Itä- Suomen yliopiston Itä- Helsingin osaston tuotoksia 2015

Transkriptio

1 Itä- Suomen yliopiston Itä- Helsingin osaston tuotoksia 2015 Maria Ohisalo & Tuomo Laihiala Pieksämäki

2 I RUOKA- AVUN SUKUPUOLITTUNUT HUONO- OSAISUUS Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo Pieksämäki

3 Esityksen sisältö - ArIkkeli huono- osaisuuden sukupuolikuneisuudesta leipäjonoissa Sosiologia- lehteen - Tutkimuskysymykset - Sukupuoli ja huono- osaisuus - Aineisto ja menetelmät - Tutkimustulokset - Yhteenveto ja johtopäätökset 3

4 Tutkimuskysymykset Kuinka sukupuoli näkyy leipäjonoissa? Millaisia sukupuolieroja leipäjonoissa esiintyy erilaisten koetun hyvinvoinnin mikarien mukaan? Miten sosioekonomiset taustatekijät ovat yhteydessä huono- osaisuuden kokemukseen miehillä ja naisilla? 4

5 Sukupuoli ja huono- osaisuus Huono- osaisuus ilmenee miehillä ja naisilla osikain eri tavalla ja eri muodoissa - arikkelissa keskitytään määrällisiin eroihin SosiaalipoliIikan ja köyhyystutkimuksen tulokset aiheesta Sukupuolentutkimuksessa on esillä huono- osaisia mies- ja naiskuvia Miehet ovat perinteisesi yliedustekuina suomalaisen yhteiskunnan huipulla ja pohjalla, jopa kaksi kolmesta syrjäytyneestä on miehiä (esim. Sosiaali- ja terveysministeriö 2014, 12; Jokinen 1999; Taipale 2007). Osa miehistä hyötyy edelleen sukupuolestaan, muka miessukupuolen tuomat perinteiset sosiaaliset ja kulkuuriset rajoikeet ajavat osan miehistä yhteiskunnan laidoille naisia useammin. 5

6 Naisten marginalisaaion on todeku olevan usein määrältään vähäisempää, muka laadultaan syvempää. Sukupuoli sanelee edelleen ainakin jossain määrin naisten ja miesten osallisuuka yhteiskunnassa ja vaikukaa miesten ja naisten tekemiin valintoihin. Arkihavaintojen perusteella voidaan tunnistaa käytäntöjä, jotka ovat naisille ja miehille tyypillisiä ja toisaalta sellaisia käytäntöjä, jotka ovat tyypillisiä naisille tai miehille eri sosioekonomisessa asemassa à intersekionaalisuus Huono- osaisia mieskuvia löytyy naiskuvia enemmän 6

7 Aineisto ja menetelmät Lomakekysely (väestönäyte) N= kuntaa, 7 seurakuntaa KeräKy Menetelmät - RisIintaulukoinI - Keskiarvovertailu - LogisInen regressioanalyysi 7

8 SUOMALAINEN LEIPÄJONOAINEISTO (N~300/kunta) HELSINKI 5-8/2012 ESPOO 4-7/2012 KUOPIO 2/2012 PORVOO 12/2013 LAHTI 6/2013 VANTAA 5-8/2012 N = 3474 TAMPERE 1-2/2013 PORI 10/2012 EU- RUOKA 11/2012-2/2013 JYVÄSKYLÄ 10/2012 TURKU 12/2012 MIKKELI 12/2012 Poisjääneet: Joensuu Oulu Kouvola 8

9 Millaisia naisia ja miehiä leipäjonoissa seisoo? 9

10 Kansalaisuus (%) Nainen 85,3 14,7 Mies 89,6 10,4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Suomen kansalainen Muu 10

11 Ikä (%) Nainen 6,7 10,0 14,8 20,4 26,5 21,6 Mies 5,2 11,6 16,2 27,4 27,3 12,2 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Yli 65 11

