1 PERUSTURVAOSASTO KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 Perusturvaosaston organisaatiota on kehitetty hallintosääntöuudistuksen myötä. Koska talouden tilikarttaa uudistettiin 1.1.2014 talouslukujen vertailtavuus aiempiin taloustietoihin ei ole suoraan mahdollinen. Perusturvaosaston käyttötalouden menoiksi kaupunginvaltuusto on hyväksynyt reilu 30 M, joka on 0,9 % vähemmän kuin vuoden 2014 talouden käyttömenot huomioituna perusturvaosastolle myönnetyt lisämäärärahat. Vuoden 2013 tilinpäätöksestä määräraha on 983.000 (-3,3 %) vähemmän. Samanaikaisesti perusturvatoimelle on tullut uusia velvoitteita niin aiempien palvelujen myöntämisperusteissa ja määräajoissa kuin uusiakin palvelutehtäviä. Yksityiset palveluntuottajat ovat nostaneet palveluhintojaan, jotka nekin supistavat omaan palvelutuotantoon käyttävissä olevia määrärahoja. Perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon määrärahatarve on supistunut. Perusturvaosaston käyttömenot ovat 61 % ja nettomenot 64 % kaupungin käyttö- ja nettomenoista. Kaupungin käyttömenot ovat yhteensä 49.388.000 Perusturvaosasto jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin, joiden osalta myös valtuuston vahvistamat määrärahat ovat sitovia: Perusterveydenhuollon tulosalue, jota johtaa perusturvajohtaja; Erikoissairaanhoidon tulosalue, jota johtaa perusturvajohtaja. Perusturvatoimisto, jota johtaa perusturvajohtaja Edunvalvonta, jota johtaa perusturvajohtaja Sosiaalityön tulosalue, jota johtaa sosiaalipalvelupäällikkö;
2 Vammaispalveluiden tulosalue, jota johtaa erityispalvelupäällikkö; Kotipalveluiden tulosalue, jota johtaa avopalvelupäällikkö; Vanhuspalveluiden tulosalue, jota johtaa vanhuspalvelupäällikkö Käyttömenojen tulosalueittainen %-osuus nettokäyttömenoista (27.904.223 ) Menojen jakaantuminen eri kustannuseriin 2015 Menot yhteensä 30 042 148
3 TERVEYDENHUOLTO PERUSTERVEYDENHUOLTO Perusturvalautakunta vastaa kansanterveyslain (66/1972) ja terveydenhuoltolain (1326/2010) edellyttämisistä terveydenhuollon palveluista kuntalaisille sekä valvoo, että sen terveydenhuoltopalvelut vastaavat kokemäkeläisten terveydenhuollon tarvetta. Pääosin perusterveydenhuolto ostetaan Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymältä eli kuntayhtymä huolehtii kansanterveystyön toteuttamisesta kansanterveyslain ja perussopimuksen mukaisesti. Terveydenhuoltolain 6. luvun 47-48 nojalla kuntalaisilla on 1.1.2014 alkaen ollut mahdollisuus valita vuodeksi kerrallaan perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen, jolloin kokemäkeläisen perusterveydenhoidosta voi vastata muukin kuin Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä. Mahdollisista terveyskeskuspalveluiden ostosta muilta terveyskeskuksilta ei ole tietoa ja talousarviossa on perusterveydenhoidossa Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa neuvottelut asiakas- ja taloustiedot. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän on antanut talousarvionsa v. 2014 ja tulossuunnitelmansa vuosille 2014 2016. Lisäksi kuntayhtymä on laatinut palvelutasosuunnitelman 2014-2016, jonka pohjalta on yhteistyössä jäsenkuntien kanssa laadittu vuodelle 2015 perusterveydenhuollon vuosisuunnitelma. Kokemäen kaupunki ostaa kuntayhtymältä v. 2015 terveydenhoidon avohoidon, hammashuollon ja laitoshoidon palveluja. Avohoidon kustannuksiin sisältyvät mm. erityispalveluista puheterapia- ja terveyskeskuspsykologipalvelut. Puheterapia sisältää ns. peruskäynnit ja laajat käynnit. Laitoshoito sisältää terveyskeskussairaalapalvelut. Terveyskeskussairaala toimii akuuttisairaalana eikä siellä ole pitkäaikaishoidossa potilaita kuin lääketieteellisin perustein. Kotihoidon yhteistyö kehittäminen kotisairaanhoidon, kotisairaalan ja kotipalvelun kesken toiminnan tehostamiseksi tukee myös kotona asumista ja hoitopaikkojen tarpeen vähentymistä. Hoitopaikat ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosien aikana ja tavoite on niiden edelleen vähentämisessä. KSTHKY Suoritteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 Suoritehinta 2015 Avohoito LVO 9 659*) 12 920 11 900 102,27 Erikois-LVO 450 460 191,33 erityishoitajapalvelut 1150 6 320 Kotisairaanhoito 7 056 8680 6 070 67,08 Kotisairaala 550 89,38 Muu avohoito 32 190 31 980 32 050 38,29
4 Puheterapia perus-/ laajakäynti yht. 328 230 / 280 200 / 320 96,13 / 147,57 Hammashuolto 7 197 6 150 6 040 96,86 Laitoshoito 7 969 8 500 6 000 206,07 *) TK-raportissa LVO 9 659 suoritetta, jonka lisäksi erikois-lvo ja puhelinkon-sultaatiot, suoritteita yht. 11 857 KSTHKY:n vuosisuunnitelmassa 2015 käyttösuunnitelma tarkemmin. Talous, toimintakulut Perusterveydenhuolto TP 2013 TA 2014*) TA 2015 Avohoito -3 379 303-3 396 400-3 870 307 Hammashuolto -726 072-744 240-643 020 Laitoshoito -1 578 856-1 348 100-1 386 460 Perusterveydenhoito -5 684 231-5 488 740-5 899 757 *) huomioitu talousarvio muutos (KV 15.12.2014) ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Satakunnan sairaanhoitopiiriltä. Kumppanuushankkeen avulla pyrimme selvittämään miten ehkäistä terveydenhuollon kustannusten kasvua. Noudatetaan Satshp:n ja kaupungin kumppanuusneuvottelussa sovittuja asioita. Talous, toimintakulut Erikoissairaanhoito TP 2013 TA 2014 TA 2015 Somaattinen sh -7 090 431-7 555 500-6 437 750 Psykiatrinen sh -1 898 509-1 738 200-2 057 850 Ostopalvelut -959 445-1 122 500-1 211 000 Erikoissairaanhoito -9 948 385-10 416 200-9 706 600
