Tulkkauspalvelujen kilpailutuksen kysymykset ja vastaukset

Tulkkauspalvelujen kilpailutuksen kysymykset ja vastaukset Palveluntuottajan vastuulla on lukea huolellisesti kaikki kysymyksiin annetut vastaukset ja ottaa ne huomioon tarjousta tehdessään. Muutokset ja korjaukset: Ruotsinkielisessä Hintalomakkeessa (liite 6, puhevammaisten tulkit) havaittiin käännösvirhe ja virheellinen lomake vaihdettiin Kelan internet-sivuille 21.1.2010 klo 15.45. Pisteytysmuiston (liite 11) Saatavuus-kohdassa on ilmoitettu väärä maksimipistemäärä (ks. kysymys 10.1). Osasta Tulkkauspalvelun saatavuus -lomakkeista (liite 8 a, b, c, d ja e) puuttui esimerkki (ks. kysymys 7.8). Ruotsinkielisessä Hinnoittelun perusteet lomakkeella (liite 7) on käännösvirhe perustusehtoja koskevassa taulukossa. Ohessa korjattu taulukko. Tolkningsuppdragets längd mindre än 5 arbetsdagar 5 arbetsdagar eller mera Faktureras 0 % Faktureras 50 % Faktureras 100 % annullering minst 2 vardagar (48 h) innan tolkningsuppdraget skulle ha inletts annullering minst 5 vardagar (120 h) innan tolkningsuppdraget skulle ha inletts annullering minst 24 timmar innan tolkningsuppdraget skulle ha inletts annullering minst 2 vardagar (48 h) innan tolkningsuppdraget skulle ha inletts annullering mindre än 24 timmar innan tolkningsuppdraget skulle ha inletts annullering mindre än 2 vardagar innan tolkningsuppdraget skulle ha inletts Viikon 7 alussa julkaistaan vielä vastaukset mm. alihankintaa koskeviin sekä eräisiin muihin kysymyksiin. Palveluntuottajan vastuulla on tutustua myös näihin kysymyksiin ja vastauksiin. Kysymysten ryhmittely 1 Etusijajärjestys... 2 2 Välitysjärjestelmä... 3 3 Opiskelutulkkaus... 4 4 Tulkkauspalvelujen vastuuhenkilö... 7 5 Sijaisjärjestelmä... 8 6 Tulkkaustapahtumien peruutukset... 9 7 Tulkkauspalvelun saatavuus... 9 8 Laskutus... 12 9 Hinnat ja hinnoittelut... 13 10 Pisteytys... 17 11 Sopimusmalli... 18 12 Tarjoukseen liitettävät asiakirjat ja todistukset... 20 13 Palveluntuottajan henkilöstö... 23 14 Vakuutukset... 26 15 Tulkkiopiskelijat... 27 16 17 Tarjousten antaminen... 27 Muut kysymykset... 28

2 1 Etusijajärjestys 1.1 Kysymys: Tarjouspyynnön mukaan etusijajärjestyksestä voidaan poiketa, mikäli tulkin yhdensuuntainen matka lähtöpisteestä tulkkauksen tapahtumapaikalle on yli 30 km. Lähtöpisteeksi katsotaan ensisijaisesti tulkin profiilissa ilmoitettu toimipiste, josta tulkki lähtee tulkkaustapahtumaan. Hinnoittelun perusteissa (liite 7) sanotaan kuitenkin, että matkakulut korvataan todellisen lähtö- ja saapumispaikan mukaisesti. Miten toimitaan, jos profiilissa ilmoitettu tulkin toimipiste ja todellinen lähtö- tai saapumispaikka ei ole sama osoite? Miten vältetään, ettei etusijajärjestyksestä poiketa perusteettomasti, mikäli tulkin profiilissa ilmoitettu toimipiste ja todellinen lähtö- tai saapumispaikka eivät olekaan sama? Vastaus: Välityskeskus välittää tulkkaustilaukset palveluntuottajille tuotekohtaisen etusijajärjestyksen mukaan. Ensisijaisesti tulkkaustilaus välitetään sellaiselle vapaana olevalle asiakkaan profiilin mukaista palvelua tarjoavalle palveluntuottajalle, joka on tarjonnut palvelua paikkakunnalle, jossa tulkkaus tapahtuu, ja saanut parhaan sijoituksen. Välityskeskus voi poiketa etusijajärjestyksestä, jos parhaan sijoituksen saaneen palveluntuottajan tulkin yhdensuuntainen matka lähtöpisteestä tulkkauksen tapahtumapaikalle on yli 30 kilometriä. Lähtöpisteeksi katsotaan ensisijaisesti tulkin profiilissa ilmoitettu toimipiste. Tilauksen välityshetkellä välityskeskus voi katsoa lähtöpisteeksi myös tulkin edellisen tulkkaustapahtuman sijaintipaikan. Matkakulut korvataan todellisen lähtö- ja saapumispaikan mukaisesti. Matkakulut korvataan tulkin toimipisteeltä tulkkauspaikalle ja takaisin vain, jos tulkin toimipiste on todellinen lähtö- ja saapumispiste. Tulkki raportoi tulkkaustapahtuman jälkeen välitysjärjestelmään matkaan kuluneen ajan sekä matkan pituuden. 1.2 Kysymys: Tuleeko yhden palveluntuottajan kaikilla tulkeilla olla sama toimipiste (yrityksen toimisto) vai voiko kaikilla tulkeilla olla eri paikka toimipisteenä (esimerkiksi tulkin koti), mikäli tulkki pääasiallisesti käy tulkkauskeikoilla kotoa käsin? Vastaus: Kaikilla palveluntuottajan tulkeilla voi olla eri toimipiste. Palveluntuottaja ilmoittaa tulkin toimipisteen välitysjärjestelmään kirjattavassa tulkin profiilitiedoissa. 1.3 Kysymys: Tuleeko tulkin toimipiste ilmoittaa katuosoitteen tarkkuudella? Vastaus: Tulkin toimipiste tulee ilmoittaa katuosoitteen tarkkuudella. 1.4 Kysymys: Korvataanko matkat todellisten mukaan vai laskennallisesti profiilissa ilmoitetun toimipisteen mukaan? Mikäli matka korvataan todellisten mukaan, miten tulkin tulee etukäteen ilmoittaa sijaintinsa tai lähtö-/saapumispaikkansa, jotta 30 kilometrin sääntö voidaan ottaa oikeilla perusteilla huomioon. Vastaus: Matkakulut korvataan todellisen lähtö- ja saapumispaikan mukaan. Matkakulut korvataan tulkin toimipisteeltä tulkkauspaikalle ja takaisin vain, jos tulkin toimipiste on todellinen lähtö- ja saapumispiste. Tulkki raportoi tulkkaustapahtuman jälkeen välitysjärjestelmään matkaan kuluneen ajan sekä matkan pituuden. Tilauksen välityshetkellä tulkin lähtöpisteeksi katsotaan ensisijaisesti tulkin profiilissa ilmoitettu toimipiste. Tilauksen välityshetkellä välityskeskus voi katsoa lähtöpisteeksi myös tulkin edellisen tulkkaustapahtuman sijaintipaikan. 1.5 Kysymys: Voiko tulkki ilmoittaa toimipisteeksensä esimerkiksi rautatieaseman tms. keskeisellä paikalla olevan sijainnin, josta matka-ajat ja -kustannukset lasketaan, mikäli haluaa varmistaa, ettei 30 kilometrin sääntö vie tarpeettomasti tulkkauskeikkoja muille palveluntuottajille? Vastaus: Tulkin toimipiste ilmoitetaan välitysjärjestelmään kirjattavassa tulkkiprofiilissa. Toimipisteeksi on ilmoitettava se todellinen toimipiste, josta tulkki lähtee tulkkaustapahtumaan, jotta välityskeskus osaa tilausta välittäessään arvioida tulkin matkaan kuluvan ajan oikein. Lähtöpisteeksi tilauksen välityshetkellä voidaan katsoa myös edellisen tulkkaustapahtuman sijaintipaikka.

3 1.6 Kysymys: Miten vältetään, ettei etusijajärjestyksestä poiketa perusteettomasti, mikäli tulkin profiilissa ilmoitettu toimipiste ja todellinen lähtö- tai saapumispaikka ei olekaan yhteneväinen? Vastaus: Välityskeskus välittää tulkkaustilaukset palveluntuottajille tuotekohtaisen etusijajärjestyksen mukaan. Ensisijaisesti tulkkaustilaus välitetään sellaiselle vapaana olevalle asiakkaan profiilin mukaista palvelua tarjoavalle palveluntuottajalle, joka on tarjonnut palvelua paikkakunnalle, jossa tulkkaus tapahtuu, ja saanut parhaan sijoituksen. Välityskeskus voi poiketa etusijajärjestyksestä, jos parhaan sijoituksen saaneen palveluntuottajan tulkin yhdensuuntainen matka lähtöpisteestä tulkkauksen tapahtumapaikalle on yli 30 kilometriä. Lähtöpisteeksi katsotaan ensisijaisesti tulkin profiilissa ilmoitettu toimipiste. Tilauksen välityshetkellä välityskeskus voi katsoa lähtöpisteeksi myös tulkin edellisen tulkkaustapahtuman sijaintipaikan. 1.7 Kysymys: Tarjouspyynnössä mainitaan, että etusijajärjestyksestä voidaan poiketa esimerkiksi sijaintiin tai erityiseen ammattitaitoon liittyvistä seikoista johtuen. Kirjataanko poikkeamat etusijajärjestyksestä ja ovatko tähän liittyvät tilastot julkisia? Vastaus: Välityskeskuksen tehtävänä on välittää tilaukset palveluntuottajille tuotekohtaisen etusijajärjestyksen mukaan ja etsiä asiakkaalle sopiva vapaana oleva tulkki. Kela ohjeistaa ja valvoo välityskeskusten toimintaa. 1.8 Kysymys: Tulkin yhdensuuntainen matka lähtöpisteestä tulkkauksen tapahtumapaikalle on yli 30 km. Lähtöpisteeksi katsotaan ensisijaisesti tulkin profiilissa ilmoitettu toimipiste, josta tulkki lähtee tulkkaustapahtumaan. Lähtöpisteeksi voidaan katsoa myös edellisen tulkkaustapahtuman sijaintipaikka. Jos edellinen tilaus peruuntuu, voidaanko tulkilta peruuttaa tällä perusteella seuraava tilaus? Jos näin voidaan tehdä, noudatetaanko kuitenkin peruutusehtoja? 30 km on lyhyt matka. Pääkaupunkiseudulla tämä matka ylittyy pääsääntöisesti kaikissa tilauksissa. Tarkoittaako tämä kohta sitä, että etusijajärjestys ohitetaan pääsääntöisesti aina ja valitaan aina halvin tuottaja riippumatta kilpailutusjärjestyksestä? Vastaus: Tulkilta ei peruta jo kalenteriin tehtyjä varauksia, jos edellinen tilaus peruuntuu ja tulkin yhdensuuntaisen matkan pituus lähtöpisteestä muuttuu. 2 Välitysjärjestelmä 2.1 Kysymys: Kuka vastaa vahingoista, jos välitysjärjestelmä ei toimi? Vastaus: Mahdollinen vahingonkorvausvelvollisuus tutkitaan tapauskohtaisesti. 2.2 Kysymys: Sopimusluonnoksessa mainitaan tulkkien kalenteritietojen päivitys. Tuleeko palveluntarjoajan tulkkien kalenteritiedot olla välityksen käytössä? Vastaus: Palveluntuottaja merkitsee välitysjärjestelmään omien tulkkiensa kalentereihin tulkkien käytettävissä olevat ajat. Tulkkien käytettävissä olevat resurssit tulee ilmoittaa riittävän ajoissa, myöhemmin tarkemmin sovittavaan määräaikaan mennessä. 2.3 Kysymys: Koska tulkkauspalvelun asiakkaat siirtyvät uuteen tilausjärjestelmään ja pystyvät tekemään tilauksia? Eivät ennen 1.9.2010? Vastaus: Asiakkaat voivat tehdä tilauksia Kelan välityskeskusten kautta 1.9.2010 lukien. Ennen 1.9.2010 asiakkaat tekevät tilaukset kuntiin. 2.4 Kysymys: Määritelläänkö alueet, joilla tulkki tekee tulkkauksia, tietokantaan syötettävässä profiilissa? Vastaus: Palveluntuottaja ilmoittaa jo tarjouskilpailussa ne kunnat, joissa tuottaja tarjoaa tulkkauspalvelua. Tulkkikohtaisia palvelualueita ei ole mahdollista määritellä.