12 Koulutus (%) Nainen 40,3 37,1 22,6 Mies 39,1 42,7 18,2 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Perus- tai kansakoulu Lukio tai ammabkoulu Opisto tai korkeakoulu 12

13 Työmarkkina- asema (%) Nainen 8,9 41,7 31,6 7,5 6,2 4,2 Mies 5,5 34,9 45,8 5,8 5,0 3,1 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kotona Eläkeläinen Työtön tai lomauteku Opiskelija Töissä määrä- tai osa- aikaisesi Töissä pysyväsi 13

14 Ruoan hakemisen useus (%) Nainen 25,6 21,0 26,1 27,2 Mies 22,2 19,1 25,5 33,2 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Muutaman kerran vuodessa Keskimäärin kerran kuukaudessa Keskimäärin joka toinen viikko Joka viikko 14

15 Kenelle hakee ruokaa? (%) Nainen 41,0 50,1 8,9 Mies 55,1 34,3 10,6 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vain itselle Itselle ja perheelle Itselle ja muille 15

16 Tukien saaminen Nainen 7,8 29,0 27,3 28,7 7,2 Mies 7,7 27,6 20,2 33,1 11,4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ei tukea ensisijaista ensisij+asumis ensi+asumis+totu as ja/tai totu 16

17 Hakijoiden sukupuolen mukaiset osuudet paikkakunnikain (%) 17

18 Naiset ovat yliedustekuna osassa ruoanhakupaikoista Mies Nainen Turku Mikaelin seurakunta 32,1 67,9 Jyväskylä Huhtasuon elämän leipä 33,3 66,7 LahI Takatasku 33,3 66,7 Vantaa Korson Helluntaiseurakunta 37,0 63,0 Seinäjoki (Pohjanmaa) 37,7 62,3 Vantaan ruoka- apu 37,9 62,1 Mikkeli Pelastusarmeija 37,9 62,1 LahI Tukiapuyhdistys 39,1 60,9 18

19 ... ja miehet vastaavasi yliedustekuna osassa Lieksa (Pohjois- Karjala) 53,7 46,3 Espoo Manna- apu 54,0 46,0 Helsinki HursI 54,4 45,6 Mikkelin TyöKömät ry 54,7 45,3 LahI Pelastusarmeija 54,7 45,3 Tampere Kaksi Denaria 55,8 44,2 Jyväskylä Sammonkadun Ruokapankki 57,5 42,5 Kuopio Tasoristeys 62,0 38,0 19

20 Lukuja sukupuolesta jonoissa Leipäjonoissa käyvistä enemmistö (60 %) asuu yhden aikuisen kotitalouksissa Naisista yhden aikuisen kotitaloudessa 58 %, miehistä 64 % Leipäjonoissa käyvillä naisilla on miehiä useammin vähintään yksi lapsi kotitaloudessa Lapsettomissa kotitalouksissa asuu miehistä 77 %, naisista 66 % Neljännes (23,5 %) leipäjonoissa käyvistä alle 56-vuotiaista naisista elättää kahta tai useampaa lasta Ruoka-avussa käyvistä miehistä reilusti yli puolet (55 %) hakee ruokaa vain itselleen ja naisista 41 % Itselle ja perheelle ruokaa hakee miehistä reilu kolmannes (34 %) ja naisista puolet (50 %) Miehistä kolmannes hakee (33 %) ruokaa joka viikko ja naisista reilu neljännes (27 %). Useammassa kuin yhdessä ruoanjakelupisteessä käymisellä ei ole sukupuolten välillä merkittävää eroa 20

21 Keskiarvovertailu Tarkastellaan koetun hyvinvoinnin eri mittarien keskiarvoja naisilla ja miehillä 21

22 22

23 23

24 24

25 Tuloksia Naiset ovat miehiä useammin tyytyväisiä elämäänsä Miehet ovat naisia tyytyväisempiä fyysiseen terveyteensä Masennusta ja yksinäisyykä esiintyy miehillä ja naisilla yhtälailla Miehet kokevat naisia useammin nälkää ja he kokevat itsensä naisia useammin huono- osaisiksi Naiset kokevat pärjäävänsä elämässään miehiä paremmin ja luokavat hieman miehiä enemmän toisiin ihmisiin sekä viranomaisiin 25

