Keitä leipäjonossa olevat ovat? Millaisia ongelmia heillä on? Tutkimusten tuloksia leipäjonoista Seminaari: Köyhyys ja leipäjonot Suomessa vuonna 2017 9.2.2017, EAPN FIN verkosto & Suomen Sosiaalioikeudellinen seura ry. Maria Ohisalo, köyhyystutkija, VTM, Itä-Suomen yliopisto
Yli 70 tutkijaa, 5 työpakettia, eriarvoisuus monesta näkökulmasta Kaksi Suomea kasvaako eriarvoisuus? Journalistit, valokuvataiteilijat ja yhteiskuntatieteilijät yhdessä Maria Ohisalo 10.2.2017
Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen lähtökohdat 2. Leipäjonot esimerkkinä huono-osaisuuden notkelmasta 3. Hävikkikeskustelu hallitsee 4. Sosiaalipolitiikka jää taustalle 5. Lopuksi Maria Ohisalo 10.2.2017
Leipäjonokuva tähän Esityksen nimi / Tekijä 10.2.2017 4 Kuva: Laihiala 2014
1. Tutkimuksen lähtökohdat Eriarvoisuus on Suomessa ollut perinteisesti monia muita yhteiskuntia vaḧaïsempaä Toisaalta keskiarvot kertovat vaḧa n hyvinvoinnin ja terveyden jakautumasta vaësto ssa Tiedonkeruun vaikeus (rekisterit, kansalaiskyselyt, vastaajakato) Sosiaalinen etäisyys ihmisryhmien välillä kasvaa: raportit ja artikkelit paikkaavat tutkimustiedon vajetta ja auttavat ymmärtämään ilmiön syitä Osa suomalaisista on jaä nyt sivuun hyvinvoinnin ja terveyden myo nteisesta kehityksesta Huono-osaisuuden notkelmista löytyy yli 100 000 suomalaista: asunnottomuus, neulanvaihtopisteet, leipäjonot, oikeuspsykiatria, paperittomat jne. (hard to survey populations (H2S)) Leipäjonot esimerkkinä kasautuneesta huono-osaisuudesta Maria Ohisalo 10.2.2017
1. Tutkimuksen lähtökohdat Suomalaisen huono-osaisuuden ja köyhyyden lisäksi, hävikki: Noin yhdeksäsosa maapallon väestöstä, jopa 805 miljoonaa ihmistä näkee nälkää Nälkä on maailman suurin terveysriski, se tappaa enemmän ihmisiä kuin AIDS, malaria ja tuberkuloosi yhteensä Kaikesta maapallolla tuotetusta ruoasta päätyy tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa vuotuisesti hävikiksi n. 25-30 % Tällä määrällä ruokkisi jopa kaksi miljardia ihmistä Maria Ohisalo 10.2.2017
2. Leipäjonot esimerkkinä huono-osaisuuden notkelmasta Selvitetty mm.: Keitä suomalaisessa ruoka-avussa käyvät ovat Mitä tukia ja palveluita ruoka-avussa käyvät käyttävät Kuinka ruoka-avussa käyvät kokevat oman hyvinvointinsa, terveytensä jne. Mikä on ruoka-apua saavien luottamus muita ihmisiä kohtaan Koetaanko ruoan hakemisesta häpeää Mikä on ruoka-avun merkitys ihmisten pärjäämiselle Maria Ohisalo 10.2.2017
2. Leipäjonot esimerkkinä huono-osaisuuden notkelmasta Pilottiprojekti 2012: Itä-Suomen yliopisto & Kuopion kaupunki Perusraportin luvut kirjoitettu mm. kunta- ja ruoka-aputoimijoiden tarpeita vastaavaan muotoon nyt työn alla väitöskirja-artikkelit Helsinki-, Espoo-, Vantaa-datat 2012 (Socca: Kuka käy leipäjonossa?) Rahoitus saatu Kunnallisalan kehittämissäätiöltä (KAKS) HUSO Huono-osaisin Suomi - hanke Mukana mm.: dosentti Sakari Kainulainen, tutkija Antti Kouvo, tutkija Tuomo Laihiala tutkija Anne Määttä, johtava tutkija, apulaisprofessori Mikko Niemelä, professori Juho Saari, tutkija Emilia Saukko Maria Ohisalo 10.2.2017