4 2.5 Kysymys: Prosessikuvauksen mukaan välityskeskus etsii ja varaa sopivan tulkin ohjelmallisesti/käsin. Mitä tarkoittaa, että varaa tulkin käsin? Onko vaarana, että välitysjärjestelmä ei toimi 1.9.2010 mennessä? Vastaus: Välitysjärjestelmä tarjoaa ohjelmallisesti etusijajärjestys huomioiden tilaukseen ja asiakkaan profiiliin sopivia vapaana olevia tulkkeja. Jos välitysjärjestelmä ei tarjoa asiakkaan tilaukseen sopivaa vapaana oleva tulkkia, välittäjä voi joutua esimerkiksi ottamaan yhteyttä tulkkauspaikkakunnalle tarjonneisiin palveluntuottajiin ja tiedustelemaan heidän mahdollisuuttaan tulkata välitettävänä oleva tilaus. Välitysjärjestelmä on välityskeskusten käytössä 1.9.2010 mennessä. 2.6 Kysymys: Prosessikuvauksessa lähtee suoraan nuoli tulkkiin, joka tekee sovitun tulkkauksen. Tässä kohdassa tulkkipalveluntuottaja ohitetaan täysin. Onhan niin, että tuottajalla työnantajana on tulkkien reaaliaikaiset kalenterit käytössään ja samat tiedot tulevat samaan aikaan sekä tulkille että palveluntuottajalle? Vastaus: Palveluntuottaja merkitsee välitysjärjestelmään omien tulkkiensa kalentereihin tulkkien käytettävissä olevat ajat. Palveluntuottaja näkee omien tulkkiensa kalenterit reaaliaikaisina 2.7 Kysymys: Tuleeko asiakkaiden ja tulkkien profiileihin mahdollisuus valita, käytetäänkö vain opastusta tai vain taktiilia? Kaikki tulkit eivät tee molempia, vaikka ovatkin erikoistuneet kuurosokeiden tulkkaukseen. Vastaus: Profiileissa on mahdollisuus valita käytetäänkö vain opastusta tai vain taktiilia. 3 Opiskelutulkkaus 3.1 Kysymys: Kuinka sijaisuudet järjestetään, jos tulkki esimerkiksi sairastuu? Vastaus: Ensisijaisesti palveluntuottaja etsii sijaisen omien tulkkiensa joukosta. Jos tämä ei onnistu, niin silloin palveluntuottaja ilmoittaa peruuntumisesta mahdollisimman pian välityskeskukseen. Välityskeskus yrittää löytää uuden tulkin. 3.2 Kysymys: Miten maksetaan opiskelutulkkauksissa peruutuksissa jotka koskevat esim. seuraavan viikon tunteja? Esimerkkinä; kouluttaja ilmoittaa että ensi viikon tunnit ovat itsenäistä työskentelyä, ei oppitunteja koko viikkoon. Vastaus: Lyhytaikaisissa opiskelutulkkauksen peruutustilanteissa tilauksen peruuntuminen korvataan yleisten peruutusehtojen mukaisesti. 3.3 Kysymys: Jos opiskelutulkkaus välitetään lukuvuodeksi kerrallaan, mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Jaetaanko opiskelutulkkaukset uudestaan aina lukuvuoden jälkeen? Vastaus: Opiskelutulkkaustilaus välitetään palveluntuottajalle lukuvuodeksi kerrallaan. Lukuvuoden jälkeen opiskelutulkkaustilaus välitetään uudelleen ja se voidaan välittää eri palveluntuottajalle. 3.4 Kysymys: Opiskelutulkkauksen peruutusehto on kaksi viikkoa ennen työn alkua, jos koko tilaus peruuntuu ennen opintojen alkamista tai juuri niiden alettua tai opiskelu keskeytyy kokonaan. Opiskelutulkkauksen peruutustilanteissa tai keskeyttämistapauksissa Kela korvaa pääsääntöisesti opiskelutulkkauksen yhden kuukauden työn. Korvataanko siis kaksi viikkoa vai kuukausi ja missä tapauksissa? Vastaus: Kela korvaa pääsääntöisesti opiskelutulkkauksen yhden kuukauden työn, jos koko tilaus peruuntuu ennen opintojen alkamista tai juuri niiden alettua tai opiskelu keskeytyy koko-

naan. Korvauksessa otetaan huomioon tapauskohtaisesti myös muun muassa se, onko opiskelutulkkaus ollut päätoimista ja onko tulkki saanut korvaava työtä. Kela ei korvaa peruuntuneesta tilauksesta samalta ajalta kuin tulkille maksetaan uudesta tilauksesta. Päällekkäislaskutusta ei sallita. 3.5 Kysymys: Hinnoittelun perusteissa (liite 7) ilmoitetaan, ettei Kela pääsääntöisesti korvaa opiskelutulkkaukseen liittyviä matka- ja majoituskuluja tai päivärahoja, ja että näiden korvaamisesta sovitaan aina erikseen. Korvaako Kela opiskelutulkkien matkakustannukset, vai kuinka tulkkaus järjestetään kaukana sijaitsevaan kouluun? Vastaus: Kela ei pääsääntöisesti korvaa opiskelutulkkauksen matkakuluja tulkkauspaikalle ja sieltä takaisin. Näiden korvaamisesta sovitaan aina erikseen tapauskohtaisesti Kelan ja palveluntuottajan kesken. 3.6 Kysymys: Oppilaitoksella on ollut vakiintunut käytäntö itse hoitaa tulkkausjärjestelyt oppilaitoksen omien tulkkiresurssien lisäksi myös ulkopuolelta tilattavien tulkkiresurssien suhteen. Voidaanko samaa hyväksi todettua käytäntöä jatkaa, eli voiko oppilaitos hoitaa toimintaansa kuuluvan yleistulkkauksen ilman välityskeskuksen käyttöä ja säästää näin välityskuluissa? Onko kilpailutuksen jälkeen mahdollista neuvotella ja laatia puitesopimus tai vastaava yleistulkkauksen kokonaisvaltaiseksi järjestämiseksi oppilaitoksessa? Vastaus: Kelan järjestämisvastuulle kuuluvat vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain mukaiset asiakkaiden tulkkaustilaukset tehdään välityskeskusten kautta. Välityskeskus etsii tilaukseen ja asiakkaan profiiliin sopivan vapaana olevan tulkin etusijajärjestys huomioiden. 3.7 Kysymys: Millä tarkkuudella asiakkaat toimittavat opiskelutulkkaustilaukset välityskeskukseen? Toimittavatko he vain esim. lukuvuoden tiedot, ja palveluntarjoaja, jonka vastuulla on järjestää tulkkaus, huolehtii paikalle tulkit ja raportoi välityskeskukseen toteutuneet tunnit? Vai toimittavatko opiskelijat tilauksensa mahdollisimman tarkasti (esim. tunnit/viikko tai tunnit/kuukausi) jo ennen opiskelunsa alkua? Vastaus: Opiskelija tekee opiskelutulkkaustilauksen välityskeskukseen. Välityskeskus etsii tilaukseen ja asiakkaan profiiliin sopivan vapaana olevan tulkin etusijajärjestys huomioiden. Ennen tulkin varaamista välityskeskus ottaa yhteyttä palveluntuottajaan, joka hyväksyy välittäjän tarjoaman opiskelutulkkaustilauksen ja ilmoittaa kuka tulkeista hoitaa opiskelutulkkauksen. Välityskeskus lukitsee varatun tulkin kalenterin arkipäiviltä lukuvuoden ajalta. Kun opiskelija ilmoittaa lukujärjestyksen välityskeskukseen, välityskeskus vapauttaa tulkin kalenterista lukujärjestyksen ulkopuoliset tunnit. Opiskelija toimittaa lukujärjestyksen välityskeskukseen opintojaksojen vaihtuessa heti sen saatuaan, kuitenkin viimeistään tiettyyn määräaikaan mennessä. Tulkki raportoi tehdyt tulkkaustunnit välitysjärjestelmään. 3.8 Kysymys: Tuleeko tietyn opiskelutulkkauksen järjestämisestä (kokonaisuutena) tilaus palveluntuottajalle, ja palveluntuottaja, esim. yritys, hoitaa itse omat tulkkinsa tarvittaviksi tunneiksi paikalle, vai välittääkö välityskeskus kaikki tulkattavat tunnit erikseen palveluntuottajan tulkeille? Vastaus: Opiskelija tekee opiskelutulkkaustilauksen välityskeskukseen. Välityskeskus etsii tilaukseen ja asiakkaan profiiliin sopivan vapaana olevan tulkin etusijajärjestys huomioiden. Ennen tulkin varaamista välityskeskus ottaa yhteyttä palveluntuottajaan, joka hyväksyy välittäjän tarjoaman opiskelutulkkaustilauksen ja ilmoittaa kuka tulkeista hoitaa opiskelutulkkauksen. Välityskeskus lukitsee varatun tulkin kalenterin arkipäiviltä lukuvuoden ajalta. Kun opiskelija ilmoittaa lukujärjestyksen välityskeskukseen, välityskeskus vapauttaa tulkin kalenterista lukujärjestyksen ulkopuoliset tunnit. 5

