 m välillä on altaasta pumppuamatta saatavissa oleva vesimäärä noin,9 milj: ma... Raakaveden kulkeutuessa tekojärven kautta se siellä selkeytyy ja ennen kaikkea sen laatu tasaantuu veden viipymän altaassa ollessa esim. nykyisen kulutuksen valiitessa yli kuukauden. Tekojärvessä tapahtuvalla biologisella toiminnalla on sangen merkittävä vettä puhdistava vaikutus, ja lisäksi altaassa voidaan veteen nähden iyhtyä ennakkotöimenpiteisiin sen laadun parantamiseksi. Huomion 'arvoista on myös, että allas toimii välittömänä raakavesivarastona, joka mm.. helpottaa veden juoksutuksen hoitamista säännöstellyistä järvistä sekä vähentää veden hukkaan juoksutta!llista. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Silvolan, tekojärvisuunnitelman. T u t kim u k s e t. Silvolan tekojärven alueella edellisenä vuotena aloitetut tutkimustyöt on kuluneen vuoden aikana suoritettu lopimuri. Työn on suorittanut nsinööritoimisto Maa ja. Vesi Oy, ja- on se käsittänyt maapatojen perusmaan sekä tekojärvialueen maaperätutkimukset heijari- ja painokairoilla sekä maimäytteiden oton ja näytteiden laboratoriotutkimukset. Em. työhön on sisältynyt myös Pitkäkoskelta Silvolan tekojärvelle rakennettavan huoltotien tutkiminen sekä Pitkäkosken yli rakennettavan' sillan siltapaikkatutkimus. - Kairauksia on suoritettu' 470 eri pisteessä yhteensä non 600 reikämetriä ja maan"äytteitä tutkittu noin 200 kpl. Lisäksi on tehty pienoismallikokeita tule' van tekojärven virtausolosuhteiden selvittämiseksi. Pienoismallikokeet on suorittanut mat: ran Voima Oy. Tunnelilinjalla Pitkäkoslrj-'Silvolan tekojärvi"kiinteistöviraston maaperätutkimusjaos on suorittanut maaputki- ja timanttikairauksia yhteensä 0 eri pisteessä, maaputkikairausta 65 reikämetriä ja timanttikairausta 74 reikämetriä. Joen alitusta tutkittaessa on tunnelilinjalla lisäksi Vantaanjoe~ kohdalla Oulujoki Oy:n Betoni- ja geoteknillinen toimisto suorittanut kallionpinnan seismistä luotausta. Ra ken n u s työ t. Tekojärven rakennussuunnitelman tult)la periaatteessa, hyväksytyksi ryhdyttiin. laatimaa,n rakentamisohjelmaa sekä rakennepiirustuksia.. Rakennustyö toteutetaan neljänä eri urakkana:. Maapatojen, järvejlpohjan ja tien rakerita. minen. 2. Paineenalaisten vesijohtotunneleiden sekä niihin liittyvien pystykuilujen 'louhintatyöt. 3. Teräsbetonirakenteisten vedentulo- ja vedenottotomien rakentaminen. 4. Sillan rakentaminen Vantaanjoen ylitse. Lisäksi vesilaitos suorittaa itse vesitekniilisten.laitteiden asennustyöt. Tarjouspyynnöt maapatojen, jänrenpohjan ja tien rakentamisesta yksikköhintaurakkana lähetettiin alan liikkeille Tarjousten perusteella käytiin neuvotteluja ja pyydettiin teollisuuslaitosten lautakunnan toimeksiannosta lisätarjouksia eri vaihtoehtoisista urakkamuodoista allekirjoitettiin yksikkö-

32 24 hintaurakkasopimus Silvolan tekojärven maapatojen, järvenpohjan ja tien rakentamisesta Pohjarakenne Oy:n ja Teräsbetoni Oy:n muodostaman Silvolan Tekojärven RE-kennustyönimisen yhtymän kanssa, jonka jälkeen työt aloitettiin välittömästi. Lisäksi aloitti marraskuussa Silta ja Satama Oy sillan rakentamisen Vantaanjoen ylitse Pitkäkosken puhdistuslaitoksen vedenottamon kohdalla. R a ken tee t. Kaupunginvaltuusto hyväksyi nsinööritoimisto Maa ja Vesi Oy:n laatimat Silvoian tekojärven maapatojen rakennepiirustukset. Maapadot: Pohjarakenteena on tiivistyssydämen tyyppinen maapato, jossa on vaihtoehtoisesti tiivistyssydämenä moreenia tai savea eri paikoissa. Tiivistyssydän liitetään maahan kaivetun tiivisteuran välityksellä peruskallioon, jonka pinnasta rapautumat ja epätasaisuudet poistetaan ja jossa olevat halkeamat tiivistetään injektoimalla. Tukirakenteen muodostavat tiivistyssydämen molemmin puolin sorasta rakennetut tuki- ja painopenkereet, jotka suodatinkerrosten välityksellä liittyvät tiivistyssydämeen. Tie: padon kokonaispituus on jm padon harjan leveys on... 4 m suurin korkeus on noin m Työmaa-aikaista liikennettä sekä myöhemmin tapahtuvaa järven valvontaa varten rakennetaan järvialueelle tie. pituus.. :...,78 mi. tiepinnan leveys... 5,0 m. rakenneluokka... C savi-soratie Silta: Suoraa yhteyttä varten tekojärvialueelta Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselle emo tietä pitkin rakennetaan silta Vantaanjoeä ylitse. esijännitettjr teråsbetonisilta. jännemitta 33,0 ij.. ajoradan leveys 408 cm. Paineenalaiset vesij ohtotunnelit: Järven täyttöä. käyttöä ja tyhjennystä var- ten tarpeelliset vesijohdot rakennetaan kallioon louhittuina paineenalaisina tunneleina. poikkipinta-ala noin 4, 8 m a. yhteenlaskettu pituus noin 3 00 jm. R a ken n u s toi m i kun t a. Silvolan tekojärven rakennustyötä valvomaan kaupunginhallitus on asettanut rakennustoimikunnan, jonka kokoonpano on seuraava: puh.joht. jäsen» varamies asiant.» Kauko Hjelt teolkn. jäsen Jooseppi Kuusikoski ~» Tor N essling» Eino Kajaste vesil. toim.joht. Kauko Tammela»apul.joht. Esko Arhippainen dipl. ins. Mauno Juhola 8.2 V edenpuhdistusaitokset Vedenkulutuksen voimakkaasta kasvusta johtuen; on puhdistustehon lisäämistä tarkoittava rakennustoiminta ollut jatkuvasti ohfelmassa.. Kertomusvuonna aloitettiin Pitkäkosken yedenpuhdistuslaitoksen :n rakennusvaiheen laajennus (kaupunginvaltuuston päätös ). joka valmistuttuaan lisää ko. laitoksen tehoa 400 l/s:lla, eli määrään 200 l/s. Vanhankaupungin laitoksella suoritettiin etupäässä vuosikorjausluontoisia pienehköjä koneisto- ja rakennustöitä. Vedenpuhdistuslaitosten koneistot käyvät selville taulukosta n:o 3. Pitkäk08ken vedenpuhdistdslaj,inksen laajennus Laajennus käsittää kaksi edellisen rakennusvaiheen jatkoksi tehllivää selkeytys- ja suodatusyksikköä (a. 200 l/s), koneistoineen sekä erillisen puhdasvesi- ja kontaktioaltaana toimivan maanalaisen säiliön, vesitilavuudeltaan noin 5000 m a. Koneistuksen osalta lisähankinnat jäivät suhteellisen vähäisiksi ja. ne koskivat lähinnä veden desinfiointia ja pumppausta.

33 25 Ra ken tee t. Laajennusosan rakennusten alustana oleva kalliopinta on tasattu täytebetonilla K-lOO, jonka pinta on hierretty ja eristetty vuorauspaperilla varsinaisen altaan pohjasta. Kaikki vesisäiliöt ja altaat on valettu vesitiiviistä A-betonista K-300, seinävahvuudet ovat vaihdelleet 5 em em. Altaiden pohjat on hierretty samasta. valumassasta. "R3.ktinnusrunko sekä vesikatto on valettu B-betonista K-200. Ulkoseinät rakennuksen sivuilla on rakennettu Leea-betonielementeistä. Sensijaan päätyseinään tulee sisäpuolelle Leea-tiilimuuraus ja ulkopuolelle %-kiven kalkkihiekkatiilimuuraus. Vesikattorakenteen muodostaa kantavana rakenteena paikallavalettu teräsbetoninen laattapalkisto, lämpöeristyksenä 2 em Leea-sorakerros, 8 em Leea-betoni ja sen päällä aaltoetemiittilevyt, joiden avulla aikaansaadaan katon tuuletus, sekä vesieristyksenä raudoitettu suojabetoni ja kermieristys. Ra ken n u s työ t. Maankaivu- ja louhintaurakoitsijap.a toimi Elovuori ja Kumpp. Oy. Varsinaisena pääurakoitsijana on nsinööritoimisto Vesto Oy sekä ilmanvaihto- ja lämmityslaiteurakoitsijana Onninen Oy ja sähköura-" koitsijana Koistisen Sähköliike Oy. Maankaivu- ja louhintatyöt aloitettiin selkeytys- ja hämmennysaltaiden osalta huhtikuussa "ja" saatiin valmiiksi, elokuun alussa; alasäiliön osalta ne aloitettiin elokuussa ja saatiin valmiiksi lokakuussa. Kalliota louhittiin noin m 3 ja maankaivua suoritettiin noin ma. Selkeytys- ja hämmennysaltaiden rakennustyöt aloitettiin elokuussa ja vuoden vaihteessa oli pääosa betonivaluista suoritettu. Valamatta olivat hämmennysaltaat sekä noin neljännes vesikatosta. Lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden as'ennus suoritettiin kattilan osalta valmiiksi vuoden vaihteeseen mennessä. Työt jatkuvat edelleen ja tavoitteena on, että vuoden 96 loppuun mennessä saadaan laajennustyö täysin valmiiksi. Taulukko n:o 3. Vedenpuhdistuslaitosten koneistot. Kone Pitkäkoskella Vanh assa ka up u ngissa kpl teho kpl teho Mp-pumppu m 3 /h H - 26 m m 3 /h H - 2 m» m 3 /h H m m 3 /h H - m» m 3 /h H- 9m Kp-pumppu m 8 /h H-60 m ms/h H - 70m ms/h H - 60 m ms/hh - 55 m m 3 /h H - 55 m» ma/h H - 65 m» m 3 /h H -70 m Turbiinipumppu m 3 /hh-70m Pesupumppu m 3 /h H ---.:. 5 m 2 36 m 3 /h H- 45 ui m 3 /h H - 50 m m 3 /h H - 8 m m 8 /h H - 8 m» m 3 /hh-5m-» m 8 /h H - 55 m Kalkinsyöttökoje: kg/h kg/h KalkinsammuHn 3 75 kg/h, Alum. sulf. syöttökoje kg/h" kg/h Akt. hiilen 00 kg/h 00 kg/h» 50 kg/h Vesilasin 4 0,5 kg/h 27 kg/h Kloorin 3 36 kg/h 5,5 kg/h 8 kg/h 2 7,5 kg/h»» 4,2 kg/h Selkeytysaltaat m 8 /h 3 noin 5,500 m 3 /h yhteensä Suodattimet m 8 /h 4 33 m 3 /h mb/h m 8 /h Turbiinit (vesi) hv» hv (höyry) hv

34 26 3.S Säiliöt Toimintavuonna olivat käytössä Alppilan, lmalan ja Lauttasaaren säiliöt. Tärkeimmät tiedot säiliöistä käyvät ilmi taulukosta ~:o 4. Taulukko n:o 4. Vesisäiliöt - Tabell nr.,4. Vattenreservoarer. Alppilan säiliöt Alphyddans reservoarer lmala lmala Lauttasaari DruOlsö Yhteensä Sammanlagt Vesitilavuus-Vattenvolym m" m" 4500 m" m" Rakennuksen koko tilavuus - Byggnadens totalvolyd;l m a m" 9500 m," m" Ylin vedenkorkeus - Högsta vattenstånd...,nn+56,3 m NN+68,5 m NN+57, m Pohjan korkeus - Bottnens höjd NN+50,7 m Maanpinnan korkeus - Markytans NN+6,o m NN+50,o m höjd... NN+40m NN+45m NN+27 m Taulukko n:o 5. Putk Putkiverkkoalue Rörnätsdistrikt 40 w 32" 24 w, 8" 6 2 m m m m m m.. Lisäys 3.2,.. Lisäys Lisäys Lisäys Lisäys 3.2./.. Lisäys 3. Kantakaupunki -Stadskärnan Pirkkola, Maunula, Pakila ja oulun kylä - Britas, Månsas, Bagg- - ' böle och Aggelby, Munkkiniemi, Otaniemi ja TaPiola Munksnäs, Otnäs och Hagalund Tali ja Pitäjänmäki - Tali och lvi Sockenbacka " Haaga ja Etelä-Kaarela - Haga V 978' ~ och Södra-Kårböle Herttoniemi - Hertonäs V Lauttasaari - Drumsö V ~ Kulosaari - Brändö Vlli Pukinmäki, Malmi ja Tattarisuo ~ Bocksbacka, Malm och Tattar- X mossen Yhteensä - Sammanlagt r ' ,' 27: 372' 6437

35 Vesijohtoverkko Vesijohtoverkon laajennustyöt jatkuivat toimintavuonna vilkkaina. Pääjohtojen rakennustöistä jatkettiin lmalan-töölön (Messuhalli) " 800 mm johdon rakentamista ja työ saatiin kertomusvuoden kuluessa valmiiksi. Tämä kaikkiaan noin 3 km:n pituinen johto kulkee noin '00 m matkan kalliotunnelissa ja loppuosan maakanavassa. Kertom'usvuoden aikana valmistuneen, Urheilukatua pitkin kulkevan osuuden pituus on 040 m. Tämän lisäksi jatkettiin ko. johdosta haarautuvaa, sairaala-alueiden syöttöjohtona palvelevaa,,,,600 mm johtoa Töölön tullin kohdalta Haartmaninkadulle saakka. Kertomusvuonna valmistuneen johdon pituus on 83 m. " Alppilan vesisäiliöstä lähtevästä Kallion, Sörnäisten ja Kruununhaan vedenjakelulle tärkeästä pääsyöttöjohdosta saatiin valmiiksi Kolman- nella linjalla oleva osuus Hämeentielle saakka ja siitä edelleen Näkinkujaa pitkin Sörnäisten ranta:tielle. Näiden osuuksien pituus on 34 m ja johdon läpimitta 600 mm.. Haagan tunneli-munkkivuori välisestä" 800 mm syöttöjohdosta haarautuva,,600 mm läpimittainen Pitäjänmäen syöttöjohto saatiin val-' miiksi Pajamäentielle saakka. Kertomusvuoden aikana valmistuneen johdon pituus on 50 m. Vanhan Porvoontien pohjoispuolella Hernepellontien kohdalla tapahtuneen'viikin päävesijohdon siirron yhteydessä rakennettiin uutta " 800 mm johtoa 269 m. Liitosalueilla ulotettiin Puistolasta pääradan. alittaen vesijohto Suutarilan ja Ala-Tikkurilan alueelle. Tammisalon ja Marjaniemen vesijohtoverkkoa laajennettiin. Otaniemen ja Tapiolan vesijohtoverkkotöitä jatkettiin edelleen. Työt suoritetaan laskut yönä ~rkko. Tabell nr. 5. Rörnätet. 2946,\ , ! n Sulkuventtiilejä 0' 8' 6" 5' 4' 3' Yhteensä Paloposteja m m m m m m m kpl kpl,l.lisäys 3.2.., Lisäys Lisäys Lisäys Lisäys 3.2,.., Lisäys Lisäys 3.2.:. Lisäys Lisäys , l , ' ' , _4 96~ 4937 _ _ 6648 ' 42',' ' , r ' '2453 " ' , l ' , ' ~ lo 94 lo Ol ' l ' '