5 PERUSTURVATOIMISTO PERUSTURVATOIMEN HALLINTO Henkilökunta perusturvajohtaja palvelusihteeri Perusturvalautakunta, 9 jäsentä, kokoontuu 11 kertaa. Hallinnon tavoitteena on tarjota toimisto- ja hallintopalveluja sekä sosiaalipalveluja ja toimeentuloturvaa tukevia oheispalveluja. Sosiaaliasiamiehen tehtävät ostetaan Merikratos Sosiaalipalvelut Oy:ltä. Sosiaalipäivystys ostetaan Porin kaupungin hallinnoimalta Satakunnan sosiaalipäivystysyksiköltä. Tavoite Palvelujen oikea-aikaisuus, jota seurataan asiakastyytyväisyyskyselyin ja palvelujen saatavuusselvityksillä. 1.4.2015 voimaan tulevan uuden sosiaalihuoltolain uudet velvoitteet mm. palvelusuunnitelmat kaikille säännöllisesti sosiaalipalveluja käyttäville tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa sekä moniammatillisessa yhteistyössä Sote-uudistuksen valmistelu ja selvittämistyö yhteistyössä Keski-Satakunnan kuntien, Porin alueen ja Kaakkois-Satakunnan kuntien kanssa sosiaalipalvelujen yhteistyön lisääminen, palvelujen yhdenmukaistaminen ja olemassa olevan erityisosaamisen hyödyntäminen Keski-Satakunnan kuntien ja terveyskeskuskuntayhtymän kesken kustannustietoisuuden lisääminen toimintojen tehostaminen uusilla toimintamalleilla ja talouden tasapainottaminen Talous Perusturvatoimisto TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tulot 188 240 240 Menot -202 526-197 260-182 420 Netto -202 338-197 020-182 180 EDUNVALVONTAPALVELUT Henkilökunta yleinen edunvalvoja
6 palvelusihteeri Edunvalvonta siirtyi 1.2.2009 valtion tehtäväksi, mutta Kokemäen kaupunki teki v. 2008 sopimukset edunvalvontapalvelujen myynnistä Porin oikeusaputoimistolle Kokemäen edunvalvonnan osalta ja Rauman oikeusaputoimistolle Köyliön ja Säkylän edunvalvonnan osalta. Sopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Edunvalvonta kuuluu hallinnon tulosalueeseen. Päämiehiä 110, joista kokemäkeläisiä 67, köyliöläisiä 20 ja säkyläläisiä 23. Edunvalvontapalveluiden tulosyksiköstä vastaa perusturvajohtaja Talous Edunvalvonta TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tulot 119 331 98 800 105 800 Menot -90 478-97 344-98 940 Netto 28 853 1 456 6 860 SOSIAALITYÖ Sosiaalityön tulosalue jakaantuu sosiaalityön hallintoon, aikuissosiaalityön, lapsija perhesosiaalityön, työtoiminnan ja päihdepalveluiden tulosyksiköihin, joista vastaa sosiaalipalvelupäällikkö. Henkilökunta sosiaalipalvelupäällikkö 3 2 0,5 sosiaalityöntekijää perhetyöntekijää lasten ja nuorten työntekijä (0,5 koulun osuus) etuuskäsittelijä palvelusihteeri vastaava pajaohjaaja, vakinainen 1.1.2015 alkaen pajaohjaaja yksilövalmentaja AIKUISSOSIAALITYÖ
7 Aikuissosiaalityöhön kohdistuu sosiaalipalvelupäällikön, sosiaalityöntekijöiden ja etuuskäsittelijän työpanokset. Tukiasunnot Vuosittain tarvitaan muutaman vuorokauden jaksoja lapsiperheille turvakodissa perheen sisäisten väkivaltatilanteiden johdosta. Tätä palvelua ostetaan vuoden 2015 aikana ensisijaisesti Kankaanpään A-kodista. Kokemäen terveyskeskuksesta vapautuviin tiloihin järjestetään sellaisille perheille kriisimajoitusmahdollisuus, jotka eivät tarvitse yöpymisiin tukea tai valvontaa. Sosiaalitoimella on välivuokrattuna 2 asuntoa Y-säätiöltä, jotka on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat apua/tukea asumisensa järjestämisessä. Toimeentulotuki Toimeentulotuen tehtäväalueeseen kuuluvat varsinainen toimeentulotuki ja kuntouttava työtoiminta. Toimeentulotuella turvataan vähintään perustuslaissa tarkoitettu välttämätön toimeentulo ja sekä edistetään henkilön ja perheen itsenäistä selviytymistä. Vuonna 2015 voimaan astuva uusi sosiaalihuoltolaki korostaa mm. tuen ja palvelutarpeen arvioimista, asiakassuunnitelman tekoa sekä kriisitilanteiden hallintaa. Lain edellyttämiin toimenpiteisiin on varauduttu talousarvion mahdollistamissa puitteissa. Toimeentulotuen myöntämisestä päättävät sosiaalityöntekijät ja etuuskäsittelijä. Päätösten lukumäärät ja käsittelyajat raportoidaan lautakunnalle säännöllisesti. Sosiaalityöntekijät ja sosiaalipalvelupäällikkö päättävät myös kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan toimintarahasta sekä matkakorvauksesta. Vuoden 2015 aikana toimeentulotukiperheiden ja ehkäisevää toimeentulotukea saavien perheiden määrän arvioidaan pysyvän edelliseen vuoteen verrattuna samansuuruisina. Toimeentulotukeen liittyviä toiminnallisia tunnuslukuja Toimeentulotuki TP 2013 TA 2014 toteutuma TA 2015 1-12/2014 Perus- ja täydentävä toimeentulotuki / perheitä Ehkäisevä toimeentulotuki / perheitä Kuntouttava työtoiminta / pv lkm 324 370 395 410 12 20 28 30-800 1 725 2 000