26 Miesten tulot riikävät naisia hieman paremmin heidän menoihinsa, muka naiset pystyvät huolehimaan veloistaan miehiä paremmin Päihteiden käytössä ongelmien kokeminen on miehillä paljon naisia yleisempää Naiset ilmoikavat miehiä useammin, ekeivät halua naapuriensa tai sukulaistensa näkevän heitä leipäjonoissa. Lisäksi heille jonoissa käyminen on miehiin verrakuna nöyryykävämpää. Naiset kokevat kuitenkin miehiä useammin, ekä muiden ihmisten tapaaminen ruoka- avussa on heillä tärkeää. 26

27 KoeKu huono- osaisuus Huono- osaisuuden kokemisesta muodostebin dikotominen muukuja (1=koen itseni huono- osaiseksi, 0=muu). Miehistä täysin samaa mieltä oli 20,3 prosenba ja osin samaa mieltä 31,3 prosenba. Naisista täysin samaa mieltä oli 17,2 prosenba ja osin samaa mieltä 30,9 prosenba. Tarkastellaan logisisella regressioanalyysillä sosioekonomisten taustamuukujien mukaan: ikä, kansalaisuus, koulutus, työilanne, asumismuoto ja kuussa pakollisten asunto, ruoka- ja muiden menojen jälkeen käteen jäävät vapaat tulot ja sosiaaliturvan käykäminen. Analyysissä mukana myös, kuinka usein vastaajat käyvät ruoka- avussa ja kenelle he hakevat ruokaa. 27

28 KoeKu huono- osaisuus + taulukko 28

29 Tuloksia Miesten ikäryhmikäiset erot eivät ole IlastollisesI merkitseviä vuoiaat miehet kokevat itsensä hieman muita huono- osaisemmiksi. Naisilla esiintyy ikäryhmien välisiä IlastollisesI merkitseviä eroja vetosuhteissa: Nuorimpaan ikäryhmään verrakuna naisten vuoiaiden ikäryhmissä on 3,7- kertainen riski kokea huono- osaisuuka ja yli 65- vuoiailla 2,7- kertainen. Suomen kansalaisuus selikää huono- osaisuuden kokemista naisilla miehiä voimakkaammin. Eläkeläismiehellä on työssäkäyvään mieheen verrakuna 1,8- kertainen vetosuhde ja työkömällä 1,9- kertainen vetosuhde työssäkäyvään mieheen verrakuna. TyöKömän naisen vetosuhde on vastaavasi kaksinkertainen verrakuna työssäkäyvään naiseen. AsunnoKomana tai tukiasunnossa elävien huono- osaiseksi kokemisen vetosuhteet ovat yli kaksinkertaisia verrakuna omistusasujiin molemmilla sukupuolilla. 29

30 Vuokra- asuminen (erityisesi kunnan vuokra- asunnossa) lisää huono- osaisuuden kokemusta miehillä. Ruoka- avussa usein käyminen kasvakaa huono- osaiseksi itsensä kokemisen riskiä niin miehillä kuin naisilla. Naisilla hieman miehiä voimakkaammin. Miehistä joka viikko ruoka- avussa käyvillä on muutaman kerran vuodessa ruoka- avussa käyviin verrakuna 1,6- kertainen vetosuhde tuntea itsensä huono- osaiseksi. Joka viikko leipäjonoissa käyvien naisten huono- osaisuuden kokemuksen riski on yli kaksinkertainen vain muutaman kerran vuodessa käyviin verrakuna. Itselleen ja muille kuin perheenjäsenilleen ruokaa hakevien naisten vetosuhde on vain itselle ja itselle ja perheelle ruokaa hakevia pienempi. Miehillä kuukaudessa pakollisten menojen jälkeen käteen jäävä alle sata euroa ennustaa huono- osaiseksi kokemisen riskiä yli kaksinkertaisesi. Eri sosiaaliturvaetuuksien saaminen ei ennusta huono- osaisuuden kokemista IlastollisesI merkitsevällä tasolla. Kokonaisuudessaan sosioekonomiset taustaerot selitävät naisilla (Selitysaste Nagelkerke 12,2%) miehiä (Nagelkerke 8,2%) enemmän huono- osaisuuta. Selitysasteet jäävät mataliksi. Huono- osaisessa väestönäyteessä ihmiset ovat huono- osaisia muutujasta riippumata. 30

