1 of 7 Vammaiset afgaanit 2016 Vammaiset afgaanit on ajankohtainen 15 minuutin radio-ohjelma Afganistanin vammaisista ja heidän auttamisestaan. Ohjelmat esitetään Radio Deissä lauantaina 20.2. ja 20.3.2016. OM Suomi - Näiden radio-ohjelmien tuottamiseen on saatu Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöhankkeisiin antamaa tiedotustukea. Vammaisia koulutielle Afganistanissa - osa 1/2 20.2.2016 Afgaanikoulun rehtori, joka ensin vastusti vammaisten ottamista kouluunsa, muuttui täysin, kun hän ymmärsi, että vammaiset ovat myös osa yhteisöä ja voivat oppia siinä missä muutkin. Lataa radio-ohjelma mp3-tiedostona (2,6 Mt) Hedelmäkoju erään kadun varrella Kabulissa Afgaaniprojektit tekevät työtä vammaisten parissa Kabulin ympäristössä ja Itä-Afganistanissa Hankkeemme paikalliskumppanin tuella Afganistanin opetusministeriö on saanut valmiiksi ensimmäisen inklusiivisen ja lapsiystävällisen opetussäännöstön. Siitä huolimatta valtion kouluilla on rajalliset mahdollisuudet ja taidot ottaa vammaisia lapsia kouluun. Kolmen vuoden hankkeessa toteutetaan monipuolista inklusiivisen opettamisen mallia, missä parannetaan vammaisten lasten kouluunpääsymahdollisuuksia ja opetuksen tasoa 15 valtion koulussa Kabulin maakunnassa. Inklusiivisuudella tarkoitetaan hankkeessa sitä, että vammaiset lapset laitetaan samaan kouluun muiden lasten kanssa. Istun hankkeemme toimistossa Kabulissa Afganistanissa pienessä huoneessa, jossa työskentelee 2-3 ihmistä. Paikalla on hankkeen johtaja, joka on sokea mies. Hän sokeutui aikuisiällä päähän osuneen iskun johdosta. Hän oppi nopeasti pistekirjoituksen ja muut asiat, joita sokea tarvitsee liikkumiseensa. Paikalla on myös koko vammaistyön johtaja. Hän on vammaistyön erityisasiantuntija ja hän on luvannut kertoa meille joistakin ongelmista, joita vammaistyö täällä kohtaa. Hankkeemme kouluttaa valtion koulun opettajia vammaistyöhön. Opettajat valtion kouluissa pyytävät meiltä lisää oppimateriaalia ja opetussuunnitelmaa. He haluavat sellaista oppisuunnitelmaa, missä sanotaan, mitä heidän pitää tehdä. Kun opetat tämän opetuksen, niin tässä on materiaali siihen ja tässä on toiminta miten se tehdään.
Hankkeemme poikia luokassa Ongelma mikä meillä tässä on, on se, että meidän pitäisi opettaa opettajat ajattelemaan, kuinka luoda, kuinka kehittää heidän omia ideoitaan ja käyttäen niitä asioita, mitä heillä on jo heidän ympäristössään. Heidän ympäristössään olevasta materiaalista voisi tehdä oppitunnin, mikä herättäisi oppilaiden kiinnostuksen. Kun opettajat opettavat historiaa, ja aiheena ovat Afganistanin kuuluisat kuninkaat, niin tavallisesti opettajat sanovat nämä ovat ne kuninkaat ja tässä ovat ne ajat, jolloin he olivat vallassa ja tässä ovat ne asiat, joita nämä kuninkaat tekivät. Opetelkaa nämä ulkoa. Sen sijaan, että he käyttäisivät draamaa tai runoutta. He eivät käytä taidetta, että he saisivat historian eläväksi. Tämä on ongelma, jonka kohtaamme, kun yritämme opettaa opettajia, että he olisivat luovia ja käyttäisivät paremmin ajatteluaan. Näitä heidän tulisi käyttää, kun oppilaat kysyvät kysymyksiä ja kun he valmistavat oppituntia. Oppitunnit tulisivat näin kiinnostavimmiksi ja siellä olisi syvempää oppimista ja oppilaat oppisivat siitä, mitä tunnilla on opetettu. Emme tarvitse lisää