8 Talous Toimeentulotuki TP 2013 TA 2014 TA 2015 perustoimeentulotuk i toimintakulut /netto 876 039 / 573 444 812 000/ 562 000 820 000/ 560 000 ehkäisevä ja täydentävä ttt 70 242 70.000 70 000 työtoiminta 190 960 107 900 111 340 työmarkkinatuen kuntaosuus 287 893 326 000 450 000 Uusi sosiaalihuoltolaki painottaa toimeentulotuen viimesijaisuutta. Tuen tarpeen arvioimisessa ovat ensisijaisia muut sosiaalipalvelut. Erityisesti vuonna 2015 panostetaan nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palveluihin, kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluihin sekä mahdollisiin oppisopimuksiin. Toimenpiteillä edistetään työllisyyttä, ehkäistään syrjäytymistä, vähennetään täydentävän toimeentulotuen tarvetta sekä vähennetään työmarkkinatuen kuntaosuutta. Talous Aikuissosiaalityö TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tulot 308 232 276 000 288 000 Menot -891 140-966 000-1 089 000 Netto -582 908-690 000-801 000 LAPSI- JA PERHESOSIAALITYÖ Lapsi- ja perhesosiaalityöhön kohdistuu sosiaalipalvelupäällikön, sosiaalityöntekijöiden, kahden perhetyöntekijän, palvelusihteerin työpanokset. Lastensuojelun painopistettä siirretään avohuollon tukitoimenpiteisiin. Huostaanotettujen ja laitoshoidossa olevien lasten lukumäärät pienenevät hieman, mutta laitoshoitopäivien lukumäärän arvioidaan hieman kasvavan vuonna 2015. Uusi sosiaalihuoltolaki edellyttää kunnilta mm. oman työntekijän nimeämistä, neuvontaa ja ohjausta, perhetyötä, sosiaalista kuntoutusta, valvottavaksi määrättyjen tapaamisten valvonnan järjestämistä sekä lapsiperheille annettavaa kotipalvelua. Laki edellyttää palvelujen järjestämistä myös ilman lastensuojelun asiakkuutta. Perhe- ja laitoshoito Sijaishuoltoon sijoitettaessa ensisijaisena tavoitteena on perhehoito. Vaativissa tapauksissa ns. ammatillinen perhehoito ja perhekuntoutus pyrkivät korvaamaan laitospalveluita. Vuonna 2015 varaudutaan 8 lapsen pitkäaikaiseen perhehoitoon. Perhe- ja laitoshoitopalvelut ostetaan yksityisiltä palvelun tuottajilta. Avohuolto Lastensuojelua järjestetään ensisijaisesti tukemalla perheitä ja nuoria avohuollon tukitoimin yhteistyössä mm. päivähoidon, lastenneuvolan ja perheklinikan kanssa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä perhetyö (perhetyöntekijät ja kotipalvelu) tarjoaa lastensuojelun perheille tukea (mm. siivoukseen, ruuanlaittoon
9 ja lasten hoitoon). Kotipalvelun hoitajista kolme tekee sekä vanhus- että perhetyötä. Kokemäen terveyskeskuksesta vapautuviin tiloihin järjestetään perhetyöntekijöille tilat kohdata lapsiperheitä myös kodin ulkopuolella. Näitä tiloja voidaan käyttää myös lasten ja vanhempien valvontaa vaativiin tapaamisiin. Lastensuojelulain edellyttämä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on hyväksytty eri lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Siinä esitettyjä toimenpiteitä toteutetaan myös tämän vuoden aikana ohjelman mukaisesti. Lasten ja nuorten palvelujen asiantuntijaryhmä kokoontuu vuoden aikana 4 kertaa seuratakseen em. suunnitelman toteutumista ja tekee tarvittavia uusia esityksiä. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö, jota Porin kaupunki hallinnoi, tarjoaa kuntien työntekijöille konsultaatiota ja vertaisryhmätyöskentelyä lastensuojelun monimutkaisissa tilanteissa. Kehittämisyksiköllä on keskeinen rooli myös sijaishuollon kehittämisessä. Lastenvalvojan palvelut ostetaan Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymältä. Isyyden selvityksiä vuoden aikana n. 25 kpl ja lapsen huollosta, tapaamisesta ja asumisesta tehtäviä sopimuksia n. 60 kpl. Perheneuvolapalvelut ostetaan A-klinikkasäätiöltä. Käyntejä n. 2300 Lastensuojelun toiminnallisia tunnuslukuja TP 2013 TA 2014 toteutuma TA 2015 Lapsia ja nuoria 1-12/2014 Huostassa 14 9 11 9 Laitoshoidossa vuoden aikana 9 10 10 8 laitoshoitopäiviä 2 190 2 000 2 113 2 200 Perhehoidossa vuoden aikana 18 20 26 30 heistä pitkäaikaishoidossa perhehoidossa hoitopäiviä 8 8 8 8 3277 3 300 3538 3500 Jälkihuollossa vuoden aikana Perhetyön (kotipalvelu ja perhetyö) perheitä yhteensä 15 18 14 19 22 30 36 40
10