31 Yhteenveto ja johtopäätökset Huono- osaisuus on usein selkeäs[ sukupuolitunuta. Lukumääräises[ esim. asunnotomissa, vangeissa, narkomaaneissa on yleensä enemmän miehiä. Toisaalta näissä ryhmissä naisten kokema huono- osaisuus on miehiä syvempää. Ruokajonoissa ovat yliedustekuina työkömät tai lomautetut vielä työikäiset miehet ja iäkkäämmät jo eläkkeellä olevat naiset Leipäjonoissa käy tämän väestönäyteen perusteella yhtälailla miehiä ja naisia. Ruoka- avussa käyvien miesten kokema huono- osaisuus on naisten kokemaa huono- osaisuuta vahvempaa. TyöKömyys on sukupuolesta huolimaka huono- osaisuuka selikävä tekijä TyöKömien suuri osuus miehillä selikänee sitä, miksi miehet ovat naisia huonovoinisempia Huono- osaisuuden kokemus liikyy naisilla selkeäsi ikään. Miehillä huono- osaisuus liikyy naisia selkeäsi enemmän käytekävissä oleviin tuloihin ja vuokra- asumiseen 31

32 Pohdintaa 1. EläkepoliIikan epäonnistumiset: naisten työurien katkonaisuus ja hoivavastuun kasautuminen yhdelle sukupuolelle, josta pieni eläkekarkuma 2. Rakennemuutos on yhteydessä miesvaltaisten ammabryhmien työkömyyteen KYSYMYKSIÄ Aineiston tuomat rajoikeet Hyviä lähdevinkkejä sukupuolesta ja huono- osaisuudesta? Miten huono- osaiset mies- ja naiskuvat eroavat: mieskuvia on naiskuvia enemmän 32

33 II Huono- osaiset hyvinvoinnin keskellä: leipäjonoissa ja neulanvaihtopisteissä käyvien hyvinvoin[kokemukset Maria Ohisalo, Tuomo Laihiala, Juho Saari Pieksämäki

34 Esityksen sisältö ArIkkeli Teologiseen aikakauskirjaan Johdanto ja tutkimuskysymykset Pärjääminen ja hyvinvoinikokemukset Aineisto ja menetelmät Tutkimustulokset Yhteenveto ja johtopäätökset 34

35 Johdanto ja tutkimuskysymykset - Päätutkimuskysymys: kuinka ruoka- avussa ja neulanvaihtopisteissä käyvät kokevat hyvinvoininsa muun hyvinvoivan yhteiskunnan keskellä? - Keitä suomalaisessa ruoka- avussa ja neulanvaihtopisteissä käy? - Kuinka nämä kaksi ryhmää kokevat pärjäävänsä elämässään? - Kuinka leipäjonoissa käyvien ja huumeiden käykäjien hyvinvoinikokemus eroaa valtaväestön hyvinvoinnista? - Miten sosioekonomiset taustatekijät ovat yhteydessä koekuun hyvinvoiniin? - Ilmiötä selvitetään suomalaisesta ruoka- avusta ja suonensisäisten huumeidenkäykäjien neulanvaihtopisteistä keräkyjen väestönäykeiden avulla. 35