materiaalia, mitä pitäisi antaa opettajille. Meidän pitää opettaa opettajia, että he oppisivat, kuinka ajatella asioita uusiksi ja kuinka ajatella luovasti. Nämä ovat asioita, joita opetamme juuri nyt. - Voisitko kertoa koulusta, missä kävimme aamupäivällä, missä koulun johtaja ei ensin halunnut vammaisia kouluunsa, mutta sitten muutti mielensä? Teimme Kalakanissa ja alueilla missä toteutamme hanketta ensin tutkimuksen vammaisten määrästä. Kuljimme ovelta ovelle selvittäen, kuinka monta vammaista lasta alueella on. Puhuimme perheiden kanssa ja he olivat hyvin onnellisia siitä, että heidän vammaisia lapsiaan voitaisiin ottaa kouluun. Yhteisöjen johtajat olivat innoissaan tästä asiasta. He kaikki antoivat luvan työhömme ja pyysivät, tulkaa tekemään tätä vammaistyötä. Yhteisöjen lisäksi kävimme sitten alueen kouluissa, jotta voisimme tehdä yhteistyötä niiden kanssa. Erään koulun johtaja vastusti suunnitelmiamme. Hän sanoi, ettei hän halua yhtään vammaista kouluunsa. Myöhemmin menin sokean hankkeemme johtajan kanssa tapaamaan häntä pitääksemme kokouksen, johon tuli mukaan tämä vastustava koulun rehtori, ihmisoikeusaktivisti, opetushallinnon edustaja ja toisen koulun rehtori, joka oli meille myönteinen. Kokoonnuimme näin yhteen keskustelemaan tilanteesta. Rehtori, joka ei halunnut vammaisia kouluunsa jatkoi sanomista: Eikö vammaiset voisi mennä johonkin toiseen kouluun, miksi niiden pitäisi tulla minun kouluuni? Jatkoimme sitten keskustelua siitä miksi. Aloimme sanoa hänelle, pitäisikö meidän siirtää kaikki vammaiset pois heidän yhteisöistään ja hankkia heille sinne uusi koti. Hän vastasi meille: Ei. Kysyimme sitten, miksi meidän pitäisi löytää heille sitten uusi koulu? He ovat osa yhteisöä. Sitten puhuimme siitä, kuinka tärkeä yhteisö on ja siitä, että teemme työtä yhdessä ja että hyväksymme kaikki lapset, olivat he sitten ketä tahansa vammaisia tai muita. Tässä oli hauskaa se, kun ensin menimme hänen luokseen, hän sanoi jollekin toiselle, älkää päästäkö tuota naista kotiinne tarkoittaen minua. Sitten tapasimme hänet ja kävimme läpi koko prosessin, kuinka kaikki työ tehdään vammaisten parissa. Kun olimme käyneet kaikki läpi, hän sanoi, nyt ymmärrän. Tule kotiini vieraaksi syömään. Hän hyväksyi meidät, että saimme luvan tulla hänen kouluunsa ja että saimme opettaa ja kouluttaa hänen opettajiaan vammaisuudesta. Nyt he ovat innoissaan koko asiasta ja ovat tyytyväisiä, että heillä on vammaisia koulussa. Monet opetusministeriön jäsenet ovat käyneet heidän koulussaan ja he ovat tyytyväisiä näkemäänsä työstä tässä koulussa vammaisten parissa. - Te annoitte heille työvälineitä vammaistyöhön koulukirjastoon? Heillä on nyt siellä apuvälinekaappi, missä on materiaalia vammaisten opetukseen. Heillä on siellä vammaistyön työkalupakki ja 2 of 7
3 of 7 vammaistyön ohjesäännöstö. Heillä on nyt siellä yhteisöperustaisen kuntoutuksen ohjekirjoja: toimeentulosta, terveydestä ja voimaannuttamisesta. Nämä kirjat ovat välttämättömiä ja avuksi opettajille. Kaapissa on myös apuvälineitä näkövammaisille ja kuulovammaisille viittomakielen sanakirja ja opintosuunnitelma kuulovammaisille. Meillä on siellä myös materiaalia inklusiivisen opetuksen neuvoa antavalle komitealle. Sitten siellä on vielä ensiapulaatikko. Olemme antaneet kaikkiin kouluihin, missä