Hyväksytty perusturvalautakunnassa 11.6.2015 44 LAUKAAN KUNNAN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISPERIAATTEET LAUKAAN KUNTA Perusturvaosasto sosiaalityö 1.6.2013/päivitetty viimeksi 8.6.2015 F:Toimeentulotuki:Toimeentulotuen soveltamisohjeet
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS 3 1.1. Oikeus toimeentulotukeen 3 1.2. Erityistilanteet 3 1.2.1. Opiskelijat 3 1.2.2. Yrittäjät 4 1.2.3. Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat 4 1.2.4. Vangit 4 2. TOIMEENTULOTUEN HAKIJAN VELVOLLISUUKSIA 4 3. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS 5 3.1. Toimeentulotuen määräytyminen 5 4. PERUSTOIMEENTULOTUKI 5 4.1. Perusosa 5 4.2. Muut perusmenot 7 4.2.1. Asumismenot 7 4.2.2. Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 7 4.2.2.1. Hammashoitokustannukset 8 4.2.2.2. Silmälasit 8 4.2.2.3. Fysikaalinen hoito ja psyko- ja lyhytkestoinen terapia 8 4.2.3. Palveluasuminen ja kotona annettavat palvelut 8 4.2.4. Työmatkakulut 9 5. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI 9 5.1. Lasten päivähoitomenot 9 5.2. Vuokravakuus 10 5.3. Muuttokulut 10 5.4. Lasten tarvikkeet 10 5.5. Lasten luonapito 10 5.6. Elatusmaksut 10 5.7. Lasten harrastemenot ja lomakustannukset 11 5.8. Perhejuhlat 11 5.9. Kodin irtaimisto 11 5.10. Romanivaatetus 11 5.11. Hautauskustannukset 11 5.12. Edunvalvojan palkkio 12 5.13. Passit ja kansalaisuushakemukset 12 5.14. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset 12 6. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI 12 7. HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT 13 7.1. Ansiotulot 13 7.2. Vähäiset tulot 14 7.3. Veronpalautukset 14 7.4. Varat 14 8. TULOT, JOITA EI OTETA HUOMIOON 14 9. TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ 15 1. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS
3 Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki on etuus, jolla taataan jokaisen oikeudeksi säädetty, perustuslain 19 :n 1 momentissa tarkoitettu, välttämätön toimeentulo. 1.1. Oikeus toimeentulotukeen Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yritystoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. 1.2. Eräät erityistilanteet 1.2.1. Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintotuen ensisijaisuus toimeentulotukeen nähden edellyttää, että opintolaina katsotaan opiskelijan tuloksi. Mikäli opiskelija ei ole saanut valtion takausta opintolainaan tai mikäli pankki ei ole sitä myöntänyt esimerkiksi luottohäiriömerkinnän vuoksi, opintolainaa ei voi ottaa huomioon opiskelijan tulona. Jos opiskelija sen sijaan voisi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostakin syystä hakenut tai nostanut, laina voidaan laskea hänen tulokseen. Yli 18-vuotiaan opiskelijan vanhemmilla ei ole elatusvelvollisuutta lapseensa nähden. Myönnettäessä toimeentulotukea 18-20 vuotiaalle opiskelijalle selvitetään saako hän tosiasiallisesti taloudellista apua vanhemmiltaan tai muilta läheisiltään. Vanhemmilta ja muilta saadut avustukset otetaan huomioon tulona toimeentulotukea käsiteltäessä. Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, jossa hän ei ole nostanut opiskelukuukausille valtion takaamaa opintolainaa, johon hänellä olisi ollut oikeus ja joka on edelleen nostettavissa, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle käytettävissä olevaksi tuloksi. Opintolaina on pääsääntöisesti nostettavissa 31.7. saakka ja seuraavalle opintovuodelle 1.8. alkaen. 1.2.2. Yrittäjät Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksen mukaista. Yrittäjyyteen sisältyy yrittäjänriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. Yrittäjän tulee täyttää Selvitys yrityksestä saadusta tulosta lomake sekä toimittaa hakemuksen liitteeksi kirjanpitäjän lausunto yrityksestä, tuloslaskelma, tase-/tase-erittely viimeisimmältä tilivuodelta sekä tuore välitilinpäätös. Lisäksi on toimitettava yritykseltä ja henkilöltä todistukset viimeksi suoritetusta verotuksesta ja selvitykset ennakonpidätyksestä. Yrittäjän tuloja ovat mm. maksettu palkka, osuus tuotosta, yksityisnostot, tavarana/rahana, päivärahat (ks. kohta 7.1) voitto ja mahdollinen starttiraha, vaikka yritystoiminta olisi tappiollista. Päivärahojen ohella kiinteät kulut saattavat sisältää myös muita sellaisia menoja,