36 Pärjääminen ja hyvinvoinikokemukset Pärjääminen (engl. coping) on psykologiassa usein tarkasteltu teema, joka liikyy erityisesi henkilön keinoihin selvitä elämän stressiilanteista. Onnistunut pärjääminen voi tarkoikaa muun muassa osallistumismahdollisuuksien paranemista Pärjääminen voi ehkäistä marginalisaaiota ja huono- osaisuuka parempien sosiaalisten ja taloudellisten resurssien myötä. (Mikkonen 2014, 2-6.) 36

37 Pärjääminen ja hyvinvoinikokemukset Suomessa ei ole tapana kysyä bribläisikäin, kuinka voit (how are you?) vaan enemmän kuinka tai miten pärjäät tai pärjäilet. Suomen kielessä pärjääminen = (selviytyä, suoriutua, tulla toimeen, tulla jukuun, pitää puolensa, vetää vertoja, riikää) kuvaa ihmisten kykyä yhdistää käytekävissä olevat resurssit oman elämän tavoikeisiin. Suomessa pärjäämisen kulkuuri on perinteisesi korkealle arvostekua: on kunniallista pärjätä omillaan ja olla hakeutumaka avun piiriin Kunnian kenkä ja selviytymisen eetos (KorKeinen) 37

38 Selviytyminen voidaan nähdä henkiinjäämisenä, päivästä toiseen sinnikelynä, toiveena ihmisarvoisesta elämästä, kohtuullisena terveytenä, riikävänä ja ravitsevana ruokana, käteisenä rahana ja virkistäytymisenä tai itsensä toteukamisena Selviytymistä on analysoitu esimerkiksi resilienssin, toimintakyvyn ja mahdollisuuksien sekä hyvinvoinnin erilaisten ulokuvuuksien avulla (Isola & Turunen 2014, 7). Resilienssillä viitataan psykologian käsikeenä ihmisten kimmoisuuteen osana selviytymisen kokemusta Merkitsee kykyä palautua iskuista huolimaka (Echterling & Stewart 2008, 192). Resilienssi ja kyky selviytyä vaihtelevat merkikäväsi. Vahva sietokyky helpokaa elämän vastoinkäymisten kohtaamista. Myönteinen suhde tulevaisuuteen (Saari 2015) ja ihmissuhteet sekä niiden mukanaan tuoma kunnioitus ja rakkaus (Kainulainen 2014a) ylläpitävät myönteistä suhtautumista elämään. 38

39 Aineistot ja menetelmät 1. Leipäjonoaineisto (N=3474), SUMU- hankkeen aineisto (N=526), pilobtutkimus Kuopiossa (N=100) (Laipio ym. 2014). Mukana 7 kaupunkia Kuopio: Vuorikatu 82, Pyörönkaari 18, Helsinki: HDL1 37, HDL2 28, HDL3 5, Helsinki 105 Tampereen Nervi 107, Hämeenlinna 21, Kotka 11, Kouvola 12, Oulu 81, Joensuu Kelan kansalaiskysely (N=1006),

40 Suonensisäisiä huumeita käykävät Toistaiseksi vähiten kartoiteku huono- osaisuuden notkelma Muiden huono- osaisuuteen liikyvien ongelmien ohella huumeongelma Heidät on tavoiteku neulanvaihtopisteiden (virallisesi terveysneuvontapisteiden) kauka 40

41 Huono- osaisuuden notkelmien vertailu Verrataan ruoka- avussa ja neulanvaihtopisteissä käyvien perusjakaumia Neulanvaihtopisteissä asioi huomakavan vähän iäkkäämpää väestöä Toisaalta ruoka- avussa käy huomakavan paljon iäkkäämpää väestöä Vertailu on tehty alle 56- vuoiaiden kesken 41

42 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ikä Leipäjono 10,7 19,2 27,6 42, HuumeidenkäyKäjät 18,1 49,1 26,2 6,7 42