teemme työtä, ensiapulaatikon. Inklusiivisen opetuksen työkalupakki on kirja. Se ei ainoastaan kerro, millaista inklusiivinen opetus on, vaan se opettaa, kuinka opettajat opettaisivat inklusiivisesti. Se kertoo millaista inklusiivinen opetus on tai mitä ovat sellaiset asiat, jotka pitävät lapset pois koulusta. Ohjekirja saa opettajat ajattelemaan, mitä siihen tarvitaan, että vammaiset saadaan inklusiivisesti mukaan luokkaan, kuinka opetetaan oppilaita, jotka ovat sokeita tai kuinka opetetaan oppilaita, jotka ovat kuuroja tai kuinka opetetaan kehitysvammaisia oppilaita tai miten toimitaan, kun luokassa on tyttöjä ja mitä voi tehdä tyttöjen kanssa. Inklusiivinen työkalupakki on kuin opetusohjeistus. Kaikissa kouluissa alueellamme on nyt se. Pidämme huolen, että jokainen koulu saa sen. Nämä kirjat ovat sitä varten, että opettajat voivat oppia siitä ja ohjeistaa heitä laittamaan oppimansa käytäntöön luokassa. Eritavoin vammaisia oppilaita tuetaan käymään koulua - Voitko selittää, kuinka pitkälle koulussa on päästy inklusiivisessa opetuksessa? Vuonna 2014 valitsimme viisi koulua, missä aloittaisimme työn ja sitten valitsimme opettajia kouluttavat pääkouluttajat ja opettajat inklusiiviseen opetukseen. Vuonna 2015 aloimme kouluttaa pääkouluttajia pistekirjoituksessa ja inklusiivisessa opetuksessa. Kalakanissa teimme kolme koulutusta. Kukin koulutusjakso oli 5 päivän pituinen. Lähellä Kabulia olevalla alueella meillä oli 4 koulutusjaksoa. Loppuvuodesta annoimme vielä yhden koulutuksen pääkouluttajille Kalakanissa. Yhden asian olen huomannut kuinka opettajat toimivat aikaisemmin. He löivät oppilaita, ja sanoivat, tulkaa luokkaan. Sitten kun oli kotiin lähdön aika, he kepin kanssa määräsivät, lähtekää kotiin, menkää jo. Luokassa he määräsivät oppilaita toistamaan kaiken, mitä he sanoivat ja oppilaiden piti opetella kaikki ulkoa. Luokassa ei ollut yhtään vammaista lasta ja heillä oli sellainen asenne, että vammaiset lapset eivät kykene oppimaan ja heidän pitää pysyä kotona. Heidän ei pidä myöskään tulla näkösälle yhteisössä, sillä he ovat häpeäksi perheelleen. Kun olemme opettaneet yhteisöä, niin he ovat muuttuneet ajattelussaan ja erityisesti siksi, että kuurot ja sokeat lapset koulussa saavat kokeista parempia arvosanoja kuin terveet lapset. Nyt vanhemmat, opettajat ja yhteisön jäsenet ovat ihmeissään, kuinka tämä voi olla mahdollista. Voivatko vammaiset lapset oppia? Kun tieto tästä leviää, niin useammat perheet haluavat laittaa vammaisia lapsiaan kouluun. Ongelma, mikä meillä tässä on, on raha. Me voisimme saada tämän leviämään laajemmalle, jos meillä olisi enemmän rahaa tähän työn. Voimme nähdä, että asioita tapahtuu luokassa. Opettajilla on vielä pitkä matka edettävänään. Jotkut opettajat yrittävät muuttua tavoiltaan. Mutta se on heille vaikeaa, että he käyttäisivät parhaita opetusmetodeja luokassa. He voisivat käyttää luovaa opetusta sen sijaan, että he opettavat suoraan opintosuunnitelmasta. Tai että he eivät vain käytettäisi ulkoa opettelua, vaan että he käyttäisivät muita kehittyneempiä opetusmetodeja. Opettajien asenne on muuttunut. He haluavat oppia, kuinka opettaa paremmin ja he hyväksyvät vammaisia oppilaita luokkaan. Meillä on edelleen paljon edettävää, sillä opettajat eivät ole kunnolla koulutettuja.