SUOMALAINEN LEIPÄJONO -AINEISTO (N~300/kunta) HELSINKI 5-8/2012 VANTAA 5-8/2012 PORI 10/2012 ESPOO 4-7/2012 KUOPIO 2/2012 N = 3474 JYVÄSKYLÄ 10/2012 TURKU 12/2012 + PORVOO 12/2013 TAMPERE 1-2/2013 EU-RUOKA 11/2012-2/2013 LAHTI 6/2013 MIKKELI 12/2012 Kieltäytyneet: Joensuu Oulu Kouvola Maria Ohisalo 10.2.2017
+ N= 829 (2016) Maria Ohisalo 10.2.2017
Esityksen nimi / Tekijä 10.2.2017 11
Ruoka-apua hyvinvointivaltiossa 2010-luvulla 226 kuntaa, joissa ruoka-apua vuonna 2013 + maksusitoumukset ym. Enemmänkin kuntia on! Ruokaa jakaa jopa 400 organisaatiota
Ruoka-apu vakiintuu entisestään 1990-luvulta lähtien leipäjonot vakiintuneet kuvaamaan suomalaista köyhyyttä ja huono-osaisuutta Leipäjono selkeä suomalaisen köyhyyden symboli Silti, jonot pitenevät, uusia ruoka-avun muotoja syntyy, ruoka-apu on vakiintunut sosiaalinen käytäntö, osa suomalaista köyhyyspolitiikkaa, josta piti hyvinvointivaltion myötä päästä eroon KÄRJISTÄEN: Missä on poliitikko, joka kieltäisi leipäjonot? Helpommin löytyy poliitikko, joka myöntää ruoka-aputoimintaan rahaa 1990-luvulla diskurssi sosiaalipoliittisessa ongelmassa, mm. työttömyydessä ja nälässä Nyt mediassa korostuu ruokahävikin näkökulma Maria Ohisalo 10.2.2017
3. Hävikkikeskustelu hallitsee Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 2016-2017: Ohjauskeinot ruokahävikin ja elintarvikejätteen puolittamiseksi. (Luonnonvarakeskus LUKE) Kansanedustajien lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta. Lakialoite LA 29/2016 vp. (2016) Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2013) toteaa, että vähennetään ruokahävikkiä elintarvikeketjun joka vaiheessa ja korostetaan ruokavalintojen merkitystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Valtioneuvoston ruokapolitiikkaa koskevan selonteon (2010) mukaan: vähennetään ruoan hävikkiä kuluttajien tietoisuutta lisäämällä sekä minimoimalla jätevirrat koko ruokaketjussa. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko (2009): ilmasto- ja energiapolitiikasta: Suomessa pyritään vähintään puolittamaan ruoan hävikki. Maria Ohisalo 10.2.2017
3. Hävikkikeskustelu hallitsee Hävikkitutkimusten mukaan kotitalouksien ja ravitsemuspalveluiden ruokahävikki on noin 200-250 miljoonaa kg/vuosi + Mukaan kaupan ja elintarviketeollisuuden hävikkià Suomen ruokahävikkimäärä yht. 335-460 miljoonaa kg/vuosi àhenkilöä kohden 62-86 kg/vuosi Koko ruokaketjun hävikin arvioitu ilmastovaikutus vastaa väh. 200 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä (Silvennoinen ym. 2012) Maria Ohisalo 10.2.2017
4. Sosiaalipolitiikka jää taustalle Jonoihin päädytään edelleen sosiaalisista syistä hyvinvointivaltion pohja vuotaa vastuu kaikista heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnista siirtynyt tältä osin kolmannelle sektorille ja kirkolle tietovaje tällä sektorilla ei laajaa yhteistyötä eikä yhteistä ääntä politiikan suuntaan kuinka perustuslain 19 toteutuu jatkossakin? Maria Ohisalo 10.2.2017
Kuka seisoo leipäjonossa? Sukupuolijakauma tasainen Pääasiassa suomalaisia Väestötasoa matalampi koulutustaso Pienituloisuus (50% käytössä <100 /kk) Yksin asuminen (60% vs. 40% väestö) Vuokra-asuminen (78%) Työttömyys, eläkeläisyys 76% väh. kerran kuussa jonossa (8% yli kymmenen vuotta jonossa (Hki)) Maria Ohisalo 10.2.2017
