MITSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 1978-01- 06 i Liittyy Metsätehon selosteeseen ~ 1 2/1977 rietsäosaston HENKILÖSTÖN 1 KEHITTÄMINE1 1 METSÄOSASTOJ JOHDON SEKÄ MUUN KUIN METSÄLLISEN PERUSKOULUTUKSEN SAA EEN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Antti Oksnnen [arkku Rauhalahti Antti Renko JOHDON KEHITTÄMINEN Metsäosa3ton johtoon luetaan tässä kuuluviksi ns. ylemmät toimihen-. kilöt, joita pääasi assa ova~ metsänhoitajat. Ryhmään kuuluu eräillä met~äosastoi lla muutama muun korkeakoulutasoisen peruskoulutuksen saanut sekä joitakin metsäteknikoita. Kehittämistarve ja kehittämisen suunnittelu Johdon tehtävät ovat luonteeltaan itsenäisiä ja yksilöllisiä. Samanl aisia toimia on yleensä vain muutama. Johdon kehittäminen riippuu siksi enemmän kuin muun henkilöstön kehittäminen asianomaisen omasta
2 aktiivisuudesta. Varsinkin ylempi johtotaso jää helposti systemaattisen kehittämissuunnittelun ulkopuolelle. Kuitenkin henkilös tön kehittämistulokset jäävät osin vaillinaisiksi, ellei johtotasoa tavalla tai toisella kytketä kehittämiseen mukaan. Yrityksen koulutuspolitiikka sekä ylimmän johdon ja kunkin organisaatioyksikön johdon suhtautuminen ja esimerkki ovat tässä suhteessa ratkaisevia. Johdon lisäkoulutus on ennen muuta ulkoisen koulutuksen osalta usein yleisluonteista. Opittu on harvoin sellaisenaan heti siirr ettävissä omaan yritykseen. Tämä korostaa kehitettävinä olevien henkilöiden ja h e idän esimiestensä vastuuta siitä, että koulutuksen anti a sovelletaan yritykseen. Toimikohtaisen ammatillisen lisäkoulutuksen ohella johdon kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota yrityksen toimialan yleisen kehityksen seuraamiseen sekä johtamis - ja yhteistyötaitoon. Johdon kehittämistä varten pitäisi olla ylimmän johdon laatima metsäosaston yleistavoitteisiin nivelletty kokonaissuunnitelma. Olennainen osa sitä ovat toimikohtaiset runkosuunnitelmat, jotka johdon kehittämisessä rakentuvat lähinnä ulkoisista koulutustilaisuuksista täydennettynä muulla yksilöllisellä sekä ulkoisella että sisäisellä kehittämisellä. Runkosuunnitelmat r akennetaan asia-alueittain, kuten johtaminen ja yhteistyö, henkilöstöhallinto, talousasiat, tietojenkäsittely ja metsälliset aihealueet. Henkilöittäinen kehittämisen suunnittelu kuuluu asianomaisten linjaesimiesten vastuuseen yhteistyössä koulutuspäällikön k ~ nssa. Yrityksen sisällä tapahtuvan johdon kehittäwisen yksityiskohtaisessa suunnitteluss~ ja toteutuksess3 on linj2 johdon myös oltava kiinteästi mukana. Kehittämismuodot Johdon kehittämisessä käytetään samoja muotoja kuin henkilöstön kehittämisessä yleensä. Ulkoisen koulutuksen merkitys on johdon kehittämisessä suurempi, koska toimien vähälukuisuuden vuoksi si-
3 säistä kurssimuotoista koulutust~ on v~ike~ järjestää. Johdon yksi tärkeä tehtävä onkin j uuri tiedon h~nkint~ ulko~päin ja sen välittäminen ja soveltaminen yritykseen. Ulkoisten kurssi e n~ opintomatkojen ja muiden yhteyks i en ~ntaman tiedon välittämiseen ja hyödyntämiseen yrityksessä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Linjajohdon osallistuminen al~isen a olevan h enkilöstön kehittämis een ja sen suunnitteluun on sinänsä jo o3a johdon kehittämistä. Samalla se edistää h enkilöstön kehittämis e n niveltämistä johdon tavoitteisiin ja pitää johdon tietoisena h enkilöstön kehittämisen sisällöstä. Yrityskoht ~iset sovellutukset Edellä esitettyjen ylei sten peri a~ tt eiden pohj~lt~ muodostetaan yrityskohtaiset, konkreetti set johdon kehittämis en t avoitteet ja kokonaissuunnitelmat. Näistä edelleen johde t 2an toimikohtais et runkosuunnitelmat ja yksilölliset kehittämisohj elmat. MUUN KUIN METSÄLLISEN PERUSKOULUTUKSEN SAANEEN HENKILÖSTÖ KEHITTÄMINEN Mainitut kohderyhmät sijoittuvlt yksil öinä tai pieninä r yhminä organisaatioon, joka on valtaosalt~ln miehitetty metsällisen perus koulutuks e n saaneilla henkilöillä, metsäamm~ttimiebillä. Kohd eryhmään luetaan tässä myös metsällistä peruskoulutusta vailla olevat metsäammattimiesten tehtävissä toimivat henkilöt 1 esimerkiksi pitkän linjan työnjohtajat. - Systemaattinen henkilöstön kehittäminen keskittyy h e lposti liikaa met~äammattimiehiin jq muut ryhmät j a ykailöt jäävät usein vähemmille. Kohderyhmät Otsikossa ma inittuja kehittämisen kohderyhmiä ovat seuraavat metsäosastoon yleensä sisältyvät r yhmät ja siihen l äheisesti liittyvät sidosryhmät.