4 jotka ovat toimeentulotuen näkökulmasta yrittäjän käytettävissä olevaa tuloa. Huomioita on kiinnitettävä myös yrittäjän sijoitukseen yritykseen (oma pääoma) ja yrityksen saamisiin. Yrityksen menoja ei toimeentulotuessa voida ottaa huomioon. Yrityksen tilillä olevia yrityksen varoja ei voida ottaa yrittäjän tuloina huomioon, ainoastaan tileiltä tehdyt yksityisnostot. Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen yritystoiminnasta saatavat tulot on käytettävä ensisijaisesti yrittäjän ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseksi. 1.2.3 Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat Asevelvollisen ja siviilipalvelusta suorittavan ensisijaiset toimeentulojärjestelmät kattavat laajasti henkilön ja hänen perheensä toimeentulon palvelusaikana, jolloin toimeentulotukioikeutta ei pääsääntöisesti synny. Poikkeuksen saattaa muodostaa äkillinen sairastuminen tai muu vastaava erityistilanne, joka keskeyttää palvelun. 1.2.4 Vangit Vankilassa oleville ei myönnetä pääsääntöisesti toimeentulotukea. Toimeentulotuen viimesijainen ja tilapäinen luonne huomioon ottaen toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa on selvitettävä, mitä vangin on tosiasiallisesti kulloisessakin tilanteessa mahdollista saada vankeinhoitolaitoksen kustantamana ja mitkä ovat vangin tosiasialliset tulot ja varat. Vaatetusta ym. menoja ei myönnetä. (KHO:2013:57 ja KHO:2013:58). Jos joku perheenjäsenistä on vankilassa ja kotona asuvaa perhettä avustetaan, on tarkistettava vankilassa olevan työtulot ja siitä perheen elatukseen mahdollisesti maksettava osuus. Lyhytaikaisen vankilatuomion aikana (enintään 3kk) voidaan maksaa asunnon säilyttämiseksi asumiskulut vankilassa olo aikana edellyttäen, että henkilöllä ei ole työtuloja vankilassa oloaikana. Asiakkaan tulee hakea asumistuki. Vankeuslain (767/2005) mukaan vanki saa tarvittavan vaatetuksen ja terveydenhuollon ym. tarpeellisen ylläpidon valtion varoista, joten vankilassa olevalle ei toimeentulotukea näihin menoihin myönnetä. Vaikka avovankilassa olevia kehotetaan käyttämään omia vaatteitaan, on vankeinhoitolaitos velvollinen vaatettamaan myös avolaitosvangin, jos tällä ei ole omia vaatteita. Vaatehankintoihin ei myönnetä toimeentulotukea avovankilaankaan. Pitkän vankeusrangaistuksen loppuvaiheen asiointilomia varten tai kotiutumista varten voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea välttämättömään vaatetukseen, jos vangilla ei ole asiallisia siviilivaatteita. Nykyisin vankilat eivät myönnä silmälaseja tai hammasproteeseja, ellei kyse ole sairaudesta. Tällöin selvitetään toimeentulotukioikeus hakemuksen ja tarvittavien liitteiden perusteella. 2. TOIMEENTULOTUEN HAKIJAN VELVOLLISUUKSIA Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Toimeentulotukea hakeva 17-64 vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon, ellei hän 1) ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä; 2) opiskele päätoimisesti; 3) ole työttömyysturvalain 3 luvun 3 :n 1 momentissa tai 4 :n 1-5 kohdassa tarkoitettu henkilö; 4) ole laitoshoidossa tai lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä; tai 5) ole muun edellä mainittuihin verrattavan hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottomaan työtä. Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa aina 40 %:iin asti.