4 of 7 Yhteisön pitää myös muuttua. Lapsilla ei ole ollut luokassaan vammaisia oppilaita aikaisemmin. Terveet lapset kiusaavat sokeita lapsia. Meillä on paljon opetettavaa tästä ja opettajien pitää opettaa oppilaita hyväksymään vammaisia lapsia kouluun. Pitää opettaa, että jokainen on osa yhteisöä. Muut oppilaat ovat alkaneet ajattelemaan, kun sokea, kuuro, fyysisesti vammainen ja kehitysvammainen menestyy koulussa ja kuinka jotkut vammaiset saavat kokeista parempia tuloksia kuin terveet lapset. Eräs poika, joka kiusasi sokeaa poikaa, muuttui, kun sokea poika menestyi häntä paremmin kokeissa. Lopulta heistä tuli hyviä kavereita keskenään, koska hän näki sokean pojan normaaliksi ja ymmärsi hänet hyvin osaavaksi kaveriksi. Olen myös huomannut muutoksen, että työnantajat tällä alueella, missä olemme tehneet työtä jo pidempään, sanovat että he haluavat ottaa vammaisia työhön ja opettaa heitä ammattiin. Kun näemme tämän tapahtuvan, haluamme koulusta valmistuvia vammaisia opetettavan myös ammattiin. Vammaisia koulutielle Afganistanissa - osa 2/2 Kun sokeat lapset pääsevät Afganistanissa kouluun, he ovat niin innokkaita ja ahkeria koulussa, että he usein menestyvät paljon paremmin kuin heidän näkevät luokkatoverinsa. Lataa radio-ohjelma mp3-tiedostona (2,6 Mt) 20.3.2016 Hankkeemme oppilaita Afgaaniprojektit tekevät työtä vammaisten parissa Kabulin ympäristössä ja Itä-Afganistanissa Kolmen vuoden hankkeessa toteutetaan monipuolista inklusiivisen opettamisen mallia, missä parannetaan vammaisten lasten kouluunpääsymahdollisuuksia ja opetuksen tasoa 15 valtion koulussa Kabulin maakunnassa. Inklusiivisuudella tarkoitetaan hankkeessa sitä, että vammaiset lapset laitetaan samaan kouluun muiden lasten kanssa. Istun hankkeemme toimistossa Kabulissa Afganistanissa pienessä huoneessa, jossa työskentelee 2-3 ihmistä. Paikalla on hankkeen johtaja, joka on sokea mies. Hän sokeutui aikuisiällä päähän osuneen iskun johdosta. Hän oppi nopeasti pistekirjoituksen ja muut asiat, joita sokea tarvitsee liikkumiseensa. Paikalla on myös koko vammaistyön johtaja. Hän on vammaistyön erityisasiantuntija ja he ovat luvanneet kertoa meille inklusiivisesta opetuksesta valtion kouluissa. Hankkeemme kouluttaa valtion koulun opettajia vammaistyöhön - Te olette kouluttaneet valtion koulujen opettajia vammaistyöhön. Kuinka heidän taitojaan pidetään yllä? Teemme työtä viidessä koulussa. Meillä on opettajia jokaisessa koulussa. Opettajista yksi on koulutettu viittomakielessä, toinen pistekirjoituksessa ja kolmas on koulutettu inklusiivisessa opetuksessa. Koulutetut opettajat kouluttavat viisi opettajaa osaamaan viittomakieltä ja viisi opettajaa osaamaan pistekirjoitusta ja kymmenen opettajaa osaamaan inklusiivista opetusta.