36 28 varsinaisen talousarvion ulkopuolella tapahtuvina. Uusien kerrostaloalueiden töistä saatiin valmiiksi Kulosaari, Puo~ila ja Kivihaka. Pihlaja~ mäen alueen syöttöjohdon työt aloitettiin sekä.kanavatyöt vesijohtoja varten Niemenmäen, alueella.. Kertomusvuonna saatiin valmiiksi merenalitusjohdot Lauttasaaresta Kaskisaareen, Suomenlinnasta Vallisaareen sekä rinnakkais-merenalitusjohto neljään meren salmeen Kaivopuiston ja Suomenlinnan välillä. Näihin käytettiin yhteensä 4" johtoa 860 m, 6" johtoa 623 m ja 8~ johtoa 35 m. Verkon laajennustyöt suoritettiin osittain talousarviotöinä (444, 9 milj. mk) osittain työttömyysmäärärahoilla (l~5,7 milj. mk). Putkiverkon keskiläpimitta oli vuoden päättyessä 324 mm ja tilavuus m~. Kokonaispituus oli vuoden alussa 484,9 km ja vuoden lopussa 509,0 km. Verkossa toimintavuotena tapahtuneet muutokset käyvät ilmi taulukosta n:o 5. Verkon kaaviopiirros pääsyöttöjohtojen ja painepiirien osalta toimintavuoden päättyessä esitetään kuvassa n:o 7. Vesijohtoverkon laajennus työkohteittain käy selville taulukosta n:o 6. Taulukko n:o 6. Erittely vesiiohtoverkon uudisrakenteista työkohteittain 960. m Paloposteja kpl Sulkuventtiilejä kpl Kantakaupunki Suomenlinna-Vallisaari t t.... Kanavaranta.... Pasilankatu.... Suomenlinnan merijohto.... Suomenlinnan merijohto.... Vellamonkatu.... Mikonkatu.... Työrniehenkatu....» Töölöntulli-Haartmaninkatu.... Urheilukatu.... Castreninkatu.... Vuorirniehenkatu.... Sörnäisten silta.... Mäkelänkadun muutostyö.... ~».... Ehrensvärdintie.... Puutarhakatu.... Sallinkatu.... Sprinkler-sulkuja ) 4) 2 8 8) 6) 8 6 2) 6) ) 2) Pirkkola, Maunula, Pakila, Oulunkylä Etumetsä.... Veräjämäentie.... Rakennusmestarintie.... Halkosuontie.... Kylävoudintie.... Tinasepän-Puusuutarintie.... Tuusulantie.... Mäkitorpantie....».... Kylänvanhimmantie.... Elontie.... Viskaalintie.... Suursuonalue ) 6) ) 2) Munkkiniemi, Otaniemi ja Tapiola Lauttasaari-Lehtisaari-Kaskisaari q.

37 29 m en Palopos,teja kpl Sulkuventtiilejä kpl Otaniemi....,» Tapiola...,...,.:...:.,..»......»... Munkkiniemen Puistotie...,...»»..... Kaskenkaatajantie...:... Ramsaynranta... Kaskisaari... Tali ja Pitttjänmttki Pitäjänmäentie ) 6) 8) 6) 4) 6) 2) 3 2 4) 8\ 6) '2 7 ' H aaga ja Eteld-Kaarela Steniuksentie.... Raitamaantie.... Pajupillintie....» Artturi Kannistontie.... Talontie.... Korppaantie.... Etelä-Haagan itäinen asuntoalue....»» t.... Vanha Nurmijärventie....»».... Haag~~. Pap~ilantie.... NurmlJarventte.... Kangaspell~nkuja.... Paatsamatie.... Kylätie.... Oskelantie.... Laajasuontie.... Angervontie.... Ristolantie.... Tunnelitie.... Kylänevantie.... Kalannintie.... Vespertie.... Ryytimaantie.... Haaga ia Eteld-Kaarela Etelä-Haagan luoteisosa.... D» Haagan Pappilantie ). 6) ) 6) 8) 6) ) 8) 6) 2) 6' Herttoniemi ja Puotila Laajasalon johto... Puotilan kerrostaloalue...»» Tammisalo, -vaihe...»....» "»... Hitsaajankatu... P~olaharj.~..:... MaenlasklJantte...:... Tammisalo, vaihe...» Puolaharju ;J ) 8) 8) 6) 4) ) 6) 4) 8) 6)

38 30 m PaJoposteja kpl Sulkuventtillejä kpl Tammisalo.... Rantakartanontie.... Kitusentie... :.... täinen moottoritie.... Bensiinikadun jatko.... Viikin vesijohto... : Lauttasaari Vatakuja.... Vattuniemenkatu.... Hakolahdentie.... Salakkaku ja.... Koillisväylä.... Telkkäkuja l' 2 Kulosaari Kulosaaren Puistotie.... o.... Kulosaaren kerrostaloalue..... Risto Rytintie-Vähäniityntie... ~.... Kulosaaren Puistotie ' 3) 6 6) 4) Pukinmäki, Malmi ja Tattarisuo Puistolan teollisuusalue.... Pu~nmäki... ~... :":~~:::~:::::::::::::::::: Suuntimotie.... Pihlajamäki.... Koudantie.... Käskynhaltijan silta..... Kirkonkyläntie... Sunnuntaipalstantie ) 6) ) 8) Talojohdot, vesimittarit ja yleiset vesipostit Talojohdot Katujohdosta kiinteistöille johta"via talojohtoja rakennettiin toimintavuoden aikana 484 kpl ja vanhoja poistettiin 46 kpl. Lisäys oli siten 338 kpl ja talojohtojen kokonaismäärä vuoden lopussa kpl. Vuoden aikana rakennettujen talojohtojen lukumäärä eri johtosuuruuksien osalle on esitetty taulukossa n:o 7. Vesimittarlt Käytössä olevien' mittarien lukumäärä on vuoden kuluessa lisääntynyt 335 kpl:lla ja niitä oli vuoden lopussa yhteensä 842 kpl, joista 28 kpl Woltman-mittareita ja loput siipipyörämittareita. Mittarit ovat eräitä Woltmanmittareita lukuunottamatta, laitoksen omaa val- mistetta. Käytössä olevien mittarien lukumäärä suuruuksien mukaan esitettynä on esitetty taulukossa n:o 8. Mittareita vaihdettiin tai poistettiin käytöstä toimintavuoden aikana kaikkiaan 2500 kpl seuraavien syiden johdosta: Säännöllinen vaihto kpl Mittarikoon muutos Halutun tarkistuksen johdosta'... 5 Epävarman käynnin johdosta Pysähtymisen johdosta Taulussa olleen vian johdosta...:. 8 Vuodon johdosta Jäätymisen johdosta Lopetetun vedenkäytön johdosta & Yhteensä kpl

39 3 PÄ'ASYtiTTtlJOHOOT JA PANCPRT Palnapli"risn Mja! P"hdi8u$l,,,"o8 H~iBäiliö 5yöllöjohlo rakenna" "nnen.960 RakM"'''''' olen. 8yCöjohlo c o Kuva n:o 7. Pääsyöttöjohdot ja painepiirit.

40 32 Taulukko n:o 7. Talojohtojen lukumäärä Johdon läpimitta mm:ssä Ll.\kumäärä kpl Yhteensä 484 Taulukko n:o 8. Vesimittarit Nimellissuuruus m 8 /h Yhteensä Siipipyörämittarit kpl Woltman mittarit \ 28 Yhteensä Yleiset vesipostit Toimintavuoden aikana rakennettiin yleiseen käyttöön tarkoitettuja vesiposteja 24 kpl. Tämän lisäksi asennettiin eri puoie liitosaluetta tilapäisiä kesäposteja 32 kpl ja niitä varten noin 5,9 km maanpäällistä johtoa, jotka kesän loputtua poistettiin. Vuoden päättyessä oli varsinaisten vesipostien yhteismäärä 28 kpl, joista vain kesäkäyttöön soveltuvia oli 9 kpl. Postien jakautuminen eri kaupunginosien osalle ilmenee taulukosta n:o 9. Kaupunginosan n:o ja nimi. Taulukko n:o 9. Vesipostit Lisäys 960 ' Varsi Varsi- Varsinaiset Kesä naiset Kesä- naiset Kesä- vesi- vesi Yht. vesi- vesi- Yht. vesi- vesi- Yht~ postit postit postit postit postit postit -27 Kantakaupunki Oulunkylä Haaga Lauttasaari Etelä-Kaarela Pakila Tuomarinkylä Pukinmäki Malmi Tapaninkylä Puistola Vartiokylä Pitäjänmäki ,, 49 Laajasalo Yhteensä Muut kaupunginosat

41 33 4. Taloudellinen tulos Vesilaitoksen ylijäämä oli 252,8 milj.mk, sen oltua edellisenä vuonna 42,5 milj.mk, näin ollen taloudellista tulosta voidaan pitää hyvänä. Tämä edullinen tulos johtuu " <.'" lähinnä odotettua runsaammasta vedenkulutuksen lisääntymisestä (9,6 %), sekä tariffien hintojen korotuksesta tariffijärjestelmän muutoksineen. Kokonaiskustannukset nousivat kertomusvuonna edellisestä vuodesta 3,3 % (959 6,7 %), tuottojen nousu oli 20,0 % (95926,4 %). Voimakkain menojen lisäys oli havaittavissa edelleenkin pääomakustannusten osalla, jotka olivat: poisto 238,5 milj.mk (959200,8 milj.mk) ja korko 45,0 milj.mk (959 34,9 milj.mk). Oheisista kuvista n:o 8 ja 9 selviää tarkemmin vesilaitoksen taloudellinen kehitys viimeisten viiden vuoden ajalta. Taulukko n:o 20 esittää vesilaitoksen käyttöomaisuuden arvonmuutokset 960. Laitoksen käyttöomaisuuden arvo sekä siihen liittyvien, tekijöiden kehitys vuosilta käy ilmi taulukosta n:o 2. Taulukko n:o 22 esittää vertailevia tietoja laitoksen taloudellisesta toiminnasta vuosilta Taulukko n:o 20. Käyttöomaisuuden arvonmuutokset poistosuunnitelman mukaisesti ryhmiteltynä v Arvo Arvon lisäys Arvo Käyttöomaisuusryhmä Poisto Poisto mk mk mk % ' mk Tontit Asuin- ja hallintorakennukset Tehdasrakennukset , Tiet ja tasoitukset Putous ja kiinteä pato...,..., Varapato Vantaanjoen silta Vantaanjoen säännöstelyrakenteet... : Vesisäiliöt Väestönsuojat Putkiverkko Vesipostit Eril. rakenteet, kaivot, sillat ym Koneistot ja laitteet Liikkuvat kuljettimet , Vesimittari Puhelinosuudet Erityiset työt...-,...: _

42 34 Omaisuustase Vastaavaa: Varsinainen omaisuus A Rahoitusomasuus Rahaa ennakkokassassa.... Rahaa postisiirtotilillä.... Saatavat: 30000: : - Veloitettuja vesimaksuja ym : - Ennakkoja hankkijoille : j) 874: B Vaihto-omaisuus Raaka- ja tarveaineet : - C Käyttöomaisuus : - Talousarvion ulkopuolinen lisäys :- Uudisrakenteet..., : : - Poisto : : - Siirtyvät erät Pääomamenojen ennakot.... Uudisrakenteiden nostamattomat määrärahat : : : - Ylimääräinen omaisuus Talletetut vieraat arvopaperit : - mk : - Vieras pääoma A Lyhytaikainen VastaUavaa : Tilivelat.... Kuluttajien takuumaksut.... Konttokuranttivelka kaupungin kassaan : : : : - B Pitkäaikainen Pääomavelka kaupungille : - Siirtyvät erät Uudisrakenteiden nostamattomat määrärahat :- Oma pääoma Tilivuoden voitto : mk :' -

43 35 Tulostase Kulut: Varsinaiset kulut. Palkat Henkilösivukulut Veden hankinta ja raaka-aineet.:~~ Kbrjaus- ym. tarvikkeet... ; Kaluston hankinta Vuokrat VakuutusmakSut ja verot... '' Muut vieraat palvelukset Osuus lautakunnan ja sen kanslian menoihin Osuus kassa- ja. tiliosaston menoihin..... Tarverahat ' Käyttöomaisuuden poisto Käyttöomaisuuden korko Konttokuranttivelan korko Teollisuuslaitosten lautakunnan käyttövarat Kaupunginhallituksen käyttövarat Sivutoimint!l : : : : : : : : : : : : : : : : : :- - Tilivuoden voitto : mk : - Tuotot: Varsinaiset tuotot.. Veden myynti : - 2. Yleisten vesipostien hoito..., : - 3. Mittarien vuokrat..., : - 4. Sivutoiminnan tuotot i : - 5. Sisäiset viennit...,..., : :- Ylimääräiset tuotot. Sekalaiset tuotot : P:aan siirretyt välilliset kustannukset : :- mk : -

44 HELJ/lG/ KAUPU/lG/ VEfLATOKJ[!t KULlJE/ KEHTtf JA JA/(AUTUtE!t -'" 750mllj SOOmllf ~ /hjäåinii 2~2.8 mllj. 5.+ ' f250mi/./ " ' Palkat 2-'0,2 milj '4.0 '/. Henki/or/"Llkulu! 52,2ml/j OOOm/~: ~~~_.-HWl!H_ Ptldenhankinla ja raaka ainecl 206.0m/(/.,3.2- /Z.6'- 2.Z"A, f.7 '/..2,/, li'äyllo"omaiuudqn poifo :38,5" milj "'.5 r.."if,. Kåijfliiomaiuuden kof"ko 't/5,omllj li'onllokuranlnl'tlan Korko 20.3 ml/j Sivuroiminfa /4,3 mil]: f.? ';. 8.6 '/0 ~(.J/,moi liman ri"ulolm. Kuva n:o 8. Kulujen kehitys

45 "37 HEL/NB/N KAtJP(J/tC//t VEfLA/TUKiE/t TtJLUJEt KEH/TY! JA JAKAtlTtll///tE!t 7$()dlllj ~ 500milj. f250milj.. -3:<i~~- 000miij..:... ~~~---:~~-~~~ /wcnmyynli.26.7 milj. 80.9" 750mi!!. _ ~~:-_ 500milj 50inilj:'_ '.ffi~~ --/cirlr:n ycriporlicn lulol 6.8,.,il/.0- --",laricn yuokral l7.*mil):. f"/. /76.6mi(i 0./. 2. milj. 0.- ~~_---f'~lto lo/:rcl,,0 '2-.3 mil} f.9 % /)"r:/lirokcnlr:/o'cn ""ilillrjc! kuria,, """",;a.. n"jacl 68, ml!/,,2 ;. JJ Tulot Jiyuloiminnarla (u/klly mt"nojo yom-nn;möllö V T"lol Jly"loiminnarla t".rilr:lly mano/'llo nilltrnncllynil Kuva n;o 9. Tulojen kehitys 9~(j-96Q,

46 38 Taulukko n:o 2. Käyttöomaisuuden arvo ia siihen liittyvien tekiiöiden kehitys vuosilta Vuosi UUdisr~~enteet Laitoksen Pääoma menot pääoma-arvo.. Korko Poisto Yhteensä mk mk mk mk ) "' ' " ' r ) ) ) ) [ ) Vuoden 926 toisesta tiinpäätöksestä alkaen kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. - F.o.m. andra bokslutet år 926 äro amorteringarna uträknade på det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5 % ränta. - D) Pääoma-arvo korotettu Kapitavärdet förhöjt ) Pääoma"arvon korko.. 95 alkaen 6 %. -Räntan på kapitalvärdet f.o.m %. _4) Pääoma-arvo korotettu Kapitavärdet törhöjt ) Pääoma-arvo korotettu 3, Kapitalvärdet förhöjt

47 39 Taulukko n:o 22. Vertailevia tietoja laitoksen taloudellisesta toiminnasta vuosilta Tabell nr. 22. jämförande uppgifter om verkets ekonomi under dren Vuosi Å Meoot-Utgifter Tu lot-okomster Nettovoitto ~ + NettovlDst Yhteensä Vedeomyyotl Muut tulot Yhteensä Tappio Summa VattenförsälJoDg Ovriga iokomster Summa Förlust }- mk mk/m' mk mk mk mk/m' mk mk/m' , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 + l , , , , , , , , , , , , , , , , , l,' , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,09 +l , , , , , , , ) , , ,2 960 ) , , ,06 ) Sivutoiminnan tulot käsitelty nettona. - nkomster av biverksamheten tagna som netto.