11 Talous Lapsi- ja perhetyö TP 2013 TA 2014 TA 2015 avohoito, br-kust. -458 100-323 970 perhehoito, br -389 250-402 900-391 640 laitoshoito,br -510 883-200 000-205 000 jälkihuolto, br -262 300-140 000 LS taloud. tuki -285 889 - - Lapsi- ja perhetyö tuotot kulut netto 97 131-1 186 022-1 088 891 25 000-1 323 300-1 298 300 25 000-1 060 610-1 035 610 TYÖTOIMINTA Työtoimintaan kohdistuu sosiaalipalvelupäällikön, vastaavan pajaohjaajan, pajaohjaajan ja yksilövalmentajan työpanokset. Heidän tehtävänään on pajatoiminnan kehittäminen, nuorisotyötakuun toteuttaminen sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymisen parantaminen työllistämistukikustannusten vähentämiseksi. Vastaavan pajaohjaajan toimi vakinaistettiin 1.1.2015 alkaen. Kuntouttava työtoiminta on aktivointitoimenpide, jolla parannetaan pitkään työttömänä olleen henkilön elämänhallintaa ja työllistymisen edellytyksiä. Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi sosiaalihuoltolaki määrittelee kuntouttavan työtoiminnan sosiaalipalveluksi. maksetuista Kuntouttavan työtoiminnan edellytyksenä on yhteistyössä työvoimaviranomaisen kanssa asiakkaalle laadittu aktivointisuunnitelma. Aktivointisuunnitelman jälkeen kunta tekee vielä päätöksen työtoiminnan aloittamisesta ja sen aikana etuuksista/korvauksista. Vuoden 2015 aikana kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään nuorten työpajalla ja Päiväkeskus Kumussa sekä vuoden aikana osana Päiväkeskus Kumun toimintaa käynnistyvässä nuorten Kumussa. Nuorten tukemiseen tähtäävä, verkostomainen yhteistyö (nuorten työpaja, etsivä nuorisotyö, nuorten Kumun suunnittelu) näkyy jo nyt kuntouttavan työtoiminnan luvuissa. Vuonna 2014 arvioitujen kuntouttavan työtoimintapäivien lukumäärä (800) kaksinkertaistui (1725). Nuorten työpajalla on mahdollista työskennellä kerralla 3 7 henkilön kanssa. Erilaisia kohderyhmiä pajalla ovat nuoret, pitkäaikaistyöttömät, kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ja yhdyskuntapalvelua suorittavat. Keskeisiä työmuotoja ovat aktivointi, erilaiset tukimuodot ja palveluohjaus. Vuonna 2015 keskitytään erityisesti kuntouttavaan työtoimintaan ja alle 25-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien aktivointiin, jotta osallistujat sijoittuisivat joko työelämään tai koulutukseen. Työpajan toimitilojen valmistuminen, nuorten itsensä kunnostamina vuonna 2013, mahdollistaa toiminnan sisällöllisen ja verkostomaisen kehittämisen
12 yhteistyökumppanien kanssa. Työpajan yhteydessä toimivaan Kierrätyskeskukseen tulevaa tavaraa käytetään hyväksi entisöinti- ja kunnostuskohteina (huonekalut) sekä käsityömateriaalina (vaatteet, verhot). Koskenkylästä on vuokrattu kunnostus- ja entisöintiä varten puupaja. Etsivän nuorisotyöntekijän työpiste on Nuorten työpajan yhteydessä. Sellaisille nuorille, jotka eivät kykene osallistumaan nuorten työpajan toimintaan, on tarjolla toimintaa nuorten Kumussa. Kokemäelle perustettiin vuonna 2014 sosiaalinen yritys, Kokemäen Tekevät Oy. Yritys keskittyy luomaan kiinteistönhoito- ja kunnossapitotehtävien kautta luomaan työpajasta väyliä, josta edetään sosiaalisen yrityksen töihin. Yritys työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja työelämään kuntoutujia. Talous Työtoiminta TP 2013 TA 2014 TA 2015 Työtoiminta tuotot kulut netto 68 130-330 017-261 887 86 400-306 300-219 900 91 400-283 740-192 340 PÄIHDEPALVELUT Päihdehuollon palveluihin sisältyvät polikliininen päihdehuolto, asumispalvelut, laitoskuntoutus ja päiväkeskus. Polikliiniset päihdepalvelut ostetaan A-klinikkasäätiön Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalta. Päihdehuollon pitkäaikaista asumispalvelua ostetaan KSTHKY:ltä, joka ostaa ne yksityisistä palvelutaloista lähinnä päihteiden käytön takia toimintakykynsä menettäneille, n.1200 hoitopäivää. Kustannukset laskutetaan Kokemäen kaupungilta kustannusvastaavuusperiaatteen mukaisesti. KSTHKY järjestää 16 kokemäkeläiselle päihdepalveluja v. 2015. Kuntoutuslaitoshoitoa päihdeongelmaisille hankitaan n. 40 hoitopäivää. Kuntoutukseen lähetteen antaa Kokemäen kaupunki. Kuntoutukseen ohjataan pääsääntöisesti nuoria ja lapsiperheitä. Aikuisten päihde- ja mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta Kumussa jatkuu kaupungin omana toimintana. Talous Päihdepalvelut TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tulot 47 770 - - Menot -495 577-372 600-380 600
13 Netto -447 807-372 600-380 600 Sosiaalityön tulosalueen talous Sosiaalityö TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tulot 475 241 387 640 404 640 Menot -3 438 972-3 428 766-3 202 750 Netto -2 963 731-3 041 126-2 798 110 VAMMAISPALVELUT Vammaispalveluiden tulosalueeseen sisältyy vammaispalveluiden hallinto, kehitysvammapalvelut ja vammaispalvelulain (VpL) mukaiset palvelut Tulosalueesta vastaa erityispalvelupäällikkö KEHITYSVAMMAHUOLTO Henkilökunta: erityispalvelupäällikkö, vastaa koko tuloalueesta työtoiminnan ohjaaja askartelunohjaaja päivätoiminnan ohjaaja asumisohjaaja 4 1 kehitysvammaisten hoitajaa palkkatuella palkattu päivätoiminnassa on kokoaikainen määräaikainen ryhmäavustaja Työ- ja päivätoiminta: Työ- ja päivätoiminnalla on yhteiset tilat vanhalla yhteiskoululla. Päivätoiminnan järjestämisessä otetaan huomioon asiakkaiden omat toiveet, taipumukset ja mieltymykset. Toiminta on mielekästä ja tarjoaa mahdollisuuden olemassa olevien taitojen käyttämiseen, uusien asioiden oppimiseen ja vuorovaikutukseen. Työtoiminnassa on erilaisia työryhmiä; keittiö-, siivous- ja ulkotyöryhmä. Työtoiminnassa asiakkaat käyvät pääsääntöisesti viitenä päivänä viikossa. Kaikilla asiakkailla on henkilökohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Hovipajan toivotaan saavan uudet tilat Kokemäen terveysaseman entisen vuodeosaston tiloista alkuvuodesta. Alustavia suunnitelmia on tehty tilojen käytöstä. Päivätoiminta tarvitsee toimintatilan lisäksi lepotilan sekä rauhoittumistilan. Toimintatilaan tulee mahtua useampi pyörätuolissa oleva asiakas yhtä aikaa sekä