3.9 Kysymys: Hankittavan palvelun kuvauksessa (liite 1) sanotaan, että välityskeskus arvio tarpeen käyttää kahta tulkkia. Päteekö tämä myös opiskelutulkkauksissa, vai voiko palveluntarjoaja määritellä, missä opiskelutulkkaustilanteissa tarvitaan yhtä ja missä kahta tulkkia? Vastaus: Opiskelutulkkaus järjestetään pääsääntöisesti paritulkkauksena. Kahden tulkin käytöstä sovitaan opiskelijakohtaisesti asiakkaan, välityskeskuksen ja palveluntuottajan kanssa. Kela ohjeistaa välityskeskuksia. 3.10 Kysymys: Peruuko opiskelija tulkkaustuntejaan välityskeskuksen kautta vai suoraan palveluntarjoajalle? Vastaus: Opiskelija ilmoittaa peruutuksesta pääsääntöisesti välityskeskukseen, joka lähettää palveluntuottajalle tiedon tilauksen peruuntumisesta. 3.11 Kysymys: Jos oppilaitoksen opiskelijoiden ja henkilökunnan opinto-, tutustumis- tutkimusym. matkoihin liittyy tulkkausta, miten matka- ym. kulut maksetaan? Vastaus: Opiskelutulkkausta ovat myös osana opiskeluun kuuluvaa työskentelyä kouluaikana tehtävät retket ja muut vastaavat opiskeluun liittyvät tilaisuudet. Kela ei pääsääntöisesti korvaa opiskelutulkkaukseen liittyviä matka- ja majoituskuluja tai päivärahoja. Näiden korvaamisesta sovitaan aina erikseen tapauskohtaisesti Kelan ja palveluntuottajan kesken. 3.12 Kysymys: Miten määritellään tulkkaustapahtuman alku opiskelutulkkauksessa? Katsotaanko opiskelutulkkauksessa tulkkaustapahtuma päiväkohtaisesti vai oppitunneittain? Esimerkiksi: Lukujärjestyksen mukaan opiskelua on seuraavana päivänä kello 8-16. Jos opiskelija ilmoittaa klo 15 ettei tule seuraavana päivänä ollenkaan viimeiselle tunnille, joka on 15.15 16.00 Onko tässä esimerkissä laskutusoikeus 100% vai 50 %? Eli katsotaanko tulkkaustapahtuman aluksi opiskelutulkkauksessa lukujärjestyksen mukainen koulupäivän alku vai yksittäisen oppitunnin alku? Vastaus: Lyhytaikaisissa opiskelutulkkauksen peruutustilanteissa tilauksen peruuntuminen korvataan yleisten peruutusehtojen mukaisesti. Peruutusaika lasketaan siitä, kun tieto on lähetetty palveluntuottajalle. Opiskelutulkkauksessa tulkkaustapahtuman aluksi katsotaan lukujärjestyksen mukaisen yhtämittaisen koulupäivän alku, ei yksittäisen oppitunnin alku. 3.13 Kysymys: Opiskelutulkkauksen kielivaihtoehtoina on suomi, ruotsi, suomalainen vk ja suomenruotsalainen vk. Miten huomioidaan englannin, saksan ja esimerkiksi ranskan kielten oppituntien tulkkaus ja laskutus? Vastaus: Kela maksaa vieraiden kielten oppitunneilla tulkkaamisesta kielilisän. Kielilisää maksetaan vieraan kielen tulkkauksesta. Vieraan kielen tulkkauksella tarkoitetaan muun kielen tulkkausta kuin suomi, ruotsi, suomalainen viittomakieli tai suomenruotsalainen viittomakieli. 3.14 Kysymys: Voiko opiskelutulkkausta tarjota ja ottaa vastaan, mikäli ei pysty tulkkaamaan (kirjoitustulkkaamaan) vieraita kieliä? Vastaus: Palveluntuottaja voi tarjota opiskelutulkkausta, vaikka ei pysty tulkkaamaan vieraita kieliä. Välityskeskus etsii tilaukseen ja asiakkaan profiiliin sopivan vapaana olevan tulkin etusijajärjestys huomioiden. Ennen tulkin varaamista välityskeskus ottaa yhteyttä palveluntuottajaan, joka hyväksyy välittäjän tarjoaman opiskelutulkkaustilauksen ja ilmoittaa kuka tulkeista hoitaa opiskelutulkkauksen. Vieraan kielen tunnit voidaan tapauskohtaisesti tarjota eri palveluntuottajalle kuin muun opiskelutulkkauksen tunnit. 3.15 Kysymys: Saako vieraiden kielten oppitunneilla tulkkaamisesta kielilisän, vai koskeeko kielilisä vain vieraalla kielellä tapahtuvaa opetusta, joka ei kuitenkaan ole varsinaisesti kyseisen kielen oppitunti? Vastaus: Kela maksaa vieraiden kielten oppitunneilla tulkkaamisesta kielilisän. Kielilisää 6

7 maksetaan vieraan kielen tulkkauksesta. Vieraan kielen tulkkauksella tarkoitetaan muun kielen tulkkausta kuin suomi, ruotsi, suomalainen viittomakieli tai suomenruotsalainen viittomakieli. 3.16 Kysymys: Miten toimitaan, jos kuuro asiakas haluaa kesken lukuvuotta, että vieraiden kielten tunnit kirjoitustulkataan, eikä kirjoitustulkkausta ole sovittu opiskelutulkkausta vastaanotettaessa tai haluaa esimerkiksi aloittaa uuden kielen opiskelun aikana, voiko tilausta muuttaa kesken kauden? Kenen tulee tilata tulkki tässä tapauksessa? Vastaus: Opiskelijan tekemät muutokset opiskelutulkkaustilaukseen katsotaan aina tapauskohtaisesti. Opiskelija ottaa muutostarpeiden osalta yhteyttä välityskeskukseen. Ensisijaisesti välityskeskus ottaa yhteyttä valittuun palveluntuottajaan ja tiedustelee, onko palveluntuottajan mahdollista löytää omien tulkkiensa joukosta jo valitun tulkin rinnalle muutoksiin sopiva toinen tulkki, jonka olisi esim. mahdollista kirjoitustulkata vieraan kielen tunnit. Jos tämä ei onnistu, niin silloin välityskeskus voi tarjota vieraan kielen tuntien tulkkauksen eri palveluntuottajalle kuin muun opiskelutulkkauksen tunnit. 3.17 Kysymys: Tarkoitetaanko kouluajalla etukäteen saatujen lukujärjestysten mukaisia kouluaikoja? Vastaus: Opiskelutulkkausta ovat myös osana opiskeluun kuuluvaa työskentelyä kouluaikana tapahtuvat retket ja muut vastaavat opiskeluun liittyvät tilaisuudet. Kouluaika kattaa koulun järjestämät retket ja muut vastaavat opiskeluun liittyvät tilaisuudet. 3.18 Kysymys: Syksyllä jatkuvat opiskelutulkkaukset jo elokuun alussa, jolloin jo keväällä olleet tulkit jatkavat opiskelutulkkeina. Saavatko nämä tulkit jatkaa tulkkeina lukukauden/lukuvuoden loppuun asti riippumatta kilpailutusjärjestyksestä? Vai vaihdetaanko tulkit 1.9 kilpailutusjärjestyksen mukaisiksi? Vastaus: Kunta vastaa tulkkauspalvelun järjestämisestä ennen 1.9.2010. Jos palveluntuottaja on ennen 1.9.2010 sopinut kunnan kanssa opiskelutulkkauksen syksylle 2010, niin Kela suorittaa kunnan ja palveluntuottajan sopiman korvauksen opiskelutulkkauksesta palveluntuottajalle 1.9.-31.12.2010 väliseltä ajalta (ks. Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta HE 220/2009 vp 30 ). Kevätlukukaudelle 2011 välityskeskus etsii tilaukseen ja asiakkaan profiiliin sopivan vapaana olevan tulkin etusijajärjestys huomioiden. 4 Tulkkauspalvelujen vastuuhenkilö 4.1 Kysymys: Merkitäänkö puhevammaisten tarjouspyynnön liite 5:ssa "Vastuuhenkilö/puhevammaisten tulkit" kohtiin 1 ja 2 tiedot kaikkien tulkkien koulutuksesta ja työkokemuksesta? Vai vaan vastuuhenkilön tiedot? Vastaus: Liitteellä 5 annetaan vain vastuuhenkilön tiedot. 4.2 Kysymys: Merkitäänkö tarjouksen vastuuhenkilön resurssit ja työkokemus myös henkilöstölomakkeeseen, jos hän toimii tulkkina? Vastaus: Hänet voi laskea resursseihin mukaan. 4.3 Kysymys: Mitä eroa on koulutuskyselyillä puhevammaisten tulkkauspalvelujen liitteessä 5 ja liitteessä 13? Onko toiminimellä toimiva ja yksin työtä tekevän yrittäjän vastaukset samat kummallakin liitteellä?