4 Ylemmät toimihenkilöt erikoishenkilöt (ekon., ins., m~ i st.,.. ) konttoripäälliköt 2 Konttoritoimihenkilöt yleishenkilöstö erikoishenkilöstö (esim. 2tk) 3 Erikoisryhmät 3. 1 Uittohenkil östö johto työnjohto ~ työntekijät 3. 2 Te ht ~a n puun v~st~ a nottoh enk ilöstö työnjohto, mittamiehet t yönt ekijät 3.3 Ta imit ~rh~henki l östö konttorihenkilöt työntekijät 4 Pitkän linj ~n työnjoht~j~t 5 Sidosryhmät 5.1 Metsäkone- j~ autoyrittäjät ja näiden koneenkuljettajat 5. 2 Tehd3Spää 5.3 Työt erveyshenkil östö 5. 4 Muut Kehittämistarve ja kehittämisen s uunnittelu Henkil öt, joilla ei ole metsällistä peruskoulutust~, t~rvitsev~t metsäyrityksessä perehdyttämistä metsällisiin perusasioihin. He tarvitsevat tuntuman metsäyrityksen toiminnan peruslähtökohtiin ja toimintamuotoihin sekä ennen muuta heidän pitää ymmärtää yrityksen "kieltä" ja käsitteistöä, jotta yhteistyö metsäammattimiesten kanss~ olisi tehokasta. Tämän lisäksi he t~rvitsev~t oman e rikois~lan sa lisäkoulutusta.
5 Kyseessä olevat kohderyhmät tulee otta~ tasapuolisesti huomioon henkilöstön kehittämisen suunnittelussa. Näide n ryhmien kehittämist~r l ' peen määrittelyä ja kehittämisen suunnittelu~ va rten on usein t~rpeen määritellä org~nisaatioyksikköön oma vastuuhenkilönsä kyseessä olevan funktion pohjalta. Esimerkiksi hankinta- a lueessa sa~ttaa kenttäpäällikkö t a i v~staava olla metsäammattimiesten kehittämisen vastuuhenkilö. Alueen konttorihenkilöiden kehittämisen vastuuhenkilöksi sen sijaan soveltuu paremmin konttoripäällikkö. Linjaesimiesten vastuuta on korost ett~va myös muun kuin metsällisen koulutuksen saaneen henkilöstön kehittämisessä. Kehittämismuodot Metsällisen perustietouden antaminen on lähinnä kytkettävä kyseessä olevien henkilöiden perehdyttämiskoulutukseen. Perehdyttämiseen on syytä sisällyttää työmaakäyntejä j~ tutustumista organ isa~tion eri yksikköihin. Metsäasioista voisi myös järjestää e r äille ryhmille "peruskursseja" joko yrityskohtaisesti tai metsätalouden yhteistyönä. Erikoisryhmille ja pitkän linjan työnjohtajille voidaan järjestää omia erikoiskurssejaan. Yhteisymmärryksen lisäämiseksi tulisi linjan koulutust il~isuuksi in ja neuvottelupäiviin ottaa mukaan muuta henkilöstöä, va ikka esillä olevat ~iheet eivät kaikilta osin sitä koskisikaan. Usein olisi paikallaan näiden henkilöiden osallistuminen tiettyyn, heille parh~iten soveltuvaan osaan tilaisuutta. Suositeltavia kehittämismuotoja ovat myös kyseessä olevien henkilöiden ottaminen ajoittain mukaan metsäammattimiesten työm~akäynneille ja erikoisretkeilyt. Edellä oleva koskee myös sidosryhmien edustaji~. Oman erikoisalan lisäkoulutus on v~rsinkin yksittäisille erikoishenkilöille hankittava valtaosin yrityksen ulkopuolelta. Eri kehittämismuotojen ensisijainen käyttö on kohderyhmitt ~ in seur~ava.
6 1 Perehdytt:.iminen 1 -- a. i neis t o'i met-:;d.asioi s t 8. työma3.k~,ynn i t V \. V mets;:iasioiden 11 peruskur.::>s i " '( Oma n a l a n erikoi3kurssit 1- si3äiset - ulkoi et Osallistuminen l injan koul utus ti 1.. isuuloi in Työma8.retkeilyt me t 3ä~mma tt imiesten ryhmä.retkeilyt mukana V -" 1 x _j x_~ 1