14 tarvittavat apuvälineet. Myös lepotilaan tulee mahtua vähintään kaksi sänkyä sekä kattonosturi. Työtoiminta tarvitsee erilaisia työtiloja puutöiden tekemiseen, kangaspuille, alihankintaa varten sekä toimistotilan. Lisäksi tarvitaan iso yhtenäinen tila, jossa päivittäinen ruokailu- ja kahvihetki sujuu ongelmitta. Päivittäin kävijöitä on n. 15 20 asiakasta. Suunnitelmissa on, että ruoka tuodaan terveyskeskuksen keittiöstä Hovipajan tiloihin ja ruokailun päätyttyä astiat kuljetetaan terveyskeskuksen keittiöön pestäväksi. Tästä huolimatta Hovipajan tiloihin täytyy hankkia lattialiesi uunilla sekä astiapesukone kahvitiskejä varten. Lisäksi tiloihin tulee asumisohjaajalle oma toimistotila. Tiloissa pitää tehdä muutoksia, jotka edellyttävät seinien purkamista ja tästä johtuen uusien lattia- ja seinäpintojen laittamista. Lisäksi Hovipaja tarvitsee uusia kalusteita; naulakkoja, hyllyjä, pöytiä, tuoleja yms. Suunnitelma viedään KH:lle hyväksyttäväksi kevään aikana. Avotyössä käy 5 asiakasta. He työskentelevät kaupungin ja yksityisten palveluksessa. Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen toimintakeskuksessa Antinkartanossa työskentelee 6 henkilöä. Lisäksi ostamme päivätoimintaa Huittisten kaupungilta 1 henkilölle ja Tukena Oy:ltä työ- ja päivätoimintaa 3 henkilölle. Asumisohjaus: Asumisohjauksen piirissä on 10 itsenäisesti/tuetusti asuvaa kehitysvammaista. Heidän palvelusuunnitelmissaan on mietitty, minkälaisissa asioissa he tarvitsevat tukea ja ohjausta. Kirsikkakoti: Kirsikkakodin paikkaluku on 8. Tavoitteena on pitää kaikki asukaspaikat täynnä. Kirsikkakodin tilat kuitenkin rajoittavat jonkin verran asukkaiden valintaa. Tilat eivät ole toimivat pyörätuolissa istuvalle asiakkaalle; mm. ahtaat oviaukot ja pienet vessat tuottavat ongelmia asiakkaan hoidossa. Kirsikkakodin asukkaiden hoidettavuus ja avun tarve jokapäiväisissä toiminnoissa on runsasta. Tällä hetkellä yksi asukas on vuodepotilas. Erilaisissa hoitotilanteissa on välttämätöntä oltava kaksi työntekijää. Kirsikkakodissa on vakituisesti 4 koulutettua hoitajaa. Lääkehuolto toteutetaan annettujen sääntöjen mukaisesti. Omavalvontasuunnitelma tehdään tämän kevään aikana. Asumispalvelut: Asumispalveluja ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta 9 henkilölle ja Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluilta 14 henkilölle. Lisäksi yksityisiä palveluja käytetään tilapäishoitoon sekä omaishoidon vapaisiin yhteensä 50 päivää, sosiaalipalveluiden tilapäistä asumispalvelua 50 päivää sekä sosiaalipalveluiden Kamu-tupaa yhteensä 100 päivää. Sosiaalipalveluiden asumispalveluissa on yksi asiakas tilapäishoidossa yhteensä 110 päivää ja hänellä on sekä aamuisin että iltaisin henkilökohtainen avustaja. Avustajan kustannus on n. 180 / avustaja. (Jos on kaksi avustajaa, niin se on 2 x 180 / päivä). Perhehoito: Tällä hetkellä Kokemäen kaupungilla on yksi vakituinen perhehoitaja. Lisäksi ostamme yhdelle asiakkaalle pitkäaikaista perhehoitoa sosiaalipalveluilta yhteensä 365 päivää. Laitoshoito:
15 Satakunnan erityishuoltopiirin laitoshoidossa on vakituisesti 4 henkilöä ja tilapäishoitoa ostetaan kahdelle henkilölle yhteensä 170 päivää. Tällä hetkellä laitoksessa asuvien henkilöiden tarvitsemaa apua ja huolenpitoa sekä kuntoutusta ei ole ollut mahdollista järjestää muulla tavoin. Tavoitteena on, ettei laitokseen tehdä pitkäaikaissijoituksia. Muu toiminta: Kokemäen kehitysvammahuolto järjestää lisäksi vapaa-ajan toimintaa ja tukihenkilötoimintaa. Uuden kotikuntalain mukaisesti Kokemäelle on muuttanut kaksi kehitysvammaista henkilöä, joiden saamat palvelut on huomioitu talousarviossa menona sekä tulona. KEHITYSVAMMAHUOLLON TOIMINTAPÄIVÄT TP 2013 TP 2014 TA 2015 Työtoiminta oma ja avotyöpäivät. 4 133 3 904 3 550 ostopalvelu, SHP sosiaalipalvelut 792 847 1040 päivä- ja työtoiminnan ostop. 643 641 850 ostopalvelu kunnilta 80 81 90 Asumispalvelu Asumispalvelupäivät, Kirsikkakoti 2 352 2 647 2 920 A s u m i s p a l v e l u p v, S H P sosiaalipalvelut Asumispalvelupv, yksityiset, vak+tilap 4 601 4 777 4 905 3 305 3325 3 335 Perhehoito Perhehoitopäivät, oma toiminta 365 365 365 Perhehoitopv:t SHP sosiaalipalv. 375 365 365 Laitoshoito Laitoshoitopäivät 2 372 1 807 1 630