Vastaus: Liitteellä 5 ilmoitetaan vastuuhenkilön tiedot ja liitteellä 13 ilmoitetaan työntekijöiden tiedot. Toiminimellä toimiva ja yksin työtä tekevä täyttää itsestään molemmat lomakkeet. Lomakkeet eivät ole täysin samanlaisia. 4.4 Kysymys: Tarkoitetaanko vastuuhenkilöllä palveluntarjoajan ylintä vastuuhenkilöä/johtoa vai voiko sama palveluntarjoaja merkitä omat alueelliset vastuuhenkilöt eri kilpailutusalueille? Vastaus: Vastuuhenkilöllä tarkoitetaan sitä henkilöä, joka vastaa palveluntuottajan tulkkaustoiminnasta Kelalle. 4.5 Kysymys: Onko niin, että kuulo- ja kuulonäkövammaisten tarjouspyynnössä vastuuhenkilön koulutus ja työkokemus liitteessä (liite 5) kysytyn tulkkauspalvelun vastuuhenkilön ei tarvitse olla koulutukseltaan viittomakielentulkki? Vastaus: Vastuuhenkilön koulutukselle ei ole vaatimuksia. 4.6 Kysymys: Mitä merkitystä on vastuuhenkilön äidinkielellä? Vastaus: Se on lisätieto Kelalle, ei vaikuta pisteytykseen. 4.7 Kysymys: Palveluntuottajan edellytetään nimeävän vastuuhenkilön tulkkauspalvelulle. Mikä on vastuuhenkilön rooli ja mistä hän vastaa? Onko hän pelkkä yhdyshenkilö palveluntuottajan ja KELAn välillä? Kuka voi olla vastuuhenkilö? Kuka EI voi olla vastuuhenkilö? Vastaus: Vastuuhenkilöllä tarkoitetaan sitä henkilöä, joka vastaa palveluntuottajan tulkkaustoiminnasta Kelalle. Vastuuhenkilö voi olla esim. toimitusjohtaja, alueyksikön esimies tai itsenäinen ammatinharjoittaja. 4.8 Kysymys: Jos kyseessä on yksityinen ammatinharjoittaja, onko vastuuhenkilö yhtä kuin palveluntuottaja? Onko tällöin niin, ettei ammatinharjoittaja täytä itsestään henkilöstölomaketta (liite 4) vaan ainoastaan vastuuhenkilölomakkeen (liite 5)? Vastaus: Yksityisellä ammatinharjoittajan tapauksessa vastuuhenkilö on palveluntuottaja. Tällöinkin pitää täyttää sekä liite 4 että liite 5. 8 5 Sijaisjärjestelmä 5.1 Kysymys: Onko palveluntuottajalla oltava jonkinlainen sijaisjärjestelmä? Vastaus: Sijaisjärjestelmää ei edellytetä. 5.2 Kysymys: Voiko omien töiden sijaistukseen käyttää toiselle kilpailutusalueelle merkittyä henkilöä? Pitääkö sijaisuus tällöin ilmoittaa Kelaan? Vastaus: Sijaisjärjestelyistä ohjeistetaan tarkemmin myöhemmin. 5.3 Kysymys: Jos tulkki sairastuu eikä pääse hänelle osoitettuun tulkkaustapahtumaan, miten hänen tulee toimia? Vastaus: Ensisijaisesti palveluntuottaja yrittää löytää sijaisen tulkkaustapahtumaan omien tulkkiensa joukosta. Jos tämä ei onnistu, niin silloin peruutuksesta ilmoitetaan mahdollisimman pian välityskeskukseen, joka yrittää hankkia tilalle uuden tulkin. Tästä ohjeistetaan palveluntuottajia ennen toiminnan aloittamista.

9 5.4 Kysymys: Voiko tulkin sijaisena toimia epäpätevä ihminen, joka on toiminut erilaisten vammaisten parissa? Vastaus: Tulkkina toimivilta henkilöiltä edellytetään Henkilöstölomakkeella (liite 4) ilmoitettujen vähimmäisvaatimusten täyttämistä. 6 Tulkkaustapahtumien peruutukset 6.1 Kysymys: Peruutusehdoissa sanotaan, että peruutusaika lasketaan siitä, kun tulkille on lähetetty tieto tilauksen peruuntumisesta? Kuka tiedon lähettää? Miten opiskelutulkkauksessa? Tuleeko opiskelijan ilmoittaa peruuntumisesta tulkkivälitykseen, josta tieto tulee palveluntuottajalle? Vastaus: Välityskeskus lähettää tiedon tilauksen peruuntumisesta ensisijaisesti palveluntuottajalle. Palveluntuottaja huolehtii tiedon tilauksen peruuntumisesta tulkille. Jos peruutus tulee saman päivän tilaukseen, niin välityskeskus ilmoittaa tilauksen peruuntumisesta sekä palveluntuottajalle että tulkille. Opiskelija ilmoittaa peruutuksesta pääsääntöisesti välityskeskukseen, joka lähettää palveluntuottajalle tiedon tilauksen peruuntumisesta. 6.2 Kysymys: Onko Kelalla ohjeita millainen peruutusjärjestelmä palveluntuottajalla voi olla? Voiko palveluntuottaja esimerkiksi vaatia, että asiakkaalla tulee olla kännykkä ja kaikki peruutukset tulee ilmoittaa tekstiviestillä, entä sähköposti? Vastaus: Asiakas ilmoittaa tilauksen peruuntumisesta välityskeskukseen ja välityskeskus lähettää palveluntuottajalle tiedon tilauksen peruuntumisesta. 6.3 Kysymys: Jos tieto tulkkauksen peruuntumisesta lähetetään suoraan tulkille eikä hänen palveluntuottajalle hänen työnantajanaan, sivuutetaan työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeus. Eikö tieto pitäisi kuitenkin lähettää palveluntuottajalle eikä tulkille? Vastaus: Välityskeskus ilmoittaa tilauksen peruuntumisesta ensisijaisesti palveluntuottajalle. Palveluntuottaja ja tulkki sopivat keskenään, miten palveluntuottaja välittää tiedon tilauksen peruuntumisesta tulkille. Palveluntuottaja myös näkee omien tulkkiensa tilaukset reaaliaikaisina välitysjärjestelmän tulkkien kalenteritiedoista. 6.4 Kysymys: Lähetetäänkö peruutukset aina yksittäisille tulkeille eikä palveluntuottajan tulkkivälitykseen? Tulkit eivät voi pitää puhelimiaan päällä tulkkauksen aikana, vaan ne on suljettava. Tulkit eivät käytä työpuhelimiaan vapaa-ajallaan. Jos tulkki on koko päivän tulkkauksessa ja puhelin on suljettuna, voi käydä, että viesti ei tavoita tulkkia ollenkaan tai vasta seuraavana päivänä. Onhan niin, että vain virka-aikaan lähetetty tieto katsotaan sille päivälle toimitetuksi peruutukseksi? Olisiko parempi toimintatapa, että peruutukset ilmoitettaisiin palveluntuottajalle, joka ilmoittaa asian tulkille? Vastaus: Välityskeskus ilmoittaa tilauksen peruuntumisesta ensisijaisesti palveluntuottajalle. Peruutusaika lasketaan siitä, kun palveluntuottajalle on lähtenyt tieto tilauksen peruuntumisesta. 7 Tulkkauspalvelun saatavuus

7.1 Kysymys: Voiko palveluntuottaja tarjota palveluja vain hyvien julkisten liikenneyhteyksien päässä tapahtuviin tulkkauksiin vai tuleeko palvelua tuottaa koko kunnan alueella, jos on kunnan alueelle palvelua alun perin tarjonnut? Voidaanko tästä tehdä poikkeuksia yksittäisten tilausten kohdalla? Vastaus: Palveluntuottaja sitoutuu tarjouksessaan tarjoamaan palvelua kaikkien niiden kuntien alueilla, jotka hän on ilmoittanut tarjouksessaan. Palvelujen tuottamista ei voi rajata kunnan sisällä vain tiettyihin alueisiin. 7.2 Kysymys: Mille kilpailutusalueelle tulkkausta on tarjottava, jos palveluntuottaja haluaa tuottaa palveluja jonkin tietyn oppilaitoksen opiskelijoille, jotka tulevat oppilaitokseen eri puolilta Suomea? Vastaus: Tällöin palvelu tarjotaan sille kilpailutusalueelle, jolla oppilaitos sijaitsee. Palveluntuottaja ei voi rajata tulkkauspalvelun tarjoamista vain tiettyyn oppilaitokseen, vaan sitoutuu tarjoamaan opiskelutulkkausta kaikkiin kunnan alueella toimiviin oppilaitoksiin. 7.3 Kysymys: Voiko tarjouksessa saman henkilön merkitä kahdelle alueelle osa-aikaisena, esim. 60 % Etelä-Suomeen ja 40 % Lounais-Suomeen? Huomioidaanko kahdelle alueelle jaetun henkilön kokemuspisteet kummassakin kilpailutuksessa? Vastaus: Näin voi menetellä ja henkilön kokemuspisteet otetaan huomioon kummassakin kilpailutuksessa. 10 7.4 Kysymys: Mihin tehdään tulkkitilaus, jos tulkkauspaikka on toisella vakuutusalueella kuin kotikunnassa? Miten etusijajärjestys silloin määräytyy? Oman vakuutusalueen järjestyksen mukaisesti, vai sen vakuutusalueen mukaisesti, jossa tulkkaus tosiasiallisesti tapahtuu? Vastaus: Tulkkitilaus tehdään oman kotikunnan perusteella määräytyvään välityskeskukseen (esim. A), josta se siirretään siihen välityskeskukseen (B), jonka alueella tulkkaus tapahtuu. Tilaukseen välitettävä tulkki määräytyy kilpailutusalue B:llä noudatettavan etusijajärjestyksen mukaan. 7.5 Kysymys: Jos palveluntuottaja ei laita tarjouspyynnön saatavuuslomakkeessa (liite 8) tulkkauksen ajallisen saatavuuden kohdalla rastia esim. arkisin klo 16-22. Tarkoittaako tämä sitä, että kyseisenä ajankohtana voi koskaan tulkata? Vastaus: Jos kyseiseen ajankohtaan ei laita rastia, niin silloin sitä ei oteta huomioon saatavuuden arvioinnissa ja pisteytetä. Kyseisenä ajankohtana voi tehdä tulkkauksia, jos tulkkauspalveluiden tarve niin edellyttää. Palveluntuottaja ilmoittaa tulkkien kalentereissa kulloinkin käytettävissä olevat palveluajat. 7.6 Kysymys: Miten tulkin tilauksessa toimitaan, kun tulkin tarve on asiakkaan asuinkunnassa, ei kotikunnassa? Vastaus: Tulkki tilataan kotikunnan mukaan määräytyvän välityskeskuksen kautta, josta tilaus välittyy siihen välityskeskukseen, jonka alueella asuinkunta sijaitsee, jos nämä kaksi kuntaa sijaitsevat eri välityskeskusten alueilla. 7.7 Kysymys: Jos asiakkaan kotikunta sijaitsee eri vakuutusalueella, kuin missä hän asuu, pitääkö palveluntuottajan osallistua myös toisen vakuutusalueen kilpailutukseen, jotta voi tehdä tälle asiakkaalle tulkkauksia? Vastaus: Tässä tapauksessa palveluntuottaja osallistuu kilpailutukseen sillä alueella, jolla tulkkaukset tapahtuvat. On kuitenkin tärkeää huomata, että palveluntuottajilla ei puitejärjestelyssä ole omia asiakkaita. Tulkki välitetään asiakkaalle etusijajärjestyksen mukaisessa järjestyksessä, jolloin asiakkaalle haetaan ensimmäinen sopiva etusijajärjestyksessä vapaana oleva tulkki.