48 Kaasulaitoksen toimintakertomus vuodelta 960 Marraskuun 4. päivänä 960 tuli kuluneeksi 00 vuotta siitä.hetkestä, jolloin ensimmäiset kaasulyhdyt sytytettiin valaisemaan Helsingin katuja. Marraskuun 4. päivää on jo aikaisempina vuosina totuttu pitämään kaasulaitoksen syntymäpäivänä ja mainittuna päivänä vietettiin laitoksen JOO-vuotisjuhlaakin, aluksi päivävastaanotolla laitoksen uudessa konttorirakennuksessa Sörnäisissä ja myöhemmin juhlaillallisin kaupungintalon juhlasalissa. Seuraavana iltana kokoontui kaasulaitoksen koko nykyinen henkilökunta työvuorossa olevia lukuunottamatta ja suurin osa eläkkeellä olevista viettämään henkilökunnan juhlaa, joka myös pidettiin kaupungintalolla. JOO-vuotisjuhlan merkeissä jaettiin kaikille kaasulaitoksen asiakkaille A 5 -kokoa oleva 6-sivuinen julkaisu, jossa lyhyen historiallisen katsauksen ohella esitettiin pääasiassa valokuvien avulla kaasulaitoksen nykyistä toimintaa ja sen tarjoamia tuotteita sekä asiakaspalvelua. Tänä kaasulaitoksen juhlavuotena sujui toiminta monessakin suhteessa suotuisasti. Helsinkiläisten koksikauppiaiden kanssa edellisen vuoden alussa aikaansaatu myyntisopimus edellytti tonnin koksinmyyntiä mainittujen liikkeiden välityksellä ja tämä antoi laitokselle mahdollisuuden toimia täydellä kapasiteetilla koksilaitoskäytössä. Uunien lämpötilojen tasaisena pysyttämiseksi lisättiin ns. kesä- ja viikonloppukaasun myyntiä sähkölaitokselle, mikä myöskin osaltaan lisäsi hiilen kulutusta ja koksiil tuotantoa. Laitos käyttikin toimintavuoden aikana tonnia raaka-ainehiiltä eli 9,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaasun kokonaisvalmistus lisääntyi n. 7,6 %. Kun kaasun myynti kesäkaasun myynnin lisäyksestä huolimatta kasvoi yhteensä vain 2, %, voitiin uunien lämmitykseen käyttää n. 2,7 milj. m a enemmän kuin edellisenä vuotena. Näin ollen väheni generaattorikaasun valmistukseen käytetty koksimäärä jonkin verran ja se oli tonnia. Koksin kokonaismyynti nousi 7489 tonniin. Tämä edustaa koko kaasulaitoksen toiminta-ajan korkeinta vuotuista myyntimäärää ja todennäköisesti jääkin korkeimmaksi. Koksin kulutus näyttää nimittäin voimak~aasti vähentyvän johtuen muun muassa polttoöljyn hyväksi tapahtuneen liikevaihtoveron muutoksesta. Kertomusvuoden alusta lukien polttoöljyn liikevaihtovero aleni 25 %:sta,2 %:iin ja aikaisemmin liikevaihtoverovapaalle koksille, kuten muillekin kiinteille polttoaineille, määrättiin,2 % liikevaihtovero. Tämä muutos

49 42 yhdessä eräiden muiden samaan suuntaan vaikuttavien tekijöiden kanssa on vähentänyt koksin kulutusta niin voimakkaasti, että kaasulaitoksen tuotanto jo nykyisin kattaa suunnilleen Helsingin ja sen lähiympäristön koksin tarpeen. Myydyn suuren koksimäärän kunnollisen lajittelun on tehnyt mahdolliseksi edellisen vuoden lopulla käyttökuntoon saatu lajittelulaitos jälkiseuloineen. Runsaasta myynnistä johtuen kaasulaitoksen koksivarastot pienenivät vuoden aikana tonnista tonniin.. Kaasujohtoja asennettiin kertomusvuonna yhteensä 2465 metriä ja katuputkiverkon pituus oli vuoden lopussa metriä. Kotitalouksiin asennettiin vuoden kuluessa kpl uusia kaasuliesiä, joista 620 kpl uusiin asuntoihin. Huolimatta siitä, että kaasun myynnin lisäämiseksi huoneiden lämmitykseen saatiin maaliskuussa 960 perusmaksuton erikoistariffi, asennettiin keskuslämmityskattiloita kaasukäyttöisiksi vain 2 kpl. Kaasukäyttöisiä ravintolaliesiä ja saunan kiukaita asennettiin sen sijaan runsaammin kuin aikaisempina vuosina. Vuoden lopussa oli jakeluverkostoon liitetty-, jen erilaisten kaasukojeiden kokonaismäärä 445 kpl. Vuoden 960 talousarviossa arvioitiin kaasulaitoksen toiminnan tuottavan ylijäämää 2,75 milj. mk. Vuoden 960 tilinpäätös osoittaa kuitenkin ylijäämää 86,6 milj. mk. Menosäästöt olivat n. 46,4 milj. mk eli n. 2 % talousarvioon verrattuna. Tulojen osalta talousarvio toteutui kokonaisuudessaan melko tarkasti. Koksin myynti tulot ylittivät kuitenkin _arvioidun, ja olivat yhteensä mk. Kun myydystä koksista öli huomattava osa vanhaa varastoa, ja kun varaston määrä väheni vuoden kuluessa n tonnilla ja sen arvo pieneni n. 98,3 milj. mk:lla, jäi myynnin nettoarvoksi mk. Tämä on n. 2 % suurempi kuin talousarviossa oli laskettu. Vuoden 960 tilinpäätöksen hyvä tulos johtui siis pääasiassa koksin myynnin onnistumisesta. Tilinpäätökseen merkityn 86,6 milj. mk:n voiton lisäksi tehtiin koksin käsittelylaitoksista n. 44 milj. mk:n ylimääräinen poisto. Laitoksen pääoma-arvo pieneni vuoden aikana n. 78,5 milj. mk:lla. Omaisuustaseessa tämä näkyy pääomavelan vastaavana pienenemisenä. Koksivaraston pieneneminen näkyy vastaavien puolella vaihtoomaisuuden arvon alenemisena. Konttokuranttivelka kaupungin kassaan pieneni n. 67 milj. mk:lla. Kaasulaitoksen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 462 henkeä, sen oltua vuotta aikaisemmin 490. Aatu pöntys.

50 43. Organisaatio -ja henkilökunta Kaasulaitoksen tehtävät on määrätty kaupunginvaltuuston vahvistamassa Helsingin kaupungin kaasulaitoksen johtosäännössä myöhemmin vahvistettuine muutoksineen. Tätä johtosääntöä täydentämään laitoksen toimitusjohtaja vahvisti uuden organisaatiokaavion ja toimintasäännön, joissa yksityiskohtaisesti määritellään eri toimintayksikköjen ja niiden vastuuhenkilöiden tehtävät. Toimintasääntöä täydentävät erilliset, määrättyjä toimintoja koskevat ohjesäännöt. Kaasulaitoksen toimintasäännön mukainen organisaatiokaavio on esitetty seuraavassa kaaviopiirroksessa.,. Kaasulaitoksen organisaatio lähtien. Toimitusjohtaja - Tuotanto-osasto Jakelu- ja kaupallinen osasto Kaasunvalmistustoimisto Korj austoimisto Sivutuotetoimisto Laboratoriotoimisto Hiili- ja koksitoimisto Putkiverkkotoimisto Asennustoimisto Tariffitoimisto Hankintatoimisto Koksinmyyntitoimisto Suunnittelutoimisto Järjestely- ja laskentatoimisto Toimintavuoden aikana ovat henkilökun,nasta siirtyneet eläkkeelle seuraavat henkilöt:, Viranhaltijat: Ollut palveluksessa toimistoapulainen Maja Hiilphers.. :.. toimistoapulainen Dora Gummerus... sivutuotemestari Leo Forsten.... koksiesimies Heimo Stockmakare t'yäntekijät: kojeidenasentaja Väinö Aaltonen.... satamanost.käyttäjä Thor Fallenius.. esimies Frans Asikainen.... kojeidenasentaja Albert Rantanen... kojeidenasentaja Emil Jokinen.... putkenasentaja Arvid Seuranen..... hitsaaja Kaarlo' Suhonen.... viilaaja Manne Heinsalo v. 42 v. 39 v. 3 v. 35 v. 35 v. 34 v. 33 v. 32 v. 32 v. 32 v. 3 v. kojeidenasentaja Tuomas Mäenpää siivooja Selma Ruohoniemi.... sekatyöläinen Veikko Kauhanen.... ohjausvaununhoitaja Liebe Orenius.. voitelija Lauri Nieminen... täyttövaununhoitaja Hugo Lehtonen. muurari Pekka Poikonen... -,... kemiall. työn tekijä Juho Railio.. :.... viilaaja Veikko Jokinen..... Ollut palveluksessa 3 v. 30 v. 29 v. 9 v. 8 v',< 7 V.. ~ 6 v. 5 v. 4 v. Henkilökunnasta kuoli vuoden. aikana: toimistoapulainen Armas Saiakari v. Kaasulaitoksen palveluksessa olleiden viranhaltijoiden ja työsopirpussuhteessa. 'olleen hen' 'kilökunnan' 'kokonaismäärä oli vuoden lopu'ssa ' 462. Henkilökuntaa koskevat muutokset ilmenevät taulukosta sivulla 4.'.. ~

51 44 Taulukko. H enkilöliunla.. H enkilö l<untarybmä " H enkilökunnan muutokset ~ ~ ~o -.; - <0.:0- ~ '" ~v " O-e-i =.5 i:~ " ".ll," C =...: c " c >, (3,",w ~ '"' 6 " :=: ~ :.;: ~ f- ~ :t " Vakinaiset viranhaltijat Tilapäiset viranhaltijat ja viransij aiset Työsopimussuhteessa olevat kuukausipalkkalaiset Työntekijät Yhteensä <aasula itoksen henkilökunna n mää rä "errattuna kivihiilen vuosikl:lutukseen on esitetty liitteessä 6. Kaasulctitoksen usi toillistorakennus sijaitsee Sörudisissä /,'a.aslltehtaaukatu :ssä,

52 45 2. Teknilliset laitteet jatludisrakennustoi~nta 2. Rakennukset 2.8 Putkiverkko Kertomusvuoden kesäkuussa valmistui uusi toimistorakennus, johon Roobertinkadulla ollut pääkonttori ja kaupallinen toimisto sijoitettiin. Pääurakoitsijana oli Rakennusyhtymä A. E. Tamminen & :J(umpp; Eri tilojen yhteenlaskettu pinta-ala on 890 m 2 Kertomusvuoden ~arraskuussa al~itettiin ns. vanhan toimistorakennuksen peruskorjaustyöt rakennus~iraston toimesta. Näihin tiloihin sijoittuvat tuotanto-osasto~ insinöörit, lab~ratorio, kaasumestarit ja sähkötyöpaja. Toimistorakennuksen lähistö, koksinseulontalaitoksen ympäristö ja osa hiil~entt!iä kestopäällystettiin. Kestopäällystystyössä käytettiin hyväksi laitoksen tuottamaa kiv~hiilitervaa., 2.2 Tuotanto-osaston laitteet Koksin murskaamo järjestettiin uudelleen. Murskaamo toimii siten, että 90 mm vibratioseulan läpi menevä koksi johdetaan suoraan koksinlajittelulaitokseen ja vain seulan yli menevä koksi murskataan. Näin saatu, kokonaisuudessaan alle 90 mm, koksi johdetaan seulontalaitokseen. Murskaajan kapasiteetti on 75 tfh ja sen toimitti Fried. Krupp'Maschinen-und Stahlbau, Rheinha)lsen. Vanhaa murskaajaa käytetään varakoneena. Lahden Vaaka Oy:ltätilattu autovaaka asennettiin syksyllä 960. Tarvittavat rakennustyöt suoritti Rakennusliike Leo Limo., Vuonna 959 tilattu 30 kva varavoima-asema saatiin asennetuksi vuoden lopulla. Varavoima-aseman toimitti Klöckner-Humboldt Deutz AG. Rakennusliike Viisas & Limo suoritti lisäjäähdyttäjiä varten tarvittavat perustustyöt. }äähdyttäjien asentaminen aloitettiin. Tiivistäjärakennuksen jatkeen, rakennustyöt~ aloitettiin syyskuussa. Uuteen tilaan on tarkoitus. asentaa uusi, kaasunjakokeskus ja kompressoreita. Taulukossa 2 ~n erittely katujohtotöistä ~rtomusvuoden aikana. Puotilan ja Kulosaaren asuntoalueiden johtotyöt saatiin valmiiksi ja alueiden painesäätäjät kytkettiin verkkoon. ' i Taulukossa 3 on eritelty putkiverkostossa ta~,. pahtuneet m'uutokset: '/ ' Ta'ulukko 2. Uudet ja uusitut putkijohdot: '" Putken 'johdon Katu läpimitta Ptuus mm m' Kulosaaren Puistotie e 300MM) 673,9 a~i:saajankatu MM 5,7,. Säästöpankinranta.: MM 7; MM,4,5 Pihlajamäen tulotie MM 534,2 Viikinmäki MM 47, Rantakartanontie... 50MM 73,3 Viipurinkatu MM 23, MM 3, Mäenlaskijantie MM 243, MM 35,6 Castreninkatu... 50MM 88,8, Engelaukio... 50MM 52,3 Tupavuoren viemäritunneli Vr.') 5,0 Puotilantie... 00Vlr Klaavuntie MM 53,4 Rustholiarinkatu MM 40,6 Vegantie MM 9,4 Kaasulaitoksen tehdasalue MM 58;7 ) MM = teräsputkea ") Vlr. = valurautaputkea Yhteensä Taulukko 3. 'Putkiverkon laajuus. Jakelujohdot '2464,8 Vuoden alussa m Lisätty vuoden aikana ,. Poistettu'vuoden aikana. 60 ~. Vuoden lopussa ~ Keskiläpimitta vuoden 0- pussa... 92,5mm Pituus vuoden lopussa... Liittymisjoq,dot 2836 kpl m

53 46 Ulmil ja hiililoyni. Oikealla lapaht"" kollsin sal/!/lullls t edellä. Edessä keskellä generaalol'ikaastlsäiliö. 3. Toiminta K aasulaitos käytti vuoden 960 aikana tonnia hiiltä tuotantoonsa. Hiilen käyttö kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 9,4 %:lla. Kertomusvuoden aikana myytiin..uttajille kaikkiaan m 3 kaasua, joka oli 2, % enemmän kuin edellisenä vuonna. ormaalitariffeilla myydyn kaasun kulutus väheni 0, 6 %, mutta ns. kesä- ja viikonloppu kaasun kulutus lisääntyi m 3 :stä m 3 :iin (kts. 3.8 K aasunmyyntitariffit). Vuoden aikana valmistettiin kaikkiaan t onnia koksia, joten valmistusmäärä oli 8,6 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Liitteessä on vertailtu viime vuosien teknillisiä tuloksia sekä kaasunvalmistuksen että kaasunkulutuksen kohdalta. 3. Hiili 3.2 Kaasun \'almistus K ertomus\'uonna tuotiin raaka-ainehi ilestä s u urin osa Neuvos toi iitosta (97,9 0 0 ) sekä loput Kaupunkikaasu Saksasta (, %) ja E ngla nnista (,0 o,~). Hiilen t uonti ja käyttö sekä v ll oclen a lku- ja \:all plnkikaasun valmistustiedot o n esitetty lop p uvarastot on esitetty laulukossa./ Sii'ulla 7. lau'u/wssrr (j si7ltla 7.