Leipäjonoissa käyvät eläkeläiset & työttömät 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Helsinki 6 35 47 3 7 2 Espoo 8 29 48 7 4 4 Tampere 7 33 46 5 7 3 Vantaa 5 44 38 3 7 3 Turku 9 38 36 10 5 2 Jyväskylä 10 44 34 6 4 2 Kuopio 8 55 33 2 21 Lahti 6 39 45 2 5 3 Pori 5 43 24 12 4 12 Mikkeli 4 34 29 19 10 5 Porvoo 6 32 52 1 4 5 EU-ruoka 10 36 38 5 7 5 Kotona Eläkeläinen Työtön tai lomautettu Opiskelija Töissä määrä- tai osa-aikaisesti Töissä pysyvästi Maria Ohisalo 10.2.2017
Leipäjonoissa luotetaan vähemmän ja koetaan häpeää Yleistynyt luottamus muita ihmisiä sekä viranomaisia kohtaan on matalammalla tasolla kuin väestössä Enemmän palveluita kunnilta ja seurakunnilta saavat luottavat enemmän (instituutioilla vaikutus luottamukseen) (Kouvo 2014, teoksessa Ohisalo & Saari 2014) Häpeän kokemus on mm. ikäsidonnainen: mitä varttuneemmasta ryhmästä on kysymys, sitä enemmän ihmiset kokivat minuuteen liittyvää (personal shame) ja sosiaalista häpeää (social shame) (Laihiala, Kallio & Ohisalo 2017, tulossa)
Koettu hyvinvointi on muuta väestöä matalammalla tasolla (jatkuvasti, melko usein) Elintasoon tyytyväisyys 31,8 82,6 Elämään tyytyväisyys 62,9 87,5 Fyysinen terveys 56,3 79,5 Henkinen terveys 67 89,7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kela, Kansalaiskysely 2013 Ruoka-apu
Hyvinvointivaltiossa koetaan nälkää (kokemus kunnittain, %) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Helsinki 45,0 29,3 17,4 8,3 Espoo 42,1 35,5 19,0 3,4 Tampere 44,9 35,1 15,4 4,6 Vantaa 43,0 33,1 14,0 9,9 Turku 37,4 39,1 15,2 8,3 Jyväskylä 51,6 29,2 12,8 6,4 Kuopio 43,6 36,7 13,5 6,2 Lahti 40,6 32,3 15,8 11,3 Pori 42,0 32,1 13,9 12,0 Mikkeli 57,8 26,3 10,7 5,2 Porvoo 35,4 37,4 21,2 6,1 EU-ruoka 44,3 37,0 15,5 3,3 Hyvin harvoin Joskus Melko usein Jatkuvasti
Huono-osaisuuden ulottuvuudet ja kasautuminen leipäjonoissa (Ohisalo ym. 2015) Yli 40 % kasautuneesti huono-osaisia (sos., terv. & taloud.) Kolmasosa taloudellisesti huono-osaisia Neljäsosa ei-kasautuneesti huono-osaisia, silti muuhun väestöön nähden huono-osaisempia Jonoihin ei mennä turhaan, monella huono-osaisuus kehittynyt ja kasautunut pidemmällä ajalla Jalkautuvan avun mallit ja rinnallakulkijuus ei vain raha apuna Maria Ohisalo 10.2.2017
Ruoka-avun sosiaalipolitiikka Ruokakassi poistaa nälän, ei huono-osaisuuden syitä Perusturvan (työttömyys-, sairaus- ja kansaneläketurva sekä toimeentulotuen) parannukset Työnteon helpottaminen Asuntopolitiikan vastattava vahvemmin erityisesti yksin asumisen kasvavaan haasteeseen: lisää pieniä ja kohtuuhintaisia asuntoja sekä uusia yhteisöllisen asumisen muotoja Kanssa- ja rinnallakulkijoita avuntarvitsijoiden rinnalle, luottamuksellisia suhteita Jonojen ehkäisy + jonosta irti! Maria Ohisalo 10.2.2017