7.8 Kysymys: Jos palveluntarjoaja ilmoittaa tulkkauspalvelun ajalliseksi saatavuudeksi 24h kaikkina aikoina, tarkoittaako se sitä, että esimerkiksi toiminimellä toimivan palveluntarjoajan on oltava valmis työskentelemään 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemänä päivänä viikossa, ympäri vuoden? Vastaus: Tarjouspyynnössä edellytetään palvelun tarjoamista säännönmukaisesti eri vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä. Palveluntarjoajan ei odoteta olevan käytettävissä 24h/7, vaan säännöllisesti eri vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä. Esimerkki: Itsenäisenä ammatinharjoittajana työskentelevä tulkki on ilmoittanut tarjoavansa palvelua 24 h/7 pv. Esimerkkiviikolla hän merkitsee kalenteriinsa seuraavat suunnitellut työajat: ma 8-16, ti 12-20, ke vapaa, to 7-15, pe 12-20, la 16-24, su vapaa. 7.9 Kysymys: Voiko jättää tarjousta yhdestä osa-aikaisesta tulkista alueille joissa yrityksellä ei ole vakituista henkilökuntaa? Tällä hetkellä tulkeilla on mahdollista liikkua lähialueillekin töihin jos heidän naapurialueen henkilöstöresurssit ei aina riitä, onko tämä jatkossa mahdollista? Vastaus: Palvelun tarjoaminen osa-aikaisella henkilöstöllä on mahdollista. 7.10 Kysymys: Osa varsinkin kuurosokeista asiakkaista asuu eri kunnassa kuin missä ovat kirjoilla. Jos heille haluaa jatkossakin tehdä töitä, täytyykö kaikkien kotikuntiin jättää tarjoukset vai riittääkö tarjous alueelle jossa he asuvat vakituisesti? Vastaus: Tällöin tarjous jätetään sille alueelle, jolla asiakas pääsääntöisesti käyttää tulkkia. On kuitenkin tärkeää huomata, että palveluntuottajilla ei puitejärjestelyssä ole omia asiakkaita. Tulkki välitetään asiakkaalle etusijajärjestyksen mukaisessa järjestyksessä, jolloin asiakkaalle haetaan ensimmäinen sopiva etusijajärjestyksessä vapaana oleva tulkki. 7.11 Kysymys: Voiko palveluntuottajan yksittäiset tulkit tehdä tulkkauksia vain tiettyjen kuntien alueella, kuitenkin niin, että kaikki kunnat, joille palvelua on tarjottu tulevat katetuiksi? Vastaus: Toiminta-alueet määritellään palveluntuottajittain, jolloin tulkkikohtaisia palvelualueita ei ole mahdollista määritellä. 7.12 Kysymys: Mitä tarkoittaa ajallinen saatavuus? Esimerkiksi, jos meillä on kuusi tulkkia, joista esimerkiksi työvuoroluettelon mukaan kaksi on illassa ja samoin viikonlopputyössä kerrallaan. Voimmeko ilmoittaa olevamme käytössä iltaisin ja viikonloppuisin/ 24 t sovitusti, mutta ei hälytysluonteisesti? Vastaus: Kyllä voi. 7.13 Kysymys: Voiko tuottaja määritellä tulkkikohtaisesti esim. tulkkiprofiileissa, mihin kuntiin kyseistä tulkkia tarjotaan? Vastaus: Tulkkiprofiiliin tulee tieto tulkin todellisesta pääsääntöisestä lähtöpaikasta (esim. koti tai toimisto), mutta kuntatasoista jakoa tulkeittain ei ole mahdollista tehdä. 7.14 Kysymys: Saako palveluntuottaja tuottaa tulkkausta saman vakuutuspiirin (esim. Etelä- Suomen alueen) kaikille asiakkaille riippumatta asiakkaan kotikunnasta ja siitä, minne kuntaan palveluntuottaja on tarjonnut palvelua? Vastaus: Tulkkauspalvelua tuotettaessa ratkaisevin tieto on tulkkaustapahtuman sijaintikunta, jonka perusteella tulkki haetaan. Esimerkiksi Etelä-Suomen alueella puitejärjestelyyn valittu palveluntuottaja tuottaa tulkkauspalvelua Itä-Uudenmaan maakunnassa, jolloin hänen tulkeilleen voidaan välittää niiden asiakkaiden tulkkaustilaukset, jotka tapahtuvat Itä-Uudenmaan alueella. Asiakkaan kotikunnalla ei ole tässä tilanteessa merkitystä. 7.15 Kysymys: Työntekijät toimivat eri alueilla tulkkeina, mutta kuitenkin samalla Kelan alueella. 11

Joku tulkki tekee iltatöitä omalla alueellaan. Joku ei tee ollenkaan iltatöitä omalla alueellaan. Joku tekee satunnaisesti eri aikoina tulkkauksia omalla alueellaan. Kuinka tarjous tulee tehdä toteuttamisajankohdissa, koska työntekijät toimivat hajallaan ja eri työajoilla? Vastaus: Tarjous tehdään palveluntuottajan kokonaistoiminnasta. 7.16 Kysymys: Jos ilmoitan kilpailutuksessa tekeväni myös iltoja, mutta jokin minulle osoitettu iltakeikka ei sovikaan, voinko olla ottamatta sitä vastaan? Vastaus: Palveluntuottajan on merkittävä tulkkiensa käytettävissä olevat työajat kalenteriin riittävän ajoissa myöhemmin tarkemmin sovittavaan määräaikaan mennessä. Palveluntuottajan on myös huolehdittava kalentereiden ajantasaisuudesta. Ilman perusteltua syytä tapahtuva peruutus voidaan katsoa sopimusrikkomukseksi. (ks. sopimusmalli kohta 12) Mahdollinen vahingonkorvausvelvollisuus tutkitaan tapauskohtaisesti. 7.17 Kysymys: Millä ehdoilla tulkki voi pitää lomaa sopimuksen voimassaoloaikana? Vastaus: Näistä ohjeistetaan myöhemmin. Kelan on varmistettava, että tulkkauspalvelut ovat saatavissa myös loma-aikoina. 7.18 Kysymys: Ajalliseen saatavuuteen liittyen, tarkoittaako "päivisin tai iltaisin ja viikonloppuisin" jompaakumpaa vaihtoehtoa vai voiko työskennellä tällä saatavuudella päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Vastaus: Tulkkauspalvelun ajallinen saatavuus ilmoitetaan liitteellä 8 a/b/c/d/e, jossa rasteilla valitaan halutut palvelun tarjoamisajankohdat. Nämä valitut ajankohdat pisteytetään pisteytysmuistiossa ilmoitetulla tavalla. Esim. jos palvelua tuottaa vain arkipäivisin klo 8-16, niin saa 2 p, mutta jos tuottaa palvelua arkipäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin saa 6 p. 7.19 Kysymys: Sitooko tarjouksessa ilmoitettu ajallinen saatavuus koko sopimuskaudeksi, vai onko mahdollista olla esim. osan sopimuskaudesta saatavilla arkisin ja viikonloppuisin klo 8-22 ja osan sopimuskaudesta vain arkisin klo 8-22? Vastaus: Tarjouksessa esitetyt tiedot sitovat palveluntuottajaa koko sopimuskauden. 7.20 Kysymys: Millä ehdoilla tulkki voi pitää hoito- tai perhevapaata sopimuksen voimassaoloaikana? Vastaus: Palveluntuottajaan työsuhteessa oleva tulkki ilmoittaa työnantajalleen perhevapaasta työnantajan käytännön mukaan ja palveluntuottaja hoitaa mahdolliset sijaisjärjestelyt. Itsenäisen ammatinharjoittajan pitää ilmoittaa tulevasta perhevapaasta Kelalle myöhemmin ohjeistettavalla tavalla. Hoito- ja perhevapaiden käyttöön ei liity mitään muita ehtoja. 7.21 Kysymys: Voiko yksi palveluntuottaja tarjota kilpailutuksessa eri tulkkaustuotteita eri kuntiin tai maakuntiin samalla kilpailutusalueella? Esimerkiksi onko opiskelutulkkaus tarjottava samalle alueelle kuin asioimistulkkaus? Vai voiko opiskelutulkkausta tarjota eri alueelle esim. suppeammalle alueelle? Vastaus: Kaikki palveluntuottajan tarjoamat tulkkaustuotteet pitää olla saatavilla tarjotulla alueella. 12 8 Laskutus 8.1 Kysymys: Tekeekö palveluntuottaja oman laskun jokaiselle vakuutusalueelle, vai laskutetaanko kaikki samalla laskulla?