43 Sukupuoli 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Leipäjono 52,2 47,8 HuumeidenkäyKäjät 66,1 33,9 Mies Nainen 43

44 Koulutus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Leipäjono 32,6 46,8 20,5 HuumeidenkäyKäjät 54,8 37,8 7,4 Perus- tai kansakoulu Lukio tai ammabkoulu Opisto tai korkeakoulu 44

45 Työmarkkina- asema 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Leipäjono 11,1 15,4 49,9 11,0 12,5 HuumeidenkäyKäjät 19,8 11,8 42,0 6,3 20,0 Kotona Eläkeläinen Työtön tai lomauteku Opiskelija Töissä 45

46 Asuminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Leipäjono 7,5 9,3 73,3 9,9 HuumeidenkäyKäjät 31,0 5,3 58,6 5,1 Asunnoton/tukiasunto Kunnan vuokra Muu vuokra Omistus 46

47 KoItalouden aikuisten lukumäärä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Leipäjono 57,1 42,9 HuumeidenkäyKäjät 58,8 41,2 Aikuisia 1 2 tai useampi 47

48 KoItalouden lasten lukumäärä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Leipäjono 58,5 17,7 23,9 HuumeidenkäyKäjät 70,2 7,5 22,3 Lapsia 0 1 lapsi 2 tai useampi 48

49 Käteen jäävä tulo kuukaudessa (pakollisten menojen jälkeen) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Leipäjono 20,8 23,7 30,0 15,0 10, yli 500 HuumeidenkäyKäjät 17,7 12,5 21,5 28,6 19,6 49

50 Pärjääminen Verrataan koekua pärjäämistä: Pärjään elämässäni (1 Täysin eri mieltä 5 Täysin samaa mieltä) Sukupuolen mukaan Iän mukaan 50

51 Pärjääminen sukupuolen mukaan 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mies 6,30 % 14,80 % 15,80 % 40,60 % 22,50 % Leipäjono Nainen 4,60 % 16,90 % 12,30 % 40,70 % 25,50 % Suonensisäisten mies nainen 6,50 % 8,50 % 18,60 % 20,10 % 17,40 % 8,50 % 38,50 % 46,30 % 18,90 % 16,50 % Täysin eri mieltä Osin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osin samaa mieltä Täysin samaa mieltä 51

52 ,5 % ,6 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 15,8 % 15,9 % 11,7 % 16,2 % 44,4 % 38,2 % 26,5 % 27,2 % Pärjääminen iän mukaan Leipäjono ,6 % 7,8 % 14,6 % 16,6 % 16,4 % 12,6 % 41,9 % 39,9 % 21,4 % 23,1 % Täysin eri mieltä Osin eri mieltä ,1 % 15,3 % 13,1 % 39,2 % 26,4 % Ei samaa eikä eri mieltä Osin samaa mieltä Yli 65 6,7 % 12,9 % 15,0 % 27,8 % 37,6 % Täysin samaa mieltä ,0 % 21,6 % 11,4 % 44,3 % 14,8 % Suonensisäisten ,5 % 6,2 % 19,2 % 18,6 % 12,4 % 15,9 % 40,3 % 40,6 % 22,5 % 16,7 % ,3 % 18,8 % 18,8 % 37,5 % 18,8 % 52

53 Hyvinvoinnin eri ulokuvuuksien vertailu HyvinvoinImuuKujien keskiarvovertailu Vertailuaineistona Kelan kansalaiskysely LaskeKu erotus/etäisyys koko väestön keskiarvoon jokaisen koekua hyvinvoinia kuvaavan muukujan kohdalla 53