Ruoka-avun avaukset Ruoka-avun lisäksi muuta apua: jalkautuvan sosiaalityön malleja, velkaneuvontaa, terveystarkastuksia ja työllisyysohjausta Kentän tilkkutäkkimäisyys - laajempia yhteistyömuotoja Ruoka-aputoimijoiden nykyistä vahvempi yhteinen ääni olisi tarpeellinen köyhyyden ja eriarvoistumisen vastaisessa työssä Ruoka-apu on tärkeä kohtaamispaikka. Sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet tulisi hyödyntää nykyistä paremmin: yhteisruoanlaittoja sekä yhteisruokailuita voisi olla enemmän ruokakassijaon sijaan. Hävikkiongelma pitää leipäjonojen Suomea pystyssä: Voiko ruoka-avun stigmaa vähentää järjestämällä ruoanjakeluista enemmän koko kansan ruokatorityylisiä paikkoja (kuten kirpputorit)? Kauppojen velvoittaminen ruoanjakeluun? Maria Ohisalo 10.2.2017
Huilin hävikki- ja leipäjonoliite 2015 Kuva: Raisa Kyllikki Ranta 10.2.2017
3. Lopuksi Vaikeasti tavoitettavat ryhmät (H2S) saatava mukaan tutkimuksiin ihmisten subjektiivinen kokemus nostettava köyhyystilastojen rinnalle kohdennukset heikoimmassa asemassa oleviin + ennaltaehkäisy Toimistoista kohti jalkautuvampaa työotetta matalan kynnyksen apu usein paikka tavoittaa muuten vaikeasti tavoitettavia kuinka yhdistää vahvemmin 3. sektorin ja julkisen toimintoja? kuinka antaa kalan oheen myös onki? Osallisuus, toimijuus, palveluiden suunnittelu yhdessä jne. Stigman vähentäminen (leipäjonot ja narkkarileimat ) Ruokahävikki mietittävä uusiksi (kuinka vähennetään aiemmin, minne menee jatkossa jne.) Maria Ohisalo 10.2.2017
Kuva: Arto Timonen 2016 Se oli täysin äänetön jono, pitkäksi venynyttä hiljaisuutta tavaratalojen välissä. -Riku Korhonen 2013 Maria Ohisalo 10.2.2017
Lähteitä ruoka-apuun liittyen Laihiala, Tuomo, Kallio, Johanna & Ohisalo, Maria (2017) Perceived Shame. Research on Finnish Society. (Tulossa) Laihiala, Tuomo & Ohisalo, Maria (2017) Leipäjonot sukupuolisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden mittarina. Sosiologia. (Tulossa) Laihiala, T. & Ohisalo, M. (2017) Sosiaalipummit leipäjonossa? Kansalaisten käsityksiä huono-osaisten ansaitsevuudesta. Teoksessa Saari, J. (toim.) Sosiaaliturvariippuvuus. Sosiaalipummit Oleskeluyhteiskunnassa? Tampere: Tampere University Press. (Tulossa) Ohisalo, Maria, Laihiala, Tuomo & Saari, Juho (2015a) Huono-osaiset hyvinvoinnin keskellä: ruoka-avussa ja terveysneuvontapisteissä käyvien elämässä pärjääminen ja hyvinvointikokemukset. Julkaistu Teologisessa Aikakauskirjassa 2015 (lyhennetty verkkoversio) Huono-osaisuuden ulottuvuudet ja kasautuminen leipäjonoissa Ohisalo ym. (2015b) http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/127067/yp1505_ohisaloym.pdf?sequence=3 Kuka seisoo leipäjonossa? Ohisalo & Saari (toim.) (2014) http://www.kaks.fi/sites/default/files/tutkjulk_83_net.pdf Avun tilkkutäkki. Ohisalo ym. (2013) https://www.ray.fi/sites/default/files/emmi_mediabank/raportti_avun_tilkkutakki_2014.pdf Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa (2012) s. 146-170 Ohisalo: EU:n ruoka-apuohjelman vaikutus ruoka-avun vakiintumiseen Suomessa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40230/huonoosaisten_hyvinvointi.pdf?sequence=1 Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa. Silvennoinen ym. (2012) http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti41.pdf
Kiitos! maria.ohisalo@uef.fi