13 Vastaus: Palveluntuottaja tekee jokaiselta kilpailutusalueelta erillisen laskun. 8.2 Kysymys: Jos 1.9.2010 jälkeiselle ajalle tullut tulkkaustilaus siirretään asiakkaan luvalla nykyjärjestelmästä Kelan järjestelmään, millä hinnalla tulkkaus laskutetaan? Kunnan ja palveluntuottajan sopimuksen mukaisesti, vai Kelan kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti? Vastaus: Ennen 1.9.2010 tilattu tulkkaustapahtuma laskutetaan kunnan ja palveluntuottajan sopimuksen mukaisesti. 9 Hinnat ja hinnoittelut 9.1 Kysymys: Tarjouspyynnön hinnoittelun perusteet liitteen (liite 7) mukaan aattoilloista korvataan 100 % lisä klo 00.00-18.00 väliseltä ajalta. Minkälaiset korvaukset ovat klo 18.00 jälkeen tapahtuvilta tulkkausajoilta? Vastaus: Kela maksaa sunnuntai- tai muu pyhätyökorvauskohdassa lueteltujen juhlapäivien aattona klo 18.00-24.00 ajalta tehdystä työstä 100% lisän tuntihintaan. 9.2 Kysymys: Maksetaanko opiskelutulkkauksesta palveluntuottajalle kielisää myös vieraidenkielten tuntien tulkkauksesta? Vastaus: Kela maksaa vieraiden kielten oppitunneilla tulkkaamisesta kielilisän. Kielilisää maksetaan vieraan kielen tulkkauksesta. Vieraan kielen tulkkauksella tarkoitetaan muun kielen tulkkausta kuin suomi, ruotsi, suomalainen viittomakieli tai suomenruotsalainen viittomakieli. 9.3 Kysymys: Onko tietoa paljonko maksaa palveluntuottajalle, jos tulkki joutuu palauttamaan jo vastaanotetun keikan välitykseen henkilökohtaisesta syystä?. Vastaus: Ensisijaisesti palveluntuottaja yrittää löytää sijaisen tulkkaustapahtumaan omien tulkkiensa joukosta. Jos tämä ei onnistu, niin silloin peruutuksesta ilmoitetaan mahdollisimman pian välityskeskukseen. Ilman perusteltua syytä tapahtuva peruutus voidaan katsoa sopimusrikkomukseksi (ks. sopimusmalli kohta 12). Mahdollinen vahingonkorvausvelvollisuus tutkitaan tapauskohtaisesti. 9.4 Kysymys: Tähän asti järjestöjen ja yhdistysten vuosikokoukset ovat olleet vaativan tason tulkkausta, onko näin jatkossakin? Vastaus: Vaativan tason tulkkaukseen luetaan tulkin työkokemuksesta riippumatta kuuluvan esimerkiksi sisällöltään seuraavat tulkkaustilanteet: oikeudenkäynnit teatteriesitysten ja muiden vaativien kulttuuritapahtumien tulkkaaminen seminaarit, kongressit ja niitä vastaavat tilanteet henkisesti ja kognitiivisesti kuormittavat tilaisuudet Tämän lisäksi vaativana tulkkaustilanteena voidaan pitää pitkäkestoista eli yli kaksi tuntia kestävää yhtäjaksoista tulkkaustilannetta. Välityskeskus arvioi tilauskohtaisesti tulkkaustilanteen luonteen ja keston perusteella, onko tilaisuus vaativa. Kela ohjeistaa välityskeskuksia. 9.5 Kysymys: Ovatko yli kahden tunnin keikat tulevaisuudessa automaattisesti vaativaa tasoa? Vastaus: Ei, välityskeskus arvioi tilauskohtaisesti tulkkaustilanteen luonteen ja keston perusteella, onko tilaisuus vaativa. Kela ohjeistaa välityskeskuksia. 9.6 Kysymys: Pyritään yli kahden tunnin keikalle järjestämään paritulkkaus? Vastaus: Paritulkkausta voidaan käyttää tulkkaustilanteissa, jotka ovat ajallisesti pitkäkestoi-

sia tai muutoin niin vaativia, että hyvän tulkkauspalvelun järjestämiseksi tarvitaan kahta tulkkia. Välityskeskus arvioi tilauskohtaisesti tulkkaustilanteen luonteen ja keston perusteella, onko tarpeen käyttää kahta tulkkia. 9.7 Kysymys: Miksi hintalomakkeesta puuttuu täysin tarjouspyynnöt vaativan tason paritulkkauksesta kaikista kohdista? Eli yleistulkkauksesta, kirjoitustulkkauksesta ja yli yhden päivän tulkkauksista? Vastaus: Paritulkkausta ei luokitella erikseen perustason tai vaativan tason tulkkaukseen. Paritulkkausta voidaan käyttää tulkkaustilanteissa, jotka ovat ajallisesti pitkäkestoisia tai muutoin niin vaativia, että hyvän tulkkauspalvelun järjestämiseksi tarvitaan kahta tulkkia. Välityskeskus arvioi tilauskohtaisesti tulkkaustilanteen luonteen ja keston perusteella, onko tarpeen käyttää kahta tulkkia. 9.8 Kysymys: Tarkoittaako tarjouspyynnön hintalomakkeessa (liite 6) paritulkkaustuote sitä, että molemmat tulkit tilataan samalta palveluntuottajalta? Eli onko kyseessä tuottajan näkökulmasta määräalennus? Vastaus: Tulkit paritulkkaukseen varataan ensisijaisesti samalta palveluntuottajalta, jos palveluntuottajalla on etusijajärjestys huomioiden tilaisuuteen ja asiakkaan profiilin sopivia vapaana olevia tulkkeja. Tulkit voidaan varata myös eri palveluntuottajilta etusijajärjestys huomioiden. 9.9 Kysymys: Mikä on päivän maksimiraja? Jos asiakas tekee tulkkitilauksen yhdeksi päiväksi (8h) ja matkoineen päivän kestoksi tulee esimerkiksi 11h sovelletaanko tuolloin päivähintaa vai päivärahakäytäntöä? Vastaus: Päivän maksimipituutta ei ole määritelty. Päivähintaa sovelletaan, kun tulkki tilataan koko päiväksi tai useammaksi päiväksi ja tilauksen tulkkaustuntien keskiarvo ylittää 8 tuntia päivässä. Kela maksaa päivähinnan lisäksi päivärahan, jos tulkkaus kestää matkoineen yli 10 tuntia ja matka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle tulkin asunnosta tai työpaikasta. 9.10 Kysymys: Kuka arvioi sen, onko tulkkaustilanne vaativa? Jos tulkkaus jatkuu yhtäjaksoisesti yli kaksi tuntia, veloitetaanko työstä vaativan tason palkka riippumatta tilanteen luonteesta? Vastaus: Välityskeskus arvioi tilauskohtaisesti tulkkaustilanteen luonteen ja keston perusteella, onko tilaisuus vaativa. Yhtäjaksoisesti yli kaksi tuntia kestävä tilaus ei ole automaattisesti vaativa. Välityskeskus ja tulkki voivat tilaisuuden jälkeen perustellusta syystä muuttaa tilaisuuden vaativuutta. 9.11 Kysymys: Noudatetaanko paritulkkauksen hintaa silloin, kun pari on toisesta firmasta? Vai onko hinta silloin yleistulkkauksen hinta? Jos se on yleistulkkauksen hinta, onko se perustason vai vaativantason yleistulkkauksen hinta? Vastaus: Paritulkkauksen hintaa noudatetaan paritulkkauksessa myös tilanteessa, jossa tulkit ovat eri palveluntuottajilta. 9.12 Kysymys: Hintalomakkeella (liite 6) on Yleistulkkauksen kohdalla kommunikaatiomenetelmänä valittavissa puheen toistaminen. Joissain yhteyksissä puheen toistaminen on katsottu olevan osa kirjoitustulkkausta. Kirjoitustulkkauksen kohdalla ei kuitenkaan kommunikaatiomenetelmänä ole puheen toistamista eroteltu. Mitkä ovat puheen toistamista koskevat kelpoisuusvaatimukset, jotka tulkin tulisi täyttää voidakseen tuottaa palvelua? Myös sormittaminen (vapaaseen tilaan tai taktiilisti) on katsottu usein kirjoitustulkkaukseksi. Kuuluvatko puheen toistaminen ja sormittaminen kommunikaatiomenetelminä hintataulukon kohdissa 4,5 ja 6 mainitun kirjoitustulkkauksen piiriin? Vastaus: Kelpoisuusvaatimuksia puheen toistamiseen ei ole määritelty. Kommunikaatiomenetelminä puheen toistamisista ja sormittamista voidaan käyttää myös kirjoitustulkkauksen osana. Tulkin osaaminen ilmoitetaan myöhemmin tulkin profiilitiedoissa. 14

9.13 Kysymys: Mitä tarkoitetaan tulkkaustilanteen ajallisella pitkäkestoisuudella tai muulla vaativuudella, jotka katsotaan edellytyksiksi paritulkkauksen käyttämiselle? Vastaus: Välityskeskus arvioi tilauskohtaisesti tulkkaustilanteen luonteen ja keston perusteella, onko tarpeen käyttää kahta tulkkia. Kela ohjeistaa välityskeskuksia. 9.14 Kysymys: Miten kieli- ja taktiililisä määräytyvät, jos kyseessä on päivähinnalla laskutettava tulkkaus ja vain osa päivästä on lisään oikeuttavaa aikaa? Vastaus: Jos vain osa päivästä (vähemmän kuin 8 tuntia) on kieli- ja/tai taktiililisään oikeuttavaa aikaa, päivähinta jaetaan 8, jolloin muodostuu päivähinnan tuntihinta, jonka perusteella kieli- ja/tai taktiililisä maksetaan. Jos kieli- ja/tai taktiililisään oikeuttavaa aikaa on 8 tuntia tai enemmän, kieli- ja/tai taktiililisä maksetaan päivähinnan perusteella. 9.15 Kysymys: Maksetaanko kilometrikorvaukseen lisämaksu toisesta matkustajasta esim. samalla kyydillä matkustavat samaan tulkkaukseen menevät tulkit? Vastaus: Maksetaan valtion matkustussäännön mukaisesti. 9.16 Kysymys: Oikeuttaako ruotsin kielen käyttö tulkkauskielenä kielilisään alueilla jossa ruotsi ei ole ns. käyttökieli esim. Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi? Vastaus: Kela maksaa kielilisää vieraan kielen tulkkauksesta. Vieraan kielen tulkkauksella tarkoitetaan muun kielen kuin suomi, ruotsi, suomalainen viittomakieli tai suomenruotsalainen viittomakieli. Kielilisää maksetaan kaikilla alueilla samoin perustein. 9.17 Kysymys: Maksetaanko 0,5 h tulkkauksesta iltalisä yhdestä tunnista (minimilaskutusraja) vai 0,5 h:sta? Vastaus: Kela hyväksyy palveluntuottajan minimilaskutusrajaksi yhden tunnin. Minimilaskutusrajan jälkeiseltä ajalta tulkkaukset laskutetaan alkavalta neljännestunnilta. Päällekkäislaskutusta ei sallita. Epätyypillisen työajanlisät sekä kieli- ja taktiililisät maksetaan minimilaskutusrajan mukaisesti. 9.18 Kysymys: Eikö Kela maksa osapäivärahaa? Vastaus: Kela ei maksa osapäivärahaa. 9.19 Kysymys: Maksaako Kela päivärahaa palveluntuottajalle vai suoraan tulkille? Vastaus: Kela maksaa päivärahan palveluntuottajalle. 9.20 Kysymys: Minkälainen tilanne on henkisesti ja kognitiivisesti kuormittava? Kuka sen arvioi? Arvioidaanko vaativan tason tulkkaukset ennen tilauksen toteuttamista vai sen jälkeen? Eli jos on tilattu kahden tunnin tulkkaus, mutta se venyykin neljän tunnin mittaiseksi, tuleeko siitä jälkikäteen vaativan tason tulkkaus? Vastaus: Henkisesti ja kognitiivisesti kuormittavaksi tulkkaustilanteeksi voidaan katsoa esimerkiksi asiakkaan psykoterapiakäyntejä koskevat tulkkaustilanteet. Välityskeskus arvioi tilauskohtaisesti tilaisuuden vaativuuden tulkkaustilanteen luonteen ja keston perusteella. Kela ohjeistaa välityskeskuksia. Tilaisuuden vaativuus arvioidaan ennen tulkin varaamista tilaisuuteen. Välityskeskus ja tulkki voivat tilaisuuden jälkeen perustellusta syystä muuttaa tilaisuuden vaativuutta. 9.21 Kysymys: Onko yli kaksi tuntia kestävä tulkkaus pääsääntöisesti paritulkkausta? Vastaus: Välityskeskus arvioi tilauskohtaisesti tulkkaustilanteen luonteen ja keston perusteella, onko tarpeen käyttää kahta tulkkia. Paritulkkausta voidaan käyttää tulkkaustilanteissa, jotka ovat ajallisesti pitkäkestoisia tai muutoin niin vaativia, että hyvän tulkkauspalvelun järjes- 15