16 T Talous Kehitysvammapalvelut TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tulot 359 423 433 000 394 405 Menot -2 470 460-2 534 685-2 446 440 Netto -2 111 037-2 101 685-2 052 035 VAMMAISPALVELUT (VpL) Vammaispalvelulain mukaiset yksilölliset vammaisten palvelut sekä sosiaalihuoltolain nojalla järjestettävät aikuismielenterveyskuntoutujien asumispalvelut siirtyivät 1.1.2011 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän tehtäväksi. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien päivätoiminta sekä alle 63-vuotiaiden omaishoidontuki jäivät Kokemäen omaksi tehtäväalueeksi. KSTHKY:än siirtyneet vammaispalvelulain mukaiset palvelut Vaikeavammaisilla on subjektiivinen oikeus palveluasumiseen, kuljetuspalveluihin, tulkkipalveluihin, asunnon muutostöihin, päivätoimintaan ja henkilökohtaiseen apuun. Omaishoidon tuki, alle 63 v. Omaishoidon tukea myönnetään vuoden aikana perusturvalautakunnan päättämin myöntämisperustein ja palveluun myönnetyn määrärahan mukaisesti alle 63-vuotiaille vammautuneille ja pitkäaikaissairaille. Omaishoidon tukeen oikeutettuja 13. Ikääntyneempien omaishoidon tuki sisältyy vanhuspalveluihin. Omaishoidon tuen tavoitteet ja hakemusten käsittelyn määräajat yhtenevät vanhusten omaishoidon tuen kanssa. Kuntouttava päivätoiminta Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien päivätoimintayksikkö Kumu Henkilökunta ohjaaja mielenterveyshoitaja, 50% ohjaaja, määräaikainen avustaja/siivooja, palkkatuella työllistetty Toiminta
17 Yksikkö toimii ns. avoimena yksikkönä eli asiakkaita voi päivän aikana käydä ilman ennakkoilmoittautumista. Säännöllisesti käyviä asiakkaita on n. 30, keskimäärin 15 /pv. toimintapäiviä 220, käyntikertoja n. 3 300. Asumisenohjauksella tuetaan kuntoutujien itsenäistä asumista, arjen toiminnoista selviytymistä ja sosiaalisia taitoja. Kumun osana aloittaa vuoden aikana toimintansa Nuorten Kumu, joka yhteistyössä etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajan kanssa auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria heidän kuntoutumisessaan. Nuorten Kumu on suunnattu nuorille, jotka eivät ole opiskelemassa eivätkä työelämässä ja ennen kuin he ovat valmiit työskentelemään Nuorten Pajalla. Toimintana 1-2 kertaa viikossa kokoontuva tukiryhmä ja se muotoutuu nuorten tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on löytää ja tavoittaa syrjäytymässä olevat nuoret ja saada heille rytmitystä päivään sekä luoda polut opiskeluun tai työhön. Tavoitteet vähentää päihde- ja psykiatristen palvelujen käyttöä, ehkäistä laitoshoitoa ja ympärivuorokautisen asumispalvelun tarvetta sekä mahdollistaa siirtyminen palvelukodeista itsenäiseen asumiseen. rakentava ja avoin yhteistyö yhteistyötahojen kanssa palautekysely yhteistyötahoille asiakkaiden kiinnittyminen päiväkeskukseen niin, että käynnit toteutuisivat sovitusti asiakkaille tyytyväisyyskysely asumisenohjauksen suunnitelmallisuus; yhteistyössä asiakkaan kanssa laaditaan kirjallinen suunnitelma ja sen toteutumisen seuranta säännöllisesti /asiakaskohtaisen tavoitteen mukaisesti. Talous Vammaispalvelut, VpL TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tulot 7358 6 100 6 100 Menot -1 307 126-1 581 321-1 641 801 Netto -1 384 667-1 575 221-1 635 701 Vammaispalveluiden tulosalueen talous Vammaispalvelut TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tulot 366 781 439 100 400 745 Menot -3 862 485-4 205 116-4 178 411 Netto -3 495 704-3 766 016-3 777 666
18 KOTIPALVELUT KOTIHOITO Kotipalveluiden tuloalue jakaantuu hallintoon, kotihoidon ja tukipalveluiden tulosyksiköihin. Tulosalueesta vastaa avopalvelupäällikkö Henkilökunta avopalvelupäällikkö sairaanhoitaja 27 hoitajaa kotiavustaja osastosihteeri 0,5 fysioterapeutti (määräaikainen, testamenttivaroin) Kotihoidon palvelujen painopiste on edelleen ikäihmisten palvelujen järjestämisessä. Asiakkaat kotiutuvat sairaalasta yhä huonokuntoisempina ja tämä tuo paineita ilta- ja viikonlopputyön lisäresursointiin. Yökäyntejä hankitaan tarvittaessa ostopalveluna kotona asuville asiakkaille. Sitovana tavoitteena kotihoidossa on kuntoutuksen vakiinnuttaminen perustoimintamalleihin mm. lihasvoima- ja tasapainoharjoitteiden muodossa. Vuoden alkupuolella kotihoidon työvaatteet tulevat vuokravaatteina ja ne pestään Ravannin pesulassa. Sosiaalihuoltolaki on uudistunut 1.1.2015 alkaen lapsiperheille annettavan kotipalvelun osalta. Lakimuutos painottaa ennaltaehkäisevään lapsiperhetyöhön. Kotihoidossa 3-4 hoitajaa tekee osa-aikaisesti vanhustyön rinnalla kotihoidon perhetyötä lastensuojeluperheissä. Perhetyötä kehitetään yhdessä sosiaalitoimen ja neuvolan kanssa ennaltaehkäisevään suuntaan. Tavoitteet: yksilöllisten kuntoutussuunnitelmien laadinta jokaiselle kotihoidon asiakkaalle kotona tehtävän kuntoutuksen vakiinnuttaminen osaksi kotihoidon toimintamalleja asiakkaiden mahdollisimman nopea, turvallinen ja suunnitelmallinen kotiuttaminen sairaaloista kotiin henkilöstön säännöllinen kouluttaminen ja erityisosaamisen lisääminen ennaltaehkäisevään lapsiperhetyöhön panostaminen Suorite- ja asiakasmäärät TOIMINTA TP 2013 TA 2014 toteutuma 1-12/2014 TA 2015 Asiakkaat alle 65-vuotiaat 10 30 25 65 74-vuotiaat 21 35 38 35 75 84-vuotiaat 74 70 98 95 85 v. ja yli 72 100 96 100