5 of 7 Tämä tarkoittaa sitä, että kouluttavat opettajat kouluttavat joka koulussa 20 opettajaa. Se merkitsee, että he kouluttavat viidessä koulussa 100 opettajaa. Kabulin taloja vuoren rinteessä - Koulussa, jossa kävimme, rehtori halusi myös opetella viittoma kieltä ja kouluttava opettaja opetti häntä kolme kertaa päivässä 15 minuuttia kerrallaan ja näimme myös kuinka luokkien ovissa oli luokan nimi kirjoitettu pistekirjoituksella. Me laitoimme pistekirjoitustekstit luokkien oviin. Näin koulusta tehdään enemmän inklusiivinen. Laitoimme nämä tekstit luokkien oviin darin kielellä. Nyt näkevät lapset näkevät tekstit ja sokeat lapset voivat lukea sen pistekirjoituksella sormenpäillään. Näin koulusta tehdään enemmän inklusiivinen. Kun luokissa näkyy julisteita viittomakielellä, niin myös kuulevat lapset voivat oppia viittomakieltä. Meillä on tavoite. Aloitamme sen ala-asteelta, ja alamme opettaa viittomakieltä kuuleville lapsille. Kun opetamme viittomakieltä kuuleville lapsille, niin kuuroilla lapsilla on viittomakieltä osaavia kuulevia lapsia ystävinään. Tätä on helpompi toteuttaa ala-asteella kuin yläasteella. Tämä on yksi tavoitteistamme, jonka haluamme toteutuvan tulevaisuudessa, että koulut tulevat todella inklusiivisiksi. Kun sanomme inklusiivinen, niin silloin kuulevat lapset ja kuurot lapset puhuvat viittomakielellä keskenään, sokeat lapset käyttävät pistekirjoitusta ja näkevät lapset voivat käyttää myös pistekirjoitusta. Jokainen osaa puhua toinen toisensa kielellä. Kun tämä tapahtuu, tulemme silloin enemmän inklusiiviseksi. Kun sinä tulet tänne ja puhut suomen kieltä. Mutta kukaan muu ei osaa sitä, niin tilanne ei ole silloin inklusiivinen. Mutta jos minä alan puhua suomea, ja joku muukin alkaa puhua suomea, silloin meistä tulee enemmän inklusiivisia. Tapasin juuri inklusiivisen opetuksen neuvoa antavan komitean dast de barshissa. Meillä on neljä lasta komiteassa kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Kaksi näistä pojista sanoi, että he haluavat oppia pistekirjoitusta. Meillä on koulussa huonosti näkeviä lapsia ja me olemme valmistelemassa sitä, että kouluun otetaan sokeita lapsia. Lapset ovat innoissaan tästä. He näkevät pistekirjoitusta kaikkialla koulussa ja he tunnustelevat sitä sormillaan. He sanovat, tätä me haluamme oppia. Me haluamme, että lapset oppivat sitä, niin sitten lapset, jotka istuvat luokassa, voivat auttaa toisiaan. Kun opit jonkun toisen luokassa olevan kieltä, niin silloin luokka on enemmän inklusiivinen.
6 of 7 Iltapäiväluokan lapsia - Kuinka kauan tässä koulussa on ollut inklusiivisen opetuksen neuvoa antava komitea? Tammikuusta 2015 lähtien. - Onko ollut helppoa saada perustettua näytä komiteoita? Se on ollut vaikeaa saada niitä alkuun. Tapaamme heitä kärsivällisesti viikoittain. Olemme äskettäin aloittaneet neuvoa antavan inklusiivisen opetuksen komitean, jossa on mukana joku opetusosastolta ja koulun rehtori. Tämä on neuvoa antavaa toimintaa. Me selitämme, mitä hyötyä komiteasta on. Kerromme heille, mikä tehtävä heillä komiteassa on ja annamme heille komitean toimintaohjeet. Pidämme heille kuukausittain kokouksia. Tästä on tullut hyvä käytäntö. Alkuperäisenä tavoitteena oli saada komitea koolle joka toinen kuukausi. Mutta nyt työn alussa he kokoontuvat kerran kuussa, kun aivan aluksi komiteoita ei ollut ja koulutimme kouluille kouluttavia opettajia. Mutta nyt vuoden loppuun saakka kokoonnumme kerran kuussa. - Voisitteko kertoa jonkun malliesimerkin työstänne? Meillä on eräs oppilas, jonka nimi on Junos. Hän asuu Estalib alueella. Hän kertoi, että neljä vuotta sitten hän oli koulussa toisella luokalla. Hän kertoo, että hän meni aamulla kouluun ja iltapäivällä hän meni veljensä ja erään ystävänsä kanssa paimentamaan lehmiä vuorille. Siellä oli räjähteitä, jotka räjähtivät ja hänen veljensä menetti yhden silmän ja hän menetti molemmat silmänsä ja ystävä menetti toisen kätensä. Hän kertoi, että hän oli räjähdyksen ja sokeutumisen jälkeen hyvin murheellinen. Hän ajatteli, että hän ei voi käydä koulua ja hän joutuu jäämään kotiin. Perheeni oli tästä asiasta myös hyvin murheellinen. Kuulin järjestöstänne ja siitä, että sokeat voivat myös käydä koulua. Kun sitten tehtiin selvitystä vammaisista hänen alueellaan, niin hänet löydettiin ja hän pääsi esiopetukseen ja oppi pistekirjoituksen ja hän on nyt koulussa ensimmäisellä luokalla. Hän päätti sitten, että talven aikana hän opiskelee toisen luokan oppikirjat, niin että vuonna 2016 hän olisi kolmannella luokalla. Hän ja hänen vanhempansa ovat tyytyväisiä ja niin ovat yhteisön johtajat hänen kylässään. Erilailla vammaiset lapset voivat käydä koulua, kun he oppivat pistekirjoituksen tai viittomakielen.