5 Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa sekä tarvittaessa heidän huoltajansa ja edunvalvojansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot (17 1mom.). Tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin perustunut toimeentulotuki voidaan periä takaisin tietojen antajalta (20 2 mom.). Toimeentulotuen saajan on välittömästi ilmoitettava toimeentulotukeen vaikuttavissa tiedoissa tapahtuneista muutoksista. Ilmoitusvelvollisuuden tahallisesti laiminlyöneeltä voidaan periä tuki takaisin. 3. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS 3.1. Toimeentulotuen määräytyminen Toimeentulotuki koostuu toimeentulotukilain mukaan perustoimeentulotuesta (7 ), johon kuuluvat perusosa (7a ) ja muut perusmenot (7b ) sekä täydentävästä toimeentulotuesta (7c ) ja ehkäisevästä toimeentulotuesta (13 ). Toimeentulotuen määrä on lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. 4. PERUSTOIMEENTULOTUKI 4.1. Perusosa Perusosan sisältö määritellään toimeentulotukilain 7 a :ssä: Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota; 2) maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikan hakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumisesta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka, jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia; 3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan; 5) alle 25-vuotiaan vailla ammatillista koulutusta olevan perusosaa voidaan alentaa, jos hän on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen
6 toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta, että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 1) jos henkilö on toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu perusosan alentaminen voidaan tehdä edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän tavan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisen ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Jos lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito (esim. päihdekuntoutus) ylittyy 14 vrk, vähennetään perusosasta 14 vrk ylittävältä ajalta ravintomenojen osuus (49%). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (yli 3 kk) olevien toimeentulotukilaskelmissa käytetään perusosan sijasta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 :n mukaista käyttövaraa (v. 2014 105e/kk). Poste restante-osoitteella perusosa on yhteistaloudessa asuvan perusosa. 18-vuotta täyttänyt vanhempansa luona asuvan perusosa, laissa ei ole ikärajaa säädetty. 4.2. Muut perusmenot Perusosalla katettavien menoja lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot 3) kotivakuutusmaksu 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellisuutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti.
7 4.2.1. Asumismenot Kohtuullisiksi katsottavat asumismenot vuokrat lämmityskustannuksineen ja vesimaksuineen Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: - vuokra - erikseen maksettavat lämmityskustannukset - vesimaksut asunnosta - saunamaksu 1 hlö 580e/kk 2 hlöä 650e/kk 3 hlöä 780e/kk 4 hlöä 850e/kk 5 hlöä 920e/kk 6 hlöä 150e/kk lisää edelliseen Omistusasunnossa tarkoitettavia menoja ovat: - normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike, esim. ylimääräinen peruskorjausvastike) - erikseen maksettavat lämmityskustannukset - vesimaksut (enintään 24e/hlö/kk, v. 2015) - asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojan vuotuisista koroista aiheutuvat menot edellyttäen, että tuen hakijalla on verotuksen ennakonpidätyksessä otettu asuntolainan korot huomioon ja että hakija/perhe asuu asunnossa - kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm. o taloussähkö o kotivakuutus (irtaimistovakuutuksen osuus, vakuutuskirja esitettävä aina) o palovakuutus (vakuutuskirja esitettävä aina) o tontin vuokra o kiinteistövero o nuohous o jätehuolto o auraus o tieyksikköhoitomaksu Asumisoikeusmaksun maksamista varten otetun lainan korkoja ei hyväksytä asumismenoksi; hoitoja perusvastike otetaan todellisena menona huomioon, jos asunnon koko on kohtuullinen perhekokoon nähden. 4.2.2. Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä, hoitotarvikkeita. Terveydenhoitomatkojen taksikyytien omavastuuosuudet (14,25 e/suunta v.2014) huomioidaan menona laskelmaan. Mikäli terveydenhoitomatkakustannuksia on paljon, asiakasta ohjataan hakemaan kelalta tukea terveydenhoitomatkoihin. Lääkärin määräämät reseptilääkkeet huomioidaan menona, tällöin asiakkaan tulee esittää ostokuitti sekä laskelma lääkeostoista/yhteenveto/potilasohje. E-pillerit tai muut lääkärin