54 47 Taulukko 4. Raaka-ainehiilen tuonti, käyttö ia va.rastotilanne. Varasto.. 96Q Tuotu Käytetty... ~... '82 6 Poistettu...;..: Varasto Hiiltä, tonnia Venäläistä Englantilaista " Sal(salaista Yhteensä Keskihinta ei! mk/tonni ) ') ') ) ') Normaalivacasto t å 3000 mk/t Alivacasto ) -Tähän määrään sisältyy 253 tonnia puolalaista hiilimurskaa, joka on siirretty raaka-ainehiilen joukkoon myytävän hiilen varastosta. ') Norrnaalivarasto t å 3000 mk/! YHvarasto , ' Taulukko 5. Kaupunkikaasun valmistus ia käyttö Kokonaisvalmistus (sisältää m 3 generaattorikaasua, m 8 metaanikaasua ja m 8 ilmaa m 8 savukaasua)... : m 8 Uunien lämmitykseen... :.. :... _ ~ Pumpattu jakeluverkostoon (ylempi kalorimetrinen lämpöarvo 4253 kcal/m 8 ) 5 / ; Myyty sähkölaitokselle Varastonmuutos vuoden kuluessa Metaanikaasua ostettiin Kyläsaaren likaveden Kaupunkikaasun koctstumus ja sen muita puhdistuslaitokselta yhteensä m 3 hintaan ominaisuuksia esitetään liitteessä 2. 8 mk/m 3 ; Generaattorlkaasu. Generaattorikaasua, valmistettiin m 3. Sen valmistukseen käytettiin yhteensä tonnia koksia (lajitelmia n:o 2, 3 ja 4). Generaattorikaasua käytettiin kaupunkikaasun lämpöarvon säätämiseen m a ja uunien lämmitykseen m S Uunlen lämmöntarve Uunien lämmitykseen käytettiin taulukon 6 osoittamat kaasumäärät. Kivihiilen kuivatislauksen lämmöntarve oli 643 kcaljkg hiiltä. Kaasu Taulukko 6. Uunien lämmitys. Määrä ml. Lämpömäärä Tehollinen., lämpöarvo ---,---O-l/o-- kcal/m3 Tcal ( Kaupunkikaasu s4 25 Generaattorikaasu ~ ~------~----~----- Yhteensä

55 Koksi Kaasulaitoksen 00. toimintavuotena myytiin koksia tonnia, rp.ikä on 8,3 % enem män kuin edellisen v~oden 'myyntimäärä tonnia. Varsinaista lämmityskoksia. myytiiri. kertomusvuonna yhteensä tonnia. Pääkaupungin koksiliikkeille toimitettiin tä~tä mää- _! ; :. rästä tehdyn koksin myyntisopimuksen perusteella tonnia, ja loput eli tonnia myytiin suoraan" kuluttajille. Koksiliikkeille toimitettuun määrään sisältyy pesemättömästä Petshora-hiilestä valmistettu, murskattomana ja autoon lastattuna 6000 mk:n tonnihintaan huhti-heinäkuun aikana myyty 8783 tonnin suuruinen loppuerä. Koksimurskaa myytiin kertomusvuonna yhteensä tonnia, mistä määrästä vietiin Ruotsiin tonnia. Koksin valmistus ja myynti kertomusvuonna on,esit~tty tauluko~sa 7., Lä~inityskoksille määrättiin alkaen 'liik~vaihtovero, jonka suuruus on,l % cif 'arvosta. tai ns.: siirtoarvosta. Kaasulaitoksen 'karkean koksin hi~ta on ollut koko kertomusvuoden sama eli mk/t' + lvv: 630 mk/f= 8 520?-k/t lajittelemattomana vapaasti laitoksen varastossa. Liitteessä 5 Pll esitetty koksinvalmistuksen ja -myynnin kehitys vuodesta 925 alkaen. 3.4 Terva Kaasulaitoksen tuottama kivihiiliterva myy, tiin vuonna 960 yksinomaan kotimaahan. MyYntimäärä qli yhteensä 'kg ja sen arvo oli markkaa, joten' tervan keskihinta oli 8: 99 ~k/kg. Vuonna '959 oli tervan keskihinta' 0:.8 mk/kg. Tervan valmistus ja myynti on esitetty taui,4kossa 8.. Taulukko 8. Tervan valmistus ja myynti. Varasto vuoden alussa Valmistus..... Myynti..... Oma kulutus..... Varasto vuoden lopussa Bentseeni kg 4, Råakabentseeniä erotettiin kaasusta kg. Saatu raakabentseeni jalostettiin joko pesemättömiksi tai pestyiksi myyntituotteiksi. Taulukko 9 sivulla 9 osoittaa bentseenituotteiden valmistuksen ja myynnin. Päätuotetta, liuotinbentseeniä, myytiin kg, josta teollisuuteen ym. liuottimeksi kg ja öljyliikkeille sekoitetta va,ksi,bensiiniin kg Koksikuona Taulukko 7. Koksin valmistus ja myynti vuonna 960. Generaattorikaasun valmistuksessa saatua koksikuonaa myytiin kertomusvuonna 755,09 tonnia hintaan 500 mk/tonni eli markan arvosta. Varasto vuoden alussa ,55 to~nia Kokonaisvalmistus ,40 Todettu lisäys koksivarastossa... : ,00 Myynti; ,43 Oma kulutus (generaattorikaasun valmistus) ,76 Varasto. vuoden lopussa ,76 S.7 Kivihiilen välitys Vuoden aikana hankittu ja kaupungin laitoksille lämmitystarkoitukseen toimitettu kivihiilimäärä on esitetty taulukossa 0 sivulla 9.

56 49 Taulukko 9. Bentseenituotteiden valmistus ja myynti. Kaasunmyyntitariffit pysyivät kertomusvuoden aikana ennallaan. Ne on esitetty taulukossa. Kaupunginhallitus hyväksyi erikoishinnan kaasulle, joka käytetään pääasialli- Raakabentseeni kg Pesemättömät tuotteet kg pe.tyt tuotteet kg Varasto vuoden 960 alussa.... Valmistettu... :.... Myyty... :.. :... :.... Käytetty raaka-aineena.....käytetty omaan kulutukseen... :..... Varasto vuoden lopussa..... ~~~~~~~~~~.::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: mk 30: 00 mk/kg mk 5: 30 mk/kg mk. 35: 57 mk/kg Taulukko 0. Kaupungin taloille ja laitoksille vtilitettävän kivihiilen. hankinta ja myynti vuonna 960. Varasto vuoden alussa ,7 tonnia Hankinta... '960,75 Myynti ,82 Varasto vuoden lopussa , Kaasunmyyntit&riffit sesti huoneiden lämmitykseen. Tämä erikoishinta on muodostettu yleisistä tariffeista ja jättämällä perusmaksu pois. Koska kaasunkulutus on pieni kesäaikana ja viikonloppuina (lauantai-illasta maanantaiaamuun), kaasulaitos on myynyt kertomusvuonna kesäaikana ns. kesäkaasua ja talviaikana viikonloppukaasua normaalitariffia. halvempaan hintaan. Kesäkaasua myytiin kertomusvuonna yksityisille hintaan 5: 30 mk/ms. Sähkölaitokselle kesä- ja viikonloppukaasua myytiin alkuvuonna hintaan : 66 mk/m 3 ja loppuvuonna : 70 mk/ms. Taulukko. Kaasunmyyntitarilfit. Tariffi Kulutus ml/vuosi Yksikköhinta mk/ml PeruBmaksu mk / vuosi Miltarlnvuokra mk/vuosi Yleiset tariffit.: Erikoistarilli:... V yli

57 Kaasun myynti ]akeluverkostoon pumpattu -kaasu määrä jakautui eri kulutusryhmiin taulukon 2 osoittalillalla:tavalla. Kaasua myytiin erikoishinnalla huoneiden lämmitykseen vain osan vuotta, koska' hinta vahvistettiin vasta Tähän tarkoitukseen käytetyn kaasun osuus on siis todellisuudessa suurempi kuin taulukosta 2 ilmenee.,, Taulukko 2._ Kaasunkulutuksen jakautuminen Kulutusryhmll! ml! % Tariffi ,25 Tariffi ,02 Tariffi ,6 Tariffi V ,02 Huoneiden lämmitykseen ,82 Kesäkaasua yksityisille ,43 Kesä- ja viikonloppukaasua sähkölaitokselle ,6 Oma kulutus ,74 Vuodot, nesteytyminen ja mittauserot ,95 Yhteensä! !00, 0 0 Kaasun kokonaismyynti oli m 8, mistä määrästä myytiin varsinaisilla tariffeilla ja huoneiden lämmitykseen m 3 sekä kesä- ja viikonloppukaasua m 3 Kaåsun myynti lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 2, %. l\'lyynnin lisäys johtui kesäja viikonloppukaasun myynnin lisäyksestä, sillä varsinaisilla tariffeilla ja muilla erikoishinnoilla myydyn kaasun määrä väheni 0,6 %. On kuitenkin huomattava, että kulutuksen väheneminen tapahtui nimenomaan rahakekulutuksen kohdalla -. kertomusvuonna 0,Z milj. m a, edellisenä vuonna, milj. m a Kyseinen kulutusvaihtelu johtunee pitkistä lukemavileistä (- % vuotta) ja vaihtelevasta luentanopeudesta. Tariffiryhmässä (kotitalouskulutus) tapahtui osittain edellä mainitusta syystä vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 7,7 %. Tariffeilla, ja V (teollisuus-ja muu suurkulutus) sekä erikoishinnoilla (huoneiden lämmitys) myydyn kaasun määrä sitävastoin lisääntyi 6,4%. Tämä kehitys on teollisuuden ja ravintoloiden lisääntyvän kaasunkulutuksen ohella selitettävissä osittain myös siten, että yhteismittarit ovat yhä yleistymässä uudisrakennuksissa. Liitteessä 5 on esitetty kaasunmyynnin kehitys vuodesta 925 alkaen. 3.0 Kaasukojeiden asennus Rakennustoiminta oli kertomusvuonna erittäin vilkasta. Kaasuliesiä asennettiin ennätysmäärä kpl (nettolisäys), josta uudisrakennuksiin 620 kpl. Keittimiä poistettiin vastaavasti 067 kpl. Ravintolaliesien nettolisäys oli 2 kpl ja saunankiukaiden 6 kpl. Keskuslämmityskattiloita asemiettiin 2 kpl (v kpl, v kpl). Asennettujen kaasukojeiden lukumäärä oli vuoden lopussa yhteensä 445, mikä merkitsee edelliseen vuoteen verrattuna 963 kappaleen lisäystä. Tarkempi erittely erilaisten kaasukojeiden määristä on esitetty liitteessä 3. Kertomusvuoden päättyessä oli asennettujen kaasumittarien lukumäärä kpl, joista ra" hakemittareita oli kpl ja lasku mittareita 9 23 kpl. 4. Taloudellinen. tulos, Kertomusvuoden taloudellinen tulos oli hyvä. -Tilinpäätös osoittaa 86,6 n,rilj. mk:n ylijäämää vastaavan luvun oltua talousarviossa 2,7milj. mk. Edellisen vuoden ylijäätnä oli 7,7 milj. mk. Kokonaiskustannukset nousivat edellisestä vuodesta,9 % ja olivat n.,2 % pienemmät kuin talousarviossa oli arvioitu. Tuottojen nousu oli vastaavasti n. 5,9 % ja ne puolestaan ylittivät talousarviossa lasketun n. 2, %:lla. Taulukko 3 sivulla esittää laitoksen taloudellisen tuloksen kehityksen vuosina

58 5 Omaisuustase päättyy 3 42 milj. mk:aan. Huomattavin muutos tapahtui vaihtoomaisuuden kohdalla, joka pääasiassa koksivaraston pienenemisestä ja sen arvon alentamisesta johtuen pieneni 98,5 milj. mk:lla eli 8,2 %:lla. Käyttöomaisuus pieneni 78,5 milj. mk:lla eli 3,5 %:lla. Tarkka erittely käyttöomaisuuden arvonmuut6ksista on taulukossa 4. Taulukko 3. Taloudellinen tulos vuosina mk mk mk Käyttöomaisuuden arvo Bruttotuotot Vuosikulut (ilman pääomakuluja) Korot ja poistot ' Kokonaiskulut [ Nettoylijäämä + Vajaus mk Taulukko 4. Käyttöomaisuuden arvonmuutokset. Pääoma arvo Arvon lisäys talousarvion mukaan Talousarvion ulkopuoliset arvonmuutokset Poistot. v. Hi60. Pääoma arvo Tontit.... Asuin- ja hallintorakennukset... Tehdasrakennukset... Tilapäi~.~t.. ~akennukset... KaasusailOt... Putkijohdot tehdasalueella.... Pääputkiverkko... Liittymisjohdot.... Uunit... Uunien koneet ja varusteet... Kaasunpuhdistuksen koneet ja kojeet Kemiallisten sivutuotteiden laitteet Sähkökeskus ja -verkosto Siltanosturit ja hiilenkäs. laitteet , Koksinkuljetus- ja käsittelylait ) teet.._..._ Liikk,uvåt kulje:ti.met Kaasumitta.qt..,...: ~ Työkoneet Laboratoriokojeet ') Osakkeet Ja puhelin osuudet _ a) ) Erityiset työt...'/ ';"'6-32-8"';' ,;_2_4...;.6 2_6_ 5.:,.) - "';""_ ') Liitetty pääomaan keskeneräisten töiden tilille v. 959 kirjatut kaasujohtotyöt. ') Khn päätökset , 5 562; 2~ , ~). Liitetty pääomaan kpl Suomen Messut n:n osuustodistuksia 0000: -. ') Sisältää ylimääräisen poiston : -. (Khn päätös , - 32.) ') Sisältää.Erityisistä töistä. suoritetun lisäpoiston : -.