7 of 7 Afganistanilainen katukauppias Yksi lapsista ohjelmassamme kertoi tänään tarinan. Hän on sokea tyttö ja hänellä on sokea veli. He ajattelivat, että he eivät voisi koskaan oppia lukemaan tai kirjoittamaan. Äiti sanoi, että kun hänen tyttärensä oli aloittanut pistekirjotuksen opettelun, niin kaikki pitkät illat hän kuulee naputusta, kun tytär harjoittelee pistekirjoituksen kirjoittamista. Hän tekee pisteitä paperiin, joista muodostuu pistekirjoituksen kirjaimia ja pisteen painamisesta kuuluu ääniä. Tytär on oikein hyvä pistekirjoituksessa. Äiti sanoo, että tytär kirjoittaa ja lukee kaikki illat pistekirjoitusta. Äidin täytyy pakottaa tytär lopettamaan, kun he kaikki muut haluavat mennä nukkumaan, sille pisteiden kirjoittamisen ääni pitää muut hereillä. Äiti on kuitenkin hyvin tyytyväinen ja siksi hän antaa talostaan yhden huoneen opetuskäyttöön, niin, että hänen sokea tyttärensä ja muita sokeita voidaan opettaa siellä. Yksi huone on muutettu opetusluokaksi. Hän on tyytyväinen työhömme, ja siksi hän on ollut halukas antamaan tilojaan kaikkien käyttöön. - Onko tytär nyt koulussa? Heillä on kotikoulu. Hänen veljensä on valmistunut kotikoulusta ja hän on mennyt valtion kouluun. Tytär opiskelee kotona, sillä vanhemmat eivät halua, että heidän tyttärensä menisi valtion kouluun. Me hoidamme hänen koulun käyntinsä kotona. Hän käy siellä kaikki koululuokat. - Mitä ovat ne syyt, miksi lapset ovat sokeita? Johtuvatko ne onnettomuuksista vai tuleeko sokeutta jonkun väärän lääkkeen käytön seurauksena? Kun lapset saavat korkean kuumeen pienenä, he voivat menettää kuulonsa. Yksi suuri syy on geneettinen. Naimisiin meno lähisukulaisten kanssa aiheuttaa mahdollista vammaisuutta lapsissa. Tämä on yksi suuri syy ja ongelma. - Mistä johtuu, että sokeat menestyvät terveitä paremmin koulussa? Olen ajatellut, että he saavat hyvää tukiopetusta ja se auttaa heitä. Äskettäin joku sanoi, että he menestyvät paremmin koulussa, kun he eivät näe ja näin he eivät häiriinny näkemästään ja voivat paremmin keskittyä opiskelemiseen. On monia syitä, miksi sokeat oppilaat menestyvät näkeviä paremmin koulussa. jos menetät jonkun aistin, niin muut aistit kehittyvät vahvemmiksi. Näemme tyypillisesti, kun lapsesta tulee sokea, niin hänen muistikapasiteettinsa lisääntyy. Heidän keskittymiskykynsä paranee ja he kuuntelevat paremmin. He painavat muistiinsa enemmän informaatiota. Myös jos koulunkäynti ja opiskelu ovat kiellettyjä, ja tarjoutuu koulunkäyntimahdollisuus, niin silloin on motivoituneempi ja innokkaampi opiskelemaan. Silloin alkaa edistyä nopeammin. Jotkut lapsistamme näkevät kavereiden menevän kouluun ja he itse eivät pääse kouluun. Sitten kaverit puhuvat: sinä olet tyhmä, sinä et käy koulua. Kun heille tulee sitten mahdollisuus mennä kouluun, niin he opiskelevat innokkaasti. He menestyvät koulussa hyvin ja menestyvät paremmin kuin heidän kaverinsa. Tätä tapahtuu monille heistä.