tämiseksi tarvitaan kahta tulkkia. Pitkäkestoisella tulkkaustilanteella tarkoitetaan pääsääntöisesti yli kahden tunnin tulkkausta. Kela ohjeistaa välityskeskuksia. 9.22 Kysymys: Poikkeuksellisten suurten, muiden tulkkaustilanteeseen liittyvien kulujen korvaamisesta on kysyttävä Kelalta etukäteen. Tullaanko myöhemmin määrittelemään, mitkä ovat poikkeuksellisen suuria kustannuksia? Esimerkiksi voiko saaristossa mennä hätätulkkaukseen helikopterilla, mikä on yleinen liikkumistapa siellä tällaisissa tapauksissa. Vastaus: Kela tulee myöhemmin tarkemmin ohjeistamaan, millaisia poikkeuksellisen suurten kustannusten korvaamisia palveluntuottajan on kysyttävä Kelalta etukäteen. Tulkkaustilausten suorittamiseen liittyvät matkat on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin mahdollista ottaen huomioon matkan ja hoidettavien tehtävien tarkoituksenmukainen suorittaminen. Palveluntuottajan tiedossa olevista poikkeuksellisista matkakustannuksista pitää sopia Kelan kanssa etukäteen. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä hätätilanteissa korvataan myös esimerkiksi saaristossa helikopterin käytöstä aiheutuneet kustannukset, jos helikopterin käyttö on ollut matka ja hoidettava tehtävä huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. 9.23 Kysymys: Laaditaanko paritulkkaukselle oma opiskelutulkkauksen resurssitaulukko vai lasketaanko kahden tulkin laskutus vain yhteen? Vastaus: Paritulkkaukselle ei laadita omaa opiskelutulkkauksen resurssitaulukkoa, vaan opiskelutulkkauksen tunnit eritellään tarvittaessa tulkkikohtaisesti ja palveluntuottaja laskuttaa omien tulkkiensa tunnit kuukausikohtaisesti. 9.24 Kysymys: Muut kustannukset tuottajan tulee sisällyttää tarjoamaansa päivähintaan. Mitä nämä muut kustannukset voivat olla? Vastaus: Kela ei maksa päivähinnan lisäksi esimerkiksi iltalisää tai ruokailusta aiheutuvia kustannuksia. 9.25 Kysymys: Miten on ajateltu maksaa korvausta mahdollisesta odotusajasta, jos esimerkiksi on toinen tulkkaustehtävä klo 10-11 ja toinen klo 13-14 samalla paikkakunnalla, mutta liian kaukana tulkin lähtöpaikasta jotta tulkki pystyisi käymään kotona välillä? Tuo kahden tunnin odotusaikahan menee silloin tavallaan hukkaan. Onko tarkoitus että tulkki vain odottelee eikä saa mitään korvausta tältä ajalta? Tulkin tulisi saada tältä odotusajalta korvausta, koska hän ei kuitenkaan tänä aikana voi tehdä muutakaan työtä. Korvausta pitäisi lisäksi saada valmistelutyöstä; ei voi lähteä noin vain tulkkaamaan esimerkiksi kirkollista tilaisuutta valmistautumatta yhtään, voi viedä paljon aikaa perehtyä esimerkiksi raamattuteksteihin ja virsiin jne. Miksi olette tehneet nykyisenkaltaisen ehdotuksen ja päätöksen tämän osalta? Vastaus: Odotusajalta ei makseta erillistä korvausta. Kela ei maksa erikseen tulkkaustyöhön kuuluvasta valmistautumisajasta. Palveluntuottajan tulee ottaa huomioon hintatarjouksessaan mahdollinen tulkin valmistautumiseen kuluva aika ja siitä maksettava korvaus. 9.26 Kysymys: Päivähinnasta: jos tulkkaus on yhden päivän aikana, mutta kestää 14 tuntia, onko silloin kyse yli päivän kestävä tulkkaus? Tarjoaisin yhden päivän aikana olevia pitkiä yli 8 tunnin tulkkauksia, mutta en yli yön, seuraavalle päivälle jatkuvia tulkkauksia. Voinko siis tarjota yli päivän kestäviä tulkkauksia, vaikka en lähtisi tulkiksi yön yli kestävälle tulkkaukselle? Vastaus: Päivähintaa sovelletaan, kun tulkki tilataan koko päiväksi tai useammaksi päiväksi ja tilauksen tulkkaustuntien keskiarvo ylittää 8 tuntia päivässä. Kela maksaa päivähinnan lisäksi päivärahan, jos tulkkaus kestää matkoineen yli 10 tuntia ja matka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle tulkin asunnosta tai työpaikasta. 16

Yli päivän kestävät tulkkaukset voivat edellyttää tulkin yöpymistä. Kela ei voi taata, että palveluntuottajalle välitetään yli päivän kestäviä tulkkauksia, jotka eivät edellytä tulkin yöpymistä. 9.27 Kysymys: Onko hankittavalle tulkkauspalvelulle asetettu maksimi- tai minimihintoja? Vastus: Maksimi- tai minimihintoja ei ole asetettu. 17 10 Pisteytys 10.1 Kysymys: Tarjouspyynnön liitteessä 11, kohdassa palvelun saatavuus on virhe, taulukon yläreunassa on merkintä max10p, mutta taulukon alareunaan on kuitenkin merkitty maksimipisteiksi 8. Kumpi on oikein? Vastaus: Oikea maksimipistemäärä on 8. 10.2 Kysymys: Liitteen 11 (pisteytysmuistio, s.1/3) mukaan AMK erikoistumisopinnoista saa yhden pisteen. Tarkoittaako tämä sitä, että koulutusohjelmassa suoritettavien 240 op lisäksi suoritettavat opinnot katsotaan erikoistumisopinnoiksi? Eli saako esimerkiksi kaksoissuuntautumisesta erikoistumisopintopisteen, jolloin opintopisteitä olisi yhteensä 280. Vastaus: Lisäopinnot katsotaan erikoistumisopinnoiksi, joista saa yhden pisteen. 10.3 Kysymys: Liitteessä 11 (Pisteytysmuistio) sanotaan, että "viittomakielentulkin koulutuksen saanut ei voi saada pisteitä myös kirjoitustulkkaukseen liittyvästä koulutuksesta", eli viittomakielentulkin AMK-tutkinnon suorittanut ei voi saada "lisäpisteitä" esimerkiksi suorittamastaan Kuulonhuoltoliiton kirjoitustulkkauskoulutuksesta. Miksi ei? Vastaus: Viittomakielentulkki AMK on perustutkinto, joka pisteytetään Suoritettu perustutkinto -taulukon mukaisesti. Kyseisessä taulukossa pisteet annetaan korkeimmasta tutkinnosta. Viittomakielentulkin on mahdollista saada pisteitä kirjoitustulkkauskoulutuksesta silloin, jos suoritettuna on amk-tasoinen kirjoitustulkkiopinnot (väh. 20 op), jolloin ne pisteytetään Muu viittomakielialan koulutus-taulukon mukaan. 10.4 Kysymys: (Liite 11) Määrittääkö jokainen tulkki oman erityisosaamisensa (opiskelutulkkaus, seminaari- ja kongressitulkkaus, oikeustulkkaus, teatteritulkkaus, kuulonäkövammaisten tulkkaus) itse, vai kuinka erityisosaaminen määritellään? Voiko esimerkiksi vastavalmistunut tulkki, joka tuntee suoriutuvansa edellä mainituita tulkkauksista, ilmoittaa erityisosaamisekseen muu erityisosaaminen listassa esitetyt tulkkaustilanteet? Vastaus: Erityisosaamisen arviointi on palveluntuottajan omaan arvioon ja tulkkien kokemustaustaan perustuvaa, mutta siinä on otettava huomioon se, että ilmoittamalla erityisosaamisensa palveluntuottaja myös sitoutuu tarjoamaan näitä palveluita. 10.5 Kysymys: Onko liitteen 11 pisteytystapa sitova vai esimerkinomainen? Vastaus: Pisteytysskaala on sitova, mutta esimerkiksi kokemuspisteiden yhteydessä annetut listaukset pisteitä antavista työtehtävistä ovat esimerkinomaisia. 10.6 Kysymys: Vaikuttaako vertailuun, jos ilmoitettu, esim. vanhempainvapaalla oleva henkilö ei ole käytettävissä tulkkaukseen sopimuksen alkaessa? Vastaus: Kaikki henkilöstölomakkeella ilmoitetut, myös vanhempainvapaalla olevat, resurssit pisteytetään.