59 52 Omaisuustase " "Vuhuwaa: L Varsinainen omaisuus A. Rahoitusomaisuus Postisiirtotili..... Alitilittäjät.."... Tilisaatavat... Ennakot hankkijoille... B. Vaihto-omaisuus Raaka-ainehiili, normaalivarasto.... Raaka-ainehiili, alivarasto... :.... Raaka-ainehiili, ylivarasto.... Tarvikevarastot.... Koksi... ;.... Kivihiiliterva, bentseeni, kaasua säiliössä c. Käyttöomaisuus " Vuoden alussa.... Lisäys vuoden aikana.... Poisto Siirtyvät erät Varsinaisten menojen ennakot.... Nostamattomat määrärahat..... Ylimääräinen omaisuus Talletetut vieraat arvopaperit mk Vutattavaa: Vieras pääoma A. Lyhytaikainen Tilivelat.... Kaasurahakkeiden ennakkomyynti.... Kuluttajien takuumaksut.... Konttokuranttivelka kaupungin kassaan B. Pitkäaikainen Pääomavelka kaupungille Siirtyvät erät Uudisrakenteiden nostamattomat" määrärahat Tilivuoden ylijäämä mk

60 53 Tulostase Kulut:. Varsinaiset kulut. Paikat... '... :... : ' Henkilösivukulut Raaka-aineet Korjaus- ym. tarvikkeet Kaluston hankinta Välitettävä hiili Myytävät kaasunkulutuskojeet... '" Vuokrat... ' Vakuutusmaksut Muut vieraat palvelukset... :..... Osuus lautakunnan ja sen kanslian kustannuksista Osuus kassa- ja tiliosaston kustannuksista... ; Tarverahat.'..., Käyttöomaisuuden poisto Käyttöomaisuuden korko..., Konttokuranttivelan korko Khn ja teolkn käyttövarat Luottotappiot Tilivuoden voitto mk Tuotot:. Varsinaiset tuotot. Kaasunmyyntituotot Koksinmyyntituotot Hiilenmyyntituotot... :: Sivutuotteiden myyntituotot Sivu toiminnan tuotot... : Kaasun, koksin ja sivutuotteiden oma käyttö... : Uudisrakenteiden ja omien valmisteiden välilliset kustannukset Ylimääräiset tuotot. Vuokratuotot... : Satunnaiset tuotot mk

61 54 Liite. - Bilaga. Teknillisten tulosten vertailua. - Sammanställning av tekniska resultat. Kaasun, koksin ja sivutuotteiden valmistus. - TiUverkning av gas, koks och biprodukter. Valmistettu kaupunkikaasua - Tillverkad stadsgas... m 8 Ostettu metaanikaasua - nköpt metangas...» Kuivatislattu hiiltä - Avgasade koi.. t Täytetty kammioita vuodessa - Antalladdade kamrar per år... kpl-st. Keskim. täyt. kammo vrk:ssa - Anta laddade kamrar i medeltal per dygn...» Suurin määrä täyt. kammo vrk:ssa - Högsta antal addade kamrar per dygn...» Pienin määrä täyt. kammo vrk:ssa - Lägsta anta addade kamrar per dygn...» Kaasunsaanti 000 kg:sta hiiltä - Gasutbyte per 000 kg ko... m 8.Keskim. lämpöarvo 0 C. 760 mm - Medevärmevärde 0 C. 760 mm.... kcalfm 3 Keskim. lämpöarvo 5 C. 760 mm. märkä - Medelvärmevärde 5 C. 760 mm. våt.... Suhteellinen tiheys - Relativ täthet. Koksinvalmistus - Kokstillverkning. t Koksinsaanti 000 kg:sta hiiliä - Koksutbyte per 000 kg ko... kg Koksia käytetty generaattoreihin - Koks förbrukad i generatorerna... t Valmistettu generaattorikaasua - Tillverkad generatorgas ml Kaupunkikaasua uunien lämmittämiseen - Stadsgas för undereldning. Tervanvalmistus - TjärtiUverkning.. t Tervansaanti 000 kg:sta hiiltä - Tjärutbyte per 000 kg ko... kg Bentseenin valmistus: raakabentseeniä - Bensentillverkning: råbensen t Bentseenin saanti 000 kg:sta hiiltä - Bensenutbyte per 000 kg ko... kg ;;

62 55 KaasunlruJ.utus. - GaaförbruJmlo&". Kaasua yksityiskulutuksreli'r" Gas för privat förbrulq~n~...,.. Kaasulaitoksen oma kulutu!:l.... Gasverkets egen förbrukning... Vuoto, nesteytyminen ja mittauserot - Läckage, kondensation och mätningsdifferenser... Kaasunkulutus - Gasförbrukning Kaasulaitoksen oma kulutus - Gasverkets egen förbrukning... Vuoto, nesteytyminen ja mittauserot - Läckage, kondensation och mätningsdifferenser... Suurin kaasunkulutus viikossa - Högsta gasförbrukning per % 957. ~ ,79 5,76 vecka ( ) Suurin kaasunkulutus vrk:ssa - Högsta gasförbrukning per dygn Pienin kaasunkulutus vrk:ssa - Lägsta gasförbrukning per dygn Suurin kaasunkulutus tunnissa - Högsta gasförbrukn. per timme & Asennettujen kaasumittarien luku - Antal gasmätare, uppsatta i stad... kpl-st. Kaasunkulutus mittaria kohti - Gasförbrukning per mätare... & 3900 ( ) (2.7.57) ,03 5, ,72, ,74 3, ( ) ( ) ( ) ( ) (2.6.58) ( ) (2.7.59) ( ) ( ) o Liite B. - Bilaga B. Kaupunkikaasun koostumus v Stadsgasens sammansättning är 960. Seososa- Komponent Keskiarvo. Medelvärde Suurin arvo Högsta värde Pienin arvo Lägsta värde Hiilidioksidi - Koldioxid.... Raskaat hiilivedyt - Tunga kolväten... Happi - Syre.... Hiilimonoksidi - Kolmonoxid..... Vety- Väte... Metaani - Metan..... Typpi - Kväve..... Syhteellinen tiheys - Relativ täthet... Kaasun ylempi lämpöarvo - Gasens övre värmevärde C/760 mm Hg C/760 mm Hg.....,7 % 2,0 ~,0 8,6 & 55,8 & 20,9 & 0, 0, kcal/m ,2 % 2,2 ~, ,9» 23,2 2,6 0, kcal/m3 448,4 %,6» 0,7 & 6,0 52,3 8,2 6,4» 0, kcal/m 3 457

63 56 Liite 3. - Bilaga 3. Kaasukojeita kullittajula vuoden päättyessä. - Gaaapparater hos konsumenterna vld Aret.8 slut Kaasuliesiä - Gasspisar... kpl-st. Ravintolaliesiä ::...: Restaurantspisar... Kaasukeittimiä - Gaskokare...» Lämminvesikojeita. - Varmvattenberedare...» Paistinuuneja - Stekugnar...:...» Lämpökaappeja - Värmeskåp...» Lämpökaminoita - Värmekaminer... ]äähdytyskaappeja - Kylskåp...:... Pesupatoja - Tvättgrytor...;... Saunankiukaita - Bastuugnar...» Silityskoneita - 'Pressmaskiner...:...» Silitysraudan kuumentajia - Strykjärnvärmare...» Käherrysraudan kuumentajia - Frisertångvärmare...» Kaasumankeleita - Gasmanglar...» Kattiloita - Pannor: keskuslämmitys - centralvärme...» keskuslämminvesi - centralvarmvatten.:... Muita - Övriga... & Elintarviketeollisuuden kojeita - Apparater för livsmedelsindustrien...» Muun teollisuuden kojeita - Apparater för annan industri , kpl-st

64 Liite,6. - Bilaga,6. Valmistusmäärät ja myyntituotot. - Produktionsmängder och försäjningsintäkter. Myydyt ja omaan kulutukseen käytetyt koksit ja sivu tuotteet, tonnia ~ Tuotot myydystä FörsAda och för eget behov använda koks och Koko kaasun Myyty kaasusta ja mit- biprodukter, ton Tuotot koksista valmistus kaasumäärä tarivuokrista ja sivutuotteista Vuosi Ammo- Erilaisia ntäkter av koks Ar Tota FörsåJ.d ntäkter av för- niakki Benlseeni- sivu f gasproduktion gasmängd said gas och och biprodukter Koksi Terva 25% tuotteet tuotteita mätarhyror Koks Tjära Ammo Bensen- Dive'rse mk m8 m 8 mk niak produkter bipro- 25% dukter KuivatislaUu hiili Avgasade ko tonnia mk ton <: -..J : :...: : : : : : : : : : : -: : : : i9: : : : : : : : : : : : : : : : : : -

65 58 Liite 5. - Bilaga 5. /://,.l /000 40,,-,-r.-,,-,-r.-,,-,-r.-,,-,-..-,,-.-..-"-'-''-~-'-'~~ \-~\ ~~~++~~~~++~\ \ \ H--t-\-t-t--t-t--+-+-/ t7 't t-+-t-l/ /50 25 \ / / / ~ / l----v J "".. J! i V --+--t-+--vl/ o r- / / /5 r--h --W r-r- -[ - 0!

66 59 Liite 6. - Bilaga 6. Kaasolairoksen henkilökunta verrattuna kivihiilen vuosl.kulutukseen. Henk./l03 t hilltä. Antalet anstäilda vid gasverket jämfört med ärsförbrukningen av stenkol Anstäilda/l03 t ko. Henk. " 0 s 7 ~ \ J \ V '\. ~ \ \ \ j ~ 4 ~ 3 2.' " ~.45' 950.9(,< Vuosina siirtyi teolllsuusai-tosten yhteiselle kassa- ja thiosastolle 8 ja vuonna toimihenkilöä..a.ren flyttade 8 och år tjänstemän till industriverkens gemensamma <kassa- o. räkenskwpsavdelning.

67 HELSNGN KAUPUNGN SÄHKÖLATOKSEN TOMNTAKERTOMUS = ' VUODELTA 960

68 TOMNTAVUOS 960 Sisällysl uettelo Toiminnan yleispuitteet Sähkön hankinta Sähkön myynti Käyttövarm u us Voimalaitosten rakennustoiminta Sähköasemat, siirto- ja jakeluverkosto Uudisrakennustoimintaan liittyvä tutkimustyö Tilakysymys Varasto- ja korjauspajatoiminta Kaukolämmitys Organisaatio ja henkilökunta Taloudellinen tulos Liitteet: Tulostase 8 Omaisuustase 9 Organisaatiokaavio 2 Kassa- ja tiliosaston organisaatiokaavio 22 Kassa- ja tiliosaston toimintakertomus 23 Sähkön käytön kehityslukuja 23 ENGLlSH SUMMARY 25 KATUVALASTUKSEN YLESSUUNNTELMA 26 MKS HELSNK RAKENTAA HÖYRYVOMAA? 28 63

69 TOMNNAN YLESPUTTEET Maassa jatkui vuonna 960 taloudellinen noususuhdanne. Tämä sävytti myös sähkölaitoksen toimintaa tullen näkyviin sekä sähkönkulutuksen kasvun elpymisenä että vilkkaaseen talonrakennustoimintaan liittyvinä tehtävinä, kuten sähköverkoston laajen n ustöinä, kuluttajien i ittämistoi men pitei nä, säh kötarkastustoimintana jne. Taloudelliseen noususuhdanteeseen liittyen nousivat sähkölaitoksen käyttämien tarvikkeiden ja palvelusten hinnat toimintavuoden kuluessa. Näin tapahtui mm. metalliteollisuustuotteiden, rakennustöiden ja palkkojen kohdalla. Polttoaineiden hinnat sitä vastoin pysyivät yhä edullisina, minkä vuoksi sähkölaitoksen kokonaiskustannuksissa ei esiintynyt niin suurta nousua kuin oli ennakolta arvioitu. Toimintavuoden kuluessa maassa vallitsi ennätysmäisen kireä vesivoimatilanne. Tämä aiheutti haittaa sähkölaitoksen toiminnalle rajoittamalla omia vesivoimaosuuksia, mutta toisaalta sähkölaitoksella oli tilaisuus myydä omilla höyryvoimalaitoksilla kehitettyä sähköenergiaa valtakunnan sähköverkkoon kohtuullisella katetuotolla. Tähän ylimääräiseen myyntiin oli hyvät teknilliset mahdollisuudet erityisesti Hanasaaren voimalaitoksen ensimmäisen koneiston käyttöönoton ansiosta. Sähkön runsas kysyntä ja kustannusten nousun pysyminen kohtuullisena tekivät toimintavuoden taloudellisesta tuloksesta varsin hyvän. Sähkölaitoksen yli- 64

70 jäämän turvin on voitu hoitaa kaupungin jatkuvan sähkönsaannin turvaamisen vaatimat suuret laajennusinvestoinnit tavoitteeksi asetetulla tavalla eli turvautumatta verovaroihin. Myös tulevaisuuden näkymät ovat tässä suhteessa valoisat. Säh kölaitoksen u ud israken n ustoi m i ntaan liittyvät kysymykset 0 ivat vuon na 960 julkisen arvostelun kohteena. Tässä yhteydessä on käynyt ilmi, että sähkölaitos ei ole riittävästi informoinut kaupungin hallintoelimiä ja suurta yleisöä sähkönkulutuksen rajusta kasvusta Helsingin kehittyessä sekä niistä uudisrakenn ustoi men piteistä, joita kasvun peittäm i nen taloudellisella tavalla suoritettu na kaupungilta vaatii. Tiedotustoiminta vaatii tässä suhteessa kehittämistä. Riittävän kokeneiden ja pystyvien insinöörien saanti ja säilyttäminen on muodostunut sähkölaitoksen vaikeimmaksi ongelmaksi. Yhä suureneva kysyntä insinööreistä on nostanut palkkatason yksityisellä sektorilla sellaiseksi, että sähkölaitoksen mahdollisuudet kilpailla insinööreistä ovat entisestäkin heikentyneet. nsinöörien vaihtuvuus oli vuonna % eli noin kolminkertainen verrattuna teollisuudessa normaalina pidettäviin vaihtuvuuslukuihin. Koska tilanne on jatkunut samanlaisena jo usean vuoden ajan, on laitoksen insinöörien keski-ikä laskenut lähelle 30 vuotta. Yleensä katsotaan, että insinööri on työssään täysin tehokas toimittuaan siinä kolmesta viiteen vuotta. Kuitenkin vain noin kolmasosa laitoksen insinööreistä on toiminut nykyisissä tehtävissään kauemmin kuin kolme vuotta. Kokemattoman insinööriaineksen käyttäminen laitoksen toiminnan johtamiseen, suunnitteluun ja valvontaan on johtanut myöhästymisiin ja liian yhytjännitteisiin ratkaisuihin. Näistä aiheutuvat lisäkustannukset ovat sitä su u ru usl uokkaa, että on välttämätöntä saada laitoksen korkei m m i n kval ifioid ulle hen ki löku n nalle sellai nen pal kkaustapa, joka perustu u pelkästään as iallisiin ja taloudellisiin näkökohtiin. U n tor Y t k ö n e n. 65