8 määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona, laihdutus-, potenssi-, tupakanvieroitus- tai hormonilääkkeitä ei huomioida menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymän perussairauden hoitoon. Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen maksettujen omavastuuosuuksien ylittäessä 610,00 euroa vuonna 2014. Omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestään 1,50e ostokertaa kohden. Toimeentulotuessa edellytetään ensisijaisesti käytettävän julkisia terveydenhuoltopalveluja. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan huomioida toimeentulotuessa ainoastaan erityistilanteessa. Peruuttamatta jääneitä käyntimaksuja ei huomioida menona. Mikäli asiakas hakee toimeentulotukea suurempaan terveydenhuollon hankintaan (esim. hammasproteesi, silmälasit), voidaan toimeentulotukioikeutta tarkastella takautuvasti kahdeltakolmelta hakemista edeltävältä kuukaudelta, sillä kyseiseen hankintaan tulee varautua, mikäli asiakkaalla on tuloylijäämää kuukausittain. 4.2.2.1. Hammashoitokustannukset Hammashoitokustannuksista hyväksytään ainoastaan julkisen terveydenhuollon välttämättömän hoidon kohtuulliset kustannukset. Laajemmasta hammashoidosta on toimitettava kustannusarvio. Välttämätön proteettinen hoito huomioidaan menona kustannusarvion perusteella seututerveyskeskuksen hammaslääkärin suosituksesta. 4.2.2.2. Silmälasit Silmälasien huomioiminen toimeentulotuessa edellyttää pääsääntöisesti pitkäaikaista, säännöllistä toimeentulotukiasiakkuutta. Asiakkaan on toimitettava optikkoliikkeen kustannusarvio. Silmälasien kehyksistä huomioidaan menona enintään 80e ja linsseistä enintään 200e. Linssien erikoiskäsittely hyväksytään vain silmälääkärin lausunnon perusteella. Silmälasien hankinnasta aiheutuvat kustannukset voidaan huomioida menona enintään 4 vuoden välein. Mikäli asiakkaalla on tarvetta aiemmin silmälasihankintaan on siihen oltava lääketieteellinen peruste. 4.2.2.3. Fysikaalinen hoito ja psyko- ja lyhytkestoinen terapia Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkärin hoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten. Kelan lähetteellä saatavan psyko- ja lyhytkestoisen terapian kohtuulliset omavastuuosuudet huomioidaan laskelmassa. 4.2.3. Palveluasuminen ja kotona annettavat palvelut Kunnan järjestämä palveluasuminen sisältää asunnon ja sen lisäksi asiakkaan tarvitsemia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kunnan järjestämässä palveluasumisessa asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino. Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuvaa, ohjataan asiakasta hakemaan vapautusta maksuista. Siltä ajalta kun maksua ei ole alennettu palveluasumisen menot voidaan ottaa huomioon toimeentulotuessa. Toimeentulotukea myönnettäessä palveluasumisen maksut tulisi eritellä menolajeittain.
Kotihoidon maksut, joihin sisältyy kotisairaanhoidon palveluita, voidaan katsoa kokonaisuudessaan perustoimeentulotukeen kuuluviksi vähäistä suuremmiksi terveydenhuoltomenoiksi, mikäli asiakkaan terveydentila edellyttää kyseisen palvelun saamista. Jos palvelu ei sisällä kotisairaanhoitoa, katsotaan palvelusta perittävä maksu täydentävään toimeentulotukeen kuuluvaksi menoksi ja se huomioidaan henkilön erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvina tarpeellisiksi harkittuina menoina. Toimeentulotukea hakiessa asiakkaan tulee esittää kunnan kotihoidon tekemä palvelutarpeen arviointi / hoito- ja palvelusuunnitelma avuntarpeesta, jonka mukaan menot voidaan huomioida. Mikäli hoitolaitoksessa asuvalla asiakkaalla on ateriapalveluja, perusosasta vähennetään ravintomenojen (49%) verran. Ateriapakettimaksu huomioidaan kokonaisuudessaan menoksi. Kotiin annettavasta ateriapalvelusta huomioidaan menoksi puolet, menoista pääsääntöisesti ei vähennetä hoitotukea. Mikäli asiakas käy itse syömässä palvelukodissa, sisältyy ruoka perusosaan. Mahdollinen hoitotuki vähennetään vain niiden kulujen kattamiseen, johon se on myönnetty. Asiakasta pyydetään esittämään hoitotukipäätös, joka kirjataan asiakaskertomukseen. 