18 10.7 Kysymys: Kuinka laajoja täydennyskoulutuksia hyväksytään? Vastaus: Niistä täydennyskoulutuksista, jotka on mainittu pisteytysmuistiossa, saa pisteitä siinä esitetyllä tavalla. 10.8 Kysymys: Miten freelance-tulkkien työkokemus lasketaan? Vastaus: Työkokemuksena lasketaan ne ajanjaksot, jolloin freelance-tulkki on toiminut päätoimisesti tulkkina tai siihen rinnastettavasti tulkiksi valmistumisen jälkeen. 10.9 Kysymys: Huomioidaanko työkokemuksen pisteytyksessä se, jos puhevammaisten tulkki on toiminut avustajana vanhuksille, joilla on vammoja tai sairauksia, jotka aiheuttavat puhevaikeuksia? Vastaus: Työkokemuspisteissä muuna työkokemuksena puhevammaisiin liittyviltä aloilta annettu lista työtehtävistä on esimerkinomainen ja listassa lueteltuja töitä vastaavissa toimiminen lasketaan kokemuspisteisiin. 10.10 Kysymys: Kuinka sosiaali- ja terveysalan perustutkinto huomioidaan henkilöstön pisteytyksessä? Paljonko pisteitä saa tulkki, jolla on esimerkiksi päivähoitajan tai lähihoitajan tutkinto? Vastaus: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta saa pisteitä, jos opinnoissa on suuntauduttu vammaistyöhön. Päivähoitajan tai lähihoitajan tutkinnosta ei saa pisteistä, jos opinnoissa ei ole suuntauduttu vammaistyöhön. 10.11 Kysymys: Huomioidaanko eikoistumisopinnot (esim. eityispedagogiikka) henkilöstön pisteytyksessä? Vastaus: Pisteytyksessä huomioidaan vain ne täydentävät koulutukset, jotka on mainittu pisteytysmuistiossa. 11 Sopimusmalli 11.1 Kysymys: Liitteessä 12 kohdassa 13 sopimuksen purkaminen ja irtisanominen on lause: Myös vakava tai toistuva asiakasturvallisuuden vaarantaminen on sopimuksen purkuperuste. Voisiko tästä saada esimerkin, millainen asiakasturvallisuuden vaarantaminen? Vastaus: Tilanne, jossa tulkki omalla toiminnallaan tai velvollisuuksiensa laiminlyönnillä aiheuttaa vakavaa vaaraa asiakkaalle. 11.2 Kysymys: Tulkkauspalvelun järjestäminen siirtyy kunnilta Kansaneläkelaitokselle 1.9.2010. Onko mahdollista, että sopimuksen alkaminen voi siirtyä tästä eteenpäin? Vastaus: Nyt kyseessä olevien tarjousten perusteella tehtävät sopimukset astuvat voimaan 1.9.2010. 11.3 Kysymys: Voivatko palveluntuottajat tehdä sopimuskautena liiketoiminnallisia muutoksia, esim. fuusioitua tai ryhtyä toistensa alihankkijoiksi? Vastaus: Palveluntuottaja voi tehdä liiketaloudellisia muutoksia sopimuskauden aikana, mutta niiden vaikutuksesta sopimuksen voimassaoloon tulee neuvotella Kelan kanssa. Jos muutos vaikuttaa olennaisesti palvelun laatuun verrattuna tarjouksessa ilmoitettuun, Kela varaa mahdollisuuden muuttaa palveluntuottajan etusijajärjestystä alaspäin. 11.4 Kysymys: Onko sopimusmallia tarkoitus oleellisesti vielä muuttaa? Jos on, miltä osin muu-

19 toksia voi tulla? Vastaus: Oleellisia muutoksia ei ole tarkoitus tehdä. 11.5 Kysymys: Sopimusmallissa (liite 12) kohdassa kolme on esitetty palvelun laadusta ja siinä esiintyvistä virheistä siten, että palvelun laatuun vaikuttavissa tekijöissä tapahtuvista muutoksista, kuten esim. henkilöstön vaihdoksista, tulee ilmoittaa viipymättä Kelan. Saavatko palveluntuottajat myöhemmin tarkemman selvityksen niistä asioista, joista ilmoitukset on tehtävä? Vastaus: Kela ohjeistaa palveluntuottajia ennen sopimuskauden alkua. 11.6 Kysymys: Sopimusmallissa (liite 12) kohdassa seitsemän on esitetty, että palveluntuottajasta riippumattomasta hyväksyttävästä syystä, voi hän laskuttaa myös tilauksen ylimenevästä ajasta. Minkälainen on hyväksyttävä syy? Minkälainen on ei-hyväksyttävä syy? Kuka määrittelee käytännön työssä, mikä on hyväksyttävä syy ja mikä ei ole? Vastaus: Hyväksyttävänä syynä voidaan yleensä pitää sitä, jos tulkkaustapahtuma kestää odotettua pidempään tulkista riippumattomasta syystä. Kela seuraa tilauksen ylimenevien tulkkaustapahtumien määrää. 11.7 Kysymys: Sopimusmallissa (liite 12) kohdassa seitsemän on esitetty, että asiakkaan suoraan tulkilta tekemä tilaus voidaan korvata vain erityistapauksissa. Mikä voi olla tällainen erityistapaus? Vastaus: Asiakkaan suoraan tulkilta tekemä tilaus voidaan korvata esim. silloin, jos asiakas on hankkinut itse tulkin äkillisessä terveyttä uhkaavassa tilanteessa välityskeskuksen aukioloajan ulkopuolella. 11.8 Kysymys: Sopimusmallissa (liite 12) kohdassa kahdeksan esitetään maksuehdot ja puhutaan tilityslomakkeesta. Mikä on tilityslomake? Voivatko palveluntuottajat saada sellaisesta mallin hyvissä ajoin etukäteen ennen sopimuskauden alkamista? Vastaus: Kela tulee ohjeistamaan tilityksen tekemisessä ennen sopimuskauden alkua. 11.9 Kysymys: Sopimusmallissa (liite 12) kohdassa kymmenen esitetään, että "palveluntuottajan tulee ilmoittaa käytettävissään olevat resurssit ja tulkkien kalenteritiedot Kelalle tai välityskeskukselle sen ylläpitämään tietokantaan hyvissä ajoin ennen sopimuskautta." Minkälaisissa jaksoissa ja miten pitkälle ajalle eteenpäin tulkkien työvuorot on ilmoitettava toiminnan alettua? Nykyisessä järjestelmässä tuottajat saavat tehdä muutoksia kolmen päivän päähän, jos sinne ei ole tullut tilauksia. Millaisella aikavälillä tuottajat saavat tehdä muutoksia 1.9. jälkeen? Vastaus: Kela tulee ohjeistamaan asiasta ennen sopimuskauden alkua. 11.10 Kysymys: Sopimusmallissa (liite 12) kohdassa kymmenen esitetään, että " Palveluntuottaja on velvollinen palveluja antaessaan noudattamaan tässä sopimuksessa mainittujen ehtojen lisäksi Kelan tai välityskeskuksen asiakaskohtaisesti antamia ohjeita. Kela ja palveluntuottaja voivat sopia myös muista toiminnassa noudatettavista ohjeista yksittäistapauksissa, sikäli kun ne eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa." Jos tällaisia Kelan ja palveluntuottajan välisiä sopimuksia myös muista toiminnasta noudatettavista ohjeista yksittäistapauksissa tehdään, sitovatko ohjeet kaikkia palveluntuottajia vai vain sitä, kenen kanssa siitä on sovittu? Miten tiedotus näistä poikkeussopimuksista hoidetaan muille palveluntuottajille? Vastaus: Tällaiset yksittäistapauksia koskevat ohjeet eivät sido muita. 11.11 Kysymys: Sopimusmallissa (liite 12) kohdassa kaksitoista esitetään, että: "Mikäli palveluntuottaja poikkeaa palvelun antamisessa tai laskutuksessa tästä sopimuksesta, Kela voi välittömästi keskeyttää uusien tulkkaustilausten välittämisen ja laskujen maksamisen." Nykyisessä puitesopimuksessa palveluntuottajalle on varattu oikeus huomautuksen jälkeen korjata toimintaansa. Voiko palveluntuottajalle ensin antaa huomautuksen ja mahdollisuuden korjata vir-

20 heellinen toiminta, jos kyseessä on tahaton erehdys? Vastaus: Kela voi keskeyttää uusien tulkkaustilausten välittämisen ja tulkkauslaskujen maksamisen asian selvittämisen ajaksi, jos epäillään törkeää tahallista väärinkäytöstä. 12 Tarjoukseen liitettävät asiakirjat ja todistukset 12.1 Kysymys: Palveluntuottajan edellytetään toimittavan todistus kauppa- ja säätiörekisteriin kuulumisesta. Kuntayhtymä ei ole kauppa- ja säätiörekisterissä eikä julkisena toimijana voi sinne kirjautua. Onko tämä ongelma? Vastaus: Kela edellyttää, että palveluntuottaja on rekisteröitynyt Yritys- ja yhteisötietolain 16.3.2001/244 mukaisesti yritys- ja yhteisötietorekisteriin. Lain 3 :n mukaan tämä koskee myös kuntayhtymiä. 12.2 Kysymys: Tuleeko myös kuntayhtymän toimittaa tarjouksen liitteenä liiketoimintasuunnitelma? Vastaus: Kaikkien tarjoajien tulee toimittaa toimintasuunnitelma, jota koskevat vähimmäisvaatimukset on kuvattu Tarjouspyynnön kohdassa 2.2.4. Liiketoimintasuunnitelman toimittamista edellytetään vain uusilta, toimintaansa aloittavilta tarjoajilta. 12.3 Kysymys: Pitääkö tarjouksen mukana toimitettavien asiakirjojen olla oikeaksi todistettuja? Onko niin, että esimerkiksi kuulumisen ennakkoperintärekisteriin voi osoittaa YTJ:n verkkosivuilta tulostetulla rekisteriotteella? Vastaus: Tarjouksen mukana toimitettavien asiakirjojen tulee olla alkuperäisiä. Kuuluminen ennakkoperintärekisteriin osoitetaan toimittamalla Verohallinnon myöntämä verovelkatodistus tai todistus verojen maksamisesta -todistuksella. 12.4 Kysymys: Uusilta yrityksiltä vaaditaan vakuutus siitä, että ne tulevat rekisteröitymään kauppa- tai säätiörekisteriin ja ennakonperintärekisteriin. Millainen on riittävä kirjallinen vakuutus? Vastaus: Kirjallisen vakuutuksen allekirjoittajan täytyy olla henkilö, jolla on allekirjoitusoikeudet. Muita muotovaatimuksia vakuutukselle ei ole. 12.5 Kysymys: Käykö veroviranomaisten myöntämä verovelkatodistus osoitukseksi kuulumisesta ennakkoperintärekisteriin ja arvonlisärekisteriin? Vastaus: Kyllä käy. Tiedot tulevat ilmi Verohallinnon myöntämästä Verovelkatodistuksesta tai Todistus verojen maksamisesta -todistuksella. 12.6 Kysymys: Mitkä tarjoukseen liitettävät asiakirjat ja todistukset ovat pakollisia tarjouksen jättövaiheessa, mitä voidaan toimittaa myöhemmin, mitkä liitteet koskevat kaikkia yrityksiä ja mitä liitteitä uusien yritysten (ensimmäinen tilikausi) on toimitettava?