19 vammaiskotitaloudet 12 10 11 10 lapsiperheet (ls+ muut) 17 25 16 25 muut 13 10 yhteensä 209 260 289 290 Käyntikerrat 52 604 52 000 59 685 60 000 KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Henkilökunta Sosiaaliohjaaja 0,5% Päivätoiminnan lähihoitaja (määräaikainen, testamenttivaroin) Ateriapalveluasiakkaiden kohdalla jatketaan aterioiden kuljettamista neljänä päivänä viikossa. Kotiin kuljetettavien aterioiden kuljettaminen kilpailutetaan vuoden 2015 aikana. Turvapuhelinpalvelun lisäksi pyritään löytämään ja hyödyntämään uusia turvallisuuteen liittyviä teknologiaratkaisuja. Päivätoimintaa järjestetään kolmena päivänä viikossa. Muistisairaille asiakkaille on oma ryhmä. Kotihoidon hoitaja ohjaa päivätoimintaryhmiä. Henrikinhovissa kylvetettävät kotona asuvat asiakkaat ovat siirtyneet vuoden 2015 alusta kotihoidon henkilöstön kylvetettäväksi. Tukipalveluiden laitosapulainen on siirtynyt vuoden alusta osaksi Henrikinhovin henkilökuntaa. Henkilöstömuutoksen myötä myös pyykkipalvelun henkilöstöresurssi on vähentynyt. Kotipalveluiden tulosalueen talous Kotipalvelu TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tulot 429 857 402 700 406 440 Menot -1 743 939-1 824 192-1 826 260 Netto -1 314 082-1 421 492-1 419 820 VANHUSPALVELUT Vanhuspalveluiden tulosalue jakaantuu hallinnon, omaishoidon tuen (63 vuotta täyttäneiden) sekä laitos- ja palveluasumisen tulosyksiköihin. Tulosalueesta vastaa vanhuspalvelupäällikkö. Hallinnon henkilökunta vanhuspalvelupäällikkö palvelusihteeri VANHUSTEN OMAISHOIDONTUKI Omaishoidontuki on jaettu alle 63 v. ja yli 63 v. omaishoidontukeen. Vanhusten omaishoidontuesta vastaa vanhuspalvelupäällikkö. Omaishoidontuen myöntämisen tavoitteena on tukea kotona tapahtuvaa hoitoa ja ehkäistä
laitoshoidon sekä tehostetun palveluasumisen tarvetta. Omaishoitajien jaksamista tuetaan lomajärjestelyin, osin päivätoiminnalla sekä antamalla omaishoitajille palveluseteleitä tarvitsemansa avun hankkimista varten. Yli 63-vuotiaita omaishoidontuen saajia on vuoden aikana 16 17. 20
21 Tavoite: omaishoidontukihakemusten viivytyksetön käsittely, päätös viimeistään 3 kuukauden kuluessa hakemusten saapumisesta omaishoidon sekä avo- ja tukipalveluiden turvin vanhuksen asuminen kotona mahdollisimman pitkään osallistutaan omaishoitajia tukevaan OMAVA - hankkeeseen (SPR:n hanke). LAITOS- JA PALVELUASUMINEN Laitos- ja palveluasumisen tulosyksikkö sisältää Henrikinhovin antamat pitkäaikaisen laitoshoidon (vanhainkotihoito) ja tehostetun palveluasumisen sekä yksityisiltä palveluntuottajilta ostettavat asumis- ja hoivapalvelut. Asiakkaat sekä tehostettuun palveluasumiseen että pitkäaikaiseen laitoshoitoon (vanhainkotihoito) valitaan palvelutarpeen sekä vanhuksen toimintakyvyn perusteella. Asukasvalinnan suorittaa vanhuspalvelupäällikkö yhdessä SAS ryhmän kanssa. Tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon pääsemiseksi on otettu käyttöön kriteerit 1.1.2013 alkaen. Vanhuspalvelulaki on velvoittanut 1.7.2013 alkaen järjestämään tarvitut palvelut 3 kk kuluttua päätöksestä. Tavoite: vanhuspalveluiden kehittämistyöryhmä ja vanhusneuvosto toimivat aktiivisina ikäihmisten palveluiden, vanhustenhuollon toiminnan ja laadun kehittämisessä vanhusstrategia päivittyy vanhustenpalveluiden kehittämistyöryhmän työnä SAS-ryhmän toiminta jatkuu x2/kk palveluntarvearvioiden sekä ikäihmisten neuvontaa ja ohjausta tehostetaan edelleen vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla. Hoito- ja palvelusuunnitelma sekä kuntoutussuunnitelma laaditaan koti- ja laitoshoidon sekä palveluasumisen asiakkaalle hoitohenkilökunnan, asiakkaan ja omaisten kanssa yhteistyössä. lyhytaikaishoidon tehostaminen/ lisääminen kotona asumisen ja omaishoidon tukemiseksi vanhuspalvelujen toteuttamisessa on suunta edelleen laitoshoidon vähentämiseen painottuen kotona asumiseen. Vuoden 2014 lopussa palveluasumis- tai vanhainkotipaikkoja odottavia oli 2. Tavoite on ettei odotusaika ole 3 kk pitempi. osallistutaan Voimaa vanhuuteen - ohjelmaan 2010 2014. Ohjelma päättyy huhtikuussa 2015. Ohjelmalla pyritään tukemaan jo toimintakyvyltään heikentyneiden selviämistä ja tavoitteena on ohjelman juurruttaminen osaksi vanhuspalvelukokonaisuutta. Vanhusten palveluasuminen Tehostetun palveluasumisen hankinnassa yksityisiltä palveluntuottajilta kokeillaan pilottina palvelusetelin käyttöä ajalla 1.1.2014 31.12.2015. Yksityisiltä palveluntuottajilta tehostetun palveluasumisen hankintaan hyväksytty määräraha riittää kuluvana vuonna noin 63 asiakkaan palveluasumiseen. Palvelusetelin arvo on keskimäärin 95 /kk. Vuoden 2014 lopussa ostopalveluissa oli asiakkaita 55. Sopimus Sastamalan kaupungin kanssa Palvelukoti Ilolasta on päättynyt 31.12.2014. Medivida Oy vastaa 1.1.2015 alkaen Palvelukoti Ilola Oy:n toiminnasta, josta tarvittaessa ostetaan tehostettu palveluasuminen palvelusetelein.