71 SÄHKöN HANKNTA Sähkölaitos käyttää sähkön hankinnassa kolmea eri lähdettä: omia höyryvoimalaitoksia, kaupungin omistamia osuuksia vesivoimayhtiöissä ja ostoa ulkopuolisilta. Omia höyryvoimalaitoksia on kolme: Suvilahti, Salmisaari ja Hanasaari. Helsingin kaupunki on osakkaana neljässä voimayhtiössä. Nämä ovat Kemijoki Oy, Oy Mankala Ab, Oy Abborfors Ab ja Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiö. Kolme ensiksi mainittua ovat sähköä tuottavia yhtiöitä, kun taas viimeksi mainittu siirtää Helsingin osuudet Mankalasta ja Abborforsilta Helsinkiin. Sähkön osto tapahtuu pääasiassa matran Voima Oy:ltä, joka myös siirtää Kemijoelta saatavan osuuden Helsinkiin. Näiden kolmen hankintatavan keskinäisissä suhteissa tapahtui toimintavuonna oleellinen muutos. Hankitusta energiasta on aikaisempina vuosina valtaosa ollut ostettua ja vesivoimalla kehitettyä. Vuonna 960 muuttui tilanne höyryvoimavaltaiseksi ja kantaverkosta otetusta energiastakin o li runsas kolmannes peräisin omilta vesivoimalaitososuuksilta. Sähköenergian hankinnan suhteen sähkölaitos oli siten n. 75 % :sti omavarainen. Toimintavuoden aikana solmittiin uudet sähkönhankintasopimukset matran Voima Oy:n kanssa. Oleellisimmat erot vanhoihin sopimuksiin verrattuna ovat vesirajoitusehdon alaisen sähkön oston lakkaaminen ja sopimus varatehon ostosta. Muutokset sähkönhankinnassa teki mahdollisiksi Hanasaaren höyryvoimalaitos, joka tuotti yksinään yli kolmasosan kokonaishankinnasta. Vastaista kehitystä arvioitaessa näyttää siltä, että oma höyryvoima tulee jatkuvasti esittämään pääosaa Helsingin sähkön hankinnassa. HANASAAR 235,7 GWh 35,3 % SALMSAAR 78,8 GWh 26,8 % SUV LAHT 84,4 GWh 2,7 % MATRAN VOMA OY 96,3 GWh 29,5 % KULUTTAJAT 7,7 GWh,2 % OMA T HOYRYVOMALATOKSET KOKONASHANKNTA 808, GWh 66

72 SÄHKöN MYYNT Varsinaisille kuluttajille myydyn sähköenergian määrä lisääntyi toimintavuoden aikana 0, % lisäyksen oltua edellisenä vuonna 6,4 %. Vuoden alussa tapahtui säh kön myyntitariffien maksujen alentam inen 6, 5 % :la. Tarkasteltaessa sähköenergian myynnin ja kuluttajalukumäärän kehittymistä kuluttajaryhmittäin havaitaan, että kulutuksen kasvusta oli noin kolmasosa peräisin uusien kuluttajien liittymisestä ja kaksi kolmasosaa kuluttajaa kohti lasketun keskikulutuksen eli ns. ominaiskulutuksen kasvusta. Juuri ominaiskulutuksen voimakas kasvu osoittaa sekä taloudellista elpymistä että uusien sähkölaitteiden runsasta hankkimista entisten kuluttajien piirissä. Sähköenergian kulutus nousi voimakkaimmin teollisuuden ja liike-elämän osalla. Yksityistalouksien sähköenergiankulutuksen kasvu ei vielä saavuttanut joiden ki n ai kaisem pien vuosien en nätysl u kuja : yksityistalou ksien sähkön ku utus seuraakin ilmeisesti hitaammin suhdannevaihteluita kuin teollisuuden ja liikeelämän. Jakeluyhtiöille tapahtunut myynti pieneni oleellisesti tähän kuluttajaryhmään kuuluvan Tapiolan Sähkölaitoksen oman voimalaitoksen vakinaiseen käyttööntu lon takia. MYYNT SÄHKöN HANKK- JOLLE 4,2 GWh 2,2 % KOKONASKULUTUS 666,3 GWh 00 % MYYNT VARSNASLLE KULUTTAJLLE 583,3 GWh 87,4 % i-,., Ö - ~ - J: > ::::...J W '"..., «TEOLLSUUS JA LKE-ElÄMÄ 3',3 GWh 47,' % JULKSET TARPEET ',6 GWh 7,' % YKSTYS TALOUDET 42,26 GWh 2,3 %

73 GWh 2 kk KOKONASSÄHKc;NKULUTUS SÄHKC;LATOKSEN 2kk JAKELUALUEELLA kuukausi

74 VERTALU SÄHKÖN HANKNNASTA VUOSNA 959 JA 960 v. 960 v. 959 Muutos % Pätötehohuippu MW Lolstehohuippu MVAr Omat vesiosuudet GWh 05,2 92,6 + 4 Ostettu» 204,0 344,2-4 Omat höyryvoimalaitokset» 498,9 92,2 +60 Yhteensä hankittu» 808, 629, SÄHKÖENERGAN KULUTUKSEN. KULUTAjALUKUMÄÄRÄN JA OM NASKULUTUKSEN SUHTEELLSET MUUTOKSET KULUTAjARYHMTÄN V. 960 Omlnals- kulutus Kuluttajalukumäärä % % % Yksityistaloudet + 9, +4,4 + 4,5 Teollisuus +,6 +6,5 + 4,8 Ammatin- ja liikkeenharj. +2,3 --0,2 +2,5 julkinen kulutus + 9,0-2,4 +,7 jakeluyhtiöt -53, ,2 Kaikki kuluttajat +0, +3,6 + 6,2 69

75 KÄYTTöVARMUUS Sähkön hankinnan ja jakelun käyttövarmuuden parantamiseen on pyritty jatkuvasti sekä kehittämällä laitteiden ja verkon teknillistä rakennetta, ennakkohuoltoa ja suojausjärjestelmiä että kouluttamalla käyttöhenkilökuntaa. Käyttövarmuus onkin kehittynyt myönteisellä tavalla, vaikkakin toimintavuoden kohdalle osui muutamia pahoja käyttöhäiriöitä. Häiriöiden ja tahallisten keskeytysten aiheuttamat jakelutappiot olivat toimintavuoden aikana yhteensä n. 0, 65 GWh eli ai noastaan n. 0, % myydystä säh köenergiasta. Häi riöiden alku perästä ansaitsee main in nan toi m i ntavuodelle osunut ennätyksellinen ukonilma sekä eräät esiintyneet vaikeudet omien voimalaitosten käytössä valtakunnan verkossa tapahtuneiden häiriöiden aikana. Omien voimalaitosten käyttövarmuuden parantamiseksi on ryhdytty suojausta ja henkilökunnan häiriönselvityskoulutusta tehostaviin toimenpiteisiin. VOMALATOSTEN RAKENNUSTOMNTA Hanasaaren voimalaitoksen ensimmäisen koneiston työt muodostivat toimintavuon na edelleen ki n voi malaitosten u ud israken n ustoi mi n nan tärkei m män kohteen. Generaattori kytkettiinkin ensimmäisen kerran verkkoon , ja sen kuorma nostettiin ensimmäisen kerran täyteen nimellisarvoonsa 75 MW :iin. Kaupall isen käytön voidaan katsoa alkaneen lähtien. Suurhöyryvoimalaitoksessa on varsinaisen käyttötoiminnan jo alettua vielä jäljellä paljon erilaatuisia uudisrakennustoimintaan kuuluvia tehtäviä. Nämä tehtävät koskevat pääkoneistojen lisäksi myös kaikkia apukoneistoja ja -laitteita ja saatii n ne kertomusvuon na Hanasaaressa pääosaltaan loppu u nsuoritetu i ksi. Salmisaaren voimalaitokselle tulevasta uudesta 25 MW tehoisesta kaukolämmitysturbogeneraattorista solmittiin kesällä 960 hankintasopimus, jonka mukaisesti koneiston tulee olla käytössä syksyllä 96. SÄHKöASEMAT. SRTO. JA JAKELUVERKOSTO Kertomusvuoden kuluessa saatiin päätökseen Herttoniemen sähköaseman ensi m mäi nen raken n usvai he, johon sisältyvät kytki n laitosraken n us, ensi m mäinen 30 MVA tehoinen päämuuntaja sekä kolme 0 kv ulkokytkinlaitoskennoa. Vallilan sähköasemalla asennustyöt jatkuivat ja heinäkuuhun mennessä ne oli saatu niin pitkälle, että asema voitiin pääosiltaan ottaa käyttöön ja syöttö 0 kv verkkoon aloittaa Loppuvuoden aikana jatkuivat vielä viimeistelytyöt sekä 600 V kytkinlaitoksen ja tasasuuntaajien asennustyöt. Aseman muuntajat ja tasasuuntaajat on sijoitettu kallioluolaan, mutta muut laitteet sijaitsevat maan pääll isessä raken n u ksessa. Kertomusvuoden aikana liitettiin 0 kv avojohto Tammisto-Pitäjänmäki sekä 0 kv kaksoisavojohdon Vanhakaupunki-Salmisaari eteläinen johto Pitäjänmäen 0 kv ulkokytkin la itokseen. 70

76 SÅHKöVERKOSTON KOKONASPTUUDEN KEHTYS km BERLlN) km (PARS) km (MLANO) km (F RENZE Kantakaupungissa, eli tarkemmin sanottuna ns. 0 kv jakelualueella, on vuodesta 956 alkaen ollut käynnissä jakelusuurjännitteen korotus 5 kv :sta 0 kv :iin, jota jatkettiin myös kuluneena vuonna läh innä Vallilan alueella. Toimintavuoden vilkas talonrakennustoiminta heijastui runsaina laajennuksina suurjännite- ja pienjännitejakeluverkoissa samoin kuin muuntamoiden lukumäärän lisäyksenä. Uusia muuntamoita rakennettiin ennätysmäärä 65 muuntamoa. UUDSRAKENNUSTOMNTAAN LTTYVÄ TUTKMUSTYö Kertomusvuoden aikana suoritettiin useita yleisluontoisia, laitoksen uudisrakennustoimintaa palvelevia tutkimuksia, jotka koskivat mm. vastapainetehon mitoitukseen vaikuttavia seikkoja, 960-luvun voimalaitosrakennusohjelmaa, 0 kv sähkönsiirtojärjestelmän kehittämistä ja Salmisaaren vastapaineturbogeneraattorin hankintaan liittyviä teknillis-taloudellisia kysymyksiä. Myös käytön keskittämistä ja kaukokäyttöön siirtymistä tutkittiin, ja näiden tutkimusten tuloksena valmistui vuoden lopulla sähkölaitoksen tulevaa kaukokäyttöjärjestelmää koskeva alustava suunnitelma. Kaupunginhallituksen asettamaa investointitoimikuntaa varten valmistui vuoden lopulla yksityiskohtainen investointiohjelma vuosiksi , jonka laatimiseksi tehtiin mm. laajoihin ja yksityiskohtaisiin tutkimuksiin perustuva ennuste Helsingin sähköenergian ja tehon tarpeen kehityksestä vuosina

77 TLAKYSYMYS Sähkölaitoksen toimistotilan tarve kasvaa jatkuvasti, eikä tyydyttävään kokonaisratkaisuun ole vieläkään päästy siitä huolimatta, että Pieni Roobertinkatu -3:ssa sijaitseva hallintorakennus saatiin toimintavuoden aikana kokonaisuudessaan sähkölaitoksen ja teollisuuslaitosten kassa- ja tiliosaston käyttöön. Erillisiä, pääasiassa suunnitteluyksiköitä on jouduttu sijoittamaan vuokratiloihin eri puolille kaupunkia. Tällainen haittaa yhteydenpitoa ja yhteistoimintaa sekä lisää laitoksen kustannuksia. Toimintavuoden aikana on tehty suunnitelmia ja tutkittu e ri mahdollisuuksia toimistotilakysymyksen ratkaisemiseksi, mutta sellaista kokonaisratkaisua, jota laitoksen toiminnan kehittyminen edellyttää, ei ole vielä saatu toteutettua. VARASTO. JA KORJAUSPAJATOMNTA Sähkölaitoksen varasto- ja korjauspajatoi min nasta huolehti ihan ki ntatoi mistoon kuuluva varasto- ja korjauspajajaos. Tämän jaoksen toiminnan keskittäminen on ollut käynnissä usean vuoden ajan. Sähkölaitos sai hallintaansa Annalan keskusvarastoksi ja -korjauspajaksi kunnostettavan kiinteistön v Toimintavuoden aikana saatiin Annalassa valmiiksi suuri varastohalli, joskin keskusvaraston siirtyminen sinne jäi seuraavan vuoden puolelle. Varastotoiminnan jatkuvan rationalisoin nin ja tarkan suunnittelun vaikutukset näkyvät parhaiten varastojen lisääntyneessä kiertonopeudessa. Erikoisvarastoista tulkoon mainituksi kaapelivarasto, jonka kiertonopeus oli toimintavuonna 2, 5. VARASTOJEN YHTENEN KERTONOPEUS 2,0,5 "l ' j, r j 72

78 Kaukolämmitysverkon rakennustyöt eivät saavuttaneet kertomusvuonna aivan sitä laajuutta, mikä niillä oli työllisyystöiden ansiosta edellisenä vuonna. Kuitenkin sekä vesi- että höyrykaukolämmitysverkot laajenivat merkittävällä tavalla. Tärkein saavutus oli johtoyhteyden valmistuminen Hanasaaren ja Samisaaren voimalaitosten välillä. Tämän ansiosta voidaan parantaa oleellisesti sekä käytön taloudellisuutta että varmuutta. Vuoden 960 loppuun mennessä oli vesikaukolämmitykseen liitetty 29 kuluttajaa, joiden yhteinen liittymäteho on 94 GcalJh. Näitä kuluttajia edustavissa kiinteistöissä asuu noin henkilöä eli saman verran kuin on asukkaita Jyväskylän kokoisessa kaupungissa. Höyrykaukolämmitykseen liitettyjen kuluttajien lukumäärä oli vuoden lopussa 20 ja liittymäteho 43 GcalJh. Kokonaisuudessaan kasvoi lämmön myynti 85 % vuoteen 959 verrattuna. Kasvu oli vesikaukolämmityksen osalta 89 % ja höyrykaukolämmityksen osalta 87 %. Kaukolämmityksen yhteydessä harjoitettu syöttöveden myynti väheni 32 %. LÄMMÖN MYYNNN JAKAUTUMNEN Salmi Yht. Yhteensä aari saari ifcal Tcal Tcal Tcal Tcal % Vesikaukolämmitys 204,0 2, 4,7 5,4 69,5 Höyrykau koläm m itys,9 90, 29,5 Syöttöveden myynti 3,2,0 Yhteensä 205,9 95,4 4,' 5,4 00,0 Kuten mainitut kehitysluvutkin osaltaan kertovat, ovat kuluttajat jatkuvasti vastaanottaneet kaukolämmityksen suopeasti. Pahin pulma kaukolämmitystoiminnassa onkin se, että kysyntää ei kyetä tyydyttämään riittävän nopeasti. Ainoa seikka, jonka suhteen asiakkaat ovat esittäneet epäilyksiä, on käyttövarmuus. Vaikkakaan Helsingin kaukolämmitystoiminnassa ei ole esiintynyt yhtään 73