4.2.4. Työmatkakulut Työmatkakulut huomioidaan suoraan menona, ei siis vähennetä palkasta. Työmatkamenot otetaan pääsääntöisesti huomioon edullisimman matkustustavan mukaan. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvat menot voidaan ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkalla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Työmatkan on oltava vähintään 5 km lähimmälle bussipysäkille, jotta oman auton käytöstä aiheutuvia kustannuksia voidaan huomioida menona. Muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja voivat olla mm. ammattiyhdistyksen jäsenmaksu sekä työvaatteista ja työvalineistä aiheutuvat menot. (viite Opas toimeentulotukilain soveltajille s. 134) Jos henkilölle maksetaan kulukorvausta työvoimapoliittisen toimenpiteen ajalta, sen katsotaan kattavan matkakulut. Ainoastaan ensimmäisen kuukauden matkoihin voidaan myöntää tukea seutulippuun, koska kulukorvaus ei ole käytettävissä aloitusvaiheessa. 9 5. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Toimeentulotuesta annetun lain 7c : Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat 1) lasten päivähoitomenot 2) muut kuin 7a ja 7b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot, sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisinä tarpeina tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista (vähintään vuoden säännöllinen asiakkuus), pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä tarpeita. 5.1. Lasten päivähoitomenot Päivähoitomaksut hyväksytään menoina kunnallisen päivähoitotaksan mukaisesti tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuvan toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen alennus/vapautus päivähoitomaksuista. Maksun alennus on ensisijaista toimeentulotukeen nähden.
10 5.2. Vuokravakuus Toimeentulotukena voidaan myöntää maksusitoumus yhden kuukauden vuokran suuruiseen kohtuuhintaiseen vuokravakuuteen, mikäli hakija on oikeutettu toimeentulotukeen ja asunnon tarve on välttämätön. Toimeentulotukea vuokravakuuteen myönnetään pääsääntöisesti kertaluontoisesti. Mikäli vuokrasuhteen päätyttyä vuokravakuus lankeaa perusturvalautakunnan maksettavaksi, peritään se asiakkaalta laskuttamalla takaisin. 5.3. Muuttokulut Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli muutto on välttämätöntä perhetilanteen, opiskelun tai työpaikan takia. Kunnan sisäisiin muuttoihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. 5.4. Lasten tarvikkeet Lastentarvikkeista, kuten vaunuista ja rattaista aiheutuvia kustannuksia voidaan ottaa huomioon toimeentulotukea laskettaessa, jos kyseessä on pitkäaikainen asiakkuus. Näitä voi myöntää aikaisintaan n. 3 kk ennen laskettua aikaa. Vaunut Rattaat Yhdistelmävaunut Pinnasänky + patja enintään 100e enintään 70e enintään 170e enintään 80e 5.5. Lasten luonapito Lapsen luonapidosta aiheutuneita menoja voidaan hyväksyä toimeentulotukeen oikeutetulle vanhemmalle lapsen todellisen luonapidon mukaan. Tapaamisista on oltava kirjallinen tosite. Tukea tapaamisiin myönnetään sen mukaan kuin kuluista on vanhempien kesken sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Avustusta myönnetään enintään viikon yhtämittaisiin tapaamisiin. Sitä pidemmän tapaamisjakson kulut jäävät vanhempien keskenään hoidettaviksi. Mikäli tapaamissopimuksessa on sovittu tapaamisista aiheutuvat kustannukset tapaavan vanhemman kustannettavaksi, ne hyväksytään halvimman kulkuneuvon mukaan. Oman auton käytöstä huomioidaan 0,20e/km. Puolet matkoista huomioidaan isälle ja puolet äidille. Huomioitavat menot ovat alle 10-vuotias lapsi 8e/pvä ja 10 vuotta täyttänyt lapsi 10e/pv. Esim. pe-su tapahtuvasta tapaamisesta huomioidaan tapaamiskuluja kolmelta päivältä. 5.6. Elatusmaksut Maksettava elatusapu ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Mikäli elatusapu on maksajan maksukykyyn nähden asetettu liian suureksi, tulee asiakas ohjata panemaan vireille menettely elatusavun alentamiseksi, jos maksukyvyttömyys johtuu muusta kuin väliaikaisesta maksukyvyttömyydestä. Maksettu elatusapu voidaan huomioida tilapäisesti menona, jos asiakas on sen tosiasiallisesti maksanut taloudellisesta ahdingostaan huolimatta.