22 Tavoite: palvelusetelitoiminnan vakiinnuttaminen vanhusten palveluasumisen hankinnassa lyhytaikaista palveluasumista tehostetaan ja laajennetaan Henrikinhovissa, koska se tukee vanhusten kotihoitoa ja omaishoitajien jaksamista tehokkaasti. kotihoidon kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä kotona asumista tukee myös tukipalvelun ylläpitämä päivätoiminta, jota jatketaan testamenttivaroin x3/vko Palvelukeskus Henrikinhovin palveluasuminen ja laitoshoito Henkilökunta osastonhoitaja (nimikemuutos v. 2015palveluesimies) 4 sairaanhoitaja geronomi 23 lähihoitaja 5 osastoapulainen kuntohoitaja 0,5 fysioterapeutti (määräaikainen, testamenttivaroin) Varahenkilöstö sairaanhoitaja 4 lähihoitaja osastoapulainen laitoshuoltaja Tilanhallinta 2 laitoshuoltaja 0,5 talonmies
23 Vanhusten tehostettua palveluasumista tuotetaan Henrikinhovin Kaskukamarin (9 paikkaa) ja Kuntokodon (11 paikkaa) toimintana, sekä maaliskuusta 2015 alkaen Lystiluhdissa (11 paikkaa). Intervalliyksikkö Tarinatupa (vähintään 12 paikkaa, keskimäärin 15) tuottaa lyhytaikaista palveluasumista kotona asuville vanhuksille ja siten tukee kotihoidon asiakkaiden kotona jaksamista sekä omaishoitajia antaen omaishoidettaville hoitopaikan hoitajan lomien ajaksi. Palvelukeskus Henrikinhovin hoitotyön mitoitus on 0,55 työntekijää/asukas. Henrikinhovissa pitkäaikaisia laitospaikkoja on 25 (3 ylipaikoilla), 1.3.2015 alkaen niitä on 14. Tavoite: Siirtää mahdollisemman nopeasti vanhainkoti- tai palveluasumisyksiköihin terveyskeskuksesta asiakkaat, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa, mutta eivät enää hoidontarpeensa vuoksi voi kotiutuakaan ja ovat oikeutettuja heille tarkoituksenmukaisempaan vanhainkotihoitoon tai tehostettuun palvelu- asumiseen. Tavoitteena ovat asiakkaan nopeat palvelu- ja hoitoketjut ja asiakkaan kotiutumisen suunnittelu sairaalasta joko suoraan kotiin tai porrastetusti intervalliyksikön kautta. Pitkäaikaiset laitospaikat muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi. Laitos- ja palveluasumisen suoritteet PALVELUASUMINEN TP 2013 TA 2014 toteuma 2014 TA 2015 Ostopalvelu yksityisiltä palveluasuminen 1 440 1 460 1 460 1 460 asukkaat 4 4 4 4 tehostettu palveluasuminen asukkaat 19 440 54 18 250 50 18 001 51 21 535 59 Oma tuotanto Henrikinhovi Tarinatupa lyhytaik. palveluasumispäivät 5 475 5 475 5 007 5 475 asukkaat keskim. 15 15 15 15 Kaskukamari, Kuntokoto palveluasumispäivät asukkaat 7 300 20 7 300 20 7 187 20 10 644 31
24 Lystiluhti 1.3.2015 alkaen Palvelukoti Ilola tehostettu palveluasuminen asukkaat 31.12.2014 32 85 9 5 110 14 4 891 13 - - VANHAINKOTIHOITO Henrikinhovi pitkäaikaishoitopäivät 10 220 9 490 8 984 5 781 hoitopaikkoja 28.2.15 asti 28 28 25 25 1.3.15 alkaen 14 Palvelukoti Ilola pitkäaikaishoitopäivät 1 825 - - - hoitopaikkoja 5 - - - Vanhuspalveluiden tuloalueen talous TALOUS TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintatuotot 1 738 846 1 0180 200 820 060 Toimintamenot 5 918 077 5 495 186 4 947 010 Netto 4 179 231 4 476 986 4 126 950 PERUSTURVALAUTAKUNTA Talous Perusturvalautakunta TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tulot 3 328 220 2 346 920 2 137 925 Menot -31 024 831-31 152 804-30 042 148 Netto -27 696 611-28 805 884-27 904 223