79 KAUKOLÄMPÖVERKOT SYKSYLLÄ 960 VALMNA SUUNNlnELLA t, '., 74

80 vakavaa käyttöhäiriötä, on käytön varmistamiseen ryhdytty mm. vikapäivystyksen muodossa. Esiintyneet pienet jakelukeskeytykset ovat johtuneet joko pakollisista, ennalta ilmoitetuista uudisrakennus- ja käyttötöistä tai sähköhäiriöistä. Kai kkien vesi kau koläm mityksessä esi i ntyneiden keskeytysten yhteen laskettu kestoaika on kuluttajaa kohti keskimäärin 34 tuntia eli vain 0, 4 % vuodesta. KAUKOLÄMPÖVERKKOJEN KEHTYS JOHTOPTUUKSEN JAKAUTU MNEN SJANNN MUKAAN o KM / j VESKAUKOLAMPö JOHDOT MAASSA 2 RAKENNUKSSSA 3 AVOJOHTONA j ( 4 YHTEENSÄ / '/ // // / ~ '"./.- /'" v/ f.-"' -- / / / ----;; ~ ss ~.:... V- HöYRYJOHDOT MAASSA JA - 5 RAKEN 3 NUKSSSA 2 AVOJOHTONA ~ ~==::: YHTEENSÅ o KM

81 ORGANSAATO JA HENKLöKUNTA Sähkölaitos kehittää jatkuvasti organisaatiotaan pyrkien täten entistä joustavampaan ja tuloksellisempaan toimintaan. Laitoksen organisaatiokaavio vuodelta 960 on toimintakertomuksen liitteenä. Sähkölaitoksen toiminta jakautuu pääasiallisesti kolmeen osaan, uudisrakennus-, käyttö- ja jakelutoimintaan. Näitä toimintoja hoitavat vastaavannimiset osastot, joista jakeluosasto perustettiin toimintavuoden aikana. Näistä erillisinä toimivat lisäksi järjestely toimisto ja hankintatoimisto. Sähkölaitoksen toimitusjohtajalle on myös alistettu teollisuuslaitosten ( = vesi-, kaasu- ja sähkölaitosten) kassa- ja tiliosasto. SÄHKÖLATOKSEN HENKLÖKUNNAN MÄÄRÄ ,

82 TALOUDELLNEN TULOS Vuoden 960 tilinpäätös osoittaa 843 Mmk ylijäämää edellisen vuoden ylijäämän oltua 373 Mmk. Talousarvion mukainen ylijäämä oli 730 Mmk. Talousarviota parempi tulos oli peräisin 270 Mmk menosäästöstä ja 843 Mmk ylitulosta. Ylitulon syntyyn vaikutti eräitä satunnaisia tekijöitä, kuten energian myynti sähkönhankkijoille, joka toi katetuottoa n. 20 Mmk ja tilivelan (de Laval) poisto 47 Mmk. Ylijäämä ja menoihin sisällytetty laskennallinen 6% korko merkitsevät yhdessä 7, 2% tuottoa sähkölaitoksen käyttöomaisuuden edustamalle 6493 Mmk pääomalle. KÄYTTÖOMASUUDEN RAHOTUKSEN KEHTYS VUODESTA 945 mrd. mk =.~lt..ql'~ r-- 0 "'" 8 6 ~ r"""' r :,--- ' [ Vaikkakin toimintavuoden uudisrakennustoiminta oli laajuudeltaan täysin rinnastettavissa edellisiin vuosiin, jäi kirjattujen uudisrakennuskustannusten yhteismäärä jonkin verran edellisiä vuosia vähäisemmäksi eli 2208 Mmk:aan. Tämä aiheutui eräiden huomattavien, uudisrakennuksiin liittyvien maksuerien siirtymisestä seuraavaan vuoteen. Sähkölaitoksen ylijäämä, poistot ja kaupungin sähkölaitosta varten ottamat uudet lainat riittivät toimintavuoden uudisrakennustoiminnan kustannusten sekä aikaisempien lainojen maksettaviksi langenneiden kuoletusten kattamiseen. Sähkölaitoksen käyttöomaisuudesta oli toimintavuoden lopussa rahoitettu omarahoituksella 69, 8%, ulkopuolisilla lainoilla 29, 8% ja verovaroilla 0, 4 % 77

83 Tulostase Kulut : v.960 v.959 Varsinaiset kulut Mmk Mmk Palkat , 6 742, 4 Henkilösivukulut ,2,3 Säh kön ja läm mön han ki nta ja raakaaineet ,9 2 25, 7 Korjaus- ym. tarvikkeet , 4 230, Kaluston hankinta , 0, 6 Vuokrat , 8 33, 3 Vakuutusmaksut ja verot ,4 3, 5 Muut vie raat palvelukset ,5 9, Osuus lautakunnan ja sen kanslian menoihin , 3, 3 Osuus kassa- ja tiliosaston menoihin , 5 22, 9 Tarverahat , 5 30, 8 Käyttöomaisuuden poisto ,6 985, 3 Käyttöomaisuuden korko , 6 83, 5 Konttokuranttivelan korko , 0 593, 4 39,9 5397, 7 Ylimääräiset kulut Luottotappiot , 6 0, Tilivuoden ylij äämä / 843,4 372, 8 Mmk 7777,4 Mmk 6770, G Tuotot : Varsinaiset tuotot Sähkön myynti , , 9 Ulkovalaistuksen hoito ,6 86,9 Lämmön ja tislatun veden myynti , 9 269,0 Tilaustyöt ja tarvikemyynti ,0 699, 88, 8 598,6 Y i määräiset tuotot Vuokratuotot ,4 33, 6 Satu n naiset tuotot , 5 45, 9 299, 7 333, 3 Sisäiset viennit Sähkön ja lämmön omakäyttö , 2 22, Uudisrakenteiden ja omien valmisteiden välilliset kustannukset , 2 640,4 396, 6 58, 7 Mmk 7777,4 Mmk 6770,6 78

84 Omaisuustase Vastaavaa v.960 v.959 Varsinainen omaisuus Mmk Mmk Rahoitusomaisu us Kassa ,0 0, 0 Shekkitili ,2 42, 6 Postisiirtotili ,6 35, 3 Tilisaamiset , 783, 6 Kaupungin kassa, konttokuranttitili.. 328,7 Ennakot hankkijoille... 44, 575,7 576, 9 438,4 Vai hto-omaisu us Kivihiili (normaalivarasto) , 0 420, 0 Muut polttoai neet , 0 84, 3 T arvi kkeet ja tarveai neet , 7 ; ,7 479, 0 0, 3 Käyttäomaisuus , 3879,2 Arvonkorotus , 5 Lisäys , , 9 Poisto , ,3 984, , r--- Siirtyvät erät Varsi naisten menojen en nakot , Nostamattomat määrärahat ,3 70,9 7,0 Ylimääräinen omaisuus Pankkeihin talletetut takuumaksut... 29, 6 22, 8 Vastattavaa Vieras pääoma Lyhytaikainen Tilivelat Kuluttajien takuumaksut.... Konttoku ranttivel ka kau pu ngi n kassaan Pitkäai kai nen Pääomavelka kaupungille Arvostuserät Alivarasto ja arvonjärjestelyerä Siirtyvät erät Si i rtyvät määrärahat.... Tilivuoden ylijäämä.... ~ ~ Mmk 22234,6 Mmk 968, 6 40, 2 356,3 34, 0 27, 2, , 2 439,3 822, ,3 5408, 293,3 367, 0 679,4 70,9 843,4 372,8 ~ Mmk 22234,6 Mmk 968, 6 79

85 KULUJEN JA TUOTTOJEN JAKAUTUMNEN KUSTANNUSPAKOTTAN KULUT 5526 MMK Sähkön ja lämmön osto la kehitys 3527 Sähköasemat ja pääjohdot Kuluttajalaitteet la sähkönmyynti Muut Ulkoval aistus TUOTOT 7369 MMK Sähkön myynti yleisillä tariffellla Muut Lämmön myynti Ulkovalaidus 92 Sähkön myynti suurjännitetehotariheilla Sähkön myynti erikolshlnnoilla Luvut Mmk

86 HELSNGN KAUPUNGN SÄHKCSLATOKSEN ORGANSAATO JA TO MNTAYKSKKCSJEN TEHTÄVÄT TOMTUSJOHTAJA Dipl.ins. Unto Rytkinen Toimitusjohtajalle on alistettu myös teollisuuslaitosten kassaja tiliosasto) UUDSRAKENNUSOSASTO Dipl.ins. E. Toiviainen UynöOSASTO Dipl.ins. K. Bergholm JAKELUOSASTO Dipl.ins. A. PuromCikl TUTKMUS TSTO Dipl.ins. E. Risänen KAUKOLÄMPö TSTO Dipl.ins. U. Kilpinen ;J;SEMEH SUUNN. TSTO Tekn.lis. V. mmonen VERKONSUUNN. TSTO Dipl.ins. T. Ar.gillander TYö TSTO Dipl.ins. V. Rautoja YHTESKAYTTö TSTO Dipl.ins. E. Kallio KÄYTTöKESKUS Dipl.ins. P. Saarnio LABORATORO TSTO Dipl.ins. L. Oksanen SUVLAHDEN JA HANASAREN VOMAL. Dipl.ins. A. tkonen SACMSAAREN VOMAL. Dipl.ins. A. Nieminen SÄHKöASEMA TSTO Dipl.ins. E. Harvelvt. ) SÄHKöNMUUTOS TSTO Dipl.ins. E. Tilus SSÄJOHTO TSTO ns. N. Jernvall TARFF TSTO Dipl.ins. R. Kara Uudisrakennustoimintaan liittyvät tutkimukset. Kaukolimpösuunnittelu- ja käyttö --- Voimalaitosten, ja sihköasemien suunnittelu. Sähköverkoston, muuntamolden je ulkovalaistuksen suunnitte",l",u,- ' Työn suunnittelu, töiden suoritus ie verkon klyttö Puhelinesiat, kllntelstöt, suojelu ja turvellisuus, seki kulutuksen mittareiden tarkistus. Sähkö-,a lämmön hankintojen suunnittelu, käytönsuunnittelu ja puverkon käyttöja suojaus. Kemianlaboratorio, sähkölaboratorio ja instrumentointi. Suvilahden ja Hanasaaren voimalaitosten käyttö ia ylläpito. Salmisaaren voimalaitoksen käyttö ja ylläpito. Sähköasemien ja ylläpito. käyttö Jlinnitteen korotus je sähkölajin muutos. Liittymistar~astukset, kulutusmittareiden asennu" sisäjohtosuunnittalu ja asennukset. Tariffitutkimukset, kulutuksen tarkkailu, neuvonta. HANKNTA- TSTO _ Ostot, varastot, korjauspe- Dipl.ins. jat ja kuljetukset. E. ilus loto) JÄRJESTELY Orqanisaatio- je menetelmitutkimukset, leskenta, TSTO Dipl.ins. - työhönsijoitus, koulutus ja M. Myllyniemi kirjasto. 8

87 KASSA JA TLOSASTON ORGANSAATOKAAVO LASKUTOMSTO Merk. B. Lindström Veloitukset, suurku luttaiat, mittarien luku, laskujen joko, luku ja jakotarkk. SÄHKölATOKSEN TOMTUS JOHTAJA Dipl. ins. U. Rytkönen KRJANPTO TOMSTO Merk. R. Tuominen Kustannuslaskenta, kirjanpito, reskont ra ja kuluttajatarkk. Kassat TEOLLSUUSLATOSTEN KASSA JA TLOSASTO Kamreeri Dipl. ekan., ins. A. Nilsson ASAKAS TOMSTO Ekon. T. Sakki Kuluttajat, jälkirahastus, rahakepe rintä, rahakeperin nän tarkk., paina!us ja rahakevarasto. PALKKATOMSTO Herra L. Oksava Kuukausi ja tunti palkat sekä vahti mestarit RE!KÄKORTT. KONESO Varanotaari J. Alanen Lävistykset, reikä kortti koneet 82

88 ~, KASSA. JA TLOSASTON TOMNTAKERTOMUS Sähkölaitoksen toimitusjohtajan alaisena toimiva teollisuuslaitosten kassa- ja tiliosasto muodostaa oman, kuudelle kustannuspaikalle jaetun laskennallisen kokonaisuuden. Sen kustannukset siirretään osuuksina vesi-, kaasu- ja sähkölaitoksen kannettavaksi. T eollisu us laitosten lautaku nta jätti kau pu ngi n hall itu kselle ehdotu ksensa kassa- ja ti liosaston toi mistopääll i kköportaan organ isaatioksi kau pu ngi n hall i tu ksen järjestely toi miston tutki m u ksen pohjalla. Kau pu ngi n hallitus hyväksyi pääosiltaan lautakunnan esityksen. Uuden organisaation tulokset ovat alusta lähtien olleet myönteiset. Unto Rytkönen. SÄHKöNKÄYTöN KEHTYSLUKUJA Kehitys vuosina GWhfv () Sähkönkuluttajien lu ku määrä (2) Sähköenergian kokonaiskulutus (3) Sähköenergian kulutus asukasta kohden kwhfv. asukas o ~. ~ /'./ ~ ~. - ~_ 950 /,,- " / / Kuluttajaa

89 PÄÄSÄHKÖNSRTOVERKOSTO r, t ;, J... ~ t ".,;';,t~ :, ~.~ f J '.. ; " ;.. ):"f' ", ~ ' /f' \ ;>-( " " " " ~'!.. ~, " ';",.., '".. i... "..., 220 tai 0 kv asema, '... ' vieras kv asema, oma 0 Voimalaitos, oma kv asema, oma 220 kv johto, vieras 0 kv johto, oma 0 kv johto, vieras 30 kv johto, oma 84

90 ENGLlSH SUMMARY The industrial and commercial upswing continued in Finland in 960. This had its effects upon the activities of Helsinki Electricity Works (HEW), too. Sales of electricity to the consu mers was 583, 3 GWh, which means a 0, % increase over the amount of the previous year new consumers were connected, increasing the total amount up to consumers. There was a severe shortage ofwater in Finland in 960. HEW had therefore an opportunity to sell energy from its own thermal power stations to the main grid. This extra sale was made possible by the first 75 MW turbogenerator set in Hanasaari thermal power station, brought into commercial use on August st, 960. The total supply, including this extra sale, amounted to 808, GWh, which means a 28 % increase over the same of the previous year. About three quarters of the total supply was generated in the own power stations and the rest was purchased from the other undertakings. The maximum load was 54 MW. The great demand for electricity and only a moderate rising of costs gave good trading results for the year under review. Balancing of accounts shows a surplus of 843 million Fmk, which, together with the 6 % interest counted in the costs means 7, 2 % profit to the 6493 million Fmk capital invested. Ofthis capital was at the end of960 69,8 % selffinanced, 29, 8 % loaned and only 0, 4 % from municipal means. The investments for replacements and extensions made 2208 million Fmk during the year under review. 85