11 5.7. Lasten harrastemenot ja lomakustannukset Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle tai lastensuojeluperheelle voidaan enintään 200e/lapsi/vuosi tositteita vastaan sis. myös Vatti-toiminnan. Lomakustannuksiin avustusta myönnetään pääasiassa perheen tuettujen lomien omavastuuosuuteen. Tuettujen lomien matkakustannuksista perhe vastaa pääsääntöisesti itse. 5.8. Perhejuhlat Pitkäaikaisille, säännöllisille toimeentulotuen asiakkaille voidaan myöntää toimeentulotukea 50e lasten juhlista (ristiäiset, rippijuhlat, ammattiin valmistuminen ja ylioppilasjuhlat) aiheutuviin kustannuksiin. 5.9. Kodin irtaimisto Välttämättömiin kustannuksiin voidaan erityistilanteessa myöntää avustusta henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomana, vankilasta vapautuva tai toimeentulotuen säännöllisenä asiakkaana. Yksinäiselle henkilölle enintään 100e ja perheelliselle 200e. Pesukoneen hankintaan voidaan avustusta myöntää toimeentulotuen pitkäaikaiselle, säännöllisesti asioivalle lapsiperheelle enintään 250e, pölynimurin hankintaan enintään 80e, jos välttämätöntä ja on terveydelliset perusteet. Avustus myönnetään kuittia vastaan tai maksusitoumuksena. 5.10. Romanivaatetus Romaninaisen hameen hankintaan voidaan myöntää toimeentulotukea 400e vuoden välein silloin kun asiakkaalla itsellään ei siihen ole toimeentulotukilaskelman mukaan varaa. Avustaminen edellyttää että asiakkaalla on ollut viimeisimmän vuoden aikana säännöllinen asiakkuus. Avustus myönnetään kuittia vastaan tai maksusitoumuksena suoraan ompelijalle. 5.11. Hautauskustannukset Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset välttämättömät kustannukset siltä osin, kun vainajan tulot ja varat eivät riitä hautauskuluja kattamaan. Pesän varat tulee esittää samoin tiliotteiden saldot ennen päätöksentekoa. Selvityksenä tulee esittää perukirja. Tilillä olevat todelliset varat käytetään ensin. Mikäli vainaja on varaton, voidaan toimeentulotukea myöntää hautauskuluihin edullisimman mukaan; arkku, arkkuunhuolto/vaatetus, siirtokuljetus, hautapaikka ja hautausmaksu. Hautaustoimiston perimät kustannukset (Huom! Hinnat hautaustoimisto Vehviläisen (os. Laukaantie 22-24) mukaiset, maaliskuu 2015) arkku 350e arkkuun huolto/vaatetus 35e siirtokuljetus terveyskeskus kappeli Laukaa 60e keskussairaala kappeli Laukaa 90e terv.keskus/keskussairaala Kelkkamäki 95e Seurakunnan perimät kustannukset (päivitetty 3/2015) hautauspalvelumaksut (kaikilta perittävä maksu) arkkuhautaus uurnahautaus 180e 100e
12 tuhkan sirottelu (vain Kelkkamäessä) hautasijamaksut (jos uusi hautapaikka) arkkuhautapaikka uurnahautapaikka sirottelumaksu (vain Kelkkamäessä) 40e 100e 50e 10e Toimeentulotukea saavalle lähiomaiselle voidaan myöntää kukkavihkoon 40e, kun vainaja on puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi. Läheisen kuollessa puolison/lesken tulee selvittää vainajan työnantajan mahdollinen ryhmähenkivakuutuksen korvaus. 5.12. Edunvalvojan palkkio Edunvalvojan palkkio samoin kuin muut edunvalvontaan liittyvät maistraatin maksut voidaan hyväksyä laskelmaan menona. 5.13. Passit ja kansalaisuushakemukset Passin hankkimisesta aiheutuneet kulut hyväksytään menoksi maksettua kuittia vastaan ulkomaalaisille, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa. Suomen kansalainen ei tarvitse Suomessa oleskeluun passia. Oleskeluluvasta ja sen uusimisesta aiheutuvat kulut huomioidaan menona tositteita vastaan. Kansalaisuushakemus hyväksytään menona maksettua kuittia vastaan. 5.14. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Opiskelusta aiheutuviin kustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea esimerkiksi lukion oppikirjojen ostoon, mikäli hakija/perhe on pitkäaikainen toimeentulotuen asiakas. Oppikirjoihin myönnetään enintään 150e/lukukausi ja opiskelijan pakollisiin työvaatteisiin ja -kenkiin enintään 250e/lukuvuosi tositteita vastaan. Koulumatkat ovat myös opiskelusta aiheutuvia kustannuksia. 6. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu toimeentulotukilain 1 :n 1 momentin tarkoittamaan toimeentulotukeen eli ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa henkilöllä tai perheellä ei toimeentulotukilaskelman perusteella ole oikeutta varsinaiseen toimeentulotukeen (perus- ja täydentävä toimeentulotuki). Ehkäisevän tuen myöntämisen perusteista vastaa kunta. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään yksilöityyn, varsinaiseen toimeentulotukeen kuulumattomaan tarkoitukseen ja tuen myöntämisellä edesautetaan toimeentulotukiasiakkuudesta poistumista, kuntoutumista ja työllistymistä tai ehkäistään pitkäaikaista asiakkuutta, lievitetään velkakierrettä, turvataan asuminen tai autetaan äkillisessä kriisissä. Ehkäisevää toimeentulotukea ei voida myöntää ulosottovelkojen tai lainojen lyhentämiseen tai sakkojen maksamiseen.
13 7. HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä huomioon otettavista tuloista säädetään toimeentulotukilain 11 :ssä seuraavasti: tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot ja varat. Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat tulot, kuten eläketulot, sosiaaliturvaetuudet ja pikavipit 50 e:n ylittävä osuus pääsääntöisesti. Tuloista huomioidaan laskelmaan verotuksen jälkeen käyttävissä oleva nettotulo. Pyritään työskentelemään velkaantumisen ehkäisemiseksi. Tilanteessa, jossa asiakas hakee toimeentulotukea ensimmäistä kertaa tai edellisestä asioinnista on kulunut aikaa, tulee arvioitavaksi se, kuinka paljon asiakkaalla on ollut tuloja ja varoja käytettävissään ajalle, jolle hän hakee toimeentulotukea. Toimeentulotukitarpeen arvioimiseksi asiakkaan tulee toimittaa tulo- ja menotiedot myös hakemista edeltäneiltä kahdelta kuukaudelta. Tulot ja varat voidaan jaksottaa tilanteesta riippuen pidemmälle jaksolle. Tuloylijäämää voidaan siirtää kahdelle seuraavalle kuukaudelle esim. asiakkaan työsuhteen päättyessä viimeisimpiä palkkatuloja huomioitaessa. Takautuvat maksut ja kertaluonteiset suoritukset (kuten mm. perinnöt, rikosvahinkokorvaukset) otetaan tulona huomioon ja siirretään tuloylityksenä tarvittaessa useammalle kuukaudelle. Mikäli asiakas vapaaehtoisesti lyhentää ulosotossa olevaa velkaansa tai Kelan perimää asiakkaalle liikaa maksettua etuutta, suhtaudutaan lyhennykseen samalla tavoin kuin muihinkin velanhoitolyhennyksiin eikä sitä pidetä toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Jos toimeentulotuen hakija on velkajärjestelyssä, on hakijan esitettävä käräjäoikeuden maksuohjelma. Mikäli velallisen maksukyky on heikentynyt ja hän on vaarassa jäädä ilman välttämätöntä toimeentuloa, tulee velallinen ohjata hakemaan maksuohjelman muutosta. Ansiosidonnainen päiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki huomioidaan tulona 20 maksupäivältä kuukaudessa, kun maksu on säännöllistä. Pitkäaikaistyöttömällä on vuoden aikana yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän päivärahasuoritusta. Työttömyyspäiväraha jaetaan tällöin kuukausittaisiin eriin siten, että keskimääräisenä kertoimena käytetään 21,5 päivää. Jaksotus aloitetaan seuraavan kuusta alkaen, kun henkilö on tosiasiallisesti saanut kaksi työttömyyspäivärahasuoritusta saman kuukauden aikana. (KHO 7.11.2001, talito 2762; KHO 31.12.2001, taltio 3320) Työvoimapoliittisen toimenpiteen (esim. kuntouttava työtoiminta, työkokeilu) aikana pitkäaikaistyöttömälle huomioidaan työttömyyspäiväraha ilman kerrointa eli 20 pv/kk. Toimenpiteen päätyttyä kertoimen käyttöön 21.5pvä/kk siirrytään, kun ensimmäinen täysi työmarkkinatuki käytössä. Jälkikäteen ilmenevät ansiotulot tai muut tulot otetaan huomioon kahden seuraavan kuukauden aikana kokonaisuudessaan ellei sitä voida pitää kohtuuttomana. 7.1. Ansiotulot Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käyttävissä olevat tulot. Ansiotuloista jätetään huomioimatta vähintään 20 prosenttia kuitenkin enintään 150e/kk (etuoikeutettu tulo). Etuoikeutetun tulon maksimimäärä on asiakaskohtainen. Palkasta maksetut palkkaennakot otetaan tulona huomioon. Palkan mukana mahdollisesti maksettavat päivärahat ja ateriakorvaukset huomioidaan tulona kokonaisuudessaan, kilometrikorvauksista huomioidaan tuloksi puolet.