54 54

55 55

56 56

57 Tuloksia Ruoka- avussa käyvät ja suonensisäisten huumeiden käytäjät ovat kautaaltaan muuta väestöä heikommassa asemassa elintasonsa, elämänlaatunsa ja elämäntapansa suhteen. Näiden notkelmien etäisyys koko väestöön on eri hyvinvoinnin mikareilla mitakuna selkeä (pl. tulevaisuususko huumeidenkäykäjillä parempi) Ruoka- avussa käyvät ovat kaikilla mitareilla mitatuna neulanvaihtopisteissä käyviä paremmin voivia (pl. huumeidenkäykäjät kokevat voivansa huolehia veloistaan hieman leipäjonoissa käyviä paremmin) Huono- osaisuuden kokemus on yhtä rajua molemmilla ryhmillä Kokonaisuudessa miesten koeku huono- osaisuus on syvempää ruoka- avussa ja naisten neulanvaihtopisteissä HuumeidenkäyKäjien luokamus muihin ihmisiin ja viranomaisiin on huomakavan heikkoa 57

58 Koetun hyvinvoinnin vertailu Koetusta hyvinvoinnista muodosteku summamuukuja (suurin arvo, paras hyvinvoini) Vertaillaan alle 56- vuoiaita Oletko tuntenut itsesi tyytyväiseksi (viimeisen kuukauden aikana): Elämään Elintasoon Fyysiseen terveyteen Henkiseen terveyteen 58

59 Elämään tyytyväisyys, elintasoon tyytyväisyys, fyysiseen terveyteen ja henkiseen terveyteen tyytyväisyys, summamuuttujan keskiarvot (ruoka-apu sininen) 59

60 Tulokset Koetun hyvinvoinnin summamuukujan keskiarvot ovat järjestäen ruoka- avussa käyvillä suonensisäisiä huumeita käykäviä korkeammalla tasolla niin miehillä kuin naisilla ja kaikissa muissa paitsi vuoiaiden ikäryhmässä. Leipäjonoissa käyvien hyvinvoinikokemus on matalampaa iän myötä siinä missä suonensisäisten huumeiden käykäjillä hyvinvoini on korkeimmillaan vanhimmassa ikäryhmässä. Nuorimmat leipäjonoissa kävijät kokevat hyvinvoininsa paremmaksi kuin vanhemmat ja huomakavasi paremmaksi kuin huumeita käykävät ikätoverinsa. Korkeampi koulutus ei lisää koekua hyvinvoinia ja tasoero notkelmien välillä säilyy koulutusryhmien mukaan. Työmarkkina- aseman mukaan paras koeku hyvinvoini on opiskelevilla suonensisäisten huumeiden käykäjillä ja työssä käyvillä leipäjonoissa käyvillä. Omitusasuminen lisää erityisesi leipäjonoissa käyvien hyvinvoinia. Suonensisäisiä huumeita käykävillä Ilanne on päinvastainen. Molemmissa huono- osaisuuden notkelmissa elävillä suurin käteenjäävä tulo on yhteydessä korkeimpaan hyvinvoinnin kokemukseen. 60

61 Yhteenvetoa Pärjäämisen ja hyvinvoinnin kokemukset kulkevat käsi kädessä kahdessa huono- osaisuuden notkelmassa Vertailu kansalaiskyselyyn osoikaa, ekä kyseessä on todelliset huono- osaisuuden notkelmat: Köyhyys on molemmissa vallitseva tekijä Ikä on selkein kahta huono- osaisuuden notkelmaa erokeleva tekijä ja se on selväsi yhteydessä sukupuoleen Muut taustatekijät viikaavat kasautuneeseen huono- osaisuuteen (vrt. ArIkkelimme kasautuneesta huono- osaisuudesta) 61

62 KIITOS 62

63 Mies Nainen Turku Mikaelin seurakunta 32,1 67,9 Jyväskylä Huhtasuon elämän leipä 33,3 66,7 LahI Takatasku 33,3 66,7 Vantaa Korson Helluntaiseurakunta 37,0 63,0 Seinäjoki (Pohjanmaa) 37,7 62,3 Vantaan ruoka- apu 37,9 62,1 Mikkeli Pelastusarmeija 37,9 62,1 63