91 KATUYALASTUKSEN YLESSUUNNTELMA Yleistä Kasvava liikenne ja kohoava elintaso ovat asettaneet ulkovalaistukselle viime vuosina yhä ankarammat vaatimukset, joiden täyttämiseksi on suoritettu runsaasti katu- ja tievalaistuksen uudistöitä. Nämä uudistyöt samoinkuin vanhojen valaistusten uusimistyöt suoritetaan nykyään koko kaupunkialueen käsittävän yleissuunnitelman puitteissa, joka on laadittu ottamalla huomioon toisaalta liikenteen jakaantuminen ja valaistuksen tarve sekä toisaalta käytettävissä olevat teknilliset ja taloudelliset mahdoll isuudet. Väri korjattu elohopealamppu Yleissuunnitelman mukaan luovutaan hehkulamppujen käytöstä ja siirrytään kokonaan purkauslamppuihin. Purkauslampuista on t ärkein väri korjattu elohopealamppu, jota tullaan käyttämään päätieverkkoa lukuunottamatta kaikkialla. Värikorjatun elohopealampun eduista mainittakoon mm.: - suuri valotehokkuus, - pitkä käyttöikä, - riippumattomuus lämpötilasta, - soveltuvuus entisiin hehkulamppukalusteisiin ja - tyydyttävä valonväri. Suuri valotehokkuus ja pitkä käyttöikä takaavat tälle lampputyypille ylivoimaisen taloudellisuuden hehkulamppuun verrattuna. Natriumlamppu Pääasiassa ajoneuvoliikennettä palveleva päätieverkko on suunniteltu valaistavaksi natri u m lam pui la. Natri u m lam ppu on elohopealam ppuaki n taloudell ise mpi ja lisäksi sen yksivärinen keltainen valo on näkemise n kannalta edullinen. Muun valaistuksen väristä poikkeavalla natriumvalaistuksella on myös tietty liikennettä ohjaava vaikutus. Oheiseen kuvaan on merkitty Helsingin tuleva natriumvalaistu päätieverkko ja sen vuoden 960 loppuun mennessä natriumlampuin valaistut osat. Valaisimet Pylväsvalaisi mi na käytetään etu paassa ns. rajoitetusti laajasätei leviä, eloksoidusta alumiinista tehtyjä valaisimia. Kantakaupungin vaijeriripustukset varustetaan van hoi la hehku lam ppuvalaisi m i la, jotka hajavaloa antavi ne lasi ku pu i neen ovat osoittautuneet tiheään rakennetuilla alu eilla se kä kustannuksiltaan että valaistusominaisuuksiltaan erinomaisiksi myös elohopealamppukäytössä. Tornit ja aukiot valaistaan ko rkeisiin pylväisiin sijoitetuilla erikoisvalaisimilla. 86

92 Valaistusvoi makkuudet Helsi ngi n valaistu ksen yleiss u u n n itel ma perustu u seu raavi i n valaistusvoi makkuustasoihin :. Vilkkaimmin liikennöidyt ja vaarallisimmat liikenneväylät x. 2. Pääkadut ja liikennesolmut sekä moottoritiet x. 3. Vähäliikenteiset asuntokadut ja sivutiet x.. ja 2. kohdassa mainituilla liikenneväylillä on kummallekin liikennesuunnalle pyritty varaamaan oma valaisi n rivi nsä. Yleissu u n n itel man valaistustasot noudattavat pääpi i rteissään syksyllä 960 julkaistujen suomalaisten katu- ja tievalaistusohj eiden suosituksia. Yleissuunnitelman laatimisessa on käytetty hyväksi asemakaavaosaston liikenteenlaskennan tu loksia ja poliisi laitoksen i i ken neon nettom u usti lastoja... f' r. '. t'-...,j, ~, ",",... <Ql....j#"""" ~,..... \ "~ ~ '- Yleissuunnitelman toteutuminen 7 Natriumlampulla valaistavat tiet Natriumlampulla valaistut moottori- ja päätiet Johdon m u kaisi nta olisi toteuttaa yleissu u n n itel ma valaistustarpeen vaati massa järjestyksessä. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista, sillä ulkovalaistustyöt kytkeytyvät yleensä katujen tai sähköverkon rakentamistöihin, jotka näin ollen määräävät valaistussuunnitelmien toteuttamisjärjestyksen. Koska myös vanho- 87

93 jen, loppuunkuluneiden valaistusasennusten uusimistyöt on suoritettava kiireelisinä, ei yleissuunnitelman toteuttamisen ollessa kesken voida välttyä valaistuksessa esiintyviltä epäjohdonmukaisuuksilta. Kantakaupungin osalta saadaan yleissuunnitelma pää pi irteissään toteutettua vuoden 962 loppuun mennessä. Esikaupunkialueilla jatkuu työ kauemmin, todennäköisesti aina vuoteen 965. Yleissuunnitelman tulee jatkuvasti seurata kehitystä. Vain joustavasti aikaansa seuraava yleissuunnitelma takaa kaupungille ajanmukaisen ja turvallisen katu- ja tievalaistuksen. MKS HELSNK RAKENTAA HöYRYVOMAA Helsingin sähköntarpeen vastaisen kasvun tyydyttämiseen on sähkölaitoksella käytettävissä periaatteessa kaksi päävaihtoehtoa, joko sähkön ostaminen ulkopuolisilta voimayhtiöiltä tai omien höyryvoimalaitosten rakentaminen. Näistä kahdesta vaihtoehdosta on luonnollisesti valittava se, joka antaa taloudellisimman tuloksen Helsingin kaupungin asukkaiden ja sähkön kuluttajien kannalta. Helsingin kaupungin sähkölaitos on vuosien kuluessa jatkuvasti suorittanut laajoja tutkimuksia näiden kahden vaihtoehdon taloudellisuudesta. Tutkimusten tulokset ovat kiteytyneet voimalaitosten rakennusohjelmaksi, joka on tuotu julkisuuteen sekä useiksi vuosiksi tehdyissä investointiohjelmissa että vuotuisissa ehdotuksissa uudisrakennusmenoarvioksi. Menoarvioiden suppeiksi muodostuvissa perusteluissa ei ole ollut mahdollista selvittää yksityiskohtaisesti taloudellisuustutkimusten tuloksia. Kun lisäksi on kysymys varsin suurista investoinneista, on luonnollista, että monelta taholta on esitetty otsikon kysymys. Kysymykseen on vastattavissa yhyestikin, jos rajoitutaan vain eräisiin tärkeimpiin näkökohtiin, joihin höyryvoimalaitosten rakentamisen kannattavuus perustuu, eikä syvennytä taloudellisuustutkimusten teknilliseen sisältöön ja numeroarvoihin. Tarkastelu on kuitenkin suoritettava tämän hetken tilanteen ohella myös tulevaisuutta silmällä pitäen, sillä suoritettavien voimalaitosinvestointien teknillinen kestoikä on pitkä. Ostetun sähkön hinta Ne kustannukset, jotka sähkön ostamisesta voimayhtiöiltä aiheutuvat, on laskettavissa voimayhtiöiden soveltamien tariffien pohjalla. Näiden tariffien puitteissa solmitaan ostosopimukset tavallisesti muutamaksi vuodeksi ja maksut sidotaan määrätyllä tavalla kustannustasoa ilmaiseviin indeksilukuihin, joten käytettävissä olevat tariffitiedot antavat kuvan lähivuosienkin kustannusten kehittymisestä. Kun arvioidaan ostettavan sähkön hintaa pitkällä tähtäimellä, on otettava lukuun koko maan voimatalouden todennäköinen kehittyminen. V e s i voi m a n hyväksi käytössä tulevat monet syyt johtamaan kustannusten nousuun. Jäljellä olevat vesivoimavarat alkavat olla vaikeasti ja epätalou- 88

94 dellisesti raken nettavissa. Me rkittävi m mät raken nettavat vesivoi mavarat sijaitsevat pitkien ja kalliiden siirtoetäisyyksien takana. Teknillinen kehitys on ainoa tekijä, joka voi vaikuttaa ehkäisevästi vesivoiman hinnan nousuun. Koska kuitenkin sekä vesivoimalaitosten rakennustekniikka että voimansiirtotekniikka ovat saavuttaneet jo varsin kypsän asteen, ei merkittäviä muutoksia hintojen kehityksessä tapahtune. A tom iv 0 i m a n hyväksikäyttö on usein tuotu sensaatiomaisesti es ille mahdollisuutena sähköntuotannon halventamiseen. Tällä alalla kehitys on kuitenkin niin alussa, että atomivoimaa ei toistaiseksi voi pitää reaalisena keinona kustannusten alentamiseen. Tätä käsitystä tukevat mm. valtiovallan asettaman atomivoimakomitean julkaisemat tiedot. Rakennuskelpoisen vesivoiman kalleus ja väheneminen ovat johtamassa siihen, että voimayhtiöt turvautuvat laajenevassa määrin höyryvoimalaitosten rakentamiseen. Tämä lieneekin ainoa keino, jolla voidaan mahdollisesti hidastaa sähkönmyynti hintojen nousua nykyisestään. Helsingin kannalta asiaa tarkasteltaessa on siis todettavissa, että ostettavan sähkön hinta ei tule alenemaan lähivuosina rakennettavien höyryvoimalaitosten käyttöikää vastaavan ajanjakson sisällä. Omien höyryvoimalaitosten kustannukset Kun Helsingissä voidaan höyryvoimalaitoksen jätelämpö käyttää hyväksi taajan asutuksen ansiosta kaukolämmityksessä, on ollut tarpeen tutkia kahden voimalaitostyypin : tavallisen lauhdevoimalaitoksen ja vastapainevoimalaitoksen kustannuksia. Näistä jälkimmäisessä käytetään jätelämpö hyväksi. Sähkölaitos on suorittanut höyryvoimalaitosten rakentamiskustannuksia koskevat tutkimukset sekä eri valmistajien tarjouksien että aikaisempien kokemusten perusteella. Hanasaaren ensimmäisen koneiston tultua käyttöön on laskelmat voitu tarkistaa omien, nykyaikaisesta suurvoimalaitoksesta saatujen kokemusten pohjalla. 89

95 Myös höyryvoimalaitosten osalta on tarpeen arvioida kustannusten tulevaa kehitystä. Merkittävin mahdollisuus kustannusten nousuun on nähtävissä vain polttoaineiden hintojen nousussa. Sotien jälkeen esitettiin kautta maailman ru nsaasti asiantu ntijalaskel m ia, joiden mukaan maapallon polttoai nevarat 0 ivat ehtymässä varsin pikaisesti. Tämä oli varmaankin osaltaan vaikuttamassa toisaalta siihen, että polttoaineiden hinnat nousivat varsin jyrkästi ja toisaalta siihen, että polttoainelähteiden etsintää tehostettiin entisestään. Tuloksena olikin erittäin suuria öljy- ja luonnonkaasulöydöksiä, jotka muuttivat käsitykset maapallon polttoainevaroista uudelleen valoisiksi ja ol ivat eräänä syynä siihen, että polttoaineiden markkinahinnat putosivat noin puoleen. Nykyisin tilannetta arvostellaan yleensä siten, että polttoaineiden hintojen nousua tosin pidetään mahdollisena, mutta sen odotetaan tapahtuvan hitaasti, mahdollisia lyhytaikaisia suhdannevaihteluita lukuunottamatta. Kun polttoaineiden hinnan nousu on siis mahdolli nen, on säh kölaitos suorittan ut höyryvoi malaitosten kustan n uslaskelmat myöskin sellaisilla polttoaineiden hinnoilla, jotka ovat nykyisiä korkeammat. Polttoaineiden hintojen kehityksellä ei kuitenkaan ole kovinkaan suurta vaikutusta ostetun sähkön ja omien höyryvoimalaitosten kustannusten väliseen suhteeseen, sillä voimayhtiöiden sähkönmyyntitariffeissa sähkön hinta on huomattavalta osalta sidottu polttoaineen hintaan, ja nousee näin ollen yhdessä polttoaineiden hintojen kanssa. Höyryvoiman kustannusten kohdalla teknillinen kehitys saattaa aiheuttaa vastaisuudessa alentumista sen ansiosta, että Helsingin kokoisessa kaupungissa tulee mahdolliseksi yhä suurempien koneyksiköiden hyväksikäyttö, käytön automatisoi nti jne. Varovaisu ussyistä nämä kustan n usten alentam is mahdollisuudet on kuitenkin laskelmissa jätetty ottamatta huomioon. Johtopäätökset Ostetun sähkön hinnan ja omilla voimalaitoksilla kehitetyn sähkön kustannusten vertailusta voidaan mainita lopputuloksena seuraavaa: Jos nykyisillä polttoaineen hinnoilla merkitään ostetun sähkön keskihintaa luvulla 00, on vastaava kustannusluku omilla lauhdevoimalaitoksilla kehitetystä sähköenergiasta 69 ja vastapainevoimalaitoksilla 56. Jos polttoaineiden hinnat kaksinkertaistuvat nykyisistä, vastaavat luvut ovat 29, 94 ja 65. Omien voimalaitosten kustan n u kset on laskettu kokonaiskustan n u ksina ottaen polttoai ne-, käyttö- ja ylläpitokustannusten ohella huomioon myös pääomakustannukset ja kohtu u isen käyttövarm uuden vaati ma reserviteho. ESitetyt luvut osoittavat erittäin selvästi omien höyryvoimalaitosten rakentamisen kannattavuuden. Omien voimalaitosten tuoma säästö on niin suuri, että vaikka niiden rahoittamiseen on käytettävä joko osittain tai kokonaan myyntitariffeilla perittävää ylijäämää, sähkön hinta muodostuu omia höyryvoimalaitoksia rakentaen alhaisemmaksi kuin jos sähkö ostettaisiin. Omien voimalaitosten kannattavuutta luonnehtivat hyvin ne laskelmat, jotka on voitu suorittaa Hanasaaren voimalaitoksen ensimmäisen koneiston ensimmäisen vuoden käyttökoke- 90

96 OSTETUN JA OMLLA VOMALATOKSLLA TUOTETUN SAHKOENERGAN KUSTAN NUSTEN SUHDELUVUT HELSN GN KUORMTUSOLOSUHTESSA Ostettu sähkö (00) Omat lauhdevoimalaitokset (73) Omat vasta painevoimalaitokset (50) Nykyiset hintasuhteet Kaksinkertaisil la polttoaineiden hinnoilla Omien voimalaitosten kustannuksiin sisä tyvät polttoaine-, käyttö-, ylläpito- ja pääomakustannukset sekä kohtuullisen käyttövarmuuden edellyttämän reservitehon kustannukset. musten pohjalla. Näiden laskelmien mukaisesti tämä voimalaitoskoneisto maksaa itsensä noin kuudessa vuodessa verrattaessa voimalaitoksen käyttökustannuksia saman sähkön ostohintoihin. Näin siitä huolimatta, että ensimmäisen raken n usvai heen kustan n u ksi i n sisältyy jou kko sellaisia laitteita ja rakenteita, jotka tulevat tuottavaan käyttöön vasta toisen koneiston valmistuttua. Tulos on varsin edullinen, kun otetaan lukuun se, että voimalaitoksen teknillistaloudelliseksi käyttöajaksi voidaan laskea vähintään 25 vuotta. Voimayhtiöiden sähköntuotanto tulee vesivoimavarojen ehtymisen ja höyryvoimalaitosten taloudellisuuden ansiosta tulevaisuudessa perustu maan ratkaisevassa määrin höyryvoimalaitoksiin. Myöskin näissä olosuhteissa Helsingin omien höyryvoimalaitoksien rakentamisella on kaikki edellytykset muodostua edullisemmaksi kuin osto voimayhtiöiltä. Tämä todennäköisyys perustuu siihen, että Helsi ngi n su u ren säh köntarpeen an iosta säh kölaitos voi rakentaa vastaisu udessa aivan samaa suuruusluokkaa olevia ja yhtä taloudellisia voimalaitoksia kuin voimayhtiötkin ja siihen, että omia voimalaitoksia rakentaen säästytään voimansi i rtokustan n u ksi ta ja voi mayhtiöiden myyntitariffei h i n sisältyvi tä tu loveroilta ja voitoilta. 9

97 92 P a a s i p a i n o. 9 6