14 Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Jos etuuden maksaja, esimerkiksi Kela, kuittaa hänelle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan käytettävissä olevana tulona huomioidaan todellisuudessa maksettu osa. 7.2. Vähäiset tulot Vähäisiksi katsottavat ansiotulot ja avustukset (mm. yksityishenkilöiden tilillepanot, pikavipit), yhteenlaskettuna alle 50e/kk, jätetään huomioimatta laskelmassa. 7.3. Veronpalautukset Veronpalautukset katsotaan vähäisiksi, satunnaisiksi tuloiksi. Ne huomioidaan tulona alla olevan summan ylittävältä osalta 7.4. Varat 1 hlö 85e 2 hlöä 170e 3 hlöä 230e 4 hlöä 260e + 1 hlö 30e/hlö Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä olevat varat. Varoina ei oteta huomioon henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa, tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä, alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7c :n nojalla huomioon otettavat menot eikä muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon laskelmassa (esimerkiksi osakkeet ja sijoitusrahastot ovat realisoitavissa heti). Yli 70-vuotiaalla asiakkaalla voi olla säästöjä 1000e, mitä ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä (nk. arkkuraha). Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten vapaa-ajan asunnon tai maa- ja metsäomaisuuden, realisoimiseen annetaan aikaa korkeintaan 3 kuukautta ja varallisuuteen tehdään perintä. Hakemus voidaan hylätä toistuvasti käytettävissä olevan varallisuuden perusteella. 8. TULOT, JOITA EI OTETA HUOMIOON 1) vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia (alle 50e/kk) 2) alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7c :n nojalla huomioon otettavat menot 3) tuloja siltä osin kuin vastaavat työmatkamenoja (vähennetään ansiotuloista) 4) äitiysavustuslain mukaista äitiysavustusta, kansaneläkelain mukaista eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukilain mukaista vammaistukea eikä lapsen hoitotuesta annetun lain mukaista lapsen hoitotukea (päätökset esitettävä) 5) työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua ylläpitokorvausta sekä kuntoutusrahalain 24a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta eikä 6) kuntouttavassa työtoiminnassa olevan toimintarahaa
15 9. TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ Toimeentulotuen takaisinperinnän perusteet on säännelty toimeentulotukilain 20 :ssä. Sen mukaan toimeentulotuen myöntämisestä päätettäessä voidaan samalla määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään takaisin: 1) tuen saajalta, jos hänellä on tuloja tai varoja tai oikeus elatusta turvaavaan etuuteen, mutta tulot, varat tai etuus eivät ole tukea myönnettäessä hänen määrättävinään tai hän ei muusta syystä voi niitä silloin käyttää; 2) tuen saajalta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt velvollisuuden pitää huolto omasta elatuksestaan; 3) tuen saajalta, jos työn myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta, kuitenkin vain lakkoon osallistuneelle itselleen myönnetyn tuen osalta; sekä 4) tuen saajan elatusvelvolliselta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tai 17 :ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tahalliseen laiminlyöntiin, kunta voi periä tuen takaisin näiden tietojen antajalta tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneeltä siltä osin kuin tuen myöntäminen on perustunut tästä syystä virheellisiin tietoihin. Toimeentulotuki voidaan periä takaisin myös odotettavissa olevasta etuudesta (23 ). Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kuukautta.